PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA. MMMa tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, Vuokatti

Transkriptio

1 PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA MMMa tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, Vuokatti Kjell Brännäs

2 PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA Yleistä maataloushallinnosta, organisaatio Tuettu rakentaminen, tilastoja MMM:n asetuksia tuettavaan rakentamiseen MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Asetukseen mahdollisesti tulevia tarkennuksia muutoksia v. 2014

3 MMM osasto- ja yksikköjako VALTIOSIHTEERI Risto Artjoki ERITYISAVUSTAJA Tiina Rytilä MINISTERI Jari Koskinen KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jaana Husu-Kallio SISÄINEN TARKASTUS Sari Anttila ELÄINSUOJELUASIAMIES Sari Salminen RUOKAOSASTO Heimo Hanhilahti Talousryhmä Esa Hiiva Elintarviketurvallisuusyksikkö Veli-Mikko Niemi Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö Riitta Heinonen Maaseudun kehittämisyksikkö Taina Vesanto Maaseutuverkostoyksikkö Päivi Kujala Maatalousyksikkö Arja-Leena Kirvesniemi Markkinayksikkö Veli-Pekka Talvela Oikeudellinen yksikkö Tanja Viljanen BIOTALOUS Liisa Saarenmaa LUONNONVARAOSASTO Juha Ojala Talousryhmä Elinkeinokalatalousyksikkö Risto Lampinen Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Christian Krogell Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Kai Kaatra Metsä- ja bioenergiayksikkö Marja Kokkonen Oikeudellinen yksikkö Vilppu Talvitie HALLINTO- JA SUUNNITTELUOSASTO Pentti Lähteenoja Henkilöstö- ja hallintoyksikkö Eeva Pystynen Kansainvälisten asioiden yksikkö Aulikki Hulmi Ohjaus- ja tietohallintoyksikkö Raimo Vajavaara Talousyksikkö Hannele Laihonen Viestintäyksikkö Pekka Väisänen EU-KOORDINAATIO Kari Valonen 3 TUTKIMUS Mikko Peltonen

4 MMM:n hallinnonalan organisaatiot ja niiden työvoima (htv) Maa- ja metsätalousministeriö (n. 300 htv) Elintarviketurvallisuusvirasto (n. 760) Geodeettinen laitos (n. 50) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (n. 870) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (n. 220) Maanmittauslaitos (n. 1800) Maaseutuvirasto (n. 210) Suomen riistakeskus (n. 60) Metsähallitus (n. 2000) Suomen metsäkeskus (n. 1200) ( alkaen) Metsäntutkimuslaitos (n. 770) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (n. 90) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (n. 320) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 830) Suomen ympäristökeskus (MMM:n vesivaratehtävissä n. 35) Alueelliset ympäristökeskukset (MMM:n vesivaratehtävissä n. 200) Aluehallintovirastot (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 35)

5

6 Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentraler Uusimaa Varsinais Suomi Satakunta Häme Kaakkois-Suomi Etelä Savo Pirkanmaa Etelä Pohjanmaa Pohjanmaa Keski Suomi Pohjois Savo Pohjois Karjala Kainuu Pohjois Pohjanmaa Lappi ELY-keskusten ohjaus TEM, MMM, YM o.lvm

7 MMM:n hallinnonalan politiikkasektorit maaseudun kehittäminen maatalous elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu kala-, riista- ja porotalous vesitalous metsätalous kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

8 Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) uudistuu uudistuksen vaiheita: Komission tiedonanto CAP-uudistuksesta 2010 Rahoituskehysehdotus kesäkuu 2011 Lainsäädäntöehdotukset lokakuu 2011 Rahoituskehyspaketti loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013 Parlamentin kanta loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013 Toimeenpanoa ennen komission toimeenpanosäännöt maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyminen komissiossa kansalliset asetukset, toimeenpanon valmistelu hallinnon, neuvojien ja tuensaajien koulutus

9 Myönnetyt rakennusluvat vv x m Kaikki rakennukset Maatalousrakennukset Kaikki rakennukset Maatalousrakennukset Tilastokeskus/ MMM/ K.Brännäs X-2013

10 ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina , kpl Keh.hankkeet (sis.leader) Lantalat Muut rak:t *) Sikalat Navetat (Lypsy+Liha) Asuinrakennukset MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013 *) 'Muut rakennukset' sisältävät myös mm. kotieläinrakennusten aputilat

11 ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina , kpl Kasvihuoneet Lampolat ja vuohelat Turkistarhat Siipikarjarakennukset Sikalat Lihakarjarakennukset Lypsykarjarakennukset MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013

12 ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina , M Kasvihuoneet 19,94 12,62 23,14 24,69 28,15 40,51 13,76 48,99 24,65 7,3 12,2 Lampolat ja vuohelat 0,47 0,47 0,77 1,55 0,47 1,6 0,42 1,86 1,65 1,77 3,22 Turkistarhat 7,05 4,29 3,45 7,89 8,14 13,71 10,6 6,57 31,56 14,5 9,47 Siipikarjarakennukset 7,13 3,68 4,6 11,11 10,42 16,2 41,5 9,41 18,11 11,95 12,45 Sikalat 37,2 41,2 19,2 15,3 20,8 16,3 5 3,7 51,1 27,01 10,22 Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04 Lypsykarjarakennukset 38,59 41,96 34,53 74,35 102,1 116,9 56,9 91,54 71,34 72,34 69,3 MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013

13 ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina , kpl Lihakarjarakennukset PK+laaj lypsykarjanavetat Uudet lypsykarjanavetat MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013

14 ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina , M Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04 PK+laaj lypsykarjanavetat 23,15 24,85 20,93 32,32 38,3 41,2 19,6 27,62 14,5 22,31 20,99 Uudet lypsykarjanavetat 15,44 17,11 13,6 42,03 63,8 75,7 37,3 63,92 56,84 50,03 48,65 MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013

15 Tuettujen lypsykarjarakennusten kehitys Navetat yht Pihatot, lämmin Kylm/viil.pihatot Parsinavetat Lehmät-l.pihatto Lehmät-kv-pihatto Lehmät-parsinav Lehmät yht Lehmät / navetta 32 36, ,8 43,0 50,5 50,6 63,2 75,0 71,4 73,7 78,8 Pinta-ala, yht.,m m2 / lehmä 14,6 14,6 15,4 14,4 15,4 15,2 15,7 15,8 16,5 16,4 15,2 16,4 yht. milj. 44,3 42,0 46,4 40,2 74,4 102,11 112,4 67,2 107,8 71,8 73,46 69,29 / lehmä / hanke Lehmäpaikkalisäys MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013

16 Rakennusinvestointien rahoituspäätöksiä vuosina , Maatalouden rakennetuki sekä maaseudun yritys- ja hanketuet, M ELY Rakennetuki Hankkeet Uusimaa 33,60 46,98 Varsinais Suomi 128,94 48,51 Satakunta 71,84 54,91 Häme 26,96 33,37 Kaakkois-Suomi 27,47 39,37 Etelä Savo 24,51 35,65 Pirkanmaa 53,77 39,83 Etelä Pohjanmaa 161,26 58,72 Pohjanmaa 189,10 52,40 Keski Suomi 23,86 34,38 Pohjois Savo 60,40 34,69 Pohjois Karjala 27,95 37,21 Kainuu 23,71 12,87 Pohjois Pohjanmaa 103,93 49,99 Lappi 23,66 13,61 Koko maa 980,96 592,47

17 Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012, perinteinen maatalous ja hankkeet, kpl Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa Perinteinen maatalous Hankkeet Perint. maat. Hankkeet MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I' kpl kpl

18 Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012, perinteinen maatalous ja hankkeet, M tukikelpoinen investointikustannus Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa Perint. maat. 161,0 M Hankkeet 262,6 M Perinteinen maatalous Hankkeet MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013

19 545 Närpiö, Pohj 164 Jalasjärvi, EtPo 272 Kokkola, Pohj 743 Seinäjoki, EtPo 233 Kauhava, EtPo 846 Teuva, EtPo 895 Uusikaupunki, Vars 704 Rusko, Vars 288 Kruunupyy, Pohj 301 Kurikka, EtPo 005 Alajärvi, EtPo 853 Turku, Vars 580 Parikkala, Kaak 263 Kiuruvesi, PoSa 989 Ähtäri, EtPo 069 Haapajärvi, PoPo 783 Säkylä, Sata 748 Siikajoki, PoPo 489 Miehikkälä, Kaak 181 Jämijärvi, Sata 710 Raaseborg, Uude 889 Utajärvi, PoPo 8 Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012, Kunnat, jossa on yli 1 miljoonan hankkeita, tukikelpoinen kustannus ja avustus, M Tukikelpoinen kustannus, M KT-laina, M Avustus, M MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013

20 Tuotannon yksikkökokovaatimus Tuotannonalat Yksikkökokokerroin, jonka avulla samaan Eläinpaikkojen tuotannonalaryhmittäin tuotannonalaryhmään vähimmäismäärä kuuluvat eläimet voidaan ottaa huomioon yksikkökoon täyttymistä laskettaessa Lypsykarjatalous Lypsylehmä 30 Nautakarjatalous Emolehmä 1 80 Nautaeläin, alle 12 kk 0,5 160 Nautaeläin, yli 12 kk 0, Sikatalous Emakko ja karju Lihasika 0, Kanatalous Muniva kana Siipikarjatalous Broileri Kalkkuna Kasvihuonetuotanto Kasvihuone Kasvihuoneen vähimmäiskoko neliömetreinä Luvut eivät koske luomutuotantoa

21 MMM:n rakentamismääräykset

22 Palovahingot maatilojen tulipalot, satoja vuosittain, suurpalot n.20 kpl /v Maatilavakuutuksen omaisuusvahinkokorvaukset Finanssialan Keskusliitto vuosi M , , , , , , , , 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund täydennys KBrännäs , , 5

23 Maatilapalojen vahinkojen seuraukset eläinvahingot merkittäviä - eläinsuojelunäkö-kohdat pitkäaikainen siitos-/jalostustyö hukkaan yritystoiminnan keskeytyminen, 0-tuloja omaisuusvahingot - taloudellinen riski kasvaa ympäristön saneeraus henkilövahingot - melko vähäisiä

24 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/

25 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Historiaa: MMM, MRO C 5, MMM, RMO C 5, MMMa - RMO C MMMa - 25/2004, muutos 85/2005, MMMa - 456/2010, MMMa - 163/2013, MMMa päivittäminen v.2014 (maatalouden rakennetukilaki uusitaan uusi ohj.kausi)

26 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Määritelmät kotieläinrakennus: maataloudessa ja maaseudun muussa yritystoiminnassa tarpeellista eläinten pitoa varten tarkoitettua rakennusta aputiloineen; - eläintila: kotieläinrakennuksessa eläimille ja eläinten pitoon tarkoitettua tilaa; - osittain avonainen rakennus: seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho. ----

27 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa Perusvaatimuksena on m 2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi - siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan m 2 ) - lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan m 2 ) - kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein -kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään m 2. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K 2 10 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).

28 VS EI 60 P3, Suojaustaso 1 -> enintään m 2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään m m broileria VS EI m broileria

29 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa Perusvaatimuksena on m 2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi - siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan m 2 ) - lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk E2 mukaan m 2 ) - kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein -kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään m 2. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K 2 10 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).

30 lämpöeristämättömiä tai osittain avonaisia kotieläinrakennuksia seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.

31 D-s2,d2 tai B-s1,d0 lämpöeristämättömiä tai osittain avonaisia kotieläinrakennuksia seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.

32 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa Perusvaatimuksena on m 2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi - siipikarjarakennuksissa (RakMk mukaan m 2 ) - lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan m 2 ) - kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein -kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään m 2. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K 2 10 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).

33 K 2 10, A2-s1,d0 jos eriste C-s2,d1 Runko R 15 ullakottomia eikä yp:n onteloa P3, suojaustaso 1, enintään m 2 suojaustaso 2, enintään m 2

34 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Palo-osaston jako osiin P1- ja P2-luokan kotieläinrakennuksissa Eläinten pelastamisen helpottamiseksi P1 ja P2 paloluokan kotieläinrakennuksissa palo-osastot jaetaan enintään m 2 osiin, vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta sellaisia kotieläinrakennuksia, joissa ullakottomien eläintilojen, lypsytilojen, maitohuoneen ja valvomon ulkopuoliset tilat osastoidaan mainituista tiloista palomuurilla. Osiin jakaminen voidaan korvata mitoittamalla palo-osaston sisällä savulohkojen savunpoisto 1,5-kertaiseksi normaaliin nähden sekä suunnittelemalla eläinten pelastamisreitit normaalia lyhyemmiksi ja selkeämmiksi. (aikaisemmin: ellei eläinten pitoon liittyvästä tuotannollisesta tai toiminnallisesta ratkaisusta muuta aiheudu), Kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettava R30 luokan rakenteilla Katon sisäpinnan luokkavaatimus on E1 mukaan vähintään B-s1,d0 Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).

35 B-s1,d0 tai A2-s1,d0 jos eriste C-s2,d1 Runko R 30 P2, enintään m 2 E2-mukaan: suojaustaso 1, enintään m 2 suojaustaso 2, enintään m 2

36 P2, Suojaustaso 1 -> enintään m 2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään m 2

37 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Rakennusten välinen etäisyys ja yhdyskäytävän palo-osastointi (muutos tehty) Palo-osastointi EI 30 luokan rakentein, jos rakennusten (toinen nautakarjarakennus) etäisyys toisistaan < 15 m. Yhdyskäytävä on aina osastoitava toisessa päässä, paitsi jos sen pituus >15 m ja seinät ovat osittain avoimia. Esim. vierekkäiset verhoseinänavetat aina oltava vähintään 15 metrin etäisyydellä toisistaan Muut kotieläinrakennukset kuin nautakarjarakennukset voidaan sijoittaa väh. RakMk:ssa olevan 8 metrin etäisyydellä. Tästä on mahdollisesti korjaus tulossa.

38 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Käyttötapaosastointi kotieläinrakennuksissa Tuotantorakennuksen sähköpääkeskus, henkilöstötilat, valvontahuoneet, maitohuoneet ymv. tilat osastoidaan vähintään EI 30-luokkaisesti paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa (ja vähintään EI 60-luokkaisesti paloluokan P1 rakennuksissa). Lisävaatimus: Rehu- ja kuivikevarastot ja kuivan rehun käsittelytilat palo-osastoidaan eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin. Oli aikaisemmin EI 30. Rakennusten yhteyteen sijoitettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen, varavoimalaitosten ja polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden säilytystilojen palo-osastointi tulee toteuttaa vähintään EI 60 luokan rakennusosin. Paloriskiä aiheuttavien lannoitteiden kuten ammoniumnitraatin ja vastaavien aineiden varastotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niihin liittyvää omaa lainsäädäntöä (TEMa) sekä muita vaarallisten aineiden varastoinnin yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.

39 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Yhteenrakentamisen rajoituksia Enintään 300 m 2 suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Yli m 2 kotieläinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa lämpökeskusta (ennen kiint.p.a:n lämpökeskus), moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa. Jos siihen sijoitetaan sähköpääkeskus, sallitaan yhteys ainoastaan suoraan ulkoa.

40 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Uloskäytävät Kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä. Siipikarjarakennuksissa enintään 45 metriä. Poistumisalueelta - kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta - vähintään kaksi toisistaan riippumatonta poistumismahdollisuutta ihmisille. Kulkureitillä ulos sijaitsevan oven tai portin on oltava helposti ulospäin avattava ja sen aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1.5 m sekä sioille ja lampaille 1.0 m.

41 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Palonilmaisu (tarkennus) Kotieläinrakennuksiinon asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto tai vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto. Suojaus koskee koko rakennusta ullakkotiloineen. (aikaisemmin rajoitettu yli m 2 :n rakennus) Tämä suojausvaatimus ei koske ulkoilmaan osittain avoimesti yhteydessä olevia rakennuksia eikä siipikarjarakennuksia. Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.

42 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Savunpoisto (muutos) Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala on enintään m 2. (ennen m 2 ) Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä. Matalaseinäisen, vesikaton suuntaisella yläpohjan lämmöneristyksellä ja sisäkatolla varustettavan kotieläinrakennuksen savunpoistoa ei saa suunnitella pelkkien ulkoseinällä olevien aukkojen varaan. Näissä rakennuksissa savunpoistoaukot on sijoitettava rakennuksen katolle tai päädyn yläosaan. Savunpoistoaukoiksi voidaan hyväksyä vain yli 2,2 metrin korkeudella lattiatasosta olevat ulkoseinän aukot. Eläinhallin savunpoistoaukkojen pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti eläinhallin lattiapinta-alasta. Savunpoiston suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita sekä muita savunpoiston yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluohjeita (RIL 232).

43 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Viljankuivaamo Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Viljankuivaamo tulee tehdä erilliseksi rakennukseksi. Etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä muista rakennuksista. Viljankuivaamo voidaan kuitenkin tehdä muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että se erotetaan muusta rakennuksesta aukottomalla, vähintään EI-M 90-luokkaisella seinällä.

44 11 Viljankuivaamo Isot ns. vaunukuivurit tulisi käsitellä kuten normaalikuivaamot Mepu Antti Arska

45 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Pelastussuunnitelma Pelastuslain (379/2011) 14 :n edellyttämää omatoimista varautumista varten kotieläinrakennuksille on laadittava vähintään pelastuslain 15 :n mukainen pelastussuunnitelma, joka on toimitettava pelastusviranomaiselle. Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö..

46 MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/ Lisärakentaminen Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä tulee varmistaa myös olemassa olevan rakennuksen riittävä paloturvallisuus. Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava. Tarkastuksen tekijän tulee olla Turvatekniikan keskuksen valtuuttama tarkastaja tai tarkastuslaitos. Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.

47 Mahdollisia tulevia tarkennuksia Vierekkäisten eläinrakennusten etäisyydet, tarkistus Kuivaamot, Vaunukuivurit, viljankuivaamoksi katsotaan myös kuivaamo ilman omaa lämpökehitintä. Ilmanvaihtohormit ullakkotiloissa Hake- ja pellettikattiloiden sulkusyötin Säännöllinen sähkötarkastus

48 Ilmanvaihtokanavat ullakkotilassa Kuvat Finanssialan Keskusliitto, LähiTapiola Pellettikattila JANFIRE, ilman sulkusyötintä

49 Muut maatilarakennusten vahingot Lietelantavarastojen vauriot, muutamia vuodessa - ympäristöriski

50 Muut maatilarakennusten vahingot kantavien rakenteiden vauriot, yksittäisiä tapauksia vuosittain lumirikkaat talvet enemmän tapauksia

51 Muut maatilarakennusten vahingot kantavien rakenteiden vauriot, yksittäisiä tapauksia vuosittain

52

53

54 Sikala-yritys Iowassa, USA:ssa

55 Tanskalaisia sikaloita

56 Vaarallinen esimerkki, Rakennusleveys 27 m ilman välitukea ja ulkoseinän keskellä nivel!

57 Kiitos!