Diakonia ja sielunhoito RYHMÄKIRJE 1 /

Transkriptio

1 Diakonia ja sielunhoito RYHMÄKIRJE 1 /

2 2 Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille. Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. On vapautta kuunnella metsän huminoita kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita. Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tuntea tutkia omaa sisintänsä Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. On vapautta vaistota viesti suuremmasta ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

3 3 Talven taittuessa kirkkovuodessa on meneillään paastonaika. Se kutsuu meitä pysähtymään ja hiljentymään elämämme sisällön ja suunnan tarkasteluun. Päivämme täyttyvät työstä ja tohinasta, joka toisaalta saa meidät kokemaan merkityksellisyyttä ja tuntemaan että meillä on oma paikka ja tehtävä niissä yhteisöissä joissa toimimme. Mutta työ ja toisia varten oleminen voivat myös väsyttää. Paastonaikana voimme hidastaa ja harventaa. Tärkeää on tutkiskella omaa sisimpäänsä, ihmissuhteitaan ja suhdettaan Jumalaan. Hetki hiljentymiselle voi löytyä arjen keskellä, aamulla, työpäivän aikana tai illalla. Paastonaika ei ole suorittamista vaan se voi olla sisäinen matka lähemmäksi Jumalaa ja omannäköistä elämää. Hyvää paastonaikaa ja kevään odotusta, Virpi

4 4 Sisällys Tilastoista 5 Valinnanvapauslakia koskevia nostoja 6 Sielunhoidon neuvottelukunta Koulutusta vuonna Lapsen kastetta koskeva lainmuutos 11 Liitteet 1. Sairaalasielunhoidon tilastot Erilaisuus ja samanlaisuus 100-vuotiaassa Suomessa näkökulmia uskoon ja vakaumukseen sosiaali- ja terveysalan työssä (kevään 2017 seminaarisarja)

5 5 Tilastoista Sairaalasielunhoidon tilastolomakkeet löytyvät alla olevasta linkistä: 1. Tilastojen käyttäminen Tilastointi tapahtuu kirjautumalla kirkkoverkkoon za- tai zb-alkuisilla tunnuksilla. Alkuvuoden 2017 tilastoinnit voit kirjata sähköiseen lomakkeeseen jälkikäteen. Työntekijät niissä seurakunnissa, joissa on käytössä sähköinen kalenterijärjestelmä Katrina tai Prime tms. voivat kirjata tilastonsa näihin järjestelmiin. Silloin se vaatii järjestelmän ylläpitäjältä sairaalasielunhoitoa koskevien lomakesivujen laittamista sähköiseen järjestelmään. 2. Vastauksia muutamiin kysymyksiin Yksityinen ehtoollisenvietto on yleisillä toimintatilastojen lomakkeilla haluttu laittaa A2 Tilaisuus -lomakkeelle. Niinpä se on myös sairaalasielunhoidon lomakkeilla vastaavassa kohdassa. Lomake S1, kohta 1.1. tilaisuustyyppi : Tähän kohtaan kirjataan kohtaan rukoushetki sekä rukoushetket sairaan luona, että rukoushetket kuolevan luona. Tilastollisesti ei ole merkittävää eroa siinä, kummasta on kysymys. S4-lomakkeen osalta mobiiliapplikaatio on tulossa. Toivomme, että mahdollisimman pian. (!) Kiinteitä ryhmiä ovat sellaiset, joissa jäsenet ovat pääosin samoja. Näin ollen esimerkiksi psykiatrian ryhmät ovat avoimia ryhmiä, jos jäsenet vaihtuvat. S7-lomake tallennetaan pidemmältä ajanjaksolta, esim. kuukausittain tai puolivuosittain, mikä on kullekin sopivin aikaväli. Vaatii työntekijältä asioiden manuaalista kirjaamista, jotta ne eivät unohdu. Sairaalasielunhoitajien lisäksi näitä tilastolomakkeita täyttävät sairaaloissa työskentelevät lapsityönohjaajat. Kehitysvammaistyön työntekijöille tulee oma tilastolomake. 3. Korjausehdotukset Virpille 4. Lisätiedustelut liittyen tilastolomakkeiden tekniseen toimivuuteen: Tuomo Halmeenmäki, tilastoasiantuntija puh , tuomo.halmeenmaki@evl.fi

6 6 Sakastista: 1. Sakastin tilastouudistus sivu 2. Sähköpostitse: Seuraa ja jaa tietoa tilastouudistuksesta Seuraa Tilastouudistuksen uutiskirjettä, jaa tietoa ja kutsu kollegasikin mukaan. Seuraava tilastouudistuksen uutiskirje ilmestyy huhtikuussa. Liity uutiskirjeen tilaajaksi: Lisätietoja: Vuoden 2016 toimintatilastot ovat ilmestyneet. Sairaalasielunhoidon osalta tilastot ovat luettavissa Sakastissa viikolla 11 (liitteenä). Valinnanvapauslakia koskevia nostoja Kirkkohallituksen Toiminnallisen osaston asiantuntijoiden mietteitä siitä, mitä asioita pitäisi nostaa esiin lausunnosta, joka annetaan koskien lakia asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Muistion kirjasi Terhi Kaira). Esille nousi seuraavia aihioita: 1) Seurakunnat / seurakuntayhtymät tulisi mainita erikseen joko pykälässä tai vähintään yleisperusteluissa. Nyt todetaan, että palvelun tuottajalla tarkoitetaan kaikkia maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia yhtiöitä, yhteisöjä, järjestöjä, yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä muita toimijoita. Valinnanvapauslain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan muu toimija voi olla esimerkiksi julkisyhteisö, joka muutoin kuin lakiin perustuvan velvollisuuden nojalla tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällainen voi olla esimerkiksi kunnan organisaatioon kuuluva oppilaitos tai yliopisto, joka toimintaa yhtiöittämättä tuottaa palvelua markkinoille (yksityiskohtaiset perustelut, 2.) Vastaavana toimintana voidaan nähdä seurakuntien perheasiainneuvottelukeskusten palveluntuotanto. Selvyyden vuoksi pyrimme kuitenkin siihen, että saisimme seurakunnat näkymään kirjauksena. Vastaava kirjaus seurakunnista kuntien yhteistyökumppanina otettiin mm. Nuorisolakiin 1285/2016 (3 luku 8 pykälä). 2) Kirkon työn näkökulmasta valinnanvapauslainsäädäntö vaikuttaa ensisijaisesti perheneuvontaan. Perheasianneuvottelukeskusten on rekisteröidyttävä palvelutuottajiksi voidakseen saada maakunnallista rahoitusta ja/tai perheasioiden sovitteluoikeudet.

7 7 Käytännössä rekisteröityvä oikeushenkilö on seurakuntayhtymä. Sairaalapapit ja kehitysvammaistyön papit toimisivat jatkossakin ns. kumppanuussopimuksilla. Perheneuvonta siirtyy 2019 maakuntien liikelaitosten järjestettäväksi joko omana työnä, ostopalvelusopimuksilla tai asiakasseteleillä. Seuraava muutos tapahtuu 2021, jolloin Sote-keskusten palvelut laajenevat ja perheneuvonta siirtyy niiden järjestettäväksi suoran valinnanvapauden piiriin. Kaksivaiheisessa muutoksessa on turvattava siirtymien yhteydessä toiminnan ja asiakassuhteiden jatkuvuus. 3) Uudistuksessa on varmistettava, että valinnan vapaus toteutuu tasavertaisesti kaikkien kohdalla. Heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat eivät itsestäänselvästi osaa käyttää valinnanvapautta ja voivat joutua väliinputoajiksi. Erityistä huolta tulee kantaa heistä, joiden valmius tehdä valintoja on alentunut. Säännösehdotukset tuetusta päätöksenteosta ovat kannatettavia. Ohjaukseen ja neuvontaan on kiinnitettävä huomiota. Millainen voisi olla diakoniatyön rooli tässä? Seurakunnilla on oma tehtävänsä, eivätkä ne voi lähteä kritiikittömästi kantamaan maakuntien järjestämisvastuulla olevia tehtäviä. Lisäksi seurakuntien taloudellinen tilanne tulee jatkossa olemanaan varsin polarisoitunut: paikallinen tilanne vaihtelee eri puolilla maata. 4) Kannetaan huolta siitä pirstoutuuko kokonaisuus. Vaikeutuuko peruspalvelujen ja erikoispalvelujen yhteensovittaminen? Hoito- ja asiakassuhteiden katkeamattomuuteen on etsittävä käytännön ratkaisuja. Kustannussäästöt eivät saisi myöskään merkitä palvelutason (huomattavaa) laskua, mikä mallissa on riskinä. 5) Ovatko palvelun tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyt laajuudeltaan tarkoituksenmukaisia esim. mikroyrittäjien ja toiminimien kohdalla. Myös perheneuvontaa saatetaan hoitaa joillakin paikkakunnilla yhden tai kahden työntekijän voimin. Nouseeko kynnys rekisteröitymiseen liian korkeaksi, erityisesti jos varmuutta palvelun käytölle ei ole? Pärjäävätkö pienet ja keskisuuret palveluntuottajat kilpailussa? Sielunhoidon neuvottelukunta Sielunhoidon neuvottelukunta on aloittanut työnsä. Kirkkohallituksen työjärjestyksen mukaan neuvottelukuntien tehtävänä on: 1. seurata ja edistää toimialansa kehitystä; 2. edistää yhteistyötä toimialansa toimijoiden kanssa; 3. tehdä tarvittaessa esityksiä ja antaa lausuntoja kirkkohallitukselle; 4. laatia tarvittaessa ohjeita ja suosituksia kirkkohallituksen toiminnassa sovellettaviksi; sekä 5. suorittaa muut täysistunnon sille antamat tehtävät.

8 8 Kokouksissaan , ja täysistunto on nimennyt toiminnalliselle osastolle neljäksi vuodeksi eli kirkkohallituksen jäsenten toimikaudeksi työalakohtaisia neuvottelukuntia seuraavasti: o diakonian neuvottelukunta o sielunhoidon neuvottelukunta o kirkon saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunta o jumalanpalveluselämän neuvottelukunta o eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten neuvottelukunta o rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta o kirkon evankelioimisen neuvottelukunta o kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunta o kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunta o koulutuksen neuvottelukunta o saamelaistyön neuvottelukunta o kirkon romaniasiain neuvottelukunta o kirkon valmiusasioiden neuvottelukunta Sielunhoidon neuvottelukunta Sielunhoidon neuvottelukunta on Kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on käsitellä sielunhoitoon liittyviä kysymyksiä kirkossa ja muussa yhteiskunnassa, osallistua sielunhoitoa koskevaan keskusteluun ja sielunhoidon kehittämiseen. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta: 1) Toimii asiantuntijaelimenä ja tekee toimialaansa liittyviä esityksiä kirkkohallitukselle 2) Huolehtii valtakunnan tason yhteiskunnallisesta ja kirkollisesta vaikuttamisesta toimialallaan ja tukee sielunhoidon tunnettavuutta 3) Osallistuu sielunhoitoa edistävien tilaisuuksien järjestämiseen 4) Seuraa sielunhoitoa koskevaa keskustelua ja tutkimusta ja edistää sitä palvelevaa yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä ja 1-3 pysyvää asiantuntijajäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja voi lisäksi kutsua yksittäisiin kokouksiin asiantuntijajäseniksi neuvottelukunnan tehtävän ja toiminnan kannalta sopivia henkilöitä. Neuvottelukunnan kokouksissa on läsnäolo-oikeus Kirkkohallituksen Diakonian- ja sielunhoidon johtajalla. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteeristönä toimivat tehtävään määrätyt Kirkkohallituksen viranhaltijat. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Jäsenet: Ari Hukari, pj., Sari Aalto- Matturi, Pirjo Vatanen, Saku Toiviainen, Anssi Peräkylä, Maria Buchert, Minna Valtonen, Jouko Kiiski, Sirkku Laitinen, Heikki Kruus, Sami Puumala, Virpi Sipola, sihteeri.

9 9 Ensimmäinen kokous pidettiin Kokous oli rohkaiseva. Neuvottelukunnan jäsenet ovat moniammatillinen ja tehtäväänsä motivoitunut joukko. Neuvottelukuntaa on mahdollista käyttää sielunhoitotyön kehittämiseen, erilaisten asioiden työstämiseen ja erityisesti sielunhoidon ja sairaalasielunhoidon näkyväksi tekemiseen sekä kirkossa että kirkko-organisaation ulkopuolella. Toiminnallisen osaston henkilöstömuutokset: Toiminnallisella osastolla on luovuttu varajohtaja -nimikkeestä. Se on korvattu johtava asiantuntija -nimikkeellä. Johtavan asiantuntijan tehtävän sisältö muodostuu työalaan liittyvästä kehittämistyöstä, asiantuntijatehtävistä, lausuntojen valmistelusta, vaikuttamistoiminnasta, osallistumisesta Kirkkohallituksen yhteisiin työskentelyihin ja prosessien johtamisesta, erityiskoulutuksesta (Anne Anttonen, Virpi Sipola). Tällä hetkellä johtavia asiantuntijoita on neljä: Anne Anttonen, perheasiat, KKP (siihen asti kun Päivi Kähkönen palaa virkaansa) Kari Latvus, digitiimi, KJY Ilkka Sipiläinen, yhteiskunnallinen työ, KJY Virpi Sipola, sielunhoito KDS Diakonian ja sielunhoidon yksikkö on saanut luvan täyttää toisen ns. sielunhoidon viran kahden vuoden määräajaksi. Tehtävä on projektiluontoinen ja sisältää mm. maallikkosielunhoidon ja kriisityön kehittämistä. Koulutusta vuonna 2018 Sielunhoidon Symposium Symposium järjestetään Tampereella. Symposiumiin kutsutaan erityisesti sairaalasielunhoitajat ja kehitysvammaistyön työntekijät, viittomakielisentyön työntekijät, muut vammaistyön työntekijät, Kirkon keskusteluavun toiminnanjohtajat. Ensimmäiseksi päiväksi mukaan kutsutaan myös järjestöjen työntekijöitä; Sairaanhoitajaliitto, Lääkäriliitto, vammaisalan liitot, sosiaalityöntekijät, syöpäjärjestöt. Alustava sisältösuunnitelma: Ihmisarvoinen elämä / elämän merkityksellisyyden kysymykset Ihmisten tukeminen merkitykselliseen elämään, ihmisen arvoon liittyvät teemat Osallisuus, erilaiset roolit, riippuvuustematiikka, vuorovaikutteisuus suhteissa Symposium muodostuu kolmesta päivästä. Ensimmäisenä päivänä kuulemme alustuksia eri teemoista, toinen päivä on työpajatyöskentelyä ja kolmas yhteenvetoa. Olennainen osa päiviä ovat oman työalaryhmän keskinäiset työskentelyt sekä iltaohjelma. Lisää tietoa ohjelman ja paikan tarkennuttua.

10 10 Koulutus traumatisoituneen ihmisen kohtaamisesta Kouluttajana johtaja, psykologi, psykoterapeutti Anne Suokas-Cunliffe Traumaterapiakeskuksesta. Koulutus muodostuu neljästä lähipäivästä: ja Koulutus pidetään Kirkon Koulutuskeskuksessa, Järvenpäässä. Koulutuksen teemat: - Kriisin muuttuminen traumaksi - Trauman eri muodot yksittäiset ja kompleksiset traumat, kiintymyssuhteeseen liittyvät traumat tai ulkopuoliset traumat - Vakava varhainen traumatisoituminen ja sen vaikutus kehoon, mieleen, seksuaalisuuteen ja vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen - Erilaiset suojautumiskeinot - Trauman siirtyminen auttajaan Minimi ryhmäkoko on 15 henkilöä. Koulutus soveltuu sielunhoitotyötä tekeville kirkon työntekijöille. Koulutukseen pääsemisen edellytyksenä on, että osallistujalla on perustiedot traumatisoitumisesta (osallistuja on suorittanut opintojakson Kriisit ja traumat (5 op) trauma- ja kriisimoduulin 5 op tai hänellä on käytynä sielunhoidon pitkä koulutus, sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus tai perheneuvojan erityiskoulutus. Mikäli osallistujia on 15, koulutuksen hinta on 400 (hinta laskee, mikäli osallistujia tulee enemmän. Koulutukseen voidaan ottaa max 25 osallistujaa). Lisäksi tulevat täysihoitokulut Kirkon Koulutuskeskuksessa. Koulutuksen tavoitteet: Opiskelija tunnistaa yksittäisen trauman ja varhaisen traumatisoitumisen eron Opiskelija tuntee erilaiset suojautumiskeinot Opiskelija soveltaa koulutuksessa oppimaansa sielunhoitotyöhön omassa työympäristössä Koulutus muodostuu luento-opetuksesta, casey-työskentelystä ja väliajan kirjallisuuteen liittyvästä tehtävästä. Koulutuksessa hyödynnetään ryhmäläisten kokemusasiantuntijuutta. Kiitos teille, jotka olette osoittaneet kiinnostusta ko. koulutuksen suhteen ennakkoilmoittautumisten muodossa. Sitova ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu Kirkon Koulutuskalenterin kautta lokakuun 2017 loppuun mennessä. Merkitse koulutuspäivät jo kalenteriin!

11 11 Lapsen kastetta koskeva lainmuutos 2. KIRKKOON LIITTYMINEN KASTEESSA 2.1. Kaste välittää Jumalan armon Kasteessa ihminen tulee Jumalan lapseksi, Kristuksen opetuslapseksi ja Kristuksen kirkon jäseneksi. Kaste on Kristuksen asettama sakramentti. Kirkkomme opettaa, että kasteen sisältönä on syntien anteeksiantaminen ja kaste lahjoittaa meille pelastuksen ja iankaikkisen elämän. Kirkkomme pitää tärkeänä, että ihminen tulee osalliseksi näistä Jumalan lahjoista mahdollisimman varhain, ja sen takia kirkkomme liittyy perinteiseen lapsikastekäytäntöön Kastamisen edellytykset Alle 12-vuotiaan lapsen kastamisen edellytyksenä on, että ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen (KL 3:2 LIITE: Kirkkohallitus - Virastokollegio / 96 Virastonhoidon ohjeet Kaste, kirkon jäsenyys, kansalaisuus ohje ) Uskonnonvapauslain mukaan huoltajat päättävät yhdessä alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta eli siitä, että lapsi halutaan liittää kirkon jäseneksi tai erottaa kirkon jäsenyydestä. (Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi on huoltajana toimiva äiti voinut päättää yksin saakka.) 2.9. Hätäkaste ja sen vahvistaminen Jos pelätään lapsen kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee lapsi kastaa vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteesta on ohjeet kirkkokäsikirjassa. Hätäkasteen suorittajan tulee itse olla kastettu, jonkun kristillisen kirkon (ei välttämättä ev.-lut. kirkon) jäsen. Mikäli mahdollista, saapuvilla tulee olla todistajia. Hätäkaste voidaan suorittaa myös kastamattomalle aikuiselle, joka on kuolemanvaarassa, ja joka sitä pyytää. Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava kastetun kotiseurakuntaan. (Hätäkasteesta ilmoittamista varten on oma lomake.) Papin tulee vahvistaa hätäkaste. Hätäkastetun lapsen nimi- ja äidinkielitiedot rekisteröidään hätäkasteen vahvistamisen

12 12 yhteydessä Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeella. Jos hätäkastetta ei vahvisteta tai se lykkääntyy, tapahtuu rekisteröiminen maistraatissa. Hätäkasteen vahvistamisen yhteydessä lapsen kummitiedot rekisteröidään. Hätäkasteen vahvistamisen rekisteröinnissä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan samoja aikarajoja kuin kasteen yhteydessä. Vanhemmat voivat muuttaa hätäkasteessa annettuja lapsen nimiä. Vanhempien on annettava lapselle rekisteröitävät nimet kirjallisena myös siinä tapauksessa, että lapsi ei jää eloon. Jos lapsi kuolee ennen hätäkasteen vahvistamista, rekisteröinti tapahtuu hätäkastelomakkeella vasta sitten, kun kuolintieto näkyy väestötietojärjestelmässä (jotta Kelakorttia ei lähetettäisi vanhemmille). Lainmuutos merkitsee sitä, että esimerkiksi sairaalassa tulee lapsen molemmilta vanhemmilta kysyä lupa lapsen kastamiseen tai mahdolliseen hätäkasteeseen ennen lapsen kastamista. Tämä tulisi tehdä rutiininomaisesti etukäteen. Esimerkiksi tulohaastattelun yhteydessä tai raskausaikaan liittyvien neuvolakäyntien yhteydessä. Mikäli molemmat vanhemmat eivät anna suostumustaan kasteeseen, papilla ei ole lain mukaan lupaa kastaa lasta, vaan hänen tulee kieltäytyä lapsen kasteesta ja hätäkasteesta. Pappi ei silloin voi myöskään toimittaa kasteen vahvistamista. (Hätäkaste papin suorittamana on oikea kaste, eikä sitä välttämättä tarvitse vahvistaa. Siviilihenkilön esimerkiksi hoitohenkilökunnan jäsenen suorittamana hätäkaste tulee papin vahvistaa.) Silloin, kun molemmat vanhemmat hyväksyvät lapsen kastamisen, kaste voidaan toimittaa Väestötietojärjestelmään rekisteröimättömän vastasyntyneen kastaminen Kirkon jäseneksi otetaan lapsi pyhässä kasteessa. Vastasyntyneen lapsen kastamisen yhteydessä käytetään Väestörekisterikeskuksen (VRK) esitäyttämää Lapsen tietojen ilmoittaminen - lomaketta. (Jos äiti on seurakunnan jäsen, VRK lähettää lomakkeen äidin seurakuntaan. Jos äiti ei ole seurakunnan jäsen, VRK/maistraatti lähettää lomakkeen äidille.) Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeella lapsen huoltajat ilmoittavat lapsen nimitiedot ja äidinkielitiedon, jotka se seurakunta, jonka jäseneksi lapsi kastetaan, rekisteröi Kirjuriin. Molemmat huoltajat allekirjoittavat lomakkeen. Nimitiedot, äidinkielitieto ja jäseneksi ottamista koskevat tiedot välittyvät Kirjurista väestötietojärjestelmään. Ulkomailla syntynyt lapsi voidaan kastaa samoilla edellytyksillä kuin Suomessa syntynyt lapsi (ks. Kasteen rekisteröiminen kohdassa 4).

13 Kasteen ajankohta Lapsen huoltajien on ilmoitettava lapsen nimi ja äidinkieli väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.10 Ilmoittaminen tapahtuu normaalisti kasteen yhteydessä. Jollei lasta ole kahden kuukauden kuluessa kastettu, lapsen huoltajien on ilmoitettava lapsen nimi ja äidinkieli maistraattiin. Käytännössä tästä kahden kuukauden säännöstä voidaan joustaa parilla viikolla, jos se kastejärjestelyjen vuoksi on välttämätöntä. Seurakunnan käytäntö voi olla, että esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua lapsen syntymästä otetaan yhteyttä lapsen huoltajiin, mikäli lasta ei ole kastettu eikä merkitty väestötietojärjestelmään. Jos yhteyttä ei yrityksistä huolimatta saada, siirretään asia maistraatin hoidettavaksi Ulkomailla kastettu lapsi Jos Suomen ev.lut. kirkon jäsenen ulkomailla syntynyt lapsi halutaan liittää kirkon jäseneksi, on ensin odotettava, että perhesuhdetieto päivittyy VTJ-muutosliikenteessä Kirjuriin. Lapsi tallentuu Kirjuriin tällöin viitehenkilönä, jonka jälkeen tarkastetaan loput kirkkoon liittymisen edellytykset. Jos ulkomailla kastettu lapsi liitetään kirkon jäseneksi, todisteena kasteesta riittää ulkomailla laadittu kasteilmoitus, jos sen tietosisällöstä käy ilmi, että kaste täyttää oikean kasteen tunnusmerkit. Kirkkoherran velvollisuutena on tarkistaa, että kasteen tunnusmerkit täyttyvät. Tarvittaessa asiakirjasta voidaan pyytää käännös, jos asiakirja on sellaisella kielellä, jota ei seurakunnassa ymmärretä. Jos ulkomailla tapahtuneen kasteen on toimittanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja toimituksen yhteydessä on täytetty Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomake tai Kasteilmoituslomake, rekisteröidään lapselle Kirjuriin sekä kaste että kirkon jäsenyys. Jos kasteen on toimittanut jonkin toisen luterilaisen kirkon pappi, tarvitaan ulkomailla laaditun kasteilmoituksen lisäksi lapsen huoltajien allekirjoittama ilmoitus siitä, että he haluavat lapsen tulevan liitetyksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi Kasteen toimittaja, paikka ja kasteesta ilmoittaminen Pyhän kasteen toimittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kasteen voi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toimittaa myös 1) Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon pappi, 2) Porvoon kirkkoyhteisön jäsenkirkon pappi, 3) Evankelische Kirche in Deutschland (EKD) -kirkkoyhteisön jäsenkirkon pappi, 4) Skotlannin kirkon (Church of Scotland) pappi, 5) Suomen metodistikirkon tai Finlands svenska metodistkyrka -kirkon vihitty pappi, jolla on täydet pappisoikeudet omassa kirkossaan.12 Kasteen toimittamisesta on näissä tapauksissa sovittava asianomaisen kirkkoherran kanssa. Tällöin kirkkoherra selvittää kastamisen ja kirkkoon liittymisen edellytykset. Oikein kastettua ei saa kastaa uudelleen. Oikealla kasteella tarkoitetaan myös muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä suoritettua kastetta, jonka on toimittanut kastettu henkilö vettä käyttäen kolmiyhteisen Jumalan nimeen.

14 14 Kaste toimitetaan kirkossa, kappelissa, kotona tai muualla sen mukaan kuin pappi ja asianosaiset siitä sopivat. Kun kaste on toimitettu, siitä ilmoitetaan sunnuntaina jumalanpalveluksessa esirukouksen yhteydessä. Lapsen huoltajilta tai 15 vuotta täyttäneeltä kastettavalta itseltään tulee kysyä lupa kasteen ilmoittamiseen ja julkaisemiseen (kirkossa, lehdessä, seurakunnan verkkosivuilla). Muun uskontokunnan papin tai yhdistyksen tai säätiön papin (esim. Luther-säätiön papin) toimittaman kasteen vaikutuksesta. Lähetämme asiakirjan kokonaisuudessaan, kun se on hyväksytty johtoryhmässä. *** Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan. Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Ensimmäisen paastonajan sunnuntain psalmi 91: 1-4, ***