Päätös 1) Nro 20/2018/2 Länsi ja Sisä-Suomi 2) Nro 21/2018/2 1) Dnro LSSAVI/5731/2016 2) Dnro LSSAVI/6728/2016

Transkriptio

1 Päätös 1) Nro 20/2018/2 Länsi ja Sisä-Suomi 2) Nro 21/2018/2 1) Dnro LSSAVI/5731/2016 2) Dnro LSSAVI/6728/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIA 1) Tykölänjärven patoamista koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 41/1998/3 lupamääräysten muuttaminen, Valkeakoski ja Pälkäne 2) Tykölänjärven kunnostaminen, Valkeakoski ja Pälkäne HAKIJA Äimälän-Ruotsilan osakaskunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Äimälän-Ruotsilan osakaskunta on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Tykölänjärven kunnostamiseen Valkeakosken kaupungissa ja Pälkäneen kunnassa. Lisäksi hakija on esittänyt Tykölänjärven patoamista koskevan Länsi- Suomen vesioikeuden antaman päätöksen 41/1998/3 osittaista muuttamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 1) Vesilain 3 luvun 23 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti 2) Vesilain 3 luvun 3 :n 8) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä 41/1998/3 myöntänyt luvan Tykölänjärven patoamiseen rakentamalla Tykölänjärven Mallasveteen yhdistävään uomaan kiinteä pohjapato suunnitelman mukaisesti.

2 2 (31) Päätöksen 41/1998/3 lupamääräyksen 2) mukaisesti pohjapato on rakennettava suunnitelman mukaiseen paikkaan siten, että sen harjan pituus on 6 m, harjan alimman kohdan korkeus padon keskellä 1 m matkalla NN +84,05 m ja harjan korkeus padon päissä NN +84,10 m. Kaavoitustilanne ja suojelualueet Kaavoitustilanne Tykölänjärven vesialueen eteläosa on Valkeakosken rantojen osayleiskaavassa merkitty luonnonsuojelukohteeksi (merkintä SL-1). Eteläosan ranta-alueilla on maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (merkintä M), pientalovaltaisia asuntoalueita (merkintä AP) ja loma-asuntoalueita (merkintä RA). Tykölänjärven pohjoisosa ei sisälly osayleiskaavoitettuun alueeseen. Muilta osin hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Tykölänjärvi on merkitty suojelualueeksi (merkintä S) sekä Natura verkostoon kuuluvaksi alueeksi. Kaavassa on järven koillispuolella merkintä arvokkaasta geologisesta kallioalueesta (merkintä ge2) ja järven kaakkoispuolella merkintä arvokkaasta geologisesta moreenimuodostumasta tai tuuli- tai rantakerrostumasta (merkintä ge3). Suojelualueet Tykölänjärvi kuuluu Natura verkostoon (FI , SCI ja SPA). Natura-alueen pinta-ala on 173 ha. Alue on arvokas lintuvesialue sekä tärkeä muuton- ja sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Järven kasvisto on edustava ja alueella on laajat saraniitty- ja ruovikkovyöhykkeet. Alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Pirkanmaan ELY-keskuksen laatimassa Tykölänjärven Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa vuosille (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2011) on esitetty alueen luontoarvojen säilyttämiseksi vierasperäisten pienpetojen pyyntiä, vesilinnuille soveltuvien pesimäsaarekkeiden tekoa ja rantapensaikkojen raivauksia. Lisäksi on esitetty virkistyskäytön turvaamiseksi nykyisen pohjapadon toimivuuden tarkistusta, vesiyhteyden säilyttämistä järven pohjoisosasta laskujokeen, ravintoketjukunnostusta sekä lintutornin rakentamista järven pohjoisrannalle. Tykölänjärven veden laadun ylläpitämiseksi on esitetty kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelman laadintaa. Tykölänjärvi kuuluu myös Tykölänjärven luonnonsuojeluohjelmaalueeseen (LVO040104) ja Tykölänjärven/Uskilanlahden luonnonsuojelu- ja erämaa-alueeseen (YSA201176). Tykölänjärven pohjoispäässä sijaitsee Suoniemen muinaisjäännöskohde, kivikautinen asuinpaikka (id-numero ). Tykölänjärven eteläpäässä sijaitsee Tykölän muinaisjäännöskohde, historiallinen asuinpaikka (id-numero ).

3 3 (31) HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tykölänjärvi sijaitsee Mallasveden eteläpuolella Valkeakosken kaupungin ja Pälkäneen kunnan rajalla noin 7 km:n etäisyydellä Valkeakosken taajaman itäpuolella ja noin 7 km:n etäisyydellä Pälkäneen taajaman lounaispuolella. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Tykölänjärven kunnostuksen tavoitteena on järven lintuvesiarvon parantaminen, alueella esiintyvien luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien elinympäristöjen säilyminen ja/tai parantaminen sekä alueen suojelun perusteena olevien luontotyyppien suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Lisäksi tavoitteena on järven virkistyskäyttömahdollisuuksien säilyttäminen. Järven kunnostaminen on osa Vanajavesikeskuksen koordinoimaa FRESHABIT LIFE IP-hanketta. Tykölänjärvi on matala, luontaisesti runsasravinteinen järvi. Järven kunnostaminen on tarpeen, koska etenkin linnuston kannalta järven vesi- ja ranta-alueiden ympäristön tila on heikentynyt rehevöitymisen ja rantaalueiden laidunnuksen loppumisen seurauksena sekä haitallisten pienpetojen aiheuttamien pesä- ja poikastuhojen vuoksi. Hakemuksen mukaan järveä kunnostetaan ruoppaamalla, rakentamalla ruoppausmassoista vesialueelle lintujen pesimäsaarekkeita sekä korvaamalla järven laskuojassa oleva pohjapato uudella luonnonmukaisella, kalan ja vesieliöstön liikkumisen mahdollistavalla pohjapadolla. Ruoppaustyöt on tarkoitus toteuttaa avovesikaudella syys lokakuussa ensisijaisesti vuonna 2018 ja tarvittaessa myös vuosina 2019 ja Ruoppaustyöt kestävät noin kuukauden. Pohjapadon muutostyöt on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti talvella 2019, mutta kuitenkin viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä. Padon rakennustyöt kestävät noin kolme viikkoa. Vesistötiedot Hydrologia Tykölänjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella ja tarkemmin Mallasveden ja Pälkäneveden valuma-alueen Mallasveden alueella (35.711). Tykölänjärvi on ollut Mallasveden lahti ennen Mallasveden pinnan laskua 1800 luvulla. Tykölänjärven lasku-uomaa on ruopattu vuonna 1959 ja uomaan on rakennettu pohjapato vuonna 1999 Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 41/1998/3 mukaisesti. Padon alitse on asennettu alivirtaamaputki (halkaisija 500 mm). Padon rakentamisen yhteydessä lasku-uoman yläosaa on ruopattu. Lisäksi järven pohjoisosaa on niitetty

4 4 (31) useina vuosina. Vesiyhteyden säilymiseksi on kokeiltu myös ruoppausta ampumalla ja kaivinkoneella. Tykölänjärvi on luontaisesti runsasravinteinen järvi, jonka pinta-ala on 144 ha, keskisyvyys noin yhden metrin ja suurin syvyys noin 1,6 m. Valuma-alueen suuruus on noin 6,5 km2 ja järvisyys 22,2 %. Tykölänjärven vedenkorkeus noudattelee alapuolisen Mallasveden vedenkorkeutta tilanteessa, jossa Mallasveden vedenkorkeus on Tykölänjärven pohjapadon harjan yläpuolella. Tykölänjärven alimmat vedenkorkeudet määräytyvät pohjapadon korkeuden mukaan. Tykölänjärven vedenkorkeuden tunnusluvut ovat hakemuksen mukaan nykytilanteessa seuraavat: Alivedenkorkeus (NW) Keskialivedenkorkeus (MNW) Keskivedenkorkeus (MW) Ylivedenkorkeus (HW) N60 +84,25 m* N60 +84,37 m N60 +84,43 m N60 +84,68 m ** * tämän alapuolella juoksutus alivirtaamaputken kautta ** Arvioitu maastokäynnillä Hakemuksessa on arvioitu Tykölänjärven virtaamatietoja kirjallisuuden perusteella valuma-alueen tiedoista laskemalla. Arvioidut virtaaman keski- ja ääriarvot ovat seuraavat: Alivirtaama (NQ) Keskialivirtaama (MNQ) Keskivirtaama (MQ) Keskiylivirtaama (MHQ) Ylivirtaama (HQ) 0,00 m3/s 0,02 m3/s 0,05 m3/s 0,21 m3/s 0,37 m3/s Veden laatu Tykölänjärven ravinnetaso on ollut jo 1970 luvulla selvästi kohonnut järven luontaiseen ravinnetasoon verrattuna. Järvessä on todettu myös voimakasta talviaikaista hapen kulumista. Hakemuksen mukaan järven rehevyys johtuu muun muassa maaperästä, aikoinaan järvellä tehdystä vedenpinnan laskusta sekä maatalouden, asutuksen ja rannalla 1970luvulla toimineen lintukasvattamon aiheuttamasta kuormituksesta. Tykölänjärven vesi on ollut vuosien näytteenoton (pisteet Tykölänjärvi ja Tykölänjärvi keskiosa) perusteella rehevää, lievästi humuspitoista ja erittäin sameaa. Näytepisteiden veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l (ka 40 µg/l, n=24), kokonaistyppipitoisuus µg/l (ka 638 µg, n=24) ja klorofylli-a -pitoisuus 7 19 µg/l (ka 12 µg/l, n=23). Tykölänojan suulla (piste Tykölänjärvi oja pato) vesi on ollut vuosina erittäin rehevää, erittäin humuspitoista ja erittäin sameaa. Näytepisteen veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l (ka µg/l, n=27) ja kokonaistyppipitoisuus µg/l (ka µg/l, n=27).

5 5 (31) Mataluudestaan johtuen järven vesialue voi kovina pakkastalvina jäätyä suurelta osaltaan pohjaa myöten. Lisäksi heikosta happitilanteesta seuranneet kalakuolemat ovat olleet järvellä yleisiä ja niitä on esiintynyt myös avovesiaikana. Sedimentin hapettomuus vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita uudelleen veteen ja aiheuttaa ravinteiden sisäistä kuormitusta. Vesienhoitosuunnitelman tiedot Tykölänjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon toisella suunnittelukaudella Tykölänjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyvää huonommaksi. Ensimmäisellä suunnittelukaudella sekä ekologinen että kemiallinen tila oli arvioitu hyväksi. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa Tykölänjärvi on nimetty erityisalueeksi, jossa on tarkoitus toteuttaa Natura -alueen kunnostus. Kunnostuksen pääasiallinen tarkoitus on alueen suojeluarvojen ylläpitäminen tai parantaminen ja vesienhoidon tavoitteiden edistäminen. Luontoselvitykset Kasvillisuus Tykölänjärven alueen kasvillisuutta on selvitetty vuosina (Järvinen, Nieminen, Kasvistoselvitys ). Selvityksen mukaan Tykölänjärven vesikasvilajisto koostuu melko yleisistä lajeista. Alueella tavatuista vesikasveista harvinaisin, sahalehti kasvoi selvityksen mukaan käytännössä kaikilla rannoilla matalassa vedessä ollen runsain ihmisen kaivamissa kanavissa ja lampareissa. Myös tylppälehtivitaa tavattiin kaikilla rannoilla. Sama havainto tehtiin maastokäynnin yhteydessä, jolloin sahalehdet olivat monin paikoin nousseet pintaan kukintaa varten. Tällöin ne voivat myös ajelehtia paikasta toiseen. Linnusto Tykölänjärven alueen linnustoa on selvitetty vuonna 2009 (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Valkeakosken Tykölänjärven linnustosta vuonna 2009). Linnustoselvityksen laskennoissa keskityttiin pesimälinnustoon, harvalukuisiin lintulajeihin sekä lintujen kevät- ja syysmuutonaikaisiin yksilömääriin. Selvityksen mukaan alueella tavattiin muun muassa seuraavia lintulajeja: harmaahaikara, kyhmyjoutsen, harmaasorsa, lapasorsa, uivelo, tuulihaukka, valkoviklo, sepelkyyhky, varpuspöllö, tervapääsky ja palokärki. Pesimälinnustosta alueella tavattiin silkkiuikku, härkälintu, kaulushaikara, laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, ruskosuohaukka, nuolihaukka, luhtakana, nokikana, kurki, taivaanvuohi, metsäviklo, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, kalatiira, käki, käenpiika, palokärki, satakieli, pensastasku, ruokokerttunen, viitakerttunen, tiltaltti, pyrstötiainen, pikkukäpylintu, punavarpunen ja pajusirkku. Alueella selvityksessä muuttoaikaan levähtäneitä EU:n lintudirektiivin liitteen I ja uhanalaisia lintulajeja olivat uivelo, mehiläishaukka, kalasääski, pikkulokki, suokukko, isokuovi ja liro.

6 6 (31) Kalasto Tykölänjärvestä ei ole tehty kalastoselvitystä. Alueen asukkailta ja osakaskunnalta saatujen tietojen mukaan järven kalasto on särkikalavaltaista ja järvellä esiintyy yleisesti myös ruutanaa. Tykölänjärvi toimii Mallasveden kalojen kutualueena. Kalat nousevat Tykölänjärveen tulvaaikana nykyisen pohjapadon yli ja muuna aikana pohjapadon alivirtaamaputken kautta. Osakaskunnan toimesta on pyydetty lahnaa ja muuta särkikalaa pohjapadon ja Mallasveden välisestä Äimälänojasta noin kg vuodessa. Muu eliöstö Viitasammakko, sukeltaja- ja sudenkorentoselvitys vuodelta 2010 Tykölänjärvellä on toteutettu viitasammakko-, sukeltaja- ja sudenkorentokartoitus vuonna 2010 (Faunatica Oy, Järvien luontoselvityksiä Pirkanmaalla 2010). Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää luontodirektiivissä mainittujen korentolajien esiintyminen alueella, joten kartoitus ei ollut kattava koko korentolajistoa koskeva selvitys. Selvityksessä alueella havaittiin soidintavia viitasammakoita, joten Tykölänjärvi on merkittävä viitasammakon lisääntymisalue. Järvellä havaittiin myös yksi isolampisukeltaja yksilö sekä lisäksi toinen yksilö Tykölänjärven luoteispuolella olevassa lammikossa. Isolampisukeltajahavainnoista toinen oli kivikkopohjaisessa järven osassa ja toinen lampareessa, jossa oli runsaasti kariketta ja karikkeen alla kova pohja. Jättisukeltajia ei alueella havaittu. Selvityksen mukaan Tykölänjärvi saattaa olla liian matala ja lietepohjainen isolampi- ja jättisukeltajien viihtymiseksi alueella. Satunnaisia yksilöitä voi esiintyä lähes missä tahansa, sillä aikuiset voivat vaihtaa vesialueelta toiselle lentämällä. Selvityksen mukaan Tykölänjärven korentolajisto on monipuolinen ja valtakunnallisesti merkittävä. Kahdella maastokäynnillä tavattiin yhteensä 21 lajia ja yksilömäärät olivat suuria. Järvellä havaittiin muun muassa kaikki Suomessa tavattavat viisi lampikorentolajia sekä uhanalainen ja erityisesti suojeltava viherukonkorento, jolle erityisen tärkeitä alueita ovat pohjoispään kanava ja sen lounaanpuoleiset lahdelmat sekä järven eteläpäässä oleva ruopattu uoma. Viitasammakkokartoitus vuodelta 2016 Tykölänjärvellä toteutettiin uudelleen viitasammakkokartoitus vuonna 2016 (Luontoselvitys Metsänen, Viitasammakkokartoitukset FRESHA- BIT LIFE IP -hankkeen kohteilla Hämeessä ja Pirkanmaalla 2016). Tällöin Tykölänjärven kartoitusalueella havaittiin yhteensä 35 soidintavaa viitasammakkokoirasta. Lisäksi havaittiin 33 rupikonnaa ja yksi ruskosammakko. Havaintoja tehtiin ympäri järveä, eniten eteläosasta. Kartoituksesta laadittu selvitys on hakemuksen liitteenä. Selvityksessä on esitetty kartta havaittujen viitasammakoiden soidinpaikoista sekä 30 metrin suuruinen puskurivyöhyke havaintopaikkojen ympärillä. Puskurivyöhykkeiden tarkoituksena on suojata kutupaikkaa ja sen lähiympäristöä heikentäviltä tai hävittäviltä välittömiltä muutostoimenpiteiltä. Lisäksi kartalla on esitetty lajin todennäköisiä kutuajan ulkopuolisia esiintymisalueita soidinalueiden ympäristössä sijainniltaan sopivien elinympäristöjen mukaan.

7 7 (31) Selvityksen mukaan viitasammakoiden lisääntymispaikoilla ei tulisi suorittaa elinympäristöä radikaalisti muuttavia toimia, kuten rakentamista, ruoppaamista tai vesikasvien niittoa. Pienimuotoisesti, tarkasti suunnitellen ja työt ajoittaen sekä jaksottaen useammalle kaudelle, voidaan kuitenkin todennäköisesti myös ruopata ja niittää vesikasveja ilman, että lisääntymispaikka merkittävästi heikkenee. Toimenpiteet saattavat jopa parantaa oloja viitasammakoille. Selvityksessä on yleisesti todettu, että mahdolliset toimet viitasammakoiden lisääntymisalueilla tulisi toteuttaa lisääntymiskauden (huhti-heinäkuu) ulkopuolella, jolloin sammakot todennäköisemmin ovat maalla (elo-syyskuu). Kutupaikkoja varjostavien puiden poistaminen on viitasammakolle eduksi. Levähdysalueilta varjostavia ja kosteampaa pienilmastoa ylläpitäviä puita ja pensaita ei kuitenkaan tulisi poistaa, koska ne antavat suojaa viitasammakoille. Myös esimerkiksi monotonisiin järviruokokasvustoihin, joissa ei ole valmiina lajin kutupaikkoja tai -keskittymiä, voidaan kaivaa viitasammakoiden vaatimukset huomioivia allikoita, jotka muokkaavat kasvustoa aukkoisemmaksi. Myöskään viitasammakon levähdysalueilla ei tulisi ilman niiden merkityksen tarkempaa selvittämistä suorittaa elinympäristöä radikaalisti muuttavia toimia. Mahdolliset toimet tulisi suorittaa talvikaudella, jolloin sammakot eivät todennäköisesti ole alueella. Talvella tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei alueella ole lajin talvehtimispaikkaa. Nykytietojen valossa talvi-inventointi on haastavaa, mutta mikäli horrostamiskaudella esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä havaitaan sammakkoja, on urakoitsijat ohjeistettava keskeyttämään työt, jotta esiintymä voidaan tutkia. Lajia hyödyttävät todennäköisesti sellaiset toimet, jotka säilyttävät tai lisäävät kosteina pysyviä alueita ja turvallisia kulkureittejä. Viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueilla toteutettavat kunnostustoimenpiteet ja muu maankäytön suunnittelu tulee suunnitella alueja paikkakohtaisesti yhdessä viitasammakkoasiantuntijan kanssa ja niiden vaikutuksia viitasammakoihin on suositeltavaa seurata. Selvityksessä on myös todettu, että mikäli viitasammakon todetuille lisääntymispaikoille tai potentiaaliseksi arvioiduille levähdysalueille suunnitellaan aluetta merkittävästi muuttavaa toimintaa, on suositeltavaa tehdä kesäaikana usean käyntikerran pyydystysmenetelmällä laadittu tutkimus, jotta saadaan tarvittavaa tietoa lajin esiintymisestä kutuajan ulkopuolella. Tutkimuksessa olisi hyvä pyrkiä selvittämään lisäksi mahdolliset viitasammakoiden siirtymäreitit kutu- ja kesäelinpaikkojen sekä talvehtimisalueiden välillä ja itse talvehtimispaikkojen sijainti. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Tykölänjärven kalastus on vähäistä ja sitä rajoittaa järven mataluus ja rehevyys. Lisäksi verkkokalastusta hankaloittaa runsas vesikasvillisuus. Järvellä kalastetaan verkoilla, katiskoilla, rysillä ja vieheillä. Sorsanmetsästystä harjoitetaan eniten järven pohjoisosassa lasku-uoman suussa. Järven eteläosassa on metsästykseltä rauhoitettu alue. Alueella pyydystetään aktiivisesti pienpetoja paikallisten metsästysseurojen toimesta.

8 8 (31) Järven etelä- ja pohjoisosassa sijaitsevat lintutornit. Järvellä voi uida muun muassa koillisrannalla, Hiitiön karilla, Isosaaressa ja Haukolan rannalla. Järvellä liikutaan talvisin moottorikelkoilla ja kesäisin kanooteilla sekä moottori- ja soutuveneillä. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Ruoppaukset ja pesimäsaarekkeet Hankkeessa ruopattavien massojen kokonaismäärä on enintään m3ktr. Ruoppausten tavoitteena on lisätä järven kosteikko-osien mosaiikkimaisuutta ja tehdä linnustolle turvallisia pesimäpaikkoja sekä parantaa järven pohjoisosan happitilannetta ja vähentää järven sisäistä kuormitusta. Järven pohjoisosaan ruopataan väyliä ja avovesialueita. Pohjoisosan ruopattavat alueet sekä järven lounaisrannalla sijaitsevan Pöytäkivenkarin rannan puoleisella alueella sijaitsevat mahdollisesti ruopattavat alueet sijoittuvat tiheämmän kasvillisuuden vyöhykkeille, joista massat on tarkoitus läjittää pääosin maa-alueille tarkoitukseen soveltuville läjitysalueille. Järven etelä- ja itäosissa järvikortevyöhykkeelle sijoittuvat ruoppausalueet ruopataan kevyemmin ja massat läjitetään vesialueille linnuille sopiviksi pesimäsaarekkeiksi. Vesialueelle läjitettävät pesimäsaarekkeet rakennetaan korkeudeltaan keskiyliveden (MHW) tasoon. Saarekkeiden lopullinen korkeus riippuu läjitysmateriaalien painumisesta. Saarekkeiden rakentamisessa hyödynnetään tiheämmän kasvillisuuden alueilta ruopattavaa pintakunttaa. Saarekkeiden alin kerros tehdään kuntasta, jonka päälle varsinainen ruoppausmassa läjitetään. Tarvittaessa kunttaa käytetään myös saarekkeiden pintakerroksessa. Pintakuntan käyttäminen ja saarekkeiden kasvillisuus estävät maamassojen poishuuhtoutumista. Pesimäsaarekkeille voidaan jättää pensaikkoa pesimäsuojaksi. Ruoppaustyöt on tarkoitus toteuttaa avovesikaudella kelluvalla kalustolla ensisijaisesti kauharuoppauksena. Toissijaisesti voidaan käyttää myös imuruoppausmenetelmää, mikäli se arvioidaan työn aikana välttämättömäksi. Tällöin läjitysalueille rakennetaan penkereet, joiden korkeus on vähintään 50 cm altaan vesipinnan yläpuolella. Rakennettavien penkereiden harjan leveys on vähintään 1 m ja luiskakaltevuus 1:2. Penkereet rakennetaan mineraalimaasta. Ruopattavien väylien ja vesialueen väliin muodostuu pieniä saarekkeita. Saarekkeet ankkuroidaan paikoilleen asentamalla ennen ruoppaustöiden aloittamista noin neljän metrin pituiset puupaalut saarekkeen pintakerroksen läpi. Seuraavassa on esitetty ruoppaus- ja pesimäsaarekekohteiden tarkemmat kohdekuvaukset: Pohjoisosan väylät (kohde 1) Järven pohjoisosan nykyinen uoma on kapea (leveys noin 1,5 m) ja veden vaihtuvuus on vähäistä erityisesti loppukesällä. Maastokäynnin ai-

9 9 (31) kana ( ) uomassa ei voinut edetä soutamalla ja siellä kellui kuolleita kaloja. Tiivis ruovikko- ja saraikko ovat pääosin kelluvaa kasvustoa, jonka päällä on mahdollista kävellä. Sahalehteä kasvoi kaikissa kohdissa, jossa oli avovettä. Pohjoisosan nykyisen väylän viereen ruopataan 6 m leveä väylä. Veneilyn kannalta väylä on avattava riittävän syvänä ( 1 m). Lisäksi avataan toinen matalampi väylä (vesisyvyys vähintään 0,5 m) veneilyväylän länsipuolelle. Uusien väylien leveys on pidettävä kapeana, jotta etäisyydet direktiivilajien lisääntymispaikkoihin säilyvät riittävinä. Tämän vuoksi väylien ruoppaukset joudutaan todennäköisesti toistamaan noin viiden vuoden välein. Pohjoisosan umpeenkasvaneelle alueelle kaivetaan väylien lisäksi kaksi kosteikkoa (kohteet 1.1 ja 1.2). Hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmakartassa esitettyjen kosteikkokohteiden sijainti on ohjeellinen ja siitä voidaan poiketa työteknisistä syistä kuitenkin siten, että riittävä suojaetäisyys direktiivilajien havaittuihin esiintymisalueisiin säilyy. Pohjoisosan väyläruoppausten pinta-ala on yhteensä noin 1,91 ha ja ruoppaussyvyys noin 1 m nykyisestä liete/pohjapinnasta alaspäin. Väylistä muodostuu veneellä liikennöitävä yhteys pohjapadon ja avoveden välille. Pohjoisosan ruoppaukset ovat järven ekologisen tilan kannalta järven kunnostuksen tärkeimmät kohteet. Hakija on Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydentämissään hakemusasiakirjoissa ilmoittanut, että järven pohjoisosan väylien kaivuut toteutetaan siten, että riittävä suojaetäisyys direktiivilajien havaittuihin esiintymisalueisiin säilyy. Pöytäkivenkari (kohde 2) Tykölänjärven lounaisrannalla Pöytäkivenkarin ja rannan välisellä vesialueella vesi pääsee nykyisin vielä vaihtumaan, mutta vesikasvillisuutta on melko runsaasti. Luodon luoteis- ja itä-kaakkoispuolelta rantaa on tiheähkö kortteikko ja järviruokokasvusto. Kohteessa toteutetaan kevyt ylläpidollinen ruoppaus karin ja rannan välisellä alueella vesikasvillisuuden juurakoiden poistamiseksi. Kohteen ruoppaus ei ole hankkeen toteutuksen kannalta ensisijainen. Pöytäkivenkarin ruoppausalueen pintaala noin 0,38 ha. Tykölän lintutornin ympäristö (kohde 3) Tykölänjärven eteläosan saraikossa lintutornilta luoteeseen toteutetaan kahdessa kohdassa uomien aukaisua, jolloin muodostuu veden ympäröimiä kasvillisuussaarekkeita. Lisäksi lintutornin edustalle tehdään pesimäsaareke. Maastokäynnillä järven pohjan todettiin olevan alueella hyvin pehmeää useita metrejä, mikä voi vaikeuttaa vesialueelle tehtävän läjityssaarekkeen tekemistä. Pesimäpaikkoja voidaan toteuttaa vesiläjityskohteen sijaan myös pohjaan ankkuroitavilla lautoilla, joihin istutetaan kasvillisuutta. Hakija on Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydentämissään hakemusasiakirjoissa ilmoittanut, että Tykölänjärven lintutornin ympäristössä toteutetaan ainoastaan vesialueelle sijoittuva idänpuolei-

10 10 (31) sin pesimäsaareke hakemuksen mukaisesti. Keskimmäinen rantaalueelle sijoittuva pesimäsaareke jätetään kokonaan toteuttamatta ja lintutornilta luoteeseen sijoittuvan pesimäsaarekkeen alueella toteutetaan vain uoman aukaisu. Tykölän edustan saarekkeet ja Tykölästä koilliseen oleva ranta (kohde 4) Kohteessa toteutetaan ruoppauksia ja pesimäsaarekkeita. Myös tämän kohteen pohjan todettiin toteutetun maastokäynnin yhteydessä olevan hyvin pehmeää, mikä voi vaikeuttaa vesialueelle tehtävien läjityssaarekkeiden tekemistä. Ruoppaukset ja pesimäsaarekkeet on tarkoitus toteuttaa kuten lintutornin edustalla. Järven eteläosassa sijaitsevien pesimäsaarekkeiksi ruopattavien alueiden (kohteet 3 ja 4) pinta-ala on yhteensä noin 1,3 ha. Hakija on Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydentämissään hakemusasiakirjoissa ilmoittanut, että Tykölän edustan kohteilla (kohde 4) jätetään kokonaan kaivamatta lintutornilta järvelle ulottuva uoma. Lisäksi hakemuksessa esitetyn ranta-alueelle sijoittuvan keskimmäisen pesimäsaarekkeen alueella toteutetaan vain uoman aukaisu. Kohteen idänpuoleisin pesimäsaareke toteutetaan hakemuksen mukaisesti Itäosan lahti (kohde 5) Tykölänjärven itäosan lahden alueella ruoppaukset ja pesimäsaarekkeet toteutetaan, kuten järven eteläosassa. Kevyt kasvillisuuden poisto juurineen esitetyiltä ruoppauskohdilta on hyödyksi ja estää umpeenkasvua. Kohdassa, jossa on vielä vapaata vettä, riittää kevyempi pintaa ja juurakkoa poistava ruoppaus. Itäosan pesimäsaarekkeiksi ruopattavien alueiden pinta-ala noin 0,62 ha. Hakija on Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydentämissään hakemusasiakirjoissa ilmoittanut, että Itäosan lahdessa toteutetaan vain yksi pesimäsaareke, joka sijoittuu viitasammakkokoiden esiintymisalueiden väliin. Hakija on täydennyksen yhteydessä päivittänyt myös työkohteiden ruoppausmassojen määriä. Hankkeessa ruopattavien massojen kokonaismäärä kuitenkin säilyy ennallaan (enintään m3ktr). Pohjapato (kohde 6) Tykölänjärven nykyinen pohjapato korvataan uudella, nykyisen pohjapadon paikalle rakennettavalla pohjapadolla. Pohjapato toteutetaan siten, että Tykölänjärven nykyiset vedenkorkeudet eivät muutu. Pohjapato toteutetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti, jolloin vesieliöstön liikkuminen padon yli on esteetöntä. Rakennettava pohjapato on mitoitettu Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä PATO -tietokoneohjelmalla. Rakennettavan padon harjan pituus on 7 m. Pohjapadon harjalle tehdään 0,5 m pitkä ja 12 cm syvä alivirtaama-aukko. Harjan korkeus alivirtaama-aukossa on N60 +84,18 m, aukon reunoilla N60 +84,30 m ja padon päissä N60 +84,35 m. Pohjapa-

11 11 (31) don tiivistysosaksi asennetaan ponttiseinä ja padon pinta verhoillaan halkaisijaltaan mm kivillä. Padon luiskakaltevuus on ylävirran puolella 1:2 tai loivempi ja alavirran puolella 1:10 tai loivempi. Pohjapadon takaluiskaan muotoillaan kivikynnyksiä, joissa on vastaavanlaiset alivirtaama-aukot kuin patoharjalla. Alivirtaama-aukkojen sijainti kivikynnyksissä vaihtelee puolelta toiselle. Padon läpi asennetaan putki, jonka halkaisija on 500 mm. Putki varustetaan sulkuluukulla. Putken tarkoituksena on mahdollistaa kalannousu järveen. Lähtökohtaisesti putkea käytetään ainoastaan mahdollisen järvessä tapahtuneen kalakuoleman jälkeen, jolloin kalat pääsevät nousemaan järveen alapuolisesta Mallasvedestä. Putken käytöstä tehdään ilmoitus vesilain valvojalle. Pohjapadon rakennustyöt toteutetaan kuivatyönä alivirtaaman aikana. Paras toteutusajankohta on talvi, jolloin routaa voidaan hyödyntää työalueiden kantavuuden parantamisessa. Patopaikan ohi järjestetään tarvittaessa ohijuoksutus. Rakennustyöt pyritään toteuttamaan ensisijaisesti siten, ettei erillistä rakennustyötä suojaavaa työpatoa tarvita. Tarvittaessa työpato voidaan kuitenkin tehdä karkeasta maa-aineksesta välittömästi rakennuskohteen yläpuolelle. Hakemuksen mukaan mahdollisen työpadon käytön vaikutukset vedenkorkeuteen ja virtaamiin ovat väliaikaisia ja vähäisiä, eikä niistä aiheudu merkittävää haittaa. Pohjapadon rakentaminen kestää vesistöä samentavien töiden osalta noin kaksi viikkoa ja viimeistelytyöt noin viikon. Muut toimenpiteet Vesiluvan vaativien toimenpiteiden (ruoppaukset, vesialueelle läjitykset ja padon muutostyöt) lisäksi alueella on tarkoitus toteuttaa myös muita kunnostus- ja hoitotoimia, kuten vesiensuojelukosteikoita, hoitokalastusta, rantaluhtien puiden ja pensaiden raivausta, rantaniittyjen tekemistä sekä pesimäluotojen raivausta. Kiinteistötiedot sekä hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Tykölänjärven vesialue kuuluu pääosin hakijan omistuksessa olevaan Äimälän-Ruotsilan vedet nimiseen yhteiseen vesialueeseen (kiinteistötunnus ), Tykölän osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen (kiinteistötunnus ) ja Tykölänjärven, Jouttijärven ja Supanlammen yhteiseen vesialueeseen (kiinteistötunnus ). Järjestäytynyt Tykölän osakaskunta ja järjestäytymätön Tykölänjärven-Jouttijärven-Supanlammen osakaskunta ovat antaneet suostumuksensa hankkeen toteuttamiseksi. Suostumukset ovat hakemuksen liitteenä. Yhteisten vesialueiden lisäksi Natura-alueella on hakemuksen mukaan 16 yksityistä kiinteistöä. Hankkeessa uusittava pohjapato sijoittuu kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa olevalle Äimälän-Ruotsilan vedet nimiselle yhteiselle vesialueelle (kiinteistötunnus ). Hankkeessa toteutettavat muut toimenpiteet sijoittuvat pääosin yhteisille vesialueille ja osittain yksityisten omistamille alueille. Hakija on ilmoittanut sopivansa yksityisten kiinteistönomistajien kanssa hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden

12 12 (31) toteuttamisesta. Hakemuksen liitteenä on toimitettu kiinteistönomistajien kanssa tehtyjä suostumuksia (yhteensä 27 kpl). Lisäksi hakemuksen mukana on toimitettu kiinteistöjen Suoniemi (kiinteistötunnus ), Jukola (kiinteistötunnus ), Korvenperä (kiinteistötunnus ), Koivuranta (kiinteistötunnus ), Hiitiö (kiinteistötunnus ), Keskimäki (kiinteistötunnus ), Kallionsyrjä (kiinteistötunnus ), Kalliomäki III (kiinteistötunnus ), Mäntymäki (kiinteistötunnus ) ja Pöytäkivi (kiinteistötunnus ) omistajien kanssa tehdyt läjitysaluesopimukset. Hankkeen vaikutukset Natura alueen suojeluperusteisiin Tykölänjärven ruoppausten tarkoituksena on parantaa vesialueiden ja Natura alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien ja lajiston tilaa. Hakemuksen mukaan suunnittelussa on huomioitu suojeluperusteena olevan lajiston esiintymät ja niille soveltuvat elinympäristöt. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontodirektiivin luontotyypeistä Magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet (90 %, 136 ha) sekä vaihettumissuot ja rantasuot (10 %, 27 ha). Luontodirektiivin liitteen II lajeista suojeluperusteena on jättisukeltaja. Lintudirektiivin liitteen I linnuista suojelunperusteena ovat kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, palokärki ja suopöllö. Tykölänjärven Natura-tietolomake on päivitetty vuonna Hakemuksen käsittelyvaiheessa päivitettyä tietolomaketta ei ole vielä vahvistettu. Päivitetyssä tietolomakkeessa suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvat myös boreaaliset lehdot (0,8 ha) ja fennoskandian metsäluhdat (3 ha). Luontodirektiivin liitteen II lajeista suojeluperusteena on jättisukeltajan lisäksi isolampisukeltaja ja täplälampikorento. Lintudirektiivin liitteen I linnuista päivitetyssä lomakkeessa ovat lisäksi mukana härkälintu, kaulushaikara, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, lapasotka, uivelo, mehiläishaukka, ruskosuohaukka, sääksi, tuulihaukka, nuolihaukka, suokukko, liro, pikkulokki, naurulokki, varpuspöllö, keltavästäräkki ja selkälokki. Vaikutukset suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin Hakemuksen mukaan hankkeessa toteutettavista, vesilain mukaista lupaa edellyttävistä toimenpiteistä pesimäsaarekkeiden muodostaminen rantasuovyöhykettä muokkaamalla vähentää ruoppauskohdasta luontotyypin vaihettumissuot ja rantasuot esiintymistä lyhyellä aikavälillä. Pesimäsaarekkeille kuitenkin muodostuu vastaavaa luontotyyppiä. Ilman uusintaruoppauksia alueet kasvavat umpeen noin 5 10 vuoden kuluessa. Luontotyyppiä vaihettumissuot ja rantasuot esiintyy Naturatietolomakkeen perusteella noin 17,3 ha:n alueella (päivitetyn lomakkeen mukaan 27 ha:n alueella). Hakemuksen mukaan järven pohjoispään väylien ruoppaukset ja pesimäsaarekkeiden rakentamisen yhteydessä tehtävät ruoppaukset vaikuttavat noin m2 alalle kyseistä luontotyyppiä. Pesimäsaarekkeisiin muodostuu vastaavasti uutta vas-

13 13 (31) 2 taavaa luontotyyppiä noin m alalle. Nettovähennys on 0,2 % arvioidun luontotyypin pinta-alasta eikä vähennys vaikuta luontotyypin toimintaan ja ominaislajistoon lyhyellä tai pitkällä aikavälillä heikentävästi. Pohjoispäähän esitetyt kosteikot vaikuttavat korkeintaan noin 2,2 % luontotyypin pinta-alasta. Lisäksi ruoppausmassojen siirtoa varten on esitetty varaus pohjoispäähän, jossa rantasuota ruopataan korkeintaan noin m2 alueelta (0,4 %). Ruoppausten vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Esitetyt kosteikot ja väylät ovat luonteeltaan luontotyyppiin sisältyvää mosaiikkimaista ympäristöä, eivätkä vaikuta haitallisesti luontotyypin kokonaisesiintymiseen tai ominaislajistoon. Esitetyt kunnostustoimet eivät pienennä pysyvästi luontotyypin vaihettumissuot ja rantasuot pinta-alaa. Luontotyyppiin luontaisesti ravinteiset järvet kohdistuu kunnostuksen myötä positiivisia vaikutuksia, kun järven ylirehevöitymistä ehkäistään ja nykyistä rehevöitymisen aiheuttamaa tilaa korjataan. Luontotyypin edustavuus paranee. Hakemuksen mukaan järven eteläisissä osissa poistetaan vesikasvillisuutta pienialaisesti, koska alueet ovat rehevöitymisen myötä kasvamassa umpeen rantojen läheisillä vyöhykkeillä heikentäen vedenvaihtuvuutta ja siten pohjan happitilannetta. Kasvillisuuden poisto ei vaikuta haitallisesti luontotyyppiin kokonaisuutena eikä vaikuta haitallisesti pitkällä aikavälillä luontotyypin pinta-alaan. Hankkeessa tehtävät toimenpiteet eivät kohdistu alueille, joissa esiintyy luontotyyppejä boreaaliset lehdot ja metsäluhdat Vaikutukset suojeluperusteena oleviin luontodirektiivin liitteen II lajeihin Kunnostustoimet toteutetaan kasvukauden ulkopuolella välttäen lajien talvehtivien yksilöiden vahingoittamista. Ruopattavat kohdat eivät sijoitu suojeluperusteena olevien lajien havaintopaikoille tai lajeille erityisesti soveltuville elinalueille kuin hyvin pienialaisesti, kun otetaan huomioon lajeille soveliaan koko elinalueen pinta-ala. Järven kaakkoisosan saarekkeet ja vesikasvillisuusväylät voivat olla isolampisukeltajan, jättisukeltajan ja täplälampikorennon elinympäristöä, vaikka lajeista ei näiltä kohdilta ole havaintoja. Lajit ovat kuitenkin laajalti liikkuvia, hyönteisten lisääntymispotentiaali on suuri ja elinympäristöä on järvessä hyvin runsaasti, joten hakemuksen mukaan lajeihin ei arvioida muodostuvan haitallista vaikutusta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Kunnostustoimet parantavat lajien elinolosuhteita parantuneen vedenvaihtuvuuden ja happitilanteen myötä. Vaikutukset suojeluperusteena olevaan lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja muuttolintuihin Ruoppaustoimet sijoittuvat lähimmillään suojeluperusteena olevan laulujoutsenen vuoden 2009 kartoituksissa havaittuja pesäpaikkoja. Pesät eivät kesän 2015 maastokäynnin aikana sijoittuneet ruopattaville kohdille ja ruoppaukset toteutetaan pesimäkauden ulkopuolella. Hakemuksen mukaan laulujoutsenelle ei arvioida muodostuvan kunnostuksesta haittaa, vaan vaikutukset ovat lajin kannalta positiivisia elinympäristön tilan paranemisen myötä. Muiden lajien havaitut pesäpaikat sijoittuvat etäämmälle ruoppauskohteista eivätkä toimet vaikuta haitallisesti lajien

14 14 (31) pesintään tai ruokailuun Natura-alueella. Kunnostustoimet ja pesimäsaarekkeet vaikuttavat positiivisesti erityisesti suojeluperusteena olevien vesilintujen ja lokkilintujen pesintöihin. Ilman kunnostustoimia alueen tila heikkenee monien suojeluperusteena olevien lajien osalta. Kunnostustoimilla pyritään parantamaan erityisesti suojeluperusteena olevan linnuston pesimäolosuhteita. Vesilinnuille ja kahlaajille luodaan turvallisempia pesimäpaikkoja ja sopivia elinympäristöjä, jotka ovat umpeenkasvun ja puustoittumisen myötä vähentyneet. Laadukkaat ja turvalliset pesimäympäristöt parantavat poikastuottoa. Järven tilan ja pohjan happitilanteen paraneminen ja muun muassa särkikalojen väheneminen voivat vaikuttaa suotuisasti vesilinnuille tarjolla olevaan selkärangattomaan ravintoon ja siten sekä aikuisten että poikasten selviytymiseen. Linnuston kannalta kunnostuksesta saatavia muita hyötyjä ovat rantasuoalueiden edustavuuden ja avoimuuden paraneminen sekä ravintotilanteen ja ruokailualueiden tilan paraneminen tai niiden tilan heikentymisen estyminen. Yhteenveto vaikutuksista Natura-alueen eheyteen Hakemuksen mukaan kunnostustoimista ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa Natura-alueen suojeluperusteina oleville lajeille ja luontotyypeille. Toimet vähentävät koko alueen umpeenkasvua, luontotyyppien yksipuolistumista ja lajiston tilan heikentymistä. Alueen eheyteen ei kohdistu haitallisia vaikutuksia lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja lajistoon ovat kokonaisuutena suotuisia. Hakemuksen mukaan hankkeessa ei ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 mukaista Natura-arviointia. Hankkeen muut vaikutukset ja haittavaikutusten vähentäminen Hankkeesta aiheutuu tilapäistä veden samentumista sekä kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien kasvua. Työaikaisia haittoja lievennetään ajoittamalla työt kasvukauden, lisääntymisajan ja virkistyskäyttökauden ulkopuolelle sekä toteuttamalla työt kuivatyönä. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia Tykölänjärven vallitseviin vedenkorkeuksiin. Pohjapadon rakentamisen vaikutuksesta Tykölänjärven alapuoliseen Äimälänojaan purkautuvat ali- ja ylivirtaamat ajoittuvat jatkossa hiukan pidemmälle ajanjaksolle kuin nykyisin. Ali- ja ylivirtaaman määrissä ei kuitenkaan tapahdu mittatarkkuuksien puitteissa olevia pysyviä muutoksia verrattuna nykyisiin virtaamiin. Tykölänjärven pohjoisosassa tehtävät ruoppaukset parantavat veneilymahdollisuuksia pohjapadon ja järven avovesialueen välillä. Tykölänjärven ja Mallasveden välillä tapahtuvassa veneliikenteessä ei tapahdu muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Ruoppauksilla on paikallisia vaikutuksia kasvillisuuden esiintymiseen sekä ruopattavilla alueilla että rakennettavien pesimäsaarekkeiden alueille. Avovesialueen lisääntyessä kokonaisvaikutukset kasvillisuuteen

15 15 (31) ovat kuitenkin suotuisia lisäten lajiston monimuotoisuutta. Esimerkiksi sahalehtikasvustoille vapautuu tilaa ruopattavilta alueilta. Viherukonkorennolle tärkeää sahalehtikasvustoa esiintyy käytännössä kaikilla kunnostusta vaativilla matalanveden kohteilla. Pohjapatoon suunniteltu alivirtaama-aukko ja padon takaluiska muotoillaan kalaston kannalta edullisemmaksi kuin nykyisessä padossa, joten kalojen ja pohjaeläinten liikkuminen padon yli on mahdollista entistä paremmin. Lisäksi padon läpi asennettavalla putkella varmistetaan kalannousu järveen mahdollisten kalakuolemien jälkeen. Suunnitellut toimenpiteet parantavat Tykölänjärven virkistyskäyttömahdollisuuksia veneily- ja kalastusmahdollisuuksien parantumisen kautta. Lisäksi alueen luontoarvot kohenevat ja monipuolistuvat nykyisestä. Kunnostustoimet vaikuttavat positiivisesti myös vesilintukantoihin ja sitä kautta muun muassa metsästysmahdollisuuksiin. Hakemuksen mukaan kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta haittaa Tykölänjärven rantakiinteistöjen rakennuksille, rantarakenteille tai - laitteille. Hankkeella ei myöskään ole vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Hanke ei vaikuta vesienhoidon suunnittelussa esitettyihin vesistöjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin Natura-alueen suojeluperusteena olevien lajien lisäksi Tykölänjärvellä esiintyy luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisista lajeista viitasammakko, isolampisukeltaja, täplälampikorento, lummelampikorento, sirolampikorento sekä viherukonkorento. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit ovat tiukasti suojeltuja ja niiden tahallinen häirintä ja vahingoittaminen sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Kunnostustoimet toteutetaan kasvukauden ulkopuolella välttäen tiettyjen lajien, kuten viitasammakko, talvehtivien yksilöiden vahingoittamista. Ruoppaus- ja läjitysalueet on rajattu siten, ettei toimia kohdistu alueille, joissa edellä mainittuja lajeja on havaittu. Ruoppaukset toteutetaan sellaisena aikana, jolloin myös kuluvana kesänä syntyneet yksilöt ovat ehtineet nuorsammakoiksi ja liikkuvat siten myös kuivalla maalla, eivätkä ole vielä talvehtimassa. Toimenpiteet eivät heikennä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Hakija on Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydentämissään hakemusasiakirjoissa ilmoittanut, että hankkeessa tehtävät ruoppaukset toteutetaan siten, että ne sijoittuvat lähimmillään vähintään 30 metrin päähän viitasammakon rajatuista esiintymisalueista. Isolampisukeltajan osalta hankkeen vaikutukset ovat samanlaiset kuin Natura-suojelun perusteena olevaan jättisukeltajaan. Viherukonkorennon toukat elävät sahalehden juurien seassa. Korennon havaintopaikat ja kelluvien sahalehtien isot esiintymät jäävät ruopattavien alueiden ulkopuolelle. Sahalehtikasvustoja esiintyy laajasti järven rantasuoalueiden reunamilla. Kunnostustoimet eivät hävitä tai heikennä

16 16 (31) viherukonkorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kunnostus vaikuttaa suotuisasti lajille soveltuvan elinympäristön esiintymiseen. Lampikorennot suosivat kelluslehtisten kasvien esiintymisvyöhykettä, jonne ne myös todennäköisimmin munivat. Toukat ovat vedessä vapaasti liikkuvia petoja. Kunnostustoimet eivät olennaisesti vaikuta lajeille soveliaan elinympäristön esiintymiseen, jota on järvellä runsaasti. Lampikorentojen ja isolampisukeltajan osalta hetkelliset ruoppaustoimien aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat korkeintaan noin 1 %:iin lajeille soveliaasta lisääntymisympäristöstä ja vaikutukset eivät kohdistu koko tuolle alueelle samanaikaisesti, vaan toimet etenevät pienialaisesti kerrallaan. Hakemuksessa on arvioitu haitalliset vaikutukset korkeintaan hyvin lieviksi ja epätodennäköisiksi, eikä lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikennetä tai hävitetä. Hakemuksessa on arvioitu hankkeen kokonaisvaikutukset alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin positiivisiksi. Hankkeen hyödyt ja edunmenetykset Hakemuksen mukaan Tykölänjärven pohjapadon kunnostaminen mahdollistaa kalan ja vesieliöstön esteettömän nousun Mallasvedestä Tykölänjärveen. Hankkeella on siten positiivisia vaikutuksia vesistön ekologiseen tilaan. Lisäksi hanke parantaa veneilymahdollisuuksia järvellä sekä järven virkistyskäyttöarvoa ja vaikuttaa välillisesti esimerkiksi rantakiinteistöjen arvon nousuun. Hanke tukee linnusto-, luonto- ja luonnonsuojelullisten arvojen säilymistä ja paranemista alueella. Hankkeessa tuotetaan turvallisempia pesimäpaikkoja ja vähennetään rehevöitymisen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Kunnostustoimet parantavat myös viitasammakon ja suojeltujen sudenkorentojen elinolosuhteita. Hanke ei aiheuta pysyviä muutoksia Tykölänjärven keskivedenkorkeuteen tai virtaamatilanteeseen. Kunnostustöistä aiheutuu tilapäistä vesistön samentumista. Tarkkailu Kunnostustoimenpiteiden vaikutusta vedenlaatuun seurataan Tykölänjärvestä ja alapuolisestä Äimälänojasta otettavilla vesinäytteillä. Näytteitä otetaan ennen töiden aloittamista, töiden aikana ja 1 2 viikkoa töiden päättymisen jälkeen. Näytteistä analysoidaan sameus (silmämääräisesti), kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Tykölänjärven vedenkorkeutta seurataan vähintään kolmen vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen järvelle asennettavan vedenpinnan korkeusasteikon avulla. Asteikkoa seurataan kuukausittain ja huhtitoukokuussa viikoittain.

17 17 (31) Tarkkailun tulokset toimitetaan mahdollisimman pian valvontaviranomaiselle, joka myös päättää tarkkailun lopettamisesta tai sen jatkamisesta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Valkeakosken kaupungissa sekä Pälkäneen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Asian kuulutuksesta on julkaistu lehti-ilmoitus Valkeakosken sanomat ja Sydän-Hämeen lehti -nimisissä sanomalehdissä. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, PohjoisSavon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Valkeakosken kaupungilta, Pälkäneen kunnalta, Valkeakosken kaupungin ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Metsähallitukselta. LAUSUNNOT 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut teettäneensä Tykölänjärvellä lajistoselvityksiä hoidon suunnittelua varten (viitasammakko-, sudenkorento- ja sukeltajakuoriaiskartoitus 2010) sekä hoito- ja käyttösuunnitelman 2011 ja kunnostussuunnitelman Kaikki kunnostussuunnitelman toimenpiteet on osoitettu tuolloin tiedossa olleiden luontodirektiivin liitteen lv (a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ulkopuolelle riittävälle etäisyydelle niin, että luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaista häviämistä tai heikentymistä ei tapahdu. Myöhemmin tiedot direktiivilajien esiintymistä ovat tarkentuneet ja nämä tarkentuneet tiedot on huomioitu tässä lausunnossa. Tykölänjärven kunnostus on mukana EU:n Life-rahastosta rahoitetussa Life Freshabit -hankkeessa, jonka koordinaattorina toimii Vanajavesikeskus. Pirkanmaan ELY-keskus on hankkeessa osarahoittajana sekä mukana hankkeen ohjausryhmässä. Vanajavesikeskus on teettänyt Life-hankkeen seurantaan liittyvän viitasammakkokartoituksen Tykölänjärvellä keväällä 2016 sekä tehnyt järvellä sudenkorentokartoituksen kesällä Sudenkorentokartoitus (Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Pälkäneen Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016, Reima Hyytiäinen 25/09/2016) on toimitettu aluehallintovirastoon lausunnon liitteenä. Kartoituksessa havaittiin 13 täplälampikorentoa ja kaksi sirolampikorentoa. Aiemmin havaittuja lummelampikorentoa ja viherukonkorentoa ei tässä selvityksessä havaittu. Selvityksen mukaan tämä selittyy todennäköisemmin inventointiajan ja -ajankohdan eroilla sekä vuotuisella vaihtelulla. Kartoituksessa ei havaittu valtakunnallisesti

18 18 (31) tai alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja tai erityisesti suojeltavia putkilokasveja. ELY-keskus katsoo, että kunnostussuunnitelmassa esitetty Naturaarvioinnin tarveharkinta on asianmukaisesti laadittu ja johtopäätöksiltään perusteltu. Hakemuksen mukaisella kunnostussuunnitelmalla ei arvioida olevan todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Tykölänjärven Natura 2000-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin eikä hankkeen toteuttaminen näin ollen edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ja kunnostussuunnitelman osakohteet Tykölänjärvellä esiintyvät viitasammakko, isolampi- ja jättisukeltaja sekä lummelampi-, sirolampi-, täplälampi- ja viherukonkorento ovat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 1 momentin perusteella. ELY-keskuksen mukaan Tykölän järven pohjoispäädyn kosteikkoalueet (kohteet 1.1 ja 1.2), Pöytäkivenkarin alue (kohde 2) ja pohjapadon muutostyöt (kohde 6) voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain estämättä suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Muiden kohteiden osalta ELY-keskus katsoo, että mikäli seuraavaksi hankkeen osakohteittain esitetyt kommentit otetaan jatkosuunnittelussa huomioon, ei kunnostussuunnitelman toteuttaminen edellytä luonnonsuojelulain 48 ja 49 :n mukaisia poikkeamislupia. Pohjois-osan väylät (kohde 1) Kohteella 1 viitasammakkoalueen suojavyöhyke tulee jättää kaivuutyön ulkopuolelle. Kaivuutyön kiertäminen sudenkorentojen havaintopaikan Iänsipuolitse on mahdollinen vaihtoehto työn toteuttamiselle. Samalla kaivuutyö tuottaisi ylimääräisen lintujen pesimäsaarekkeen alueelle. Myös ranta-alueelle sijoittuva kaivuu-uoma on tarkennettava kokonaisuudessaan viitasammakon suojavyöhykkeen ulkopuolelle. Vuonna 2016 laaditussa sudenkorentokartoituksessa (Reima Hyytiäinen 25/09/2019) mukaan nykyiseen uomaan sijoittuu täplälampikorennon esiintymispaikka. Tykölän lintutornin ympäristö (kohde 3) Kohteella 3 läntisin sekä vesialueelle sijoittuva itäisin kaivuutyö ja lintujen pesimäsaareke voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain estämättä. Sen sijaan keskimmäistä ranta-alueelle sijoittuvaa kaivuutyötä ei ole mahdollista sijoittaa viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikalle. Samalle alueelle sijoittuu myös luontodirektiivin mukaisten sudenkorentojen havaintopaikkoja. Tykölän edustan saarekkeet ja Tykölästä koilliseen oleva ranta (kohde 4) Kohteella 4 itäisin saareke voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti luonnonsuojelulain estämättä. Sen sijaan uoman kaivamista lintutornilta

19 19 (31) järvelle ei ole mahdollista toteuttaa, sillä uoma sijoittuu viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikalle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu havaintoja luontodirektiivin tiukasti suojelemista sudenkorennoista. Uomaa ei niin ikään ole mahdollista sijoittaa toisin tällä paikalla. Keskimmäinen pesimäsaareke ranta-alueella sijoittuu osittain viitasammakon Iisääntymis- ja levähdyspaikalle, eikä sitä ole mahdollista toteuttaa suunnitelman esittämällä tavalla. Tämä kaivamispaikka on kuitenkin mahdollista siirtää viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen väliin. Itäosan lahti (kohde 5) Kohteella 5 vesialueelle sijoittuva saareke voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti luonnonsuojelulain estämättä. Ranta-alueelle sijoittuva kaivaminen jää viitasammakkoesiintymän suojavyöhykkeelle, mutta kaivamispaikka on mahdollista siirtää viitasammakkoalueiden väliin. Läjitysalueet Suunnitelmassa esitetyt läjitysalueet A I sijaitsevat luontodirektiivin liitteen lv(a) lajien Iisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja niiden suojaalueiden ulkopuolella. Suunnitellut läjitysalueet sijaitsevat kuitenkin viitasammakon potentiaalisten levähdyspaikkojen läheisyydessä, joten läjitystä tehtäessä on huomioitava, ettei näille paikoille pääse valumaan kiintoainesta. Kunnostustoimien toteutusajankohta Ruoppaukset sekä puuston ja pensaikon raivaukset tulee toteuttaa lintujen pesimäkauden ( ) ulkopuolella. Erityisesti kaivamistöiden ajoituksessa tulee lisäksi huomioida, ettei niitä toteuteta viitasammakon Ievähdysaikana, sillä kaikki toimenpidealueet sijaitsevat viitasammakon esiintymisalueiden läheisyydessä. Viitasammakot siirtyvät uusimpien tietojen (Suomen Ympäristö 1/2017) mukaan talvehtimaan syyslokakuussa. Tykölänjärven luontoarvot huomioiden kaivamistyöt tulisi toteuttaa syyskuun aikana. Kaivamista on mahdollista tehdä vielä lokakuun puolella, mikäli viitasammakot eivät ole vielä siirtyneet talvehtimaan järven pohjaan. Vesistötarkkailu ELY-keskus katsoo, että ruoppausten, pesimäsaarekkeiden teon ja pohjapadon muutostöiden vesistötarkkailuun tulee hakijan esittämien vedenlaadun tarkkailupisteiden lisäksi lisätä yksi vedenlaadun tarkkailupiste alapuolisen Mallasveden Suolahdelle. Näytteet tulee vesisyvyyden salliessa ottaa metrin etäisyydeltä pinnasta ja metrin etäisyydeltä pohjasta. Näytteenoton yhteydessä näytteenottopisteiltä tulee mitata myös näkösyvyys sekä veden lämpötila. Vesistötarkkailusta on laadittava yhteenveto, jossa tarkastellaan vesistön tilaa, rakentamisen vaikutuksia ja mahdollisesta aiheutuneita haittoja. Vesistötarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, kunnallisille ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kalatalousviranomaiselle puolen vuoden kuluttua töiden päättymisestä. Mikäli jälkitarkkailunäytteiden perusteella havaitaan vielä voimakasta samennusta, ELY-keskus voi edellyttää jälkitarkkailun jatkamista.