ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta AIKA klo 16:30-18:43 PAIKKA Kokoushuone 3, kaupungintalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 76 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Vastaus ehdotukseen kouluruokailun kehittämiseksi Teknisen lautakunnan talousarvion toteutuminen ajalla Rakennuttajapäällikön viran määräaikainen täyttölupa aikavälille tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskukseen ja kiinteistöpäällikön viran täyttölupa Puistolankujan kunnallistekniset suunnitelmat Kaupunginvaltuutettu Reijo Kahelinin selvityspyyntö kaupungin koneiden käytöstä 83 Kaupunkiseudun satamaverkon ja satamatoimintojen kehittäminen Esitys jätetaksaksi alkaen Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi alkaen ja lausunto viemäriverkoston ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhintojen kustannusrakenteen muodostumisesta Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Ilmoitusasiat Muut esille tulevat asiat 164

2 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ojanen Jere 16:30-18:43 puheenjohtaja Raita-aho Timo 16:30-18:43 varapuheenjohtaja Kukkonen Anu 16:30-18:43 jäsen Latomäki Jari 16:30-18:43 jäsen Lind Mari 16:30-18:43 jäsen Ripatti Simo 16:30-18:43 jäsen Talvio Elina 16:30-18:43 jäsen Kahelin Reijo 16:37-18:43 kaupunginhallitukse n edustaja Jakara Riitta 16:37-18:43 kaupunginhallitukse n puheenjohtaja POISSA Katajainen Jessika nuorisovaltuuston edustaja MUU Jortikka Antti 16:30-18:43 esittelijä Skogberg Kirsti 16:30-16:40 palvelupäällikkö Kontu Soile 16:30-18:43 pöytäkirjanpitäjä ALLEKIRJOITUKSET Jere Ojanen Puheenjohtaja Soile Kontu Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Jari Latomäki Mari Lind PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ yleisessä tietoverkossa Soile Kontu Toimistosihteeri

3 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tekninen lautakunta Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajiksi ovat vuorossa Jari Latomäki ja Mari Lind. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jari Latomäki ja Mari Lind.

5 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Vastaus ehdotukseen kouluruokailun kehittämiseksi 189/ /2017 Tekninen lautakunta Hirsilän vanhempainyhdistys ry sekä Hirsilän koulun oppilaskunta ja opetta jat ovat toimittaneet ehdotuksen kouluruokailun kehittämiseksi : EHDOTUS KOULURUOKAILUN KEHITTÄMISEKSI Hyvät Oriveden kaupungin päättäjät, Hirsilän koululla tiistaina pidetyssä koulukohtaisen op pi las huolto työ ryh män palaverissa vanhempainyhdistys ilmaisi huolensa lasten huonos ta syömisestä koulussa. Tätä valtakunnallisessa Kou lu ter veys ky se lyssä kin esiin noussutta ongelmaa käsiteltiin monelta kannalta. Kes kus te lussa nousi esiin seuraavia kouluruokailun kehittämisehdotuksia: 1. Ruuan asettaminen tarjolle siten, että ainesosia ei sekoiteta 2. Ruuan valmistaminen osittain omalla koululla 3. Välipalan tarjoaminen oppilaille pitkinä koulupäivinä 4. Lähiruuan saaminen kouluihin. 5. Ruoka-agenttitoiminta Ruu an asettaminen tarjolle siten, että ruuan ainesosia ei sekoiteta Oppilaat ovat usein tuoneet esille sen, että ruoka ei maistu, koska kaikki on laitettu sekaisin. Moni jättää ruuan syömättä tai ottaa vain lusikallisen, kos ka ei pidä jostain ainesosasta. Kaikkea pitäisi maistaa ja siten oppia syö mään. Oppimista helpottaisi se, että maut erottuisivat selkeästi toi sistaan. Voisivatko kasvikset olla erikseen, liha/kana/kala erikseen ja li sukkeet (peruna, riisi tai pasta) tarjolla erikseen? Myös tuoreet vihannekset voi si vat olla tarjolla siten, että niitä ei olisi sekoitettu valmiiksi salaatiksi vaan jokainen voisi koota mieleisensä. Ruuan valmistaminen osittain omalla koululla Hirsilän koulusta yläkouluun siirtyneet oppilaat kertovat, että yläkoulun puo lel la on parempi ruoka. Koska käsittääksemme ruoka on samaa Yhteis kou lus sa ja Hirsilässä, täytyy ruuan seisomisen ja kuljetuksen olla (aina kin osittain) syynä tähän kokemukseen. Olisiko tälle asialle tehtävissä jo tain? Voisiko ruuan valmistaa edes osittain omassa koulun keittiössä? Eri tyi ses ti keitettyjen perunoiden laatua voisi parantaa se, että ne saa taisiin tarjolle heti keittämisen jälkeen. Välipalan tarjoaminen oppilaille pitkinä koulupäivinä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan lounaan lisäksi op pi lail le tulisi järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan, mikäli koulun op pi tun nit jatkuvat pitempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen. Kou lu mat kat ja kuljetusten odotusajat pidentävät koulupäivää, mikä tulisi ot taa huomioon ateria-aikojen ja välipalojen suunnittelussa ja to teu tuk ses-

6 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta sa. Lähiruuan saaminen kouluihin Lähiruuan suosiminen on kestävän kehityksen mukaista. Kuljetusmatkojen ly hen tä mi nen vähentää ympäristörasitusta. Lähiruuan käyttö loisi myös mah dol li suuk sia opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden to teut ta miseen työelämätaitojen ja yrittäjyyden osalta. Opetussuunnitelmassa ke hote taan yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä yh teistyö hank kei siin lähellä toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa. Oppilaita kan nus te taan aloitteellisuuteen ja yritteliäisyyteen ja ohjataan näkemään työn ja yrittäjyyden merkitys elämässä ja yhteiskunnassa. Yhteistyö lä hiruu an tuottajien kanssa palvelisi näitä tavoitteita. Ehdotamme, että lä hi ruuan tuottajat otettaisiin mukaan kouluruokakilpailutukseen. Ruoka-agenttitoiminta Tampereella joissakin kouluissa toteutetaan ruoka-agenttitoimintaa. Luo kilta on valittu oppilas (ei oppilaskunnan edustaja), joka tarkkailee ruo kai lu tilan tei ta, haastattelee muita oppilaita ruokailuun liittyen ja vie oppilaiden vies tiä ruokapalvelun pitämiin palavereihin. Voisiko tällaista ottaa käyttöön myös Orivedellä? Oppilaiden ääni tulisi saada oikeasti kuuluviin.. Oppilaiden, huoltajien ja opetushenkilöstön osallistaminen kou lu ruokai lun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Uudessa opetussuunnitelmassa oppilaita kannustetaan kouluruokailun suun nit te luun, toteutukseen ja arviointiin. Kouluruokailun tavoitteista ja järjes tä mi ses tä tulee keskustella myös kotien kanssa. Myös ope tus hen ki löstön ja ruokailusta vastaavan henkilöstön jatkuva yhteistyö on tärkeää. Ope tus suun ni tel mas sa edellytetään että kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Perusopetuslaissa sanotaan että opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdol li suus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mie lipi teen sä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toimesta. (PoL 47 ). Oppilaiden tulisi saada vaikuttaa myös ruokalistoihin, ja olisi hyvä viettää ruo kai luun liittyviä teemapäiviä muulloinkin kuin juhlapyhien aikaan. Teema päi vät voisivat liittyä muuhun opetuksen sisältöön esim. historia, maantie de, jne. Voisi olla myös päivä, jolloin oppilaiden huoltajat kutsuttaisiin kou lu lou naalle, ja heillä olisi mahdollisuus tutustua, arvioida ja antaa ehdotuksia ruo kailuun liittyen. Ystävällisin kehittämisterveisin Hirsilän vanhempainyhdistys r.y. sekä Hirsilän koulun oppilaskunta ja opet ta jat

7 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Ateriapalvelujen osalta palvelupäällikkö on valmistellut vastauksen eh dotuk seen kouluruokailun kehittämiseksi. 1. Ruuan asettaminen tarjolle siten, että ainesosia ei sekoiteta? - Ateriapalvelussa on kokeiltu salaattien osalta tällaista vaih to eh toa, kaik ki ai nes osat olivat erikseen tarjolla. - kokeilu kaatui siihen, että ensimmäiset kymmenen oppilasta otti par hain ta ainesosaa lautaselle runsaasti eikä muuta tarjolla ol lut ta, esim. vihreää sa laat tia. Loput oppilaista joutuivat tyytymään pelkkään vihreään. - Mielellämme aloitamme uudelleen kokeilun salaattien osalta, mut ta toi vom me, että valvontaa lisätään ruokailuun, että jokainen op pi las saa osuu ten sa kaikista ainesosista. - Peruna, riisi ja pasta ovat yleensä aina erikseen, jos ne eivät ole osa na laa tik koa tai keittoa. Liha/kala/kana ovat myös kappale ruoka na erikseen tar jol la. - Kastikkeissa ja keitoissa on lisätty kasviksia, koska suositusten mukaan kas vis ten osuutta on ruokailussa lisättävä entisestään. Erikseen olevat kas vik set eivät mene muualle kuin bioastiaan. 2. Ruuan valmistaminen osittain omalla koululla? - Hirsilän koululle tulee ruoka yläasteen keittiöstä ja on samaa mitä tar joil laan yläasteella. - Ruoka ei ehdi seisomaan kuin maksimissaan tunnin kul je tuk sineen. Yleen sä maku paranee kun ruoka tekeytyy ja hautuu. - Kouluille on sopimuksesta mahdollista lähettää ruokien kom po nentit val miik si vaikka kaksi kertaa viikossa ja ruoan ainesosat yh distel lään paikan pääl lä ja kuumennetaan. (Kangasalan malli). Tä mä mal li aiheuttaa uusien lait tei den hankintaa kouluille. - Lisäksi kustannukset kasvavat reilusti, kun yhden ihmisen työ panos ei enää riitä hoitamaan monipalvelua. 3. Välipalan tarjoaminen oppilaille pitkinä koulupäivinä? - Palvelun tuottaja ei voi määrätä tätä asiaa. Asia täytyy käsitellä las ten ja nuor ten lautakunnassa ja kaikille oppilaille on suotava sama mahdollisuus. - Palvelun tuottaja määrittelee palvelulle ja tuotteelle hinnan ja ti laa ja mak saa. Joissain ympäristökunnissa vanhempainyhdistys ti laa ja mak saa ky sei sen välipalan. - Hirsilän kohdalta välipalan tarjoilu kaikkina koulupäivinä tulisi maksa maan /vuosi 4. Lähiruuan saaminen kouluihin? - Oriveden kaupunki on osallisena KuHan kilpailuttamassa yh teishan kin nas sa. KuHan kautta on oltu yhteydessä MTK:n (Maa- ja met sä ta lous tuot ta jien keskusliitto) edellisen kilpailun alkaessa. Seu raa van kilpailun al kaes sa myös heidän kanssaan käydään kes kus te lu lähituottajien mah dol li suuk sis ta olla mukana. Heidän kaut tan sa tuottajat saavat kilpailutuksesta tie to ja ja mah dol li suuden olla mukana kilpailussa. KuHa kokoaa kilpailutuksen suun nitte luun asiantuntijaryhmän. Hankinta julkaistaan Hilmassa ja se on avoin kaikille tuottajille. - kestävän kehityksen mukaisesti olemme Orivedellä toimineet kulje tuk sen suh teen. Kaikki ateriaan liittyvät tuotteet ja ruoka tulee kou lul le samalla kyy dil lä missä Hirsilän asukkaat pääsevät kul ke-

8 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta maan asioilleen ar ki päi vi sin. Tämä ruokien kuljettaminen on mahdol lis ta nut Hirsilästä myös asia kas kul je tuk sen jokaisena ar ki päi vänä, ilman ruokakuljetuksia tämä ei olisi mah dol lis ta. 5. Ruoka-agenttitoiminta? - Yhteiskoululle on perustettu ruokalatyöryhmä. Ruo ka la työ ryh män teh tä vä on tuoda oppilaiden ääniä kuuluville ja osallistua kaik keen mah dol li seen toi min taan missä he voivat olla mukana. - Ruokalaryhmään on ajatuksena ottaa mukaan kyläkoulujen edusta jat ja van hem pia jo ensivuoden alussa. Näin saadaan kaik kien ää net kuuluviin. - Oppilaat ovat saaneet vuorollaan vaikuttaa ruokalistoihin mie li ruoka vii kol la ja myös koulujen syys- ja talvilomien alkaessa. Mie li ruoka viik ko on tu los sa tänä vuonna viikolla 47, yhteiskoulun 8 luo kan op pi laat ovat tämän vuo den valinneet. Ensi vuonna ovat vuo ros sa ala-as tei den toiveet ja seu raa va na vuonna kuullaan päi vä hoi toa. - Teemapäiviä ja viikkoja juhlapyhien lisäksi on meillä joka vuosi ollut seu raa vas ti: Syksyisin on pidetty Hyvät tavat kunniaan viik ko, hiih to lo man al kaes sa toiveruoka päivä, helmi-maaliskuussa Vil kas viik ko, (aiheena ko ti mai set kasvikset) Jäteviikko (täh de ruo ka seuran ta) Pirkanmaan jätehuollon kans sa sovittuna ajan koh ta na, kesä lo man alkaessa mieliruokapäivä, kan sain vä lisyys viik ko/pv (va litaan tapahtumien mukaan), viimeksi oli Brasilian ke sä olym pia laisten yhteydessä. Seuraavana, jos ruokatyöryhmä ha luaa, niin vuoros sa on Korea ja talviolympialaiset Otamme mielellään lisää ehdotuksia vanhempain toimikunnalta. - Jokavuotisella kevätkierroksella on käyty läpi ruokaan ja sii voukseen liit ty viä asioita rehtoreiden kanssa. Ehdotuksia ja toiveita on vie ty eteenpäin ja mahdollisesti myös toteutetaan. - Kouluruokakyselyjä on tehty vuoroin eri koulujen ja luokkien kanssa pa pe ri ver sioi na. Tämä kyselyn tekeminen on varsin han ka laa ja tu lok sien ra por toi mi nen myös. Olemme juuri ke hit te le mäs sä sähköis tä ky se ly lo ma ket ta, jolloin saadaan koottua tu lok set kin helpom min nähtäville. - Ateriapalvelun toive olisi, että oppilaiden vanhemmat kävisivät myös kou lul la ruokailemassa. Yläasteella oli järjestetty päivä jol loin van hem mat oli vat päivän koulussa. Vanhempien koululla ruo kai lun jär jes tä mi nen on kou lun tehtävä, ateriapalvelu ei voi kut sua kou lulle ulkopuolisia ruokailijoita. Kou lu tilaa ja maksaa myös ruo kai lut. (Valmistelu: palvelupäällikkö KS) Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta: 1. merkitsee Hirsilän vanhempainyhdistyksen sekä Hirsilän koulun op pi laskun nan ja opettajien ehdotuksen kouluruokailun kehittämiseksi tie toon sa saa te tuk si, 2. vastaa ehdotuksen tehneille palvelupäällikön laatiman valmistelun mukai ses ti, 3. toimittaa vastauksen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja lasten ja nuorten lau ta kun nal le. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Reijo Kahelin ja kau pun ginhal li tuk sen puheenjohtaja Riitta Jakara saapuivat kokoukseen tämän asian

9 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta kä sit te lyn aikana kello Merkittiin, että palvelupäällikkö Kirsti Skogberg oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Merkittiin, että palvelupäällikkö Kirsti Skogberg poistui kokouksesta kello

10 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan talousarvion toteutuminen ajalla Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan talous on toteutunut talousarvion mukaisesti tar kaste lu jak sol la Toimintakuluissa toteutumisprosentti on 68,7 %. Henkilöstökulujen toteutumisprosentti on 65,1 % ja palveluiden ostojen 76,3 %. Toimintatuotoissa toteutumisprosentti on 75,5 %. Liitteenä on teknisen lautakunnan talousarvion toteutuminen ajalta Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee tietoonsa saa te tuk si talousarvion toteutumisen ajalla Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

11 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Rakennuttajapäällikön viran määräaikainen täyttölupa aikavälille tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskukseen ja kiinteistöpäällikön viran täyttölupa 149/ /2017 Tekninen lautakunta Nykyinen kiinteistöpäällikkö on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle läh tien, kun hän on täyttänyt 65 vuotta. Teknisten palvelujen ensi vuoden talousarviossa varaudutaan nykyisen virka suh tei sen kiinteistöpäällikön eläkkeelle jäämisestä johtuviin hen ki lös töjär jes te lyi hin. Kiinteistöpäällikön tehtävien siirto uudelle viranhaltijalle vaatii laajan ja moni puo li sen tehtäväkentän johdosta vanhan ja uuden viranhaltijan sa man aikais ta työssäoloa siirron onnistumiseksi. Uuden henkilön valitseminen kiinteistöpäällikön virkaan ei ole mahdollista en nen kuin olemassa oleva kiinteistöpäällikön virka vapautuu, mikä edellyt tää tiettyjä järjestelyjä. Ratkaisuna asiaan olisi nykyisen kiinteistöpäällikön siirtäminen olemassa ole vaan ja täyttämättä olevaan rakennuttajapäällikön virkaan, jolloin kiinteis tö pääl li kön virka vapautuisi hakua ja uudelleen täyttöä varten. Kiinteistöpäällikön kanssa on neuvoteltu eläkkeelle jäämiseen liittyvistä järjes te lyis tä, ja kiinteistöpäällikkö on antanut suostumuksensa siirtyä täyt tämät tä olevaan rakennuttajapäällikön virkaan väliseksi ajak si nykyisen virkasuhteensa ehdoilla. Kaupungin talouden tasapainotustoimena rakennuttajapäällikön virka on jä tet ty täyttämättä lähtien. Oriveden kaupungin hallintosäännön 70 :n mukaan viranhaltijan siir tä mises tä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain 24 :n nojalla päättää kaupunginhallitus. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kau pungin hal li tuk sel le: 1. Tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskukselle myönnetään ra ken nut ta japääl li kön viran määräaikainen täyttölupa aikavälille , 2. Nykyinen kiinteistöpäällikkö suostumuksensa mukaisesti siirretään määrä ai kai seen rakennuttajapäällikön virkaan aikavälille ny kyisen virkasuhteensa ehdoilla, 3. Tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskukselle myönnetään kiin teis tö pääl likön viran täyttölupa lähtien avoimella hakumenettelyllä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

12 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus On perusteltua, että nykyinen kiinteistöpäällikkö ja tehtävään valittava uusi hen ki lö ovat samanaikaisesti töissä. Todetaan, että nykyinen kiinteistöpäällikkö pitää ennen eläkkeelle jään tiään hänelle siihen mennessä kertyneet vuosilomat. Palkanlaskennasta saa dun tiedon mukaan kiinteistöpäällikkö jäisi täten vuo si lo mal le alkaen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää 1. myöntää tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskukselle luvan täyttää ra kennut ta ja pääl li kön virka määräaikaisena aikavälille , 2. että nykyinen kiinteistöpäällikkö suostumuksensa mukaisesti siirretään mää rä ai kai seen rakennuttajapäällikön virkaan aikavälille ny kyi sen virkasuhteensa ehdoilla, 3. myöntää tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskukselle luvan täyttää kiin teistö pääl li kön virka lähtien avoimella hakumenettelyllä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että tekninen johtaja Antti Jortikka oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana Tekninen lautakunta Kiinteistöpäällikön virka oli haettavana Kuntarekry.fi-, TE-palveluiden wwwja kaupungin www-sivuilla sekä kaupungin ilmoitustaululla ajalla Lisäksi hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä ja Oriveden Sano mis sa. Kiinteistöpäällikön viran kelpoisuusehtona on soveltuva opistotasoinen tai kor kea kou lu tut kin to sekä työkokemus toimialalta. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lää kä rin to dis tus terveydentilastaan. Viran täyttämisessä noudatetaan 6 kuu kau den koeaikaa. Hallintosäännön 64 mukaan lautakunnat valitsevat virkaan tai ottavat työ suh tee seen palvelukeskuksensa tulosalueiden vastuuhenkilöt. Virkaa haki 12 henkilöä. Haastatteluihin kutsuttiin kelpoisuusvaatimukset täyt tä vis tä hakijoista 3 ansioituneinta hakijaa. Kiinteistöpäällikön esimiehenä toimii tekninen johtaja, joka kokosi virkavalintaa valmistelemaan haastatteluryhmän.

13 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Haastatteluryhmän muodostivat teknisen lautakunnan puheenjohtaja, tekni sen lautakunnan varapuheenjohtaja, kiinteistöpäällikkö, teknisten pal velu jen toimistosihteeri sekä tekninen johtaja. Haastattelut pidettiin haastatteluryhmän toimesta. Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, kenellä kel poi suusvaa ti muk set täyttävistä hakijoista arvellaan olevan parhaat edellytykset työ teh tä vän menestykselliseen hoitamiseen. Koulutuksen ja työ ko ke muksen li säk si ote taan huomioon mm. hakijan työtehtävän kannalta mer ki tyksel li set hen ki lö koh tai set ominaisuudet. Tämän arvion perusteella valitaan an sioi tu nein hakija. Haastatteluryhmän yksimielinen esitys kiinteistöpäällikön virkaan on Petri Koi vu sil ta ja hänen mahdollisen kieltäytymisen varalle Jussi Törrönen. Liitteenä kokoukseen osallistuville on ansiovertailu hakijoista. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta 1. valitsee kiinteistöpäällikön virkaan Petri Koivusillan, 2. hänen mahdollisen kieltäytymisensä varalle lautakunta valitsee Jussi Tör rö sen, 3. valinta on ehdollinen ja vahvistetaan sen jälkeen, kun valittu on toi mitta nut hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan, 4. virka täytetään kuuden (6) kuukauden koeajalla, 5. muista viran ehdoista sovitaan viranhoitomääräyksessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

14 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Puistolankujan kunnallistekniset suunnitelmat 148/ /2017 Tekninen lautakunta Teknisten palveluiden toimesta on valmistunut kunnallistekniikan ra ken tamis suun ni tel mat Puistolankuja -nimisen kadun ja vesihuollon pe rus korjauk ses ta. Puistolankuja sijaitsee keskustataajamassa ase ma kaa va-alueel la Keskustien itäpuolella. Suunniteltu katuosuus ulottuu Keskustieltä Ka ro liinan ku jal le. Suunnitellun kadun pituus on 340 metriä. Ajoradan leveys paaluvälillä 0-75 on 7,0 metriä ja molemmin puolin olevien jalkakäytävien leveydet ovat 2,5 met riä. Paaluvälillä ajoradan leveys on 5,0 metriä ja toisella puo lella olevan jalkakäytävän leveys on 2,5 metriä. Kadun rakennekerroksien vah vuus on 0,85 m sisältäen d=50 mm routaeristeen. Koulutien ja Puistolankujan risteys rakennetaan 5 cm:n korotuksella. Ko rotus alue ulottuu risteyksessä olevien suojateiden etureunoihin. Kadun kuivatus tapahtuu kadun molemminpuolisten salaojaputkien ja hu leve si kai vo jen välityksellä. Salaojat ovat muovisia 110 mm tuplaputkea. Hulevesiviemärin kokonaispituus on 556 m, josta 160 mm muoviputkea 24 met riä, 200 mm muoviputkea 320 metriä ja 400 mm muoviputkea 212 metriä. Muovisia hulevesikaivoja on 37 kpl. Kadun rakentamisen yhteydessä rakennetaan katuvalaistuksen vaatimat maa kaa pe loin nit ja 16 kpl SJR-3 betoninen pylväsperustus. Va lai sin korkeus 8-12 metriä. Kadun päällystemateriaali on AB 22/120 ja jalkakäytävän reunatuki ra kenne taan liukuvaletusta betonista ja harmaasta luonnonkivestä. Auvisen talon itäpuolelle rakennetaan korotettu 3 metriä leveä ja 60 metriä pit kä jalkakäytävä, jonka reunatuki on liukuvalettua betonia. Tontin reunaan rakennetaan hulevesilinja muovikaivoineen. Puistolankujan rakentamisen kokonaiskustannusarvio on euroa. Liitteenä on Puistolankujan asemapiirustus, pituusleikkaus sekä tyyp pipoik ki leik ka us. (Valmistelu: kunnallistekniikan päällikkö SJ) Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää asettaa Puis tolan ku jan kunnallistekniset rakentamissuunnitelmat julkisesti nähtäväksi maan käyt tö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaisesti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että kunnallistekniikan päällikkö Seppo Jokinen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

15 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Laaditut Puistolankujan kunnallistekniset rakentamissuunnitelmat ovat olleet julkisesti nähtävänä alkaen 14 päivän ajan. Suunnitelmista ei ole jätetty muistutuksia. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä laa ditut Puistolankujan kunnallistekniset rakentamissuunnitelmat ja oikeuttaa tek ni sen palvelun toteuttamaan rakentamisen hyväksytyn työohjelman ja mää rä ra ho jen puitteissa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

16 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginvaltuutettu Reijo Kahelinin selvityspyyntö kaupungin koneiden käytöstä 194/ /2017 Tekninen lautakunta Kaupunginvaltuutettu Reijo Kahelin esitti selvitettäväksi, onko kaupungin ko neil la tehty Seppo Jokisen käskystä Timo Toivosen tontilla kolme päivää töi tä ja että Jokinen olisi määrännyt kirjaamaan kustannukset kaavateiden hoi toon. Palvelukeskuksen johtajana tekninen johtaja käynnisti asian selvittämisen. Selvitystyö tehtiin väliselle ajalle, jolloin Toivosella oli rakentaminen käynnissä. Selvitystyö käsitti kirjanpidosta konepäiväkirjojen läpikäynnin sekä Jokisen, Toi vo sen, hänen talonsa urakoineen yrittäjän ja maanrakennusyrittäjän sekä kaupungin työntekijän haastattelut. Konepäiväkirjoista (Wille B) löytyi kirjaukset Serlantielle 0,5 tuntia ja Kylänvuoreen 1 tunti sekä kirjaukset Serlantielle 0,5 tuntia ja Kylänvuorentielle 1,5 tuntia. Nämä yhteensä 3,5 tuntia oli kirjattu in vestoin ti osan kustannuspaikalle Serlantien jatkeen rakentaminen. Henkilöiden haastattelussa selvisi, että kyseessä on Serlantien ra ken ta misen johdosta muodostuneen ylimääräisen kalliolouheen tasauksesta aiheu tu neet konetunnit ja -kustannukset. Oriveden kaupungilla ei ole ollut yli 20 vuoteen omaa virallista maan kaa topaik kaa, vaan ylijäämämaat on sijoitettu joko kaupungin omistamille so pivil le alueille (Eerolan alue junaradan varressa tai Tähtiniemeen mullan valmis tuk seen) tai rakennusurakoissa ylijäämämassat ovat osoitettu ura koitsi jan vastuulle urakkaohjelman ja -sopimuksen mukaan. Ylijäämämaita on saa tu sijoitettua myös yksityisten rakentajien pihoihin tarvittaviin täyt tö töihin. Vielä vuonna 2010 oli käytäntönä, että kaupungin kone on käynyt yk si tyisen tontilla tasaamassa tarvittaessa maamassoja. Tämän päivän ohjeistus (Kuntalaki 410/ Kunnan toiminta kil pailu ti lan tees sa markkinoilla (kokouksessa tehty lisäys)) asiassa on, ettei kau pungin kalustolla käydä te ke mäs sä töitä yksityisen tontilla eikä tarjota ko ne työpal ve lui ta. Kaupungille ja tänne rakentavalle henkilölle on suuri etu, että kaupungin työ mail ta jäävät ylijäämämassat saadaan hyötykäyttöön pihojen täyt tö töihin. Selvitystyössä ei ole ilmennyt Jokisen toiminnassa mitään virhettä tai laimin lyön tiä vaan hän on toiminut Toivosen tapauksessa kaupungin yleisen käy tän nön mukaisesti. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee asian tie toonsa saatetuksi ja toimittaa asiankäsittelyn Reijo Kahelinille ja kau pun gin halli tuk sel le tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

17 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Reijo Kahelin poistui es teel lise nä (osallisuusjäävi) kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

18 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Kaupunkiseudun satamaverkon ja satamatoimintojen kehittäminen Tekninen lautakunta Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on usein viitattu alu een suur ten vesistöjen hyödyntämiseen seudullisena elementtinä matkai lun kehittämisessä ja asukkaiden virkistyskäytössä. Asia ei ole edennyt kui ten kaan Rakennesuunnitelman toteuttamisen kautta. Nyt vesistöjen hyö dyn tä mi nen ja arvo korostuvat uudella tavalla kaupungistumisen ja kau pun ki mai sen elämäntavan lisääntyessä. Veneily ja veneilijöiden vaa timuk set lisääntyvät samoin kuin satamien merkitys vetovoiman ja vir kis tyksen näkökulmasta. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian Hyvinvoiva yhteisö -teema sisäl tää toimenpidekokonaisuuden kuntien vapaa-aikapalvelujen seu dul lises ta käytöstä ja yhteiskehittämisestä. Kuntayhtymän vuoden 2017 ta lousar vio tavoitteena on, että Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen vir kis tyskäy tön ja vesiliikenteen tarpeisiin. Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin Seutusatamat-selvitystyö. Työn ta voit tee na oli saada aikaan kehittämissuunnitelma satamatoimintojen nyky ti lan ja merkityksen tunnistamisesta seudun elinvoimalle. Lisäksi ta voittee na oli esittää toimenpiteitä kaupunkiseudun satamaverkoston ja -toi minto jen kehittämiseksi Tampereen kehittämän ja soveltavan sa ta mien pal velu ta so luo ki tuk sen pohjalta. Selvitystyössä tehtiin satamakatselmuksia, haastateltiin kuntien teknistä johtoa ja valokuvattiin satamat. Lisäksi toteutettiin internet-kyselytutkimus ve nei li jöil le. Satamia luokiteltiin yhteensä 54, joista I-luokan satamia on 6 kpl, II-luokan satamia 7 kpl, III-luokan satamia 19 kpl, IV-luokan satamia 13 kpl ja V-luokan satamia 9 kpl. Kuntien satamien sijoittuminen eri luokkiin on kuvattu raportin sivulla 99. Satama-luokka Luokan edellyttämät palvelut I Vähintään 100 kausipaikkaa ja 10 vierasvenepaikkaa. Enemmän kuin 15 palvelua, esim. aallonmurtaja, käveltävät aisat, lokkikarko tin, kahvila, sauna, wc (edellisen luokan lisäksi). II Vähintään 50 kausipaikkaa ja 5 vierasvenepaikkaa palvelua, kuten vierasvenelaituri, hyvä sijainti, pysäköintialue, ve neluis ka (edellisen luokan lisäksi). III Vähintään 25 venepaikkaa palvelua, esim. nousutikkaat, va lo pol larit, liikennöintiyhteydet, esteettömyys (edellisen luokan lisäksi). IV Laituri, jossa on venepaikkoja, 4-6 palvelua, kuten pelastusrengas, aita, jä te pis te ja pysäköinti. V Laituri, jossa on venepaikkoja. Vähäinen määrä muita palveluita. Selvityksessä kuvataan nykytilaa mm. seuraavasti: - Kaupungistuneissa kunnissa venepaikkoja on liian vähän - Satamista puuttuu oleellisia perusvarusteita - Veneilyä ei nähdä mahdollisuutena lisätä hyvinvointia ja matkailua - Yhteistyö eri toimijoiden välillä on olematonta - Satamat nähdään usein vain ylläpitokysymyksenä - Satamien kehittäminen on usein reaktiivista - Halua veneilyn kehittämiseen on, mutta ei resursseja Satamien tavoitetila kuvattiin seuraavasti:

19 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Kaikissa satamissa on luokituksen mukainen varustelu: minimissään jä tehuol to ja turvallisuusvarusteet - Paremmissa satamissa on varustelu, joka nostaa luokitusta yhdellä (IV-II lk) - Parhaissa satamissa on lisää yrittäjävetoisia palveluita (II-I lk) - Satamien palvelut ovat löydettävissä ja varattavissa digitaalisesti - Satamat ovat viihtyisämpiä, puistomaisempia - Satamaverkoston vahvuus perustuu riittäviin venepaikkamääriin ja hyvään palvelutasoon - Tyytyväisyyttä satamien palveluihin kartoitetaan säännöllisesti - Satamia ja palveluita kehitetään veneilijän näkökulmasta Satamien merkitys ja tavoitteellinen kehittäminen näkyy eritasoisesti kuntien omissa suunnitelmissa, useimmiten teknisen sektorilla. Satamien kehit tä mi sen haasteeksi on tunnistettu mm. monitoimijuus. Satamat ovat usein veneilyseurojen hallinnassa ja palvelujen tuottajana toimii myös yksit täi siä yrityksiä. Kunta ylläpitää puolestaan perusinfraa satama-alueen ym pä ril lä, mutta satamien kehittämistä ei ole integroitu kunnan ke hit tä miseen. Kasvun tai liiketoiminnan mahdollisuuksia ei yksittäisen sataman osal ta synny, eivätkä satamat kehity potentiaalinsa mukaisesti. Raportissa ehdotetaankin tutkittavaksi seudullisen toimintamallin (toimijan) vaih to eh to ja, jolla satamaverkoston laatutasoa voitaisiin systemaattisesti pit käl lä tähtäimellä viedä eteenpäin lukuisten intressitahojen ja toimijoiden kans sa ja heidän voimavarojaan hyödyntäen. Pitkällä aikavälillä voisi syntyä laadukkaampaa satama-infraa ja palveluita, taloudellisia yhteisiä hankin to ja, digitaalisia palveluja, lisärahoitusmahdollisuuksia, asia kas tyy ty väisyy den hallintaa ja seudullisesti yhtenäistä hinnoittelupohjaa. Lisäksi tarvet ta olisi vesistöjen talvikäytön potentiaalin selvittämiseen ja lisäämiseen. Myös edellytykset yhteistyölle suurten vesistöjen kuntien kanssa pa ra ni sivat, kun kehittämistyötä koordinoitaisiin. Seutuhallitus on päättänyt , että selvitys seudullisen toi min ta mallin (toimijan) vaihtoehdoista käynnistetään, kunnat käsittelevät raportin ao. toi mi eli mis sään ja kunnat huomioivat satamaverkoston kehittämisen strate giois saan ja kehittämissuunnitelmissaan. Laadittu Seutusatamat -selvitystyö (Seutusatamat-loppuraportti) on luet tavis sa linkistä: n-vauhtia/ Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee seudullisen sa ta ma ver kon ja satamatoimintojen kehittämisen loppuraportin tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

20 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Esitys jätetaksaksi alkaen 191/ /2017 Tekninen lautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta valmistelee voimaan tulevaa jäte tak saa. Jätehuoltolautakunta varaa toimialueen kunnille mahdollisuuden antaa lausun ton sa taksaesityksestä mennessä. Jätehuoltolautakunnan jätetaksan käsittelyn pöytäkirjanote ja jä te tak sa esitys ja kaikki liitteet ovat luettavissa oheisen linkin kautta: pere.cloudnc.fi/fi-fi/toimielimet/alueellinen_jatehuoltolautakunta/kokous_ /Kuntavastuullisten_jatehuoltopalvelujen_(38339) Yleistä jätetaksasta Jätelain (646/2011) 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jä te huol los ta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta ai heutu vat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheu tuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jät tei den kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jäte huol lon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla kate taan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jä te taksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä ole vis ta jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kun nas sa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jä temak sua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannus tet ta va jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etu si ja järjes tyk sen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksa koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä, ku ten asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä sekä kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvia jätteitä. Taksa ei koske sako- ja um pikai vo liet tei tä, joille on oma taksansa. Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yk sikkö hin noil le esitetään myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä liki ar vo na. Jätetaksan valmistelu ja päätöksenteko Jätetaksan valmistelua varten kunnallinen jäteyhtiö, Pirkanmaan Jä te huolto Oy, on tehnyt laskelmat eri jätehuoltopalvelujen kustannuksista ja niiden pe rus teis ta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimittanut jä te huol to lau ta kunnal le päivätyllä kirjeellään esityksen voimaantulevaksi jä te tak sak si (liite 1). Taksaehdotus (liite 4) on tehty Pirkanmaan jätehuolto Oy:n esitykseen perustuen. Jätelain 79 :n mukaan kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vai ku tus mah dol li suus asiaan hallintolain 41 :n mukaisesti ennen jä te taksan hyväksymistä. Lisäksi jätehuoltolautakunnan on pyydettävä toi mi alueen sa kunnilta lausuntoa jätetaksaesityksestä. Vaikutusmahdollisuuksien

21 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta va raa mi sen ja mahdollisten muutosten jälkeen jätetaksa tuodaan hy väksyt tä väk si jätehuoltolautakunnalle. Jätehuoltolautakunnan alaisuudessa toimiva viranhaltija määrää jä te maksut maksuunpantavaksi jätetaksan mukaisesti. Jätemaksut suoritetaan jäte yh tiöl le, joka toimii jätehuoltolautakunnan lukuun hoitaen laskutuksen ja mak su ker ty mien seurannan. Jätehuollon perusmaksu Jätetaksaesityksen mukaisesti jätetaksan rakenne on sama kuin vuosina 2016 ja Jätemaksu koostuu perusmaksuosuudesta sekä järjestetyn jä te huol lon maksusta. Järjestetyn jätehuollon maksu on maksu jä te as tioiden tyhjennyksistä tai aluejätepisteen käytöstä. Samoin kuin aikaisempina vuo si na, perusmaksu sisältyy aluejätepisteiden vuosimaksuun ja se ka jätteen keräysvälineen yksikköhintaan. Jätehuollon perusmaksuun esitetään 2,9 % korotusta. Pe rus mak sun ko rotus olisi verollisena asuinkiinteistöille 0,62 vuodessa ja va paa-ajan asunnoil la 0,32 vuodessa. Korotusehdotukset on eritelty liitteessä 3. Pe rusmak sua ei ole muutettu vuoden 2008 jälkeen. Pirkanmaan Jä te huol to Oy pe rus te lee lähettämässään viestissä korotusta kus tan nus ten nou sul la. Aluekeräyspisteiden, jätehuoltoviranomaisen sekä tie do tus- ja neu von nan kustannukset ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n esiin tuo mia asioi ta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n mukaan aluekeräyksen jär jes tä mi sessä kustannuksia tuottavat kuljetuskustannukset ja ylläpito kuten au raus. Jä te huol to vi ran omai sen budjetti tuo korotuspaineita pe rus mak suun, koska ai em min jätehuoltoviranomaisen tehtävät hoidettiin kussakin kun nas sa, joten tätä kulua ei silloin peritty osana jätehuollon pe rus mak sua. Samoin kuin vuosina 2016 ja 2017, jätemaksun perusmaksuosuudella esite tään edelleen katettavaksi tiedotusta ja neuvontaa, kotitalouden vaa rallis ten jätteiden jätehuoltoa, jäteasemien ja aluejätepisteiden hoitoa sekä jä te huol to vi ran omai sen kustannuksia. Lisäksi biojätteen erilliskeräilyä esite tään edelleen tuettavaksi siten, että osa biojätehuollon kustannuksista sisäl ly te tään jätehuollon perusmaksuosuuteen. Jäteastioiden tyhjennysmaksut Jäteastioiden tyhjennysmaksut koostuvat noudosta, kuljetuksesta ja kä sitte lys tä. Noudon ja kuljetuksen kustannuksiin vaikuttavat kuljetusmatka ja ke räys vä li ne tyyp pi. Sekajätteen keräysvälineen jätemaksuun sisältyy edellä mainittu perusmaksuosuus. Sekajätteen tyhjennysmaksuun esitetään edel leen sisällytettävän kiinteistöiltä kerättävien lasipakkausten ja metallin ke räyk sen osittainen tuki. Tällä tavoin jätetaksalla kannustetaan jätelain mu kai ses ti etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Vuoden 2018 jäteastioiden tyhjennysmaksuja esitetään muutettavaksi kulje tus urak ka kus tan nus ten muutoksiin perustuen. Muutokset on laskettu astia- ja aluekohtaisesti. Liitteessä 2 on esitetty kunta- ja ke räys vä li ne koh taiset muutokset seka- ja biojätteiden tyhjennysmaksuissa. Hintojen ko ro tukset ja alenemiset johtuvat kuljetusurakkakustannusten muutoksista, jotka on taksaesityksessä viety vastaavasti jäteastioiden tyhjennyshintoihin. Kartongin, lasin, metallin ja muovin tyhjennyshintoja esitetään vuoden 2018 jätetaksassa säilytettäväksi ennallaan. Jätetaksassa esitetty tyh jennys mak su perustuu arvioituun tyhjennyskustannukseen. Tällä hetkellä muo vin erilliskeräyskohteita on vähän ja kerätty muovi kuljetetaan suoraan

22 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Rii hi mäel le ekojalostamoon. Näistä syistä muovin keräys on huomattavasti se ka jä tet tä kalliimpaa. Lähes kaikkien kuntien sekajäteastioiden tyhjennysmaksuihin esitetään 0-8,3 % hinnan korotuksia. Hämeenkyrön sekajäteastioiden tyh jen nys maksui hin esitetään hintojen alentumisia ja korotuksia jäteastian koosta riippuen. Mänttä-Vilppulan sekajäteastioiden tyhjennysmaksuihin esitetään 1,5-9,1 % alentumisia. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen sy väke räys säi liöi den ja vaihtolavojen tyhjennysmaksuihin esitetään 8,8-23,6 % hinnan alennuksia. Kaikkien muidenkin kuntien syväkeräysvälineiden ja vaih to la vo jen tyhjennysmaksuihin esitetään hintojen alentumista, muu tamaa taksaluokkaa lukuun ottamatta. Lähes kaikkien kuntien, joidenkin tai kaiken kokoisten, biojäteastioiden tyh jen nys hin toi hin esitetään 1,0-35,9 % alentumista. Poikkeuksena Hämeen ky rö ja Juupajoki joiden kaiken kokoisten biojäteastioiden tyh jen nyshin toi hin esitetään kuljetusurakkakustannusten muutoksista johtuvia 1,0-20,5 % korotuksia. Parkanon ja Pälkäneen biojäteastioiden maksut las kevat vain muutamissa biojäteastiakoossa ja suurin osa biojäteastioiden tyhjen nyk sis tä nousee 0,1-24 %. Biojätteen tyhjennyshinta on yleensä edullisempi kuin sekajätteen vas taava tyhjennyshinta. Kuljetusurakkakustannusten muutosten johdosta Hämeen ky rös sä, Ikaalisissa ja Mänttä-Vilppulassa joidenkin biojäteastioiden tyh jen nys hin ta on korkeampi kuin sekajätteen. Hämeenkyrössä 140 litran bio jä te as tian tyhjennys maksaa 1,15 (alv 0 %) enemmän kuin vastaava se ka jä te. Samoin 240 litran biojäteastian tyhjennys maksaa 0,75 (alv 0 %) enemmän kuin vastaava sekajäte. Ikaalisissa 140 litran biojäteastian tyh jen nys maksaa 0,20 (alv 0 %) enemmän kuin vastaava sekajäte. Mänt tä-vilp pu las sa 140 litran biojäteastian tyhjennys maksaa 0,35 (alv 0 %) enemmän kuin vastaava sekajäte. Mänttä-Vilppula 240 litran sekajäteja biojätetyhjennys maksaa saman verran. Kaikissa muissa tapauksissa bio jät teen tyhjennyshinta on halvempi kuin vastaavan kokoisen se ka jä teas tian. Aluejätepisteen käyttäjän vuosimaksut Aluejätepisteen käyttöön oikeuttava maksu on jokaisessa toimialueen kunnas sa samansuuruinen. Maksuja on entiseen tapaan kolme luokkaa: va kinai sen asuinkiinteistön/ huoneiston, yksin asuvan sekä vapaa-ajan asunnon maksuluokat. Vuoden 2018 vakituisen asuinkiinteistön/ huoneiston vuo si mak suk si esitetään 88,83 (alv 0 %), yksin asuvan vuosimaksuksi 59,30 (alv 0 %) ja vapaa-ajan asunnon vuosimaksuksi 49,56 (alv 0 %). Edel lä mainittuihin vuosimaksuihin esitetään maksuluokasta riippuen 0,6-1,0 % korotusta (liite 3). Pirkanmaan Jätehuolto Oy perustelee ko rotus ta jätehuollon perusmaksun korotuksella, joka sisältyy alue jä te pis temak suun. Tampereen Vuoreksen putkijärjestelmän jätemaksut Jätetaksaesitys sisältää Tampereen kaupungin Vuoreksen put ki jär jes telmän jätetaksan. Putkijärjestelmän jätemaksuihin esitetään 0,7 % korotusta pien kiin teis tö huo neis toa kohden. Suurkiinteistön jätemaksulle esitetään 6 % alennusta. Muutosehdotukset on eritelty liitteessä 3.

23 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lähettämän viestin mukaan esi tetty muutos johtuu tarkentuneista Vuoreksen alueen rakentamisennusteista. Alu eel le suunniteltujen omakotitalojen määrä on laskenut ja puolestaan asun to-osa ke yh tiöi den asumiseen tarkoitettu rakennusoikeuskerrosala on kas va nut. Nämä muutokset muuttavat alueen rakennetta ja siksi tak sa kerty mää kin halutaan korjata. Putkikeräysalueen kuljetus- ja kä sit te ly kus tannuk set itsessään pysyvät muuttumattomina vuodelle 2018, samoin jär jestel män operatiiviset kustannukset. Lisätöistä perittävät maksut Jätehuoltopalveluihin liittyvistä lisätöistä perittävät lisämaksut pysyvät saman suu rui si na. Poikkeuksena sisäsäkki 240 litran astiaan ja biojätesäkki litran astiaan palvelut. Nämä korotukset johtuvat siitä, et tä a liurakoit si joi den kustannukset näiden lisätöiden osalta nousevat vuodelle Kunnan toissijaiseen järjestämisvastuuseen perustuvat maksut sekä pien tuo jien maksut Jätelain 33 edellyttää kuntien omistaman jäteyhtiön tuottavan jä te huol topal ve lu ja myös muille jätteentuottajille kuin varsinaisille kuntavastuullisen jä te huol lon asiakkaille. Palvelua tarjotaan, jos jätteen haltija tätä muun palve lu tar jon nan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään sovel tuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Jos kysymyksessä on jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittava jä te huol to pal velu, kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa sopimus, jonka kesto on enin tään kolme vuotta kerrallaan. Tätä palvelu kutsutaan kunnan tois si jaisek si vastuuksi. Näihin maksuihin ei esitetä muutoksia. Jätetaksan ohjaavuus etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon Jätetaksalla pyritään jätelain 78 :n mukaisesti kannustamaan etu si ja järjes tyk sen mukaiseen jätehuoltoon. Ympäristöministeriön Jätelakioppaan mu kaan eri jätelajien jätehuollosta perittäviä maksuja voidaan porrastaa niin, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin energiana hyödynnettävistä jätteistä. Jätemaksujen on kuitenkin koko nai suu des saan katettava jätteen tuottajien aiheuttamat kustannukset. Biojätehuollon kustannuksia on edellisinä vuosina tuettu. Vuonna 2017 bio jät teen kä sit te lyä tuettiin perusmaksulla, ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toi min nan katteista. Vuodelle 2018 esitetään, että biojätteen käsittelyhintaa tue taan edellisvuoden tapaan perusmaksulla 40 /tonni. Lisäksi eh do tetaan, että biojätteen käsittelytukea lisätään 5 /tonni, joka kustannettaisiin Pir kan maan Jätehuolto Oy:n katteista. Biojätteen käsittelyhinnaksi jäisi 20 /ton ni. Biojätteen erilliskeräyksessä oleville kiinteistöille esitetään jatkettavan mak su ton ta lasin ja metallin keräystä. Tuki aloitettiin vuonna Pir kanmaan Jätehuolto Oy:n mukaan lasin ja metallin maksuton keräys katetaan lä hin nä kartongin, mutta myös muidenkin tuottajavastuutuotteiden ke räyksen tuotoilla. Lasin ja metallin keräystä tuettiin vuonna , jotta toiminta saatiin käyntiin ja keräysastioita toimitettua kiinteistöille. Pir kanmaan Jätehuolto Oy:n mukaan astiakulut vuonna 2018 tulevat olemaan vain murto-osa vuoden 2016 ja 2017 kuluihin nähden. Jätetaksan tekstiosion muutokset

24 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Jätetaksa teksteihin ei esitetään vain kahta muutosta. Jätetaksan 7 pykä lä käsittelee virheitä ja laiminlyöntejä. Lauseeseen Jätteen haltijalla on oi keus hinnanalennukseen, jos jäteastiaa ei tyhjennetä tai jätehuoltoa ei jär jes te tä muutoin kunnan jätehuoltomääräysten tai sopimuksen mu kai sella tavalla tai jos jätehuoltopalvelussa on muu vastaava virhe, Tähän virkkee seen esitetään lisättävän muotoilu josta on aiheutunut todennettu vahin ko. Taksan kohta 15 käsittelee tilavuuspainoja ja käsittelymaksuja. Jätteiden kä sit te ly mak su ja laskettaessa käytetään jätelajin keskimääräistä ti la vuuspai noa, koska käytössä ei ole punnitsevia jäteautoja. Silloin kun sekajäte ke rä tään syväkeräyssäiliössä, arvio on ollut, että astiassa on 65 kg jätettä kuu tio ta kohden. Tätä esitetään muutettavaksi; 55 kg jätettä kuutioita kohden. Muutos perustuu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n teknisen yksikön keräys vä li ne tut ki muk sen tuloksiin. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, ettei Oriveden kau pun gil la ole huomautettavaa jätetaksa esitykseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

25 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi alkaen ja lausunto viemäriverkoston ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhintojen kustannusrakenteen muodostumisesta 192/ /2017, 190/ /2017 Tekninen lautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta valmistelee voimaan tulevaa sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaa. Jätehuoltolautakunta varaa toimialueen kunnille mahdollisuuden antaa lausun ton sa taksaesityksestä mennessä. Jätehuoltojaoston sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksan kä sit te lyn pöytäkirjanote ja taksaesitys on luettavissa: pere.cloudnc.fi/fi-fi/toimielimet/alueellinen_jatehuoltolautakunta/kokous_ /Esitys_kuntavastuullisen_sako_ja_umpikai(38343) Yleistä kuntavastuulliseen sako- ja umpikaivolietteen jä te huol to palve lu jen taksasta Sako- ja umpikaivolietteet ovat jätelain (646/2011) mukaista jätettä. Jä telain 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä va ki naises sa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asu mises sa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jä tehuol to. Alueellinen jätehuoltojaoston päätöksen ( , 18) mukaisesti asumi ses sa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kunnan järjestämä kuljetus aloi tet tiin Poikkeuksena Nokian kaupunki, jossa sako- ja um pikai vo liet tei den kuljetus jatkuu kiinteistön haltijan järjestämänä. Juupajoen kun nan lietteiden kuljetus on järjestetty kunnallisesti jo vuodesta Jätehuoltolautakunta päättää kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteen jä te huol to pal ve lu jen taksassa lietteen kuljetus- ja käsittelymaksuista siltä osin kuin ne kuuluvat kunnan jätehuoltojärjestelmään. Tämä taksaesitys kos kee jätehuoltolautakunnan toimialueen kaikkia kuntia, pois lukien Nokian kaupungin alueen lietteen kuljetus- ja lisätyöhinnat, joista päättää edel leen kukin kuljettaja itse. Tämä taksaesitys koskee ainoastaan kunnan jätehuollon jär jes tä mis vastuul le kuuluvia sako- ja umpikaivolietteitä, muille yhdyskuntajätteille on esitet ty oma taksansa. Jätelain vaatimukset jätetaksalle Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jä te mak sua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kus tannuk set. Maksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu la ki sää teisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. tyhjennys, kul jetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehit tä mi nen ja investointeihin varautuminen). Maksuilla katetaan myös la kisää teis ten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jä te tak-

26 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta san laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä ole vis ta jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kun nas sa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jä temak sua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannus tet ta va jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etu si ja järjes tyk sen mukaiseen jätehuoltoon. Sako- ja umpikaivolietteiden taksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esi tykses sä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään myös arvonlisäverollinen yksik kö hin ta pyöristettynä likiarvona. Sako- ja umpikaivolietteiden taksan valmistelu ja päätöksenteko Lietteiden kuljetusmaksut ja lisätyömaksut esitetään hyväksyttäväksi Pirkan maan Jätehuolto Oy tekemän esityksen mukaisesti (liite 1). Kä sit te ly mak sut esitetään hyväksyttäväksi kuntien jä te ve den puh dis ta moiden lietteen vastaanottohintojen mukaisina (liite 2). Sako- ja um pi kai vo liettei den taksaesitys kokonaisuudessaan on liitteenä 3. Jätelain 79 :n mukaan kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vai ku tus mah dol li suus asiaan hallintolain 41 :n mukaisesti ennen jä te taksan hyväksymistä. Lisäksi jätehuoltolautakunta pyytää toimialueensa kunnil ta lausuntoa sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksaesityksestä. Vai ku tusmah dol li suuk sien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen sako- ja um pi kai vo liet tei den taksa alkaen tuodaan hyväksyttäväksi jä tehuol to lau ta kun nal le. Jätehuoltolautakunnan alaisuudessa toimiva viranhaltija määrää jä te maksut maksuunpantavaksi jätetaksan mukaisesti. Jätemaksut suoritetaan jäte yh tiöl le, joka toimii jätehuoltolautakunnan lukuun hoitaen laskutuksen ja mak su ker ty mien seurannan. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusmaksut Esityksen mukaan lietteiden kuljetusmaksut eivät muutu vuodesta 2017, ja ne ovat samat kaikissa kunnissa (pl. Nokia). Tyhjennysmaksu riippuu poiskul je te tun lietteen määrästä. Kuljetusmaksu sisältää sako- tai umpikaivon tai pienpuhdistamon lietetilan tyh jen nyk sen ja lietteen kuljetuksen käsittelyyn. Kuljetusmaksuihin sisältyy yleis ku lu ja, joilla katetaan kuljetusten tilaaminen ym. hallinnointi lie te huoltoon liittyen. Perushintainen yksi tyhjennys voi sisältää kiinteistöllä enintään kolme kaivoa, joiden tulee sijaita välittömästi toistensa läheisyydessä. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelymaksut Vuoden 2017 taksassa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perustajakuntien liettei den käsittelyhinnat oli tasattu samasuuruisiksi. Vuoden 2018 tak sa eh dotuk ses sa tätä tasausta ei ole ja siksi käsittelytaksoihin esitetään muutosta. Tak sa eh do tuk sen (liite 3) käsittelykustannukset ovat kuntien vesilaitosten vas taan ot to hin to jen mukaisia (liite 2). Käsittelymaksun suuruus riippuu tyhjen net tä vän lietteen laadusta, ja poiskuljetetun lietteen määrästä. Jätehuoltojaosto kiinnitti huomiota käsittelyhintojen suuriin, kuntien välisiin,