HE 15/2017: ICT ja tiedolla johtaminen. Yleisesti

Transkriptio

1 1(5) HE 15/2017: ICT ja tiedolla johtaminen Yleisesti SOTE-uudistuksen digimuutoksen periaatteena ja tavoitteena on huolehtia siitä, että asiakkaiden näkökulmasta muutos toteutetaan mahdollisimman vähin häiriöin ja asiakkaiden tietosuojasta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Muutos tapahtuu vaiheittain perustuen nykyisiin IT-ratkaisuihin ja palveluihin. Erityisesti Kanta-palveluiden ja jo nykyisin käytössä olevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien rooli on keskeinen. Uusia integraatioratkaisuja tarvitaan erityisesti valinnanvapauden tiedonhallinnan ja järjestäjän tiedolla johtamisen tarpeisiin. Tämän vuoksi kaiken valmistelun priorisointi ja vaiheistus on tärkeää. Vaikka toteutettavia kokonaisuuksia on paljon, niin ICT ei muodosta estettä uudistuksen etenemiselle. Asiakas- ja potilastietojen käsittely Asiakkaan kannalta keskeistä on, että häntä koskeva tieto on käytettävissä aina siellä missä hän saa palvelua tai hoitoa. Kansaneläkelaitoksen ylläpitämiin Kanta-palveluihin tallennetaan jokaisen kansalaisen elinikäinen potilaskertomus sekä jatkossa myös sosiaalihuollon asiakasasiakirjat. Kaikki palveluntuottajat liittyvät Kanta-palveluihin ja näin tieto on hyödynnettävissä kaikilla palveluntuottajilla. Terveydenhuollossa kaikki julkiset toimijat ovat liittyneet Kanta-palveluihin. Yksityisistä toimijoista iso joukko on jo liittyneenä, mutta asiakastietolain mukaisista määräajoista ollaan myöhässä. Yksityisten toimijoiden osalta Kanta-palveluiden käyttöönotto on edellytys valinnanvapaustuottajaksi ilmoittautumiselle. Kanta-palveluiden laajenemista sosiaalihuoltoon on valmisteltu pitkään, ja siellä käyttöönotot ovat alkamassa. Palvelujen velvoittavuus sosiaalihuollon osalta on kuitenkin tulossa vasta asiakastietolain muutoksen myötä. Täysimääräisesti sosiaalihuollossa päästään hyödyntämään Kanta-palveluita vasta 2020-luvun alkupuolella. Asiakastietolain muutos ollaan tuomassa eduskuntaan tämän kevätistuntokauden aikana. SOTE-uudistuksen myötä Kanta-palveluihin ja palveluntuottajien asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tarvitaan paljon muutoksia. Organisaatiorakenteiden muuttuminen edellyttää mm. rekisterinpitomallien muuttamista tietojärjestelmiin sekä uudenlaisten asiakkaan tietojen yhteenvetonäkyminen kehittämistä. Muutoksia ollaan parhaillaan toteuttamassa Kantapalveluihin THL:n ja Kelan toimesta. Maakuntien järjestelmiin tarvittavien muutosten toteuttamiseen varattu muutosrahoitusta osana valtiovarainministeriön koordinoimaa maakuntien muutostukea. Kanta-palveluihin tehtävä kehittäminen on rahoitettu valtion talousarviosta. SOTE-uudistuksen edellyttämä kehitystyö edellyttää jatkossakin, että Kanta-palvelujen riittävä rahoitus turvataan, jotta terveydenhuollossa kaikki potilaan tiedot saadaan käytettäväksi yli palveluntuottaja- ja maakuntarajojen. Vastaavasti uutena toimintona sosiaalihuollon tietojen saaminen kansallisesti käytettäväksi Kanta-palveluiden kautta edellyttää riittävää valtion rahoitusta. Tällä on myös merkittäviä heijastusvaikutuksia mm. kansallisten rekisteri- ja laatutietojen kehittämiseen sekä maakuntien tiedolla johtamiseen, joissa tavoitteena on ollut Kanta-palveluiden tietojen Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio (09)

2 2(5) hyödyntäminen mahdollisimman laajamittaisesti. Kanta-palvelujen avulla tietopohja saadaan tarvittavan laajaksi ja erillisistä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia aiheuttavista tietojen keräämisistä voidaan luopua. SoteDigi Oy:n tehtäväksi on asetettu uudenlaisten integraatioratkaisujen kehittäminen. Tässä keskeistä on toteuttaa mm. ammattilaisten käyttöön asiakkaan tilannekuva, jotta hänen kokonaistilanteensa saadaan helposti näkyville. Tavoiteaikataulu tällä on Arvio tilanteesta: Jo pitkään tehty Kanta-palveluiden sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämistyö helpottaa merkittävästi SOTE-uudistuksen asettamiin vaatimuksiin vastaamista. Tämän työn päälle voi jatkossa mm. SoteDigi oy rakentaa uusia ratkaisuja. Kokonaisuuteen liittyy riskejä, mutta ne ovat kohtuullisen hyvin hallittavissa, mutta vain jos kansallisen kehittämisen rahoitus turvataan ja palveluntuottajat huolehtivat omista velvoitteistaan Kanta-liittymisiin. Valtakunnallinen tiedolla ohjaaminen Uudenlainen sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoitumismalli ja erityisesti järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan edellyttävät sekä uudenlaista tiedolla ohjaamista kansallisesti että tiedolla johtamista järjestämistehtävässä. THL:n uusi arviointitoiminto on keskeisessä roolissa maakuntien välisen vertailutiedon tuottamisessa. Tämä kytkeytyy olennaisella tavalla valtion ja maakuntien väliseen ohjaukseen. THL:n tietopohjahanke valmistelee arviointitoiminnon tarvitsemia tiedonkeruita ja maakunnille tarjottavia tietopalveluita. Mm. ensimmäinen versio vaikuttavuus- ja kustannustietomittareista on määritelty ja testattu maakuntien ohjauksen simulointiharjoituksessa. Kokonaisuus etenee vaiheittain ja kehittämistarpeita on erityisesti sosiaalihuollon, ensihoidon sekä laatu- ja asiakaspalautetietojen osalta. Keskeistä on myös hyvä yhteistyö kaikkien viranomaisten kesken (erit. THL, Kela, Luova, Valtiokonttori, Tilastokeskus ja Kela) sekä uuden toisiokäytön lain hyväksyminen. Uudet toimintamallit edellyttävät kuitenkin investointeja ICT:n ja kansallisten raportointiratkaisujen kehittämiseen. Vuosille 2018 ja 2019 on tähän kokonaisuuteen varattu rahoista 4 milj euroa. Rahoitusta tarvitaan kuitenkin huomattavasti pidemmälle ajalle, jotta asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Arvio tilanteesta: THL:n arviointitoiminnon kannalta on keskeistä se, että se saa riittävän tasokasta tietoa tehtäviensä tueksi. Kansallisten tiedonkeruiden pohjalta tehdään merkittäviä linjauksia liittyen mm. maakuntien toiminnan ja rahoituksen riittävyyden arviointiin. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä maakuntien ja kansallisten viranomaisten kesken. Kokonaisuuteen liittyy riskejä, mutta ne ovat hallittavissa mikäli kehittämistyölle turvataan riittävät resurssit ja toteutukset vaiheistetaan 2020-luvun puoliväliin saakka.

3 3(5) Maakuntajärjestäjän tiedolla johtaminen Maakunnan järjestämistehtävä edellyttää hyvää tietopohjaa. Järjestäjän on kyettävä tuntemaan maakunnan palvelutarve, suunnittelemaan palveluverkko, kohdistamaan resursseja kustannusvaikuttavasti sekä seuraamaan ja ohjaamaan tuottajia mm. asiakaskokemuksen, laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Uudet tehtävät edellyttävät paljon tiedonhallintaratkaisuilta. Tällä hetkellä sairaanhoitopiireillä ja suurimmilla kaupungeilla on erilaisia tiedolla johtamisen ICT-ratkaisuja, mutta ne ovat pääosin toteutettu nykyisenlaisen palvelutuotannon johtamisen tarpeisiin. Maakuntien yhteisessä hankkeessa selvitetään parhaillaan nykyisten toteutusten käyttökelpoisuutta järjestäjän tehtävissä ja pyritään tunnistamaan tärkeimmät tarvittavat uudet toteutukset. Maakunnat työstävät yhdessä myös yhteistä käsitystä tiedoista, joita järjestäjä tarvitsee. Näiden selvitysten pohjalta on tarkoitus käynnistää syksyllä 2018 toteutushankkeita, joita toteuttaisi maakuntien tukena SoteDigi ja Vimana. Tavoitteena on, että ensimmäinen vaihe järjestämisen työkaluista on valmiina 2020 ja tämän jälkeen kehittämistyössä edetään vaiheittain. Järjestäjän tiedolla johtaminen on suoraan kytköksissä siihen, että miten kukin maakunta ymmärtää oman järjestämistehtävänsä ja miten sen valmistelu on edennyt. Maakuntien lähtötilanteet ovat erilaisia ja tämän vuoksi kyky esittää vaatimuksia järjestämistehtävässä tarvittaville ICT-ratkaisuille vaihtelee paljon. Tämä aiheuttaa haasteita ICT-toteutusten määrittelylle ja niiden toteutukselle. Onkin tärkeää löytää selkeä työnjako kansallisten yhtiöiden, kuten SoteDigi ja maakuntien välillä ICT-ratkaisujen toteutuksessa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on hyväksynyt SoteDigi Oy:n tehtäväksi järjestäjän työkalujen kehittämisen. Ensimmäiset vaiheet on tarkoitus saada toteutettua siten, että ne ehtivät tukemaan maakuntia uudistuksen aikataulun mukaisesti. SoteDigi oy:n kehittämistoiminnan rahoitus hoidetaan yhtiön pääomarahoituksen kautta. Arvio tilanteesta: Kokonaisuuteen liittyy riskejä, jotka johtuvat eroista maakuntien välillä siinä, miten niissä ollaan edetty järjestämiseen liittyvässä valmistelussa. Varsinaiset tiedolla johtamisen tietojärjestelmätoteutukset päästään aloittamaan varsin myöhäisessä vaiheessa suhteessa kokonaisaikatauluun. Riskien hallitsemiseksi toteutuksia on priorisoitava voimakkaasti ja pyrittävä turvaamaan se, että järjestäjä kykenee selviytymään kaikkien keskeisimmistä tehtävistä toiminnan alkaessa. Kehittämistä tulee tapahtumaan vielä pitkälle 2020-luvulle ja sitä mukaa kun uudenlaisesta järjestämistehtävästä saadaan kokemusta, niin myös siinä tarvittavia tietojärjestelmäratkaisuja tulee kehittää vastaavasti. Valinnanvapauden tietojärjestelmäratkaisut Kela kehittää parhaillaan valinnanvapauden tietojärjestelmäratkaisuja. Näiden avulla hoidetaan keskitetysti mm. asiakkaan valintaan liittyvien tietojen hallintaa, maksuliikenteen, henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelien hallintaa sekä seurantatietojen keräämistä tuottajilta järjestäjille. Kokonaisuuteen liittyy olennaisesti myös palveluntuottajien vertailupalvelu, joka toteutetaan Suomi.fi portaaliin.

4 4(5) Kela on edennyt hankkeissaan suunnitellun aikataulun mukaisesti, ja tavoitetilassa tarvittavia ratkaisuja kehitetään vaiheittain. Kehittämistyö etenee valinnanvapauden pilottien kanssa rinnakkain siten, että pilottitoimijat ottavat Kelan toteuttamia uusia toiminnallisuuksia käyttöön jo pilottien aikana. Tämän hetken tiedon mukaan kokonaisuus saadaan riittävälle minimitasolle, jotta valinnanvapauslain mukaisessa aikataulussa voidaan edetä. Kehittämistyötä tulee kuitenkin jatkaa vaiheittain tämän jälkeenkin, jotta kaikkiin tavoitteisiin päästään. Ainakin alkuvaiheessa asiakkaiden valinnan tueksi pystytään antamaan vain suppeasti tietoa palveluiden laadusta. Tämän kehittäminen on sidoksissa laajemmin laatu- ja palautetietojen keruun kehittämiseen. Kokonaisuuteen on varattu noin 18 miljoonan rahoitus vuosille Myös jatkokehittämiseen on varauduttava, samoin palvelujen ylläpitokustannusten kattamiseen. Arvio tilanteesta: Kokonaisuus etenee suunnitelmien mukaisesti, mutta riskien hallitsemiseksi on oltava valmius tehdä priorisointia ja tarkentaa suunnitelmia. Riittävä taso on saavutettavissa vuoteen 2020 mennessä, mikäli rahoitus on turvattu. Kokonaisuuden kehittymiselle on varattava rahoitusta myös 2020-luvun alkupuolelle. Yhteenveto SOTE-uudistuksen aikataulu on tiukka ICT-toteutusten näkökulmasta. Asiakas- ja potilastietojen käsittelyn osalta tilanne on hyvällä tasolla johtuen pitkäjänteisestä aiemmasta kehittämistyöstä. Kanta-palvelujen rahoituksen jatkuvuus on kuitenkin keskeistä kehittämistyön jatkamiseksi ja mm sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Kanta-palvelujen kehittämissuunnitelmien toteutuminen on keskeisessä asemassa koko sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta. Vastaavasti muutosrahoitusta tarvitaan myös maakunnille. Maakuntien valmistelutilanne järjestämistoimintojen käynnistämiseksi vaihtelee ja tämä luo haasteita järjestäjän tiedolla johtamisen ratkaisujen toteutukselle. Riski on kuitenkin hallittavissa priorisoinnilla sekä maakuntien ja SoteDigi Oy:n tiiviillä yhteistyöllä. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että välttämättömät ICT-toteutukset pystytään saamaan aikaiseksi uudistuksen aikataulun mukaisesti, mutta kehittämistä on jatkettava määrätietoisesti 2020-luvun puoliväliin saakka. Tiiviin aikataulun myötä tehtäviä on voimakkaasti priorisoitava ja vaiheistettava, joka kuitenkin voi johtaa ketterämpään etenemiseen. STM:lle tulleiden viestien perusteella myös maakunnissa pystytään tekemään riittävät muutokset uudistuksen vaatimassa aikataulussa. Lisätietoja: Johtaja Minna Saario puh

5 5(5) LIITE: RAHOITUSSUUNNITELMA JA SOTE ICT:N KOKONAISKUVA (Vuoden 2018 budjetti kehyspäätös) Muu rahoitus Yhteensä Huom. Momentilta rahoitettavat hankkeet Valtakunnalliset hankkeet Kela, THL, Valvira, VRK Maakuntien avustaminen ,85 176,85 (LTAE meur) Yhteiset tukitoimet 2,3 1,8 4,1 VM, STM Kuntien muutostoimet 2,5-2,5 Momentilta rahoitettavat hankkeet Kanta-palveluiden kehittäminen STM, THL, KELA Yhtiöiden rahoitus Vimana Oy 10,6 2,5 Osakkeita 20 me (netto 2019) 33,1 JTS: 30 me osakkeita (brutto) 90 Vake pääomitus SoteDigi Oy - - Pääomitus 90 me (netto 2017) (Alv kompensaatio) (15) 15 Hankintojen alv YHTEENSÄ 145,4 101,15 371,5