PS4-kurssin raivoisa kertaussetti
|
|
- Helinä Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PS4-kurssin raivoisa kertaussetti
2 Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia Psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu mm.: itsensä arvostaminen tunteiden säätelykyky toimivat ihmissuhteet mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä elämän kokeminen merkitykselliseksi Mielenterveys liittyy psyykkiseen hyvinvointiin mielenterveyden häiriöillä viitataan psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen
3 Tunne eli emootio Emootio eli tunne on lyhytkestoinen, tietyssä tilanteessa heräävä mekanismi. Mieliala on pitkäkestoinen, positiivisesti tai negatiivisesti sävyttynyt tunteenomainen kokemus, esim. masentuneisuus. Tunteissa on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Tunteet auttavat toimimaan eri tilanteissa. Ne luovat valmiuden käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti.
4 Tunne voidaan jakaa biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin osatekijöihin Psyykkistä osatekijää edustaa tunnekokemus ja kognitiiviset tulkinnat tilanteesta: olen peloissani. Biologiseen osatekijään liittyvät fysiologiset muutokset kehossa ja aivojen aktivaatio. Sosiaalinen osatekijä näkyy siinä, miten muut ihmiset, esimerkiksi heidän läsnäolonsa, vaikuttaa tunteisiin.
5 Perustunteisiin liittyvät ilmeet tunnistetaan maailmanlaajuisesti Perustunteet ovat synnynnäisiä ja niitä ilmaistaan universaalisti samankaltaisin ilmein. Paul Ekman on luokitellut perustunteiksi ilon, hämmästyksen, surun, pelon, vastenmielisyyden ja vihan.
6 Tunteiden vaikutukset tuntuvat kehossa Autonominen hermosto säätelee automaattisia kehon reaktioita, kuten sydämensykettä.
7 Tunneteoriat selittävät tunnekokemuksen syntyä eri tavoin Eri teorioissa korostetaan eri tavoin sitä, miten kehon toiminnan muutokset liittyvät tunteiden kokemiseen Esimerkiksi Damasion somaattisten vihjeiden teorian mukaan jokin merkityksellinen ärsyke tai tilanne laukaisee kehon toiminnassa muutoksia, ja nämä somaattiset vihjeet rekisteröidään ja muutetaan tunteeksi. Kognitiiviset tulkinnat vaikuttavat siihen, miten fysiologisia muutoksia tulkitaan Kognitiiviset tulkinnat ovat yksilöllisiä tulkintoihin vaikuttavat skeemat, attribuutiotyyli (yksilöllinen tulkintatapa) ja kulttuuri
8 Tunnetiedon käsittely aivoissa Aivoissa ei ole vain yhtä, yksittäistä tunnejärjestelmää. Keskeinen rakenne tunteiden säätelyn kannalta on aivojen sisäosissa sijaitseva limbinen järjestelmä, johon kuuluu motivaatiota, muistitoimintoja ja mielihyvää sääteleviä aivorakenteita: mantelitumake, hippokampus, hypotalamus ja pihtipoimu. Limbisen järjestelmän aivoalueista on yhteyksiä esimerkiksi otsalohkoihin ja aivorunkoon. Aivotutkija Joseph LeDoux on tutkinut sitä, miten aivot käsittelevät tunnepitoista informaatiota.
9 Aggression määrittely Ilmiö, joka liittyy tunteisiin ja niiden säätelyyn. Aggressiolla tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää muiden ihmisten tai ympäristön vahingoittamiseen. Aggressio voi ilmetä eri tavoin: suora aggressio epäsuora aggressio emotionaalinen aggressio tavoite on purkaa tai viestittää tunnetta välineellinen aggressio aggressiolla on jokin tavoite esim. valta Aggression eri lajien erottaminen toisistaan on hankalaa.
10 Eri teoriat selittävät aggressiota Aggressiota voidaan selittää biologisesta, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.
11 Tunteiden sääteleminen on tärkeää hyvinvoinnille Ensisijaisella tunteella tarkoitetaan tunnetta, jonka jokin tilanne herättää: se on välitön ja auttaa suhtautumaan tilanteeseen sen vaatimalla tavalla (esimerkiksi suru seurustelusuhteen loputtua). Toissijaiseen tunteeseen vaikuttavat aiemmat kokemukset, ja se syntyy ensisijaisen tunteen pohjalta (esimerkiksi viha seurustelukumppania kohtaan, sillä suru tuntuu nololta). Tunteiden säätelyyn liittyy myös niiden voimakkuuden hallintaa ja tilanteeseen vaikuttamista omalla toiminnalla. Otsalohkojen ja limbisen järjestelmän yhteydet ovat olennaisia tunteiden säätelyn kehittymiselle.
12 Psyykkinen itsesäätely Kun ihminen kokee stressiä tai kielteisiä tunteita, hänellä on pyrkimys psyykkisen tasapainon säilyttämiseen. Puolustuskeinot (eli defenssit) Selitetty esim. psykodynaamisessa teoriassa Esim. torjunta, regressio, arvon kieltäminen ja lohkominen Usein tiedostamattomia Usein toistuvana voi olla haitallista mielenterveydelle Hallintakeinot (eli coping-keinot) Esim. lenkkeily, jutteleminen, kognitiivinen uudelleenmuotoilu jaotellaan usein sosiaalisiin, fyysisiin ja kognitiivisiin Tietoisia, ongelman ratkaisuun pyrkiviä Usein puolustuskeinojen ja hallintakeinojen raja on liukuva.
13 Psyykkinen työ ja minän hallintakeinot
14 Coping- eli hallintakeinot - Tietoisia ja rakentavia tapoja ylläpitää psyykkistä tasapainoa - Vaikka hallintakeinot edistävät omaa psyykkistä tasapainoa, niin ne eivät välttämättä edistä hänen läheistensä psyykkistä tasapainoa. Esimerkiksi henkilöiden psyykkiset hallintakeinot saattavat poiketa ratkaisevasti toisistaan, jolloin ne luovat uusia ristiriitoja - Tunteiden säätelyn lisäksi yksilö voi aktiivisesti pyrkiä ratkaisemaan kohtaamansa ongelman. Psyykkistä tasapainoa voidaan ylläpitää myös fyysisesti kehon toimintaan vaikuttamalla
15 Defenssit - Defenssit ovat tiedostamattomia psyykkisiä säätelyprosesseja - Defenssien suhteen tiedostamattomuus viittaa siihen, että vaikka defenssinmukainen käyttäytyminen on ihmisen nähtävissä ja tiedostettavissa, hän ei tiedosta miten defenssi vääristää todellisuutta - Defenssejä tutkimalla voidaan sekä ymmärtää henkilön sopeutumista jossakin kriisitilanteessa että selittää irrationaalista käyttäytymistä
16 Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Adaptiivisia defenssejä: - sublimaatio: tunteiden kanavointi, purkaa tunteensa esimerkiksi tekemiseen; työhön, taiteeseen jne. - auttaminen eli altruismi: purkaa pahaa oloaan auttamalla muita - tietoinen torjunta: ongelmaa ei kielletä, mutta se siirretään pieneksi hetkeksi syrjään - huumori - arvon kieltäminen; esim. kahden opiskelupaikan väliltä valittaessa rupeaa vähättelemään toista vaihtoehtoa päätöksen jälkeen - kompensaatio; olen huono urheilussa, mutta hyvä kirjoittamaan, harrastan siis sitä.
17 Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Neuroottiset defenssit: - torjunta: ikäviä asioita ei päästetä mieleen - älyllistäminen ja isolaatio: tunteet eristetään ja asiaa pohditaan vain älylliseltä kannalta - kohteensiirto: tunteille etsitään sijaiskohde; kiukettelee kumppanilleen, jos töissä ei mene hyvin - reaktionmuodostus: tunne muutetaan vastakohdakseen; viha esimerkiksi sivistyneeksi käytökseksi
18 Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Epäadaptiiviset defenssit: - projektio: oma ominaisuus tai tunne heijastetaan toiseen; mustasukkainen huomaa muiden mustasukkaisuuden, muttei omaansa - fantasia: esimerkiksi fantasia toisista vanhemmista, jotka tulevat hakemaan pois epämiellyttävästä tilanteesta - acting out: toiminnallistaminen; huonoa oloa yritetään poistaa esimerkiksi ryyppäämällä tai väkivallalla - passiivis-aggressiivisuus: esimerkiksi mykkäkoulu - taantuma; henkilö taantuu aikaisemmalle kehitystasolle. Esimerkiksi sisar uuden vauvan synnyttyä - kosto
19 Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Alkukantaiset ja psykoottiset defenssit: - kieltäminen; tosiasioita ei haluta kohdata; hän ei ole kuollut tai hän ei ole lopettanut parisuhdettamme - lohkoaminen: hyvän ja pahan jyrkkä jakaminen; muut ovat vain pahoja, minä en'' - aistiharhat ja hallusinaatiot
20 Unenpuute vaikuttaa hyvinvointiin Unenpuute heikentää mm. tiedonkäsittelyä toiminnanohjausta ongelmanratkaisukykyä valikoivaa tarkkaavaisuutta työmuistia harkintakykyä moraalista arviointia keskittymiskykyä loogista päättelyä psyykkistä tasapainoa ja mielialaa sosiaalisia suhteita
21 Unenpuutteen psyykkiset seuraukset ovat yhteydessä unenpuutteen aiheuttamiin fyysisiin häiriöihin - aivojen otsalohkoissa erityisen herkät univajeelle - kehon puolustusjärjestelmässä vastustuskyvyn aleneminen (seurauksena esim. flunssa) kroonisten sairauksien riskin kasvaminen - autonomisessa hermostossa - hormonitasapainossa
22 Unen vaiheet - Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää nukkua tarpeeksi pitkiä yhtäjaksoisia aikoja, jotta ehtii vaipua tiettyihin univaiheisiin tarpeeksi pitkäksi aikaa. - Univaiheet: Vaiheet 1 2: Kevyt uni Vaiheet 3 4: Syvä uni REM-uni
23 Miksi nukumme? kehon energiaa säästyy elimistö toipuu kehon vastustuskyky säilyy aivojen energiavarastot täydentyvät ja kuonaaineet poistuvat kasvuhormonia erittyy (hidasaaltounen aikana) kyky tiedonkäsittelyyn ja toimintaan säilyy oppiminen tehostuu (erityisesti REM-unen aikana)
24 Miksi näemme unia? Erilaisia teorioita: - Psykodynaaminen teoria Freud: Unet ovat symboliseen muotoon puettuja tiedostamattomien toiveiden toteumia. - Kognitiiviset teoriat Mieltä askarruttavien ongelmien työstäminen ja ratkaiseminen Turhien muistitietojen purkaminen ja tärkeiden muistitietojen järjesteleminen - Neurotieteellinen teoria Aktivaatio-synteesi -teoria: Unet ovat seurausta hermoimpulsseista, joita aivorunko lähettää. - Evoluutiopsykologinen teoria (Antti Revonsuo): Unet ovat uhkasimulaattori: mielikuvaharjoittelua uhkien varalle Millaisia unesi ovat? Pidä seuraavaan tuntiin asti unipäiväkirjaa. Jemmaa sänkysi viereen muistiinpanovälineet, jotta voit heti herättyäsi kirjoittaa unesi muistiin. Minkä teorian mukaisesti unesi olisivat selitettävissä?
25 Unihäiriöt Unettomuuden syitä: Sosiaaliset (esim. ihmissuhde- tai työongelmat) Biologiset (esim. piristävät aineet, kivut) Psyykkiset (esim. masennus) Pitkittyneet unihäiriöt heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Unihäiriöitä voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla, psykoterapialla ja lääkkeillä.
26 Tutustutaan Sternbergin näkemykseen rakkaudesta Rakkaussuhteen kolme osatekijää Robert Sternbergin mukaan ovat: Läheisyys Intohimo Sitoutuminen Erilaisissa rakkaussuhteissa on eroa näiden kolmen osatekijän painottumisessa.
27 Seksuaalisuuden merkitys Seksuaalisuus on sitä, mitä ihminen on, seksillä viitataan seksuaalisiin tekoihin. Seksuaalisia tekoja ovat mm. seksuaalissävytteinen haaveilu, itsetyydytys, flirttailu, kiihottavat hyväilyt ja rakastelu. Seksuaalisuus on yksilöllistä: ihmiset eroavat siinä, kuka tai ketkä vetävät heitä puoleensa ja mikä heitä kiihottaa. Hyväksyvä suhtautuminen omaan seksuaalisuuteen on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Kaikille ihmisille on yhteistä pyrkimys läheisyyteen sekä psyykkiseen ja fyysiseen nautintoon.
28 Seksuaalinen tyytyväisyys ei välttämättä riipu seksuaalisesta aktivisuudesta. Kaikissa kulttureissa on säädelty seksuaalisuutta. Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille. Seksuaalioikeuksiin kuuluu oikeus - tavoitella turvallista ja tyydyttävää seksiä - valita itse kumppaninsa - valita, haluaako lapsia vai ei.
29 Seksuaalisen käyttäytymisen kannalta olennaisia biologisia tekijöitä: - mantelitumake: seksuaalisen halukkuuden voimakkuus - hypotalamus: - yhteys rottien parittelukäyttäytymiseen - ero naisten ja miesten hypotalamuksen toiminnassa ja rakenteessa perustuu sikiökauden aikaisten sukupuolihormonien vaikutukseen - testosteronin määrä
30 Onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä Onnellisuus on vain lievästi yhteydessä varallisuuteen. - Ratkaisevaa on oman taloudellisen tilanteen suhde ympärillä elävien taloudelliseen tilanteeseen. Onnellisuudella on myönteinen yhteys - terveyteen - ihmissuhteisiin - uskonnollisuuteen. Voimakkaasti onnellisuuteen vaikuttavat - työ - rakkaus ja parisuhde - Persoonallisuus.
31 - Voimakkaan stressin aiheet aiheuttavat psyykkistä ja somaattista (ruumiillista) sairastumista. - Myös vähäisillä stressin lähteillä on kielteisiä vaikutuksia. - Vähäinen ja lyhytkestoinen stressi voi olla hyödyksi.
32 Elimistön stressireaktioiden syntymekanismit
33 Elimistö reagoi stressiin kolmen vaiheen kautta: 1. Stressihormonit pikainen sokkitila ja sen jälkeen kehon hälytystila 2. Elimistön vastustusvaihe pyrkimys löytää tavat selvitä tilanteesta 3. Selviytyminen tai uupumus
34 Yleistä psykoterapioista Syitä mennä psykoterapiaan: Itseymmärryksen lisääminen Itsensä kehittäminen Kriisit Mielenterveyden häiriöt Psykoterapeutti auttaa asiakasta itse löytämään ja oivaltamaan esimerkiksi ongelmiin liittyviä ajattelutapoja. Terapiat ovat syntyneet eri psykologian suuntausten pohjalta. Usein luonteeltaan integratiivista eli eri puolia yhdistelevää
35
36 Psykodynaamiset terapiat Terapiassa pyritään tulemaan tietoiseksi: Tiedostamattomista haluista ja motiiveista Torjutuista kokemuksista ja tunteista Keskitytään paljon lapsuuteen Usein pitkäkestoinen Erilaisia psykodynaamisia terapioita: Psykoanalyysi Psykoanalyyttinen psykoterapia Lyhytkestoinen psykodynaaminen terapia
37 Kognitiiviset psykoterapiat Yksilön omat tulkinnat tilanteista vaikuttavat häiriön syntyyn. Keskitytään tunnistamaan ja muokkaamaan vääristyneitä ajattelu- ja toimintatapoja. Aina kielteisiä ajatuksia ei tarvitse edes muuttaa, vaan pelkkä niiden tiedostaminen riittää. Humanistiseen psykologiaan pohjautuvat terapiat Keskeisenä käsityksenä se, että jokaisella on itsellään motivaatio kehittyä ja muuttua. Pyrkimyksenä on omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen. Esimerkiksi hahmoterapia lyhytterapia tai pitkäkestoinen terapia Hahmoterapiassa psyykkistä kärsimystä lievennetäänkin tietoisuudella tästä hetkestä. Kun asiakas oppii terapiassa tiedostamaan nykyhetken juuri sellaisena kun hän sen kulloisellakin hetkellä kokee, psyykkinen ahdistus helpottaa ja vanhat toimintamallit antavat tilaa uusille valinnoille.
38 Behavioristiset terapiat Ongelmat johtuvat ihmisten oppimista tavoista. Keskitytään tämän hetkiseen käyttäytymiseen. Hiljalleen opetellaan pois ei-toivotusta käyttäytymisestä. Muita terapioita Kriisiterapia Pariterapia Perheterapia Ryhmäterapia
39 Vaikuttavuustutkimukset Vaikuttavuustutkimuksissa pyritään selvittämään sitä, miten hoitoon osallistuminen vaikuttaa. Menetelminä muun muassa itsearvioinnit, psykologiset testit ja muiden arvioinnit Noin 80 prosenttia hyötyy psykoterapiasta. Eri ongelmille ja ihmisille sopivat kuitenkin erilaiset terapiat. Usein lääkkeiden ja terapian yhdistelmä on myös tarpeen. Olennaista on asiakkaan ja terapeutin empaattinen kohtaaminen.
40
TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotPakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36
Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotPsykologia. Opetuksen tavoitteet
Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotMUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA
MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotTunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa
Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotYmmärrystä ihmisen käyttäytymiseen
Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
Lisätiedot5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET
5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
Lisätiedot3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet
3.16 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
Lisätiedot1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström
5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan
LisätiedotTerve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa
Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
LisätiedotPsykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko
Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Esityksen sisältö Psykoterapian taustateoriat Psykoanalyysi
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotOpetuksen tavoitteet. Arviointi
5.12 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotValtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO
Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO Tyttöjen Talon seksuaalinen väkivaltatyö Asiakasprofiili SEKSUAALISUUS, Plissit-malli NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
Lisätiedot5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen?
5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen? Stressi on reaktio havaittuun uhkaan Stressiä eivät aiheuta pelkät olosuhteet, vaan myös näkemyksemme ja asenteemme niitä kohtaan ovat merkittävä stressitekijä.
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
Lisätiedot