FVCA kiittää, että lainvalmistelussa on monilta osin huomioitu pääomasijoitustoimiala ja sen ominaispiirteet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FVCA kiittää, että lainvalmistelussa on monilta osin huomioitu pääomasijoitustoimiala ja sen ominaispiirteet."

Transkriptio

1 1 LAUSUNTO Valtionvarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto Snellmaninkatu 1 A Sähköpostisoite: Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, FVCA PL Helsinki VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ luonnoksesta hallituksen esitykseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (2011/61/EU) täytäntöönpanon edellyttämäksi lainsäädännöksi Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto on pyytänyt Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry:ltä ( FVCA ) lausuntoa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun lain luonnoksesta ( AIFM laki ) sekä tähän liittyvistä perusteluista. YLEISTÄ FVCA kiittää, että lainvalmistelussa on monilta osin huomioitu pääomasijoitustoimiala ja sen ominaispiirteet. FVCA kiittää lausunnonantomahdollisuudesta ja esittää seuraavassa pykäläkohtaiset kommentit hallituksen esityksen lakiluonnoksen ja sen perusteluiden johdosta. Arvostaisimme mahdollisuutta antaa kommenttejamme vielä kokonaisesta hallituksen esityksen luonnoksesta. Nyt kommentoitavana olevasta kokonaisuudesta puuttuivat yleisperustelut ja koemme, että niiden sekä yksityiskohtaisten perustelujen ja lakitekstin läpikäynti kokonaisuutena olisi tarpeen ottaen huomioon, että yleisperustelujen edellisen version laatimisen jälkeen EU- tason sääntelyssä on tapahtunut paljon. LAUSUNNON KESKEISET HUOMIOT Pääomasijoittajien toiminta on keskeistä kansantalouden kasvattamisessa ja uudistamisessa. Suomalaiset pääomasijoittajat työllistävät kohdeyritystensä kautta n. 5 prosenttia yksityisen

2 2 sektorin työvoimasta ja pyrkivät voimakkaasti kasvattamaan kohdeyrityksiään. Työllisyyden kasvu on tutkimusten mukaan jopa kaksinkertaista pääomasijoittajien kohdeyhtiöissä kuin vastaavissa verrokkiyrityksissä. Nyt kuitenkin toimialan vakavana huolenaiheena ovat regulaatioon liittyvät huomattavat ja jatkuvat kustannuspaineet. FVCA haluaa nostaa esille kolme keskeistä huomioita: 1. Lupavelvollisuuden yksiselitteisyys A) Lupavelvollisuuden rajoihin liittyvien vivutuksen ja position käsitteiden on oltava mahdollisimman selkeitä. B) Pääomasijoitustoimialalle tyypillisiin rakenteisiin liittyen tulisi selkiyttää, että voidaan hakea yksi toimilupa, joka kattaa hallinnointiyhtiön ja vastuunalaiset yhtiömiehet (ns. laajennetun henkilökonsernin). C) Kaikille tulisi olla selvää, että private placement säännösten nojalla sijoittajien hankkiminen muista EU- maista tai EU:n ulkopuolelta voi jatkua edelleen ilman toimilupaa. 2. Säilytysyhteisöön liittyvät ongelmat Säilytysyhteisösääntelyn toteuttamiseen liittyy edelleen merkittävä riski palveluntarjoajien puuttumisesta kokonaan. Erityiseen säilytysyhteisöön ja vähimmäispääomaan liittyvät kansallisen tason lisärajoitukset tulisi poistaa. 3. Liiketoiminnan lisävaikeutuminen liittyen kansallisen tason tiukennuksiin Markkinoinnin käsitettä ei tule kansallisella tasolla laventaa, vaan säilyttää se mahdollisimman suppeana. Riskienhallinnan ja arvonmäärityksen eriyttämiseen liittyen lain perustelut vaativat muokkausta, jotta pääomasijoitusalan piirteet tulisivat tarkoituksenmukaisesti ymmärretyiksi. 18 luvun 7 (yhtiön tyhjentäminen varoista) tulee korjata lain tasolla vastaamaan direktiivin 30 artiklan 2 kohtaa, eikä jättää asiaa valtiovarainministeriön asetuksen varaan. Suomen talouden kasvun ja uusien työpaikkojen kannalta on erittäin haitallista, että liian tiukan regulaation seurauksena toiminnan jatkuminen käy toimijoiden kannalta haastavaksi tai jopa joidenkin toimijoiden kohdalla mahdottomaksi. Toimialan kilpailukykyä ei pitäisi miltään osin vaarantaa EU- säädöksiä tiukemman kansallisen regulaation kautta. I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Luku Yleiset säännökset 2 Toimilupavelvollisuuden alaraja Vivutus Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tämän lain mukainen toimilupa, mm. jos sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut varat ovat vivutuksella hankitut varat mukaan luettuna yli 100 miljoonaa euroa. Vivutuksen määritelmä lain 2 luvun 4 kohtaan 21 tulee suoraan direktiivistä ja vivutuksen laskentaa koskevat yleiset säännökset komission asetuksen 231/2013 artiklasta 6, mutta tästä huolimatta FVCA haluaa selventää vivutuksen käsitettä ja nostaa esille toimialaa koskevia erityispiirteitä. Hallituksen esityksen yleisperusteluiden luonnoksessa (päiväys , s. 62) selvitettiin vivutuksen määritelmää. Määritelmässä todettiin, että kuitenkaan kaikki velka ei välttämättä ole vivutusta ja tätä näkemystä on tarkennettu esimerkkien kautta.

3 3 Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa s. 7 mainittua position käsitettä pitää FVCA:n näkemyksen korjata siten, että se soveltuu myös muihin kuin syöttörahastoihin. Pääomarahastojen osalta positio voidaan määritellä tarkoittavan sijoitusten kokonaisriskiä, joka ylittää sopimuksiin perustuvat pääomasitoumukset. FVCA:n näkemyksen mukaan lakiin tulisi lisätä maininta, että muutkaan järjestelyt, jotka tapahtuvat rahaston nostamattomien sijoitussitoumusten puitteissa, eivät ole vivutusta. Lain perusteluissa tulisi täsmentää, että position lisäämisenä (ja siten vivutuksena) ei pidetä lyhytaikaista kassanhallintatarkoituksessa tehtyä lainanottoa, jonka tarkoituksena ei kuitenkaan ole lisätä sitä määrää, jonka rahasto kohteisiinsa sijoittaa (mikä on tyypillistä esimerkiksi rahastojen rahastoille). Edelleen järjestelyt, joissa rahasto takaa holding- yhtiön tai kohdeyhtiön lainaa tai sitoutuu sijoittamaan lisää kohdeyhtiöön tai holding- yhtiöön, kun takaus tai sitoumus tai valtuus antaa takaus tai sitoumus rajautuu rahaston ns. omaan pääomaan (nostamattomiin sijoitussitoumuksiin) eivät käytännössä lisää positiota, koska vaihtoehtona olisi sijoittaa tähän korvamerkitty pääoma välittömästi (mutta jälkimmäinen vaihtoehto sitoisi pääoman ja niin ollen heikentäisi sijoituksen tuottoa). Varojen määrä 1 luvun 2 pykälän toisen momentin mukaan hallinnoitujen varojen määrää laskettaessa otetaan huomioon myös sellaiset vaihtoehtorahastojen varat, joita hoidetaan välillisesti sellaisen yhtiön kautta, johon hoitaja on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen perusteella. Sanamuoto eroaa hieman direktiivin englannin- ja suomenkielisistä versioista. Jos konserniin esimerkiksi kuuluu suomalainen emoyhtiö, joka on AIFM, sekä ulkomainen tytäryhtiö, joka on myös AIFM, lienee direktiivin 3 artiklan valossa selvää, että emo- AIFM:n hallinnoimiin varoihin luetaan myös ulkomaisen tytäryhtiön hallinnoimien rahastojen varat. Jos puolestaan konserniin esimerkiksi kuuluu eurooppalainen emoyhtiö, joka on AIFM, sekä suomalainen tytäryhtiö, joka on myös AIFM, tältä osin tulisi olla selvyys siitä, luetaanko tytär- AIFM:n hallinnoimiin varoihin koko konsernin hallinnoimat varat vai pelkästään sen itse hallinnoimat varat (jolloin tytär- AIFM voisi jäädä rajojen alapuolelle vaikka sen hallinnoimat varat voitaisiinkin huomioida emo- AIFM:n hallinnoimina ja emo- AIFM voisi kotimaassaan tarvita toimiluvan). Samantyyppinen tulkintaongelma syntyy konsernissa, jossa AIFM:t ovat keskenään sisaryhtiöitä. Olisi toivottavaa, että lainsäätäjä kävisi dialogia EU- kollegoidensa kanssa, jotta EU:n tasolla saataisiin asiaan yhtenäinen tulkinta. Tämä on erityisen tärkeää sellaisten konsernien kannalta, joilla on rajat ylittävää toimintaa. Tilanne, jossa hallinnoitavien varojen määrässä on eroja eri maiden sääntelyn mukaan laskettuna, on oikeusvarmuuden kannalta hyvin ongelmallinen. 4 Poikkeukset lain soveltamisalasta 2 momentin 7 alakohdassa on mainittu lain soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvat henkilöstöedustus- ja henkilöstön talletusjärjestelmät. Suomenkielinen käännös termeistä employee participation ja employee savings scheme on hieman epäonnistunut. Parempi käännös olisi työntekijöiden osallistumis- ja säästöjärjestelyt/- ohjelmat. Edustaminen terminä viittaa yleensä jonkin tahon edustajana toimimiseen kun taas tässä yhteydessä

4 4 tarkoitetaan nimenomaan työntekijöiden taloudellista osallistumista. Perusteluissa olisi lisäksi hyvä todeta, että pääomasijoitustoimialalla rahastoihin liittyvät ns. carried interest yhtiöt voivat olla tällaisia työntekijöiden osallistumis- tai säästöjärjestelyjä ja siten lain soveltamisalan ulkopuolella. Tällainen selvennys on tehty myös ainakin UK:n sääntelyyn. 7 Ulkomaisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sovellettavat säännökset Perustelujen kolmas virke on harhaanjohtava, koska siinä puhutaan tiettyjen ulkomaisten rahastojen markkinoinnista ammattimaisille asiakkaille vaikka laki sallii tietyillä edellytyksillä markkinoinnin myös ei- ammattimaisille. Ehdotamme, että perusteluja tarkistetaan vastaamaan tarkemmin lain sisältöä. 2 LUKU Määritelmät 1 Vaihtoehtorahasto Vaihtoehtorahaston määritelmää on käsitelty 1 :n perustelujen lisäksi 2 :n perusteluissa. Tuntuisi luontevalta, että vaihtoehtorahastoa koskevat perustelut siirrettäisiin kokonaisuutena 1 :n alle. 2 :n perusteluissa on todettu muun muassa, että pörssiyhtiönä toimiva sijoitusyhtiö on lähtökohtaisesti vaihtoehtorahasto, jos sillä on varainhankintaa useilta sijoittajilta. Tällainen tulkinta ja sen sisällyttäminen hallituksen esitykseen on nähdäksemme turhan kategorinen. Arvion siitä, muodostaako joku yhteisö vaihtoehtorahaston, pitäisi ennen muuta perustua tapauskohtaiseen harkintaan ja ottaa huomioon, täyttääkö kyseinen yhteisö kaikki vaihtoehtorahaston määritelmän edellytykset mukaan lukien määritellyn sijoituspolitiikan edellytyksen. Viittaus pörssiyhtiönä toimivan sijoitusyhtiön statukseen vaihtoehtorahastona tulisikin ensisijaisesti poistaa kokonaan. Vaihtoehtoisesti perustelujen tätä kohtaa tulisi täsmentää vähintäänkin seuraavasti: Pörssiyhtiönä toimiva sijoitusyhtiö voi olla vaihtoehtorahasto, jos se täyttää kaikki vaihtoehtorahaston määritelmän edellytykset. Ehdotamme lisäksi yksityiskohtaisiin perusteluihin (esimerkiksi usean sijoittajan käsitteen käsittelyn yhteyteen) selventävää mainintaa siitä, että sijoittajilla tarkoitetaan lähinnä hoitajan ja sen lähipiirin kuten konserniyhtiöiden ja työntekijöiden ulkopuolisia sijoittajia ja näin ollen niin sanotut co- investment järjestelyt voivat olla lain soveltamisalan ulkopuolella vaikka niissä olisi useita sijoittajia, jos osa näistä sijoittajista on ns. sisäisiä sijoittajia. Tällainen hoitajan itsensä tai sen lähipiirin osallistuminen co- investment järjestelyihin on tavallista sijoittajan ja hoitajan intressien yhtenäistämiseksi (alignment of interests). 2 Vaihtoehtorahaston hoitaja Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan vaihtoehtorahaston hoitajalla tarkoitetaan osakeyhtiötä, jonka säännöllistä liiketoimintaa on vaihtoehtorahastojen hoitaminen. Yksityiskohtaisissa perusteluissa korostetaan, että hoitajana voi toimia vain osakeyhtiömuodossa toimintaa harjoittava yritys. Direktiivin vastaavassa pykälässä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajilla tarkoitetaan oikeushenkilöitä ja yhtiömuotoa ei

5 5 määritellä lainkaan. FVCA:n näkemyksen mukaan laissa ei tule rajata vaihtoehtorahastojen hoitajaa vain osakeyhtiöihin, vaan säilyttää direktiivin 2 artiklan 2 kohdan mukainen joustavuus valita sopivin oikeudellinen muoto. Pääomasijoitusalalla on tyypillistä, että vaihtoehtorahasto on perustettu kommandiittiyhtiön muotoon ja sen hoitajana on vastuunalainen yhtiömies siitä riippumatta mikä vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiömuoto on. Lisäksi kun rekisteröitymisvelvollinen voi olla myös muu oikeushenkilö kuin osakeyhtiö (5 luku 3 ) ja rekisteröitymisvelvollinen on oikeutettu hakemaan toimilupaa (5 luku 5 ), johtaa tämä kuitenkin siihen, että toimiluvan voi saada myös muu oikeushenkilö kuin osakeyhtiö. Hallituksen esityksen yleisperusteluiden luonnoksessa ( , s. 69) on käsitelty toimilupavelvollisuuden arviointia pääomasijoitustoiminnassa. Tekstissä todetaan mm., että toimilupaa on arvioitava konserni- ja etupiirikohtaisesti ja että tässä yhteydessä on tarkasteltava toiminnan todellista rakennetta kuten sitä, minkä yhtiön palveluksessa henkilöstö on, mitä toimenpiteitä eri yhtiöissä tehdään ja kuka tekee salkunhoitoa ja riskienhallintaa koskevat päätökset. Samoin todetaan, että konsernirakenteessa eri vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito voidaan keskittää jopa yhdelle konserniyritykselle, joka toimii toimiluvan haltijana. FVCA haluaa korostaa, että pääomasijoitustoiminnassa on tyypillistä rakenne, jossa sijoitustoimintaan liittyvä henkilöstö, sijoittajasuhteiden ylläpito, hankkeiden valmistelu, riskienhallinta ja muut keskeiset sijoitustoimintaan liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti hallinnointiyhtiössä. Kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii erillinen yhtiö, mutta sen ja hallinnointiyhtiön välisen sopimuksen perusteella rahaston hoitamisesta vastaa edelleen hallinnointiyhtiö. Tämän vuoksi olisi tärkeää tuoda vähintään hallituksen esityksen yksityiskohtaisissakin perusteluissa esille se, että kussakin yksittäistapauksessa on harkittava, soveltuuko pääomasijoitustoiminnassa toimilupa- tai rekisteröitymisvelvolliseksi parhaiten hallinnointiyhtiö vai rahaston vastuunalainen yhtiömies. Korostamme, että molempien tulisi olla mahdollista ja perustua asian kokonaisharkintaan ja toiminnan tosiasiallisen järjestämisen luonteeseen. 3 Vaihtoehtorahastojen hoitaminen Termi salkunhoito on peräisin MiFID:n suomenkielisestä versiosta (Liite 1, A- osa, 4 kohta), joka on implementoitu Suomeen sijoituspalveluyrityksistä annettuun lakiin termillä omaisuudenhoito (englanninkielisessä MiFID:ssä on vastaavasti käytetty portfolio management samoin kuin AIFMD:ssä). Level 2:ssa on salkunhoito. Käsitteiden selventäminen olisi tarpeen, jotta laissa toisaalla (10:2.3 ) säädettyjä ulkoistuksen edellytyksiä osattaisiin tulkita oikein. 4 Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät Hallituksen esityksen 4 20 kohdassa säännöillä tarkoitetaan vaihtoehtorahastojen sääntöjä, perustamisasiakirjoja tai yhtiöjärjestystä. Näin ollen termi säännöt kuvataan kaupparekisteriasiakirjoilla ja samalla tarkoitetaan, että lain vaatimukset ylittävää muuta osakassopimusta ei pidetä sääntönä. Kuitenkin hallituksen esityksen perusteluiden 6 luvun 1.3 :n kohdan mukaan säännöt tulee ymmärtää laveasti koskien monia erilaisia yhtiö- ja sopimusoikeudellisia asiakirjoja. FVCA haluaa nostaa esille tämän terminologisen ristiriidan,

6 6 jolla on olennainen merkitys lain keskeisten pykälien kannalta (esimerkiksi 6 luvun 1.3, 8 luvun 3.3, 9 luvun 3, 15 luvun 3 ). FVCA:n näkemyksen mukaan termi säännöt pitäisi laissa ja sen perusteluissa tulkita laveasti sen takia, mihin tätä termiä käytetään, mutta toisaalta samanaikaisesti on selvää, että kaikki nämä asiakirjat eivät voi olla julkisia (kuten mm. osakassopimus). Sisäisesti hoidetun vaihtoehtorahaston osalta hallituksen esityksen perusteluiden mukaan s. 6 tällainen sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ei voi olla kommandiittiyhtiö, sillä vastuunalaisella yhtiömiehellä ei ole pääomapanosta. FVCA:n näkemyksen mukaan kohta tulisi poistaa. Kommandiittiyhtiö nimenomaan voisi tyypillisesti olla sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto riippuen vastuunalaisen yhtiömiehelle osoitetuista tehtävistä. Pääomapanoksella ei ole tähän vaikutusta ja käytännössä sijoittajat vaativat myös vastuunalaisena yhtiömiehenä toimivan hoitajan tekemään pääomapanoksen. FVCA:n näkemyksen mukaan sisäisesti hoidetun vaihtoehtorahaston määritelmässä tulee säilyttää direktiivin 5 artiklan mukainen mahdollisuus, että toimilupa- tai rekisteröintivelvollinen hoitaja olisi ky- muotoisessa rahastossa suoraan rahasto eli kommandiittiyhtiö. II OSA OIKEUS TOIMIA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJANA 3 Luku Vaihtoehtorahaston hoitajana toimiminen 1 Luvanvaraisuus FVCA:n näkemyksen mukaan pykälän 3 momentin viimeisen virkkeen sanajärjestys tulee muuttaa lukemaan: Tällaisen vaihtoehtorahaston osuuksia saa markkinoida Suomessa ainoastaan ammattimaisille asiakkaille, jollei 13 luvussa toisin säädetä eli silloin säännös koskisi vain markkinointia Suomessa, ei Suomen ulkopuolella. Samoin pykälän perusteluissa olisi informatiivisesti hyvä tuoda esille, että rekisteröitymisvelvollinen voi edelleen käytännössä hankkia sijoittajia muista EU- maista (tai EU:n ulkopuolelta) niiden kansallisten private placement - säännöstöjen mukaisesti. FVCA korostaa, että nämä muutokset ovat tärkeitä siksi, että tällä lailla ei ole tarpeen rajoittaa suomalaisten rahastojen varainhankintaa direktiiviä ankarammin. 4 Toiminimi Hallituksen esityksestä saa ymmärryksen, että vaihtoehtorahasto ei saa käyttää toiminimessään sanaa vaihtoehtorahasto. Mielestämme tämän tulisi olla mahdollista. 4 luku Toimilupa 3 Toimiluvan myöntämisen edellytykset FVCA:n näkemyksen mukaan tässä kohdin viittaus suomalaiseen osakeyhtiöön on tarpeeton. 4 Merkittävien omistajien luotettavuus

7 7 Pykälän 2 momentin 1 kohdan sanamuoto jättää epäselväksi sen, koskeeko rikoksen ilmeisen sopimattomuuden vaatimus vain sakkorangaistukseen johtaneita rikoksia vai myös vankeusrangaistuksia. Kun kyse on ihmisten perustuslain suojaaman omistuksen rajoittamisesta, FVCA pitää tärkeänä, että sanamuotoa täsmennetään niin, että sopimattomuuden vaatimus koskee yksiselitteisesti myös vankeusrangaistuksia. Sama kommentti koskee myös 6 luvun 5 :n 3 momentin 1 kohtaa. 5 Luku Rekisteröinti Perusteluista tulisi poistaa kohta Pelkkä rekisteröityminen myös sulkee toimijalta pois tiettyjä toimintamalleja. Esimerkiksi markkinoiminen ei- ammattimaisille asiakkaille tai markkinoiminen muussa ETA- valtiossa on mahdollista ainoastaan toimiluvan saaneille vaihtoehtorahastojen hoitajille. Sen sijaan perusteluissa tulisi informatiivisuuden vuoksi tuoda esille jo edellä sanottu että rekisteröitymisvelvollinen voi edelleen käytännössä hankkia sijoittajia muista EU- maista (tai EU:n ulkopuolelta) niiden kansallisten private placement - säännöstöjen mukaisesti. 4 Rekisteröitymisvelvollisen raportointivelvollisuus Tässä kohdin FVCA:n näkemyksen mukaan määritelmää säännöllisesti olisi hyvä tarkentaa. Säännöllisesti voisi tarkoittaa vuosittain tapahtuvaa raportointivelvollisuutta. Rekisteröitymisvelvolliset hoitajat ovat lähtökohtaisesti pieniä, joten olisi hyvä, jos raportointiprosessi olisi mahdollisimman kevyt, esimerkiksi siten, että hoitajan olisi mahdollista antaa ei muutoksia raportti, jos tiedoissa ei ole tapahtunut muutoksia edelliseen raporttiin verrattuna. 8 Toimiluvan peruminen ja toiminnan rajoittaminen 1 momentin 1 ja 3 alakohdissa annetaan FIVA:lle mahdollisuus perua toimilupa jos vaihtoehtorahaston hoitaja ei harjoita toimiluvan mukaista toimintaa eli salkunhoitoa ja/tai riskienhallintaa 12 kuukauden kuluessa tai ei ole harjoittanut toimintaa kuuden edeltäneen kuukauden aikana (ilmeisesti toimiluvan myöntämisestä lukien). Riippuen siitä, missä vaiheessa varainkeruuta toimilupa on haettu ja saatu, on hyvin mahdollista, että varainkeruuta ei ole saatu päätökseen (eli salkunhoitoa ja/tai riskienhallintaa aloitettu) 12 kk:ssa toimiluvan saamisesta. Tämä on osoittautunut relevantiksi skenaarioksi, kun varainkeruuajat ovat viime vuosina pidentyneet. Vastaavasti on mahdollista, että hoitaja on esimerkiksi sulkenut rahaston ja aikoo kerätä uuden rahaston, mutta väliaika on kuutta kuukautta pidempi. Ymmärrämme, että säännös perustuu direktiiviin, mutta ehdotamme, että perusteluissa todettaisiin, että Finanssivalvonta ottaa kuitenkin huomioon yllä kuvatun kaltaiset olosuhteet toimiluvan peruuttamistarvetta arvioidessaan. Finanssivalvonnan tulisi myös konsultoida hoitajaa ennen toimiluvan peruuttamista eikä sen tulisi peruuttaa toimilupaa, jos on olemassa perustellut syyt sille, miksi toimintaa ei ole aloitettu 12 kuukaudessa tai harjoitettu edellisen kuuden kuukauden aikana.

8 8 III OSA TOIMINTA 6 Luku Toimintaedellytykset 1 Yleiset periaatteet Lain 6 luvun 1 :n perustelujen mukaan sääntöjä on tässä kohdin tulkittava laajasti, joten ehdotamme, että myös lakitekstiin tehdään lisäys: sijoittajalle ei saa antaa erityiskohtelua, ellei mahdollisuus tällaiseen erityiskohteluun käy ilmi asianomaisen vaihtoehtorahaston säännöistä tai osakassopimuksesta. 1 :n perustelujen viimeinen virke Tällaista pääomasijoitusrahastoa koskevissa perustamisasiakirjoissa tulisi kuitenkin momentin mukaisesti tulisi poistaa. On riittävää, että asioista on sovittu yhteisesti osakassopimuksessa ja käytännössä perustamisasiakirjavaiheessa ei voi vielä tietää tehdäänkö side lettereitä tai muutoksia osakassopimukseen myöhemmin. 2 Vähimmäispääoma Ehdotamme, että lain perusteluiden toisen momenttiin lisätään Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalla tai hoitajan virallisen konsernipäätöksen mukaisella konsernilla on oltava omia varoja. FVCA:n näkemyksen mukaan laissa tulisi puhua direktiivin mukaisesti perustamispääomasta eikä osakepääomasta. Käytännössä on tavallista, että osakeyhtiön perustamispääomat maksetaan suurelta osin svop- rahastoon, joka ei ole määritelmällisesti osakepääomaa. Lisäksi jos hoitajan yhtiömuoto on muu kuin osakeyhtiö ei sillä ole osakepääomaa lainkaan. Edelleen direktiivissä käytetään termiä initial capital. Pykälän 4. momentissa hyväksytty tuloslaskelma tulisi korvata vahvistetulla tuloslaskelmalla. FVCA:n näkemyksen kiinteiden kulujen määritelmä on epäselvä. Kirjanpitolaki ei enää määrittele jakoa kiinteiden ja muuttuvien kulujen osalta, vaan säännös tulee suoraan direktiivistä 2006/49/EC, jossa kiinteitä kuluja ei myöskään määritellä tarkemmin ( fixed overheads ). Selvennyksen vuoksi FVCA ehdottaa, että kiinteiksi kuluiksi määritellään kulut, joihin AIFM on sitoutunut sopimuksellisesti yli 6 kuukautta pidemmäksi ajaksi. 5 Johtaminen ja luotettavuus Ensimmäisessä momentissa todetaan, että vaihtoehtorahaston hoitajan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat. Selvyyden vuoksi olisi yksityiskohtaisissa perusteluissa todettava, että osakeyhtiölaissa toimitusjohtaja ei ole pakollinen. Viidennessä momentissa todetaan, että vähintään kahden 2 momentin edellytykset täyttävän henkilön on tehtävä vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoiminnan harjoittamista koskevat päätökset. Tässä kohdassa pykälätekstissä puhutaan hoitajan päätöksistä ja perusteluissa

9 9 puolestaan rahaston päätöksistä. Kyseessä on juridisesti kaksi eri toimijaa ja näin ollen on ensisijaisen tärkeää tarkentaa, kumpaa vaatimus koskee. Edelleen olisi syytä täsmentää, mitä tarkoitetaan vaihtoehtorahaston hoitajan liiketoimintaa koskevilla päätöksillä. FVCA:n näkemyksen mukaan tekstiin pitäisi lisätä olennaiset/merkittävät rahaston sijoitustoimintaa koskevat päätökset. Lisäksi perusteluista tulisi poistaa maininta kahden nimenkirjoittajan vaatimisesta, koska se ulottaisi vaatimuksen tarpeettomasti kaikkeen päätöksentekoon ja sopimusten yms. allekirjoittamiseen (mukaan lukien hallinnollisiin asioihin). 7 Luku Toiminnan järjestäminen 1 Resurssit Koska hoitaja voi ulkoistaa toimintojaan, ehdotamme, että pykälässä puhuttaisiin henkilöstö - tai muista resursseista pelkkien henkilöstöresurssien sijaan. Vaihtoehtoisesti voidaan todeta, että tarvittava resursointi voidaan järjestää myös toimintoja ulkoistamalla. 6 Eturistiriitatilanteiden hallinta Pykälän ensimmäisen momentin loppuosa viittaa toimintojen erottamiseen. Pääomasijoitustoimialalla toimijat ovat keskimäärin pieniä (5-15 työntekijää), joten useiden toimintojen erottaminen erillisiksi toiminnoiksi on epärealistista. Sen vuoksi ehdotamme, että pykälään lisätään viittaus, että toimintojen järjestämistä voidaan arvioida suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Saman pykälän toisessa momentissa puhutaan liiketoimen suorittamisesta sijoittajan lukuun. Pitäisi puhua liiketoimesta rahaston lukuun. Samoin kohdassa puhutaan asiakkaasta kun pitäisi puhua sijoittajasta. Tämän pykälän ja direktiivin yhdenmukaisuus tulee tarkistaa. Edelleen toisessa momentissa puhutaan tietojen puhutaan säilyttämisestä internetsivuilla. Tämä vaatimus ei myöskään perustu direktiiviin ja on täysin tarpeeton, jopa haitallinen ja mahdoton. 7 Palkitsemisjärjestelmä FVCA ei pidä perusteltuna perusteluiden lausetta Rahoitusalan palkka- ja palkkiopolitiikkojen on kansainvälisissä yhteyksissä nähty johtaneen epäterveeseen riskinottoon ja vaikuttaneen osaltaan viimeaikaiseen finanssikriisiin. Kyseessä on suomalainen laki, jolloin meillä ei ole syytä ottaa kantaa rahoitusalan palkka- ja palkkiopolitiikkaan. Suomalaisessa järjestelmässä nämä asiat ovat hyvin hoidettuja ja tästä lauseesta saa väärän ymmärryksen myös suomalaisten toimijoiden toimista. Edelleen kansainvälisestikään pääomasijoitusalan palkka- ja palkkiopolitiikalla ei ole ollut mitään tekemistä finanssikriisin kanssa ja tämä luo vain vääriä mielikuvia lukijalle. Lainkohdan toisessa momentissa todetaan, että palkitsemisjärjestelmän on oltava... vaihtoehtorahastoon sijoittaneen sijoittajan liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen. Katsomme, että palkitsemisjärjestelmää koskevien periaatteiden liittäminen

10 10 sijoittajiin (joita on tyypillisesti useita) on tarpeetonta ja mahdotonta ja että ylipäätään palkitsemisjärjestelmien kuvaus sisältyy riittävällä tavalla 1 momenttiin, jolloin 2 momentti tulisi kokonaan poistaa. Lisäksi vastaavaa vaatimusta ei ole direktiivissä. 8 Luku Riskienhallinta 2 Riskienhallinnan erillisyys Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintaansa nähden riittävin järjestelyin toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettava riskienhallintatoiminnot muista toiminnoista. FVCA haluaa tuoda esille, että pääomasijoitustoiminnassa sijoitustoiminta on itsessään kiinteä osa riskienhallintaa, jota ei voi koskaan eriyttää edes osa- aikaisesti. Tämän mukaisesti pykälän perusteluista s. 26 tulisi poistaa virkkeet Jos vaihtoehtorahastojen hoitajalla on vähän henkilökuntaa ja Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että riskienhallinta erotetaan huolellisesti muista toiminnoista. Pääomasijoitustoiminnan riskienhallinnassa on oleellista, että on olemassa riittävä riskienhallintajärjestelmä, jonka mukaisesti olennaisia riskejä asianmukaisesti seurataan. Sijoitustoiminnasta vastaavat henkilöt istuvat tyypillisesti kohdeyhtiöiden hallituksissa ja heillä on siten osakeyhtiölainkin mukaan nimenomainen velvollisuus arvioida kohdeyrityksen liiketoimintaan liittyvää riskienhallintaa. Säännöksen kolmas momentti on tervetullut. Perusteluissa olisi hyvä todeta, että suhteellisuusperiaatteen soveltaminen saattaa sallia joidenkin säännösten soveltamatta jättämisen. 3 Riskienhallintatoimenpiteet Asianmukainen huolellisuuden prosessi ei ole yleisesti tunnettua terminologiaa, joten ehdotamme, että lakitekstissä käytettäisiin termiä due diligence, kuten perustelutekstissä, tai vaihtoehtoisesti lisätään viittaus due diligenceen kotimaisen sanayhdistelmän perään sulkuihin. 8 luvun 3 :n perusteluissa käytetään due diligencestä käännöstä riittävän huolellisuuden tarkastus. 9 Luku Arvonmääritys 1 Arvonmäärityksen järjestäminen Pykälässä todetaan, että hoitajan on noudatettava yhdenmukaista menetelmää arvostuksissa. Jos hoitaja hoitaa useita erityyppisiä rahastoja (kiinteistörahasto, buyout- rahasto), prosessi ei voi olla yhdenmukainen. Tässä kohdin olisi syytä vaihtaa terminologiaa vastaamaan paremmin englanninkielistä direktiiviä, jossa termit ovat appropriate and consistent procedures. 2 Arvonmäärityksen erillisyys

11 11 Hallituksen esityksen mukaan vaihtoehtorahaston hoitaja voi huolehtia arvonmäärityksestä itse, jos sen arvonmääritystoiminto on toiminnallisesti sekä muutoin riippumaton omaisuudenhoidosta. FVCA haluaa tuoda esille, että pääomasijoitustoiminnassa arvonmääritys on kiinteästi yhteydessä sijoitustoimintaan ja laadukkaan arvonmäärityksen tekeminen edellyttää, että arvonmääritykseen osallistuvalla on syvällinen tietämys kohdeyhtiöiden liiketoiminnasta, markkinoista ja yrityksen johdon näkemyksistä. Pääomasijoitustoimialalla on siten suorastaan vaatimus, että sijoitustoiminnassa mukana oleva henkilö on mukana arvonmäärityksessä ja toisaalta on selvää, että ulkopuolisella ei ole mahdollisuuksia tehdä laadukasta arvonmääritystä siten kuin ne nykyään tehdään IPEV- ohjeiden mukaan. Huomattavaa on myös, että pääomasijoitustoimialalla säännönmukaisesti tehtävät arvonmääritykset ovat luonteeltaan vain informatiivisia arvioita niin kauan kuin sijoituskohteita ei ole realisoitu, eivätkä ne ole yhteydessä palkitsemiseen tai aiheuta eturistiriitoja muutenkaan. Näin ollen sisäisesti suoritettu arvonmääritys ei uhkaa sijoittajien etua millään tavalla ja se voitaisiin katsoa olevan toiminnallisesti eriytetty sijoitustoiminnasta, vaikka tehtäviä suorittavatkin samat henkilöt. Arvonmäärityksen ulkoistaminen 10 luvun 5 :ssä liittyy samaan asiaan kuin edellä sanottu. Pääomasijoitustoiminnassa on käytännössä mahdottomuus, että sijoitustoiminnasta ulkopuolinen taho pystyisi tekemään laadukkaan arvonmäärityksen. Ammatilliset takeet, koulutus, kokemus eikä organisatoriset resurssit eivät riitä laadukkaan arvonmäärityksen tekemiseen, vaan siihen tarvitaan syvällistä tietämystä rahaston kohdeyrityksistä, jota voi olla vain sijoitustoimintaa hoitavilla henkilöillä. Sijoittajan näkökulmasta ulkopuolisen tahon tekemä arvonmääritys ei tuota minkäänlaista hyötyä tai lisäarvoa ja lisää ainoastaan kustannuksia. Ulkopuolisen arvonmäärittäjän on käytännössä kuitenkin tukeuduttava pääomasijoitusyhtiön informaatioon kohdeyhtiön ja sen markkinoiden kehitysnäkymistä. 4 Säännöllinen arvonmääritys Pääomasijoittajien sijoituskohteiden arvonmäärittäminen on analyysiä ja harkintaa vaativa prosessi, koska sijoituskohteet ja niiden instrumentit ovat useimmiten noteeraamattomia eikä markkinahintaa ole siten saatavilla. Pääomasijoituskohteiden arvonmäärityksessä on lisäksi muistettava sijoitusten pitkäaikaisuus, kohteiden epälikvidisyys sekä rahastojen suljettu rakenne. Pääomasijoitustoimialalla sijoitusten luonne ja sen seurauksena arvonmääritys on siten hyvin erilaista kuin sijoitusrahastoissa. Suljettujen pääomasijoitusrahastojen kohdalla on täysin tarpeetonta vaatia arvonmääritystä muutoin kuin sijoittajan sijoitussitoumusten rekisteröidyn määrän kasvaessa tai vähentyessä (ei ole mitään perustetta vaatia koko salkun arvonmääritystä sijoitussitoumusten puitteissa tapahtuvissa rahojen nostoissa, joita tapahtuu tyypillisesti usein mm. kohdeyhtiösijoitusten tekemiseksi ja hallinnointipalkkioiden maksamiseksi). FVCA ehdottaa siksi, että hallituksen esityksen perusteluiden viimeinen virke tai olemassa olevia sijoituksia lunastetaan tilalle tilalle kirjoitetaan lause siten, että se edellyttää muutoksen rekisteröimistä kaupparekisteriin. 5 Arvon julkistaminen

12 12 3 momentin mukaan valuaatiovirheestä tulisi ilmoittaa FIVA:lle, joka ratkaisisi virheen olennaisuuden. Arvostaminen on hyvin monisyinen prosessi ja edellyttää sijoitusten erinomaista tuntemista ja kokemusta kyseisten sijoitusten arvostamisesta, joten kuulostaa epärealistiselta, että valvoja pystyisi arviomaan, milloin arvostuksessa oleva virhe on olennainen. Jos raportointi ylipäänsä on tarpeen, tuntuisi luontevammalta, että hoitaja itse arvioi virheen olennaisuuden ja raportoi olennaisista virheistä valvojalle. On lisäksi epäselvää, mihin FIVA:n olennaisuusarviota tarvittaisiin. 10 Luku Toiminnan ulkoistaminen 1 Toimintojen ulkoistaminen Tässä kohdin pitäisi viitata vain tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseen (kuten myös perusteluissa sanotaan). Katsomme, että ulkoistamisjärjestelyjä tulisi arvioida taloudellisen järkevyyden näkökulmasta ja arvioinnissa tulisi antaa merkitystä pääomasijoitustoimialalla pitkään käytössä olleille rakenteille ja toimialan kilpailukyvyn säilyttämiselle. On tyypillistä, että ky- muotoisen rahaston vastuunalainen yhtiömies toimii vaihtoehtorahaston hoitajana ja hallinnointisopimuksen tai muun sopimuksen nojalla siirtää osan tehtävistään muulle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle. Tällaisessa mallissa vaihtoehtorahaston hoitaja hakisi tarvittaessa toimiluvan ja on säilytettävä se mahdollisuus, että yhteisen liikkeenjohdon alle kuuluva toinen yhtiö, jolle salkunhoitoa tai riskienhallintaa on siirretty, ei tarvitse erillistä toimilupaa vaan olennaista on varmistaa, että ulkoistamisjärjestelyt eivät ole epäasianmukaiset ja että Finanssivalvonta pystyy asianmukaisesti suorittamaan valvontatehtävänsä. Näin ollen pykälän perusteluissa voitaisiin selventää, että tehtävien siirtäminen ns. laajennetun henkilökonsernin (samaa käsitettä käytetty 1 luvun 2 :ssä) sisällä ei tarkoita toimintojen ulkoistamista kolmannelle osapuolelle. Tämä vastaisi sijoituspalvelulain 1:2 kohdassa 1 olevaa poikkeusta, jonka mukaan sijoituspalvelulakia ei sovelleta (eli mm. toimilupaa ei tarvita) jos palvelua tarjotaan yksinomaan samaan konserniin kuuluvalle. Laajennetun henkilökonsernin sisäinen tehtävien siirto voitaisiin ehkä säätää riippumaan Finanssivalvonnan hyväksynnästä, jos AIFMD:n 20 artiklan katsotaan sitä edellyttävän. Muunlainen lähestymistapa saattaisi johtaa tarpeisiin uudelleen järjestellä toimintoja ilman todellista kaupallista tarvetta ja muuttaa hyvin toimineita menettelytapoja, mikä puolestaan aiheuttaisi toimijoille lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa tai pahimmillaan johtaisi siihen, että toiminnan harjoittaminen muuttuu taloudellisesti mahdottomaksi. 2 Toimintojen ulkoistamisen edellytykset Kolmannessa momentissa todetaan, että toimiluvanvaraista toimintaa voi ulkoistaa vain toimiluvalliselle toimijalle. Tämä menee direktiivin sääntelyä pidemmälle, koska direktiivi edellyttää ulkoistettua toimintaa hoitavalta toimilupaa ainoastaan delegoitaessa AIF:n salkunhoitoa tai riskienhallintaa. IV OSA TIEDONANTOVELVOLLISUUS JA MARKKINOINTI

13 13 11 Luku Avoimuutta koskevat vaatimukset 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus Hallituksen esityksessä todetaan, että vaihtoehtorahaston tilikausi on kalenterivuosi. Vastaavaa ei löydy direktiivistä ja FVCA kyseenalaistaa säännöksen, joka tarpeettomana ja lisäarvoa tuomattomana jäykistää rahastorakenteita IV OSA TIEDONANTOVELVOLLISUUS JA MARKKINOINTI 12 Luku Osuuksien tarjoaminen Markkinointi on lakiluonnoksessa määritelty hyvin laveasti (rinnastettu AML:n tarkoittamaan tuotteen markkinointiin). Tätä markkinointia on määritelty muun muassa Finanssivalvonnan määräyksessä 1. Tämä on FVCA:n mielestä direktiivin määritelmää selvästi laajempi määritelmä. Direktiivissä markkinointi on määritelty tarkoittamaan vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille, ja sen oikeanlainen tulkinta kansallisessa lainsäädännössä on olennaisen tärkeää toimilupavelvollisuuden syntymisen (tai syntymättä jäämisen) kannalta. Käsittääksemme joissakin EU maissa (mm. Englanti) on pidetty tarpeellisena erottaa AIFM- direktiivin ja sijoituspalveluita koskevan sääntelyn tarkoittama markkinointi toisistaan (esim. UK:ssa offering and placement vs. financial promotion ). Vaihtoehtorahaston hoitajan tekemänä markkinointina pidettäisiin tällöin vasta sellaista vaihtoehtorahaston tarjoamista, jonka perusteella olisi mahdollista allekirjoittaa merkintäsitoumus 2. Tätä edeltävä ns. soft circling ei vielä edellyttäisi direktiivin mukaisen sääntelyn noudattamista ml. toimiluvan hakemista. Tämä mahdollistaisi sen, että vähäisemmällä kustannusrakenteella voitaisiin ensin selvittää, onko vaihtoehtorahastolle mielenkiintoa Suomessa. Muutoin on vaarana, että suomalaisten määrältään vähälukuisten instituutioiden sijoitusmahdollisuudet (hankevirta) vähenee jatkossa olennaisesti (kulut reguloidusta prosessista tulee ottaa ennen kuin on selvää, onko kukaan täällä kiinnostunut tuotteesta). FVCA:n mielestä ei ole perusteita sille että markkinointi tulisi Suomessa ymmärtää AIFMD- kontekstissa laajemmin kuin esimerkiksi arvopaperimarkkinalaissa tai muissa jäsenvaltioissa ja ehdottaa lain perustelujen tarkistamista tältä osin. Muussa tapauksessa toimilupakynnys laskee tarpeettoman matalalle. Toimilupakynnyksen asettaminen kohtuulliselle tasolle mahdollistaa myös ns. reverse solicitation - säännöksen soveltamisen järkevällä tavalla. Nyt laissa olevalla tulkinnalla se ei nähdäksemme olisi 1 Fivan standardi 2.2: Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää rahoituspalveluiden tai rahoitusvälineiden myyntiä. Myynnin edistämiseksi katsotaan esimerkiksi mainonta tiedotusvälineissä, suoramainonta tai liikkeeseenlaskijoiden esittely arvopaperin markkinoinnin yhteydessä. Markkinointia on myös esimerkiksi omaan asiakaskuntaan, yksittäiseen asiakkaaseen tai tiettyyn kohderyhmään suunnattu myynnin edistäminen. 2 Tarjoamista ja kohdentamista määritellään UK:n lainvalmistelussa (FCA) muun muassa seuraavasti: a person offers or places for the purposes of the AIFMD UK regulation when the person makes a unit of share of an AIF available for purchase by a potential investor. Vastaavasti on pyritty määrittelemään ns. Financial promotionin ja AIFMD:n tarkoittaman markkinoinnin eli tarjoamisen välistä eroa muun muassa seuraavasti: In particular, it is possible for a person to make a financial promotion without marketing an AIF. For example, an AIFM that makes a communication in relation to an AIF would be making a financial promotion if that communication was a significant step in the chain of events leading to an agreement to engage in investment activity, but would not be marketing an AIF if this communication was in relation to draft documentation.

14 14 käytännössä mahdollista. Jos kuitenkin markkinoinnin määritelmä jätetään nyt ehdotetulle tasolle, FVCA katsoo, että ratkaisun sääntelytausta ja muut perustelut olisi esitettävä selkeämmin. Nyt jää epäselväksi, mihin lainsäätäjän ehdottama hyvin laaja tulkinta perustuu. Sääntelyn yksinkertaistamiseksi olisi myös hyvä jos AIFM:n puolesta ja lukuun direktiivin mukaista markkinointia voisi harjoittaa AIFM:n nimeämä muu sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö, ilman erillistä AIFM- tai SiPa- lupaa. Osuuksien tarjoamista / markkinointia koskevat säännökset on jaettu useisiin lukuihin, mikä vaikeuttaa lain sisällön ymmärtämistä tältä osin. FVCA ehdottaa, että lainsäätäjä harkitsisi kaikkien markkinointisäännösten kokoamista samaan lukuun tai osaan lain luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi (esimerkiksi jaoteltuna yleisiin periaatteisiin ja markkinoinnin edellytyksiin eri tahoille) tai yllä esitettyyn ehdotukseen perustuen markkinointisäännösten erottamista tarjoamista koskevista säännöksistä.. Lisäksi tarjoamista koskeva 12 luku sisältää useampia tiedonantovelvollisuutta/avoimuutta koskevia säännöksiä, jotka muutoin on sijoitettu lukuun 11 sekä muun muassa asiakkaan tuntemista koskevan säännöksen, joka ei tunnu luontevasti sopivan osuuksien tarjoamista koskevaan lukuun. Luvun yksityiskohtaisten perustelujen alussa todetaan, että luvun sääntely koskee osuuksien tarjoamista Suomessa. Seuraavaksi todetaan, että tämä sääntely perustuu mm. direktiivin 31 artiklaan, joka kuitenkin koskee ainoastaan kotivaltiossa tapahtuvaa ETA- alueelle sijoittautuneen rahaston markkinointia. Lukuun sisältyy sääntelyä muun muassa markkinointi- ilmoituksesta (1 1 mom). Perustelujen ensimmäisen lauseen perusteella voitaisiin tulkita, että tällainen markkinointi- ilmoitus tarvittaisiin myös muun muassa sellaisilta toimijoilta, joilla on markkinointipassi ETA- alueella, mikä on vastoin direktiivin lähtökohtia. Passi merkitsee sitä, että erillisiä markkinointi- ilmoituksia kaikissa kohdemaissa ei tarvita. Perustelujen ensimmäistä lausetta tulisi siis täsmentää. Olemme ymmärtäneet, että direktiivin keskeinen hyöty toimijoille oli markkinointipassi muihin ETA- valtioihin. Nyt ehdotettu sääntely kuitenkin asettaa passin lisäksi myös muita edellytyksiä tarjoamiselle. Haluaisimme perusteluihin selvennystä siitä, miten nyt ehdotetut markkinointisäännökset toimivat yhteen passin kanssa. Lisäksi olisi selvennettävä, miten AIFM- laissa ehdotetut markkinointisäännökset toimivat yhdessä arvopaperimarkkinalaissa säädettyjen tarjoamista ja markkinointia koskevien säännösten kanssa. 1 Oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa Merkittävä kysymys ennen ja jälkeen lain voimaantulon, lupaprosessien aikana jne. on sen vaikutus käynnissä oleviin hankkeisiin (ts. varainhankintavaiheessa oleviin rahastoihin). Tyypillisesti rahaston perustamisprosessi voi olla hyvin pitkä ja kattaa esimerkiksi seuraavat vaiheet: - hallinnointiyhtiön sisäinen valmisteluprosessi - alustavat sijoittajakeskustelut - markkinointimateriaalin valmistelu - sopimusluonnosten laadinta - tapaamiset ja sopimusneuvottelut sijoittajien kanssa - rahaston perustaminen kuukautta rahaston perustamisesta: uusien sijoittajien hyväksyminen (ja tehtyjen sijoitussitoumusten korotusten hyväksyminen) rahastoon

15 15 Pykälän 3 momentin mukaan markkinointi saataisiin aloittaa, kun FIVA:lta on saatu tätä koskeva päätös. Päätöksen antamiselle tulisi asettaa määräaika. Lisäksi lakiin tulisi sisällyttää siirtymäsäännös, jonka mukaan sellaisen rahaston osalta, jonka markkinointi on aloitettu ennen lain voimaantuloa, riittää pelkkä ilmoitus FIVA:lle. Jos on oletettavissa, että luvan saamiseen voi mennä kuukausia, tämä voi rajoittaa olennaisesti monen toimijan toimintaa. Toisaalta kysymys liittyy yleisemminkin käynnissä oleviin rahastohankkeisiin ja siihen keskusteluun siitä, että negatiiviset vaikutukset käynnissä oleville hankkeille tulisi minimoida. Kuten edellä on todettu, rahaston perustamiseen liittyvä prosessi voi käsittää useita kuukausia sisäisiä valmisteluja, useita kuukausia markkinointia ja sopimusneuvotteluja sijoittajien kanssa, ja rahaston perustamisen jälkeen se voi kerätä uusia sijoituksia vielä esim. 12 kk ajan. Lain 12 luvun 1 ei tunnu edellyttävän, että lupa olisi jo saatu (mikä olisi hyvä selventää perusteluissa). Se kuitenkin edellyttää etukäteisilmoitusta FIVA:lle ja FIVA:n päätöstä. Tästä voi seurata FIVA:n päätösvauhdista riippuen erikoinen tauko perustamisprosessissa. Markkinointi on voinut tosiasiassa jo tapahtua ja rahaston ehdot lyödä lukkoon, neuvottelut voivat olla käynnissä tai rahasto on voitu jo perustaa, mutta edellytys FIVA:n päätöksestä voisi johtaa taukoon, joka voi lopulta vaikuttaa siihen, missä määrin pääomaa saadaan kerättyä. Asia olisi kai perusteltua tavalla tai toisella käsitellä siirtymäsäännöksissä jos mahdollista, ehkä siten, että jo ennen lain voimaantuloa markkinoidun rahaston osalta riittää ilmoitus FIVA:lle. Asiaa on käsitelty vastaavasti joissakin muissa EU maissa (mm. Englanti). FIVA:n päätöksen antamiselle olisi hyvä myös saada aikaraja. Pykälän alkua olisi syytä muuttaa vastaamaan perusteluissakin todettua eli että pykälässä säädetty markkinointioikeus koskee myös rekisteröitymisvelvollisia. 4 Tiedonantovelvollisuus sijoittajalle Pykälässä säädetään olennaisista ja riittävistä tiedoista. Katsomme, että direktiivin 23(1) artiklan lista sijoittajille ennen sijoituksen tekemistä annettavista tiedoista on kattava ja että nämä tiedot annettuaan vaihtoehtorahaston hoitajan katsotaan täyttäneen tämän pykälän edellytykset. VM:n asetuksella ei tule asettaa enempiä vaatimuksia. 5 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus FVCA haluaa todeta, että pääomasijoitusrahastojen varat ovat aina hankalasti muutettavissa rahaksi. Ehdotamme, että johdannon loppuun ennen kaksoispistettä lisätään maininta soveltuvin osin. 7 Tiedot varojen sijoittamisesta Pykälä ei perustu direktiiviin ja on nähdäksemme tarpeeton. Sijoitustoiminnan periaatteet ilmenevät sijoittajalle ennen sijoituspäätöksen tekemistä annettavista tiedoista, joiden muutoksista on informoitava sijoittajia. Muutoksia ei sinänsä ilmeisesti ole tarkoitus estää. On itsestään selvää, että vaihtoehtorahaston hoitajan on noudatettava sijoittajien kanssa

16 16 sovittuja sijoitustoiminnan periaatteita. Tällaisen pykälän sisällyttäminen olisi omiaan lisäämään epäselvyyttä ja lisäksi pykälän otsikko on harhaanjohtava, koska siinä puhutaan tiedoista (viittaa raportoimiseen) mutta sisältö on sijoitustoimintaa koskeva säännös. 13 Luku Markkinointi ei- ammattimaiselle asiakkaalle Perusteluissa markkinoinnin osalta viittaamme yllä kohdassa 12 markkinoinnista lausuttuun. Lisäksi haluamme tuoda esille, että perustelujen johdannossa on todettu, että markkinointi olisi määritelty vastaamaan direktiivin määritelmää. Kuitenkin seuraavaksi todetaan, että markkinointi voidaan myös ymmärtää toimenpiteiksi, joilla pyritään edistämään tietyn vaihtoehtorahaston houkuttelevuutta sijoituskohteena useamman sijoittajan keskuudessa. Kuten 12 luvun osaltakin on todettu, jälkimmäinen toteamus menee direktiivin määritelmää pidemmälle mikä ei FVCA:n mielestä ole perusteltua. 2 Toimilupaedellytys Hallituksen esityksen mukaan ei- ammattimaiselle asiakkaalle markkinoitavien vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltavat toimilupa, mutta Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää rekisteröitymisvelvolliselle AIFM:lle oikeuden markkinoida rahastoa myös ei- ammattimaiselle asiakkaalle. Tätä rajausta voidaan ainakin FIVA:n tulevaa käytäntöä tietämättä pitää pienempien toimijoiden kannalta (vrt. esim. ns. Vigo- kiihdyttämöjen rahastohankkeet ja pienimittaisempi venture capital toiminta yleensä ottaen) huolestuttavana. Rajoitus voi käytännössä estää pienempien rahastojen syntymisen, ellei FIVA:n käytännöstä muodostu riittävän joustavaa. Perusteluissa on viitattu mm. tilanteeseen, jossa merkittävä osa rahaston sijoittajista olisi ammattimaisia. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole tiedossa ennen kuin rahasto on perustettu ja perustaminen puolestaan voi osaltaan riippua myös pienempien (ei- ammattimaisten) sijoittajien mukaan tulosta. Lisäksi Fivan poikkeusluvallakin saisi markkinoidaan ainoastaan EuVECA/SEF asetuksissa määritellyille varakkaille ei- ammattimaisille. Osa Suomessa toimivista säätiöistä ja muista yleishyödyllisistä yhteisöistä ei kuulune tämän määritelmän piiriin, mikä johtaisi siihen, että pienempien rahastojen tarjoaminen tällaisille tahoille päättyisi mahdollisesti kokonaan. Se ei ole FVCA:n mielestä tarpeellista, koska osa säätiöistä ja yleishyödyllisistä yhteisöistä on harjoittanut vastaavaa sijoitustoimintaa ennenkin ja tuntee sijoitusluokan, eikä niillä ole samanlaista suojan tarvetta kuin vähittäissijoittajalla. FVCA mielestä olisi perusteltua muuttaa pykälää (AML:n esitepoikkeuksia vastaavaksi) siten, että toimilupaedellytys soveltuisi vain jos rahastoa markkinoidaan ei- ammattimaiselle asiakkaalle ja minimimerkintäraja on alle euroa. Lisäksi tulisi täsmentää, että sama oikeus olisi muuhun ETA- valtioon sijoittautuneiden vaihtoehtorahastojen osalta. Ongelmallinen on myös rajoitus, että ei- ammattimaisille asiakkaille saa markkinoida ainoastaan ETA- valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja. Vastaavasti, kuten yllä on todettu, rajoitus lopettaisi käytännössä kokonaan varakkaiden yksityishenkilöiden ja heidän sijoitusyhtiöidensä sekä tiettyjen muiden ei- ammattimaisten sijoittajien kuten tiettyjen säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustoiminnan sellaisiin rahastoihin, joihin he

17 17 tähän saakka ovat voineet sijoittaa. Säännös asettaa myös tarpeettoman esteen ETA:n ulkopuolelle sijoittautuneiden rahastojen tarjoamiselle Suomessa. FVCA:n mielestä tällaisten rahastojen markkinointi tulisi sallia Suomessa ei- ammattimaisille asiakkaille. Sijoittajansuojasyistä minimerkintä voi olla esimerkiksi yllä ehdotettu euroa. FVCA katsoo, että sijoittajansuoja voidaan toteuttaa muutoinkin, kun kieltämällä tietty toiminta kokonaan. Yllä sanottu koskee myös sellaisia syöttörahastoja, joiden kohderahaston on sijoittautunut kolmanteen maahan. V OSA SÄILYTYSYHTEISÖ On edelleen mahdollista, että Suomeen ei löydy lainkaan tahoja, jotka tarjoavat säilytyspalvelua, tai niiden tarjoamat ehdot ovat suomalaisille toimijoille taloudellisesti toteuttamiskelvottomia. Tällaista tilannetta varten pitäisi lainsäädännössä kehittää ratkaisu perustuen esimerkiksi FIVA:n harkintaan poikkeusluvista koskien säilytyspalvelua mikäli palvelua ei ole käytännössä saatavilla. 14 luku Lupa toimia säilytysyhteisönä 3 Erityinen säilytysyhteisö Pykälän tavoite on laajentaa mahdollisten säilytysyhteisöjen piiriä luottolaitosten, sipa- yritysten ja sijoitusrahastojen säilytysyhteisöjen lisäksi kattamaan muitakin toimijoita. Tämä tavoite on kannatettava, koska se mahdollisesti lisää kilpailua ja saattaa pitää säilytyspalvelujen kustannuksia kohtuullisina. 3 :n 2 momentissa rajataan kuitenkin erityisen säilytysyhteisön ainoaksi mahdolliseksi juridiseksi muodoksi suomalainen osakeyhtiö. Pykälän tavoitteen kannalta olisi hyvä, että suomalaisista yhtiömuodoista kaikki yhteisöt eli myös osuuskunnat olisivat mahdollisia. Osuuskuntamuoto voi olla tarpeen esimerkiksi jos vaihtorahastojen hallinnoijat haluavat perustaa yhteisen säilytysyhteisön palvelemaan kaikkia Suomessa toimivia vaihtoehtorahastoja. Osakeyhtiömuodossakin tämän voidaan kuvitella onnistuvan esimerkiksi ns. Mankala- yhtiön mallin mukaisesti. Lisäksi on epäselvää, onko EU:n perussopimuksiin pohjautuvan sijoittautumisvapauden mukaista se, että FIVA voisi antaa säilytysyhteisötoimiluvan vain suomalaiselle osakeyhtiölle. Kun esimerkiksi ETA- alueella toimiva hallinnointiyhtiö voi 19 luvun mukaan hallinnoida suomalaista vaihtoehtorahastoa, olisi tarkoituksenmukaista että myös ETA- alueella toimiva erityinen säilytysyhteisö voi joko saada toimiluvan Suomessa tai ainakin harjoittaa toimintaa Suomessa ETA- alueella saadun toimiluvan perusteella. Tästä olisi hyvä ottaa selventävä momentti 3 :ään. 3 :n 3 momentissa erityisen säilytysyhteisön käyttämismahdollisuus rajataan vain sellaisille vaihtoehtorahastoille, jotka sijoittavat vain kirjaamiskelpoisiin tai vastaaviin rahoitusvälineisiin tai jotka mahdollisesti hankkivat määräysvallan yhtiössä sijoituksensa kautta. Pääomasijoitustoimintaan liittyy läheisesti viimeksi mainittu kvalifiointi ja on hyvä asia, että erityisen säilytysyhteisön käyttämismahdollisuus ulotetaan nimenomaan pääomasijoitusalaan. Kuitenkin määräysvallan hankkimiseen tähtäävän

18 18 pääomasijoitustoiminnan (ns. buy- out toiminta) lisäksi on myös varhaisen vaiheen yrityksiin sijoittavaa ns. venture capital pääomasijoitustoimintaa jossa tehdään usein vähemmistösijoituksia eikä hankita määräysvaltaa. Lisäksi on olemassa ns. mezzanine rahastoja. Ylimääräisten rajoitteiden välttämiseksi tulisi 3.3 :n lopusta poistaa sanat hankkiakseen yhtiöissä mahdollisesti määräysvallan. 7 Vähimmäispääoma 7 :ssä säädetään, että erityisen säilytysyhteisön osakepääoman on oltava vähintään euroa. Direktiivi ei aseta tällaista edellytystä. Kun otetaan huomioon tavoite lisätä markkinatoimijoita pakollisen säilytyspalvelun aiheuttamien lisäkustannusten kohtuullistamiseksi, emme näe perustetta asettaa näin mittavaa lisävaatimusta, joka vaikeuttaa vaihtoehtorahastojen toimintaa Suomessa direktiiviä huomattavasti ankarammin. VI OSA: ERITYISET RAHASTOTYYPIT 18 Luku Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat vaihtoehtorahastot 1 Ilmoitus huomattavasta omistusosuudesta ja 2 Määräysvaltaan liittyvät ilmoitukset FVCA:n näkemyksen mukaan 10 päivän raja ilmoituksille on liian lyhyt, kun huomioidaan, että ilmoituksia edellytetään myös vaihtoehtorahaston välillisen äänivallan ylittäessä 50 prosentin rajan listaamattomassa yhtiössä. Ilmoituksen toteuttamisen lyhyessä ajassa tekee haasteelliseksi mm. se että vaihtoehtorahastojen kohteina on usein verrattain pieniä yhtiöitä, joissa tietojärjestelmät ja resurssit eivät ole samalla tasolla kuin suurissa tai julkisissa yhtiöissä. Esitetty määräaikavaatimus ei myöskään tule suoraan direktiivistä. FVCA ehdottaa, että huomioiden sijoitusten luonne 30 päivän takaraja olisi riittävä. 6 Kohdeyhtiön toimintakertomus Hallituksen esityksessä tulisi täsmentää, että kyse on normaalista vuotuisesta toimintakertomuksesta ja tällöin määräysvallan hankkimisen yhteydessä ei ole tarvetta tehdä täyttä välitilinpäätöstä toimintakertomuksineen. 7 Yhtiön tyhjentäminen varoista Tämän lainkohdan osalta viitataan FVCA:n aiempaan lausuntoon hallituksen esityksen yleisperusteluiden luonnoksen yhteydessä. Direktiivin 30 artikla selvästi rajoittaa varojen jaon yhtiöstä yhtiön vapaiden pääomien määrään, mutta ei estä mitenkään näiden vapaiden pääomien jakamiseen osallistumista vaihtoehtorahastojen hoitajilta. Artiklan 30(2) mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille asetetaan velvoitteita vain siltä osin kuin yhtiön nettovarallisuus varojen jakamisen johdosta tulisi pienemmäksi kuin yhtiön sidotun pääoman

19 19 erät. Ehdotettu 18 luvun 7 ei sisällä tätä olennaista määritelmää vaan kattaa geneerisesti vaihtoehtorahastojen hoitajien osallistumisen kaikkeen varojen jakamiseen tapahtuipa tämä sitten sidotuista tai vapaista pääomista tai kenelle tahansa (eli kieltää myös esimerkiksi vaikuttamisen osinkojen maksuun osakkeenomistajina oleville kohdeyhtiö avainhenkilöille). Ei ole mitään perustetta sille, miksi Suomesta toimiluvan hakevat vaihtoehtorahastojen hoitajat tulisi direktiivin asettamien velvoitteiden vastaisesti tällä tavalla asettaa muissa ETA- valtioissa toimivia vaihtoehtorahastojen hoitajia merkittävästi huonompaan asemaan. 18 luvun 7 tulisi korjata vastaamaan sisällöltään direktiivin 30(2) artiklaa. VII OSA RAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA 19 Luku ETA- valtiot 1 Oikeus hoitaa toiseen ETA- valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Pykälän kolme momentista näyttää puuttuvan määräajat FIVA:n ilmoitukselle. Sama koskee luvun 4 :n 3 momenttia. 3 Oikeus markkinoida ETA- valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Suomessa Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan toimiluvan saaneella AIFM:llä on oikeus markkinoida ETA- vaihtoehtorahastoa 12 luvun mukaisesti. Jottei asema olisi heikompi kuin rekisteröitymisvelvollisella, toimilupavelvollisen, joka ei ole vielä saanut lupaa, tulisi saada markkinoida rahastoa vastaavasti kuin rekisteröitymisvelvollisen. Muutoin tämä voi käytännössä tarkoittaa, että tulee ajanjakso, jolloin suomalaisille (instituutio)sijoittajille ei voida markkinoida samoja tuotteita kuin muihin maihin. Sama koskee vähän eri tavoin 20 luvun 2-3 :iä: mikä on tilanne ennen toimiluvan saamista? Ja sama periaatteessa koskee markkinointia muihin ETA- maihin (19 luku 4 ), mutta tämä ei ehkä ole enää puhtaasti suomalainen kysymys. Yksityiskohtaisissa perusteluissa koskien 5 lukua (johdanto- osa) todetaan, ettei rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja saa markkinoida vaihtoehtorahastoja muissa ETA- valtioissa (tarkoittanee markkinointia passilla ei kunkin maan private placement regiimin mukaista markkinointia (samoin 3 luvun 1 :n perusteluissa)). 5 ETA- vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa Suomessa Pykälässä säädetään paitsi ETA- vaihtoehtorahaston myös ETA- rekisteröitymisvelvollisen toimijan markkinointioikeuksista, mikä ei kuitenkaan ilmene pykälän otsikosta. 20 Luku Kolmannet maat 2 Oikeus markkinoida kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa

20 20 Yksityiskohtaisten perustelujen alussa todetaan kategorisesti, että kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa ei saa tarjota ei- ammattimaisille asiakkaille. Tältä osin viittaamme tässä lausunnossa 13 luvun kommenteissa sanottuun. 1 momentin 4 alakohta ei perustu direktiiviin ja tulisi poistaa. 3 momentin muotoilu on vaikeasti ymmärrettävä. Ilmeisesti on tarkoitus sanoa, että 1 momentissa luetellut edellytykset tulee täyttyä kohderahaston osalta, jos markkinoidaan sellaista ETA- alueelle sijoittautunutta syöttörahastoa, jonka kohderahasto on sijoittautunut ETA- alueen ulkopuolelle tai jos kohderahasto on sijoittautunut ETA- alueelle ja sitä hoitaa ETA:n ulkopuolelle sijoittautunut hoitaja. Sanamuotoa tulisi täsmentää esimerkiksi lisäämällä viittaus tällaisen syöttörahaston markkinointiin pykälän 1 momentin johdannon loppuun. 3 Kolmannesta maasta markkinointi 1 momentin 5 alakohta ei perustu direktiiviin ja tulisi poistaa. Myöskään markkinointia koskevat säännökset (12 luvun 2-11) eivät ole direktiivin mukaisia eikä osa niistä luontevasti sovellu hoitajaan (asetusten- ja määräystenantovaltuus ja komission delegoitu asetus). 5 Rajat ylittävä sijoittaminen vaihtoehtorahastoon Kotimaisten instituutiosijoittajien sijoitusmahdollisuuksia ajatellen lain 20 luvun 5 on keskeinen säännös ja sen toinen momentti perusteluineen on tervetullut. Käytännön syistä olisi perusteltua myös täsmentää, että sijoittajan aloitteen jälkeen ulkomainen toimija voi tulla myös tapaamaan kotimaista sijoittajaa. Olisi mielestämme myös perusteltua mahdollistaa se, että myös lain voimaantullessa olemassa oleville sijoittajille voisi esitellä uusia tuotteita ilman että kyseessä olisi direktiivin tarkoittama aktiivinen markkinointi (jo perustettu sijoittaja- tai asiakassuhde). VIII OSA VALVONTA JA SEURAAMUKSET 22 Luku Seuraamukset ja muutoksenhaku 8 Vahingonkorvausvelvollisuus Ymmärrämme, että jos samaa vaihtoehtorahastoa markkinoidaan sekä ammattimaisille että ei- ammattimaisille tahoille, niin vahingonkorvausvastuusta voidaan sopia vain ammattimaisten sijoittajien osalta. Kielto vastuusta sopimisesta ei siis toisin sanoen ulotu tällaisissa rahastoissa ammattimaisiin sijoittajiin, vaikka rahastossa olisi sijoittajina myös ei- ammattimaisia sijoittajia. 2 momentin tekstin ja perustelujen välillä näyttäisi olevan ristiriita vastuun ulottuvuudesta. IV OSA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

LAUSUNTO. Valtionvarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto Snellmaninkatu 1 A. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, FVCA PL 800 00101 Helsinki

LAUSUNTO. Valtionvarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto Snellmaninkatu 1 A. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, FVCA PL 800 00101 Helsinki 1 Valtionvarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto Snellmaninkatu 1 A LAUSUNTO Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, FVCA PL 800 00101 Helsinki Luonnos hallituksen esitykseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2014. 226/2014 Valtiovarainministeriön asetus. vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2014. 226/2014 Valtiovarainministeriön asetus. vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2014 226/2014 Valtiovarainministeriön asetus vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (7) 29.5.2013. Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi ilkka.harju@vm.fi

LAUSUNTO 1 (7) 29.5.2013. Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi ilkka.harju@vm.fi LAUSUNTO 1 (7) Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi ilkka.harju@vm.fi Lausunto ehdotuksesta laiksi vaihtoehtorahastojen hoitajista Kiitämme mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Riskirahoitusohjelma perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaan 21 Riskirahoitustuki (Euroopan komission asetus N:o 651/2014).

Riskirahoitusohjelma perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaan 21 Riskirahoitustuki (Euroopan komission asetus N:o 651/2014). TUKIOHJELMA 1 (8) 1 TEKES PÄÄOMASIJOITUS OY:N RISKIRAHOITUSOHJELMA 1.1 Riskirahoitusohjelman tavoitteet Riskirahoitusohjelman tavoitteena on edistää suomalaisten alkavan vaiheen yritysten liiketoiminnan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä.

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä. LISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA: 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, kuten esimerkiksi pankin tai sijoituspalveluyrityksen,

Lisätiedot

Ohjeet. Ohjeet AIFM-direktiivin keskeisistä käsitteistä 13.08.2013 ESMA/2013/611

Ohjeet. Ohjeet AIFM-direktiivin keskeisistä käsitteistä 13.08.2013 ESMA/2013/611 Ohjeet Ohjeet AIFM-direktiivin keskeisistä käsitteistä 13.08.2013 ESMA/2013/611 Pvm: 13.08.2013 ESMA/2013/611 Sisällysluettelo I. Soveltamisala 3 II. Määritelmät 3 III. Tarkoitus 4 IV. Noudattamista ja

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

1 Borenius & Kemppinen

1 Borenius & Kemppinen 1 Kehittyvä rahastojuridiikka Paulus Hidén Kehittyvät Pääomarahastot -seminaari 14.03.2007 2 Johdanto Pääomasijoittajien toiminta yhä enemmän julkisuudessa Arvopaperimarkkinoita ym. koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VM105:00/2012:

VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VM105:00/2012: VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VM105:00/2012: luonnoksesta hallituksen esitykseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen pääomasijoitusyhdistys

Lisätiedot

31.1.2013. Lausunto ehdotuksesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan lainsäädännön hallituksen esityksen yleisperusteluihin

31.1.2013. Lausunto ehdotuksesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan lainsäädännön hallituksen esityksen yleisperusteluihin LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi ilkka.harju@vm.fi Lausunto ehdotuksesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan lainsäädännön

Lisätiedot

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena RAHOITUSTARKASTUS OHJE 204.2 1(5) Antopäivä: 14.1.1994 Vaihde (90) 18 351 Voimassaoloaika: 14.2.1994 lukien toistaiseksi Sijoitusyhtiöille, joiden Korvaa ohjeen: arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89,

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET X/2013 TOIMILUVAT, REKISTERÖINNIT JA ILMOITUKSET

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET X/2013 TOIMILUVAT, REKISTERÖINNIT JA ILMOITUKSET 1 (6) LAUSUNTO Nina Väänänen 28.3.2013 Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 1/2013 21.2.2013 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET X/2013 TOIMILUVAT, REKISTERÖINNIT JA ILMOITUKSET Finanssivalvonta on pyytänyt

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen Palautelomake 1 (6) Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta lupamenettelystä ja riskienhallinnasta sekä Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta raportoinnista Kooste

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen 1 (5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 102 29.11.2011 Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen kuntakonserniin 1 Lausuntopyyntö 1.1 Varsinainen lausuntopyyntö

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT

SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT POHJOLA CORPORATE FINANCE OY 1 (3) Liite 1 SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9. HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

OSA OIKEUS TOIMIA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJANA

OSA OIKEUS TOIMIA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJANA Luonnos 30.4.2013 1/52 Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista Sisältö I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET... 2 1 luku Yleiset säännökset... 2 2 luku Määritelmät... 4 II OSA OIKEUS TOIMIA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJANA...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

Asiakasluokittelu, tiedonanto- ja selonottovelvollisuus

Asiakasluokittelu, tiedonanto- ja selonottovelvollisuus Asiakasluokittelu, tiedonanto- ja selonottovelvollisuus Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö VM105:00/2012, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva lainsäädäntö

Lausuntopyyntö VM105:00/2012, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva lainsäädäntö Lausunto 1 (8) Valtiovarainministeriölle Lausuntopyyntö vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva lainsäädäntö Finanssialan Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen

Lisätiedot

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena?

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? 6.5.2013 Helsingin Kauppakamarin pääomasijoittamisen infotilaisuus Vaaka Partners on suomalaisten keskisuurten

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Omaehtoinen lausunto lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa sekä tytäryrityksen tilinpäätöksen yhdistelemättä jättämisestä

Omaehtoinen lausunto lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa sekä tytäryrityksen tilinpäätöksen yhdistelemättä jättämisestä 1 / 6 7.12.2015 18:38 Omaehtoinen lausunto lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa sekä tytäryrityksen tilinpäätöksen yhdistelemättä jättämisestä Numero Antopäivämäärä 1945 03.11.2015

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Johdanto Listayhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (jäljempänä selvitys) toimintakertomuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 (5) Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 Sijoituskorien asiakasmateriaalin laadussa kehitettävää Finanssivalvonta selvitti sijoitussidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin, eläkevakuutuksiin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 1464743-8 Kaupparekisterinumero: 723.420 Voimassaoloaika: 01.12.1997

Lisätiedot