Asukasilta Rälssin kaavoituksesta

Transkriptio

1 Muistio 1 (4) Asukasilta Rälssin kaavoituksesta Osallistujat Noin 45 osallistujaa sekä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen jätehuollon edustajat: Lahden kaupunki Markus Lehmuskoski, kaavoitusarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, kaupunginarkkitehti Maria Silvast, maisema-arkkitehti Tiina Karu-Hanski, ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Kujala, kaupunginpuutarhuri Jari Mäntylä, ympäristönsuojelutarkastaja Henrik Saari, vuorovaikutussuunnittelija Päijät-Hämeen jätehuolto Antti Leiskallio, kehityspäällikkö Asukasillan aiheena oli Rälssin nykyisen lumen- ja maanvastaanottoalueen asemakaavatyö. Kaavatyö on tullut vireille maaliskuun 2018 kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön verkkosivu ja asukasillan esitysmateriaali: Tiivistelmää asukasillassa esitetystä Rälssin maan- ja lumenvastaanottoalueella on käyttöaikaa nykyisellä tahdilla noin viisi vuotta. Rälssin alue on saanut vuonna 2018 ympäristöluvan muutoksen, jolla lisättiin jo käyttöaikaa. Yksi osa toiminnan jatkamista on myös asemakaavatyö, jossa arvioidaan, miten Rälssin aluetta voisi laajentaa. Kaupunki on ostanut maaalueen nykyisen Rälssin maanvastaanottoalueen länsipuolelta. Nyt tutkitaan, voisiko Rälssin aluetta laajentaa sinne. Rälssin laajentamisen jälkeen käyttöaikaa voisi olla noin 15 vuotta. Uusi kierrätyspuisto korvaisi lopulta Rälssin Lahden seudun kierrätyspuistolle etsitään sijaintipaikkaa ja myöhemmin kierrätyspuisto korvaisi Rälssin maamassojen käsittelyssä. Parhaillaan arvioidaan neljää kohdetta, joista sopiva kierrätyspuiston paikka on tarkoitus löytää. Uutta kierrätyspuistoa ei kuitenkaan ehditä saamaan käyttöön ennen kuin Rälssin nykyinen kapasiteetti tulee jo vastaan. Tästä syystä pitää tutkia, voidaanko Rälssin maan ja lumenvastaanottoaluetta laajentaa ja näin pidentää sen käyttöaikaa. Maamassoja syntyy aina rakennettaessa. Tavoitteena on käyttää massoja mahdollisimman paljon siellä, missä ne syntyvät, mutta käytännössä maata jää kuitenkin yli. Massojen varastointiin tarvitaan alue. Rälssinkallioiden kaavalaajennusalueella on tehty kesällä 2018 luontotyyppien, uhanalaisen kasvillisuuden ja liito-oravan kartoitukset. Rälssin mäen ylimmäksi korkeudeksi on määritelty 145 metriä merenpinnasta. Nykyisellään korkein kohta on 148 metriä. Työn edessä arvioidaan, mikä korkeus uudessa kaavassa hyväksyttäisiin. Voitaisiinko hyväksyä nykyinen korkeus, jos ei koroteta sitä yhtään. Uudelta laajennusalueelta pitäisi louhia kalliota pois. Sitä varten tehtäisiin suojavalli, joka estäisi esimerkiksi melua. Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu Lahti Puh kirjaamo@lahti.fi Y

2 2 (4) Liikenne pohjoispuolelta Liikenne voitaisiin siirtää kulkemaan Rälssiin alueen pohjoispuolelta. Tavoitteena onkin, että liikenne saataisiin siirrettyä pois eteläpuolelta. Muutos palvelisi alueen toimintaa. Myös lumenkaatopaikka voisi siirtyä alueen pohjoiselle laidalle. Nykyisellään liikennettä Rälssin vastaanottoalueelle noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tosin talvella lumensiirtoaikaan ajoneuvoja voi kulkea 200 vuorokaudessa. Esimerkiksi Jokimaan omakotiyhdistys on toivonut Rälssin alueen maisemoimista ja muuttamista virkistyskäyttöön. Maisemointi ja virkistyskäyttöön muuttaminen on tarkoitus aloittaa vaiheittain ja virkistyskäyttö on alueen lopputavoite. Lahden kaupunki tilaa kaavatyön osana maisemointiselvityksen, jossa selvitetään, mihin käyttöön alue tulisi ja miten maisemointi toteutettaisiin. Malminkartanonhuippu on esimerkki maanvastaanottoalueesta, joka on maisemoitu ja nykyään virkistyskäytössä. Kaavatyön eteneminen ja aikataulu Seuraavaksi tehdään kaavaluonnos, joka voisi olla kommentoitavana loppuvuoden 2018 tai alkuvuoden 2019 aikana. Kaavaluonnoksesta ja kuulemisajasta lähetetään tieto lähinaapurustolle. Sen lisäksi kaavaluonnos on nähtävillä verkossa ja pääkirjaston Lahti-Pisteessä. Kaavaluonnoksen ja esitettyjen kommenttien pohjalta tehdään kaavaehdotus, joka voisi valmistua alkuvuoden 2019 aikana, kuten myös maisemointisuunnitelma. Aikaisintaan Rälssin asemakaava voisi olla lainvoimainen kesällä Kysymyksiä asukasillassa Kysymys: Kuinka korkea suojavalli olisi, jotta se estäisi louhimisen haittoja? Vastaus: Tarkkaa korkeutta ei ole vielä laskettu. Suojavalli tehtäisiin niin, että se suojaa kunnolla. Kommentti: Melun ja pölyn estäminen pitää ottaa huomioon, kun Rälssissä louhitaan. Kysymys: Kuinka kauan suojavallin rakentaminen ja louhinta kestäisi? Missä louhitut kivimassat säilytettäisiin? Vastaus: Suojavalli rakennettaisiin ensimmäiseksi ja siihen saataisiin siirrettyä maamassat noin vuoden aikana. Vasta sen jälkeen tehtäisiin muita laajennustöitä alueella. Louhintaa taas tehtäisiin kysynnän mukaan, eli kun kiviaineista tarvitaan. Louhintaa tehtäisiin kerran tai kaksi vuodessa, ei jatkuvasti. Kivimurskekasat säilytettäisiin Rälssin alueella. Viime vuonna Rälssin alueella louhittiin ja murskattiin kalliota tonnia yhdellä kertaa. Kysymys: Minusta tuntuu, että louhintaa ja murskausta tehdään Rälssin alueella myöhään illallakin. Vastaus: Rälssin alueella ei ole nyt louhittu. Äänet ovat todennäköisesti kantautuneet eteläisen kehätien työmaalta tai yrityspuistosta. Kommentti: Jokimaan asukkaita koetellaan suurilla projekteilla. Olemme huolissamme siitä, miten alueella jaksetaan ja miten asuntojen arvo kehittyy, kun alueella tehdään rakennustöitä useita vuosia. Olemme myös huolissamme, jos liikenne lisääntyy alueella. Kommentti: Rälssinkatu pitäisi saada poikki, koska omakotialueella on paljon läpiajoa. Se on Hennalan suunnasta tulevaa liikennettä omakotialueen läpi. Vastaus: Kyläkunnantien liikenteestä ja rekkojen seisottamisesta on keskusteltu jo pitkään. Asia on tiedossa ja asiaa pidetään edelleen esillä. Kommentti: Kuinka pitkällä Rälssin alueen liikennesuunnitelmat ovat? Toteutetaanko pohjoispuolelle liikenneympyrä?

3 3 (4) Vastaus: Asiasta ei ole vielä tehty päätöksiä. Kommentti: Ei ole hyvä, jos eteläinen kehätie on valmistunut ja sen jälkeen tehtäisiin uudelleen liikennejärjestelyjä asemakaavan muuttumisen vuoksi. Nyt pitäisi olla selvät sävelet siitä, mitä tehdään, ettei tule uutta katurakentamista. Kysymys: Miksi Destia on laittanut painorajoituksen Porvoonjoen sillalle? Siitä eivät saa ajaa kuorma-autot. Vastaus: Valitettavasti tähän emme tiedä vastausta, koska mukana ei ole Destian edustajaa. Kommentti: Liikenteen siirtäminen pohjoispuolelle helpottaisi Tuomenojan asukkaita ja lisäisi turvallisuutta. Siirtyvätkö ongelmat kuitenkin uuteen paikkaan? Me omakotiyhdistyksessä joudumme miettimään, miten maanvastaanottoalueen laajennus vaikuttaisi kokonaisuudessaan alueeseen. Yhteiselämä yritysten ja Rälssin maanvastaanottoalueen kanssa ei ole ollut helppoa. Kysymys: Mikä on kaavatyössä uuden asemakaavan tekemistä ja mikä taas nykyisen asemakaavan muuttamista? Vastaus: Nykyisen maanvastaanottoalueen kohdalla muutettaisiin kaavaa ja uusi asemakaava tehtäisiin alueen läntiselle puolelle. Kysymys: Olen Tuomenojan asukas ja ymmärrän perusteet Rälssin laajentamiselle. Minusta tuntuisi hyvältä, jos maisemointi aloitetaan vaiheittain. Milloin alueelle voisi päästä liikkumaan ja virkistäytymään? Vastaus: Maisemoinnin aloittaminen vaatisi asemakaavan vahvistamista ja liikennejärjestelyjen toteuttamista. Sen jälkeen voitaisiin aloittaa maisemointi vaiheittain. Lahden kaupunki voisi varata maisemointia varten rahaa periaatteessa jo vuoden 2020 budjettiin. Kaavan yhteydessä tehtäisiin koko alueen maisemointisuunnitelma ja sen pohjalta maisemoitaisiin aluetta pala palalta. Kysymys: Voiko Rälssin alueella syntyä vyörymiä? Miten maamassoja tuetaan? Vastaus: Alueella on joskus ollut pohjoisen suuntaan maamurtuma. Täyttösuunnitelmaa on loivennettu, jotta vyörymiä ei tulisi. Laajentaminen olisi mahdollista toteuttaa niin, ettei sortumia tule. Penkan stabiliteettia seurataan tarkasti, eikä mitään siirtymiä ole ollut. Seurantaa tehdään jatkuvasti. Kysymys: Olenko ymmärtänyt oikein, että maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta ja yleiskaavoitus asemakaavoitusta? Alueellinen maiseman turvaaminen on huomioitu yleiskaavatasolla. Vastaus: Ylemmän tason kaava ohjaa aina tarkempaa suunnittelua, mutta poikkeaminen on mahdollista perustellusti. Nykyisessä yleiskaavassa on Rälssin läntiselle puolelle merkitty asuinaluetta. Yleiskaavaan on mahdollista tehdä muutos, kun se on asemakaavatasolla perusteltua. Yleiskaavan päivittämiskierros on juuri käynnissä ja yleiskaavaluonnos on kommentoitavana helmi-maaliskuussa Rälssin asia huomioidaan myös yleiskaavassa. Yleiskaavakin ohjaa siihen, että Rälssin alue on lopulta virkistyskäytössä. Rälssin alueelle on mahdollista tehdä yleiskaavasta poikkeava asemakaava, mutta silloin selvitystyötä pitää tehdä enemmän ja muutoksen pitää olla perusteltu. Kommentti: Pyrkikää siihen, että kaavakartat olisivat helpommin luettavia. Huomioikaa esimerkiksi johdonmukainen värien käyttö kartoissa. Kysymys: Kuinka paljon alueelle voi siirtää maamassoja ilman, että maapohja pettää? Vastaus: Tarkoitus ei ole korottaa nykyistä korkeutta, vaan laajentaa aluetta, joten ongelmia ei ole. Kommentti: Jo aiemmin luvattiin, että Rälssi olisi käytössä enää muutaman vuoden. Olen huolissani, että käyttöaikaa jatketaan uudelleen ja uudelleen. Meistä monelle 15 vuotta on todella pitkä aika. Kommentti: Rälssi on keskeisellä paikalla ja asutus ympäröi sitä. Alue voisi olla todella hieno maisemoituna ja virkistyskäytössä. Olemme huolissamme pölystä ja melusta, mitä laajentamisesta ja louhinnasta voisi aiheutua.

4 4 (4) Kysymys: Miksi maanvastaanottoaluetta ei voida siirtää jonnekin syrjäiseen paikkaan? Miksi alueelle tuodaan lisää maata ja liikennettä? En ymmärrä, miksi muualta ei löydy sopivaa paikkaa maamassoille. Vastaus: Uutta paikkaa etsitään alueellisessa kierrätyspuistohankkeessa, mutta se ei ehdi ratkaista ongelmaa ennen kuin Rälssin käyttöaika päättyy. Maanvastaanottoalueitakin on välttämätöntä olla ja jossain niiden pitää sijaita. Päijät-Hämeestä ei valitettavasti löydy sellaista paikkaa, josta olisi yli 500 metriä etäisyyttä lähimpään asutukseen. Liikennemäärät eivät lisääntyisi, vaan laajennus toisi nykyiselle toiminnalle jatkoaikaa. Kommentti: Lähikuntien kanssa pitäisi etsiä yhteinen maanvastaanottopaikka. Minusta ympäristöarvot pitäisi huomioida ja etsiä sopiva paikka. Kommentti: Olen huomannut, että liikennevalot palavat öisin Rälssin läheisyydessä. Yöllinen liikenne voisi sujuvoitua, jos liikennevalot olisivat pois päältä. Omakotialueen läpi on liikennettä, kun halutaan välttää liikennevaloja. Kysymys: Miten Rälssin suunnittelussa huomioidaan Lahden ympäristötavoitteet ja lupaukset? Kuka on tehnyt alueen luontoselvityksen? Vastaus: Toiminta vaatii ympäristöluvan ja sen, että haitat arvioidaan tarkasti ja ne minimoidaan. Luontoselvityksen on tehnyt Albus Luontopalvelut Oy. Kysymys: Lisääntyisivätkö liikennemäärät alueelle laajennuksen myötä? Vastaus: Laajentaminen ei lisää liikennemääriä alueella. Toimintavoluumi pysyisi samana, mutta toimintaaika jatkuisi. Kommentti: Olen huolissani melusta. Tuomenojaan kuuluu jo nykyisin pauketta. Toivon, että meluasia huomioidaan mahdollisimman hyvin. Lisäksi toivon, että parannetaan maamassojen käyttöä siellä, missä ne syntyvät. Kysymys: Voisiko Koritehtaan (Scanian) kohdalle, Kyläkunnantien puolelle, tehdä melu- ja näköesteaidan? Voiko siihen hyödyntää maamassoja? Vastaus: Kiitos kommentista! Selvitämme asian. Kysymys: Kuinka monelle alueelle nykyisin määritellään läjitysalue rakentamisen yhteydessä? Vastaus: Näitä alueita kyllä on entistä enemmän. Sellainen onnistuu, kun ollaan väljemmällä alueella, jossa tilaa on. Asukastilaisuuden jälkeen sähköpostilla lähetetty kommentti. Paavo Posti, Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys. Ehdotan, että tulevissa maisemoinneissa huomioidaan perhosten elinmahdollisuudet täyttöjen pintoihin käytetään siemensekoituksia, jossa on kukkivia kasveja, myös lintujen ruokailumahdollisuudet ruderaateilla paranee merkittävästi (mm urpiaiset, hempot, tiklit, peipot).

5

6