JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ Alenius-Taipalus Anu. Eerola Matti 1-9 klo Mäkinen Riitta Taylor Samuel.

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kokousaika tiistai klo Kokouspaikka Palokan kirkko, kirkkotori, Rovastintie 8 Jäsenet/varajäsenet 38/39 Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Björk Matti Eerola Matti 1-9 klo Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Illman Hilkka Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Kuparinen Liisa Kuusela Eero Laakkonen Vesa Lajunen Heimo Lampinen Tapio Latvala Esko Mustonen Minna Mäkinen Riitta Taylor Samuel Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki, varapj. Pulli Terhi Niekka Pentti Puolimatka Mia 1-11 klo Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki, pj. Venäläinen Juha Vilpunaho Pentti Väliniemi Tuulikki, kn edustaja Weijo Pirkko Kalenius Tapani Wilhelms Pipsa MUUT LÄSNÄOLIJAT Viitala Arto Lajunen Anu Laitinen Markku Rönnkvist Marjo kirkkoneuvoston puheenjohtaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä kirkkoneuvoston pöytäkirjanpitäjä viestintäpäällikkö Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus sekä nimenhuuto 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu kirkkovaltuuston kokoukseen on lähetetty valtuuston ja neuvoston jäsenille Kokouskutsu ja luettelo käsiteltävistä asioista sekä kuulutus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut nähtävänä kirkkoherranviraston ilmoitustaululla alkaen. Esitys Todetaan, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaisesti laillisesti kokoon kutsuttu ja että se jäsenmäärään nähden on kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaisesti päätösvaltainen. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään valtuutetuille jaettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Todetaan, että kirkkovaltuustolle on toimitettu seuraavat asiakirjat, jotka liitetään kokouksen pöytäkirjaan: 4 Henkilöstösuunnitelma: - ote kirkkoneuvoston henkilöstösuunnitelman päivittäminen - täydennys kirkkovaltuustolle esitettyyn henkilöstösuunnitelmaan - eriävä mielipide kirkkoneuvoston päätökseen 11 Leirikeskustoiminnan kehittämissuunnitelma: - ote kirkkoneuvoston Vesalan ja Koivuniemen leirikeskukset, kehittämisselvitys salassa pidettävä liite Päätettiin poistaa 10 Talousarvio vuodelle 2018 käsiteltäväksi pidettävään kirkkovaltuuston kokoukseen. Täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta Esitys Päätös Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pertti Reinikainen ja Raija Sipinen. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Kirkkoneuvosto / 199: Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi henkilöstösuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Pääosa tavoitteena olleesta 40 henkilötyövuoden vähennyksestä on toteutunut. Vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman taustalla oli myös vuonna 2010 kirkkoneuvostossa tehty päätös alueseurakuntien välisestä henkilöresurssien jaosta. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia tarkastelemaan niin alueseurakuntien välistä henkilöstöresurssien jakoa kuin tekemään muuta tarpeellista uudistusta henkilöstösuunnitelmaan. Työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Arto Viitala (pj.), hallintojohtaja Anu Lajunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekuri, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola (sihteeri, alkuvaiheessa Jukka Helin) ja yhteistyötoimikunnan nimeämänä työntekijöiden edustajana työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen (kesään asti toimistosihteeri Arja Wirzenius) sekä luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalainen, Inkeri Tuunanen ja Arja Ylhävaara-Perendi. Kirkkoneuvosto on saanut työryhmältä ennen nyt käsillä olevaa loppuraporttia kolme välivaiheen raporttia ( , 57 ja , 117 sekä , 182). Raporteissa, jotka kirkkoneuvosto on kulloinkin hyväksynyt jatkovalmistelun pohjaksi, on pidetty tavoitteena päivitetylle henkilöstösuunnitelmalle samaa henkilöstömäärää, joka on päätetty kirkkovaltuuston hyväksymässä vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmassa. Henkilöstörakenteeseen on kuitenkin pyritty tekemään nykytilanteen ja lähivuosien (vuoteen 2020 asti) vaatimat muutokset. Nyt työryhmä on saanut pääpiireissään valmiiksi loppuraporttinsa eli ehdotuksensa päivitetyksi henkilösuunnitelmaksi. Tiettyjen yksityiskohtien osalta pyydetään vielä alueneuvostojen kannanottoja ja nämä otetaan huomioon kirkkoneuvoston joulukuun kokouksessa ja silloin tehdään tarvittavat täydennykset suunnitelmaan. Kirkkoneuvoston viime kokouksen jälkeen työryhmä on pyytänyt lausunnot yhteistyötoimikunnalta, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta sekä yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta. Kaksi ensin mainittua lausuntoa sisältyvät kokonaisuudessaan raportin viimeiseen lukuun ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausunto on erillisenä liitteenä. Yhteistyötoimikunnan lausunnossa painotetaan, että henkilöstösuunnitelman käyttöönotolle tulee laatia aikataulu ja siitä avoin tiedotus henkilöstölle riittävän ajoissa ja selkeästi. Tämä on tärkeä näkökohta, joka ei työryhmän ehdotukseen sisälly. Suunnitelma tästä laaditaan kirkkoher- Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ran ja hallintojohtajan toimesta ja tuodaan kirkkoneuvoston käsiteltäväksi joulukuun kokoukseen ja suunnitelma voidaan ottaa liitteeksi henkilöstösuunnitelmaan. Henkilöstösuunnitelma on luonteeltaan valmistelua ohjaava asiakirja, jossa mainitut toimenpiteet tuodaan asianomaisten toimielinten päätettäväksi aikanaan erikseen yksityiskohtaisesti valmisteltuna. Esitys: Kirkkoneuvosto 1) päättää esittää oheisen henkilöstösuunnitelman kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi; 2) saattaa henkilöstösuunnitelmaehdotuksen tiedoksi alueneuvostoille ja pyytää alueneuvostoilta lausunnon ennen muuta niistä henkilöstöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkoneuvosto / 224: Kirkkoneuvosto päätti , 199, esittää kirkkovaltuustolle päivitetyn henkilöstösuunnitelman ja samassa yhteydessä kirkkoneuvosto lisäksi päätti vielä pyytää alueneuvostoilta lausunnon ennen muuta niistä henkilöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Alueneuvostojen lausunnot on määrää saada kirkkoneuvoston pidettävään kokoukseen, viimeistään kokouksessa jaettavaksi. Lausunnot huomioon ottaen kirkkoneuvoston on mahdollista vielä tehdä tarkennuksia kirkkovaltuustolle menevään esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Nämä tarkennukset kootaan erilliseen liitteeseen henkilöstösuunnitelman yhteyteen. Tähän liitteeseen sisällytetään myös lapsivaikutusten arviointi, joka voidaan saattaa valmiiksi siinä vaiheessa, kun em. alueneuvostojen viimeiset lausunnot on saatu. Niin ikään liitteeseen voidaan ottaa pääpiirteinen kaavailu henkilöstösuunnitelman toteutuksen aikataulusta. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on aiemmin antamansa lausunnon lisäksi antanut uuden lausunnon henkilöstösuunnitelmasta kokouksessaan, myös tämä lausunto otetaan huomioon henkilöstösuunnitelman viimeistelyssä ja oheisessa liitteessä. Liite lähetetään erikseen tai jaetaan viimeistään kirkkoneuvoston kokouksessa. Esitys: Kirkkoneuvosto hyväksyy oheisena olevan liitteen otettavaksi liitteenä mukaan aiemmin kirkkovaltuustolle tehtyyn esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Päätös: Todettiin, että alueneuvostoilta ja YSP:n johtokunnalta saadut lausunnot liitetään osaksi henkilöstösuunnitelman valmisteluaineistoa. Käydyn keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti päätösesityksen hylkäämistä. Esitystä ei kannatettu. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että kirkkoneuvosto on hyväksynyt päätösesityksen. Tuulikki Väliniemi ilmoitti liittävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Merkittiin, että Mauri Sompa ja Pauli Hintikka poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy oheisen henkilöstösuunnitelman. Todettiin, että kirkkoneuvosto on tehnyt seuraavan täydentävän asiaa koskevan esityksen. Kirkkoneuvosto / 224: Kirkkoneuvosto päätti , 199, esittää kirkkovaltuustolle päivitetyn henkilöstösuunnitelman ja samassa yhteydessä kirkkoneuvosto lisäksi päätti vielä pyytää alueneuvostoilta lausunnon ennen muuta niistä henkilöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Alueneuvostojen lausunnot on määrää saada kirkkoneuvoston pidettävään kokoukseen, viimeistään kokouksessa jaettavaksi. Lausunnot huomioon ottaen kirkkoneuvoston on mahdollista vielä tehdä tarkennuksia kirkkovaltuustolle menevään esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Nämä tarkennukset kootaan erilliseen liitteeseen henkilöstösuunnitelman yhteyteen. Tähän liitteeseen sisällytetään myös lapsivaikutusten arviointi, joka voidaan saattaa valmiiksi siinä vaiheessa, kun em. alueneuvostojen viimeiset lausunnot on saatu. Niin ikään liitteeseen voidaan ottaa pääpiirteinen kaavailu henkilöstösuunnitelman toteutuksen aikataulusta. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on aiemmin antamansa lausunnon lisäksi antanut uuden lausunnon henkilöstösuunnitelmasta kokouksessaan, myös tämä lausunto otetaan huomioon henkilöstösuunnitelman viimeistelyssä ja oheisessa liitteessä. Liite lähetetään erikseen tai jaetaan viimeistään kirkkoneuvoston kokouksessa. Esitys: Kirkkoneuvosto hyväksyy oheisena olevan liitteen otettavaksi liitteenä mukaan aiemmin kirkkovaltuustolle tehtyyn esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Päätös: Todettiin, että alueneuvostoilta ja YSP:n johtokunnalta saadut lausunnot liitetään osaksi henkilöstösuunnitelman valmisteluaineistoa. Käydyn keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti päätösesityksen hylkäämistä. Esitystä ei kannatettu. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että kirkkoneuvosto on hyväksynyt päätösesityksen. Tuulikki Väliniemi ilmoitti liittävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Merkittiin, että Mauri Sompa ja Pauli Hintikka poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Kirkkovaltuusto keskusteli henkilöstösuunnitelmasta. Täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Vastauksen antaminen Tapio Lampisen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen seurakunnan kiinteistökannan kokonaistarkastelusta ja arvioinnista Kirkkoneuvosto / 203: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 114: Kirkkovaltuuston kokouksessa Tapio Lampinen ja 7 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen koskien seurakunnan kiinteistökannan kokonaistarkastelua ja arviointia. Kirkkoneuvosto antoi kokouksessaan aloitteen kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan valmisteltavaksi kirkkoneuvoston kokoukseen. Vuoden 2017 aikana seurakunnassa on valmistunut toimintastrategia ja käynnistetty henkilöstösuunnitelman päivitys ja leirikeskusstrategia, jotka kaikki vaikuttavat myös kiinteistöjen kokonaisarviointiin. Aikataulu kokonaisarvioinnin suorittamiseksi on siirretty eo johtuen loppuvuoteen Kokonaisarviointi tehdään Newsec Valuation Oy:n asiantuntijoiden toimesta. Kokonaistarkasteluun otetaan mukaan rakennettujen kiinteistöjen lisäksi rakennustontit ja metsäkiinteistöt sekä kiinteän omaisuuden lisäksi arvioidaan osakehuoneistoja taloudellisen pidon kannalta. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kiinteistöjen kokonaisarvioinnin laadinta-aikataulun kirkkoneuvostolle. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kiinteistöjen kokonaisarvioinnin laadinta-aikataulun kirkkoneuvostolle. - - Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Yllä olevassa Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan päätöksessä mainittu kokonaistarkastelu ja arviointi on tilattu Newsec Valuation Oy:ltä ja se valmistunee vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistunut raportti tuodaan erikseen kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle tiedoksi. Esitys: Kirkkoneuvosto antaa kirkkovaltuustolle vastauksenaan Tapio Lampisen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen tiedoksi yllä mainitun aikataulun. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Tapio Lampisen ym. valtuustoaloitteeseen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ja 16 muun valtuutetun aloite koskien toimitusneuvostoa Kirkkoneuvosto / 204: Kirkkoherra on määrännyt asian esittelijäksi viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin (KJ 7:1, kirkkoneuvoston ohjesääntö 8 ). Kirkkovaltuuston kokouksessa Eila Tiainen, Liisa Kuparinen ja kuusitoista muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen Toimitusneuvosto seurakuntaan. Kirkkoneuvosto merkitsi kokouksessaan (121 ) aloitteen tiedoksi ja päätti antaa sen kirkkoherra Arto Viitalan ja viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin valmisteltavaksi. Valtuustoaloitteessa esitetään, että seurakuntaan perustetaan tiedottamisen tueksi viestintätyöryhmä tai toimitusneuvosto. Termien moninaisuus kertoo hyvin, miten hankalasti hahmotettavasta asiasta puhutaan. Tiedotusta tarvitaan muun muassa seurakunnan tapahtumista ja hallinnollisista päätöksistä kertomiseksi. Tiedotus on kuitenkin vuosien saatossa ymmärretty suppeaksi, ja siten riittämättömäksi termiksi käsittämään kaikki se kommunikointi, jolla seurakunta tahtoo ympäristönsä kanssa olla yhteydessä. On ryhdytty puhumaan viestinnästä. Siinä missä tiedotus on yksisuuntaista tiedonvälittämistä kohteelleen, viestintä on paljon sitä laajempaa ja moniulotteisempaa. Viestintään liittyy myös vuorovaikutuksellisuuden elementti, joka aloitteessakin nostetaan esiin. Seurakunnan tiedotustoimiston nimi muutettiin virallisesti viestinnäksi jo vuosia sitten. Käytännössä toisinaan puhutaan edelleen tiedottamisesta. Usein myös viestinnästä, vaikka tunnutaan tarkoittavan tiedotta- Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA mista - ennen kaikkea tapahtumatiedottamista. Yleistä on sekin, että puhutaan tiedottamisen (siis viestinnän) yhteydessä vain kotiin jaettavasta Henki&elämä-lehdestä. Jyväskylän seurakunnan viestintä on nykyisellään monipuolinen kattaus tiedotusta, markkinointia ja viestintää eri kanavissa. Se on Henki&elämä -lehteä ja tapahtumatiedotusta, mutta myös mielikuvamainontaa, Instagram-valokuvia ja joulupipareiden jakamista kaupungilla. Se on napakoita twiittejä ajankohtaisista asioista, näkyvyyttä ostoskeskuksissa ja pirteä vaaliauto kaupungin syrjäisimmissäkin kolkissa. Ja paljon muuta. Kaikkea tätä tekemässä viestinnän tiimissä on korkeasti koulutettuja ja kokeneita journalisteja, rohkeita ideoijia ja kirkollisen toimintaympäristön tuntijoita. Valtuustoaloitteessa vaaditaan sellaisen viestintätyöryhmän tai toimitusneuvoston perustamista, johon valittaisiin edustaja jokaisesta kirkkovaltuuston ryhmästä. Kirkkoneuvoston kaltaisen, rinnakkaisen edustuksellisen elimen perustaminen ei liene perusteltua. Viestintäpäällikkö, lehden vastaava päätoimittaja, on jo nyt kirkkoneuvoston nimeämä. Viestintäpäällikön oikeudellinen vastuu lehden päätoimittajana vaatii, että hänellä on vastuun lisäksi myös valtuudet lehden toimituksellisten ratkaisuiden tekemiseen. Keskustelua viestinnän strategisista linjauksista voidaan kirkkoneuvostossa lisätä. Valtuustoaloitteen mukaan seurakunnan tiedottamiseen ja viestintään kaivataan nykyistä enemmän seurakuntalaisten ääntä luottamushenkilöiden kautta. Luottamushenkilöiden äänen tulee kuulua seurakunnan viestinnässä, mutta vielä tärkeämpää on, että erilaisten seurakuntalaisten ääni kuuluu viestinnässä ilman välikäsiä. Jäsen360-aineisto kertoo, että seurakunnan luottamushenkilöt ja työntekijät kuuluvat suurelta osin ns. uskollisten ryhmään. He ovat tältä osin kovin erilaisia kuin seurakuntalaisten enemmistö, kaupunkilaisten enemmistöstä puhumattakaan merkittävä osa luetaan ns. irrallisten ryhmään. Vahvistaisiko uusi, luottamushenkilöistä muodostettu toimitusneuvosto viestinnän painotuksia omalle, uskollisten viiteryhmälle tuttuihin teemoihin? Nykyistä enemmän tulisi kantaa huolta niistä jäsenistä, joiden side kirkkoon ja seurakuntaan on ohut. Viestinnässä on haluttu kiinnittää erityistä huomiota näihin Jäsen360:n irrallisiin, ovat he jäseniä tai eivät. Perinteinen kirkollinen viestintä on evankeliumin välittämistä kirkollisella kielellä ja tavalla. Sille on oma paikkansa ja aktiivisissa seurakuntalaisissa oma kohdeyleisönsä. Tässä ajassa, erityisesti kirkosta aiempaa etäämmällä oleville ihmisille, asioita ja sanomaa täytyy osata sanoittaa myös tuoreilla tavoilla. Valtuustoaloitteessa ollaan oikeilla jäljillä, kun peräänkuulutetaan viestintään vuorovaikutteisuutta. Harvakseltaan ilmestyvä paperilehti ei kuitenkaan ole aloitteessa mainitulle, yleisönosaston kaltaiselle vuorovaikutteisuudelle toimivin foorumi. Sen sijaan seurakunnalla on jo nyt käytössään useita erilaisia sähköisiä kanavia, joissa erilaiset mielipiteet Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA pääsevät esiin ja keskustelu on paikoin vilkastakin. Tällä rintamalla toimintamme vaatii toki vielä kehittämistä, jotta osaamme rohkaista erilaisia ihmisiä tuomaan mielipiteensä julki. Edellä todetun valossa todetaan, että aloitteessa mainitun toimitusneuvoston tai viestintätyöryhmän perustamista nykytilanteessa ei nähdä tarpeelliseksi. Esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ja 16 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös: Kirkkoneuvoston käymän vilkkaan keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Hilkka Illmanin kannattamana asian palauttamista lisävalmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että asian palauttamisesta on tehty kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti seitsemän (7) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta viisi (5) jäsentä. Jaa: Mauri Sompa Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Maria Taivassalo Arto Viitala Ei: Hilkka Illman Mikko Jegoroff Raija Sipinen Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto jatkaa asian käsittelyä. Keskustelun jälkeen kirkkoneuvosto hyväksyi päätösesityksen. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ym. valtuustoaloitteeseen. Kirkkovaltuusto keskusteli aloitteesta. Keskustelun aikana Eila Tiainen teki Tuulikki Väliniemen kannattamana esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen: käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Eila Tiaisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 22, EI 16 Jaa Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Kuntsi Tuulia Lajunen Heimo Mustonen Minna Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Puolimatka Mia Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tynkkynen Heikki Vilpunaho Pentti Wilhelms Pipsa Kalenius Tapani Niekka Pentti Ei Björk Matti Hynynen Marjatta Illman Hilkka Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuparinen Liisa Kuusela Eero Laakkonen Vesa Lampinen Tapio Latvala Esko Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Väliniemi Tuulikki Taylor Samuel Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka perusteella asian käsittelyä jatketaan. Kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ym. valtuustoaloitteeseen. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Palokan alueneuvoston jäsenen valitseminen Kirkkovaltuusto myönsi kokouksessaan (9 ) Palokan alueneuvoston jäsenelle Ari Ahlgrenille eron luottamustehtävästä ja siirsi Palokan alueneuvoston jäsenen valinnan käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Ari Ahlgren oli ehdolla seurakuntavaalien ehdokaslistalla 6 (Sydän vasemmalla -ehdokaslista). Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueneuvoston johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä. Palokan alueneuvoston kokoonpano toimikaudella : Varsinainen jäsen: Marjo Pakka, pj. Anne Rahkonen Antti Koskela Anniina Savolainen Ari Ahlgren Leena Lyytinen Aarno Lahtinen, vpj. Mika Kelander Henkilökohtainen varajäsen: Tiina Hokkanen-Oja Taija Pyykkönen Pertti Salonen Aila Niittonen Tapani Kaakkuriniemi Erkki Mikkonen Riitta Mäkinen Veikko Päivinen Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Kirkkovaltuusto valitsee Palokan alueneuvoston varsinaisen jäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi Päätös Kirkkovaltuusto valitsi Palokan alueneuvoston varsinaiseksi jäseneksi vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi Tapani Kaakkuriniemen. Tapani Kaakkuriniemen henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Reima Rantanen. 8 Carolina Leppisaaren ja Jukka Juuselan luottamustehtävien päättyminen ja Keskustan alueneuvoston varajäsenten valitseminen Kirkkoneuvosto / 184: Keskustan alueneuvoston varajäsen Carolina Leppisaari on lähettämällään sähköpostilla pyytänyt eroa Keskustan alueneuvoston varajäsenyydestä seurakunnasta poismuuton vuoksi alkaen ja varajäsen Jukka Juusela on kuollut Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 4.2 Vaalikelpoisuuden menettäminen ja ero luottamustoimesta: Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueneuvoston johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Keskustan alueneuvoston kokoonpano toimikaudella : Varsinainen jäsen: Pipsa Wilhelms, pj. Eero Räty, vpj. Marketta Korhonen Juha Lappalainen Antti Kakkuri Pirjo-Liisa Junttila Erkki Lampinen Ilona Vehmas Henkilökohtainen varajäsen: Veera Ylimaunu Marko Tolonen Sari Koskinen Jukka Juusela Arto Mikkola Vili Pasanen Arja-Liisa Mäenpää Carolina Leppisaari Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto 1) myöntää eron Carolina Leppisaarelle Keskustan alueneuvoston varajäsenyydestä alkaen ja valitsee hänen tilalleen Keskustan alueneuvostoon Ilona Vehmaksen henkilökohtaisen varajäsenen alkaen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi; 2) toteaa Jukka Juuselan luottamustehtävien päättyneen ja valitsee hänen tilalleen Keskustan alueneuvostoon Juha Lappalaisen henkilökohtaisen varajäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto 1) myöntää eron Carolina Leppisaarelle Keskustan alueneuvoston varajäsenyydestä alkaen ja valitsee hänen tilalleen Keskustan alueneuvostoon Ilona Vehmaksen henkilökohtaisen varajäsenen alkaen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi; 2) toteaa Jukka Juuselan luottamustehtävien päättyneen ja valitsee hänen tilalleen Keskustan alueneuvostoon Juha Lappalaisen henkilökohtaisen varajäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös Kirkkovaltuusto 1) myönsi eron Caroliina Leppisaarelle alkaen ja valitsi hänen tilalleen Keskustan alueneuvostoon Ilona Vehmaksen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Meija Meurosen alkaen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi; 2) totesi Jukka Juuselan luottamustehtävien päättyneen ja valitsi hänen tilalleen Keskustan alueneuvostoon Juha Lappalaisen Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA henkilökohtaiseksi varajäseneksi Lauri Vehniäisen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. 9 Arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan ero puheenjohtajan tehtävistä ja uuden puheenjohtajan valitseminen Kirkkoneuvosto / 206: Arvioinnin johtokunnan puheenjohtaja Matti Eerola on pyytänyt eroa puheenjohtajan tehtävistä alkaen. Hän oli ehdolla seurakuntavaalien ehdokaslistalla 4 (Keskustan ja sitoutumattomien -ehdokaslista). Arvioinnin johtokunnan kokoonpano toimikaudella : Varsinainen jäsen: Matti Eerola, pj. Eero Kuusela Maire Lilja, vpj. Eija Viitanen Eero Katainen Henkilökohtainen varajäsen: Seppo Niittonen Eeva-Kaisa Rouhiainen Timo Tiihonen Antti Hirvensalo Henna Katainen Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto myöntää Matti Eerolalle eron arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan tehtävistä ja valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta uuden puheenjohtajan vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto myöntää Matti Eerolalle eron arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan tehtävistä ja valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta uuden puheenjohtajan vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja totesi pohjaesitykseen sen tarkennuksen, ettei puheenjohtajan valinnan tarvitse kohdistua arvioinnin johtokunnan varsinaisiin jäseniin. Kirkkovaltuusto myönsi eron Matti Eerolalle arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan tehtävästä ja valitsi puheenjohtajaksi Seppo Niittosen sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Matti Eerolan. Matti Eerola poistui kokouksesta klo asian käsittelyn jälkeen. 10 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma Kirkkoneuvosto / 222: Kirkkoneuvosto / 198: Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa ( ) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu sekä 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään ovat kuuluneet hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj Heikki Tynkkynen, kirkkoneuvoston vpj Erkki Puhalainen ja kirkkovaltuuston vpj Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (ohjausryhmään on osallistunut vt. Tuomas Palola) Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut 1) toiminnallinen työryhmä: vt. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Ohjausryhmä on valmistelussa ja esityksessään huomioinut alatyöryhmien esiin tuomia perusteita leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeista sekä toisaalta teknis-taloudelliset näkökulmat. Työryhmien raportit ovat olleet väliraportin liitteenä ja kirkkoneuvoston kokouksen käsiteltävänä Lisäksi ohjausryhmä on jatkovalmistelussa huomioinut kirkkoneuvoston kokouksessa hyväksytyn vision leiritoiminnan järjestämisestä siten, että Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Ohjausryhmä on jatkovalmisteluissa keskittynyt selvittämään pääasiallisesti kahta vaihtoehtoa joko Koivuniemen laajentamista tai uudisrakennuksen rakentamista Vesalaan nykyisen päärakennuksen paikalle. Vesalasta olisi tällöin tarkoitus myydä osa tonttialueesta. Kooltaan leirikeskusvaihtoehdot olisivat samaa kokoluokkaa Vesala 1654 m 2 ja Koivuniemi 1557 m 2. Jatkoselvityksissä toiminnalliset näkökohdat ovat puoltaneet ratkaisua, joka olisi joustava ja mahdollistaisi minimissään kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena käytetty rippileiriryhmän kokoa) pitämisen. Toiminnallisesti on nähty tavoitteeksi leirien omat reviirit eli tilaratkaisu, jossa molemmilla leirillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue. Toiveena on ollut, että kulkeminen yhteisiin tiloihin ei tapahdu kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta. Nämä seikat on huomioitu vaihtoehtojen suunnitelmissa. Toiminnallisesti arvioiden vaihtoehdoista Vesalan uudisrakennus mahdollistaisi paremmin toiminnan tarpeiden huomioimisen. Ratkaisu mahdollistaisi kahden yöpyvän leiriryhmän lisäksi vielä kolmannen ryhmän samanaikaisen päiväkäytön. Koivuniemen ja Vesalan leirikeskusvaihtoehdoista on laadittu kustannusarviot sekä toteutussuunnitelmat (liitteet) Vesalan uudisrakennus tai Koivuniemen laajennusinvestointi olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vesalan uudisrakennuksen kustannus arvio on 5,46 M. Koivuniemen laajennuksen kustannusarvio Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ,85 M. Vertailussa on Koivuniemen osalta huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Eli näin laskettuna Koivuniemen kustannusarvio olisi 3,09 M. Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Myös ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa investointikustannusten vastapainona on huomioitava saatavat myyntituotot. Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemi ja osa Vesalan tonttimaasta ja Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa Vesalan alue kokonaisuutena. Arvioitaessa leirikeskus vaihtoehtoja tulee pohtia myös vaihtoehtojen toteuttamisen aikataulua. Koivuniemen vaihtoehdossa kaavoituksen haasteet eivät mahdollista sen kovin nopeaa toteuttamista ja esimerkiksi vesialueen täyttämisen mahdollisuus ei ole kiistaton. Vesalan uudisrakennus olisi kaavoituksen näkökulmasta mahdollista toteuttaa tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Ohjausryhmän enemmistö esittää, että Jyväskylän leiritoiminnan visio toteutettaisiin rakentamalla Vesalaan uudisrakennus. Ohjausryhmän jäsenistä Tapio Lampinen ja Mauri Sompa esittävät vaihtoehdoksi Koivuniemen laajennusta. Vaihtoehdon arvioinnissa tulee huomioida myös, että Vesalan leirikeskuksen sisäilmaongelmien vuoksi leirikeskuksessa leiritoimintaa voidaan järjestää vain kesän 2018 loppuun. On jo linjattu, että Verkko-rakennusta ei enää tulevana kesänä käytetä yli 3 vrk kestävien leirien järjestämiseen. Kesän 2018 jälkeen käytettävissä on Koivuniemi ja mahdollisesti Vesalan Rysä. Loppu leirikeskuskapasiteetti on ostettava ulkoa ja mahdollisesti tukeuduttava myös laajemmin Mutasen ja Sarpatin käyttöön. Leirikeskusratkaisua haettaessa vaihtoehtona voisi olla ottaa riittävän pitkä siirtymä aika siten, että Koivuniemeä ja Vesalan Rysää käytetään nykylaajuudessaan ja loppu kapasiteetti ostetaan ulkoa. Siirtymäajan kuluessa tulisi valmistella Vesalan uudisrakennusta koskevia suunnitelmia sekä selvittää Vesalan maankäyttöön liittyviä mahdollisuuksia. Koivuniemen laajentaminen kahden ison leiriryhmän paikaksi voitaisiin tässä vaiheessa jättää pois jatko-valmistelusta. Mutasen leirikeskuksen käyttömahdollisuudet (tilojen kunto) tulee arvioida. Laajoja investointeja leirikeskuksiin ei siirtymäaikana tule toteuttaa, mutta tarkoituksenmukaisia parannuksia voidaan tehdä, mikäli ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti järkeviä ottaen huomioon siirtymäajan kesto. Siirtymäaikana tulisi arvioida olemassa olevan leirikeskuskapasiteetin toimivuus/toimimattomuus. Tulisi myös arvioida voidaanko myös hyödyntää olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettia tehokkaammin. Arviota tulee tehdä myös keittiötoimintojen osalta, jotta mahdollisen uuden leirikeskuksen keittiökapasiteetti mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti. Jo siirtymä aikana saadaan oleellisia säästöjä ylläpitokuluissa ja henkilöstömenoissa. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman; 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan siirtymäajan kuluessa ja se tuodaan arvioitavaksi ja erikseen päätettäväksi aikaisintaan vuonna Samassa yhteydessä raportoidaan kokemukset siirtymäajan ratkaisuista sekä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen jo vuoden 2018 kuluessa. Päätös: Kirkkoneuvoston käymän vilkkaan keskustelun aikana Inkeri Tuunanen esitti Mauri Somman kannattamana, että leirikeskustilojen kehittäminen toteutettaisiin leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisen ohjausryhmän raporttiin liitetyn eriävän mielipiteen mukaisesti niin, että Koivuniemestä kehitetään lisärakentamisen avulla seurakunnan pääleirikeskus. Erkki Puhalainen esitti Raija Pekkarisen kannattamana asian palauttamista lisävalmisteluun. Lisävalmistelussa tulisi mm. selvittää Vesalan uudisrakentamisen nopeuttamista siten, että ensi vaiheessa toteutettaisiin keittiö-, ruokailu- ja kokoontumistilojen lisäksi yhdelle rippikouluryhmälle mitoitetut majoitustilat. Puheenjohtaja totesi, että asian palauttamisesta on tehty kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Erkki Puhalaisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti neljä (4) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta kahdeksan (8) jäsentä. Jaa: Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Ei: Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Raija Sipinen Maria Taivassalo Arto Viitala Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on päättänyt palauttaa asian lisävalmisteluun. Asian käsittelyä pyritään jatkamaan kirkkoneuvoston pidettävässä kokouksessa. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Kirkkoneuvoston kokoukseen oli saatu laskelma vaihtoehdosta, jossa Vesalan rakentaminen toteutettaisiin vaiheittain. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat yhteensä 5,62 M. Vaihe 1, jossa rakennettaisiin päätilat sekä yksi majoitussiipi ja kokoontumistila olisi 4,30 M sekä vaihe 2, jossa rakennettaisiin toinen majoitussiipi ja kokoontumistila olisi 1,32M. Vastaavasti hankkeen totuttaminen kokonaisuutena olisi kustannuksiltaan 5,46 M. Vaiheittain rakentaminen lisää jonkin verran kustannuksia ja on toiminnallisesti huonompi ratkaisu. Jatkovalmistelun aikana on laadittu kooste Vesalan ja Koivuniemen vaihtoehdoista, johon on tiivistetysti koottu vaihtoehtojen vertailu (Liite). Vertailussa on tuotu esiin vaihtoehtojen edut ja haitat sekä koottu suunnitellut toimenpiteet eri vaihtoehdoissa. Koivuniemestä on yhteenvedossa esitelty myös vaihtoehto, jossa kohtuullisella muutoksella voitaisiin saada lisää toiminnallisuutta ja parantaa leirikeskuksen tehokkuutta muuttamalla osa majoitushuoneista kokoontumistilaksi. Tämä mahdollistaisi Koivuniemen käytön nykylaajuudessaan kahden pienen ryhmän yhdenaikaisen käytön. Kahta yhdenaikaista rippileiriä tämä muutos ei kuitenkaan mahdollista. Koivuniemen etuna on, että rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia, paikka ja uusi kappeli. Miinustekijöinä on tontin ahtaus, jolloin lisärakentaminen vaatii rannan täyttöä. Maankäyttö, kaavoitus ja luvanvaraisuus luovat erityisiä haasteita. Vesalan etuina on tontin laajuus ja luonnonläheinen sijainti sekä Riihikirkko. Lisärakentaminen ja kehittäminen mahdollista myös kaavoituksellisesti. Miinustekijöinä Rysän ja Verkon myyntimahdollisuudet sekä hakkuuaukea ulkonäöllisesti epäedullinen. Tosin kyseiset tekijät ovat epäedullisia myös, jos Vesalasta pyritään luopumaan kokonaisuutena. Vaihtoehdoista Vesalan uudisrakennus sekä Koivuniemen lisärakentaminen mahdollistaisivat vision mukaisen leirikeskusratkaisun siten, että seurakunnalla on yksi leirikeskus, joka mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttaminen. Vesalan vaihtoehdossa olisi mahdollista kahden ryhmän lisäksi myös kolmannen ryhmän päiväkäyttö/kokouskäyttö. Tämän lisäksi leirikeskuksista on pyydetty myyntihinta-arviot kahdelta arvioitsijalta. Arviot tullaan esittelemään kokouksessa. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Leirikeskustyöryhmä kokoontui ja kävi keskustelua eri vaihtoehdoista. Työryhmä ei muuttanut aiemmin laadittua kehittämissuunnitelmaa. Leirikeskussuunnitelma on toimitettu kirkkoneuvosoton jäsenille kokouksen liitteenä. Työryhmä esittää siis edelleen, että leirikeskusratkaisu toteutetaan Vesalan leirikeskuksen uudisrakentamisella. Työryhmän jäsenet Tapio Lampinen ja Mauri Sompa pitäytyvät myös edelleen eriävässä mielipiteessään, jossa he esittävät ratkaisuksi Koivuniemeä. Heidän esityksensä on, että Koivuniemeä käytetään nykyisessä laajuudessaan. Työryhmä keskusteli myös aiemmassa 2013 selvityksessä olleesta Vesalan vaihtoehdosta, jossa Verkko kunnostettaisiin. Aiemman selvityksen mukainen Verkon peruskorjaus on kallis investointi ja sisältä rakennuksen rakenteellisia epävarmuuksia. Ratkaisu ei myöskään ole toiminnallisesti niin hyvä kuin Vesalan uudisrakennusvaihtoehto. Siirtymäajan ratkaisuna on selvitetty myös Verkon käyttämistä leiritoiminnan käytössä. Tällä hetkellä päärakennuksen käyttöikä on 1-2 vuotta. Tämän jälkeen Verkon ruokapalvelut pitäisi järjestää muualta ja lämmitysratkaisu esim. lämpökontilla voisi olla mahdollista vuoden 2020 loppuun. Lisäselvityksissä ei ole tullut esiin sellaisia perusteita, jotka puoltaisivat muun kuin työryhmän esityksen mukaista ratkaisua leiritoiminnan vaihtoehdoksi eli Vesalan uudisrakentamista. Varsinainen rakennusinvestointi vaatisi kuitenkin vielä lisää selvityksiä mm. toiminnan tarpeista ja koko seurakunnan keittiötoiminnan tulevaisuuden tarpeista. Nämä olisi selvitettävä ennen kuin tehdään lopulliset hankesuunnitelmat rakentamista varten. Tämän perusteella voidaan määritellä uudisrakentamisen laajuus. Lisäksi on valitun pääratkaisun pohjalta arvioitava muu leiritilojen käyttö, välttämättömät korjaukset, luopuminen sekä leiritoiminnan järjestäminen siirtymäajalla. Esitys: kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman (ohjausryhmän raportti ); 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan ja se tuodaan vielä uudelleen arvioitavaksi kirkkoneuvostoon ja erikseen päätettäväksi lokakuun kirkkovaltuustoon Samassa yhteydessä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen vuoden 2018 kuluessa. Päätös: Asian käsittelyn aluksi hallintojohtaja Anu Lajunen esitteli alustavan ja suuntaa antavan vertailun leiritilavaihtoehtojen kustannusvaikutuksista (liite salassa pidettävä JulkL 6:24, kohta 17). Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

21 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Käydyn keskustelun aikana Mauri Sompa esitti Inkeri Tuunasen, Tuulikki Väliniemen ja Hilkka Illmanin kannattamana seuraavan päätösehdotuksen: Katsomme, että Jyväskylän seurakunnalla on niin monia kiinteistöihin liittyviä haasteita, että leirikeskusten tulevaisuudesta päättämistä ei voida pitkittää. Työntekijöitä ei myöskään voida enää pitää epävarmuudessa työsuojelullisistakaan syistä. Periaatepäätös on tehtävä tässä kokouksessa. Seurakunnalla on hyvässä kunnossa oleva Koivuniemen leirikeskus varsin uusine kappeleineen. Se antaa hyvän lähtökohdan seurakunnan leirikeskustoiminnalle. Sen varaan rakentaminen olisi taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Leirikeskuksen käyttöä voidaan tehostaa muokkaamalla nykytiloja niin, että siellä voi samanaikaisesti kokoontua kaksi pienempää ryhmää yhtä aikaa. Koivuniemen keittiötä voidaan hyödyntää tehokkaammin. Siellä on kapasiteettia jopa 100 aterian yhtäaikaiseen valmistamiseen. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle: 1. Seurakunnan leirikeskustoiminta rakennetaan ensisijaisesti Koivuniemen leirikeskuksen varaan. 2. Aletaan kaupungin kanssa neuvottelut Vesalan alueesta tavoitteena seurakunnalle taloudellisesti edullisin lopputulos. 3. Neuvottelujen ja kaavaprosessin aikana Vesalan tiloja käytetään siltä osin kuin ne ovat terveellisiä. 4. Lehtisaari liitetään leirikeskustoimeen. 5. Mutasen, Sarpatin ja Tyyppälän kohtalosta päätetään sen jälkeen, kun seurakunnan kiinteistöjen kokonaisselvityksen tiedot ovat käytettävissä. 6. Kysymys seurakunnan keskuskeittiöstä ratkaistaan erikseen. Raija Sipinen esitti, että Koivuniemen leirikeskus säilytetään nykylaajuudessaan ja pidetään kunnossa, minkä lisäksi Vesalaa kehitetään uudisrakennuksen avulla. Esitystä ei kannatettu. Arto Viitala esitti Mikko Jegoroffin ja Erkki Puhalaisen kannattamana päätösesityksen kohtaan 2 seuraavaa lisäystä: Vesalan uudisrakennusinvestoinnin ohella selvitetään myös Verkon tarjoamat mahdollisuudet leiritilaratkaisuun; Esittelijä ilmoitti täydentävänsä päätösesityksensä seuraavaan muotoon kohtaan 2 tehtävällä lisäyksellä: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman (ohjausryhmän raportti ); 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan ja se tuodaan vielä uudelleen arvioitavaksi kirkkoneuvostoon ja erikseen päätettäväksi lokakuun kirkkovaltuustoon Samassa yhteydessä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. Vesalan uudisrakennusinvestoinnin ohella selvitetään myös Verkon tarjoamat mahdollisuudet leiritilaratkaisuun; Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

22 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen vuoden 2018 kuluessa. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana on tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: täydennettyä pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Mauri Somman esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä täydennetyn pohjaesityksen puolesta äänesti neljä (7) kirkkoneuvoston jäsentä ja Mauri Somman vastaesityksen puolesta kahdeksan (4) jäsentä. Yksi jäsen äänesti tyhjää. Jaa: Ei: Tyhjää: Eeva Harjula Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Maria Taivassalo Arto Viitala Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Raija Sipinen Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on hyväksynyt täydennetyn pohjaesityksen. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Esitys Kirkkovaltuusto 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman (ohjausryhmän raportti ); 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan ja se tuodaan vielä uudelleen arvioitavaksi kirkkoneuvostoon ja erikseen päätettäväksi lokakuun kirkkovaltuustoon Samassa yhteydessä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. Vesalan uudisrakennusinvestoinnin ohella selvitetään myös Verkon tarjoamat mahdollisuudet leiritilaratkaisuun; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen vuoden 2018 kuluessa. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

23 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Päätös Kirkkovaltuusto kävi keskustelua leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelmasta. Keskustelun aikana Pipsa Wilhelms teki Miia Puolimatkan, Tapio Lampisen, Pertti Reinikaisen, Hilkka Illmanin, Minna Mustosen, Eero Kuuselan, Inkeri Tuunasen ja Tuulikki Väliniemen kannattamana esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen: käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Pipsa Wilhelmsin esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 10, EI 27 Jaa Alenius-Taipalus Anu Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuparinen Liisa Latvala Esko Pekkarinen Raija Puhalainen Erkki Sipinen Raija Tynkkynen Heikki Taylor Samuel Ei Asikainen Aimo Björk Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Illman Hilkka Kuntsi Tuulia Kuusela Eero Laakkonen Vesa Lajunen Heimo Lampinen Tapio Mustonen Minna Nokelainen Jussi Pirttimäki Tomi Puolimatka Mia Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Vilpunaho Pentti Väliniemi Tuulikki Wilhelms Pipsa Kalenius Tapani Niekka Pentti Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka perusteella asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Miia Puolimatka poistui klo käsittelyn jälkeen. Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

24 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Aloitteet Vesa Laakkonen ja 8 muuta valtuutettua jättivät aloitteen sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä. 12 Ilmoitusasiat Tuulikki Väliniemi toi esiin, että ympäristötyöryhmän ympäristökirje tulisi lähettää luottamushenkilöille. 13 Valitusosoitus Allekirjoitukset Valitus kirkkovaltuuston päätöksestä on tehtävä kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Valitusosoitus liitteenä. HEIKKI TYNKKYNEN Heikki Tynkkynen puheenjohtaja ANU LAJUNEN Anu Lajunen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 1-13 Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa PERTTI REINIKAINEN RAIJA SIPINEN Allekirjoitukset Pertti Reinikainen Raija Sipinen Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtävilleasettamisesta Kirkkoherranviraston ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet PR RS

25 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA VALITUSOSOITUS Kirkkovaltuusto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 1-4, Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom :n mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 2. Muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 3. Hankintaa koskevista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204, Vaasa Telekopio: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: 5-9 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät Valitusaika 30 päivää 30 päivää Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat) Liitetään pöytäkirjaan

26 Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa, markkinaoikeudessa 2000 euroa, 4000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 1 milj. euroa) tai 6000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 10 milj. euroa). Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa., jollei lain 5, 7 tai 9 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan

27 224 Henkilöstösuunnitelman päivittäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvosto päätti , 199, esittää kirkkovaltuustolle päivitetyn henkilöstösuunnitelman ja samassa yhteydessä kirkkoneuvosto lisäksi päätti vielä pyytää alueneuvostoilta lausunnon ennen muuta niistä henkilöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Alueneuvostojen lausunnot on määrää saada kirkkoneuvoston pidettävään kokoukseen, viimeistään kokouksessa jaettavaksi. Lausunnot huomioon ottaen kirkkoneuvoston on mahdollista vielä tehdä tarkennuksia kirkkovaltuustolle menevään esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Nämä tarkennukset kootaan erilliseen liitteeseen henkilöstösuunnitelman yhteyteen. Tähän liitteeseen sisällytetään myös lapsivaikutusten arviointi, joka voidaan saattaa valmiiksi siinä vaiheessa, kun em. alueneuvostojen viimeiset lausunnot on saatu. Niin ikään liitteeseen voidaan ottaa pääpiirteinen kaavailu henkilöstösuunnitelman toteutuksen aikataulusta. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on aiemmin antamansa lausunnon lisäksi antanut uuden lausunnon henkilöstösuunnitelmasta kokouksessaan, myös tämä lausunto otetaan huomioon henkilöstösuunnitelman viimeistelyssä ja oheisessa liitteessä. Liite lähetetään erikseen tai jaetaan viimeistään kirkkoneuvoston kokouksessa. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto hyväksyy oheisena olevan liitteen otettavaksi liitteenä mukaan aiemmin kirkkovaltuustolle tehtyyn esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Todettiin, että alueneuvostoilta ja YSP:n johtokunnalta saadut lausunnot liitetään osaksi henkilöstösuunnitelman valmisteluaineistoa. Käydyn keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti päätösesityksen hylkäämistä. Esitystä ei kannatettu. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että kirkkoneuvosto on hyväksynyt päätösesityksen. Tuulikki Väliniemi ilmoitti liittävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Merkittiin, että Mauri Sompa ja Pauli Hintikka poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana klo

28 1 KN Liite asiaan Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Täydennyksiä kirkkoneuvostossa ( 199) hyväksyttyyn ja kirkkovaltuustolle esitettyyn henkilöstösuunnitelmaan Kirkkoneuvoston hyväksymässä ja edelleen kirkkovaltuustolle esittämässä henkilöstösuunnitelmassa puuttui eräiden henkilöjärjestelyiden osalta vielä yksityiskohtainen ehdotus toteutustavasta, koska haluttiin saada myös niistä alueneuvostojen lausunto. Alueneuvostot olivat jo aiemmin syksyllä 2017 antaneet henkilöstösuunnitelman kokonaisuutta koskevat lausunnot. Viimeisimmän lausunnon alueneuvostoilta kirkkoneuvosto pyysi ennen muuta niistä henkilöstöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Alla tuodaan tiivistetysti esiin alueneuvostojen lausunnot ja niihin sisältyvät ehdotukset henkilöstöjärjestelyistä, jotka jäivät vielä avoimeksi kirkkoneuvoston käsittelemässä henkilöstösuunnitelmassa. Yhteistoiminta-alueen alueseurakuntien lausuntojen käsittelyn jälkeen on asian esittelijän (kirkkoherra Arto Viitala) ehdotus siitä, kuinka järjestely tulisi ensisijaisesti toteuttaa. Mikäli tämä liite ja ko. esittelijän ehdotukset hyväksytään osaksi henkilöstösuunnitelmaa, nämä ensisijaiset ratkaisuvaihtoehdot ohjaisivat jatkovalmistelua, mutta kirkkoneuvoston on mahdollista ottaa jokaiseen ratkaisuun kantaa vielä silloin, kun kyseistä henkilöstöjärjestelystä tehdään erikseen varsinainen päätös. Myös yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on antanut vielä uuden lausunnon henkilöstösuunnitelman yhteisiä työaloja koskevista järjestelyistä. Lisäksi tähän liitteeseen sisältyy henkilöstösuunnitelman lapsivaikutusten arvio. Alueneuvostojen lausunnot ja niihin sisältyvät ehdotukset sekä esittelijän ratkaisuehdotukset Palokan ja Tikkakosken yhteistoiminta-alue Palokan ja Tikkakosken kohdalla kirkkoneuvostossa käsitelty ehdotus ei sisältänyt avoimeksi jätettyjä järjestelyjä. Sekä Palokan että Tikkakosken alueneuvosto on antanut puoltavan lausunnon suunnitelmasta. Esittelijän ratkaisuehdotus: Toteutetaan henkilöstösuunnitelmaesityksen mukaiset ratkaisut, jolloin henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Palokka Tikkakoski 2020 Papit 4 2 Kanttorit 2 1 Nuorisotyönohjaajat 4 2 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 3 Diakoniatyöntekijät 2 1 Yhteensä

29 2 Huhtasuon ja Keskustan yhteistoiminta-alue Huhtasuon ja Keskustan osalta kirkkoneuvostossa käsitelty ehdotus sisälsi muutamia avoimeksi jätettyjä ratkaisuja. Huhtasuon alueneuvosto keskusteli henkilöstösuunnitelmasta ja totesi, että alueseurakunnan pitkällä tähtäimellä avoimien toimitilakysymysten vuoksi tulee olemaan tarpeellista tarkastella henkilöstösuunnitelmaa vielä tulevina vuosina. Kiinteistötyöntekijöiden siirtymistä aluekappalaisen suoraan alaisuuteen pidetään erittäin kannatettavana. Alueneuvosto ei ottanut tarkemmin kantaa ehdotukseen. Keskustan alueneuvosto pitää henkilöstösuunnitelmaa huolella valmisteltuna ja tasapuolisesti mietittynä kokonaisuutena sekä katsoo yhteistoiminta-aluetta koskevan muutoksen (Huhtasuo Kuokkalan sijaan) olevan perusteltu. Keskustan alueneuvosto toteaa lausunnossaan siltä, että Keskustan alueseurakunnassa tulisi yksi virka kohdistaa Aseman pysäkille (mahdollisesti diakonian) virka, jonka tehtäväkuvaan sisältyisi vapaaehtoistyön koordinointi myös Sepän Kipinään. Keskustan alueneuvoston lausunnossa todetaan myös, että yksi vielä ehdotuksessa määrittelemätön ko. YT-alueen tehtävä voisi sijoittua Seppään (Huhtasuon alueseurakunnan virkana). Lisäksi lausunnossa viitataan siihen, että kiintiön jäljellä oleva määrittelemätön resurssilisäys 0,3 vakanssia on yhteistoiminta-alueella jossain muodossa tarpeen ainakin 1) pappistyövoiman kohdalla Huhtasuolla, 2) esimiestyössä vuonna 2018 alkavan työaikakokeilun ohjauksessa sekä 3) musiikkityössä, kun järjestellään kanttorien tehtäviä koko seurakunnan alueella. Lausunnossa edelleen viitataan ehdotetun henkilöstöratkaisun mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin musiikkityölle, jos YT-alueella on vain neljä kanttorin virkaa. Lausunnossa edellytetään, että Taulumäen kanttorin ja mahdollisesti jonkin muun resurssoinnin muodossa Keskustan kanttoritarpeet tulevat huomioiduiksi. Lausunnossa myös esitetään, että kun toinen lapsityönohjaajista sijoitetaan muuhun tehtävään, Huhtasuo-Keskusta tarvitsee yhden lastenohjaajan vakanssin, joka sijoittuu lähtökohtaisesti Keskustaan. Lausunnossa myös tähän liittyen todetaan, että YT-alueen yhteisen lapsityönohjaajan johdolla varhaiskasvatuksen tiimi joka tapauksessa sijoittaa työntekijäresurssin harkintansa mukaan siten, että toiminnan tarpeet eri puolilla yhteistoiminta-aluetta tulevat huomioiduiksi. Esittelijän ratkaisuehdotus: - kanttoriratkaisu ehdotetaan tehtäväksi siten, että käytännössä yhden kanttorin viran työpanos kohdistetaan YT-alueelle yhteisten kanttorien työpanoksesta - toinen lapsityönohjaajista sijoitetaan Aseman Pysäkin ja Sepän vapaaehtoistyön tehtäviin (todennäköisesti diakonian virkana) - lapsityönohjaajan virka korvataan lastenohjaajan tehtävällä - Huhtasuon pappiskiintiöksi 4, kun tällä hetkellä 3,5 - jäljellä oleva 0,3 vakanssi tässä tilanteessa perusteltua pyöristää alaspäin eli sitä ei YT-alueelle osoiteta

30 3 - Keskustan lausunnossa mainittuun Sepän Kipinän virkaan ei resurssia riitä, kun em. kanttorijärjestely otetaan huomioon Toteutetaan ratkaisut, joiden myötä henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Huhtasuo Keskusta 2020 Papit 4 5,5 Kanttorit 1 + Taulumäen kanttoreilta 2 + ½ C- virasta ½ työpan. Nuorisotyönohjaajat 2 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 3 5 Diakoniatyöntekijät 2 3,5 Aseman Pysäkin virka - 1 (siirretään toinen lapsityönohjaajista) Yhteensä 34 (kiintiö olisi 34,3) 13,5 20,5 Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon yhteistoiminta-alue YT-alueen kohdalla kirkkoneuvostossa käsitelty ehdotus sisälsi lähinnä sen avoimen kysymyksen, kuinka toteutetaan YT-alueella edellytetty yhden vakanssin vähennys vuoteen 2020 mennessä. Korpilahden alueneuvosto tekee lausunnossaan kolme huomiota vakanssin vähentämiseen: - Säynätsalossa vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan oli kirjattu lastenohjaajan tehtävän vähennys 2019 (siirtona muualle). Säynätsalon alue on voimakkaasti kasvava, joten vähennys on tarkasti harkittava. Jos vähennys toteutetaan, täytyy selvittää, voidaanko jatkossa tarvittaessa siirtää osaresurssia lapsityöhön Korpilahdelta tai Keltinmäestä. - Myös nuoristyön ja diakoniatyön resurssointi yt-alueella on hyvä vielä selvittää. - Yt-alueella on tulossa useita eläköitymisiä aikana. Voidaanko vähennystä siirtää toteutettavaksi näiden eläköitymisten yhteydessä? Säynätsalon alueneuvoston lausunnossa myös viitataan siihen, että Säynätsalon alue on voimakkaassa kasvussa ja erityisesti Kaijanlampi ja Sääksvuori ovat lapsiperheiden

31 4 suosimaa aluetta. Alueneuvoston mukaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varhaiskasvatukseen suuntautunut vähennys ei näyttäisi olevan järkevää. Säynätsalon alueneuvoston mukaan yhteistyö nuorisotyössä sujuu yhteistyöalueellamme hyvin ja olisi mahdollista yhteistyötä tiivistämällä harkita yhdestä nuorisotyön virasta luopumista, mutta sekään ei tulevaisuuden näkökulmasta näytä viisaalta. Alueneuvosto nostaa siksi ehdolle diakonian viran vähentämisen (avoimeksi tulevaa virkaa ei ainakaan toistaiseksi täytettäisi), joka voitaisiin toteuttaa Säynätsalon, erityisesti Keljonkankaan, diakoniatyön työpanosta kohdistamalla nykyistä voimakkaammin Keltinmäen suuntaan. Keltinmäen alueneuvosto antaa lausuntonsa Aluekappalaisen esityksessä alueneuvostolle mainitaan kaksi perusvaihtoehtoa: - Lastenohjaajan tehtävän siirtäminen Palokka-Tikkakoski yt-alueelle, tai: - Diakonin resurssin siirtäminen Säynätsalon alueelta Keltinmäen alueseurakuntaan Paras vaihtoehto aluekappalaisen esityksen mukaan on lastenohjaajan tehtävän siirto Palokka-Tikkakoski yt-alueelle (jolloin Keltinmäessä vapautuva diakonian virka täytetään, mm. perhetyöpainotus). Esittelijän ratkaisuehdotus: Yhden viran vähentäminen eli asetetun kiintiön mukainen toteutus on haasteellinen ratkaisu kaikilla lausunnoissa esitetyillä tavoilla. On kuitenkin pidettävä todennäköisenä, että saman esimiehen (lapsityönohjaaja) alaisena toimiva lastenohjaajien nyt 10 henkilön tiimi, ja vähennyksen kohdistuessa siihen 9 henkilön tiimi, voi löytää parhaiten joustavia ratkaisuja siihen, että millekään alueseurakunnalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa tilanteesta. Diakonian vähennyksen kohdalla vaikutukset olisivat todennäköisesti vaikeammin paikattavissa. Sen vuoksi tässä esitetään ensi sijaisena ratkaisuna lastenohjaajan vakanssin siirtämistä viimeistään vuoden 2019 kesällä toiselle YT-alueelle (ensi sijaisesti Palokkaan, missä nyt avoimia tehtäviä ja siirtymäaika voidaan tarvittaessa hoitaa määräaikaisratkaisulla) Toteutetaan ratkaisut, joiden myötä henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Keltinmäki Korpilahti Säynätsalo 2020 Papit Kanttorit Nuorisotyönohjaajat Lapsityönohjaaja (yhteinen) Lastenohjaajat Diakoniatyöntekijät Yhteensä

32 5 Kuokkalan ja Vaajakosken yhteistoiminta-alue Tätä yhteistoiminta-aluetta koskien oli kirkkoneuvostossa käsitellyssä ehdotuksessa kiintiöstä oli määrittelemättä 0,9 vakanssin verran, joskin ehdotukseen oli sisällytetty jo 1 viran pappistyöpanoksen lisäys nykyiseen sekä ½ lastenohjaajan työpanoksen lisäys (yksi lapsityönohjaajan virka nykyisestä puolestaan vähenee). Kuokkalan alueneuvosto ja Vaajakosken alueneuvosto esittävät lausunnoissaan saman sisältöisiä henkilöstöjärjestelyjä yhteistoiminta-alueelleen. Aiemmin määrittelemätön resurssi kohdistuu ehdotuksessa Vaajakoskelle sijoittuvaan kanttorin virkaan. Vaajakoskella on ollut aiemminkin 1,5 kanttorin työpanosta (sijoitettuna 2 virkaa). Lastenohjaajan ½ tehtävän lisäys tarkoittaisi ensi sijaisesti nykyisen osa-aikaisen vakanssin kokoaikaistamista ja tähän velvoittaa myös kirkkolaki tilanteessa, jossa saman alan tehtäviin oltaisiin palkkaamassa lisää työvoimaa. Kuokkalan lausunnossa todetaan, että jos jostakin esitetyistä resursseista joudutaan tinkimään, olisi se ensisijaisesti 0,25 verran Vaajakoskelle sijoitetusta toisesta kanttorin virasta. Esittelijän ratkaisuehdotus: - alueneuvostojen ehdotus on toteutettavissa - suositeltavaa on niin kanttorien viran kuin papin virkojen kohdalla kohdistaa lisäresurssia tehtävänkuvien nojalla lasten parissa tehtävään työhön (lapsi- ja perhetyön kokonaismäärän vähentyessä ½ vakanssia) Toteutetaan ratkaisut, joiden myötä henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Kuokkala Vaajakoski 2020 Papit 4 4 Kanttorit 2 2 Nuorisotyönohjaajat 3 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 4 Diakoniatyöntekijät 2 2 Yhteensä 31 (kiintiö 30,9) 16 15

33 6 Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lisälausunto Aiemman laajan lausunnon lisäksi Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on kirkkoneuvoston päätöksen antanut lausunnon, jossa se toteaa seuraavaa: - johtokunta kannattaa nykyisen Yhteisen seurakuntapalvelun (YSP) ja niin sanotun Taulumäen yksikön yhdistämistä vaihtoehtoisten nimikkeiden yhteinen seurakuntatyö tai kokoseurakunnalliset tehtäväalueet alle. Johtokunnan näkemyksen mukaan myös viestintä, sairaalasielunhoito ja perheasiainneuvottelukeskus olisivat voineet olla mukana kyseisessä yhteisessä seurakuntatyössä niiden luonteen vuoksi. Huolimatta siitä, etteivät mainitut toimialat ole nyt tulossa saman sateenvarjon alle yhteiseen seurakuntatyöhön, tulee näiden toimialojen yhteys yhteiseen seurakuntatyöhön säilyä kiinteänä ja, jos mahdollista, tiivistyä entisestään. - johtokunta kannattaa järjestelyä, jossa yhteisen seurakuntatyön johtajana (ja kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä) toimii I kappalainen ja sitä, että hänen tehtävänkuvassaan painottuu myös lähivastuu Taulumäen kirkosta - johtokunnan mielestä on hyvä, että yhteinen seurakuntatyö muodostuu neljästä tiimistä. Johtokunnan mielestä esitetty ratkaisu (jossa tiimit muodostuisivat seuraavasti: 1) missio, messu ja musiikki; 2) kasvatus; 3) diakonia; 4) sihteeripalvelut) ei kuitenkaan tarjoaisi parasta mahdollista ratkaisua tiimien sisältämien työalojen ja tiimien työntekijämäärien tasapuolisuuden suhteen. Johtokunta esittääkin, että kaavaillussa yhteisessä seurakuntatyössä tiimien lukumäärä olisi edelleenkin neljä, mutta ne olisivat: 1) messu ja musiikki; 2) kasvatus; 3) diakonia ja missio; 4) sihteeripalvelut. Messu ja musiikki -tiimiin kuuluisivat Taulumäen kanttori, musiikin työalajohtaja, 3 varhaisiän musiikkikasvattajaa, nykyinen nuorisomuusikko ja seurakuntapastori, jolla olisi vastuuta ns. virastopapin tehtävistä ja jaettua vastuuta yhdessä I kappalaisen ja Taulumäen kanttorin kanssa Taulumäen kirkon toiminnasta. Kasvatus tiimiin kuuluisivat nuorisotyön työalajohtaja, varhaiskasvatuksen työalajohtaja, 2 erityisnuorisotyönohjaajaa, vammaisnuorisotyönohjaaja, perhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen ohjaaja (50%), kasvatuksen pappi, 2 oppilaitospappia sekä Keskustan alueseurakunnan diakoni siltä osin kuin hänen 50% työpanoksensa kohdistuu oppilaitoksiin. Diakonia ja missio tiimiin kuuluisivat diakonian työalajohtaja, 3 erityistyön diakoniatyöntekijää + yksi avoimena oleva diakonian virka (yhteiskunnallinen työ?), lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työalajohtaja, kansainvälisen työn pappi, lähetyskasvatussihteeri, ja kansainvälisen työn diakoni. Vaihtoehtoisesti missio voisi olla oma tiiminsä. Sihteeripalvelut tiimiin kuuluisivat nykyiset aluesihteerit, nykyiset yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteerit ja (alueellisen keskusrekisterin syntyessä) osa nykyisen kirkkoherranviraston toimistosihteereistä, joiden lähiesimiehenä toimisi yksi tiimin jäsenistä. Johtokunnan mielestä tällä esitetyllä tiimijaolla saavutettaisiin paras mahdollinen tiimikoko sekä mielekkäin tiimien kokoonpano. Johtokunnan esitys on saanut laajaa tukea myös asianosaisilta työaloilta. - johtokunnan mielestä on perusteltua, että edellä esitettyjen tiimien sisällä voi olla työalapohjaisia alatiimejä - johtokunta toteaa käsityksenään, että tiimien johtajina toimivien henkilöiden ei välttämättä tarvitse olla tiimien sisältämien kaikkien työalojen asiantuntija-/substanssijohtajia, vaan tiimien vetämisessä (tiimijohtaja) painottuu johtajuus. Tiimijohtaja puolestaan tukeutuu työalajohtajien tarjoamaan substanssiosaamiseen omassa johtamistehtävässään.

34 7 - johtokunta katsoo, että tiimien tarvitsema tuki toteutettaisiin parhaiten siten, että jokaisella tiimillä olisi vähintään yksi noin kolmen hengen asiantuntijaryhmä tukenaan, joista yksi jäsen olisi yhteisen seurakuntatyön johtokunnan jäsen. Asiantuntijatyöryhmien jäsenyys olisi projektiluontoista lukuun ottamatta johtokunnan jäsentä, joka olisi asiantuntijatyöryhmän pysyvä jäsen. Johtokunnan mielestä tällainen ratkaisu edistäisi myös seurakuntalaisuuden toteutumista. Esittelijän ratkaisuehdotus: Johtokunnan lausunnon pohjalta on syytä harkita tarkennusta ehdotuksen tiimijakoon siten, että lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työntekijät olisivat samassa tiimissä diakonian viranhaltijoiden kanssa. Nämä järjestelyt tulevat joka tapauksessa vielä erikseen kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi ja johtosääntöihin ulottuvien muutosten osalta myös kirkkovaltuuston käsittelyyn. Henkilöstösuunnitelman lapsivaikutusten arviointia Kirkkojärjestyksen vuonna 2015 hyväksytyn säädöksen mukaan: Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon sen vaikutukset lapsiin. Vaikutusten arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta. Käytännössä ohjeen toteutustavat hakevat vielä muotoaan. Kirkkohallitus on julkaissut asiasta myös opaskirja: hjeistus_2015_www.pdf Henkilöstösuunnitelman valmistelun eri vaiheissa on pyritty ottamaan lapsivaikutukset huomioon. Seuraavassa on koostetta asiaan liittyvistä näkökulmista, jotka tällaisen suuren kokonaisuuden yhteydessä ovat varsin moninaiset. Tältä osin valmisteluun ovat esittelijän tukena viime vaiheessa osallistuneet kasvatuksen työalojen työalasihteerit Ritva Parkkali ja Petri Grönholm. - aiempi eli 2011 henkilöstösuunnitelma kohdisti vähennyksiä paljon lapsi- ja perhetyöhön, lähinnä lastenohjaajien määrään (noin 16 % vähennys lapsityöntekijöiden kokonaismäärästä Kyseinen ammattiryhmä toisaalta oli ja on yhä suurin, ja alueseurakunnissa oli ymmärrettävää kohdistaa vähennyksiä sellaiseen ammattiryhmään, jossa oli eniten työntekijöitä (kun tämä kertautui jokseenkin kaikissa alueseurakunnissa, muodostui lastenohjaajien kokonaisvähennys tuolloin isoksi) - nuorisotyönohjaajien määrään vähennyksiä ei ole kohdistunut 2011 tehdyissä eikä myöskään nyt tiedossa olevissa suunnitelmissa - nyt päivitetyssä suunnitelmassa vuoteen 2020 on asetettu sama vähennysten kokonaistaso kuin 2011 eli tämä yleinen lähtökohta on ollut positiivinen; lisävähennyksiä ei suunnitella

35 8 - jäljellä olevista 2011 suunnitelman vähennyksistä on jäljellä 4 työntekijää ja aiemman (2011) suunnitelman perusteella lapsi ja perhetyöhön näistä olisi kohdistunut 2 (Tikkakosken lapsityönohjaajan virka ja yksi lastenohjaajan tehtävä Säynätsalossa), mutta nyt nämä aiemmat suunnitelmat ikään kuin nollattiin ja henkilöjärjestelyitä on mietitty sen kokonaistavoitteen mukaisesti, mikä on nyt päätetty (eli ilman mitään etukäteen sidottuja työalakohtaisia kiintiöitä sama tavoite kokonaismäärän suhteen kuin asetettiin 2011) - mitä merkittäviä piirteitä suunnitelmassa sitten liittyy etenkin lapsiin ja nuoriin? o erittäin tärkeä seikka on se, että yli puolet 65 toiminnallisen puolen henkilöstöresurssista on jaettu alueseurakuntien (yhteistoiminta-alueiden) kesken sen mukaan, kuinka paljon kyseisissä alueseurakunnissa on 0-15 vuotiaista lapsia/nuoria. Esimerkiksi Palokka-Tikkakosken alueella on 22,9 % lasten ja nuorten kokonaismäärästä, vaikka asukkaiden ja seurakunnan jäsenten perusteella lasketusta viiteluvusta kyseisen alueen osuus on vain 18.1 %. o lapsityönohjaajien virat vähenevät nykyisestä seitsemästä neljään, kun toteutetaan se, että on YT-aluekohtaiset lapsityönohjaajat (esimiesasemassa lastenohjaajiin nähden) näistä siis jo aiemman henkilöstösuunnitelman mukaan olisi toteutunut Palokka-Tikkakosken yhteinen lapsityönohjaaja) tälle saatiin alueneuvostojen lausuntojen nojallakin tukea o alueneuvostojen uusimmat lausunnot kuultuaan kirkkoneuvoton tarkoitus on linjata tietyt ratkaisut, jotka vaikuttavat yksityiskohtien osalta siihen, miten em. lapsityönojaajien väheneminen näkyy varhaiskasvatuksen resursseissa; esittelijän ehdotuksen perusteella seuraavia vaikutuksia olisi: Huhtasuo-Keskusta: ei resurssivähennyksiä (lapsityönohjaajan virka muuttuu lastenohjaajaksi) aiottu ½ papin viran työpanoksen lisäys mahdollistanee, että papin työpanosta voidaan hieman enemmän suunnata varhaiskasvatukseen Palokka-Tikkakoski nyt tehty ratkaisu tarkoittanee, että varhaiskasvatuksen työntekijämäärä asettuu sille tasolle, jossa se olisi ollut aiemman suunnitelman valossa (yksi lapsityönohjaajan virka vähenee), tämä on koettu alueseurakunnissa hyväksyttävänä ratkaisuna, osin ehkä senkin takia, että jossain vaiheessa valmistelua näytti, että jouduttaisiin leikkaamaan 1 lastenohjaajan tehtäväkin aiottu ½ papin viran työpanoksen lisäys mahdollistanee, että papin työpanosta voidaan hieman enemmän suunnata varhaiskasvatukseen o Kuokkala-Vaajakoski yksi lapsityönohjaajan virka siis vähenee, mutta voidaan kokoaikaistaa Kuokkalan ½ lastenohjaaja

36 9 Vaajakosken toisen kanttorin viran tehtävänkuvassa voitaneen ottaa huomioon kouluikäisten lasten musiikkitoiminta sekä Kuokkalassa että Vaajakoskella vahvistusta pappien työpanokseen, joten voitaneen tehdä pappien työnjaot sitten, että molemmissa varhaiskasvatus papilla vahvemmin työalana o Keltinmäki-Säynätsalo-Korpilahti jo 2011 suunnitelmassa siis olisi odottanut yksi vähennys (Säynätsalon lastenohjaaja) ja myös nyt ensisijainen ehdotus, että 10 lastenohjaajan tiimi pienenee yhdellä o tarvitaan joustavaa yhteistyötä o vähennystä voitaneen paikata myös kohdistamalla diakonien työpanosta perhediakoniaan o miten yhteisiä työaloja koskevat ratkaisut vaikuttavat? muskariopettajat on suunniteltu siirrettäväksi YSP:ssä pois varhaiskasvatuksen tiimistä messu, musiikki tiimiin, joskin yhteistyön täytyy jatkua tiiviinä kasvatuksen tiiminkin kanssa o työalasiteerin virkoja jää kaksi (nimike mietitään vielä), mutta kasvatus muodostaa yhteisen tiimin, jossa joku tiimin jäsenistä määräaikaisesti nimettynä tiimin esimies o nuorisotyöhön ei tälläkään kierroksella ole suunnitelmia tulossa vähennyksistä o nuorisotyöhön kuten myös diakonian ja musiikin työalaan vaikuttaa jonkin verran tiimikoordinaattorin tehtävän perustaminen yhteistoiminta-alueittain o kaiken kaikkiaan LAVA -näkökulmasta lienee positiivista merkitystä sillä, että YT-alueet jossain määrin isompaan asemaan eli ainakin mahdollisuuksia joustavaan yhteistyöhön on niidenkin puitteissa,,

37 Eriäväni kirkkoneuvoston asiaan Seuranen Eija Sivu 1/ Eriäväni kirkkoneuvoston asiaan 222 Väliniemi Tuulikki <tuulikki.valiniemi@jkl.fi> to :12 Vastaanottaja:Viitala Arto <arto.viitala@evl.fi>; Laitinen Markku <markku.laitinen@evl.fi>; Seuranen Eija <eija.seuranen@evl.fi>; ERIÄVÄ MIELIPIDE, KIRKKONEUVOSTON ASIAAN 222, HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Esitin keskustelun aikana päätösesityksen hylkäämistä. Välittömästi esitykseni jälkeen kirkkoherra puheenjohtajana napautti keskustelun päättyneeksi kukaan ei olisi ennättänyt siinä ajassa kannattaa ehdotustani. Yleensä puheenjohtajalla ei ole niin kiire. Perusteluni hylkäämiselle oli se, että asia jaettiin kokouksessa vasta pöydälle eli sitä ei ehtinyt lukea lainkaan saatikka syventyä sisältöön. Lähes yhdeksän sivua uutta tekstiä olisi pitänyt omaksua noin vain päätettäväksi tällä kertaa vielä virheitäkin sisältäen. Se ei ole oikea tapa toimia. Päätöksentekijöillä pitää olla aina riittävän ajoissa kaikki päätöksiin liittyvä materiaali käytettävissään. Jyväskylässä Tuulikki Väliniemi

38 222 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkoneuvosto / 198: Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa ( ) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu sekä 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään ovat kuuluneet hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj Heikki Tynkkynen, kirkkoneuvoston vpj Erkki Puhalainen ja kirkkovaltuuston vpj Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (ohjausryhmään on osallistunut vt. Tuomas Palola)

39 Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut 1) toiminnallinen työryhmä: vt. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Ohjausryhmä on valmistelussa ja esityksessään huomioinut alatyöryhmien esiin tuomia perusteita leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeista sekä toisaalta teknis-taloudelliset näkökulmat. Työryhmien raportit ovat olleet väliraportin liitteenä ja kirkkoneuvoston kokouksen käsiteltävänä Lisäksi ohjausryhmä on jatkovalmistelussa huomioinut kirkkoneuvoston kokouksessa hyväksytyn vision leiritoiminnan järjestämisestä siten, että Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Ohjausryhmä on jatkovalmisteluissa keskittynyt selvittämään pääasiallisesti kahta vaihtoehtoa joko Koivuniemen laajentamista tai uudisrakennuksen rakentamista Vesalaan nykyisen päärakennuksen paikalle. Vesalasta olisi tällöin tarkoitus myydä osa tonttialueesta. Kooltaan leirikeskusvaihtoehdot olisivat samaa kokoluokkaa Vesala 1654 m 2 ja Koivuniemi 1557 m 2. Jatkoselvityksissä toiminnalliset näkökohdat ovat puoltaneet ratkaisua, joka olisi joustava ja mahdollistaisi minimissään kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena käytetty rippileiriryhmän kokoa) pitämisen. Toiminnallisesti on nähty tavoitteeksi leirien omat reviirit eli tilaratkaisu, jossa molemmilla leirillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue. Toiveena on ollut, että kulkeminen yhteisiin tiloihin ei tapahdu kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta. Nämä seikat on huomioitu vaihtoehtojen suunnitelmissa. Toiminnallisesti arvioiden vaihtoehdoista Vesalan uudisrakennus mahdollistaisi paremmin toiminnan tarpeiden huomioimisen. Ratkaisu mahdollistaisi kahden yöpyvän leiriryhmän lisäksi vielä kolmannen ryhmän samanaikaisen päiväkäytön. Koivuniemen ja Vesalan leirikeskusvaihtoehdoista on laadittu kustannusarviot sekä toteutussuunnitelmat (liitteet) Vesalan uudisrakennus tai Koivuniemen laajennusinvestointi olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vesalan uudisrakennuksen kustannus arvio on 5,46 M. Koivuniemen laajennuksen kustannusarvio 1,85 M. Vertailussa on Koivuniemen osalta huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Eli näin laskettuna Koivuniemen kustannusarvio olisi 3,09 M. Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Myös

40 ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa investointikustannusten vastapainona on huomioitava saatavat myyntituotot. Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemi ja osa Vesalan tonttimaasta ja Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa Vesalan alue kokonaisuutena. Arvioitaessa leirikeskus vaihtoehtoja tulee pohtia myös vaihtoehtojen toteuttamisen aikataulua. Koivuniemen vaihtoehdossa kaavoituksen haasteet eivät mahdollista sen kovin nopeaa toteuttamista ja esimerkiksi vesialueen täyttämisen mahdollisuus ei ole kiistaton. Vesalan uudisrakennus olisi kaavoituksen näkökulmasta mahdollista toteuttaa tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Ohjausryhmän enemmistö esittää, että Jyväskylän leiritoiminnan visio toteutettaisiin rakentamalla Vesalaan uudisrakennus. Ohjausryhmän jäsenistä Tapio Lampinen ja Mauri Sompa esittävät vaihtoehdoksi Koivuniemen laajennusta. Vaihtoehdon arvioinnissa tulee huomioida myös, että Vesalan leirikeskuksen sisäilmaongelmien vuoksi leirikeskuksessa leiritoimintaa voidaan järjestää vain kesän 2018 loppuun. On jo linjattu, että Verkko-rakennusta ei enää tulevana kesänä käytetä yli 3 vrk kestävien leirien järjestämiseen. Kesän 2018 jälkeen käytettävissä on Koivuniemi ja mahdollisesti Vesalan Rysä. Loppu leirikeskuskapasiteetti on ostettava ulkoa ja mahdollisesti tukeuduttava myös laajemmin Mutasen ja Sarpatin käyttöön. Leirikeskusratkaisua haettaessa vaihtoehtona voisi olla ottaa riittävän pitkä siirtymä aika siten, että Koivuniemeä ja Vesalan Rysää käytetään nykylaajuudessaan ja loppu kapasiteetti ostetaan ulkoa. Siirtymäajan kuluessa tulisi valmistella Vesalan uudisrakennusta koskevia suunnitelmia sekä selvittää Vesalan maankäyttöön liittyviä mahdollisuuksia. Koivuniemen laajentaminen kahden ison leiriryhmän paikaksi voitaisiin tässä vaiheessa jättää pois jatko-valmistelusta. Mutasen leirikeskuksen käyttömahdollisuudet (tilojen kunto) tulee arvioida. Laajoja investointeja leirikeskuksiin ei siirtymäaikana tule toteuttaa, mutta tarkoituksenmukaisia parannuksia voidaan tehdä, mikäli ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti järkeviä ottaen huomioon siirtymäajan kesto. Siirtymäaikana tulisi arvioida olemassa olevan leirikeskuskapasiteetin toimivuus/toimimattomuus. Tulisi myös arvioida voidaanko myös hyödyntää olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettia tehokkaammin. Arviota tulee tehdä myös keittiötoimintojen osalta, jotta mahdollisen uuden leirikeskuksen keittiökapasiteetti mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti. Jo siirtymä aikana saadaan oleellisia säästöjä ylläpitokuluissa ja henkilöstömenoissa. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman; päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan siirtymäajan kuluessa ja se tuodaan arvioitavaksi ja erikseen päätettäväksi aikaisintaan vuonna Samassa yhteydessä raportoidaan

41 kokemukset siirtymäajan ratkaisuista sekä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta; päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen jo vuoden 2018 kuluessa. Päätös: Kirkkoneuvoston käymän vilkkaan keskustelun aikana Inkeri Tuunanen esitti Mauri Somman kannattamana, että leirikeskustilojen kehittäminen toteutettaisiin leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisen ohjausryhmän raporttiin liitetyn eriävän mielipiteen mukaisesti niin, että Koivuniemestä kehitetään lisärakentamisen avulla seurakunnan pääleirikeskus. Erkki Puhalainen esitti Raija Pekkarisen kannattamana asian palauttamista lisävalmisteluun. Lisävalmistelussa tulisi mm. selvittää Vesalan uudisrakentamisen nopeuttamista siten, että ensi vaiheessa toteutettaisiin keittiö-, ruokailu- ja kokoontumistilojen lisäksi yhdelle rippikouluryhmälle mitoitetut majoitustilat. Puheenjohtaja totesi, että asian palauttamisesta on tehty kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Erkki Puhalaisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti neljä (4) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta kahdeksan (8) jäsentä. Jaa: Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Ei: Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Raija Sipinen Maria Taivassalo Arto Viitala Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on päättänyt palauttaa asian lisävalmisteluun. Asian käsittelyä pyritään jatkamaan kirkkoneuvoston pidettävässä kokouksessa. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo

42 Kirkkoneuvoston kokoukseen oli saatu laskelma vaihtoehdosta, jossa Vesalan rakentaminen toteutettaisiin vaiheittain. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat yhteensä 5,62 M. Vaihe 1, jossa rakennettaisiin päätilat sekä yksi majoitussiipi ja kokoontumistila olisi 4,30 M sekä vaihe 2, jossa rakennettaisiin toinen majoitussiipi ja kokoontumistila olisi 1,32M. Vastaavasti hankkeen totuttaminen kokonaisuutena olisi kustannuksiltaan 5,46 M. Vaiheittain rakentaminen lisää jonkin verran kustannuksia ja on toiminnallisesti huonompi ratkaisu. Jatkovalmistelun aikana on laadittu kooste Vesalan ja Koivuniemen vaihtoehdoista, johon on tiivistetysti koottu vaihtoehtojen vertailu (Liite). Vertailussa on tuotu esiin vaihtoehtojen edut ja haitat sekä koottu suunnitellut toimenpiteet eri vaihtoehdoissa. Koivuniemestä on yhteenvedossa esitelty myös vaihtoehto, jossa kohtuullisella muutoksella voitaisiin saada lisää toiminnallisuutta ja parantaa leirikeskuksen tehokkuutta muuttamalla osa majoitushuoneista kokoontumistilaksi. Tämä mahdollistaisi Koivuniemen käytön nykylaajuudessaan kahden pienen ryhmän yhdenaikaisen käytön. Kahta yhdenaikaista rippileiriä tämä muutos ei kuitenkaan mahdollista. Koivuniemen etuna on, että rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia, paikka ja uusi kappeli. Miinustekijöinä on tontin ahtaus, jolloin lisärakentaminen vaatii rannan täyttöä. Maankäyttö, kaavoitus ja luvanvaraisuus luovat erityisiä haasteita. Vesalan etuina on tontin laajuus ja luonnonläheinen sijainti sekä Riihikirkko. Lisärakentaminen ja kehittäminen mahdollista myös kaavoituksellisesti. Miinustekijöinä Rysän ja Verkon myyntimahdollisuudet sekä hakkuuaukea ulkonäöllisesti epäedullinen. Tosin kyseiset tekijät ovat epäedullisia myös, jos Vesalasta pyritään luopumaan kokonaisuutena. Vaihtoehdoista Vesalan uudisrakennus sekä Koivuniemen lisärakentaminen mahdollistaisivat vision mukaisen leirikeskusratkaisun siten, että seurakunnalla on yksi leirikeskus, joka mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttaminen. Vesalan vaihtoehdossa olisi mahdollista kahden ryhmän lisäksi myös kolmannen ryhmän päiväkäyttö/kokouskäyttö. Tämän lisäksi leirikeskuksista on pyydetty myyntihinta-arviot kahdelta arvioitsijalta. Arviot tullaan esittelemään kokouksessa. Leirikeskustyöryhmä kokoontui ja kävi keskustelua eri vaihtoehdoista. Työryhmä ei muuttanut aiemmin laadittua kehittämissuunnitelmaa. Leirikeskussuunnitelma on toimitettu kirkkoneuvosoton jäsenille kokouksen liitteenä. Työryhmä esittää siis edelleen, että leirikeskusratkaisu toteutetaan Vesalan leirikeskuksen uudisrakentamisella. Työryhmän jäsenet Tapio Lampinen ja Mauri Sompa pitäytyvät myös edelleen eriävässä mielipiteessään, jossa he esittävät ratkaisuksi Koivuniemeä. Heidän esityksensä on, että Koivuniemeä käytetään nykyisessä laajuudessaan. Työryhmä keskusteli myös aiemmassa 2013 selvityksessä olleesta Vesalan vaihtoehdosta, jossa Verkko kunnostettaisiin. Aiemman selvityksen mukainen Verkon peruskorjaus on kallis investointi ja sisältä rakennuksen rakenteellisia epävarmuuksia. Ratkaisu ei myöskään ole toiminnallisesti niin hyvä kuin Vesalan uudisrakennusvaihtoehto. Siirtymäajan ratkaisuna on selvitetty myös Verkon käyttämistä leiritoiminnan käytössä. Tällä hetkellä päärakennuksen käyttöikä on 1-2 vuotta. Tämän

43 jälkeen Verkon ruokapalvelut pitäisi järjestää muualta ja lämmitysratkaisu esim. lämpökontilla voisi olla mahdollista vuoden 2020 loppuun. Lisäselvityksissä ei ole tullut esiin sellaisia perusteita, jotka puoltaisivat muun kuin työryhmän esityksen mukaista ratkaisua leiritoiminnan vaihtoehdoksi eli Vesalan uudisrakentamista. Varsinainen rakennusinvestointi vaatisi kuitenkin vielä lisää selvityksiä mm. toiminnan tarpeista ja koko seurakunnan keittiötoiminnan tulevaisuuden tarpeista. Nämä olisi selvitettävä ennen kuin tehdään lopulliset hankesuunnitelmat rakentamista varten. Tämän perusteella voidaan määritellä uudisrakentamisen laajuus. Lisäksi on valitun pääratkaisun pohjalta arvioitava muu leiritilojen käyttö, välttämättömät korjaukset, luopuminen sekä leiritoiminnan järjestäminen siirtymäajalla. Esitys kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman (ohjausryhmän raportti ); 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan ja se tuodaan vielä uudelleen arvioitavaksi kirkkoneuvostoon ja erikseen päätettäväksi lokakuun kirkkovaltuustoon Samassa yhteydessä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen vuoden 2018 kuluessa. Päätös Asian käsittelyn aluksi hallintojohtaja Anu Lajunen esitteli alustavan ja suuntaa antavan vertailun leiritilavaihtoehtojen kustannusvaikutuksista (liite salassa pidettävä JulkL 6:24, kohta 17). Käydyn keskustelun aikana Mauri Sompa esitti Inkeri Tuunasen, Tuulikki Väliniemen ja Hilkka Illmanin kannattamana seuraavan päätösehdotuksen: Katsomme, että Jyväskylän seurakunnalla on niin monia kiinteistöihin liittyviä haasteita, että leirikeskusten tulevaisuudesta päättämistä ei voida pitkittää. Työntekijöitä ei myöskään voida enää pitää epävarmuudessa työsuojelullisistakaan syistä. Periaatepäätös on tehtävä tässä kokouksessa. Seurakunnalla on hyvässä kunnossa oleva Koivuniemen leirikeskus varsin uusine kappeleineen. Se antaa hyvän lähtökohdan seurakunnan leirikeskustoiminnalle. Sen varaan rakentaminen olisi taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Leirikeskuksen käyttöä voidaan tehostaa muokkaamalla nykytiloja niin, että siellä voi samanaikaisesti kokoontua kaksi pienempää ryhmää yhtä aikaa. Koivuniemen keittiötä voidaan hyödyntää tehokkaammin. Siellä on kapasiteettia jopa 100 aterian yhtäaikaiseen valmistamiseen. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle: 1. Seurakunnan leirikeskustoiminta rakennetaan ensisijaisesti Koivuniemen leirikeskuksen varaan. 2. Aletaan kaupungin kanssa neuvottelut Vesalan alueesta tavoitteena seurakunnalle taloudellisesti edullisin lopputulos.

44 3. Neuvottelujen ja kaavaprosessin aikana Vesalan tiloja käytetään siltä osin kuin ne ovat terveellisiä. 4. Lehtisaari liitetään leirikeskustoimeen. 5. Mutasen, Sarpatin ja Tyyppälän kohtalosta päätetään sen jälkeen, kun seurakunnan kiinteistöjen kokonaisselvityksen tiedot ovat käytettävissä. 6. Kysymys seurakunnan keskuskeittiöstä ratkaistaan erikseen. Raija Sipinen esitti, että Koivuniemen leirikeskus säilytetään nykylaajuudessaan ja pidetään kunnossa, minkä lisäksi Vesalaa kehitetään uudisrakennuksen avulla. Esitystä ei kannatettu. Arto Viitala esitti Mikko Jegoroffin ja Erkki Puhalaisen kannattamana päätösesityksen kohtaan 2 seuraavaa lisäystä: Vesalan uudisrakennusinvestoinnin ohella selvitetään myös Verkon tarjoamat mahdollisuudet leiritilaratkaisuun; Esittelijä ilmoitti täydentävänsä päätösesityksensä seuraavaan muotoon kohtaan 2 tehtävällä lisäyksellä: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman (ohjausryhmän raportti ); 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan ja se tuodaan vielä uudelleen arvioitavaksi kirkkoneuvostoon ja erikseen päätettäväksi lokakuun kirkkovaltuustoon Samassa yhteydessä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. Vesalan uudisrakennusinvestoinnin ohella selvitetään myös Verkon tarjoamat mahdollisuudet leiritilaratkaisuun; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen vuoden 2018 kuluessa. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana on tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: täydennettyä pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Mauri Somman esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä täydennetyn pohjaesityksen puolesta äänesti neljä (7) kirkkoneuvoston jäsentä ja Mauri Somman vastaesityksen puolesta kahdeksan (4) jäsentä. Yksi jäsen äänesti tyhjää. Jaa: Ei: Tyhjää:

45 Eeva Harjula Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Maria Taivassalo Arto Viitala Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Raija Sipinen Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on hyväksynyt täydennetyn pohjaesityksen. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo

46 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA VESALAN JA KOIVUNIMEN LEIRIKESKUKSET KEHITTÄMISSELVITYS Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Gummeruksenkatu 7 A 1, JYVÄSKYLÄ puh fax etunimi.sukunimi@lpv.fi

47 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 2/16 SELVITYS VESALAN TAI KOIVUNIEMEN LEIRIKESKUKSEN KEHITTÄMISESTÄ SEURAKUNNAN PÄÄLEIRIKESKUKSEKSI YLEISTÄ LIITEET: Jyväskylän seurakunnalla on tavoitteena luopua osasta leirikeskuskiinteistöjä ja pyrkiä tulevaisuudessa keskittämään toiminta yhteen leirikeskukseen. Selvityksen tarkoituksena on ollut tutkia kahden leirikeskuksen Vesalan ja Koivuniemen kehittämistä siten, että toisesta tulisi seurakunnan pääleirikeskus ja samalla vertailla niiden ominaisuuksia ja kehittämisen potentiaalia. Selvityksen osana on myös laadittu alustavat suunnitelmaluonnokset leirikeskusten tulevaisuuden tarpeiden mukaisista muutoksista. Selvityksessä on kartoitettu mikä on leirikeskuksiin tehtävien muutoksien laajuus, jotta ne voisivat toimia seurakunnan pääleirikeskuksena. Tavoitteena on mahduttaa kahden erillisen noin 35 hengen ryhmän toiminta tiloihin, siten että ryhmät eivät häiritse toisiaan. Koivuniemen kehittämiseksi on tutkittu kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on laajennus nykyiseen päärakennukseen ja toinen vaihtoehto on erillinen lisärakennus. Kolmannessa vaihtoehdossa nykyisen päärakennuksen sisätiloja on järjestelty uusiksi, siten että kaksi ryhmää pystyy toimimaan rakennuksessa samanaikaisesti. Vesalan kehittämisen osalta on päädytty uuden päärakennuksen sijoittamiseen alueelle ja mahdollisesti alueen muista rakennuksista luopumiseen tulevaisuudessa. Selvityksen tilaajana on ollut Jyväskylän seurakunnan kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen. Liite 1: Koivuniemi VE1 asemapiirustus Liite 2: Koivuniemi VE1 pohjapiirustus Liite 3: Koivuniemi VE2 asemapiirustus Liite 4: Koivuniemi VE2 pohjapiirustus Liite 5: Koivuniemi VE3 pohjapiirustus Liite 6: Vesala tontinkäyttösuunnitelma Liite 7: Vesala 1.kerroksen pohjapiirros Liite 8: Vesala 2. kerroksen pohjapiirros ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

48 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 3/16 KOIVUNIEMI YMPÄRISTÖ Koivuniemen leirikeskus sijaitsee valtatie 9:n varrella, non 13 kilometriä Jyväskylästä itään. Leirikeskus on rakennettu kapealle niemelle jyrkän mäen pohjoispuolelle. Niemen kärjessä on kallioinen kaunis luonnontilainen alue. Rakennukset sekä piha-alue sijoittuvat em. alueiden rajaamalle melko ahtaalle tontin osalle. Yllä olevasta kuvasta (Koivuniemi merkitty punaisella ympyrällä) ilmenee ahdas maankäyttö Koivuniemen osalla. Punaisella on merkitty ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja tontteja/alueita ja harmaalla teollisuus- tai varastoalueet. KAAVOITUSTILANNE Leirikeskuksen läheisyydessä on paljon asutusta ja lisäksi muutaman sadan metrin päässä sijaitsee valtatie 9. Alustavien tiedustelujen pohjalta Jyväskylän kaupungin kaavoitus näkee Koivuniemen alueen kehittämisen haasteellisena johtuen niemen ahtaudesta sekä läheisen alueen maankäytöstä, joka painottuu asuin-, loma- ja teollisuusrakentamiseen tukeutuen valtatien läheisyyteen. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

49 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 4/16 PÄÄRAKENNUS JA SEN TAVOITTEET Koivuniemen päärakennus on valmistunut 90- ja 2000 luvun vaihteessa ja siihen on laadittu laajennus Koivuniemen nykyisen päärakennuksen majoituskapasiteetti on 52 petipaikkaa. Se ei palvele hyvin leiriryhmiä, jotka ovat yleensä noin 30 hengen suuruisia ja joita tulisi voida majoittaa kaksi kerralla. Koivuniemi on nykyisin edellä mainituista syistä vajaakäytöllä. Toiminnallisuuden parantamiseksi tulisi majoituspaikkojen määrää kasvattaa 70:een, jotta kaksi ryhmää mahtuisi samanaikaisesti majoittumaan Koivuniemeen. Tämä majoituspaikkojen lisäys vaatii vähintään 20 uuden majoituspaikan verran lisärakentamista. Koivuniemen nykyisissä tiloissa on yksi kokoontumistilana toimiva luokkahuone. Toinen tällainen luokka/kokoontumistila on tarpeen, varsinkin jos leirikeskuksessa toimisi kaksi ryhmää samanaikaisesti, kuten tulevan toiminnan tavoitteeksi on asetettu. Majoituspaikkojen kasvattaminen ja uusi luokkahuone vaativat lisärakentamista. Tässä selvityksessä on tutkittu kahta lisärakentamisvaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 on nykyisen rakennuksen laajennus ja vaihtoehto 2 on erillinen uudisrakennus, johon uudet tilat on sijoitettu. Lisäksi on tutkittu vaihtoehto 3, jossa nykyisen päärakennuksen sisäisillä muutoksilla ollaan parannettu toiminnallisuutta ilman lisärakentamista. Päärakennuksen ruokasali on nykyisellään melko meluinen ja ahdas. Ruokalassa on nykyisin 64 paikkaa. Majoituskapasiteetin kasvattamisen takia tulisi ruokalan olla isompi. Aulassa sisäänkäynnin yhteydessä oleva takka on vähäisessä käytössä, joten sen poistamista on selvitetty. Luokkahuoneen ruokasalin vastainen seinä on siirtoseinä. Luokkatilaa voitaisiin käyttää myös tarvittaessa ruokailutilan jatkeena. Selvityksen aikana on tutkittu myös ruokasalin viereisten huoltotilojen purkamista ja niissä poistuvien tilojen toimintojen sijoittamista päärakennuksen eteläpuoliseen pieneen talousrakennukseen, johon vapautuu tiloja lämmitysjärjestelmän muututtua öljystä maalämpöön. Puretut tilat ovat pyykki/siivous, kioski, toimisto ja varasto. KOIVUNIEMEN LAAJENNUS (VAIHTOEHTO 1) Vaihtoehdossa on tutkittu nykyisen päärakennuksen laajentamista. Laajennuksen sijoittaminen saunan ja olemassa olevan rakennuksen väliin todettiin toimivimmaksi ratkaisuksi. Laajennusta rajaa mäki pohjoispuolella ja ranta länsipuolella, jonka takia mahdollinen rakentamisalue jää melko rajalliseksi. Laajennus on asemoitu samaan koordinaatistoon saunan kanssa. Saunan ja laajennuksen välistä on kulkuyhteys pohjoispuolen luontopolulle. Laajennukseen kulku tapahtuu sisäpihan kautta tai nykyisestä päärakennuksesta sisäkautta. Laajennus kytkeytyy olemassa olevan rakennuksen arkkitehtuuriin katoksen kautta. Nykyisen rakennuksen julkisivussa on katos, jota kannattelee pilaririvi. Tätä pilarikatosteemaa jatketaan myös laajennuksessa. katos rajaa sisäpihaa suojaisaksi ja yhdistää laajennuksen olemassa olevaan rakennukseen, luoden niistä selkeän kokonaisuuden. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

50 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 5/16 Laajennukseen sijoitetut majoitushuoneet ovat neljän hengen huoneita, joissa on yksittäiset sängyt ja oma kylpyhuone. Laajennuksen ryhmätila sijaitsee länsipäädyssä ja se avautuu järvinäkymään. Ryhmätilassa on takkahuonetyyppinen oleskelutila ja minikeittiö. Ryhmätilasta pääsee katetun terassin kautta saunalle. Uusi luokkahuone on sijoitettu päärakennuksen eteläpuolelle huoltoväylän yhteyteen. Luokkaan pääsee olemassa olevasta rakennuksesta suoraan sisäkautta tai ulko kautta purettavan kuistin kohdalta. Luokkahuonelaajennus on asemoitu siten, että huoltokululle ja lastaukselle jää edelleen tarpeeksi tilaa. LAAJUUSTIEDOT Majoitustilojen pinta-ala yht. 182 m² Ryhmätilan ja käytävän pinta-ala 73,5 m² Koko majoituslaajennuksen kerrosala 285 m² Luokkahuoneen pinta-ala 75,5 m² (+ eteinen 2 m²) Koko luokkahuonelaajennuksen kerrosala 85,5 m² Laajennuksen bruttoala yhteensä 285 m² + 85,5 m² = 370,5 m² Majoitustilat: 7 neljän hengen majoitushuoneita, 23m² per huone 1 kolmen hengen majoitushuone, 21 m² Olemassa olevassa rakennuksessa 50 majoituspaikkaa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

51 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 6/16 Laajennuksessa 31 majoituspaikkaa Yhteensä majoituspaikkoja: = 81 KOIVUNEIMEN LISÄRAKENNUS (VAIHTOEHTO 2) Vaihtoehdossa on tutkittu erillisen uudisrakennuksen toteuttamista tontin alueelle. Uudisrakennus on sijoitettu tontin kaakkoispuolelle. Sijainti on tälle tasaiselle maaston osalle luontevin ja lähes ainoa mahdollinen. Uudisrakennus muodostaa Koivuniemen pihapiirin saapumiskulkuväylälle ns. portin viereisen talousrakennuksen kanssa. Uudisrakennuksen luoteispäädyssä on pilaririvikatos olemassa olevassa rakennuksen tapaan, joka luo yhtenäisyyttä rakennusten välillä. Uudisrakennuksen pääsisäänkäynti on sisäpihan puolelta. Uudisrakennuksen uusia tiloja ovat majoitushuoneet, luokka ja takkahuone. Takkahuoneen yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös pieni keittiö eväiden tekoa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

52 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 7/16 varten. Majoitushuoneet ovat neljän hengen huoneita, joissa on yksittäiset sängyt ja oma kylpyhuone. LAAJUUSTIEDOT Ryhmätilan ja käytävän pinta-ala 82 m² Aulan pinta-ala 11,5 m² Majoitustilojen pinta-ala yht. 184 m² Luokkahuoneen pinta-ala 70,5 m² Koko uudisrakennuksen bruttoala 393,5 m² Majoitustilat: 8 kpl neljän hengen majoitushuoneita, 23m² per huone Olemassa olevassa rakennuksessa 50 majoituspaikkaa Lisärakennuksessa 32 majoituspaikkaa Yhteensä majoituspaikkoja: = 82 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

53 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 8/16 KOIVUNEIMEN UUDET TILAJÄRJESTELYT (VAIHTOEHTO 3) Kolmannessa vaihtoehdossa on tutkittu nykyisen päärakennuksen sisällä tehtäviä tilamuutoksia, jotka mahdollistaisivat samanaikaisesti kahden ryhmän toimimisen rakennuksessa. Tilamuutokset eivät vaatisi rakennuksen laajentamista tai lisärakentamista tontille. Näillä varsin vähäisillä sisäisillä muutoksilla voitaisiin parantaa leirikeskuksen toiminnallisuutta huomattavasti. Tätä vaihtoehtoa voitaisiin käyttää siirtymävaiheessa odotettaessa lopullisen leirikeskusratkaisun toteutumista. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

54 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 9/16 Rakennukseen on luotu uusi luokkahuone A purkamalla vanhoja tiloja. Rakennuksessa voisi siten toimia kaksi ryhmää, joilla kummallakin on oma kokoontumistila/luokkahuone. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

55 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 10/16 VESALA YMPÄRISTÖ Vesalan leirikeskus sijaitsee valtatie 23 varrella, noin 16 kilometriä Jyväskylästä länteen Vähä-Vesanka järven rannalla. Metsäinen alue on varsin rauhallinen; seurakunnan omistama alue on laaja ja alueella on muuta rakentamista ja asutusta suhteellisen vähän. Yllä olevasta kuvasta (Vesalan nykyisen päärakennuksen alue merkitty punaisella ympyrällä) ilmenee alueen väljyys ja etäisyys muihin asuin- ja lomarakennuksiin. KAAVOITUSTILANNE Jyväskylän kaupungin kaavoitus pitää leirikeskustoimintaa ja sen kehittämistä Vesalan alueella hyvänä ja kaavoituksellisesti uudis- ja lisärakentaminen alueella on mahdollista ja nykyisen maankäytön mukaista. TONTINKÄYTTÖ Kaikki Vesalan rakennukset on todettu kuntotutkimuksissa niin huonokuntoiseksi, että niiden peruskorjaaminen ja mahdollinen laajentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ja vaikka rakennus/rakennukset korjattaisiin, ei uudet tilat vastaa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

56 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 11/16 parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen käytön asettamia vaatimuksia. Nykyisen suunnitelman mukaisesti päärakennus tullaan poistamaan käytöstä kesän 2018 toiminnan jälkeen. Edellisestä johtuen on selvityksessä ollut tavoitteena sijoittaa Vesalan alueelle yksi päärakennus uudisrakennuksena ja edelleen tavoitteena on alueen muista rakennuksista luopuminen tulevaisuudessa. Päärakennukselle pohdittiin eri vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Pohdinnassa päädyttiin kuitenkin nykyisen päärakennuksen sijaintiin, johtuen mm. riihikirkon läheisyydestä sekä mahdollisuudesta luopua Rysän ja Verkon hallinnasta ja muodostaa niistä omat kiinteistönsä. UUDISRAKENNUS Uudisrakennuksen luonnossuunnittelua ovat ohjanneet seuraavat toiminnalliset tavoitteet: - 2 kpl noin 35 hengen eriytettyä majoitusryhmää - Molemmilla ryhmillä oma kokoontumistila - Yhden huoneen majoituskapasiteetti 3-4 henkeä - Valmistuskeittiö - Ruokailutila noin 100 hengelle - Kokoontumistila noin 80 hengelle - Lisäksi tarvittavat apu- yms. tilat ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

57 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 12/16 Erillinen rantasauna on tavoitteena uudistaa nykyisellä paikallaan ja sen koko olisi vastaava kuin nykyinen. Päärakennuksen sisäänkäynnille luodaan suora näköyhteys Neulakankaantieltä ja sisääntuloväylää korostetaan puurivistöllä. Sisääntuloväylän varteen on sijoitettu ministadion, joka rajaa urheilukenttää. Paikoitusalueet säilyvät pitkälti nykyisillä paikoillaan ja suurissa tapahtumissa nykyistä palloilukenttää voidaan käyttää myös pysäköintiin. Päärakennuksen lounaispuolelle hyvään ilmansuuntaan on sijoitettu pieni leikkipaikka ja sen läheisyyteen kokoontumisaukio. Kokoontumisaukion laidalle tulee oleskelualue, jossa on penkkejä. Alueella olevat pienet hirsirakennukset säilytetään ja niillä rajataan kulkuväyliä. Saunan ja rannan hartaus-/istuskelualue sijaitsevat läheisesti päärakennukseen nähden. Rakennuksen pääidea on ollut sijoittaa yhteistoiminnot rakennuksen keskelle avaraan ja korkeaan tilaan. Tällä alueella pyritään avaamaan näkymiä ikkunaseinän kautta maisemaan ja tuomaan järvi madollisimman vahvasti osaksi rakennuksen identiteettiä. Keskiaulasta lähtee kaksi käytävää - majoitussiipeä, joissa huoneet sijoittuvat keskikäytävän varrelle. Käytävien perällä ovat kokoontumistilat. Keittiön huolto tapahtuu päärakennuksen itäsiiven puolelta, erillään pihan oleskeluja leikkialueesta. Tontille muodostuu kaksi erillistä aukioita, joissa kaksi ryhmää voi hyvin toimia erillään samanaikaisesti. Rakennuksen kummassakin siivessä on 9 kappaletta 3-4 hengen majoitushuonetta. Siivet voidaan eriyttää toisistaan, joten leirikeskuksessa pystyy majoittumaan kaksi erillistä ryhmää, ilman että niiden tarvitsee kulkea toistensa tiloissa. Majoitushuoneet ovat noin 22 m² kokoisia ja ne sisältävät oman kylpyhuoneen. Huoneissa on ajateltu olevaksi 3 yksittäistä sänkyä ja vuodesohva, jonka pystyy avaamaan sängyksi. Kummassakin majoitussiivessä on 36 vuodepaikkaa ja yhteensä koko rakennuksessa 72 vuodepaikkaa. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

58 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 13/16 Uudisrakennuksen muodon vahvimpana elementtinä on polveileva harjakatto. Katto sulkee alleen tilat, jotka ovat rationaalisesti sijoiteltu suorakaiteen muotoisen keskikäytävän varteen. Korkeat harjakatot mahdollistavat myös toisen kerroksen rakentamisen osaan rakennuksesta. Toiseen kerrokseen on sijoitettu eteistilan yläpuolelle rauhaisa ryhmätila ja keittiön päälle IV-konehuone. LAAJUUSTIEDOT Majoitus: Kaksi erillistä yhdeksän majoitushuoneen siipeä 18 neljän hengen majoitushuoneita, 22m² per huone Yhteensä 72 majoituspaikkaa Kokonaisala: Alakerran bruttoala 1374 m² Yläkerran bruttoala 166,5 m² Uudisrakennuksen kokonaisbruttoala 1540,5 m² ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

59 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 14/16 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

60 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 15/16 YHTEENVETO TOIMENPITEET Koivuniemi Päärakennus Rantaa täytetään pihatoimintojen parantamiseksi lämmitysjärjestelmä muutetaan öljystä maalämpöön, jonka seurauksena talousrakennuksesta vapautuu tilaa Ruokalaa suurennetaan takka purkamalla - ruokalaan n. 88 istumapaikkaa Luokkahuoneen siirtoseinä voidaan avata ruokalaan, jolloin saadaan yhteensä n. 120 istumapaikkaa Ruokalan meluisuutta vähennetään ääntä vaimentavilla materiaaleilla Ruokalan tieltä puretut tilat sijoitetaan talousrakennukseen Laajennus VE1 Sijainti päärakennuksen ja saunan välissä laajennus sisältää luokkahuoneen, majoitustilat ja takkahuoneen majoituspaikkoja 31 hengelle Lisärakennus VE2 sijoitettu lounaaseen nykyisen hiekkakentän kohdalle tasaiselle maalle sisältää luokkahuoneen, majoitustilat ja takkahuoneen 32 majoituspaikkaa Rakennuksen sisäiset tilajärjestelyt VE3 Uusi luokkahuone A purettujen tilojen paikalle Vesala Vanha päärakennus puretaan uuden päärakennuksen tieltä kaksi majoitussiipeä, yhteensä 72 majoituspaikkaa Rysästä ja Verkosta luovutaan Sauna uudistetaan vanhalla paikalla Pihan toimintoja järjestellään jonkin verran uusiksi vastaamaan tulevaa toimintaa Urheilukentälle ministadion Kirkolliset toiminnot säilyvät Vesalan läheisyydessä Riihikirkossa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

61 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 16/16 ALUEIDEN KEHITTÄMISEN VERTAILUA Tähän on listattu tekijöitä, jotka tulisi huomioida arvioitaessa alueita ja niiden kehittämistä Jyväskylän seurakunnan pääleirikeskuksena: Koivuniemi Plussat Rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia Luonnonkaunis paikka Uusi ja hieno kappeli Miinukset Tontti on ahdas, lisärakentamisen mahduttaminen haasteellista Rantaa tulee täyttää, jotta pihatoiminnot voidaan mahdollistaa Kaupungin maankäyttö ei pidä ratkaisua tavoiteltavana Naapurikiinteistöt ja valtatie lähellä meluhaitta yms. häiriöt Lisärakentaminen todennäköisesti vaatii kaavan muutoksen Kaavan muuttaminen haastavaa (vesialue, naapurit, kaavarajat) Rakennuksen sisäisillä muutoksilla ahdas kahdelle ryhmälle Hyvien ja uusien tilojen saneeraaminen vain käyttötarkoituksen muutoksen takia on suhteessa kallista Vesala Plussat Rauhallisella paikalla syrjässä kaupungin vilinästä Tontilla hyvin tilaa toiminnalle ja uudisrakentamiselle Mahdollisuudet kehittää ja laajentaa toimintaa myös tulevaisuudessa Kaupunki myötämielinen alueen lisärakentamiselle ja kehittämiselle Uudisrakentamisen kautta voidaan tilat hyvin toteuttaa ja mitoittaa vastaamaan nykyistä ja tulevaa toimintaa Riihikirkko Miinukset Rysän ja Verkon mahdollisen myynnin tuomat epävarmuustekijät Pysäköintipaikkojen viereinen hakkuuaukea epäedullisen näköinen seuraavien parin vuosikymmenen ajan ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

62

63 Liite asiaan nro: 4 Henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelmaa päivittävän työryhmän ehdotus

64 1 Yleistä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi henkilöstösuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Suunnitelman nojalla on tavoiteltu 40 henkilötyövuoden vähennystä. Vähennykset varauduttiin toteuttamaan ennen muuta eläköitymisten yhteydessä. Vuoden 2016 loppuun mennessä oli tehty noin 36 vakituisen päätoimisen tehtävän vähennys. Vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman taustalla on vaikuttanut myös vuonna 2010 kirkkoneuvostossa tehty päätös alueseurakuntien välisestä henkilöresurssien jaosta. Kirkkoneuvosto näki kummankin edellä mainitun suunnitelman päivittämisen ajankohtaiseksi ja päätti kokouksessaan , 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia. Työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Arto Viitala (pj.), hallintojohtaja Anu Lajunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekuri, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola (sihteeri, alkuvaiheessa Jukka Helin) ja yhteistyötoimikunnan nimeämänä työntekijöiden edustajana työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen (kesään asti toimistosihteeri Arja Wirzenius) sekä luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalainen, Inkeri Tuunanen ja Arja Ylhävaara- Perendi. Kirkkoneuvosto on saanut työryhmältä ennen nyt käsillä olevaa loppuraporttia kolme välivaiheen raporttia ( , 57 ja , 117 sekä , 182). Raporteissa, jotka kirkkoneuvosto on kulloinkin hyväksynyt jatkovalmistelun pohjaksi, on pidetty tavoitteena päivitetylle henkilöstösuunnitelmalle samaa henkilöstömäärää, joka on päätetty kirkkovaltuuston hyväksymässä vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmassa. Henkilöstörakenteeseen on kuitenkin pyritty tekemään nykytilanteen ja lähivuosien (vuoteen 2020 asti) vaatimat muutokset. Tämän raportin lopussa luodaan myös alustava katsaus mahdollisuuksiin kehittää henkilöstörakennetta vuosien kuluessa työntekijöiden eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Kirkkoneuvoston edellä mainittujen päätösten yhteydessä käsiteltävänä ollut aineisto on kokonaisuudessaan luettavissa Jyväskylän seurakunnan verkkosivuilla ( Taustaa työskentelylle Uuden Jyväskylän seurakunnan alkuvaiheessa vuosina toteutettiin alueseurakuntien välinen henkilöstöresurssien jako kolmen kriteerin nojalla. Jokainen

65 2 alueseurakunta sai ensinnäkin ns. perusosana neljä virkaa. Toiseksi noin 40 lastenohjaajan tehtävää jaettiin laskennallisesti alueseurakuntien työntekijäkiintiöön 0-7 vuotiaiden lasten määrän suhteessa. Kolmanneksi jaettiin muu silloinen alueseurakuntiin sijoitettu henkilöstö alueseurakunnille ns. väkimääränosana eli kunkin alueseurakunnan jäsenmäärän ja asukasmäärän keskiarvon perusteella. Vuosina puolestaan laadittiin henkilöstösuunnitelma (päätös kirkkovaltuustossa ), joka kosketti muutakin kuin alueseurakuntiin sijoitettua henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelmassa asetettu tavoite vuosille oli 40 henkilötyövuoden vähennys Vähennykset varauduttiin toteuttamaan ennen muuta eläköitymisten yhteydessä. Kullekin yksikölle asetettu tavoite oli henkilöstön lukumäärää koskeva, ei siis suoraan palkkausmäärärahoja pienentävä. Suunnittelun yleisenä tavoitteena oli kuitenkin 13 % säästö henkilöstömenoihin. Helmikuussa 2014 kirkkoneuvosto hyväksyi talouden kiristyessä toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelman, jonka myötä mm. aikaistettiin joitakin vuoden 2011 henkilöstösuunnitelma vähennyksiä. Vuosien kuluessa on tehty joitakin tarkennuksia yksiköiden suunnitelmiin, kuitenkaan luopumatta vähennysten kokonaistavoitteista. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on tehty ylimääräinen papin viran vähennys ja toisaalta henkilökohtaisten erityisjärjestelyjen yhteydessä siirretty yksikköön lapsi ja perhetyöhön 1½ virkaa ja lisäksi kohdistettu Keskustan alueseurakunnan diakonian virasta ½ työpanos oppilaitostyöhön. Myös henkilöstöpäällikön virka lakkautettiin ylimääräisenä vähennyksenä henkilöstöpäällikön siirtyessä hallintojohtajaksi, mutta toisaalta voitiin tuon vähennyksen turvin lykätä aiottua resurssivähennystä hallintopalveluiden toimistosihteereiden osalta. Kirkkoneuvoston päätöksin on lisäksi palkattu joitakin määräaikaisia projektityöntekijöitä (vanhustyö, nuoret aikuiset, Aseman Pysäkki). Henkilöstökertomuksista saatujen tilastojen perusteella vuodesta 2010 vuoteen 2016 on tapahtunut seuraavia muutoksia: - Vuoden 2010 lopussa 305,5 vakituista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää, vuoden 2016 lopussa 269,5 eli vähennys 11,8 % - Vuonna 2010 palkkausmenot ja vuonna eli vähennys 1,9 % Henkilöstömäärää koskeva tavoite on siis suurelta osin saavutettu. Suurimmat ammattiryhmäkohtaiset vähennykset on toteutettu kiinteistötyöntekijöihin (21 %, vakituisten vakanssien määrän ollessa vuoden 2016 lopussa 28) ja lapsityöntekijöihin (16 %, vakituisten vakanssien ollessa vuoden 2016 lopussa 44,5). Henkilöstömenojen euromäärään ovat luonnollisesti 6 vuoden kuluessa vaikuttaneet merkittävästi myös palkkaukseen liittyvät valtakunnalliset ratkaisut ja sikäli 13 % yleistä säästötavoitetta henkilöstömenoihin ei ole ollut mahdollista saavuttaa päätettyjen henkilöstömäärätavoitteiden puitteissa. Henkilöstökulujen vuosittainen määrä on kuitenkin tällä hetkellä euroa pienempi kuin 2010 ja henkilöstökulujen osuus

66 kirkollisverotuloista vuonna 2016 (tasekirjan 2016 mukaan) noin 62 %, kun 2010 vastaava luku oli 73 %. Muita taustaselvityksiä 3 Työskentelynsä kuluessa työryhmä selvitti useita henkilöstösuunnittelun taustatekijöiksi katsottavia aiheita. Seuraavassa tiivistetty kuvaus näistä aihepiireistä. Esimiestyö Jyväskylän seurakunnassa on nykyisin melko selkeästi ns. linjaorganisaation kaltainen esimiesjärjestelmä. Jokaisella on selkeä yksi varsinainen esimies (lisäksi pääsääntöisesti 1-2 ylempää esimiestä). Tätä linja-organisaatiota (esim. kirkkoherra aluekappalainen lapsityönohjaaja lastenohjaaja) täydentää eräänlainen esikuntaorganisaatio (esim. työalasihteerit tai tukipalveluyksiköt). Organisaatiota täydennetään jatkuvasti myös erilaisilla kevytrakenteisilla pysyvillä tai määräaikaisilla työryhmillä. Jyväskylän seurakunnassa on osaksi jo nykyisin ja kirkkoneuvoston tekemän linjauksen mukaisesti jatkossa laajemminkin ns. matriisiorganisaation piirteitä siinä, että lapsityönohjaaja toimii yhteistoiminta-alueen kaikkien lastenohjaajien esimiehenä. Tällöin osalla lastenohjaajia on oma (ylempi) esimies eri henkilö kuin ko. lapsityönohjaan esimies. Nykyinen esimiesjärjestelmä toiminnallisissa yksiköissä on sellainen, että papistolle keskittyy varsin paljon esimiesvastuutta (kirkkoherra, YSP:n johtaja, 9 aluekappalaista, johtava sairaalapappi). Alueseurakunnissa esimiesvastuuta on lisäksi vain lapsityönohjaajilla. Kysymys esimieheksi nimettyjen työntekijöiden mahdollisuudesta varata riittävästi aikaa esimiestyölle on noussut työryhmän työskentelyssä esiin myös sen vuoksi, että suunnitelmissa on käynnistää vuoden 2018 kuluessa ns. työajattomien työntekijöiden työaikakokeilu. Papit, kanttorit, nuorisotyönohjaajat, diakoniatyöntekijät ja lapsityönohjaajat tulisivat ns. moduulityöajan piiriin. Lapsityönohjaajien yhteistoiminta-aluekohtaisen esimiesjärjestelyn lisäksi työryhmä ei esitä alueseurakuntia koskien muita varsinaisia muutoksia. Aluekappalaisten keskeinen esimiesrooli säilytetään. Yhteistoiminta-aluekohtaiset tiimikoordinaattorit voivat kuitenkin antaa tukea aluekappalaisten esimiestyölle. Oman kysymyksensä muodostavat yhteisten työmuotojen esimiesjärjestelyt. Niiden kohdalla työryhmä on päätynyt ehdottamaan tiettyjä muutoksia liittyen tiimien muodostamiseen jonkin verran aiemmasta poikkeavalla tavalla (ks. jäljempänä luku Katsaus yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille ).

67 4 Toimintastrategia ja toimintakulttuurin kehittäminen Jyväskylän seurakunnan strategia Rohkeasti hengellinen, reilusti välittävä - vuoteen 2025 on sisällöltään ytimekäs perustehtävän, tavoitteen, suuntaviivojen ja arvojen määrittely. Strategiasta ei ole suoraan tehtävissä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä henkilöstörakennetta koskien. Seurakunta on ennen muuta seurakuntalaisten yhteisö. Strategiassa painottuu seurakunnan yhteinen vastuu erittelemättä seurakuntalaisten ja työntekijöiden rooleja. Eväiden antaminen lasten ja nuorten turvalliseen kasvuun edellyttää tietenkin lasten ja nuorten parissa työskentelevää henkilöstöä ja tukea tarvitsevien auttaminen edellyttää henkilöstöresursseja diakoniatyöhön. Vaikka strategia ei anna suoria vastauksia henkilöstörakenteeseen, on se kuitenkin asiakirja, jonka tulee ohjata niin kaikkea toimintasuunnittelua kuin myös henkilöstösuunnittelua. Vuoden 2016 strategiaprosessin yhteydessä (mm. toiminta- ja taloussuunnitteluseminaareissa ja esimiespäivissä) käynnistyi myös ns. toimintakulttuurin kehittäminen. Toimintakulttuuria koskevista kysymyksistä esimerkiksi alla mainitut liittyvät henkilösuunnitteluun ja työryhmä on omassa työskentelyssään mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt ottamaan näitä kysymyksiä huomioon. - Kuinka seurakuntalaiset kantavat vastuuta seurakunnan toiminnasta ja kuinka palkattujen työntekijöiden tehtävänkuva voi olla entistä enemmän seurakuntalaisten ohjaamisessa? - Kuinka vahvistetaan yleisesti yksiköiden välistä yhteistyötä? - Luottamushenkilöiden roolin kehittäminen päättäjinä ja toimijoina - Kuinka toimintaa osattaisiin suunnata aiempaa enemmän ns. irrallisille ja avomielisille, uskollisten ja maltillisten ohella, ja mitä tämä tarkoittaisi esim. yhteistyölle yli yksikkörajojen? - Työntekijöiden siirtyminen työyhteisössä uusin tehtäviin - Esimiesten johtamistaitojen kehittäminen - Työntekijöiden osaamisen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittäminen - Missä tarvitaan palvelujen tuottamisen näkökulma (palvelupolut)? - Työntekijöiden työaikaa koskevat kehittämistoimet (hengellisten työntekijöiden mahdollinen työaikakokeilu ja etätyön tai ns. liikkuvan työn mahdollisuudet) - Mikä on leiri- ja retkityön tulevaisuus henkilöstöresurssien näkökulmastakin? - Yhteistyöhankkeet Keski-Suomen seurakuntien kanssa - Miten viestintäosaamista ja -resursseja kehitetään? - Tarvitaanko myös uudentyyppisiä virkoja tai tehtävänkuvia, esim. kampanjoiden ja tapahtumien tuottamiseen sekä markkinointiin? - Kuinka nuorten aikuisten ryhmä otetaan huomioon henkilöstössä? - Kuinka turvataan vastuunkantajien hyvä tavoitettavuus? - Kuinka hallinnollisia menettelyjä keventämällä voitaisiin vapauttaa voimavaroja toimintaan? - Kuinka talouden ja toiminnan näkökulmat liitetään riittävästi toisiinsa ja huolehditaan tähän liittyvästä vastuunkantajien osaamisesta ja yhteistyöstä?

68 - Kuinka vahvistetaan seurakunnan monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista? - Ympäristötyöhön liittyvä osaaminen ja resurssit - Toimitilojen ja niiden käytön kehittäminen henkilöstön näkökulmasta 5 Kirkon tulevaisuussuunnitelmat henkilöstösuunnittelun kannalta Kirkossa on parhaillaan käynnissä kirkolliskokouksen johdolla laaja tulevaisuuden suunnittelu, jossa lähtökohtana on tulevaisuusvaliokunnan mietintö. Seuraavassa eräitä prosessissa esillä olleita henkilöstöönkin liittyviä näkökohtia: - tulee kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että on nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään - tulee kartoittaa ja purkaa vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet - pitää kehittää johtamista kirkossa niin, että johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen, vapaaehtoistyön johtamisen sekä palkatun ja vapaaehtoistoimijoiden hengellisen identiteetin tukemisen - selvitetään siirtymistä virkasuhteista työsopimussuhteisiin, johtamistehtävien määräaikaisuutta, työaikajärjestelyitä ja tehtäväkiertoa - parannetaan edellytyksiä työntekijöiden palkkaamiseen yli seurakuntarajojen - parannetaan seurakuntien sisällä toimivien jumalanpalvelusyhteisöiden toimintaedellytyksiä - kehitetään nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla - työntekijöille on annettava riittävästi vapautta ja vastuuta, työrauha ja mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan sekä kokeilla asioita - työaikamalleja on selvitettävä, mutta työajallista työtäkään ei tule johtaa tarkasti kontrolloimalla tai rajoittaen etätyötä vaan esimiestyötä on rakennettava yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen ja motivoinnin sekä luottamuksen ja työn vapauden lähtökohdista. - kuitenkin tarvitaan esimiestyön vahvistamista: työt on suunniteltava etukäteen yhdessä esimiehen ja muun työyhteisön kanssa, jolloin työtä voidaan priorisoida, kehittää ja jakaa tasapuolisesti Kysymys alueseurakuntamallin kehittämisestä Aiempi keskustelu yhteistoiminta-alueiden merkityksen vahvistamisesta on joissain yhteyksissä herättänyt kysymyksen siitä, pitäisikö saman tien yhdistää nykyisiä alueseurakuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi juuri yhteistoiminta-alueiden mukaisin rajoin. Alueseurakuntien lukumäärän vähentämisellä olisi tietenkin merkittäviä seurauksia henkilöstösuunnittelulle. Näyttää selvältä, että kirkon ja sen seurakuntien tulee tulevaisuudessa uudistaa rakenteitaan niin taloudellisista kuin toiminnallista syistä. Kirkon jäsenyyteen sitoutuminen ja yleensäkin yhteisöllisyyteen sitoutuminen on muutoksessa. Digitalisaatio

69 6 osaltaan muuttaa ihmisten liikkumisen ja osallistumisen tapoja. Yhteiskunnalliset rakenteet hallinnossa sekä sosiaali- ja terveyssektorilla uudistuvat ja jollakin tapaa muuttavat ihmisten suhdetta niin omaan lähialueeseen kuin laajemmin lähiseutuunsa. Seurakunnallisen lähiyhteisön roolille tällä voi olla eri suuntiin vievää vaikutusta. Kirkon rakenteen olennainen kysymys on toisaalta siinä, millaisiin lähiyhteisöihin ihmiset haluavat olla osallisina ja toisaalta siinä, millaiseen laajempaan yhteisöön ihmiset kokevat mielekkääksi kuulua. Sekä kirkon laajoja kokonaisuuksia että lähiyhteisöjä (ytimeltään jumalanpalvelusyhteisöjä) tulee vaalia. Yleisesti ottaen maantieteellä on ollut lähiyhteisöjen muodostumisessa suuri merkitys. Toisaalta esimerkiksi Jyväskylän kaltaisilla kaupunkiseuduilla lähiyhteisöllisyyteen vaikuttaa muitakin tekijöitä kuin kiinnittyminen tiettyyn asuinalueeseen. Jyväskylän alueellakin on kuitenkin kiistämättä yhä paljon merkitystä ihmisten siteillä kotinsa lähialueeseen. Tämä on nähty seurakunnan työlle mahdollisuutena ja tämän varaan on alueseurakuntamallikin paljolti muodostunut. Toisaalta Jyväskylän seurakunnan organisaatiolle on ominaista, että myös koko Jyväskylän seurakunta ilmentää kirkkoa jumalanpalvelusyhteisön merkityksessä eikä ole vain hallinnon tai talouden yksikkö. Taulumäen kirkko kaikkien yhteisenä pääkirkkona on tärkeä symboli kokoseurakunnallisuudelle. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvat Jyväskylässä ovat Jyväskylän seurakunnan jäseniä. Alueseurakunta ei ole tässä merkityksessä jäsenyhteisö, vaikka tärkeä lähiyhteisö ja monille kotiseurakunta onkin. Koko Jyväskylän seurakunnan puitteissa on luonteva paikkansa sille, että ihmiset löytävät paikkansa myös jossakin muussa alueseurakunnassa kuin asuinpaikkansa mukaan määräytyvässä. Ison seurakunnan sisällä on tilaa myös sellaiselle lähiyhteisöllisyydelle, jossa toteutuu ns. henkilöseurakunnan piirteitä, esimerkiksi herätysliikkeen tai kristillisen yhdistyksen toiminnalle ja jopa omille jumalanpalveluksille. Tärkeää on tietenkin, että näiden yhteisöjen sidettä kirkkoon ja paikalliseen seurakuntaan puolin ja toisin vaalitaan. Työryhmä on nähnyt perustelluksi, että nykyisessä tilanteessa ei lähdetä vähentämään alueseurakuntien määrää tai muuttamaan niiden perusteluonnetta. Väliraportissa aihetta käsiteltiin tässä esitettyä laajemmin ja kirkkoneuvosto yhtyi työryhmän näkemykseen. Toisaalta työryhmä ja väliraporttien yhteydessä kirkkoneuvosto on päätynyt näkemään yhteistoiminta-alueiden roolin vahvistamisen tärkeäksi. Periaatteet alueseurakuntien väliselle henkilöstöresurssien jaolle Kirkkoneuvosto on välivaiheen raportteja käsitellessään hyväksynyt valmistelun pohjaksi periaatteen, että alueseurakuntien vuoden 2020 tavoitteen mukainen henkilöstömäärä (124,9 vakanssia, ilman aluesihteereitä) jaetaan neljän yhteistoiminta-alueen kesken seuraavia kriteerejä käyttäen:

70 7 - Nykyinen kasvatuksen (eli varhaiskasvatus ja nuorisotyö) tehtävien määrä 65 jaetaan yhteistoiminta-alueille laskennallisen osuuden mukaan. Laskennallisen osuuden perusteena on osuus kaupungin kaikkien 0-15-vuotiaiden määrästä (alkuvaiheessa raporteissa käytettiin 014-vuotiaiden määrää, koska tämä kävi ilmi kaupungin tilastoissa vielä vuoden 2015 osalta) - Henkilöstösuunnitelman tavoitteen mukainen alueseurakuntien muu kuin kasvatuksen työntekijäresurssi (60,5 kokonaismäärästä 124,9) jaetaan väestömäärään perustuvan viiteluvun mukaisessa suhteessa. Lokakuun 2017 kokouksessa kirkkoneuvosto päätti työryhmän ehdotuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueiden kokoonpanon sekä eräitä muita jatkovalmistelua ohjaavia periaatteita seuraavasti: 1) Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen toteutetaan nykyistä käytäntöä joiltain osin muuttaen siten, että yhteistoiminta-alueita ovat: o Huhtasuon-Keskustan alueseurakunnat o Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon alueseurakunnat o Kuokkalan ja Vaajakosken alueseurakunnat o Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat 2) Varhaiskasvatuksen työalalla (lapsi- ja perhetyö) siirrytään kaikilla yhteistoimintaalueilla sellaiseen johtamisjärjestelyyn, jossa yhteistoiminta-alueen alueseurakuntiin sijoitetuilla lastenohjaajilla on yhteinen johtava työntekijä (lapsityönohjaaja), mutta lastenohjaajien ylempänä esimiehenä toimii oman alueseurakunnan aluekappalainen. 3) Suntiotyössä otetaan tarkemman selvitystyön kohteeksi, mutta myöhemmin ratkaistavaksi, samantapainen järjestely kuin em. varhaiskasvatuksen järjestelyssä. Nykyään kiinteistöpalveluiden yksikköön kuuluvat suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) siirtyisivät alueseurakuntien työyhteisöihin ja aluekappalainen olisi heille ylempi esimies, mutta lähiesimiehenä toimisi - kuten nykyisinkin - yhteistoimintaaluekohtainen tiimivastaava. 4) Nuorisotyön, diakonian ja musiikin työaloille ei luoda samankaltaista lähijohtamisen järjestelyä kuin varhaiskasvatukseen vaan aluekappalainen toimii edelleen alueseurakuntien nuorisotyönohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja kanttoreiden lähimpänä esimiehenä. Tätä johtamista tuetaan siten, että jokaisella yhteistoiminta-alueella on em. työaloja varten tiimikoordinaattori, jolle voidaan erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää ko. työalan toiminnan ja alueseurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen sekä työalan työvuorosuunnittelun liittyviä vastuita. Nykyinen alueseurakuntakohtainen

71 8 tiimiyhdyshenkilöjärjestelmä lakkautetaan. Edellä kuvattu uudistus ei muuta nykyistä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun alueseurakuntakohtaista vastuu-henkilöjärjestelyä. 5) Aluesihteereistä ja ainakin osasta yhteisten työalojen toimistosihteereitä muodostetaan uusi kokoseurakunnallinen tiimi, jolla on yhteinen johtava työntekijä. Aluesihteereiden työpisteitä sijoitetaan yhä myös alueseurakuntiin. Yhteistoiminta-alueiden luonne Alueseurakuntien välisen resurssien jaon laskennalliseksi lähtökohdaksi on siis päätetty ottaa neljä yhteistoiminta-aluetta. Tällä hetkellä nämä YT-alueet ovat lähinnä tiettyjä yhteistyön järjestyjä, eivät varsinaisia rakenteita toiminnalle tai hallinnolle. Yhteistyöalueiden merkitystä on kuitenkin viime vuosina eräissä yhteyksissä myös lisätty ja vuoden 2014 toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelmassa kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi niiden merkityksen vahvistaminen. Pappien ja kanttorien työvuoroja suunnitellaan yhteistoiminta-alueisiin tukeutuen. Kanttoreiden tiimiyhdyshenkilöt on valittu YT-alueittain. Kolmessa aluesihteerin virassa ja yhdessä lapsityönohjaajan virassa työpanos jakautuu YT-alueen puitteissa. Vaajakosken ja Huhtasuon kesken jaetaan pappien ja kanttorien työpanosta YT-alueen puitteissa. Lisäksi suntioiden lähiesimiesjärjestely on toteutettu pääosin näiden yhteistoiminta-alueiden puitteissa. Kirkkoneuvoston linjauksen mukainen varhaiskasvatuksen esimiesjärjestely sekä muiden työalojen tiimikoodinaattoreiden nimeäminen yhteistoiminta-alueittain osaltaan vahvistaa yhteistoiminta-alueiden merkitystä nykyisestä. Tarkoitus on myös joidenkin virkojen työpanosta jakaa yhteistoiminta-alueen puitteissa. Jokaiselle alueseurakuntiin sijoitetulle viralle on kuitenkin jatkossakin tarkoitus osoittaa ensisijainen kiinnitys johonkin alueseurakuntaan ja esimies siellä. Yhteistoiminta-alueen organisaatiorakenteet ovat siis yhä varsin keveitä. Yhteistoimintaalueet tulisikin nähdä ennen muuta hyvänä mahdollisuutena joustavaan, kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistoimintaan, osaamiseen jakamiseen ja muuhun henkilöstöresurssien käyttöön. Tarkoitus ei ole luoda yhteistoiminta-alueista seurakuntalaisten yhteisöjä alueseurakunnan rinnalle. Kuitenkin esimerkiksi leiri- ja retkityössä voi olla paljonkin etua voimien yhdistämisestä. Tietenkin monipuolista yhteistyötä voidaan harjoittaa myös koko Jyväskylän seurakunnan puitteissa sekä rovastikunnallisesti ja muiden toimijoiden kanssa Alueseurakunnista muodostettavien yhteistoiminta-alueiden henkilöstöresurssien jako Työryhmä on saanut käyttöönsä Kirjuri-jäsentietojärjestelmä otetut seuraavat alueseurakuntakohtaiset jäsen-, asukas- ja viiteluvut:

72 9 Aluesrk Hsuo Kmäki Kesk. Klahti Kuokk Palokk Ssal Tkos Vkoski. o k Jäseniä /2017 Asukk /2017 Viiteluku Kirkonjäs % ,7 78,9 66, ,7 73,5 Yhteistoiminta-alueiden kiintiöiden muodostuminen: YT-alue Hsuo-Kesk Kmäki, Klahti, Kuokk.-Vki Palokka-Tki Ssalo Viiteluku (as/jäs) (%) (26%) (23,6%) (18,1%) (32,3%) 0-15 v. % -osuus 22,7 27,9 % 25,6 22,9 kaikista 0-15 v:sta (2016 kaupungin tilasto, 0,9 % ei näy alueiden luvuissa) 0-15 v. määrään 14, ,6 14,9 perustuva laskenn. osuus kasvatuksen työntekijöistä (tehtäviä yht 65, tässä kertyy 64,4) Viitelukuun perustuva 19,5 15,7 14,3 11 osuus muista kuin kasvatuksen työntekijöistä (jaossa 60,5 tehtävää) Uusi tavoite työntek.määrä ,8+19,5 34, ,7 33, ,3 30,9 14, ,9 Katsaus alueseurakuntien henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille Seuraavassa kultakin yhteistoiminta-alueelta ensin tilannekatsaus nykyiseen työntekijätilanteeseen ja sen jälkeen ehdotus henkilöstöjärjestelyistä vuosille Alueneuvostoilta oli pyydetty työryhmän jättämässä lausuntopyynnössä myös konkreettisia ehdotuksia henkilöstöjärjestelyihin alueseurakunnassa ja yhteistoimintaalueella, joskin tuossa vaiheessa näitä ehdotuksia lausuntoihin sisältyi varsiin niukasti.

73 Keskustelua alueseurakuntien/yhteistoiminta-alueiden henkilöstöjärjestelysitä on sittemmin jatkettu kirkkoherran johdolla mm. aluekappalaisten kokouksessa. 10 Pääosalle alueseurakuntien henkilöstöä ei ehdoteta tässä henkilöstösuunnitelmassa muutosta nykyiseen asemaan (tiimikoordinaattorin yhteistoiminta-aluekohtainen tehtävä kylläkin tulee lisävastuuksi moneen virkaan ja nykyinen alueseurakuntakohtainen yhdyshenkilöjärjestelmä jää pois). Kullakin yhteistoiminta-alueella kuitenkin on tiedossa muutamia henkilöstöratkaisuja ja niistä alla olevaan sisältyy joko ehdotus tai maininta selvitystarpeesta. Tarkoitus on vielä ennen asian käsittelyä joulukuun 2017 kirkkovaltuustossa saada alueneuvostoilta uudet lausunnot, joissa ne ottavat kantaa tässä mainittuihin muutamiin yksityiskohtaisiin järjestelyihin. Palokka-Tikkakoski - papin virkoja nyt 4 Palokassa ja 2 Tikkakoskella ja ½ Palokan yhden papin työpanoksesta kohdistetaan nyt Kuokkalan alueseurakuntaan - kanttoreita on 2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella - nuorisotyönohjaajan virkoja on 4 Palokassa ja 2 Tikkakoskella ja yksi Palokan nuorisotyönohjaaja tekee puoliksi varhaiskasvatusta - lapsityönohjaajan virkoja 1 Palokassa ja 1 Tikkakoskella ja viimeksi mainitussa virassa oleva työntekijä jäämässä eläkkeelle arviolta 2020 mennessä - lastenohjaajan tehtäviä 7 (tämä lisäksi on 1 oppisopimuksella työskentelevä, jota ei lasketa kiintiöön); Palokassa on yksi tehtävä avoinna, Tikkakoskella yksi tehtävä tulossa avoimeksi arviolta 2020 mennessä eläkkeelle jäämisen myötä - diakonian virkoja 2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella ja viimeksi mainitussa virassa oleva työntekijä jää eläkkeelle arviolta 2020 mennessä - lisäksi 1 aluesihteerin virka, joka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteeriä 27 (+ 1 oppisopimus), josta on annettu ½ papin työpanos Kuokkalaan eli käytännössä nyt 26,5 työntekijää Tavoite vakansseista Palokka Tikkakoski 2020 Papit 4 2 Kanttorit 2 1 Nuorisotyönohjaajat 4 2 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 3 Diakoniatyöntekijät 2 1 Yhteensä uusi laskennallinen tavoite 25,9 työntekijää, käytännössä 26 vakanssia - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja 3 varhaiskasvatuksessa ja 1 diakoniassa, muissa vakituinen viranhaltija

74 11 - Tikkakosken lapsityönohjaajan virkaa ei enää täytetä (jo aiemman 2011 henkilöstösuunnitelman mukaisesti), kun virka vapautuu eläkkeelle jäämisen yhteydessä ja jatkossa yhteistoiminta-alueella yhteinen lapsityönohjaaja - sovitaan erikseen lapsityönohjaajien työnjako siirtymäajaksi, kun heitä on vielä kaksi - yhden Palokan nuorisotyönohjaajan työpanosta entiseen tapaan ½ varhaiskasvatukseen - Tikkakosken diakonian virka täytetään, kun tulee avoimeksi - avoimena oleva Palokan ja avoimeksi tuleva Tikkakosken lastenohjaaja tehtävä täytetään (otetaan huomioon mahdollinen siirtotarve muilta yhteistoiminta-alueilta) Huhtasuo-Keskusta - pappeja nyt 3 Huhtasuolla ja 5,5 Keskustassa ja Huhtasuo saa lisäksi tällä hetkellä ½ papin työpanoksen Vaajakoskelta (Keskustassa yhteinen virka sairaalapapiston kanssa) ilman vakituista viranhaltijaa Huhtasuon aluekappalaisen virka ja Huhtasuon toinen kappalaisen virka - kanttoreita nyt 1 Huhtasuolla ja 3 Keskustassa ja Huhtasuo saa lisäksi tällä hetkellä Vaajakoskelta ½ kanttorin työpanoksen Keskustan kanttoreista 1 jäämässä eläkkeelle ennen 2020 ja aiemmassa henkilöstösuunnitelmassa tähän yhteyteen oli suunniteltu ½ vähennys ja noin 2020 toinenkin Keskustan kanttoreista jää eläkkeelle - nuorisotyönohjaajan virkoja 2 Huhtasuolla ja 3 Keskustassa, joista tällä hetkellä ilman vakituista viranhaltijaa 1 virka Huhtasuolla ja 1 Keskustassa - lapsityönohjaajan virkoja 2 - lastenohjaajan tehtäviä 7 (tämän lisäksi on 1 oppisopimuksella työskentelevä, jota ei lasketa kiintiöön); Huhtasuon lastenohjaaja jäämässä eläkkeelle arviolta ennen diakonian virkoja 2 Huhtasuolla ja 3,5 Keskustassa (Keskustalla yhteinen diakonian virka YSP:n kanssa oppilaitostyössä) yksi diakonian virka Keskustassa ilman vakituista viranhaltijaa yksi diakonian virka Keskustassa vapautumassa eläkkeelle jäämisen yhteydessä lisäksi aluesihteerin virkoja 2, jotka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteereitä 32 ja lisäksi on saatu ½ papin työpanosta ja ½ kanttorin työpanosta Vaajakoskelta Tavoite vakansseista Huhtasuo Keskusta 2020 Papit 4? 5,5 Kanttorit 1? 3? Nuorisotyönohjaajat 2 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 3? 4 Diakoniatyöntekijät 2 3,5 Vielä määrittelemättä?? 2,3 Yhteensä ,3 = 34,

75 tavoite 34,3 työntekijää - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja arviolta 9 - Huhtasuon aluekappalaisen avoin virka (täytetään) - Huhtasuon avoin toisen kappalaisen virka (täytetään seurakuntapastorin virkana) - lisäksi Huhtasuolle pyydetään tuomiokapitulilta virkamääräys seurakuntapastorin virkaan ja tässä tulisi ½ viran resurssilisäys papistoon yhteístoiminta-alueelle - Huhtasuon nuorisotyönohjaajan avoin virka (täytetään) - Huhtasuon lastenohjaajan tehtävä täytetään, kun tulee avoimeksi - Keskustan nuorisotyönohjaajan avoin virka (täytetään) - Keskustan diakonian avoin virka (täytetään) - Keskustan avoimeksi tuleva diakonian virka (täytetään) - toinen lapsityönohjaajista saa vastuulleen yhteistoiminta-alueen varhaiskasvatuksen tiimin esimiehenä toimimisen ja toinen heistä siirretään vuoden 2018 aikana erikseen päätettävällä muuhun tehtävään (ensisijaisesti tehtävään, jossa sijoitus Keskustaan ja vastuualueena mm. vapaaehtoistyön koordinointi, Aseman Pysäkki ja Seppä; tämä virka voi olla myös diakonian virka, koska kummankin alueseurakunnan lapsityönohjaajalla on myös diakonin koulutus) - edellä mainituista täytettävistä ja vielä em. ehdotuksessa määrittelemättä olevasta henkilöstöresurssista pyydetään asianomaisten alueneuvostojen lausunnot tarkasteltavaksi otetaan ainakin em. virka, johon toinen lapsityönohjaajista siirtyisi sekä varhaiskasvatuksen tehtävä ja kanttorin virka - Avoimeksi tulevan Keskustan kanttorin viran täytön yhteydessä selvitetään mahdollisuus Taulumäen kanttorien (A-virka ja C-virka) työpanoksen kohdistamiseen Huhtasuo- Keskusta yhteistoiminta-alueelle Keltinmäki-Korpilahti-Säynätsalo - pappeja nyt 4 Keltinmäessä, 2 Korpilahdella ja 2 Säynätsalossa Keltinmäen aluekappalaisen arviolta eläkkeelle kanttoreita 2 Keltinmäessä, 1 Korpilahdella ja 1 Säynätsalossa - nuorisotyönohjaajan virkoja 3 Keltinmäessä, 1 Korpilahdella ja 2 Säynätsalossa yksi eläkkeelle jääminen arviolta 2020 (Keltinmäessä) - lapsityönohjaajan virkoja 1 (yhteinen kolmelle alueseurakunnalle) lapsityönohjaaja jäämässä eläkkeelle arviolta lastenohjaajan tehtäviä 5 Keltinmäessä, 2 Korpilahdella ja 3 Säynätsalossa - diakonian virkoja 3 Keltinmäessä, 1 Korpilahdella ja 2 Säynätsalossa yksi jäämässä eläkkeelle arviolta 2018 (Keltinmäki) - lisäksi 1,5 aluesihteerin virkaa, jotka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteereitä 35

76 13 Tavoite vakansseista Keltinmäki Korpilahti Säynätsalo 2020 Papit Kanttorit Nuorisotyönohjaajat Lapsityönohjaaja (yhteinen) Lastenohjaajat ? Diakoniatyöntekijät Yhteensä ? ? uusi tavoite 33,8 työntekijää (käytännössä 34 vakanssia) - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja 4 (pappi, nuorisotyönohjaaja, lapsityönohjaaja, diakoniatyöntekijä; kaikki ovat Keltinmäkeen sijoitettuja virkoja) - aluekappalaisen virka Keltinmäessä täytetään, kun tulee avoimeksi - nuorisotyönohjaajan virka Keltinmäessä täytetään, kun tulee avoimeksi - Lapsityönohjaajan virka täytetään, kun tulee avoimeksi - edellä mainituista täytettävistä ja edellytetystä vähennyksestä pyydetään vielä lausunnot alueneuvostoilta (tarkasteltavaksi on otettava ainakin lastenohjaajien määrän pienentäminen yhdellä siirtämällä yksi lastenohjaajista toiselle yhteistoiminta-alueelle tai diakonian viran vähentäminen; mahdollista on myös esimerkiksi diakonian virassa painottaa perhediakoniaa) Säynätsalossa vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan oli kirjattu lastenohjaajan tehtävän vähennys 2019 (siirtona muualle) Kuokkala-Vaajakoski - pappeja nyt 3 Kuokkalassa ja 4 Vaajakoskella Kuokkala saa lisäksi tällä hetkellä ½ papin työpanoksen Palokasta työpanoksen ja Vaajakoski antaa ½ papin työpanoksen Huhtasuolle 2018 Vaajakosken aluekappalainen eläkkeelle - kanttorin virkoja 2 Kuokkalassa ja 2 Vaajakoskella Vaajakoskella vuoden 2017 loppuun asti järjestely, jossa Taulumäen C- kanttorin virka sijoitettu Vaajakoskelle ja sen työpanoksesta puolet kohdistettu Huhtasuolle - nuorisotyönohjaajan virkoja 3 Kuokkalassa ja 3 Vaajakoskella - lapsityönohjaajan virkoja 1 Kuokkalassa ja 1 Vaajakoskella Vaajakosken lapsityönohjaajan virka ei vakituisesti täytettynä - lastenohjaajan tehtäviä 3½ Kuokkalassa ja 4 Vaajakoskella Vaajakoskella arviolta yksi eläkkeelle 2020 mennessä - diakonian virkoja 2 Kuokkalassa ja 2 Vaajakoskella - lisäksi aluesihteerin virkoja 2, jotka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteereitä 30,5

77 14 Tavoite vakansseista Kuokkala Vaajakoski 2020 Papit 4? 4? Kanttorit 2 1? Nuorisotyönohjaajat 3 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 4 Diakoniatyöntekijät 2 2 Vielä määrittelemättä?? 0,9 Yhteensä ,9 = 30, uusi tavoite 30,9 työntekijää - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja 3 (Vaajakosken kanttorin virka, Vaajakosken aluekappalaisen virka, Vaajakosken lastenohjaajan tehtävä) - lisäksi avoimena Vaajakosken lapsityönohjaajan virka, joka kuitenkin kirkkoneuvoston linjauksen mukaisesti lakkautetaan ja yhteistoiminta-alueelle jää 1 yhteinen lapsityönohjaajan virka - Vaajakosken aluekappalaisen virka täytetään, kun tulee avoimeksi - Kuokkalan nykyinen ½ lastenohjaajan työsuhde Kuokkalassa voidaan muuttaa kokoaikaiseksi - ehdotukseen sisältyy yhden papin viran lisääminen (seurakuntapastorin virka, sijoitus Kuokkalaan), alueneuvostot ottavat tähän kantaa ja samassa yhteydessä myös muuhun vielä määrittelemättä olevaan henkilöstöresurssiin (tarkasteltavaksi ainakin varhaiskasvatus ja kanttoriresurssi) Katsaus yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille Tilannekatsaus Yhteinen seurakuntapalvelu (YSP) - työntekijöitä tällä hetkellä yhteensä 27 pappeja 5, toimistosihteereitä 2, diakonian yksikössä 5, lähetyksen ja kansainvälisen vastuun yksikössä 3, lapsi- ja perhetyön yksikössä 5½, nuorisotyön yksikössä 6 (+ määräaikainen nuorten aikuisten työn virka)

78 15 ja lisäksi oppilaitostyössä ½ diakonin työpanos Keskustan alueseurakunnasta - avoimina tällä hetkellä seuraavat virat: yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (I kappalainen) lapsi- ja perhetyön työalasihteeri nuorisotyön työalasihteeri toimistosihteeri diakonian virka (aiemmin päihde- ja kriminaalityö) - eläkkeelle jäämisiä odotettavissa 2020 mennessä 1 diakonian viranhaltija - yhteisessä seurakuntapalvelussa on jo toteutettu 2011 henkilöstösuunnitelman mukaiset henkilöstövähennykset, joiden ohella on kuitenkin tehty lisävähennyksenä papin viran vähennys, mutta vastaavasti on tehty ½ viran lisäys oppilaitostyöhön sekä henkilökohtaisina erityisjärjestelynä yksikköön on lisätty varhaisiänmusiikkikasvattajan virka sekä ½ varhaiskasvattajan virka (pyhäkoulutyö) Viestintä - viestintäpäällikkö ja 4 tiedottajaa - ei avoimia virkoja, eikä tiedossa eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä - henkilöstösuunnitelman 2011 mukaiset vähennykset tehty Taulumäen yksikkö - kirkkoherra, virastopappi, vastuukanttori, C-kanttori - C- kanttorin virka vuoden 2017 loppuun saakka sijoitettuna Vaajakosken alueseurakuntaan (viranhaltija määräaikaisesti 50 %) - ei avoimia virkoja, eikä tiedossa eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä, ei myöskään henkilöstösuunnitelmaan 2011 merkittyjä vähennyksiä Perheasiainneuvottelukeskus ja sairaalasielunhoito - nämä ovat kumpikin yhteisjohtokunnan alaisia, muitakin keskisuomalaisia seurakuntia koskevia työaloja, eli lähtökohtaisesti erillisyksiköitä, joskin Jyväskylän seurakunnan yhteydessä - Perheasiainneuvottelukeskuksessa on 6 virkaa ja erillisellä päätöksellä on tehty määräaikainen virkajärjestely vuoteen 2020 asti ja vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman perusteella toteutetaan tuolloin eläkkeelle jäämisen yhteydessä vähennys (0,75 virkaa) - sairaalapappien virkoja on 3½ (yhteinen virka Keskustan alueseurakunnan kanssa) ja suunnitellut vähennykset on toteutettu ja tiedossa ei ole eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä Kysymys kasvatuksen työalojen organisoinnista yhteisten työntekijöiden osalta - kasvatuksen organisoinnin kokonaisuutta selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa kesäkuun alussa 2017 ja kirkkoneuvosto merkitsi sen tiedoksi sekä antoi henkilöstötyöryhmälle ohjeen ottaa raportti huomioon omassa valmistelussaan. Muun laajan aineiston ohella raporttiin sisältyy ehdotus nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen työalasihteereistä seuraavasti:

79 o Lapsi ja perhetyön työalasihteerin ja nuorisotyön työalasihteerin virat avataan haettaviksi. Sitä ennen kyseisten virkojen tehtävänkuvat tarkistetaan. o Lapsi- ja perhetyön työalasihteerin virkanimike muutetaan varhaiskasvatuksen työalajohtajaksi ja nuorisotyön työalasihteerin virkanimike muutetaan nuorisotyön työalajohtajaksi. - työalasihteerien tehtävänä on tällä hetkellä toimia omassa yksikössään johtavana työntekijänä (lapsi- ja perhetyön yksikössä 5 alaista, joista yksi 50 %; nuorisotyön yksikössä myös 5 alaista + 1 määräaikainen kesään 2018 asti) - nuorisotyön tiimissä on runsaasti kausityöntekijöitä kesäisin Lehtisaaressa ja heille lähiesimiehenä toimii yksi yksikön nuorisotyönohjaajista Lähtökohtia yhteisten työalojen henkilöstöjärjestelyille 16 - tiettynä ongelmana voidaan pitää sitä, että Taulumäen yksikkö on organisaatiossa melko erillinen yhteisestä seurakuntapalvelusta ja ylipäätään sitä, että yhteiset toiminnalliset työntekijät jakautuvat niin selvästi eri yksiköihin (Taulumäki, YSP ja myös viestintä) - organisaatiota tulee kehittää siten, että nämä yhteiset yksiköt muodostavat nykyistä tiiviimmin yhden työyhteisön, jossa on sitten erilaisia tiimejä - yhteisten työntekijöiden työyhteisöä osaltaan täydentää kirkkoneuvoston linjauksen mukainen yhteinen sihteeritiimi ja ehkä myös PAK ja sairaalasielunhoito - Taulumäen yksikölle on alun perin, Jyväskylän seurakunnan aloittaessa toimintansa 2009, ajateltu tehtäväksi toimia myös musiikki- ja jumalanpalveluselämään kehittävänä ja koodinoivana yksikkönä, mutta tämä rooli ei ole kovin vahva etenkään jumalanpalvelusten yhteisen kehittämisen osalta - vastuukanttorin rooli rinnastuu monilta osin työalasihteereiden rooliin, mutta toisaalta Taulumäen kanttorin tehtävätkin ovat kuormittavia; kanttoreiden keskuudesta onkin esitetty ehdotus, että olisi erikseen Taulumäen kanttori ja enemmän työalasihteerin virkaa vastaava musiikin työalasihteerin virka - yksi kysymys on kirkkoherran toimiminen esimiehenä suoraan varsin isolle työntekijämäärälle (17) ja näyttää selvältä, että kirkkoherran tulee jatkossakin olla esimies ainakin aluekappalaisille (9) ja ainakin yhdelle johtavalle työntekijälle yhteisissä työntekijöissä sekä kirkkoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa hallintojohtajalle muita ovat tällä hetkellä hallintosihteeri, Taulumäen kanttori ja Taulumäen/viraston pappi, viestintäpäällikkö sekä PAK:n johtaja ja johtava sairaalapappi viestintä oli aiemmin YSP:ssä ja ratkaisu haluttiin muuttaa 2012 siten, että viestintäpäällikkö suoraan kirkkoherran alaisuudessa - YSP:n johtokunnan lausunnossa ehdotetaan, että I kappalainen eli yhteisen seurakuntayön johtaja voisi toimia viestintäpäällikön esimiehenä ja että viestintä toimisi yhteisiä tehtäväalueita johtavan johtokunnan alaisuudessa, jolloin johtokunta olisi samalla myös toimitusneuvosto - toisaalta, kuten vuosien kokemus viestintäyksikön sijoittumisesta yhteiseen seurakuntapalveluun osoitti, viestinnän em. ratkaisuun liittyvä etäisyys kirkkoherrasta ja kirkkoneuvostosta ei ole ongelmaton - nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan tehtävä on syytä ottaa henkilöstöjärjestelyihin liittyen tarkasteltavaksi (myös kirkkoneuvoston vuodelle 2018

80 hyväksymien toimintasuunnittelun painopisteiden mukaan tarkastellaan ja kehitetään luottamushenkilöorganisaatiota) johtokunnan roolia on mahdollista kehittää asiantuntijaryhmän suuntaan, kuten yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausunnossa on kaavailtu ( Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta katsoo, että sen rooliin kuuluu kokonaiskirkollisen ja yhteiskunnallisen tilanteen lukeminen ja niihin perustuvan syötteen antaminen työaloille. Tässä voidaan hyödyntää johtokunnan jäsenten kontakteja eri tahoihin. Ideaalitilanne olisi, että johtokuntaan valittaisiin henkilöitä, joiden katsottaisiin omaavan erityistä asiantuntijuutta... ) Yhteisten työalojen henkilöstöjärjestelyt ja niihin liittyvät muutokset organisaatioon 17 - Nykyinen yhteinen seurakuntapalvelu (YSP) ja Taulumäen yksikkö yhdistetään muodostamaan yhteinen seurakuntatyö tekninen, mm. talousarviossa käytetty termi kokonaisuudelle voinee olla kokoseurakunnalliset tehtäväalueet - I kappalainen toimii yhteisen seurakuntatyön johtajana (ja kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä) ja hänen tehtävänkuvassaan painottuu myös lähivastuu Taulumäen kirkosta - Yhteinen seurakuntatyö muodostuu seuraavista neljästä tiimistä: 1) Missio, messu ja musiikki 2) Kasvatus 3) Diakonia 4) Sihteeripalvelut kunkin tiimin johtajaksi nimetään määräaikaisesti (esim. 4 vuotta) tai pysyvästi yksi tiimin työntekijöistä tiimin sisällä voi olla vastuualueita (tehtäväaloja), joiden työntekijät voivat muodostaa alatiimejä tiimin johtajan esimiehenä toimii I kappalainen eli yhteisen seurakuntatyön johtaja - Viestintätiimi (viestintäpäällikkö + 4 tiedottajaa) toimii yhteisen seurakuntatyön kokonaisuuden rinnalla kuitenkin siten, että kirkkoherra toimii viestintäpäällikön esimiehenä ja viestintä ei ole johtokunnan alaisuudessa vaan suoraan kirkkoneuvoston - Yhteisen seurakuntayön ulkopuolelle jäävät myös Perheasiainneuvottelukeskus (PAK) ja sairaalapappien tiimi, jotka kumpikin toimivat oman yhteisjohtokuntansa alaisuudessa ja ovat luonteeltaan maakunnallisia erillisyksiköitä myöhemmän selvityksen kohteeksi otetaan, voisiko yhteisen seurakuntapalvelun johtaja toimia PAK:n johtajan ja johtavan sairaalapapin esimiehenä, mutta yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan alaisuuteen nämä erillisyksiköt omine johtokuntineen eivät voi tulla joka tapauksessa myös PAK ja sairaalapapit voivat toimia monin tavoin yhteistyössä yhteisen seurakuntapalvelun tiimien kanssa - Yhteisen seurakuntatyön neljä tiimiä muodostuvat seuraavasti: Missio, messu ja musiikki

81 18 mukaan kuuluu vastuu Taulumäen kirkon toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä tiimin muodostavat Taulumäen kanttori, musiikin työalajohtaja, 3 varhaisiän musiikkikasvattajaa, nuorisomuusikko (tehtävänimike muutetaan), lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työalajohtaja, kansainvälisen työn pappi, lähetyskasvatussihteeri ja kansainvälisen työn diakoni sekä lisäksi seurakuntapastori, jolla on vastuuta mm. ns. virastopapin tehtävistä sekä I kappalaisen ja Taulumäen kanttorin kanssa erityisvastuuta Taulumäen kirkon toiminnasta o musiikin työalajohtajan tehtävä olisi uusi ja viran saaminen edellyttää kanttorityövoiman tarkastelua yhteisen tiimin ja alueseurakuntien välillä (henkilöstösuunnitelma 2011 mukaan Taulumäen yksikköön on sijoitettuna ns. C-kanttorin virka, jonka työpanosta kohdistetaan pääosin alueseurakuntiin ja ko. virka on tällä hetkellä tilapäisesti sijoitettuna alueseurakuntaan) Kasvatus tiimin muodostavat nuorisotyön työalajohtaja, varhaiskasvatuksen työalajohtaja, 2 erityisnuorisotyönohjaajaa, vammaisnuorisotyönohjaaja, perhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen ohjaaja (osa-aikainen 50 % virka pyhäkoulutyötä varten), kasvatuksen pappi, 2 oppilaitospappia ja lisäksi Keskustan alueseurakunnan diakoni kohdistaa 50 % työstään oppilaitostyöhön) erikseen ratkaistaan, voidaanko Lehtisaari-partio nuorisotyönohjaajan vastuualueita muuttaa siten, että leirikeskuspalvelut ottavat vastuun Lehtisaaren kiinteistöhuoltoon ja ehkä myös emäntäpalveluihin liittyvistä tehtävistä Diakonia tiimin muodostavat diakonian työalajohtaja, 3 erityistyön diakoniatyöntekijää + yksi nyt avoimena oleva diakonian virka o avoimena oleva virka täytetään ja viran nimikkeestä, tehtävänkuvasta ja kelpoisuusehdosta päätetään myöhemmin erikseen (lähtökohtana YSP:n johtokunnan lausunto siitä, että virka olisi yhteiskunnallisen työntekijän virka, jonka vastuulla on ainakin poliisi, pelastuslaitos, henkisen huollon toiminta, rikosseuraamuslaitoksen paikalliset toiminnot, suurimmat liikeyritykset) Sihteeripalvelut sihteeripalveluiden tiimi kootaan nykyisistä 6,5 aluesihteeristä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä sekä hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin syntyessä myös osasta kirkkoherran viraston toimistosihteereitä

82 19 sihteeripalveluiden tiimi kohdistaa työtään niin alueseurakuntiin kuin yhteisiin yksiköihin (tukipalveluyksiköiden sihteeripalvelut kuitenkin toteutetaan tästä tiimistä erillään) YSP:n johtokunnan lausunnon mukaisesti sihteeritiimiin muodostamisen yhteydessä ratkaistaan myös sovellusasiantuntijatehtävien kohdentaminen tietyille osaajille sihteeripalveluiden tiimin tarkempi kokoonpano, työnjako ja toimintaperiaatteet suunnitellaan ja päätetään erikseen vuoden 2018 kuluessa - henkilöstökoulutuksen työhyvinvoinnin koordinointiin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät otetaan erikseen tarkasteltavaksi ja tavoitteena pidetään mm. sitä, että niistä on työalajohtajilla ja työsuojelupäälliköllä nykyistä selkeämmin vastuualueet Katsaus tukipalveluiden henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille Kiinteistötyöntekijöiden vähennykset toteutuneet vakituisen henkilöstön osalta henkilöstösuunnitelman mukaisesti, mutta haasteena on, että kiinteistöjen määrä ei ole toistaiseksi vähentynyt kiinteistöstrategian mukaisesti ja että toiminnansuunnittelussa ei ole riittävästi kyetty huomioimaan vähentynyttä kiinteistöhenkilökunnan määrää. Hautaus- ja puistopalveluissa on vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmassa edellytetyt vähennykset toteutettu eläköitymisten kautta ja lisäksi on toimintakuluissa säästetty vähentämällä kausityöntekijöitä. Hautaustoimen päällikön tehtäviin lisätty työsuojelupäällikön tehtävä (2015). Ympäristöasioiden vastuu tehtävät voitava jatkossakin sisällyttää johonkin tehtävään. Krematorion tekninen erityisasiantuntemus välttämätöntä. Krematoriopalvelun merkitys on lisääntynyt jatkuvasti. Leirikeskuspalveluissa ja emäntäpalveluissa vähennykset toteutettu suunnitelman mukaisesti (yhteensä noin 2 henkilötyövuotta). Leirikeskuksissa lähivuosien henkilöstöratkaisut liittyvät paljolti leirikeskuskiinteistöjä koskeviin ratkaisuihin. Mikäli voidaan toteuttaa kirkkoneuvoston linjaama visio siitä, että viimeistään 10 vuoden kuluttua seurakunnalla on vain yksi leirikeskus, jonne mahdollisesti voitaisiin sijoittaa emäntäpalvelunkin keskuskeittiö, voitaisiin leirikeskus- ja emäntäpalvelun henkilökunta jopa puolittaa nykyisestä noin neljästätoista. Hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut yhdistetty yhdeksi hallintopalveluisen yksiköksi ja 2011 päätetyt vähennykset toteutettu: puhelinvaiheenhoitajan, henkilöstöpäällikön, toimistovirkailijan ja palkanlaskijan virka lakkautettu. Todettakoon, että vuodesta 2009 lähtien hallintotehtävistä on vähennetty 6,7 vakanssia, määrän ollessa nykyisin 11.

83 20 IT-aluekeskuksessa suunniteltu yhden henkilötyövuoden vähennys toteuttamatta (toteutetaan suunnitelman mukaan työntekijän eläköityessä). Kokonaisresursseja arvioitaessa on huomioitava koko aluekeskuksen palvelutoiminta ja myös todennäköinen tietosuojavastaavan tehtävän sisällyttäminen IT-aluekeskuksen vastuulle vuodesta 2018 alkaen. Tukipalveluissa on ajateltavissa joiltain osin palkatun henkilöstön korvaamista ostopalveluilla. Tällöin on kuitenkin huomioitava arvonlisävero 24%, joka jää seurakunnan lopulliseksi kustannukseksi. Tässä vaiheessa tukipalveluiden osalta voidaan todeta seuraavat selvitystyön kohteeksi vuonna 2018, tai viimeistään 2020 otettavat kysymykset: - Kiinteistötyöntekijöistä pääosa siirretään alueseurakuntien työntekijöiksi ja samanaikaisesti kiinteistöpalveluihin perustetaan 3-4 kiinteistötyöntekijän tehtävää teknistä huoltoa ja ylläpitoa varten (myös hautausmaiden kappeleiden suntiopalveluiden toteuttaminen ratkaistaan samassa yhteydessä yhteistyössä hautauspalveluiden kanssa) tässä vaiheessa em. selvitettävän järjestelyn tavoitteeksi asetetaan muutoksen toteuttaminen aiemmin asetetun 2020 henkilöstömäärätavoitteen puitteissa - Leirikeskustoimintojen ja emäntäpalveluiden yhdistäminen ja henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen (tässä vaiheessa ei voida määrällistä vähennystavoitetta asettaa, sillä järjestely riippuu leirikeskusratkaisusta ja sen aikataulusta sekä ostopalvelujen käytön laajuudesta) - Selvitetään lisäksi ostopalveluiden laajentamista siivouspalveluissa, millä voi olla vaikutusta kiinteistö- ja leirikeskushenkilöstön määrään - Ylipuutarhurin jäädessä kokonaan eläkkeelle tarkennetaan viran nimike ja tehtäväkuva siten, että viran yhtenä painopistealueena on ympäristötyö - hallintopalvelut: aiemmin päätetty vähennysten taso saavutettu, mutta selvitetään mm. työnjakoa kirkkoherran viraston kanssa ainakin hallintosihteereiden osalta) Lapsivaikutusten arviointi - henkilösuunnitelman vaikutuksia lasten ja perheiden tilanteeseen on arvioitu eri yhteyksissä prosessin kuluessa ja yhteenveto lapsivaikutuksista on tiedossa siinä vaiheessa, kun voidaan tehdä alueseurakuntien lausunnot huomioon ottaen esitys muutamista yksityiskohtaisista henkilöjärjestelyistä alueseurakunnissa (luku lapsivaikutusten arviosta liitetään myöhemmin henkilöstösuunnitelmaehdotukseen joulukuun kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa käsiteltäväksi Mahdollisuudet kehittää henkilöstörakennetta Vuosina jää arviolta noin 80 Jyväskylän seurakunnan työntekijää eläkkeelle ja tämä antaa tarvittaessa mahdollisuuden myös henkilöstömäärän supistamiseen ilman irtisanomisia. Henkilöstötilannetta tulee seurakunnan talousennusteiden valossa ja muiden ajankohtaisten

84 Kuulemiset ja lausunnot 21 tekijöiden nojalla arvioida myös vuosittain ja tarvittavassa laajuudessa myös rekrytointien yhteydessä. - yhteistyötoimikunta käsitteli henkilöstösuunnittelua ensimmäisen kerran keväällä 2017 ja yhteistyötoimikunta antoi seuraavana lausunnon: - Yhteistyötoimikunnan lausunto kirkkoneuvostolle koskien henkilöstötyöryhmän raporttia. Todetaan, että selvitys on tehty hyvin. Esimiestyölle tulee taata riittävä työaika. Henkilöstösuunnitelman käyttöönotolle tulee laatia aikataulu ja siitä avoin tiedotus henkilöstölle riittävän ajoissa ja selkeästi. - alueneuvostoilta pyydettiin laajan kysymyssarjan nojalla lausunto elokuussa 2017 ja lausunnot on käsitelty kirkkoneuvostossa lokakuun kokouksessa ja otettu huomioon asian valmistelussa ja alueneuvostot antavat myös marras-joulukuussa 2017 lausunnot konkreettisten toimenpiteiden osalta - työntekijöitä kuultu alueneuvostojen ja ysp:n johtokunnan lausunnon pohjaksi - yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta antoi lausunnon marraskuussa ja sitä on keskeisiltä osin siteerattu käsillä olevassa raportissa ja lausunto kokonaisuudessaan kirkkoneuvostolle tiedoksi marraskuun 2017 kokouksessa - lisäksi kirkkoherra on kuullut erikseen vastuukanttoria, viestintäpäällikköä, PAK:n johtajaa johtavaa sairaalapappia sekä eri yhteyksissä myös aluekappalaisia - ennen kirkkoneuvoston marraskuun kokousta myös kirkkoherran viraston ja hallintopalveluiden työntekijöiden kuuleminen - kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta on antanut seuraavan lausunnon: - Suntiotyövoiman siirtäminen alueseurakuntien työntekijöiksi on perusteltua monestakin eri syystä. Suntioiden tehtävät painottuvat alueseurakuntien toiminnan tukitehtäviin, joita suntiokoulutuskin pääosin tukee. Selkeäksi puutteeksi on koettu kiinteistöihin liittyvän asiantuntemuksen ja koulutuksen puuttumine. Kiinteistöjen nykyaikainen hoito- ja ylläpito vaatii kiinteistöhuollon erityiskoulutusta jota on päivitettävä jatkuvalla täydennyskoulutuksella. Kiinteistöhallintoon tulisi perustaa 3-4 kiinteistötyöntekijän tehtävää joihin tulisi valita alan koulutuksen omaavia henkilöitä. Tässä yhteydessä tulisi hautausmaiden kappelityöt siirtää alueilla toimiville kappelisuntioille. Tätä muutosta voidaan perustella mm. nykyisellä valtionkorvausjärjestelmällä, joka on korvaus hautaustoimesta tehtävästä työstä. Nykyinen järjestelmä on jo olemassa Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken alueseurakunnissa, joissa alueiden suntiot hoitavat kaikki hautaustoimituksiin liittyvät tehtävät. - Nykyisin leirikeskuspalvelujen henkilöstöä työskentelee Mutasen, Koivuniemen ja Vesalan leirikeskuksissa ja emäntäpalvelut toimivat Palokan seurakuntakeskuksen yhteydessä olevassa valmistuskeittiössä. Kirkkoneuvoston linjaama yhden leirikeskuksen malli tarkoittaa väistämättä sekä toiminnan kannalta tarpeettomista leirikeskuksista luopumista että leirikeskuspalvelujen henkilöstömäärän sopeuttamista yhden leirikeskuksen tarpeisiin. Samassa yhteydessä tulee tarkastella leirikeskuspalvelujen, Lehtisaaren ja emäntäpalvelujen yhteen liittämistä sekä kehittää ja keskittää partiotoiminnalle tarjottavissa olevia puitteita.

85 Liite asiaan nro: 5

86 Liite asiaan nro: 6

87 Liite asiaan nro: 1 Leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Ohjausryhmän raportti

88 1. Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia kirkkoneuvostolle kesäkuun kokoukseen 2017 tuotavaksi leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa ( ) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu. Luonnollisesti myös 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia luo puitteet myös leirikiinteistöjä koskeville suunnitelmille. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Alueneuvostojen ja johtokuntien lausuntoja pyydetään kuitenkin vasta aikaisintaan kirkkoneuvoston käsiteltyä raporttia. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään valittiin hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj Heikki Tynkkynen, kirkkovaltuuston vpj Erkki Puhalainen ja kirkkoneuvoston vpj Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja 1

89 (ohjausryhmään on osallistunut vs yhteisen seurakuntapalvelunpalvelunjohtaja. Tuomas Palola) Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut 1) toiminnallinen työryhmä: vs. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Ohjausryhmän työskentely: Ohjausryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa( , , , , , , ). Ohjausryhmän väliraportti käsiteltiin kirkkoneuvostossa Lisäksi kirkkoneuvostolle selostettiin leiritoiminnan ja kiinteistöjen selvitystyön edistymistä kokouksessa Alatyöryhmät laativat ohjausryhmän valmistelun tueksi omat raporttinsa. 2. Taustaa Kirkkovaltuusto hyväksyi , 12, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategian päivityksen. Leirikeskusten osalta päivitettyyn kiinteistöstrategiaan ei sisälly yksityiskohtaista toimenpide-ehdotusta, vaan jatkovalmistelua koskeva seuraava linjaus: Laaditaan seurakunnalle leiritoiminnan strategia, jonka perusteella voidaan määritellä säilytettävät leirikeskukset sekä niiden ympärivuotinen tai kesäaikainen käyttö. Tämän leiritiloja koskevan peruslinjauksen on katsottava olevan peruste kaikkien aiempien valmistelujen ja päätösten uudelleen arvioinnille. Sekä vuoden 2010 alkuperäisessä kiinteistöstrategiassa että myös vuoden 2015 päivitetyn version listauksessa leiritiloista kaikki muut kiinteistöt on sijoitettu säilytettäviin kohteisiin paitsi Mutasen leirikeskus, Sarpatin leirimaja ja Tyyppälän maja, jotka ovat hankesuunnittelua edellyttävien kiinteistöjen joukossa. Säilytettävien kategoriaan ovat siis listattuina Vesalan kurssikeskus, Koivuniemen leirikeskus ja partiomajat Sammalinen, Teerilahti ja Syvälahti sekä lisäksi Lehtisaaren kesäkoti, joka sittemmin tuhoutui tulipalossa kesällä Edellä mainittujen kiinteistöstrategialinjausten lisäksi kirkkovaltuusto päätti toukokuussa 2013 päivittää kiinteistöstrategiaa leirikeskusten osalta ensinnäkin siten, että Vesalan leirikeskus säilyy kiinteistöstrategian säilytettävien kiinteistöjen kategoriassa ja tähän liittyen käynnistetään hankesuunnittelu, jonka sisältönä on a) Verkko-rakennuksen peruskorjaus ja laajennus siten, että siihen toteutetaan nyt päärakennuksessa sijaitsevat keittiö ja toimistotilat, opetus- ja kokoontumistilat sekä riittävät majoitustilat, sekä b) Rysä-rakennuksen riittävät korjaustoimen-piteet sekä edellä mainittujen jälkeen c) Vesalan leirikeskuksen päärakennuksen ja siihen liittyvien majoitustilojen purku ja d) Rantasaunan purku ja uudelleen rakentaminen. ja toiseksi kirkkovaltuuston päätöksen mukaan Mutasen leirikeskus siirretään säilytettävien kiinteistöjen kategoriaan. Tätä kirkkovaltuuston linjausta ei ehditty toteuttaa ennen kiinteistöstrategian päivitetyn version laatimista ja siihen liittyvää edellä mainittua linjausta leiritoiminnan uudesta strategisesta tarkastelusta ja sen jälkeisestä leiritilojen määrän määrittelystä. Leiritoimintaa ja leiritiloja koskeva asiakokonaisuus on erittäin laaja ja moniulotteinen. Aihetta on katsottava ensinnäkin toiminnan näkökulmasta, mihin edellä todetussa linjauksessa leiritoiminnan strategian laatimisesta lähinnä viitataan. Leirit ovat keskeinen osa seurakuntatyötä. Yksistään noin 50 vuosittaista rippikouluryhmää 2

90 edellyttävät merkittävää henkilöstö- ja toimitilaresurssia. Leirit ovat olennainen osa myös useimpien muiden työalojen toimintaa. Laajalla leiritoiminnalla on merkittäviä kustannusvaikutuksia niin henkilöstökuluihin kuin muihin toimintakuluihin. Leirikeskusten tiloja käytetään runsaasti myös muuhun seurakunnalliseen toimintaan kuin varsinaisiin leireihin eli myös esimerkiksi iltatilaisuuksiin, koulutuksiin ja kokouksiin. Seurakunnan oma toiminta on leirikeskusten ensisijainen käyttötarkoitus, mutta omalta toiminnalta käyttämättä jäävää leiritilakapasiteettia voidaan antaa muiden toimijoiden käyttöön, mikä on merkittävää myös leirikeskuspalveluiden talouden kannalta. Aiemman valmistelun yhteydessä kirkkoneuvoston , 116, asettama työryhmä antoi raportin leiritilatarpeista ja asiakirjaa käsiteltiin kirkkoneuvostossa ensimmäisen kerran , 49. Raportti sisälsi laajan katsauksen leiritilojen silloiseen käyttöön ja tarvittavat päivityksen suorittaen palvelee edelleen yhtenä lähtökohtana leiritoiminnan strategiselle suunnittelulle. Leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustaksi on luonnollisesti nyt otettava myös kirkkovaltuuston marraskuussa 2016 hyväksymä uusi toimintastrategia. Strategian ei ole suoria viittauksia leiritoimintaan, mutta strategia antaa pohjaa yksityiskohtaisemmille toiminnan kehittämisohjelmille. Esimerkiksi strategian suuntaviiva annamme eväitä lasten ja nuorten kasvuun antaa lähtökohdan kasvatuksen kokonaisuutta koskevan kehittämissuunnitelman laatimiselle. Varhaiskasvatuksen ja nuoriso- ja rippikoulutyön tulevaisuuden linjaukset ovat keskeinen osa myös leiritoiminnan strategisesta suunnittelua. Lisäksi myös kirkkoneuvoston käynnistämällä henkilöstö-suunnitelman laatimisella on heijastusvaikutuksia leiritoiminnan suunnitteluun ja vastaavasti leiritoiminnan suunnitelmilla tietenkin myös henkilöstösuunnitteluun. Kiinteistöstrategian päivitykseen sisältyvässä leirikeskuksia koskevassa linjauksessa siis painotetaan ensisijaisesti leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeiden hahmottamista, mutta siinä kuitenkin samalla viitataan siihen, että seuraavassa vaiheessa on tehtävä päätöksiä leirikiinteistöjen tulevaisuudesta. Eri yhteyksissä on käynyt ilmeiseksi, että Jyväskylän seurakunnan leiritiloista etenkin Vesala ja Mutanen edellyttävät merkittäviä investointeja. Jo investointitarpeet edellyttävät perusteellista harkintaa sen suhteen, miten suuri määrää leiritiloja Jyväskylän seurakunnan on syytä omistaa itse. Investointikustannusten ohella leiritiloista koituu huomattavia henkilöstömenoja ja muita käyttökuluja, joskin ulkopuolisesta toiminnasta saadaan myös tuottoja. On selvää, että tulevaisuudessakin tarvitaan tietty määrä seurakunnan omia leiritiloja, mutta toisaalta jo nykyisin järjestetään leiritoimintaa merkittävässä määrin myös ulkopuolisissa leiripaikoissa. Omistettujen leiritilojen ja ostettujen leiripalveluiden tasapainoisien suhteen määritteleminen on keskeinen osa leiritoimintojen kehittämistä. Koska leirikeskusten toiminnallisten tarpeiden kartoittamiseen ja niihin liittyvien strategisten linjausten laatimiseen on varattava riittävästi aikaa ja toisaalta myös leirikiinteistöjen investointitarpeiden kartoitus ja mahdollisten tilaratkaisujen alustavakin hahmottelu vaatii aikaa, näyttää mielekkäältä käynnistää tässä vaiheessa suunnitteluprosessi, jossa samanaikaisesti selvitetään sekä leiritoiminnan että leirikiinteistöjen kehittämismahdollisuuksia. 3. Toiminnallisen ryhmän ja kiinteistötyöryhmän näkemyksiä Toiminnalliset näkökohdat Tehtäväksi annon mukaisesti toiminnallisen työryhmä on tehnyt leiritoiminnan yleisten kehityssuuntien arviointia ja arvioinut Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltumista näiden kehityslinjojen mukaiseen visioon nähden. Myös Lehtisaaren kesäkodin toiminnan liittämisestä osaksi muiden leirikeskuspalveluiden 3

91 muodostamaa kokonaisuutta arvioitiin. Työryhmä otti kantaa myös ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen mahdollisuuksista vastata Jyväskylän seurakunnan leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Toiminnallinen työryhmä näki keskeisinä arvoina leirikeskustilojen saavutettavuuden ja tilojen ajanmukaisuuden. Ratkaisuna työryhmä esitti uuden kaupunkitoimintakeskuksen rakentamista. Tämä vaihtoehto tarjoaisi mahdollisuuden rakentaa nykyaikainen leiritilaratkaisu, jossa voitaisiin huomioida myös tilojen ekologisuus, yhteisöllisyys sekä saada aikaan eri toimintojen synergiaetuja ja tilojen käyttöasteen nousua, joka tehostaisi resurssien käyttöä. Lehtisaaren osalta toiminnallinen työryhmä näki, että se palvelisi jatkossa lähinnä virkistysalueena ja sinne ei silloin rakennettaisi uutta päärakennusta. Jatkoselvityksissä toiminnalliset näkökohdat ovat puoltaneet ratkaisua, joka olisi joustava ja mahdollistaisi minimissään kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena käytetty rippileiriryhmän kokoa) pitämisen. Toiminnallisesti on nähty tavoitteeksi leirien omat reviirit eli tilaratkaisu, jossa molemmilla leirillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue. Toiveena on erityisesti ollut, että kulkeminen yhteisiin tiloihin ei tapahdu kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta. Teknistaloudelliset näkökohdat Leiritoiminnan kiinteistöjä selvittänyt työryhmä on ensisijaisesti tarkastellut teknistaloudellisia tunnuslukuja, joita tukemaan on teetetty rakennusten ja järjestelmien kuntoarviointeja osa-alueiden asiantuntijoilla. Yleisesti voidaan todeta, että leiritilojen käyttöaste on hyvin alhainen. Koivuniemessä käyttöasteeseen vaikuttaa merkittävästi se, että sinne ei voi sijoittaa useampaa yhtäaikaista ryhmää, jolloin majoituskapasiteettiä jää tyhjäkäytölle. Toinen merkittävä seikka on, että kiinteistöjen kunto erityisesti Vesalan ja Mutasen osalta on huono. Vesalan käyttöä voidaan nykykunnossa jatkaa enintään toimikauden 2018 loppuun. Nykyiset leiritilat vaatisivat hyvin mittavat investoinnit mikäli ne saatettaisiin ajanmukaiseksi ja terveiksi tiloiksi. Taloudellisesti arvioiden leirikeskustoiminta ei ole kannattavaa ja omien leiritilojen ylläpito on kallista. Vuosittain leirikeskusten oman toiminnan ylläpitokustannukset ovat noin 1 M. Käyttöpäiville jaettuna leiripäivän ylläpito maksoi v Vesalassa 1990, Koivuniemessä 934, Mutasessa 101 ja Sarpatissa 38 Kiinteistötyöryhmän selvityksen perusteella voidaan todeta, että mikäli leiritoimintaa arvioidaan yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta niin leiritoiminnan majoitus- ja ravitsemuspalvelujen ostaminen ulkoa näyttäisi taloudellisesti järkevämmältä kuin oman leirikeskuksen ylläpitäminen. Oma leiritoiminnan suurimmat tilatarpeet painottuvat kesäkuukausille. Muun leiritoiminnan osalta paljolti viikonloppuihin. Tämä johtaa osaltaan leirikeskuskapasiteetin vajaakäyttöön ja kokonaiskustannusten kasvuun, kun kiinteät kulut leirikeskusten ylläpidossa ja henkilöstökuluissa ovat huomattavat. Laskennallisesti leiripäivien hinnat muodostuvat korkeiksi. 4

92 Jatkoselvityksissä on laadittu kustannusarviot Koivuniemen ja Vesalan leirikeskusvaihtoehdoista. Lisäksi on arvioitu alueiden kaavoituksellisia haasteita ja tontin kehittämismahdollisuuksia leiritoiminnan käyttöön. 4. Leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisvisio Ohjausryhmä on arvioinut toiminnallisia sekä teknis-taloudellisia näkökulmia ja päätynyt esittämään leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen tulevaisuuden järjestämisen osalta seuraavaa: Visio Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Vaihtoehdot toteuttamistavasta: 1. Vesalan leirikeskus; nykyiset tilat peruskorjataan siten, että majoituskapasiteettia pienenetään ja tilojen toiminnallisuutta parannetaan tai nykyiset rakennukset puretaan ja alueelle rakennetaan uusi leirikeskus. Siirtymä aikana max. 10vuotta Koivuniemi toimisi leirikeskuskäytössä. 2. Koivuniemi; alueelle rakennetaan lisää toiminta ja majoitustilaa, jotta keskus voisi palvella kahden yhtäaikaisen ryhmän paikkana 3. Joku muu; Koivuniemi toimisi leirikeskuskäytössä siirtymäajan max.10 vuotta Esitys sisältää ajatuksen, että osa leiritiloista varataan ulkopuolisilta toimijoilta. Tämä on välttämätöntä, koska omaa kapasiteettiä ei ole järkevää mitoittaa leiritoiminnan ruuhkahuippujen, kuten kesän rippileirien mukaan. Lisäksi kaikkia toiminnallisia tarpeita, kuten erityisrippikoulut ei voi toteuttaa omissa tiloissa. Esitys on laadittu sen näkemyksen pohjalta, että seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden tilatarpeet tai ulosvuokraus ei tule olla ensisijalla seurakunnan leiritilakapasiteettia määritellessä. Tilat tulee ensisijaisesti mitoittaa seurakunnan oman toiminnan tarpeet huomioiden. Vapaata kapasiteettiä on tarkoituksenmukaista myydä ulkopuolisille silloin, jos se on kustannustehokasta. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös mahdollisen ulosvuokrauksen aiheuttamat muuttuvat kustannukset kuten henkilökunnan palkat ja kustannuksia lisäävät erityisvaatimukset. Kiinteistöstrategian päivitys leirikeskuskiinteistöjen osalta - Vesala ja Koivuniemi säilytys (kategoria 1.) tai myynti (kategoria 3.) valitun toimintavaihtoehdon mukaisesti 5

93 - Mutanen, Sarpatti, Tyyppälä siirretään kategoriaan 3. Myytäessä pyritään löytämään tahoja, jotka mahdollistavat yhteistyön ja tarvittaessa seurakunnalle mahdollisuuden leiritilojen vuokraamiseen. - Lehtisaari ja sen tuleva toiminta tulee liittää osaksi leirikeskuskokonaisuutta ja arvioida Lehtisaaren toiminta ja tarvittavat investoinnit valitun leirikeskusratkaisun perusteella. Leiritoiminnan järjestäminen siirtymäaikana Koivuniemi säilyisi siirtymäajan leiritoiminnan käytössä. Vesalan käyttö leiritoiminnan osalta päättyy tältä osin toimintakauden 2018 jälkeen johtuen kiinteistöjen kunnosta. Leiritoiminnan osalta on välittömästi käynnistettävä leiritilojen hankkiminen toimikauden 2019 leiritoiminnan osalta. Hiippakunta on lisäämässä majoituskapasiteettiä Haapaniemessä. Tämä tarjoaa seurakunnalle mahdollisuuden leirivuorokausien lisäämiseen sekä tilapäisesti, että myös tulevaisuudessa. 4. Vaihtoehtojen vertailu ja ohjausryhmän esitys Vaihtoehtojen vertailu Työryhmä on arvioinut leiritoiminnan vaihtoehtoja sen perusvision pohjalta, että seurakunnalla olisi 10 vuoden kuluttua yksi leirikeskus. Ensisijaisesti on tarkasteltu sitä kumpi olemassa olevista leirikeskuksista Koivuniemi vai Vesalan olisi tarkoituksenmukaisempi ja toiminnallisesti parempi vaihtoehto leiritoiminnan järjestämiseen. Raportin liitteenä on molemmista vaihtoehdoista teetetyt suunnitelmat ja kustannusarviot. Raportissa on tuotu esiin myös taloudellisen näkökulman tarkastelu, joka puoltaisi sitä, että kaikki leiritoiminta olisi taloudellisesti järkevämpää ostaa ulkoa. Lisäksi on tuotu esiin se, että joka tapauksessa Vesalan sulkeminen edellyttää väliaikaisia ratkaisuja leiritoiminnan järjestämisessä. Sekä uudisrakennus (Vesala) 5,46 M että laajennusinvestoinnit (Koivuniemi) 1.85 M olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vertailussa on vuonna 2004 kunnostetun Koivuniemen osalta on huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Näin laskettuna Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa kustannusten vastapainona on huomioitava saatavat myyntituotot Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemi ja osa Vesalan tonttimaasta ja Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa Vesalan alue kokonaisuutena. Kiinteistöistä on pyydetty hinta-arviot kiinteistövälittäjältä ( Arviolukuja ei saatu raporttiin vielä mennessä) Arvio Vesalan myynnistä M ja Koivuniemestä 6

94 Vesala: Investointi: 5,46 M Koivuniemen myynti M Vesalan tonttien myynti M Laskennallinen kustannus M Koivuniemi: Investointi: 1.85 M Rakennuksen poistot/kuluminen 1,24 M Vesalan myynti M Laskennallinen kustannus M Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Leirikeskuskapasiteetin nykyinen määrä on 5609 m2. Uusi Vesala olisi laajuudeltaan 1654 m2 ja laajennettu Koivuniemi =1557m2. Myös ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa.. Arvioitaessa vaihtoehtojen kaavoitusmahdollisuuksia ja maankäyttöä Koivuniemen kehittäminen vaikuttaa Vesalaa haasteellisemmalta.. Tontti on maankäytöllisesti melko ahdas ja korkeuseroineen haastava. Koivuniemen osalta laajentamishankkeen toteuttaminen onnistuisi vain rantaa täyttämällä. Tämä edellyttää lupamenettelyä ja vähintään vesialueen haltijoiden kuulemista tai mahdollisesti ympäristölupaa. Alueelle rakentaminen edellyttää myös asemakaavaa. Vesalan uudisrakennus edellyttäisi maankäyttösuunnitelmaa, mutta kaavoittajalta saadun ennakkonäkemyksen mukaan tehdyt suunnitelmat mahdollistaisivat kaavoituksen ja alueen kehittämisen. Ohjausryhmän esitys Ohjausryhmä esittää, että Jyväskylän seurakunnan leiritoiminta järjestetään siten, että tavoitteena on 10 vuoden visio yhdestä leirikeskuksesta. Työryhmän enemmistö ehdottaa, että ratkaisuksi valitaan se, että Vesalaan rakennetaan uudisrakennus. Perusteena on ensisijaisesti leiritoiminnan tarpeet. Työryhmän jäsenistä Tapio Lampinen ja Mauri Sompa ovat Koivuniemen laajennuksen kannalla. Perusteet esitetty eriävässä mielipiteessä (Liite) Liitteet: Vesala tontinkäyttösuunnitelma Vesala pohjapiirros 1.krs Vesala pohjapiirros 2.kerros Vesala kustannusarvio Koivuniemi asemapiirros Koivuniemi pohjapiirros Koivuniemi kustannusarvio Toiminnallisen työryhmän raportti Kiinteistötyöryhmän raportti Eriävä mielipide Tapio Lampinen ja Mauri Sompa 7

95 P-ALUE RYSÄ Uusittava saunarakennus Päärakennus puretaan 148 RIIHIKIRKKO UUSI TONTIN RAJA MONITOIMITALO VERKKO MINISTADION Sy :2 UUDISRAKENNUS 147 A-A A- A 149 HUOLTO 150 KOKOONTUMISAUKIO P-ALUE 75 ap KOHDE VESALA JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ lpv PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA MM Tontinkäyttösuunnittelma 1:2000 (A3) Luonnos TYÖNRO PIIRNRO 853 Kimmo Kautto 876:49 UUSI TONTIN RAJA

96 41.1 E 18 UUDISRAKENNUS BRUTTOALA 1 407,5 m 2 PURETTAVA RAKENNUS MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 PIENRYHMÄ 35,5 m 2 PIENRYHMÄ 78,5 m 2 KÄYTÄVÄ 46,5 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 KABINETTI 29,0 m 2 RUOKALA, n. 100 paikkaa 129,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 SIIV 11,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 16 x 188 = AULA JA ETEINEN 102,0 m SALI 92,0 m 2 15 x 200 = VAR 8,0 m ASTIOIDEN PALAUTUS IVKH 13,0 m 2 Kerros 1. kerros 2. kerros HUONEALAT Vyöhykkeen nimi KOKOONTUMISAUKIO KYLMIÖ TK KÄYTÄVÄ MAJOITUS SALI RUOKALA, n. 100 paikkaa KEITTIÖ AULA JA ETEINEN PIENRYHMÄ TK/ KENKÄET. TSTO TEKN SIIV KABINETTI IVKH VAR EMÄNTÄ SOS. VAR. PAKASTIN. IV / TEK. PRH YLÄKERTA Ala 11,18 4,84 157,33 392,94 91,91 128,78 74,59 101,76 211,91 12,76 11,14 14,07 11,20 28,84 12,85 7,93 5,50 10,97 4,49 3, ,09 m 2 65,75 5,81 69,15 140,71 m ,80 m 2 TK/ KENKÄET. 13,0 m 2 TSTO 11,0 m 2 A-A A-A EMÄNTÄ 5,5 m 2 SOS. 11,0 m 2 WC SUIHK. KOHDE KEITTIÖ 74,5 m 2 VAR. 4,5 m VESALA KYLMIÖ 5,0 m 2 PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ KYLMIÖ 3,0 m 2 KYLMIÖ 3,0 m 2 PAKASTIN. 3,0 m 2 TK 5,0 m 2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA MAJOITUS 22,0 m 2 TEKN 14,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MK MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 KÄYTÄVÄ 111,0 m 2 PIENRYHMÄ 19,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 MAJOITUS 22,0 m 2 PIENRYHMÄ 78,5 m 2 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA MM Pohjapiirustus 1:300 (A3) kerros Luonnos TYÖNRO 853 PIIRNRO Kimmo Kautto lpv

97 8 YLÄKERTA BRUTTOALA 170,0 m x 200 = PRH 6,0 m 2 16 x 188 = IV / TEK. 65,5 m 2 A-A A-A YLÄKERTA 69,0 m 2 +9,000 +6,000 +3,000 +0,000 KOHDE VESALA JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ 2. Kerros Leikkaus A-A Luonnos MK ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA 1:300 (A3) MM TYÖNRO 853 PIIRNRO Kimmo Kautto lpv

98 K Toimenpiteet: - Seiniä purkamalla ruokalaan mahtuu 72 istuinpaikkaa - Luokkahuone avattavissa ruokalaan, jolloin tarvittaessa + 48 istuinpaikkaa - Ruokalassa istuinpaikkoja yht = 120 pukuhuone suihku sauna LUOKKAAN MAHTUU 48 RUOKAPAIKKAA UUSI SIIRTOSEINÄ PURETAAN SEINÄT - Puretut pyykkihuone ja varastot sijoitetaan talousrakennukseen, josta vapautuu tilaa öljylämmityksen muutettua maalämpöön RUOKALA 72 paikkaa KUISTI PURETAAN MAALÄMPÖPUMPPU 60X60 PYYKKIHUONE VARASTO - Nykyiset majoituspaikat 50 - Laajennuksessa 32 majoituspaikkaa - Majoituspaikkoja yht = 82 - Lisärakennuksen kerrosala yht. 393,5 m KUISTI PURETAAN TK kokoontumisaukio LISÄRAKENNUKSEN KOKONAISALA 393,0 m 2 MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 LUOKKA 70,5 m 2 MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 leikkivälineitä MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 SAUNA nuotiopaikka AULA 11,5 m 2 NAULAKOT MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 TAKKAHUONE RYHMÄTILA JA KÄYTÄVÄ 82,0 m 2 pelikenttä TAKKA KEITTIÖ MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 veneranta / uimaranta veneranta / uimaranta MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 MAJOITUS 4 HENK. 23,0 m 2 RANNAN TÄYTTÖ n. 700 m2 KOHDE Koivuniemen leirikeskus Lisärakennus PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH etunimi.sukunimi@lpv.fi PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA Pohjapiirustus 1:300 (A3) MM VE2 Luonnos TYÖNRO 853 PIIRNRO Kimmo Kautto lpv

99 RANNAN TÄYTTÖ Koivuniementie LISÄRAKENNUS PARKKIALUE P N M Ruokosaarentie J Hiidenlahdentie KOHDE Koivuniemen leirikeskus Lisärakennus PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH etunimi.sukunimi@lpv.fi PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA Asemapiirustus 1:1000 (A3) MM VE2 Luonnos TYÖNRO 853 PIIRNRO Kimmo Kautto lpv 97.23

100

101

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117 1 Leirikeskustarpeen kartoittaminen Jyväskylän seurakunnassa Kirkkoneuvoston kokouksessa päätettiin perustaa ohjausryhmä Jyväskylän seurakunnan leirikeskustarpeen kartoittamiseksi ( 224). Ohjausryhmän alaisuuteen perustettiin toiminnallinen työryhmä (virastopappi Tuomas Palola [pj], leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen). Päätöksen esittelyssä todettiin muun muassa seuraavaa: Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Toiminnallinen työryhmä kokoontui neljä kertaa (8.2., 23.3., 2.5., 17.5.). Työryhmä ymmärsi tehtäväkseen erityisesti leiritoiminnan yleisten kehityssuuntien arvioinnin ja arvion antaminen Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltumisesta näiden kehityslinjojen mukaiseen visioon nähden. Myös Lehtisaaren kesäkodin toiminnan liittämisestä osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta tehtiin arvio. Työryhmä otti kantaa myös ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen mahdollisuuksista vastata Jyväskylän seurakunnan leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeisiin. 1. Leirikeskustoiminta nykyisellään sekä leiripaikkojen luonnehdintaa Toiminta-ajatus: Jyväskylän seurakunnan leirikeskusten tavoitteena on tarjota seurakunnan työmuodoille korkeatasoiset ja asianmukaiset leirikeskuspalvelut. Tehtävänä on kristillisten perusarvojen pohjalta majoitus-, tila- ja ruokapalveluiden tuottaminen seurakunnan työmuodoille, seurakuntalaisille ja muille asiakkaille ja niiden toteuttamiseen vaadittavien puitteiden ylläpito ja niistä huolehtiminen. Jyväskylän seurakunnalla on tällä hetkellä käytettävissään monipuolisia omia leirikeskustiloja. Leirikeskuksen sisäisen käytön sesongit ajoittuvat pääosin kesäheinäkuulle, marraskuulle ja helmi-maaliskuulle. Tammikuussa, toukokuussa ja elokuussa on erityisen paljon ulkopuolisia ryhmiä. Oma käyttö on vähäisintä tammikuussa,

118 2 toukokuussa ja elo-syyskuussa. Sisäisen käytön lisäksi leirikeskuksen kapasiteettia myydään ulkopuoliseen käyttöön. Ulkopuoliset vuokraavat tiloja muun muassa koulutuksiin, kokouksiin ja perhe- ja sukutapahtumiin. Jyväskylän leirikeskuksilla ovat ulkoisilla markkinoilla tunnettuja ja niissä on kilpailukykyinen hintataso. Maantieteellinen sijainti Keski-Suomessa vaikuttaa myönteisesti leirikeskuksien kilpailukykyyn. Vajaakapasiteetin myyminen ulkopuolisille on järkevää, koska tyhjillään olevan leirikeskuksen ylläpito on kallista. Jyväskylän seurakunnalla on neljä (4) eri leiripaikkaa (Tyyppälän leirimaja on sisäisellä sopimuksessa vain partiotyön käytössä). Leirikeskuspalveluissa työskentelee tällä hetkellä 11 henkilötyövuotta. Henkilöstö työskentelee vakituisesti Vesalassa, Koivuniemessä ja Mutasessa. Sarpatissa ei ole henkilökuntaa. Ohessa on luonnehdintaa ja tilastolukemia leiripaikoittain. 1. VESALA Vesalan puitteet: Vesalan puitteet soveltuvat parhaiten suurten ryhmien käyttöön ja rakennukset ovat omimmillaan rippikoulutyön, lapsi- ja varhaisnuorten leirien käytössä. Suuret piha-alueet ja ulkotilat tukevat tätä toimintaa hyvin. Kokous- ja koulutuspalveluihin Vesalalla on myös hyvät puitteet, koska käytettävissä olevia luokka- ja kokoontumistiloja on runsaasti myös ruokapalveluiden sujuvaan hoitoon. Majoituskapasiteetti on kokonaisuudessaan 39 huonetta ja 139 vuodepaikkaa. Vesalan etäisyys kaupungin keskustasta on 15 km. Rysä, valmistunut 1969 peruskorjaus 2000 ja 2016 Rysä on ollut perinteisesti rippikoulu- ja varhaisnuorisotyön leiripaikkana. Rysässä on majoitushuoneita 8 ja vuodepaikkoja 42. Rakennus on tarvittaessa täysin itsenäinen ja myös pelkkä vuokrakäyttö ilman Vesalan ruokapalveluita onnistuu. Verkko, valmistunut 1984 Verkko on pääosin rippikoulutyön käytössä, joksi se on alun perin suunniteltukin. Suuret opetus- ja oleskelutilat ovat kokous- ja koulutusryhmien näkökulmasta hyvät, erinomaiset. Verkon Sali mahdollistaa yli 200 hengen tilaisuudet. Luentotila 2 on 30 hengelle. Lisäksi Verkossa on pieni kappeli hartauksia varten, sekä lasten leikkihuone. Verkko on sopiva liikuntarajoitteisten leiritilaksi. Majoitushuoneita Verkossa on 8, joissa on yhteensä 49 vuodepaikkaa. Nuotta, valmistunut 1972 osittainen peruskorjaus 2007

119 3 Nuotta on ollut perinteisesti diakoniatyön käytössä oleva rakennus. Rippikoulu- ja nuorisotyön näkökulmasta Nuotta on osoittautunut vaativaksi paikaksi leirinpitoa ajatellen seuraavista syistä: majoitustilat solumuotoisina ovat vaikeasti hallittavissa ja valvonnan kannalta ongelmallisia. Yhteistila Katiska liian pieni esim. rippikoulutyön tarpeisiin. Majoitushuoneita Nuotassa on 20, joissa on yhteensä 40 vuodepaikkaa + 10 varavuodetta. Nuotan huoneet ovat muista rakennuksista poiketen 2 hengen huoneita. Oman toiminnan näkökulmasta Nuotta on vajaakäytöllä. Riihikirkko valmistui Kasteita tai vihkitoimituksia siinä on noin vuodessa. Vesalan piha-alue on yhteensä 27,5 ha, mikä mahdollistaa hyvät puitteet erilaisille toiminnoille. Syvälahden leirialue on arvokas jo pelkästään 1890 luvulla rakennetun torpparimökin ja sen aidon pihapiirin ansiosta. Rantapolku Syvälahteen on vaikuttava. Muuta: Rakennuskanta on vuosilta Tekniikka osin vanhentunutta ja sisäilmaongelmia on havaittu lähes kaikissa rakennuksissa tai osassa niitä. Tämä rajoittaa käyttöä selkeästi. Vesalan käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä /365): 332 Oman toiminnan varauksia 129 Ulkoisen toiminnan varauksia 171 Kokonaiskäyttöasteesta oman toiminnan osuus 46,1 % Ulkoisen Kokonaiskäyttöasteesta toiminnan osuus 53,9 % Ulkoisen toiminnan korvaus Sisäisen toiminnan korvaus Vesala / Kaikki tilat oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap. yöp. päiväkävijä Majoituksen käyttöaste Vesalan osalta Vesala / Kaikki tilat oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap. yöp. päiväkävijä ka % 5 vuotta 18,1 yht 31,1

120 4 Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina oman toiminnan määrä on hieman laskusuunnassa - oman toiminnan vähäisyys sisäilmaongelmien vuoksi - tilat soveltuvat enenevässä määrin huonommin leiriryhmien kokoihin (pienet leirit) - tilojen joustavuus mm. yhteiskäytölle minimaaliset (esim. Verkko) 2. KOIVUNIEMI Uusitut tilat otettiin käyttöön kesäkuussa Ajanmukaiset ja viihtyisät tilat mahdollistavat leirikeskuksen monipuolisen käytön leirejä, kokouksia, koulutustilaisuuksia, retkiä ja perhejuhlia varten ympäri vuoden. Koivuniemi on edelleen uusin, nykyaikaisin ja halutuin leiripaikka. Koivuniemi on yhden ryhmän paikka. Koivuniemen etäisyys kaupungin keskustasta on 15km. Puitteet: Kappeli Piha-alue Koivuniemessä on yhteensä 50 vuodepaikkaa ja 13 majoitushuonetta. Kaikissa tiloissa on omat wc- ja suihkutilat. Opetustila on 80 hengelle, toisen opetustilan puute estää kahden ryhmän yhtäaikaisen paikallaolon. Koivuniemi soveltuu erityisen hyvin liikuntaesteisille. Rantasauna, jossa on pieni kokoontumistila. Jumalanpalvelustoimintoihin valmistui Koivuniemen kappeli syksyllä 2006, joka tarjoaa upeat puitteet hiljentymiselle sekä hartaushetkien ja jumalanpalvelusten viettoon. Pihapiiri on suppea, mutta toimiva. Nuotiokota, lasten leikkikenttä, pieni uimaranta ja metsäpolku niemennokassa Muuta huomioitavaa: * yhden ryhmän paikka kerrallaan toisen ryhmätilan puuttumisen vuoksi * diakoniatyön ja rippikoulutyön tarpeet menevät osin päällekkäin * Koivuniemen ongelmana on joustamattomuus yhteiskäytölle esim. kahden leirin tarpeisiin * ylisuuri majoituskapasiteetti ja vain yksi 40 hengen luokkatila aiheuttavat kapasiteetin huomattavaa vajaakäyttöä * jo 15 hengen ryhmä täyttää leiripaikan Koivuniemen käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 296 Oman toiminnan varauksia 65 Ulkoisen toiminnan varauksia 58 Kokonaiskäyttöasteesta oman toiminnan osuus 75,7 %

121 5 Ulkoisen Kokonaiskäyttöasteesta toiminnan osuus 24,3 % Ulkoisen toiminnan korvaus Sisäisen toiminnan korvaus Koivuniemi oma ulkopuol. oma ulkop. saap yöp. saap. yöp. päiväkävijä Majoituksen käyttöaste Koivuniemen osalta Koivuniemi oma ulkopuol. oma ulkop. saap yöp. saap. yöp. päiväkävijä ka % 26,7 yht 35,2 Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina oman toiminnan määrä on hieman laskusuunnassa - tilat soveltuvat enenevässä määrin huonommin leiriryhmien kokoihin (pienet leirit ja ulkoiset ryhmät) - tilojen joustavuus mm. yhteiskäytölle minimaalinen - Koivuniemi on mm. kesä-heinä-elokuussa kokonaan varattuna, mutta kapasiteetista suuri osa on käyttämättä 3. MUTANEN

122 6 Mutasen puitteet Päijänteen rannalla Korpilahden Oittilassa sijaitsee seurakunnan vuonna 1981 rakennettu hirsirakenteinen leirikeskus. Mutanen on Vaaruvuoren kupeessa ja maisemiltaan hulppeimmalla paikalla seurakunnan leiripaikoista. Mutanen on parhaimmillaan lapsi- ja nuorisotyön leiripaikkana. Pienryhmien paikkana Mutanen toimii, koska se on kerrallaan yhden ryhmän paikka. Mutasen etäisyys kaupungin keskustasta on 45km, Korpilahden keskustasta 15km. Päärakennuksessa on 60-paikkainen ruokasali/luentotila ja majoitukseen on 4- hengen huoneita 8 kpl. Lisämajoitustilana on päärakennuksen pihapiirissä kahden huoneen aitta. Majoitustiloja on yhteensä noin 35 hengelle. Rantasaunalla on sauna, pesutilat sekä takkatupa, pieni keittiö ja muutama vuodepaikka Kappeli: Ulkoalue Muuta: Mutasen kappeli on idyllinen 1800-luvun lopulla rakennettu kulttuurihistoriallinen paikka. Ulkoalue on suppea ja ilman rakennettuja aktiviteetteja. Lähimaasto ja etenkin Vaaruvuori tarjoavat hyvät retki- ja samoilukohteet leireille. Päijänne kruunaa vesileikit. Mutasen suurin puute on WC- ja suihkutilojen vähäinen määrä. Se tekee paikasta rippikouluryhmille haasteellisen. Mutasen käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 147 Oman toiminnan varauksia 37 Ulkoisen toiminnan varauksia 28 Kävijämäärästä sisäisen toiminnan osuus 38,0 % Kävijämäärästä ulkoisen toiminnan osuus 62,0 % Ulkoisen toiminnan korvaus Sisäisen toiminnan korvaus Mutanen oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap yöp. päiväkävijä Majoituksen käyttöaste Mutasen osalta

123 7 Mutanen oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap yöp. päiväkävijä ka % 8,7 yht 17,6 Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina oman toiminnan määrä on vaatimaton. Vain yksi oman toiminnan rippileiri on ositettuna leiripaikkaan - ulkoinen toiminta huomattavasti omaa toimintaa vilkkaampaa - ongelmaksi koetaan etäisyys ja suppeat tilat mm. rippileirille - saniteettitilojen vaatimattomuus on myös suurimpia ongelmia Vertailu leiripaikkojen (Vesala-Koivuniemi-Mutanen) välisestä käytöstä Vuosien tunnusluvut Vesala / Kaikki tilat Koivuniemi Mutanen oma ulkopuol. oma ulkop. oma ulkopuol. oma ulkop. oma ulkopuol. oma ulkop. saap. yöp. saap. yöp. päiväkävijä saap yöp. saap. yöp. päiväkävijä saap. yöp. saap yöp. päiväkävijä yhteensä majoituksen % oma ja yhteensä Maj. % 18,3 yht 31,1 26,7 yht 35,2 8,7 yht 17,6 leiripaikkojen välinen käyttö % 59 % 72 % 69 % 84 % 33 % 16 % 17 % 10 % 8 % 12 % 14 % 6 % Leiripaikkojen välinen yhteensä 66 % 24 % 10 % Vuoden 2016 jaottelu leirikeskuksittain: 2016 Vesala / Kaikki tilat Koivuniemi Mutanen Sarpatti Asiakaspäiviä / Oman toiminnan varauksia Ulkoisen toiminnan varauksia Kokonaiskäytöstä oma % 46 % 76 % 38 % 45 % Kokonaiskäytöstä ulkoinen % 54 % 24 % 62 % 55 % Sisäisen toiminnan korvaus Ulkoisen toiminnan korvaus Leiripaikkojen käytöstä ja tilastoista yhteenvetoa - kokonaiskäyttö kaikissa leiripaikoissa on kokonaismäärältään tasaista - oman käytön hienoinen aleneva suunta on nähtävissä - päivätoimintojen määrä on myös hieman laskussa - tilojen kapasiteetti ei vastaa nykyistä leirikokoa, vaan jättää täytenä ollessaankin majoituskapasiteettia isolta osalta käyttämättä - suosituimpien tilojen (Koivuniemi, Verkko) jakaminen useamman käyttäjäryhmän kesken on hankalaa (Verkko) tai mahdotonta (Koivuniemi) - sisäilmaongelmat hankaloittavat useiden paikkojen käyttöä (Verkko, Nuotta). Samalla korjatut tilat (Rysä) jäävät varaamatta aikaisemman maineen vuoksi - oman toiminnan käytölle tiloja on liikaa ja niiden olemassaolon oikeutusta joudutaan hakemaan ulkoisen myynnin kautta (majoitus-% ja oman toiminnan määrä) - nykyisten leiritilojen soveltuvuutta leiritarpeisiin tulevaisuudessa tulisikin tarkastella leirien tarpeiden (määrä ja koko) kautta. - leiritilan tulisi minimissään palvella kahden leirin/ tapahtuman yhtäaikaista käyttöä.

124 8 4. SARPATTI Puitteet Tikkakoskella sijaitseva leirimaja Sarpatti valmistui Luonetjärven rannalle vuonna Päärakennuksessa on olohuone-keittiö, kolme makuuhuonetta. Makuupaikkoja on yhteensä 12 vuodetta + mökkirakennus 8 hengelle. Sauna pesu- ja pukeutumistiloineen on päärakennuksessa. Sarpatin etäisyys kaupungin keskustasta on n. 25 km, Tikkakosken keskustasta 5 km. Piha-alueella on nuotiokota ja leirihartauspaikka. Leiripaikan läheisyydessä n. 300 m päässä on nuotiopaikka. Käyttö Muuta: Sarpatti on toiminut valmistumisestaan lähtien monien pienryhmien ja leiriläisten kokoontumispaikkana. Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Paikka on omatoimipaikka, jonne emäntäpalvelu toimittaa omalle toiminnalle pyydettäessä ateriapalvelut. Soveltuu erityisesti pienleireille ja on omatoimipaikka. Sauna on pieni, mutta saunaryhmät pitävät muuten Sarpattia ihanteellisena. Sarpatti on suosittu kohde ulkopuoliselle käytölle. Sarpatin käyttölukemia 2016 Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 215 Oman toiminnan varauksia 56 Ulkoisen toiminnan varauksia 67 Ulkoisen toiminnan korvaus Oman toiminnan korvaus Arvioita lukemista ja käyttöasteesta - toiminnan taso on pysynyt samankaltaisena vertailuvuosina pien- ja päiväleirien pitopaikka. Paikka käyttää eniten Tikkakosken alueseurakunta - oman toiminnan määrä on pieni, n. 2 % kokonaisleiriasteesta. - Ulkoinen toiminta omaa toimintaa vilkkaampaa - Sarpatti on pidetty paikka omatoimisuuden vuoksi

125 9 5. TYYPPÄLÄN LEIRIMAJA (osoitettu partiotyön käyttöön, ei muussa leirikäytössä) Tyyppälän leirimaja Seppälänkankaan vieressä. Tyyppälänjärven rannalla sijaitsevassa leirimajassa on tupa, keittiö sekä sauna pesu- ja pukuhuoneineen. Varsinaisia makuutiloja Tyyppälässä ei ole. Leirimajaan majoittuneet ovat nukkuneet patjoilla. Sijainniltaan Tyyppälä on kaupungista 9 km. Pirttiin mahtuu 35 henkeä. Piha-alue Muuta Koostuu parkkialueesta, jossa on mahdollisuus pelata esim. lentopalloa. Seurakunnan omaa toimintaa ei Tyyppälässä partiotoimintaa lukuun ottamatta ole. Majoitusmahdollisuuden puute ja ulkovessat koetaan hankaliksi. Tyyppälän käyttölukemia 2011 (uudempia ei saatavilla) Asiakaspäiviä (asiakkaita kalenteripäivänä/365): 119 Oman toiminnan varauksia 16 Ulkoisen toiminnan varauksia 57 Ulkoisen toiminnan korvaus Arvio vuodesta 2018 Tyyppälän leirimajalla ei nykyisellään merkitystä leiritoiminnan kannalta. 2. Leirikeskustarve työaloittain DIAKONIATYÖ Diakoniatyön leirit ovat edelleen varsin suosittuja, ja niistä tulee kiittävää palautetta. Silti leiritoiminnan tavoitteisiin ja arviointiin tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota. Leirityö on toimintaa, jollaista monelta osin muut tahot eivät Jyväskylässä tarjoa. Syynä muiden tahojen vähäiseen leiritarjontaan ovat muun muassa henkilöstöresurssit ja kuljetuksiin tarvittavien varojen puute. Jyväskylän seurakunnassa tehtävän diakoniatyön leiritarve tällä hetkellä on n. 40 leirivuorokautta vuodessa. Lisäksi on Kehitysvammaisten rippikoulu. Yöpymisvuorokausien lisäksi diakoniatyöllä on leiripäiviä. Tällaisille tarve on tällä hetkellä n. 20 päivää/vuosi. Päiväleirien määrää olisi diakoniatyön osalta henkilöstöresursseista johtuen helpompi kasvattaa kuin pidempien leirien määrää. Mutasella on järjestetty ainoastaan päiväleirejä 4 päivänä, kaikki Korpilahden alueseurakunnan järjestämänä.

126 10 Diakoniatyön tulevaisuuden tarpeita leirikeskustiloille Leiritiloissa tulisi voida siirtyä sisäkautta kokoontumistiloista ruokailutilaan. Esimerkiksi esim. kehitysvammaisten ja vanhusten pukeutuminen pakkas- tai sadepäivinä on joskus hidasta ja vaikeaa) Erillinen kappelitila on tärkeä leirikeskuksessa. Jumalanpalvelus- ja hartauselämä on keskeinen ja tärkeä osa diakonian leiritoimintaa. Tiloissa tulee huomioida saavutettavuus ja esteettömyys. Kokoontumistilojen tulisi olla helposti erilaisten ryhmien toiminnan mukaan muokattavissa, huomioiden myös liikkumisessaan erilaisia apuvälineitä käyttävät henkilöt (pyörätuoli, rollaattori jne). Toiminnan näkökulmasta kokoontumistiloissa tulee olla yhteisessä käytössä tarvikkeita, niin että kaikkea ei tarvitsisi kuljetella mukanaan. Siitä on silloin selkeästi sovittava, kuka tarvikkeiden hankinnasta ja riittävyydestä vastaa. Paikka, jossa vapaaehtoiset voivat osallistua myös ruokailun järjestämiseen pitäisi säilyttää. Eli laitoskeittiön lisäksi tulee olla myös toinen keittiötila, jossa voi valmistaa ruokaa tai leipoa, vaikka ei olisi keittiöalan ammattilainen. Diakoniatyön kannalta leirikeskuksiin olisi tärkeää tulevaisuudessa päästä julkisilla kulkuneuvoilla, koska monella ei ole omaa autoa. Jatkossa voi olla, että toiminnan budjetissa ei ole enää varaa nykyisen kaltaisiin kuljetuspalveluihin seurakunnan toimesta. Kuuluvuuteen liittyviin asioihin on tarvetta kiinnittää entistä enemmän huomiota tiloissa (äänentoisto, kaiuttomuus, induktiosilmukan käyttömahdollisuus yms.). Ikääntyvien määrän lisääntyessä myös kuulon sairaudet ja vaikeudet lisääntyvät. Diakonian leirityön tarpeet monimuotoistuvat Päihdetyö - erityisesti pienten ryhmien sekä yhteistyötahojen kanssa yhdessä järjestettyjen leirien määrä on kasvussa. Väestön ikääntymisen myötä erilaisten vanhusten leiripäivien määrä voi tulla kasvamaan. Alueseurakuntien ja Yhteisen seurakuntapalvelun päiväleirejä tulee lisää. Useimmiten ne ovat arkipäivinä aikavälillä Alueseurakunnilla on myös halua ja tarvetta lisätä perheleirien määrää. Perheleireillä voi olla tarvetta mm. iltaisin omatoimikeittiölle (lasten ruokien lämmittäminen). Vapaaehtoisten järjestämät retket, leirit ja tilaisuudet toivottavasti tulevat tulevaisuudessa lisääntymään tai ainakin toinen vastuuhenkilö on viranhaltijan lisäksi seurakuntalainen. Tämä voi tuoda tarvetta luoda selkeät ohjeet vastuunjaosta, mistä viranhaltija vastaa, mistä leirikeskuksen henkilökunta ja mikä vastuu vapaaehtoisilla voi olla esimerkiksi tilojen käyttöön ja sopimiseen liittyen. Diakonian näkökulmasta tarvetta on myös yhteistyössä järjestetyille koulutusluonteisille päivätilaisuuksille. Silloin asianmukainen tekniikka koulutustiloissa ja tilojen joustava muunneltavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. RIPPIKOULUTYÖ Vuonna 2017 toteutuu 46 rippikouluryhmää. Omista leirikeskuksista Koivunimeen ja Vesalan Verkkoon on sijoitettu yhdeksän ryhmää. Vesalan Rysään on sijoitettu neljä ryhmää. Mutasen leirikeskuksessa pidetään yksi Korpilahden alueseurakunnan ryhmä. Oman seurakunnan kirkoilla/ muissa tiloissa pidetään viisi päiväkoulua ja selkokielinen rippikoulu. Haapaniemen hiippakuntakartanossa Kuortaneella pidetään kahdeksan

127 11 rippikoululeiriä, Piispalassa yksi, Kiponniemessä Vesangassa yksi, Marttisissa Virroilla yksi, Suonenjoella yksi, Sotkamossa yksi, Rukalla yksi, Ahvenanmaalla yksi ja Virossa kaksi. Muualla kuin omissa leirikeskuksissa pidetään siis 17 ryhmää. Rippikoulutyö tarvitsee toiminnassaan tulevaisuudessakin ulkopuolisia leirikeskuksia, koska kaikki rippikouluryhmät eivät mahdu omiin leirikeskuksiin. Meillä on kysynnän vuoksi paine järjestää rippikoululeirejä ennen juhannusta mahdollisimman monta. Lisäksi halutaan tarjota monimuotoinen rippikoulukartta, jossa on tarjolla teemaleirejä esim. Virossa ja Lapissa. Omista rippikoulupaikoista Mutanen ei vastaa rippikoulun tarpeisiin. Mutasen leirikeskus sijaitsee hyvällä paikalla, ja se on toimiva paikka pienemmille ryhmille. Rippikoululeirillä on pääsääntöisesti 25 rippikoululaista, 6 isosta ja 3 työntekijää eli 34 henkeä. Korpilahden rippikouluista yksi voi olla Mutasella. Mikäli Mutasen leirikeskus nostaa profiiliaan riittävillä wc- ja suihkutiloilla sekä majoitushuoneilla, voidaan sinne sijoittaa lisää rippikoululeirejä. Lisäksi sisäilmaan liittyvät asiat tulee tarkistaa. Nykyisellä kapasiteetilla leirikeskus ei vastaa tarpeita, jotka viikon mittainen leiri 34 hengen voimin vaatii. Vesalan sisäilmaongelmien sekä leiriläisten/työntekijöiden oireilujen takia Verkko ja Rysä näyttäytyvät rippikoulutyön kannalta hankalassa valossa. Koivuniemi on halutuin ja toimivin vaihtoehto. Tulevaisuuden rippikoulutyössä leirit pitävät pintansa, niiden suosio on koko maassa jopa kasvanut vuonna Osallistujamäärä todennäköisesti laskee kuitenkin tulevaisuudessa ja siten leiripaikkojen tarve vähenee hiukan. Vielä ei ole ollut selvää näyttöä tarpeen pienenemisestä. Leiritarve rippikoulutyössä keskittyy hiihtolomaan ja kesäaikaan. Muutaman ryhmän osalta on lisäksi viikonloppuleiri talvella (5vkl). NUORISOTYÖ Jyväskylän seurakunnassa pidetään isoskoulutukseen, muuhun nuorten toimintaan sekä kouluikäisten toimintaan liittyen leirejä alla olevalla tavalla. Leirien ja näin ollen leirivuorokausien määrät vaihtelevat hiukan vuosittain, mutta keskiarvoisesti se on vuositasolla oheisen taulukon mukainen: isoset nuoret kouluikäiset vuorokausia yhteensä Keskusta Huhtasuo Keltinmäki Kuokkala Säynätsalo 4 tulevaisuudessa retket 8 yhdistyy isosleiriin Korpilahti 2 4 Tikkakoski Palokka Vaajakoski YSP/erityisnuorisotyö Saapas Jopo YSP/nuorisomusiikki 2 4 YHT

128 12 Keskimäärin alueseurakunnissa on 3-4 isoskoulutusleiriä vuodessa. Nuorten leirejä on kaksi ja kouluikäisten leirejä kahdesta kolmeen. Leirien pituus on pääsääntöisesti kaksi vuorokautta. Yhteisen seurakuntapalvelun järjestämät leirit palvelevat alueseurakuntia mm. Saappaan ja kouluyhteistyön muodossa. Kaikki leirit pidetään pääsääntöisesti seurakunnan omissa leirikeskuksissa. Lähinnä erityisnuorisotyö ja nuorten aikuisten työ järjestää leirejä muuallakin. Nuorisotyön omiin leirikeskuksiin liittyvät toiveet Mutaseen toivotaan lisää saniteettitiloja ja muutakin tilaa, jotta siellä voidaan toteuttaa isompia leirejä. Mutanen koetaan kouluikäisille kaupungin toiselta laidalta tai keskeltä käsin liian kaukaiseksi leiripaikaksi. Kouluikäisillä voi vielä ikävä yllättää. Kunnon siivous olisi tarpeen. Vesalan käyttöä hankaloittaa ja rajoittaa sisäilmaongelmat sekä oireet, joita ihmiset siellä saavat. Äänieristyksen puute mm. Rysän vessoissa koetaan hankalana, ja vessoja on yleensäkin liian vähän. Vesalaan kaivataan siisteyttä ja kohennusta yleisilmeeseen. Sarpatti koetaan pienenä, mutta sopivankokoisille ryhmille toimivana. Siellä on leirielämähenkeä. Tikkakoskelaisille sopiva. Uusi nopeampi uuni tarvitaan. Koivuniemi on halutuin leirikeskus. Useat työntekijät pyrkivät hakeutumaan sinne sisäilmaoireilun takia. Koivuniemen kapasiteetti ei riitä. Nuorisotyön leirien määrä on suhteellisen vakio. Leirit ovat keskeinen osa nuorisotyötä ja niiden suosio on suuri. Leirien määrä ei tule tulevaisuudessa kasvamaan. Toiveena ja pyrkimyksenä on, että leirimäärät eivät vähene. Työntekijä- ja kiinteistöresurssit sanelevat tulevaisuuden leiritarjonnan. Nuorten leirejä kannattaa järjestää, sillä leireille on mahdollista osallistua, vaikka ei sitoutuisikaan viikkotoimintaan. Leirit antavat mahdollisuuden elämykselliseen kristillisyyteen. Jyväskylän seurakunnan lapsi- ja perhetyön leirit 2017 ja suunnitelma vuodelle 2025 Leiripäivät Leirit/vrk YSP 5 4 Huhtasuo 2 Keskusta 4 Kuokkala 6 2 Keltinmäki 1 5 Säynätsalo 2 Korpilahti 4 Palokka 2 2 Tikkakoski 9 Vaajakoski 1 2 yht vrk Lapsi- ja perhetyön leiripäivät ovat parisuhdepäiviä, lasten kesäleiripäiviä, perheiden leiripäiviä, isien iltaa, äitien iltaa ja perheiden iltaa. Leirit ovat isovanhempilapsenlapsileirejä, äitien ja tyttöjen leiri, perheleirejä myös yhdessä diakoniatyön kanssa sekä kouluikäisten leirejä yhdessä varhaisnuorisotyön kanssa.

129 13 Leirikeskuksista Mutasta käyttää lähinnä Korpilahden alueseurakunta ja Sarpattia Tikkakosken alueseurakunta. Muut käyttävät Vesalaa ja Koivuniemeä. Myös Lehtisaarta on käytetty päiväleireihin. Leiritoiminnalle on kysyntää erityisesti koulujen loma-aikoina. Tulevaisuudessa on tarkoitus pitää leiritarjonta samansuuntaisena kuin se on nyt. Pyrkimys on kehittää leiritoimintaa seurakuntalaisten toiveet sekä työntekijäresurssit ja leiritilat huomioiden. Yhteistyö eri työalojen kesken on tärkeää. MAAHANMUUTTAJATYÖ Maahanmuuttajatyön leireistä suurin osa on pidetty Vesalassa. Vesalassa on jo totuttu maahanmuuttajatyön erityistoiveisiin, ja tilat sopivat parhaiten toimintoihimme. Siellä on riittävästi piha-aluetta liikkua ja tutustua luontoon. Muutama pienempi leiri ja leiripäivä on toteutettu Mutasessa. Kehityssuuntana on päiväleirien toteuttaminen. Jyväskylässä ovat maahanmuuttajatyöhön rakentuneet hyvät ja toimivat yhteistyöverkostot, ja vastuuta on jaettu. Seurakunnan järjestämä leiri- ja retkitoiminta on tärkeä tuki kotoutumisen tukemisessa, ja monia leirejä tehdään laajasti yhteistyöverkoston kanssa, mm. kaupungin maahanmuuttajapalveluiden, eri projektien ja yhdistysten kanssa. Leirit ovat maahanmuuttajille kuin mummola ja toimivat henkireikänä päästä kodin ulkopuolelle ja tavata muita. Maahanmuuttajat tulevat ns. yhteisöllisistä kulttuureista, joten leirit toteuttavat tämän yhdessä olemisen ja elämän jakamisen tarpeen. LÄHETYSTYÖ Lähetystyön osalta leiritilatarve on vähäistä. Sitä selittää se, että lähetystyössä toimivat vapaaehtoiset osallistuvat omien alueseurakuntiensa järjestämille leireille. Omissa leirikeskuksissa on ollut koko seurakunnallisia seminaari- ja koulutuspäiviä seurakuntalaisille, työntekijöille ja luottamushenkilöille 2-3 vuodessa. Näitä jatketaan tulevaisuudessakin. Aika ajoin on tarvetta majoittaa lähetti tai kokonainen lähettiperhe sekä yhteistyökirkoista tuleva vierasryhmä tai kuoro Vesalaan tai Koivuniemeen. RETRIITIT Vesalassa pidetään kerran vuodessa viikonlopun mittainen koko leirikeskuksen tilat varaava pidettävän sielunhoidollinen retriitti, johon osallistuu keskimääräisesti henkilöä. Mutasessa on järjestetty lauantai-illasta sunnuntai-iltaan kestäviä Sanan ja rukouksen työryhmän retriittejä sekä hiljaisuuden retriittejä. Mutanen on erittäin toimiva tila niihin, koska osallistujamäärä on henkilöä. Koivuniemi on myös hyvä retriittipaikka, mutta sinne ei majoitukseen mahdu sataa osallistujaa. Samoin majoitustilojen tyyppi (suuret huoneet) rajaavat sen käyttökelpoisuutta tehokkaaseen retriittitoimintaan. KOHTAAMISPAIKKA-TOIMINTA Kohtaamispaikka-toiminta käyttää Vesalaa tai Koivuniemeä siten, että kaksi kertaa vuodessa pidetään koko viikonlopun kestävä Alfa-viikonloppu (joskus pelkkä lauantai), kaksi kertaa vuodessa viikonlopun mittainen alakouluikäisten leiri, yksittäisiä koulutustapahtumia kerran lukukaudessa tai vuodessa, miesten saunailta lähes kerran kuukaudessa, Kohtaamispaikan retkipäivä on kerran vuodessa, yleensä keväällä.

130 14 TYÖYHTEISÖT JA LUOTTAMUSHENKILÖT Kaikissa leirikeskuksissa toteutetaan eri toimintayksiköiden päivän mittaisia toimintakausia edeltäviä suunnittelukokouksia. Myös erilaiset työryhmät ja strategiapajat on helppo järjestää leirikeskuksissa. 3. Työryhmän näkemys Jyväskylän seurakunnan leirikeskustarpeesta KAUPUNKITOIMINTAKESKUS-AJATTELU Työryhmä pitää lähtökohtana sitä, että seurakuntien leiritoiminnan profiili ja käytännöt tulevat merkittävästi muuttumaan tulevien vuosien aikana. Siksi työryhmä päätyy esittämään, että Jyväskylän seurakunnan leirikeskusratkaisuksi valittaisiin kaupunkialueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuva toimintakeskus. Työryhmä perustelee näkemystään seuraavasti: EKOLOGIA Tilojen monikäyttöisyyden tulee olla lähtökohta mietittäessä leirikeskusratkaisuja. Maisemallisten arvojen sijaan ratkaisuissa on otettava huomioon leirikeskusten rakentamisen/peruskorjauksen ja ylläpidon sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Rakennus- ja korjaustöiden yhteydessä on pystyttävä siirtymään sellaisiin rakennusteknisiin ylläpitojärjestelmiin, joiden ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni (esim. maa- tai kaukolämpö sekä aurinkosähkö). Myös toiminnan pyörittämisestä aiheutuva ympäristövaikutus on otettava huomioon arvioitaessa eri ratkaisuvaihtoehtoja (esim. toimintaan liittyvät kuljetusratkaisut). EKONOMIA Jyväskylän seurakunnalla on merkittävästi kiinteistömassaa, jonka ylläpito vaatii huomattavia taloudellisia resursseja. Tiloilla on kuitenkin keskimääräisesti jokseenkin alhainen käyttöaste. Kaupunkitoimintakeskus palvelisi niin leiri- ja retkitoimintaa kuin viikkotoimintaa ja mahdollistaisi tilojen ulosvuokrauksen seurakunnan toiminnasta nousevan tarpeen ulkopuolella. SYNERGIA-EDUT Seurakunnan tavanomainen viikkotoiminta pystytään toteuttamaan samoissa leirikeskuksen tiloissa, jolloin oheisvälineistön hankinnassa pystyttäisiin siirtymään monipuolisempaan yhteiskäyttöön. YHTEISÖLLISYYDEN LUOMINEN Leirikeskukset ovat perinteisesti tarjonneet hyvän toimintaympäristön yhteisöllisyyden luomiseen. Tämä on kuitenkin ollut hyvin ikä- tai kohderyhmäsidonnaista. Kaupunkialueelle sijoittuva toimintakeskus mahdollistaisi yhteisöllisyyden laaja-alaisemman kokemisen siitä näkökulmasta, että normaali viikkotoiminta toimisi samoissa tiloissa leirikeskustoiminnan kanssa mahdollistaen näin rakennuksiin liittyvän leimautumispinnan. RUOKA- JA ATERIAPALVELUT Kaupunkitoimintakeskuksen keittiö toimisi luontevasti seurakunnan keskuskeittiönä, jolloin siihen tehtyjen investointien voidaan katsoa maksavan itsensä paremmin takaisin, kuin ainoastaan leirikeskuskäyttöä varten rakennetun/peruskorjatun laitoskeittiön. AJANTASAINEN Nykyisin käytössä olevat leirikeskukset on rakennettu oman aikakauden mitoitusten ja tyylin sekä seurakunnallisen toiminnan profiilin mukaisesti. Nämä määritteet

131 15 eivät enää ole ajantasalla 2020-luvulla. SAAVUTETTAVUUS Kaupunkialueella kävely-/pyörämatkan päässä sekä julkisen liikenteen reitin varrella sijaitseva toimintakeskus olisi paitsi paremmin saavutettavissa, myös houkutteleva pistäytymiskohde seurakuntalaisille. KÄYTTÖASTEEN NOUSU Kaupunkitoimintakeskus poistaisi nykyisin käytössä olevia leirikeskuksia leimaavan sesonkiaikoja lukuun ottamatta alhaisen käyttöasteen. Toimintakeskus toimisi myös seurakunnan kesäkotina, jolloin Lehtisaareen ei rakennettaisi päärakennusta, vaan se säilyisi kaupunkilaisten virkistyskäyttöalueena sellaisessa muodossa kuin se palon jälkeen on ollut. STRATEGIAT työryhmä katsoo, että sen esittämä ratkaisu on Jyväskylän seurakunnan strategioiden (henkilöstö-, talous-, kiinteistö-) mukainen.

132 Leiritoiminnan kiinteistöt JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Kiinteistötyöryhmän raportti

133 1. Leiritoiminnan kiinteistöjen selvityksen laatijat Jyväskylän seurakunnan leirikiinteistöjen teknistä kuntoa, hoidon, huollon ja ylläpidon sekä käyttäjäpalveluiden kulurakennetta suhteessa käyttöasteeseen on arvioitu tämän selvityksen puitteissa kirkkoneuvoston toimeksiannosta helmi-toukokuussa Erillinen työryhmä on asetettu laatimaan leiritoiminnalle toiminnallinen tulevaisuuskuva. Tässä raportissa on esitetty seurakunnan omistamien leiritoiminnan kiinteistöjen tarvitsemat välttämättömät korjaustoimenpiteet vuosille ilman laatutason nostoa, eikä esitettyihin euromääräisiin määräraha-arvioihin ole sisällytetty varauksia rakennuslupamenettelyjen yhteydessä mahdollisesti esiin tulevista viranomaisvaatimuksista peruskorjausten yhteydessä. Suoritettujen kuntoarvioiden pohjalta on laskettu korjausinvestointitarpeita ja muodostettu PTS-suunnitelmia kunnossapidon suunnittelun tueksi. Lisäksi on työryhmän toimesta koottu yhteen leirikeskuskohtaiset kiinteistöjen päiväkävijöiden määrät ja majoitusasteet sekä tarkasteltu leirikiinteistöjen ulkoisia toimintatuottoja, henkilöstömenoja ja ylläpitokuluja nykyisillä käyttöasteilla ja henkilöstöllä. Kiinteistötyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa (10.3, 24.3, 27.4 ja ). Työryhmään ovat kuuluneet leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen, työsuojeluvaltuutettu/kansainvälisen työn työalasihteeri Ulla Klemettinen ja puheenjohtajana kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen. Työryhmän työtä on ohjannut kirkkoneuvoston asettama ohjausryhmä ja kirkkoneuvoston asettama tehtävän anto. Kiinteistötyöryhmän lisäksi leiritoiminnan selvitystyötä on tehnyt rinnakkainen toiminnallinen selvitystyöryhmä. Työryhmän työ on keskittynyt kiinteistöjen teknisen kunnon arviointiin ja talouslukuihin tarkastellen ylläpitoa sekä huoltoa rakennusten elinkaarten eri vaiheissa. Kuntoarviointeja ovat suorittaneet vesikattojen osalta Kattotutka Oy, rakennusten kuntoa sekä LVISjärjestelmiä on arvioinut ISS Palvelut Oy. Sähköasennusten määräaikaistarkastuksia on suorittanut Inspecta Tarkastus Oy ja palotarkastuksia Keski-Suomen Pelastuslaitos. Kohteisiin joissa on vakituista henkilökuntaa, tullaan v tekemään työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja ainakin osaan kohteista myös ympäristöterveydenhuollon viranomaistarkastukset. 2. Leiritoiminnan kiinteistöjen selvityksen tarpeellisuus Vaikka selvitystyöstä on hyötyä myös leiritoiminnan kiinteistöjen korjaustarpeiden priorisointiin, on se tässä vaiheessa tehty ensisijaisesti leiritoiminnan strategian tarpeisiin. Seurakunnan ennusteet tulevien vuosien talouden kehittymisestä ovat ajaneet seurakunnan tasapainottamaan taloutta jo usean vuoden ajan. Nykyiset ja oletettavasti 1.

134 odotettavissa olevat tulevatkin kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin käytettävissä olevat määrärahat eivät tule riittämään kaikkien nyt omistuksessa olevien leirikiinteistöjen säilyttämiseen. Määrärahat kamppailevat samoista euroista toiminnallisten määrärahojen kanssa ja on selvää, etteivät käytettävissä olevat määrärahat riitä osin heikkokuntoisten kiinteistöjen peruskorjaamiseen käyttäjilleen terveellisiksi ja turvallisiksi. Leirikeskuksia voidaan käyttää perusasioiden ollessa kunnossa nykytasoisina, mutta mikäli tarvittavien korjaustoimenpiteiden vuoksi joudutaan hakemaan uutta rakennuslupaa, on koko kyseessä oleva kohde saatettava kaikilta osin vastaamaan peruskorjausajankohdan viranomaisvaatimuksia alkuperäisen rakentamisajankohdan vaatimusten sijaan, mm. ilmanvaihdon ja märkätilojen osalta. Mainittakoon, ettei leirikeskuksista yksikään ole seurakunnan nykyisen voimassa olevan kiinteistöstrategian luovuttavien listoilla ja sen vuoksi alustava PTS-suunnitelma kunnossapidosta ja välttämättömistä investoinneista on laadittu voimassa olevan seurakunnan kiinteistöstrategian näkökulmasta. Leiritoiminnan luonne on viime vuosina muuttunut ja mahdollisesti muuttumassa edelleen lyhytkestoisemmaksi. Käyttäjät on tilastoitu päiväkävijöihin ja selvitetty myös majoitusaste. Yleisesti ottaen leiritoiminta on painottunut vuosi vuodelta enemmän päivätoiminnan suuntaan kuin myös leirien pituudet ovat lyhentyneet. Teemaleirit seurakunnan ulkopuolisiin kohteisiin ovat lisääntymässä. Enenevässä määrin perusripareita viedään pois seurakunnan omista tiloista johtuen osin omien leirikeskusten puutteelliseksi koetusta tilajärjestelyistä ja huonosta kunnosta. Nähtäväksi jää mikä vaikutus leirivuorokausien määrään ja leiripituuksiin on suunnitteilla olevalla työajattomien muutoksella työaikalain piiriin. Rakennusten ja tilatyyppien käyttöasteiden laskennassa kirkkohallituksen emeritus yliarkkitehti Eero Raatikaisen laatiman ohjeistuksen mukaan rakennus on 100 % käytössä jos se on oikeasti viimeistä sijaa myöten täynnä eli tilat ovat 100 % käytössä jos oikeasti sitä ovat. Nythän meillä isokin leirikiinteistö on täyteen buukattu jos paikalla on rippileiri, kun useampien kokoontumistilojen puuttuessa koko leirikeskus varataan rippileirin käyttöön kokonaan usein vajaateholla. Esimerkkinä tästä on Koivuniemi ja Mutanen yhden leirin paikkoina. Koivuniemessä majoitustilaa olisi useammallekin yhtäaikaiselle ryhmälle, mutta ei kokoontumistilaa. Vesalassa voi rippileirejä olla 2 3 yhtä aikaa. 3. Selvitystyön toteutus Lähtötietoina olemme käyttäneet aiempia leirikeskuskiinteistöjen selvityksiä, tarkennettua seurakunnan kiinteistöstrategiaa sekä järjestelmistä saatuja toteutuneita talouslukuja, laadittuja kuntoarvioita ja viranomaistarkastuksissa esille tulleita teknisten järjestelmien kunnossapitotarpeita kuin myös tilojen käyttäjien esille tuomia vaatimuksia leiritoimintaan osoitettujen kiinteistöjen laatutasosta. 2.

135 Vertailutietoja muiden seurakuntien leirikiinteistöjen vastaaviin tunnuslukuihin ei tässä vaiheessa ole nähty tarvetta tehdä, koska strategiaa valmistellaan ainoastaan Jyväskylän seurakunnan oman käytön ja resursoinnin tarpeisiin. Karkeasti täysihoitovuorokauden kokonaiskustannus ulkoisissa vuokratiloissa vastaisi vastaavaa kustannusta täydellä kapasiteetilla olevissa omissa leiritiloissa. Omien leiritilojen osalta kapasiteetin vajaakäyttöisyys, tilojen kunnon vuoksi nousujohteiset ylläpitokulut ja nähtävissä olevat investointitarpeet lisäävät kokonaiskustannuksia lähivuosina olennaisesti. Jyväskylän seurakunta omistaa 5609 kem² leirikiinteistöjä 8 toimintapisteessä koostuen neljästä leirikeskuksesta ja kolmesta partiomajasta ja luontokohde Lehtisaaresta. Henkilökuntaa on kolmessa leirikeskuksessa, Vesalassa, Koivuniemessä ja osan vuotta Mutasella sekä Lehtisaaressa on YSP:n toimintavaroilla ja osin työllistämistuella palkattuja kausityöntekijöitä. Sarpatin henkilöstökuluissa eivät näy Tikkakosken kirkonpalveluskunnan Sarpatissa tekemät kiinteistön hoito- ja huoltotyöt, koska niistä ei ole pidetty erillistä seurantaa. Leirikeskussihteerin ja leirikeskusisännän työpanos on kohdennettu seuraavasti Vesala 63 %, Koivuniemi 24 %, Mutanen 10 % ja Sarpatti 3 %, koska monilla eri laskennoilla vuosittaiset varausmäärät, käyttäjämäärät ja talousarvion lukemat toiminnan määränä jakautuvat likimain samoin esitetyin prosenttiosuuksin. Kiinteistöjen pitäminen käyttökuntoisina edellyttää vuosittaisia ylläpito- ja kunnossapitomäärärahoja sekä elinkaaren eri vaiheissa myös välttämättömiä peruskorjausmäärärahoja korjausvelan hillitsemiseksi. Vesalan leirikeskuksen kohdalla on peruskorjausta ja osin kunnossapitoa laiminlyöty viime vuosien aikana ja päärakennus on kahden vuoden päästä elinkaarensa päässä. Päärakennuksessa sijaitsevat keittiö ja myös Verkon lämmitystä palveleva lämpökeskus. Lehtisaaren saaminen entisen laajuiseen päiväkävijäkäyttöön vaatii uudisrakentamisen investointimäärärahat. Koivuniemi on pääsääntöisesti teknisesti kunnossa ja vaatii vain normaalia huoltoa ja kunnossapitoa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutasen pesu- ja sosiaalitilat ovat huonokuntoiset ja riittämättömät. Talousarvion 2018 laadintaohjeistuksen mukaan myös kiinteistötoimen määrärahojen kululeikkaus on 3 %. Käytettävissä olevien määrärahojen aleneminen asettaa entisestään haasteita kunnossapidon ja huollon määrärahojen kohdistamisesta omassa ydintoiminnassa vajaakäyttöisille leiritoiminnan kiinteistöille. Kiinteistöjen kunnossa pysymisen kannalta tärkeintä ovat vesikattojen tarpeenmukaiset korjaus- ja uudistamistyöt. Kaikkien tarkastettujen leirikeskusten vesikattojen huoltoa on laiminlyöty ja vaativat myös korjaustoimenpiteitä. Tärkeimpien kunnostustoimien joukossa ovat myös rakennusten perustusten ympärillä tehtävät tarpeen mukaiset maanpintojen uudelleen muotoilut, kasvien poistot, salaojitus- ja viemäröintityöt sekä sisäpuolisten vesijärjestelmien kunnossa pysyminen. Viimeisen vuoden aikana on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota teknisten järjestelmien huolto- ja vikakorjaustöihin ajantasaisesti vaurioiden ja sitä kautta sisäilmahaittojen estämiseksi tilojen pysyttämiseksi käyttäjilleen terveellisinä ja turvallisina. Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla 3.

136 mahdollistetaan myös kiinteistöjen arvon säilyminen ja turvataan suunniteltu elinkaari ja jopa jatkuminen. Ulkoisten vuokratilojen vertailua ei tähän selvitykseen ole tässä vaiheessa sisällytetty. Vuoden 2017 seurakunnan 47:sta rippikoulusta on leirikouluja 41, joista omissa leirikeskuksissa pidetään Mutasella 1 (7 vrk), Koivuniemessä 10 (74 vrk) ja Vesalassa 13 (93 vrk) kpl, yhteensä 24 kpl (Σ 174 vrk). Riparileireistä pidetään muualla 17 kpl ja päivärippikouluja on 6 kpl omissa kirkoissa Huhtasuolla, Palokassa, Tikkakoskella, Vaajakoskella, Kaupunginkirkossa ja Taulumäellä. Alueseurakunnittain perusriparileirit 30 kpl jakaantuvat seuraavasti, Huhtasuo 2 (Vesala 2), Keltinmäki 4 (Vanhamäki 1, Vesala 3), Keskusta 5 (Marttinen 1, Koivuniemi 2, Vesala 2), Korpilahti 2 (Mutanen 1, Koivuniemi 1), Kuokkala 4 (Koivuniemi 1, Vesala 3), Palokka 5 (Haapaniemi 4, Vesala 1), Säynätsalo 2 (Haapaniemi 1, Vesala 1), Tikkakoski 2 (Haapaniemi 1, Koivuniemi 1), Vaajakoski 4 (Haapaniemi 2, Kiponniemi 1, Koivuniemi 1). Omiin leirikeskuksiin riparileirien osalta tukeutuvat Huhtasuo, Korpilahti ja Kuokkala 100 %, Keskusta 80 %, Keltinmäki 75 %, Säynätsalo ja Tikkakoski 50 %, Vaajakoski 25 % ja Palokka vain 20 %. Syyksi alueseurakuntien keskittämiseen riparileirejään ensisijaisesti muualle, on esitetty omien leiritilojen soveltumattomuus leiritoimintaan. Leirikeskukset on aikanaan rakennettu ja niitä ylläpidetään ensisijaisesti oman toiminnan tarpeita varten. Perusriparileirien lisäksi aluejaosta riippumattomia teemarippileirejä on v kpl (Vesala 1, Koivuniemi 3, Piispala 1, Vuokatti 1, Oivanki 1, Ahvenanmaa 1, Viro 2, muualla käyvät 1). Selvityksen yhteydessä on sivuttu myös jo aiemmin selvitettyjä ja kaavailtuja Vesalan, Mutasen ja Koivuniemen toteuttamatta jääneitä lisätilatarpeita. Perinteiseen leirikäyttöön majoitustiloja on liikaa jo nyt eivätkä nykyiset toimintatilat ole kaikilta osin tarkoituksenmukaisia, joten nykyisten leirikeskusten nykyisten tilojen peruskorjaaminen ei ratkaisisi leiripaikkojen nykyvaatimusten edellyttämää tilakysymystä. Sen sijaan lähellä kaupunkia sijaitsevista päiväkävijäpaikoista on pulaa, joka on ilmennyt korostuneesti Lehtisaaren kesäkodin tuhoutumisen jälkeen, vaikka Lehtisaari ei ollut ennen tuhoutumista omalle toiminnalle oleellisen tärkeässä roolissa, on saaren päärakennuksen tuhoutuminen tuonut konkreettisesti esiin päiväkävijäpaikan puutteen. Vaikeasti saavutettavana kesäkotina Lehtisaari ei koskaan mahdollistanut laajamittaista seurakunnan toiminnallista käyttöä. Säännöllisessä käytössä olevan päiväleiripaikan tulisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä lähellä keskustaa. Koivuniemen kappeli on uusin ja parhaassa kunnossa oleva leirikeskusrakennus, mutta ei ole löytänyt käyttäjiään. Ainoat toiminnan järjestämät erilliset tapahtumat siellä vuoden mittaan ovat retriittiviikonloput ja kauneimmat joululaulut riparileirien hartauskäytön lisäksi. Vesalan riihikirkossa on muutamat häät ja kasteet vuoden tarkasteluvälillä. Riihikirkolla ei kuitenkaan ole vesipistettä eikä sosiaalitiloja eikä ole Vesalan 4.

137 leirikeskuksesta erillisenä tilana kovin käyttökelpoinen. Riihikirkko on kirkoksi vihitty entinen riihi, joka ei ole alkuperäisellä paikallaan, joten on tarvittaessa helposti siirrettävissä muualle esim. vesikaton uusimisen yhteydessä. Riihikirkon vesikaton uusiminen on ajankohtainen v Sammalisen, Tyyppälän ja Teerilahden majat ovat partiolaisten käytössä. Käyttäjätilastot eivät ole olleet työryhmän käytettävissä kuinka tehokkaassa käytössä majat partiokäytössä ovat tosiasiallisesti olleet. Leirikeskuksiin kuulumattoman Lehtisaaren toimintaa pyörittää yhteisen seurakuntapalvelun ylläpitämä partiotoiminta. Sarpatti omatoimipaikkana ilman henkilökuntaa on pääsääntöisesti ulkopuolisten käytössä. Sarpatin tilojen majoitusastetta ei ole pystytty määrittelemään, koska kulloinkin paikalla olevien ulkopuolisten käyttäjien määriä ei ole tilastoitu. Majoitusasteiden keskiarvo leirikeskuksissa vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä on ollut n. 27,9 %, nyt se on oman toiminnan osalta 16,1 % ja ulkopuolisen käytön kanssa Σ 27,9 %. Kokonaismajoitusaste on pysynyt samana, mutta oman toiminnan osuus on vuosi vuodelta pienentynyt. Käyttöastetta on lisätty ulkoisilla asiakkailla. Ulkoisten asiakkaiden palveleminen ja majoituslaitoksena toimiminen ei kuitenkaan ole seurakunnan ydintoimintaa. Päiväkävijät Mutanen Koivuniemi Vesala Σ srk vieras srk vieras srk vieras srk vieras oma oma oma oma muutos-% > 2016 väh. 48 % nousua 57 % väh. 3 % nousua 38 % väh. 26 % väh. 15% väh. 26 % väh. 8 % Seurakunnan oman toiminnan päiväkävijöiden määrä on laskenut kaikissa tarkastelluissa leirikeskuksissa. Ainoastaan vain vieraskäytön päiväkävijöiden määrä on ollut nouseva Mutasella ja Koivuniemessä. Majoitusaste on oman toiminnan osalta aikavälillä > 2016 noussut Mutasessa 13 % ja Koivuniemessä 7 %, Vesalassa sen sijaan laskenut 38 %. Vesalan v majoitusasteen laskuun vaikuttaa Rysän alkuvuonna huonoksi koettu sisäilma ja osin kesäkaudelle ajoittunut 6 kk alakerran salin lattiaremontin aiheuttama tilojen käyttökatko. Käyttökatko aiheutti Vesalalle 1500 hlöleirivrk menetyksen. 5.

138 2016 Vesala oman käytön majoitusaste ulkop. majoitusaste Koivuniemi oman käytön majoitusaste ulkop. majoitusaste Mutanen oman käytön majoitusaste ulkop. majoitusaste 12,6 % 15,8 % 27,0 % 7,0 % 8,7 % 12,6 % 2015 Vesala oma ulkop. Koivuniemi oma ulkop. Mutanen oma ulkop. 17,5 % 13,0 % 26,3 7,8 % 9,6 % 8,7 % 2014 Vesala oma ulkop. Koivuniemi oma ulkop. Mutanen oma ulkop. 17,8 13,6 % 27,2 7,4 % 9,7 9,7 % 2013 Vesala oma ulkop. Koivuniemi oma ulkop. Mutanen oma ulkop. 20,2 12,5 % 25,3 10,0 % 7,7 6,9 % Vieraskäytön majoitusaste vastaavana aikana on noussut Mutasessa 83 % ja Vesalassa 26 %, Koivuniemessä sen sijaan laskenut 30 %. Vesalan vieraskäytön majoitusasteen nousuun on vaikuttanut lähiseudun suurten rakennustyömaiden väliaikaisasuntojen tarve, joten muutoksen ei voida katsoa olevan vakiintunut. Nykyisten leirikeskusten laajuustiedot ovat kem², tilavuus rm³. Alustava peruskorjaustarve vuosille on 4,2 milj.. Peruskorjaustarpeisiin on huomioitu myös esiin tulleet kiireelliset korjaustarpeet. Leirikeskuskiinteistöjen ollessa kerrostunutta vuosilta tulee jatkossa varautua nykyaikaistamiskustannuksiin, ellei huonokuntoisista kiinteistöistä ajallaan luovuta. Yleinen kiinteistöjen tason ja käyttökelpoisuuden säilyttävä korjauskustannusvaraus tulee olla n. 3 % ja tasoa korottavat ja energiansäästöön tähtäävät tekniset korjaustoimenpiteet n. 2 % kiinteistön uudisarvosta. Tarvittavia kiinteistöjen kokonaisvuosikustannuksia laskettaessa ei voida unohtaa myöskään käytönaikaisia ylläpitokustannuksia, jotka vanhenevan tekniikan vuoksi ovat nousujohteisia. Leirikiinteistöjen kokonaiskustannukset muodostuvat käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista, joita ovat mm. veden ja sähkön kulutukset, siivous, jätehuolto, lämmitys, kiinteistön huolto ja kunnossapito sekä kiinteistöjen rakentamisesta ja olemassaolosta aiheutuvista investointikustannuksista, laskennallisista poistoista, veroista ja vakuutuksista. Kiinteistöpalvelut koostuvat kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon sekä toimitiloihin ja käyttäjiin kohdistuvista palveluista. Kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluilla säilytetään kiinteistön kunto, arvo, ominaisuudet ja olosuhteet halutulla tasolla sekä 6.

139 käyttäjäpalvelujen avulla luodaan käyttäjille edellytykset harjoittaa toimintaansa kiinteistössä. Seurakunnan leirikiinteistöjen pito on ollut perinteisesti ja ensisijaisesti seurakunnan omaa toimintaa varten, joskin taloudellisista syistä on resurssien puitteissa palveltu myös ulkoisia asiakkaita ja näin haettu olemassaolon oikeutusta oman leiritoiminnan ja käytön vähetessä kem² Vesala Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut , , , ,61 Käyttäjäpalvelut ja -maksut , , , ,95 Henkilöstökulut , , , ,83 Vesalan ylläpito / a , , , ,39 - ulkoiset tulot , , , ,74 Todellinen Vesalan vuosiylläpitokulu , , , , kem² Mutanen Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut , , , ,25 Käyttäjäpalvelut ja -maksut , , , ,51 Henkilöstökulut , , , ,85 Mutasen ylläpito /a , , , ,61 - ulkoiset tulot , , , ,27 Todellinen Mutasen vuosiylläpitokulu , , , , kem² Koivuniemi Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut , , , ,86 Käyttäjäpalvelut ja maksut , , , ,31 Henkilöstökulut , , , ,73 Koivuniemen ylläpito / a , , , ,90 - ulkoiset tulot , , , ,01 Todellinen Koivuniemen vuosiylläpitokulut , , , ,89 7.

140 171 kem² Sarpatti Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut , , , ,86 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 1 816, , ,18 396,38 Henkilöstökulut 2 266, , , ,08 Sarpatin ylläpito / a , , , ,32 - ulkoiset tuotot 7 659, , , ,33 Todellinen Sarpatin vuosiylläpitokulu , , , ,99 (200) 50 kem² Lehtisaari Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 3 942, , , ,60 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 5 025, , , ,21 Henkilöstökulut puuttuu 63700, , ,00 Lehtisaaren ylläpito / a puuttuu , , ,81 - ulkoiset tuotot 467, Todellinen Lehtisaaren vuosiylläpitokulu puuttuu , , ,81 84 kem² Tyyppälä Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 6 162, , , ,69 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 2 126, ,42 183,95 5,04 Tyyppälän ylläpito / a 8 289, , , ,73 - ulkoiset tuotot 3 055, ,78 330,65 32,26 Todellinen Tyyppälän vuosiylläpitokulu 5 234, , , , kem² Sammalinen Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 6 765, , , ,35 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 346,79 74,70 0,00 0,00 Sammalisen ylläpito / a 7 111, , , , kem² Syvälahti Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 1 570, ,95 462,87 521,27 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 0,00 0,00 0,00 0,00 Syvälahden ylläpito / a 1 570, ,95 462,87 521,27 8.

141 Teerilahti Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut 476,77 551,11 507,25 478,91 Käyttäjäpalvelut ja -maksut 66,13 172,00 111,00 0,00 Teerilahden ylläpito / a 542,90 723,11 618,25 478,91 Kaikki leirikeskukset yhteensä Kiinteistön ylläpito- ja pääomakulut Käyttäjäpalvelut ja -maksut Henkilöstökulut ylläpito / a ulkoiset tulot Todellinen vuosiylläpitokulu Leiritoiminnan kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakulut v olivat n. 0,62 milj., käyttäjäpalvelut ja maksut n. 0,16 milj. ja henkilöstökulut n. 0,48 milj., kaikki yhteensä n. 1,26 milj.. Ulkoisia tuloja leirikeskuspalvelujen toiminnasta saatiin v ,28 milj., joten vuosinettoylläpitokuluksi jää n. 1 milj. oman leiritoiminnan ylläpitämiseksi. Vesalan käyttöpäiviä on 332/365 ja Koivuniemen 296/365, Mutanen 147/365 ja Sarpatti 215/365. Laskennallisesti leirikeskuksen toimintavuorokauden ylläpito v maksoi vuositasolla Vesalassa 1990, Koivuniemessä 934, Mutasella 101 ja Sarpatissa 38. Keskimääräinen kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitokustannusten nousu on n. 5 % vuodessa. Julkisten tilojen ylläpitokustannukset muodostuvat pääosin energian hankinnasta ja ihmistyönä tehtävistä töistä. Molempien kustannusten nousu on nouseva. Kiinteistömassaa tulee vähentää, että linjaus alentaa kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavaa kuluresurssia toteutuisi. Se, että annetaan kiinteistöjen korjaamattomina mennä huonoon kuntoon ei täytä järkevän kiinteistöomaisuuden hoitotavoitteita. Nykyisten leirikiinteistöjen välttämättömiin peruskorjauksiin ilman tason korotusta on arvioitu 4,2 milj., jolloin hyväksytään osan kiinteistöjen kunnon huononeminen niin, että ne eivät 9.

142 suunnittelukauden lopulla enää täytä käytön vaatimia terveellisten ja turvallisten tilojen vaatimuksia ja todennäköisesti uudisinvestointeja tarvitaan. Leirikiinteistöjen budjettia ja strategiaa laadittaessa pohdittavaksi tulevat käytössä olevat määrärahat ja tilojen määrittäminen ensisijaisesti säilytettäviin ja luovuttaviin kiinteistöihin. PTS suunnitelman mukaiset perusparannukset suoritetaan ensisijaisesti säilytettävissä kiinteistöissä, muissa vain käytön turvaavia toimenpiteitä siihen saakka, kun käytössä pidetään. Kiinteistöjen toiminnallinen arviointi tulee jatkossa olla vuosittaista kiinteistö- ja toimintastrategiatyöskentelyä, jolloin helpottuvat mm. korjaustarpeiden priorisointi ja tilojen resursointi suhteessa käyttöasteeseen. Toiminnallisten tarpeiden muuttuessa vajaakäyttöisistä tiloista tulee pystyä luopumaan ja siirtyä joko väliaikaisesti tai pysyvästi vuokrausvaihtoehtoihin. Kiinteistöjen toiminnallinen tarkastelu tulee jatkossa olla saumattomasti osa peruskorjaussuunnittelua nykyisen tilatarpeen lisäksi laajemmin mm. tehokkaamman tilankäytön ja mahdollisesti muuttuneen tilatarpeen tunnistamiseksi jo hankesuunnitelmavaiheessa. Vuonna 2009 tehdyn kiinteistöselvityksen mukaan leirikeskuksista ja majoista Mutasen, Tyyppälän, Lehtisaaren ja Majaniemen oman toiminnan majoitusasteet ja kävijämäärät olivat osoittaneet niissä tapahtuvien toimintojen keskittämistarpeen ympärivuotiseen käyttöön soveltuviin ja peruskorjattaviin muihin leirikeskuksiin. Peruskorjauksia muihin leirikeskuksiin ei ole tehty, Majaniemen leirikeskus myyty, Lehtisaaren päärakennus tuhoutunut, Tyyppälä vajaakäytöllä partiolaisilla ja Mutasessa on ainoastaan yksi oma riparileiri. Pois lukien mahdollisesti uuden leiri-/palvelukeskuksen rakentamista hyvien kulkuyhteyksien päähän keskustan läheisyyteen, ei seurakunnalla näyttäisi olevan tarvetta käyttämättömälle rakennusoikeudelle leirikeskuskiinteistöillä. 10.

143 Lähivuosien korjaustarpeita Vesalan leirikeskus vesikatot Rysä, bitumikermi (korjaaminen) Riihikirkko, kuitusementtilevy (uusiminen) Verkko, betonitiili (kunnostaminen) Nuotta + saunarak., bit.kermi, (uusiminen) VE purkukustannukset LVIS Rysä (patterilinjat, vesikalusteet, pihavalaistus, jakokeskus) Verkko (julkis. ikkunat, lattia- ja seinäpinnat, saunaosaston uusiminen, maj.tilojen märkätil. uus.) Nuotta (elinkaari päättymässä 2019) RAK Rysä (ikk. ovien uusim. saunaosaston uusiminen, lattia- ja seinäpintojen uusiminen) Verkko Verkon laajennus Nuotan tilalle Rantasaunan uudisrakentaminen Mutasen leirikeskus vesikatot Päärakennus, kuitusementtilevy (uusiminen) Kappeli, ohutlevy (uusiminen) Piharakennukset, palahuopa, bit.pahvi (uusiminen) LVIS (talotekniikka käyttöikänsä päässä, pihavalot) RAK (pesutilat, saunatilat, kaikki pinnat, ikk. ovet) Koivuniemen leirikeskus vesikatot Päärakennus (korjaustoimenpiteet) RAK (terassi, saunarak., päärak. julkisivujen huoltomaalaus) LVIS (ös-tilan tuuletus) SÄH (jätevesipumpp. keskuksen uusiminen) Sarpatin leirikeskus ei selvitetty RAK/LVI/SÄH Korjauskulut yhteensä yht. 4,2 milj

144 4. Yhteenveto Leirikiinteistöjen työryhmä hahmotti seuraavia vaihtoehtoja leiritoiminnan strategiaksi 1. keskitetty ratkaisu 2. tukeudutaan ostopalveluihin 3. korjataan nykyisiä Perusteluina eri vaihtoehdoille ja niiden keskinäiselle ensisijaisuusjärjestykselle työryhmä näki, että 1. Keskitetyt omat leiritilat - sijoitettaessa ympärivuotisen keskitetyn ratkaisun toimintakeskus hyvien kulkuyhteyksien päähän keskustasta, leirikäytön lisäksi myös päivä- ja kokouskäyttö mahdollistuu - tilojen käyttö tehostuu ja monipuolistuu, kun tilat suunnitellaan alun perin yhtäaikaiselle moniryhmätoiminnalle - majoitustiloja maksimissaan kahdelle n. 30 hlön ryhmälle, kokoontumis- ja ruokailutiloja vähintään kolmelle yhtäaikaiselle ryhmälle - tavoitteena yhteinen henkilökunta emäntäpalvelun kanssa, joka mahdollistuisi luontaisesti Palokan uuden valmistuskeittiön vaikutuspiirissä - henkilökunnan määrän tarve pienempi kuin hajautetussa mallissa, jota kautta myös hallinnolliset kulut vähenevät - keskittämisen vuoksi kiinteistöjen hoito- ja huoltokulut vähenevät, kun on vain yhdet matkakulut ja uudet tekniset järjestelmät - uudisrakennuksen huoltokorjaus- ja energiakulut alhaisemmat kuin revisioiduissa kiinteistöissä - monipuolista toimintaa ympäri vuoden kesän 2 kk sesonkiajan lisäksi 2. Leiritilat ostopalveluna - tilojen käyttö vain tarvittaessa - ei tyhjien tilojen ylläpitokustannuksia/ulkoisia markkinointiponnisteluja - ei investointikuluja, vuosittain mahdollista n. 1 milj. euron palvelujen ostoon nykyisten leirikeskusten ylläpidolla - leiritilojen saatavuus ei omissa käsissä => tulisi tehdä vuosisopimukset ja käyttömääräsitoumukset kapasiteetin varmistamiseksi myös sesonkiaikaan - leiritilojen kuntoon ei voida vaikuttaa => sopimuksin tulisi varmistaa tilojen asiallinen kunto 12.

145 3. Peruskorjataan nykyisiä leiritiloja - leiritiloja on käyttötarpeeseen nähden liikaa, kaikkia ei tarvita eikä vähäiselle käytölle kannata peruskorjata - leiritilojen tilajärjestelyt eivät kaikilta osin ole tarkoituksen mukaiset - 2 kk sesonkiajalle mittavat peruskorjausinvestoinnit, silti ei saada uutta vastaavia tiloja, välimatkojen vuoksi päiväkäyttö omassa toiminnassa vähäistä - Vesalan päärakennuksen käyttöikä loppumassa 2 3 vuoden sisällä, vähintään vesikatto on tuolloin uusittava ja sitä ei kannata tehdä, koska rakennus on kaikilta osin uudelleen rakentamisen tarpeessa, päärakennuksessa sijaitsevat koko leirikeskusta palveleva ruokala, Verkkoa palveleva lämpökeskus sekä majoitustiloja, myös saunarakennus tulee uusia, myös Rysä ja Verkko peruskorjauksen tarpeessa. Vesalan kaikille 139:lle yösijalle ei ole tarvetta. - Mutasen leirikeskus tarvitsee mittavan peruskorjauksen pesu- ja saunatilojen, ikkunoiden, ovien, kaikkien pintojen ja vesikattojen uusimisen, myös talotekniikka on käyttöikänsä päässä. Esitetty peruskorjausarvio sei sisällä laatutason nostoa. Mutanen on yhden leirin paikka, ellei majoitus- ja/tai kokoontumistiloja rakenneta lisää. - Sarpatin leirikeskuksen rakennusten kuntoarvioita ei tässä vaiheessa ole tehty, koska omatoimipaikkana ei varsinaisesti ole omassa tehokäytössä eikä sinne ole sijoitettu henkilökuntaa. Majoitustilat ovat alkeelliset. - Koivuniemi teknisesti kunnossa, normaaleja pienimuotoisia huoltokorjauksia lähimmän 10 vuoden aikajänteellä, yhden leirin paikkana aina vajaakäytöllä - Lehtisaareen päärakennuksen rakentaminen luvituksen vuoksi haasteellista eikä silti toisi sinne nykyajan mukavuuksia infran puuttumisen vuoksi, vaikea huollettavuus ja saaressa sijainnin vuoksi lyhyt käyttökausi, vaikka uudisrakennus olisi ns. talviasuttava, saaren täysimittaiseen toiminnan käyttöön ottamiseen liittyy lukuisia vielä ratkaistavia turvallisuusnäkökohtia mm. soutujen turvallisuuden ajoittainen haasteellisuus 13.

146

147