JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Palokan kirkko, kirkkotori, Rovastintie 8 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj , klo Alenius-Taipalus Anu Harjula Eeva , klo Hintikka Pauli , klo Illman Hilkka Jegoroff Mikko Pekkarinen Raija Puhalainen Erkki Sipinen Raija Suonperä Juha Venäläinen Juha Taivassalo Maria Tuunanen Inkeri Väliniemi Tuulikki VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht , klo Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vt. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Huttunen Hannu aluekappalaisten edustaja Väätäinen Osmo aluekappalaisten edustaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA Lukkarinen Maritta kiinteistöpäällikkö , klo Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Palokan kirkko, kirkkotori, Rovastintie 8 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 218 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajat Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma Purkamisluvan hakeminen Lohikosken seurakuntakeskukselle Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Työnantajan edustajien nimeäminen yhteistyötoimikuntaan Kolehtisuunnitelman vahvistaminen Taulumäen kirkon osalta (ei julkinen) Ei nettijulkinen Rasitesopimuksen muuttaminen Vuoden 2017 talousarvion investointiosan muuttaminen Jäsenyyden irtisanominen Suomen Hautaustoiminnan keskusliitto ry:stä Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 218 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 219 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi seuraavasti muutettuna ja täydennettynä: - Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma käsitellään esityslistasta poiketen :ssä 222, asian valmistelu ja päätösesitys sekä liite; - Purkamisluvan hakeminen Lohikosken seurakuntakeskukselle käsitellään :ssä 223; Henkilöstösuunnitelman päivittäminen, lisäliite. 220 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Päätös Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Anu Alenius-Taipalus ja Juha Suonperä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Raija Sipinen ja Erkki Puhalainen. Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin osallistujalistan mukaisesti. 222 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkoneuvosto / 198: Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa ( ) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu sekä 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään ovat kuuluneet hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj Heikki Tynkkynen, kirkkoneuvoston vpj Erkki Puhalainen ja kirkkovaltuuston vpj Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (ohjausryhmään on osallistunut vt. Tuomas Palola) Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut 1) toiminnallinen työryhmä: vt. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Ohjausryhmä on valmistelussa ja esityksessään huomioinut alatyöryhmien esiin tuomia perusteita leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeista sekä toisaalta teknis-taloudelliset näkökulmat. Työryhmien raportit ovat olleet väliraportin liitteenä ja kirkkoneuvoston kokouksen käsiteltävänä Lisäksi ohjausryhmä on jatkovalmistelussa huomioinut kirkkoneuvoston kokouksessa hyväksytyn vision leiritoiminnan järjestämisestä siten, että Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Ohjausryhmä on jatkovalmisteluissa keskittynyt selvittämään pääasiallisesti kahta vaihtoehtoa joko Koivuniemen laajentamista tai uudisrakennuksen rakentamista Vesalaan nykyisen päärakennuksen paikalle. Vesalasta olisi tällöin tarkoitus myydä osa tonttialueesta. Kooltaan leirikeskusvaihtoehdot olisivat samaa kokoluokkaa Vesala 1654 m 2 ja Koivuniemi 1557 m 2. Jatkoselvityksissä toiminnalliset näkökohdat ovat puoltaneet ratkaisua, joka olisi joustava ja mahdollistaisi minimissään kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena käytetty rippileiriryhmän kokoa) pitämisen. Toiminnallisesti on nähty tavoitteeksi leirien omat reviirit eli tilaratkaisu, jossa molemmilla leirillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue. Toiveena on ollut, että kulkeminen yhteisiin tiloihin ei tapahdu kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta. Nämä seikat on huomioitu vaihtoehtojen suunnitelmissa. Toiminnallisesti arvioiden vaihtoehdoista Vesalan uudisrakennus mahdollistaisi paremmin Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA toiminnan tarpeiden huomioimisen. Ratkaisu mahdollistaisi kahden yöpyvän leiriryhmän lisäksi vielä kolmannen ryhmän samanaikaisen päiväkäytön. Koivuniemen ja Vesalan leirikeskusvaihtoehdoista on laadittu kustannusarviot sekä toteutussuunnitelmat (liitteet) Vesalan uudisrakennus tai Koivuniemen laajennusinvestointi olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vesalan uudisrakennuksen kustannus arvio on 5,46 M. Koivuniemen laajennuksen kustannusarvio 1,85 M. Vertailussa on Koivuniemen osalta huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Eli näin laskettuna Koivuniemen kustannusarvio olisi 3,09 M. Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Myös ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa investointikustannusten vastapainona on huomioitava saatavat myyntituotot. Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemi ja osa Vesalan tonttimaasta ja Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa Vesalan alue kokonaisuutena. Arvioitaessa leirikeskus vaihtoehtoja tulee pohtia myös vaihtoehtojen toteuttamisen aikataulua. Koivuniemen vaihtoehdossa kaavoituksen haasteet eivät mahdollista sen kovin nopeaa toteuttamista ja esimerkiksi vesialueen täyttämisen mahdollisuus ei ole kiistaton. Vesalan uudisrakennus olisi kaavoituksen näkökulmasta mahdollista toteuttaa tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Ohjausryhmän enemmistö esittää, että Jyväskylän leiritoiminnan visio toteutettaisiin rakentamalla Vesalaan uudisrakennus. Ohjausryhmän jäsenistä Tapio Lampinen ja Mauri Sompa esittävät vaihtoehdoksi Koivuniemen laajennusta. Vaihtoehdon arvioinnissa tulee huomioida myös, että Vesalan leirikeskuksen sisäilmaongelmien vuoksi leirikeskuksessa leiritoimintaa voidaan järjestää vain kesän 2018 loppuun. On jo linjattu, että Verkko-rakennusta ei enää tulevana kesänä käytetä yli 3 vrk kestävien leirien järjestämiseen. Kesän 2018 jälkeen käytettävissä on Koivuniemi ja mahdollisesti Vesalan Rysä. Loppu leirikeskuskapasiteetti on ostettava ulkoa ja mahdollisesti tukeuduttava myös laajemmin Mutasen ja Sarpatin käyttöön. Leirikeskusratkaisua haettaessa vaihtoehtona voisi olla ottaa riittävän pitkä siirtymä aika siten, että Koivuniemeä ja Vesalan Rysää käytetään nykylaajuudessaan ja loppu kapasiteetti ostetaan ulkoa. Siirtymäajan kuluessa tulisi valmistella Vesalan uudisrakennusta koskevia suunnitelmia sekä selvittää Vesalan maankäyttöön liittyviä mahdollisuuksia. Koivuniemen laajentaminen kahden ison leiriryhmän paikaksi voitaisiin tässä vaiheessa jättää pois jatko-valmistelusta. Mutasen leirikeskuksen käyttömahdollisuudet (tilojen kunto) tulee arvioida. Laajoja investointeja Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA leirikeskuksiin ei siirtymäaikana tule toteuttaa, mutta tarkoituksenmukaisia parannuksia voidaan tehdä, mikäli ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti järkeviä ottaen huomioon siirtymäajan kesto. Siirtymäaikana tulisi arvioida olemassa olevan leirikeskuskapasiteetin toimivuus/toimimattomuus. Tulisi myös arvioida voidaanko myös hyödyntää olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettia tehokkaammin. Arviota tulee tehdä myös keittiötoimintojen osalta, jotta mahdollisen uuden leirikeskuksen keittiökapasiteetti mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti. Jo siirtymä aikana saadaan oleellisia säästöjä ylläpitokuluissa ja henkilöstömenoissa. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman; päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan siirtymäajan kuluessa ja se tuodaan arvioitavaksi ja erikseen päätettäväksi aikaisintaan vuonna Samassa yhteydessä raportoidaan kokemukset siirtymäajan ratkaisuista sekä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta; päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen jo vuoden 2018 kuluessa. Päätös: Kirkkoneuvoston käymän vilkkaan keskustelun aikana Inkeri Tuunanen esitti Mauri Somman kannattamana, että leirikeskustilojen kehittäminen toteutettaisiin leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisen ohjausryhmän raporttiin liitetyn eriävän mielipiteen mukaisesti niin, että Koivuniemestä kehitetään lisärakentamisen avulla seurakunnan pääleirikeskus. Erkki Puhalainen esitti Raija Pekkarisen kannattamana asian palauttamista lisävalmisteluun. Lisävalmistelussa tulisi mm. selvittää Vesalan uudisrakentamisen nopeuttamista siten, että ensi vaiheessa toteutettaisiin keittiö-, ruokailu- ja kokoontumistilojen lisäksi yhdelle rippikouluryhmälle mitoitetut majoitustilat. Puheenjohtaja totesi, että asian palauttamisesta on tehty kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Erkki Puhalaisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti neljä (4) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta kahdeksan (8) jäsentä. Jaa: Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Ei: Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Raija Sipinen Maria Taivassalo Arto Viitala Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on päättänyt palauttaa asian lisävalmisteluun. Asian käsittelyä pyritään jatkamaan kirkkoneuvoston pidettävässä kokouksessa. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Kirkkoneuvoston kokoukseen oli saatu laskelma vaihtoehdosta, jossa Vesalan rakentaminen toteutettaisiin vaiheittain. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat yhteensä 5,62 M. Vaihe 1, jossa rakennettaisiin päätilat sekä yksi majoitussiipi ja kokoontumistila olisi 4,30 M sekä vaihe 2, jossa rakennettaisiin toinen majoitussiipi ja kokoontumistila olisi 1,32M. Vastaavasti hankkeen totuttaminen kokonaisuutena olisi kustannuksiltaan 5,46 M. Vaiheittain rakentaminen lisää jonkin verran kustannuksia ja on toiminnallisesti huonompi ratkaisu. Jatkovalmistelun aikana on laadittu kooste Vesalan ja Koivuniemen vaihtoehdoista, johon on tiivistetysti koottu vaihtoehtojen vertailu (Liite). Vertailussa on tuotu esiin vaihtoehtojen edut ja haitat sekä koottu suunnitellut toimenpiteet eri vaihtoehdoissa. Koivuniemestä on yhteenvedossa esitelty myös vaihtoehto, jossa kohtuullisella muutoksella voitaisiin saada lisää toiminnallisuutta ja parantaa leirikeskuksen tehokkuutta muuttamalla osa majoitushuoneista kokoontumistilaksi. Tämä mahdollistaisi Koivuniemen käytön nykylaajuudessaan kahden pienen ryhmän yhdenaikaisen käytön. Kahta yhdenaikaista rippileiriä tämä muutos ei kuitenkaan mahdollista. Koivuniemen etuna on, että rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia, paikka ja uusi kappeli. Miinustekijöinä on tontin ahtaus, jolloin lisärakentaminen vaatii rannan täyttöä. Maankäyttö, kaavoitus ja luvanvaraisuus luovat erityisiä haasteita. Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Vesalan etuina on tontin laajuus ja luonnonläheinen sijainti sekä Riihikirkko. Lisärakentaminen ja kehittäminen mahdollista myös kaavoituksellisesti. Miinustekijöinä Rysän ja Verkon myyntimahdollisuudet sekä hakkuuaukea ulkonäöllisesti epäedullinen. Tosin kyseiset tekijät ovat epäedullisia myös, jos Vesalasta pyritään luopumaan kokonaisuutena. Vaihtoehdoista Vesalan uudisrakennus sekä Koivuniemen lisärakentaminen mahdollistaisivat vision mukaisen leirikeskusratkaisun siten, että seurakunnalla on yksi leirikeskus, joka mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttaminen. Vesalan vaihtoehdossa olisi mahdollista kahden ryhmän lisäksi myös kolmannen ryhmän päiväkäyttö/kokouskäyttö. Tämän lisäksi leirikeskuksista on pyydetty myyntihinta-arviot kahdelta arvioitsijalta. Arviot tullaan esittelemään kokouksessa. Leirikeskustyöryhmä kokoontui ja kävi keskustelua eri vaihtoehdoista. Työryhmä ei muuttanut aiemmin laadittua kehittämissuunnitelmaa. Leirikeskussuunnitelma on toimitettu kirkkoneuvosoton jäsenille kokouksen liitteenä. Työryhmä esittää siis edelleen, että leirikeskusratkaisu toteutetaan Vesalan leirikeskuksen uudisrakentamisella. Työryhmän jäsenet Tapio Lampinen ja Mauri Sompa pitäytyvät myös edelleen eriävässä mielipiteessään, jossa he esittävät ratkaisuksi Koivuniemeä. Heidän esityksensä on, että Koivuniemeä käytetään nykyisessä laajuudessaan. Työryhmä keskusteli myös aiemmassa 2013 selvityksessä olleesta Vesalan vaihtoehdosta, jossa Verkko kunnostettaisiin. Aiemman selvityksen mukainen Verkon peruskorjaus on kallis investointi ja sisältä rakennuksen rakenteellisia epävarmuuksia. Ratkaisu ei myöskään ole toiminnallisesti niin hyvä kuin Vesalan uudisrakennusvaihtoehto. Siirtymäajan ratkaisuna on selvitetty myös Verkon käyttämistä leiritoiminnan käytössä. Tällä hetkellä päärakennuksen käyttöikä on 1-2 vuotta. Tämän jälkeen Verkon ruokapalvelut pitäisi järjestää muualta ja lämmitysratkaisu esim. lämpökontilla voisi olla mahdollista vuoden 2020 loppuun. Lisäselvityksissä ei ole tullut esiin sellaisia perusteita, jotka puoltaisivat muun kuin työryhmän esityksen mukaista ratkaisua leiritoiminnan vaihtoehdoksi eli Vesalan uudisrakentamista. Varsinainen rakennusinvestointi vaatisi kuitenkin vielä lisää selvityksiä mm. toiminnan tarpeista ja koko seurakunnan keittiötoiminnan tulevaisuuden tarpeista. Nämä olisi selvitettävä ennen kuin tehdään lopulliset hankesuunnitelmat rakentamista varten. Tämän perusteella voidaan määritellä uudisrakentamisen laajuus. Lisäksi on valitun pääratkaisun pohjalta arvioitava muu leiritilojen käyttö, välttämättömät korjaukset, luopuminen sekä leiritoiminnan järjestäminen siirtymäajalla. Esitys kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman (ohjausryhmän raportti ); 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan ja se tuodaan vielä uudelleen arvioitavaksi kirkkoneuvostoon ja erikseen pää- Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tettäväksi lokakuun kirkkovaltuustoon Samassa yhteydessä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen vuoden 2018 kuluessa. Päätös Asian käsittelyn aluksi hallintojohtaja Anu Lajunen esitteli alustavan ja suuntaa antavan vertailun leiritilavaihtoehtojen kustannusvaikutuksista (liite salassa pidettävä JulkL 6:24, kohta 17). Käydyn keskustelun aikana Mauri Sompa esitti Inkeri Tuunasen, Tuulikki Väliniemen ja Hilkka Illmanin kannattamana seuraavan päätösehdotuksen: Katsomme, että Jyväskylän seurakunnalla on niin monia kiinteistöihin liittyviä haasteita, että leirikeskusten tulevaisuudesta päättämistä ei voida pitkittää. Työntekijöitä ei myöskään voida enää pitää epävarmuudessa työsuojelullisistakaan syistä. Periaatepäätös on tehtävä tässä kokouksessa. Seurakunnalla on hyvässä kunnossa oleva Koivuniemen leirikeskus varsin uusine kappeleineen. Se antaa hyvän lähtökohdan seurakunnan leirikeskustoiminnalle. Sen varaan rakentaminen olisi taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Leirikeskuksen käyttöä voidaan tehostaa muokkaamalla nykytiloja niin, että siellä voi samanaikaisesti kokoontua kaksi pienempää ryhmää yhtä aikaa. Koivuniemen keittiötä voidaan hyödyntää tehokkaammin. Siellä on kapasiteettia jopa 100 aterian yhtäaikaiseen valmistamiseen. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle: 1. Seurakunnan leirikeskustoiminta rakennetaan ensisijaisesti Koivuniemen leirikeskuksen varaan. 2. Aletaan kaupungin kanssa neuvottelut Vesalan alueesta tavoitteena seurakunnalle taloudellisesti edullisin lopputulos. 3. Neuvottelujen ja kaavaprosessin aikana Vesalan tiloja käytetään siltä osin kuin ne ovat terveellisiä. 4. Lehtisaari liitetään leirikeskustoimeen. 5. Mutasen, Sarpatin ja Tyyppälän kohtalosta päätetään sen jälkeen, kun seurakunnan kiinteistöjen kokonaisselvityksen tiedot ovat käytettävissä. 6. Kysymys seurakunnan keskuskeittiöstä ratkaistaan erikseen. Raija Sipinen esitti, että Koivuniemen leirikeskus säilytetään nykylaajuudessaan ja pidetään kunnossa, minkä lisäksi Vesalaa kehitetään uudisrakennuksen avulla. Esitystä ei kannatettu. Arto Viitala esitti Mikko Jegoroffin ja Erkki Puhalaisen kannattamana päätösesityksen kohtaan 2 seuraavaa lisäystä: Vesalan uudisrakennusinvestoinnin ohella selvitetään myös Verkon tarjoamat mahdollisuudet leiritilaratkaisuun; Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esittelijä ilmoitti täydentävänsä päätösesityksensä seuraavaan muotoon kohtaan 2 tehtävällä lisäyksellä: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman (ohjausryhmän raportti ); 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan ja se tuodaan vielä uudelleen arvioitavaksi kirkkoneuvostoon ja erikseen päätettäväksi lokakuun kirkkovaltuustoon Samassa yhteydessä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. Vesalan uudisrakennusinvestoinnin ohella selvitetään myös Verkon tarjoamat mahdollisuudet leiritilaratkaisuun; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen vuoden 2018 kuluessa. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana on tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: täydennettyä pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Mauri Somman esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä täydennetyn pohjaesityksen puolesta äänesti neljä (7) kirkkoneuvoston jäsentä ja Mauri Somman vastaesityksen puolesta kahdeksan (4) jäsentä. Yksi jäsen äänesti tyhjää. Jaa: Ei: Tyhjää: Eeva Harjula Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Maria Taivassalo Arto Viitala Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Raija Sipinen Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on hyväksynyt täydennetyn pohjaesityksen. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Purkamisluvan hakeminen Lohikosken seurakuntakeskukselle (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 113: Lohikosken seurakuntakeskuksen kehittäminen, tilannekatsaus (Esittelijä Maritta Lukkarinen, puh ) Lohikosken seurakuntakeskus (rak. 1966) on ollut sisäilmahaittojen vuoksi suljettuna v lähtien, siihen saakka alkaen v juhlatiloina. Toiminnan päättyessä on tiloista siirretty seurakunnan muihin toimipaikkoihin kaikki siirrettävissä ollut toiminnan kannalta oleellinen vaurioitumaton irtaimisto. Jyväskyläläinen agentuuriliike Ensiotec Oy on tehnyt ostotarjouksen kiinteistöön jätetystä irtaimistosta ja kirkkosalin kiinteistä sisusteista. Irtaimisto on tarkoitus viedä maasta Afrikkaan, The Apostolic Church, Ghanan kirkolliseen toimintaan. Irtaimistolla mukaan lukien urut ja kirkkotekstiilit mahdollistetaan keskeneräisten seurakuntatalojen ja/tai kirkkojen valmiiksi saattaminen seurakuntalaisten käyttöön. Kirkkomusiikin vastuukanttori on selvittänyt urkujen käyttömahdollisuutta seurakunnan muissa kiinteistöissä. Uruille ei ole käyttöä Jyväskylän seurakunnalla. Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija ei näe estettä muinaisarvoja sisältämättömien kirkkotekstiilien maasta viennille. Ensiotec Oy on antanut kirjallisen selvityksen irtaimiston ja kirkollisten sisusteiden maasta viennistä ja aiotusta käyttötarkoituksesta Afrikassa. Lohikosken seurakuntakeskus on kiinteistöstrategiassa määritelty luovuttavien kiinteistöjen kategoriaan. Myyntiponnistelut eivät ole tuottaneet tulosta. Kiinteistön kehittämisen kannalta on syytä hakea seurakuntakeskuksen purkulupaa uusien vaihtoehtojen mahdollistamiseksi, koska kirkkokäyttöön rakennetulle kiinteistölle on vaikea löytää suoraan uutta käyttötarkoitusta. Kirkollisena rakennuksena seurakuntakeskuksen purkupäätös tulee alistaa tuomiokapitulin kautta kirkkohallitukselle. Museoviraston lausunto tarvitaan rakennusvalvontaviranomaisen käsittelyä varten, koska rakennus on yli 50 vuotta vanha. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 1. hyväksyy Lohikosken seurakuntakeskuksen irtaimiston ja kirkollisten sisusteiden ml urkujen myynnin Ensiotec Oy:lle hintaan seurakunnalliseen toimintaan Afrikkaan 2. päättää hakea kiinteistön purkamislupaa rakennusvalvontaviranomaiselta 3. esittää kirkollisessa käytössä olleen kiinteistön purkamislupahakemuksen kirkkoneuvostolle liite 113 Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 1. hyväksyi Lohikosken seurakuntakeskuksen irtaimiston ja kirkollisten sisusteiden ml urkujen myynnin Ensiotec Oy:lle hintaan seurakunnalliseen toimintaan Afrikkaan 2. päätti hakea kiinteistön purkamislupaa rakennusvalvontaviranomaiselta 3. esittää kirkollisessa käytössä olleen kiinteistön purkamislupahakemuksen kirkkoneuvostolle - - Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on arvioinut, että Lohikosken seurakuntakeskuksen osalta olisi tarkoituksenmukaista selvittää mahdollisuus rakennuksen purkamiseen. Rakennuksen purkaminen voisi mahdollistaa paremmin kiinteistöstä luopumisen, tontin myynnin tai jalostamisen muuhun käyttötarkoitukseen. Purkulupaprosessin käynnistäminen edellyttää kirkkoneuvoston päätöstä. Purkuluvan hakeminen ei tarkoita rakennuksen purkamispäätöstä. Purkamispäätös tulee tehdä erikseen. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan esittelytekstin osalta on todettava, että seurakuntakeskus ei ole kirkkolain tarkoittama kirkollinen rakennus. Tässä vaiheessa purkulupaprosessin käynnistäminen tarkoittaa sen selvittämistä onko purkamiseen saatavissa ylipäätänsä lupaa. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää hakea purkamisluvan Lohikosken seurakuntakeskukselle. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Eeva Harjula poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo Kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi. 224 Henkilöstösuunnitelman päivittäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvosto päätti , 199, esittää kirkkovaltuustolle päivitetyn henkilöstösuunnitelman ja samassa yhteydessä kirkkoneuvosto lisäksi päätti vielä pyytää alueneuvostoilta lausunnon ennen muuta niistä henkilöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Alueneuvostojen lausunnot on määrää saada kirkkoneuvoston pidettävään kokoukseen, viimeistään kokouksessa jaettavaksi. Lausunnot huomioon ottaen kirkkoneuvoston on mahdollista vielä Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tehdä tarkennuksia kirkkovaltuustolle menevään esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Nämä tarkennukset kootaan erilliseen liitteeseen henkilöstösuunnitelman yhteyteen. Tähän liitteeseen sisällytetään myös lapsivaikutusten arviointi, joka voidaan saattaa valmiiksi siinä vaiheessa, kun em. alueneuvostojen viimeiset lausunnot on saatu. Niin ikään liitteeseen voidaan ottaa pääpiirteinen kaavailu henkilöstösuunnitelman toteutuksen aikataulusta. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on aiemmin antamansa lausunnon lisäksi antanut uuden lausunnon henkilöstösuunnitelmasta kokouksessaan, myös tämä lausunto otetaan huomioon henkilöstösuunnitelman viimeistelyssä ja oheisessa liitteessä. Liite lähetetään erikseen tai jaetaan viimeistään kirkkoneuvoston kokouksessa. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto hyväksyy oheisena olevan liitteen otettavaksi liitteenä mukaan aiemmin kirkkovaltuustolle tehtyyn esitykseen henkilöstösuunnitelmasta. Todettiin, että alueneuvostoilta ja YSP:n johtokunnalta saadut lausunnot liitetään osaksi henkilöstösuunnitelman valmisteluaineistoa. Käydyn keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti päätösesityksen hylkäämistä. Esitystä ei kannatettu. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että kirkkoneuvosto on hyväksynyt päätösesityksen. Tuulikki Väliniemi ilmoitti liittävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Merkittiin, että Mauri Sompa ja Pauli Hintikka poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Työnantajan edustajien nimeäminen yhteistyötoimikuntaan (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Työsuojelun yhteistoimintaan sekä muuhun työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan seurakunnissa sovelletaan yleissopimusta yhteistoiminnasta seurakunnassa. Seurakunnassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on perustettava yhteistyötoimikunta (Kirkon yhteistoimintasopimus ). Yhteistyötoimikunnassa on neljä, kahdeksan tai 12 jäsentä. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa seurakuntaa työnantajana. Yhteistoimintasopimuksen mukaan seurakunnan edustajana toimii työsuojelupäällikkö sekä, jos yhteistyötoimikunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, kirkkoherra ja kirkkoneuvoston määräämä muu seurakunnan palveluksessa oleva esimiesasemassa oleva henkilö. Henkilöstön edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut sekä pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet. Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Jyväskylän seurakunnassa on sovittu työnantajan edustajien ja henkilöstön edustajien kesken, että yhteistyötoimikunnan jäsenten lukumäärä on 12. Näistä jäsenistä 8 on henkilöstön edustajia ja 4 työnantajan edustajia. Yleissopimuksen mukaisesti kirkkoherra ja työsuojelupäällikkönä toimiva hautaustoimen päällikkö Antti Pekuri ovat yhteistyötoimikunnan jäseninä. Kirkkoneuvoston tulee määrätä toimikuntaan työnantajan edustajaksi kaksi jäsentä. Yhteistyötoimikunnan uusi toimikausi alkaa ja päättyy Työntekijöiden keskuudesta on vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutetut em. toimikaudelle. Työsuojeluvaltuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi ovat tulleet valituksi: Työsuojeluvaltuutetut Ulla Klemettinen, lähetyksen ja kansainvälisentyön työalasihteeri Riina Pynnönen, palkkasihteeri Varatyösuojeluvaltuutetut Aira Lehto, aluesihteeri Tero Reingoldt, diakoniatyöntekijä Leena Kairenius, toimistosihteeri Pääsopijajärjestöjen luottamusmiehinä toimivat Jukka Hassinen, JUKO Leena Mäki, Kirkon alat ry Liisa Kontunen, JYTY Kirkkoneuvoston tulee nimetä kirkkoherran ja työsuojelupäällikön lisäksi yhteistyötoimikuntaan kaksi edustajaa. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää, että työsuojelupäällikön ja kirkkoherran lisäksi työnantajan edustajiksi yhteistyötoimikuntaan valitaan toimikaudeksi hallintojohtaja Anu Lajunen sekä vt. aluekappalainen Päivi Kärkkäinen siihen saakka, kun hän toimii aluekappalaisen tehtävässä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 226 Kolehtisuunnitelman vahvistaminen Taulumäen kirkon osalta (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Taulumäen kirkkoa varten tammi-huhtikuuksi 2018 valmisteltu esitys kolehdeista oheisena (liite). Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoneuvosto vahvistaa kolehtisuunnitelman niiltä osin kun kyse ei ole kirkkohallituksen määräämistä ns. virallisista kolehdeista (KJ 2:8). Alueneuvostot päättävät vapaat kolehdit alueseurakuntien kirkkojen osalta. Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Päätös Kirkkoneuvosto vahvistaa kolehtisuunnitelman Taulumäen kirkon osalta ajalle liitteen mukaisena. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 227 (ei julkinen) (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Pöytäkirjan 225 salassa pidettävä Julkisuuslain 6:24 kohdan 32 perusteella. 228 Ei nettijulkinen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) 229 Rasitesopimuksen muuttaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Jyväskylän seurakunta on myynyt kiinteistöstä m2 määräalan Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle. Kiinteistökauppaan on kohdistunut rasitteita, joista on laadittu rasitesopimus. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö esittää, että rasitesopimukseen tehdään seuraavat muutokset sopimuksen (liite) mukaisiin käyttöoikeuksiin: lisätään huoltoajoreittiä koskeva käyttörasite poistetaan väestönsuojaa koskeva käyttörasite Esitetyistä muutoksista väestösuojarasitteen poistaminen on seurakunnan edun mukainen. Huoltoajoreittiä koskeva käyttörasite ei ole muutoksena merkittävä eikä vaikeuta tontin käyttöä. Esitetyt muutokset ovat tarkoituksenmukaisia. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä liitteen mukaiset muutokset rasitesopimukseen ja valtuuttaa hallintojohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 230 Vuoden 2017 talousarvion investointiosan muuttaminen (Valmistelu Markku Laitinen, puh ) (Esittely Anu Lajunen, puh ) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 140 : Lahjaharjun hautausmaan maa-ainesalueen peruskorjaus, taloudellinen loppuselvitys (Esittelijä Maritta Lukkarinen puh ) Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Ennen tehtyä peruskorjausta Lahjaharjun maa-ainesalueen imeytyskaivo oli täysin tukkeutunut ja tulviminen maa-ainesalueella oli ongelma jo pienelläkin sateella. Peruskorjauksen yhteydessä entiset ritiläkaivot uusittiin osaksi imeytysjärjestelmää. Nykyinen suuri imeytyskaivo kunnostettiin ja josta poistettiin suodatinkankaat sepelitäytön ympäriltä sekä kaivon pohjalta. Saneerauksen yhteydessä sepelitäytöt vaihdettiin puhtaisiin. Alueen pohjoispuolelle paloaseman puoleiseen reunaan kaivettiin avooja, ojasta saa vedet puistokaistaleen läpi Seppäläntien avo-ojiin. Ratkaisun suunnittelu toteutettiin kaupungin puistopuolen kanssa yhteistyössä. Ylimpään ritiläkannelliseen imeytyskaivoon lisättiin ylivuotoputki avoojaan. Putken tarkoitus on varmistaa järjestelmän toimivuus rankkasateen aikana ja estää veden tulviminen kaikissa olosuhteissa, vaikka imeytys ei toimisikaan. Peruskorjaustyöt kilpailutettiin ja suoritettiin Koivusen toimesta aikataulussa siten, että rakennustyö otettiin hyväksytysti vastaan Takuuaika peruskorjaustöille on Verollinen urakkahinta oli ja oletettua huonompikuntoisten maamassojen vaihdosta syntyneet lisätyöt 3.368,27, yhteensä ,27. Suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset 8.022,18. Investointikustannukset yhteensä ,45 sis. alv 24 %. Lahjaharjun maa-ainesalueen peruskorjaukseen on varauduttu v talousarviossa määrärahavarauksella. liite 9/140, asemapiirros Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 1. hyväksyy Lahjaharjun maa-ainesalueen peruskorjausinvestoinnin tarpeenmukaisten teknisten ratkaisujen rakentamisen vuoksi aiheutuvan määrärahavarauksen ylityksen esittää kirkkoneuvostolle ylityksen kattamista määrärahasiirrolla Lahjaharjun hautausmaan kustannuspaikan sisällä valaistuksen uusimiseen varatusta määrärahasta Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 1. hyväksyi Lahjaharjun maa-ainesalueen peruskorjausinvestoinnin tarpeenmukaisten teknisten ratkaisujen rakentamisen vuoksi aiheutuvan määrärahavarauksen ylityksen esittää kirkkoneuvostolle ylityksen kattamista määrärahasiirrolla Lahjaharjun hautausmaan kustannuspaikan sisällä valaistuksen uusimiseen varatusta määrärahasta. Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Talousarvio 2017: Toimintasuunnitelmien ja talousarvion sitovuusohjeet: 7. Investointiosa: Kirkkovaltuuston vahvistama sitovuustaso pääluokan nettomenot, jonka puitteissa investointitilausten välisistä talousarvion muutoksista tai uusien investointitilausten perustamisesta päättää kirkkoneuvosto. Kuluvan vuoden talousarviossa Lahjaharjun hautausmaan aluevalaistuksen uusimiseen on varattu euron investointimääräraha. Urakka-ajasta johtuen pääosa määrärahasta jää kuluvan vuoden osalta käyttämättä. Vuoden 2018 talousarvioon tarvittavasta investointimäärärahasta päätetään myöhemmin erikseen. Esitys Kirkkoneuvosto päättää muuttaa vuoden 2017 talousarviota seuraavalla investointiosan sisäisellä määrärahasiirrolla: : Lahjaharjun hm; aluevalaistus : Lahjaharjun hm; maa-ainesalueen perusparannus Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 231 Jäsenyyden irtisanominen Suomen Hautaustoiminnan keskusliitto ry:stä. (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Jyväskylän seurakunta on jäsenenä Suomen Hautaustoiminnan keskusliitto r.y:ssä. Jyväskylän seurakunnan liitolle maksama jäsenmaksu on 800,00 euroa vuodessa. Liiton sääntöjen mukaan sen tehtävänä on mm. kehittää hautaustoimintaa, edistää alalla toimivien yhteistyötä, edistää myönteistä suhtautumista tuhkahautausta kohtaan sekä vaalia ja edistää hautauskulttuuria. Näiden tarkoitusten toteuttamiseksi liitto harjoittaa mm. koulutustoimintaa ja tekee erilaisia aloitteita ja antaa lausuntoja viranomaisille hautaustoimintaa koskevista asioista sekä neuvomalla ja ohjaamalla krematorioitten ylläpitäjiä laitosten hankinnassa, korjauksissa ja hoidossa. Jyväskylän seurakunnalla on eri alan asiantuntemusta, jota se voi hyödyntää mm. krematorion toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Liiton järjestämä koulutustoiminta on sikäli arvokasta ja varmaan joillekin pienille seurakuntatalouksille tarpeellistakin, mutta Jyväskylän kokoisessa organisaatiossa erilaiset lainsäädäntöön ym. muutoksiin liittyvät koulutukset on hoidettavissa muulla tavoin. Hautaustoimen päällikön Antti Pekurin näkemyksen mukaan Jyväskylän seurakunnan ei ole tarkoituksenmukaista olla jäsenenä Suomen Hautaustoiminnan keskusliitossa ja seurakunnan maksama vuotuinen jäsenmaksu ei ole suhteessa seurakunnan saamaan vastineeseen. Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Päätös Jyväskylän seurakunta irtisanoo jäsenyytensä Suomen Hautaustoiminnan keskusliitto ry:stä lukien. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 232 Ilmoitusasiat 1) Hallinto-oikeus on hylännyt kirkkoneuvoston uurnan luovutusasiaa koskevasta päätöksestä tehdyn kirkollisvalituksen. 2) Lapuan hiippakunnan Jyväskylän toimiston adventtiglögi-tilaisuus perjantaina klo Esitys Päätös Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 233 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Allekirjoitukset Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. ARTO VIITALA Arto Viitala puheenjohtaja MARKKU LAITINEN Markku Laitinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa RAIJA SIPINEN ERKKI PUHALAINEN Allekirjoitukset Raija Sipinen Erkki Puhalainen Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtävilleasettamisesta Kirkkoherranviraston ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet RS EP

20 Jyväskylän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: , 227 1), Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: , 227 2), Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Piippukatu 11, Jyväskylä Postiosoite: PL 103, Jyväskylä Sähköposti: jyvaskylan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: , 227 2), Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat) Liitetään pöytäkirjaan

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Kalarannanpuisto Rantakatu, Vaasa Postiosoite: PL 204, Vaasa Telekopio: Sähköposti: Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: 228 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Piispankatu 2, Lapua Postiosoite: PL 60, Lapua Telekopio: Sähköposti: Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: PL 185 (Satamakatu 11), Helsinki Telekopio: Sähköposti: 30 päivää Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa 250 euroa, markkinaoikeudessa 2000 euroa, 4000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 1 milj. euroa) tai 6000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 10 milj. euroa). Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa., jollei lain 5, 7 tai 9 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan

22 Eriäväni kirkkoneuvoston asiaan Seuranen Eija Sivu 1/ Eriäväni kirkkoneuvoston asiaan 222 Liite asiaan nro: 224 Väliniemi Tuulikki <tuulikki.valiniemi@jkl.fi> to :12 Vastaanottaja:Viitala Arto <arto.viitala@evl.fi>; Laitinen Markku <markku.laitinen@evl.fi>; Seuranen Eija <eija.seuranen@evl.fi>; ERIÄVÄ MIELIPIDE, KIRKKONEUVOSTON ASIAAN 222, HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Esitin keskustelun aikana päätösesityksen hylkäämistä. Välittömästi esitykseni jälkeen kirkkoherra puheenjohtajana napautti keskustelun päättyneeksi kukaan ei olisi ennättänyt siinä ajassa kannattaa ehdotustani. Yleensä puheenjohtajalla ei ole niin kiire. Perusteluni hylkäämiselle oli se, että asia jaettiin kokouksessa vasta pöydälle eli sitä ei ehtinyt lukea lainkaan saatikka syventyä sisältöön. Lähes yhdeksän sivua uutta tekstiä olisi pitänyt omaksua noin vain päätettäväksi tällä kertaa vielä virheitäkin sisältäen. Se ei ole oikea tapa toimia. Päätöksentekijöillä pitää olla aina riittävän ajoissa kaikki päätöksiin liittyvä materiaali käytettävissään. Jyväskylässä Tuulikki Väliniemi

23 Liite asiaan nro: JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA VESALAN JA KOIVUNIMEN LEIRIKESKUKSET KEHITTÄMISSELVITYS Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Gummeruksenkatu 7 A 1, JYVÄSKYLÄ puh fax etunimi.sukunimi@lpv.fi

24 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 2/16 SELVITYS VESALAN TAI KOIVUNIEMEN LEIRIKESKUKSEN KEHITTÄMISESTÄ SEURAKUNNAN PÄÄLEIRIKESKUKSEKSI YLEISTÄ LIITEET: Jyväskylän seurakunnalla on tavoitteena luopua osasta leirikeskuskiinteistöjä ja pyrkiä tulevaisuudessa keskittämään toiminta yhteen leirikeskukseen. Selvityksen tarkoituksena on ollut tutkia kahden leirikeskuksen Vesalan ja Koivuniemen kehittämistä siten, että toisesta tulisi seurakunnan pääleirikeskus ja samalla vertailla niiden ominaisuuksia ja kehittämisen potentiaalia. Selvityksen osana on myös laadittu alustavat suunnitelmaluonnokset leirikeskusten tulevaisuuden tarpeiden mukaisista muutoksista. Selvityksessä on kartoitettu mikä on leirikeskuksiin tehtävien muutoksien laajuus, jotta ne voisivat toimia seurakunnan pääleirikeskuksena. Tavoitteena on mahduttaa kahden erillisen noin 35 hengen ryhmän toiminta tiloihin, siten että ryhmät eivät häiritse toisiaan. Koivuniemen kehittämiseksi on tutkittu kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on laajennus nykyiseen päärakennukseen ja toinen vaihtoehto on erillinen lisärakennus. Kolmannessa vaihtoehdossa nykyisen päärakennuksen sisätiloja on järjestelty uusiksi, siten että kaksi ryhmää pystyy toimimaan rakennuksessa samanaikaisesti. Vesalan kehittämisen osalta on päädytty uuden päärakennuksen sijoittamiseen alueelle ja mahdollisesti alueen muista rakennuksista luopumiseen tulevaisuudessa. Selvityksen tilaajana on ollut Jyväskylän seurakunnan kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen. Liite 1: Koivuniemi VE1 asemapiirustus Liite 2: Koivuniemi VE1 pohjapiirustus Liite 3: Koivuniemi VE2 asemapiirustus Liite 4: Koivuniemi VE2 pohjapiirustus Liite 5: Koivuniemi VE3 pohjapiirustus Liite 6: Vesala tontinkäyttösuunnitelma Liite 7: Vesala 1.kerroksen pohjapiirros Liite 8: Vesala 2. kerroksen pohjapiirros ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

25 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 3/16 KOIVUNIEMI YMPÄRISTÖ Koivuniemen leirikeskus sijaitsee valtatie 9:n varrella, non 13 kilometriä Jyväskylästä itään. Leirikeskus on rakennettu kapealle niemelle jyrkän mäen pohjoispuolelle. Niemen kärjessä on kallioinen kaunis luonnontilainen alue. Rakennukset sekä piha-alue sijoittuvat em. alueiden rajaamalle melko ahtaalle tontin osalle. Yllä olevasta kuvasta (Koivuniemi merkitty punaisella ympyrällä) ilmenee ahdas maankäyttö Koivuniemen osalla. Punaisella on merkitty ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja tontteja/alueita ja harmaalla teollisuus- tai varastoalueet. KAAVOITUSTILANNE Leirikeskuksen läheisyydessä on paljon asutusta ja lisäksi muutaman sadan metrin päässä sijaitsee valtatie 9. Alustavien tiedustelujen pohjalta Jyväskylän kaupungin kaavoitus näkee Koivuniemen alueen kehittämisen haasteellisena johtuen niemen ahtaudesta sekä läheisen alueen maankäytöstä, joka painottuu asuin-, loma- ja teollisuusrakentamiseen tukeutuen valtatien läheisyyteen. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

26 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 4/16 PÄÄRAKENNUS JA SEN TAVOITTEET Koivuniemen päärakennus on valmistunut 90- ja 2000 luvun vaihteessa ja siihen on laadittu laajennus Koivuniemen nykyisen päärakennuksen majoituskapasiteetti on 52 petipaikkaa. Se ei palvele hyvin leiriryhmiä, jotka ovat yleensä noin 30 hengen suuruisia ja joita tulisi voida majoittaa kaksi kerralla. Koivuniemi on nykyisin edellä mainituista syistä vajaakäytöllä. Toiminnallisuuden parantamiseksi tulisi majoituspaikkojen määrää kasvattaa 70:een, jotta kaksi ryhmää mahtuisi samanaikaisesti majoittumaan Koivuniemeen. Tämä majoituspaikkojen lisäys vaatii vähintään 20 uuden majoituspaikan verran lisärakentamista. Koivuniemen nykyisissä tiloissa on yksi kokoontumistilana toimiva luokkahuone. Toinen tällainen luokka/kokoontumistila on tarpeen, varsinkin jos leirikeskuksessa toimisi kaksi ryhmää samanaikaisesti, kuten tulevan toiminnan tavoitteeksi on asetettu. Majoituspaikkojen kasvattaminen ja uusi luokkahuone vaativat lisärakentamista. Tässä selvityksessä on tutkittu kahta lisärakentamisvaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 on nykyisen rakennuksen laajennus ja vaihtoehto 2 on erillinen uudisrakennus, johon uudet tilat on sijoitettu. Lisäksi on tutkittu vaihtoehto 3, jossa nykyisen päärakennuksen sisäisillä muutoksilla ollaan parannettu toiminnallisuutta ilman lisärakentamista. Päärakennuksen ruokasali on nykyisellään melko meluinen ja ahdas. Ruokalassa on nykyisin 64 paikkaa. Majoituskapasiteetin kasvattamisen takia tulisi ruokalan olla isompi. Aulassa sisäänkäynnin yhteydessä oleva takka on vähäisessä käytössä, joten sen poistamista on selvitetty. Luokkahuoneen ruokasalin vastainen seinä on siirtoseinä. Luokkatilaa voitaisiin käyttää myös tarvittaessa ruokailutilan jatkeena. Selvityksen aikana on tutkittu myös ruokasalin viereisten huoltotilojen purkamista ja niissä poistuvien tilojen toimintojen sijoittamista päärakennuksen eteläpuoliseen pieneen talousrakennukseen, johon vapautuu tiloja lämmitysjärjestelmän muututtua öljystä maalämpöön. Puretut tilat ovat pyykki/siivous, kioski, toimisto ja varasto. KOIVUNIEMEN LAAJENNUS (VAIHTOEHTO 1) Vaihtoehdossa on tutkittu nykyisen päärakennuksen laajentamista. Laajennuksen sijoittaminen saunan ja olemassa olevan rakennuksen väliin todettiin toimivimmaksi ratkaisuksi. Laajennusta rajaa mäki pohjoispuolella ja ranta länsipuolella, jonka takia mahdollinen rakentamisalue jää melko rajalliseksi. Laajennus on asemoitu samaan koordinaatistoon saunan kanssa. Saunan ja laajennuksen välistä on kulkuyhteys pohjoispuolen luontopolulle. Laajennukseen kulku tapahtuu sisäpihan kautta tai nykyisestä päärakennuksesta sisäkautta. Laajennus kytkeytyy olemassa olevan rakennuksen arkkitehtuuriin katoksen kautta. Nykyisen rakennuksen julkisivussa on katos, jota kannattelee pilaririvi. Tätä pilarikatosteemaa jatketaan myös laajennuksessa. katos rajaa sisäpihaa suojaisaksi ja yhdistää laajennuksen olemassa olevaan rakennukseen, luoden niistä selkeän kokonaisuuden. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

27 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 5/16 Laajennukseen sijoitetut majoitushuoneet ovat neljän hengen huoneita, joissa on yksittäiset sängyt ja oma kylpyhuone. Laajennuksen ryhmätila sijaitsee länsipäädyssä ja se avautuu järvinäkymään. Ryhmätilassa on takkahuonetyyppinen oleskelutila ja minikeittiö. Ryhmätilasta pääsee katetun terassin kautta saunalle. Uusi luokkahuone on sijoitettu päärakennuksen eteläpuolelle huoltoväylän yhteyteen. Luokkaan pääsee olemassa olevasta rakennuksesta suoraan sisäkautta tai ulko kautta purettavan kuistin kohdalta. Luokkahuonelaajennus on asemoitu siten, että huoltokululle ja lastaukselle jää edelleen tarpeeksi tilaa. LAAJUUSTIEDOT Majoitustilojen pinta-ala yht. 182 m² Ryhmätilan ja käytävän pinta-ala 73,5 m² Koko majoituslaajennuksen kerrosala 285 m² Luokkahuoneen pinta-ala 75,5 m² (+ eteinen 2 m²) Koko luokkahuonelaajennuksen kerrosala 85,5 m² Laajennuksen bruttoala yhteensä 285 m² + 85,5 m² = 370,5 m² Majoitustilat: 7 neljän hengen majoitushuoneita, 23m² per huone 1 kolmen hengen majoitushuone, 21 m² Olemassa olevassa rakennuksessa 50 majoituspaikkaa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

28 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 6/16 Laajennuksessa 31 majoituspaikkaa Yhteensä majoituspaikkoja: = 81 KOIVUNEIMEN LISÄRAKENNUS (VAIHTOEHTO 2) Vaihtoehdossa on tutkittu erillisen uudisrakennuksen toteuttamista tontin alueelle. Uudisrakennus on sijoitettu tontin kaakkoispuolelle. Sijainti on tälle tasaiselle maaston osalle luontevin ja lähes ainoa mahdollinen. Uudisrakennus muodostaa Koivuniemen pihapiirin saapumiskulkuväylälle ns. portin viereisen talousrakennuksen kanssa. Uudisrakennuksen luoteispäädyssä on pilaririvikatos olemassa olevassa rakennuksen tapaan, joka luo yhtenäisyyttä rakennusten välillä. Uudisrakennuksen pääsisäänkäynti on sisäpihan puolelta. Uudisrakennuksen uusia tiloja ovat majoitushuoneet, luokka ja takkahuone. Takkahuoneen yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös pieni keittiö eväiden tekoa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

29 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 7/16 varten. Majoitushuoneet ovat neljän hengen huoneita, joissa on yksittäiset sängyt ja oma kylpyhuone. LAAJUUSTIEDOT Ryhmätilan ja käytävän pinta-ala 82 m² Aulan pinta-ala 11,5 m² Majoitustilojen pinta-ala yht. 184 m² Luokkahuoneen pinta-ala 70,5 m² Koko uudisrakennuksen bruttoala 393,5 m² Majoitustilat: 8 kpl neljän hengen majoitushuoneita, 23m² per huone Olemassa olevassa rakennuksessa 50 majoituspaikkaa Lisärakennuksessa 32 majoituspaikkaa Yhteensä majoituspaikkoja: = 82 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

30 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 8/16 KOIVUNEIMEN UUDET TILAJÄRJESTELYT (VAIHTOEHTO 3) Kolmannessa vaihtoehdossa on tutkittu nykyisen päärakennuksen sisällä tehtäviä tilamuutoksia, jotka mahdollistaisivat samanaikaisesti kahden ryhmän toimimisen rakennuksessa. Tilamuutokset eivät vaatisi rakennuksen laajentamista tai lisärakentamista tontille. Näillä varsin vähäisillä sisäisillä muutoksilla voitaisiin parantaa leirikeskuksen toiminnallisuutta huomattavasti. Tätä vaihtoehtoa voitaisiin käyttää siirtymävaiheessa odotettaessa lopullisen leirikeskusratkaisun toteutumista. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

31 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 9/16 Rakennukseen on luotu uusi luokkahuone A purkamalla vanhoja tiloja. Rakennuksessa voisi siten toimia kaksi ryhmää, joilla kummallakin on oma kokoontumistila/luokkahuone. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

32 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 10/16 VESALA YMPÄRISTÖ Vesalan leirikeskus sijaitsee valtatie 23 varrella, noin 16 kilometriä Jyväskylästä länteen Vähä-Vesanka järven rannalla. Metsäinen alue on varsin rauhallinen; seurakunnan omistama alue on laaja ja alueella on muuta rakentamista ja asutusta suhteellisen vähän. Yllä olevasta kuvasta (Vesalan nykyisen päärakennuksen alue merkitty punaisella ympyrällä) ilmenee alueen väljyys ja etäisyys muihin asuin- ja lomarakennuksiin. KAAVOITUSTILANNE Jyväskylän kaupungin kaavoitus pitää leirikeskustoimintaa ja sen kehittämistä Vesalan alueella hyvänä ja kaavoituksellisesti uudis- ja lisärakentaminen alueella on mahdollista ja nykyisen maankäytön mukaista. TONTINKÄYTTÖ Kaikki Vesalan rakennukset on todettu kuntotutkimuksissa niin huonokuntoiseksi, että niiden peruskorjaaminen ja mahdollinen laajentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ja vaikka rakennus/rakennukset korjattaisiin, ei uudet tilat vastaa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

33 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 11/16 parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen käytön asettamia vaatimuksia. Nykyisen suunnitelman mukaisesti päärakennus tullaan poistamaan käytöstä kesän 2018 toiminnan jälkeen. Edellisestä johtuen on selvityksessä ollut tavoitteena sijoittaa Vesalan alueelle yksi päärakennus uudisrakennuksena ja edelleen tavoitteena on alueen muista rakennuksista luopuminen tulevaisuudessa. Päärakennukselle pohdittiin eri vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Pohdinnassa päädyttiin kuitenkin nykyisen päärakennuksen sijaintiin, johtuen mm. riihikirkon läheisyydestä sekä mahdollisuudesta luopua Rysän ja Verkon hallinnasta ja muodostaa niistä omat kiinteistönsä. UUDISRAKENNUS Uudisrakennuksen luonnossuunnittelua ovat ohjanneet seuraavat toiminnalliset tavoitteet: - 2 kpl noin 35 hengen eriytettyä majoitusryhmää - Molemmilla ryhmillä oma kokoontumistila - Yhden huoneen majoituskapasiteetti 3-4 henkeä - Valmistuskeittiö - Ruokailutila noin 100 hengelle - Kokoontumistila noin 80 hengelle - Lisäksi tarvittavat apu- yms. tilat ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

34 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 12/16 Erillinen rantasauna on tavoitteena uudistaa nykyisellä paikallaan ja sen koko olisi vastaava kuin nykyinen. Päärakennuksen sisäänkäynnille luodaan suora näköyhteys Neulakankaantieltä ja sisääntuloväylää korostetaan puurivistöllä. Sisääntuloväylän varteen on sijoitettu ministadion, joka rajaa urheilukenttää. Paikoitusalueet säilyvät pitkälti nykyisillä paikoillaan ja suurissa tapahtumissa nykyistä palloilukenttää voidaan käyttää myös pysäköintiin. Päärakennuksen lounaispuolelle hyvään ilmansuuntaan on sijoitettu pieni leikkipaikka ja sen läheisyyteen kokoontumisaukio. Kokoontumisaukion laidalle tulee oleskelualue, jossa on penkkejä. Alueella olevat pienet hirsirakennukset säilytetään ja niillä rajataan kulkuväyliä. Saunan ja rannan hartaus-/istuskelualue sijaitsevat läheisesti päärakennukseen nähden. Rakennuksen pääidea on ollut sijoittaa yhteistoiminnot rakennuksen keskelle avaraan ja korkeaan tilaan. Tällä alueella pyritään avaamaan näkymiä ikkunaseinän kautta maisemaan ja tuomaan järvi madollisimman vahvasti osaksi rakennuksen identiteettiä. Keskiaulasta lähtee kaksi käytävää - majoitussiipeä, joissa huoneet sijoittuvat keskikäytävän varrelle. Käytävien perällä ovat kokoontumistilat. Keittiön huolto tapahtuu päärakennuksen itäsiiven puolelta, erillään pihan oleskeluja leikkialueesta. Tontille muodostuu kaksi erillistä aukioita, joissa kaksi ryhmää voi hyvin toimia erillään samanaikaisesti. Rakennuksen kummassakin siivessä on 9 kappaletta 3-4 hengen majoitushuonetta. Siivet voidaan eriyttää toisistaan, joten leirikeskuksessa pystyy majoittumaan kaksi erillistä ryhmää, ilman että niiden tarvitsee kulkea toistensa tiloissa. Majoitushuoneet ovat noin 22 m² kokoisia ja ne sisältävät oman kylpyhuoneen. Huoneissa on ajateltu olevaksi 3 yksittäistä sänkyä ja vuodesohva, jonka pystyy avaamaan sängyksi. Kummassakin majoitussiivessä on 36 vuodepaikkaa ja yhteensä koko rakennuksessa 72 vuodepaikkaa. ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

35 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 13/16 Uudisrakennuksen muodon vahvimpana elementtinä on polveileva harjakatto. Katto sulkee alleen tilat, jotka ovat rationaalisesti sijoiteltu suorakaiteen muotoisen keskikäytävän varteen. Korkeat harjakatot mahdollistavat myös toisen kerroksen rakentamisen osaan rakennuksesta. Toiseen kerrokseen on sijoitettu eteistilan yläpuolelle rauhaisa ryhmätila ja keittiön päälle IV-konehuone. LAAJUUSTIEDOT Majoitus: Kaksi erillistä yhdeksän majoitushuoneen siipeä 18 neljän hengen majoitushuoneita, 22m² per huone Yhteensä 72 majoituspaikkaa Kokonaisala: Alakerran bruttoala 1374 m² Yläkerran bruttoala 166,5 m² Uudisrakennuksen kokonaisbruttoala 1540,5 m² ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

36 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 14/16 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

37 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 15/16 YHTEENVETO TOIMENPITEET Koivuniemi Päärakennus Rantaa täytetään pihatoimintojen parantamiseksi lämmitysjärjestelmä muutetaan öljystä maalämpöön, jonka seurauksena talousrakennuksesta vapautuu tilaa Ruokalaa suurennetaan takka purkamalla - ruokalaan n. 88 istumapaikkaa Luokkahuoneen siirtoseinä voidaan avata ruokalaan, jolloin saadaan yhteensä n. 120 istumapaikkaa Ruokalan meluisuutta vähennetään ääntä vaimentavilla materiaaleilla Ruokalan tieltä puretut tilat sijoitetaan talousrakennukseen Laajennus VE1 Sijainti päärakennuksen ja saunan välissä laajennus sisältää luokkahuoneen, majoitustilat ja takkahuoneen majoituspaikkoja 31 hengelle Lisärakennus VE2 sijoitettu lounaaseen nykyisen hiekkakentän kohdalle tasaiselle maalle sisältää luokkahuoneen, majoitustilat ja takkahuoneen 32 majoituspaikkaa Rakennuksen sisäiset tilajärjestelyt VE3 Uusi luokkahuone A purettujen tilojen paikalle Vesala Vanha päärakennus puretaan uuden päärakennuksen tieltä kaksi majoitussiipeä, yhteensä 72 majoituspaikkaa Rysästä ja Verkosta luovutaan Sauna uudistetaan vanhalla paikalla Pihan toimintoja järjestellään jonkin verran uusiksi vastaamaan tulevaa toimintaa Urheilukentälle ministadion Kirkolliset toiminnot säilyvät Vesalan läheisyydessä Riihikirkossa ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

38 853 Vesala Koivuniemi leirikeskus, KEHITTÄMISSELVITYS 16/16 ALUEIDEN KEHITTÄMISEN VERTAILUA Tähän on listattu tekijöitä, jotka tulisi huomioida arvioitaessa alueita ja niiden kehittämistä Jyväskylän seurakunnan pääleirikeskuksena: Koivuniemi Plussat Rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia Luonnonkaunis paikka Uusi ja hieno kappeli Miinukset Tontti on ahdas, lisärakentamisen mahduttaminen haasteellista Rantaa tulee täyttää, jotta pihatoiminnot voidaan mahdollistaa Kaupungin maankäyttö ei pidä ratkaisua tavoiteltavana Naapurikiinteistöt ja valtatie lähellä meluhaitta yms. häiriöt Lisärakentaminen todennäköisesti vaatii kaavan muutoksen Kaavan muuttaminen haastavaa (vesialue, naapurit, kaavarajat) Rakennuksen sisäisillä muutoksilla ahdas kahdelle ryhmälle Hyvien ja uusien tilojen saneeraaminen vain käyttötarkoituksen muutoksen takia on suhteessa kallista Vesala Plussat Rauhallisella paikalla syrjässä kaupungin vilinästä Tontilla hyvin tilaa toiminnalle ja uudisrakentamiselle Mahdollisuudet kehittää ja laajentaa toimintaa myös tulevaisuudessa Kaupunki myötämielinen alueen lisärakentamiselle ja kehittämiselle Uudisrakentamisen kautta voidaan tilat hyvin toteuttaa ja mitoittaa vastaamaan nykyistä ja tulevaa toimintaa Riihikirkko Miinukset Rysän ja Verkon mahdollisen myynnin tuomat epävarmuustekijät Pysäköintipaikkojen viereinen hakkuuaukea epäedullisen näköinen seuraavien parin vuosikymmenen ajan ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ, PUH , FAKSI , etunimi.sukunimi@lpv.fi,

39 Liite asiaan nro: KN Liite asiaan Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Täydennyksiä kirkkoneuvostossa ( 199) hyväksyttyyn ja kirkkovaltuustolle esitettyyn henkilöstösuunnitelmaan Kirkkoneuvoston hyväksymässä ja edelleen kirkkovaltuustolle esittämässä henkilöstösuunnitelmassa puuttui eräiden henkilöjärjestelyiden osalta vielä yksityiskohtainen ehdotus toteutustavasta, koska haluttiin saada myös niistä alueneuvostojen lausunto. Alueneuvostot olivat jo aiemmin syksyllä 2017 antaneet henkilöstösuunnitelman kokonaisuutta koskevat lausunnot. Viimeisimmän lausunnon alueneuvostoilta kirkkoneuvosto pyysi ennen muuta niistä henkilöstöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Alla tuodaan tiivistetysti esiin alueneuvostojen lausunnot ja niihin sisältyvät ehdotukset henkilöstöjärjestelyistä, jotka jäivät vielä avoimeksi kirkkoneuvoston käsittelemässä henkilöstösuunnitelmassa. Yhteistoiminta-alueen alueseurakuntien lausuntojen käsittelyn jälkeen on asian esittelijän (kirkkoherra Arto Viitala) ehdotus siitä, kuinka järjestely tulisi ensisijaisesti toteuttaa. Mikäli tämä liite ja ko. esittelijän ehdotukset hyväksytään osaksi henkilöstösuunnitelmaa, nämä ensisijaiset ratkaisuvaihtoehdot ohjaisivat jatkovalmistelua, mutta kirkkoneuvoston on mahdollista ottaa jokaiseen ratkaisuun kantaa vielä silloin, kun kyseistä henkilöstöjärjestelystä tehdään erikseen varsinainen päätös. Myös yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on antanut vielä uuden lausunnon henkilöstösuunnitelman yhteisiä työaloja koskevista järjestelyistä. Lisäksi tähän liitteeseen sisältyy henkilöstösuunnitelman lapsivaikutusten arvio. Alueneuvostojen lausunnot ja niihin sisältyvät ehdotukset sekä esittelijän ratkaisuehdotukset Palokan ja Tikkakosken yhteistoiminta-alue Palokan ja Tikkakosken kohdalla kirkkoneuvostossa käsitelty ehdotus ei sisältänyt avoimeksi jätettyjä järjestelyjä. Sekä Palokan että Tikkakosken alueneuvosto on antanut puoltavan lausunnon suunnitelmasta. Esittelijän ratkaisuehdotus: Toteutetaan henkilöstösuunnitelmaesityksen mukaiset ratkaisut, jolloin henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Palokka Tikkakoski 2020 Papit 4 2 Kanttorit 2 1 Nuorisotyönohjaajat 4 2 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 3 Diakoniatyöntekijät 2 1 Yhteensä

40 2 Huhtasuon ja Keskustan yhteistoiminta-alue Huhtasuon ja Keskustan osalta kirkkoneuvostossa käsitelty ehdotus sisälsi muutamia avoimeksi jätettyjä ratkaisuja. Huhtasuon alueneuvosto keskusteli henkilöstösuunnitelmasta ja totesi, että alueseurakunnan pitkällä tähtäimellä avoimien toimitilakysymysten vuoksi tulee olemaan tarpeellista tarkastella henkilöstösuunnitelmaa vielä tulevina vuosina. Kiinteistötyöntekijöiden siirtymistä aluekappalaisen suoraan alaisuuteen pidetään erittäin kannatettavana. Alueneuvosto ei ottanut tarkemmin kantaa ehdotukseen. Keskustan alueneuvosto pitää henkilöstösuunnitelmaa huolella valmisteltuna ja tasapuolisesti mietittynä kokonaisuutena sekä katsoo yhteistoiminta-aluetta koskevan muutoksen (Huhtasuo Kuokkalan sijaan) olevan perusteltu. Keskustan alueneuvosto toteaa lausunnossaan siltä, että Keskustan alueseurakunnassa tulisi yksi virka kohdistaa Aseman pysäkille (mahdollisesti diakonian) virka, jonka tehtäväkuvaan sisältyisi vapaaehtoistyön koordinointi myös Sepän Kipinään. Keskustan alueneuvoston lausunnossa todetaan myös, että yksi vielä ehdotuksessa määrittelemätön ko. YT-alueen tehtävä voisi sijoittua Seppään (Huhtasuon alueseurakunnan virkana). Lisäksi lausunnossa viitataan siihen, että kiintiön jäljellä oleva määrittelemätön resurssilisäys 0,3 vakanssia on yhteistoiminta-alueella jossain muodossa tarpeen ainakin 1) pappistyövoiman kohdalla Huhtasuolla, 2) esimiestyössä vuonna 2018 alkavan työaikakokeilun ohjauksessa sekä 3) musiikkityössä, kun järjestellään kanttorien tehtäviä koko seurakunnan alueella. Lausunnossa edelleen viitataan ehdotetun henkilöstöratkaisun mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin musiikkityölle, jos YT-alueella on vain neljä kanttorin virkaa. Lausunnossa edellytetään, että Taulumäen kanttorin ja mahdollisesti jonkin muun resurssoinnin muodossa Keskustan kanttoritarpeet tulevat huomioiduiksi. Lausunnossa myös esitetään, että kun toinen lapsityönohjaajista sijoitetaan muuhun tehtävään, Huhtasuo-Keskusta tarvitsee yhden lastenohjaajan vakanssin, joka sijoittuu lähtökohtaisesti Keskustaan. Lausunnossa myös tähän liittyen todetaan, että YT-alueen yhteisen lapsityönohjaajan johdolla varhaiskasvatuksen tiimi joka tapauksessa sijoittaa työntekijäresurssin harkintansa mukaan siten, että toiminnan tarpeet eri puolilla yhteistoiminta-aluetta tulevat huomioiduiksi. Esittelijän ratkaisuehdotus: - kanttoriratkaisu ehdotetaan tehtäväksi siten, että käytännössä yhden kanttorin viran työpanos kohdistetaan YT-alueelle yhteisten kanttorien työpanoksesta - toinen lapsityönohjaajista sijoitetaan Aseman Pysäkin ja Sepän vapaaehtoistyön tehtäviin (todennäköisesti diakonian virkana) - lapsityönohjaajan virka korvataan lastenohjaajan tehtävällä - Huhtasuon pappiskiintiöksi 4, kun tällä hetkellä 3,5 - jäljellä oleva 0,3 vakanssi tässä tilanteessa perusteltua pyöristää alaspäin eli sitä ei YT-alueelle osoiteta

41 3 - Keskustan lausunnossa mainittuun Sepän Kipinän virkaan ei resurssia riitä, kun em. kanttorijärjestely otetaan huomioon Toteutetaan ratkaisut, joiden myötä henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Huhtasuo Keskusta 2020 Papit 4 5,5 Kanttorit 1 + Taulumäen kanttoreilta 2 + ½ C- virasta ½ työpan. Nuorisotyönohjaajat 2 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 3 5 Diakoniatyöntekijät 2 3,5 Aseman Pysäkin virka - 1 (siirretään toinen lapsityönohjaajista) Yhteensä 34 (kiintiö olisi 34,3) 13,5 20,5 Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon yhteistoiminta-alue YT-alueen kohdalla kirkkoneuvostossa käsitelty ehdotus sisälsi lähinnä sen avoimen kysymyksen, kuinka toteutetaan YT-alueella edellytetty yhden vakanssin vähennys vuoteen 2020 mennessä. Korpilahden alueneuvosto tekee lausunnossaan kolme huomiota vakanssin vähentämiseen: - Säynätsalossa vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan oli kirjattu lastenohjaajan tehtävän vähennys 2019 (siirtona muualle). Säynätsalon alue on voimakkaasti kasvava, joten vähennys on tarkasti harkittava. Jos vähennys toteutetaan, täytyy selvittää, voidaanko jatkossa tarvittaessa siirtää osaresurssia lapsityöhön Korpilahdelta tai Keltinmäestä. - Myös nuoristyön ja diakoniatyön resurssointi yt-alueella on hyvä vielä selvittää. - Yt-alueella on tulossa useita eläköitymisiä aikana. Voidaanko vähennystä siirtää toteutettavaksi näiden eläköitymisten yhteydessä? Säynätsalon alueneuvoston lausunnossa myös viitataan siihen, että Säynätsalon alue on voimakkaassa kasvussa ja erityisesti Kaijanlampi ja Sääksvuori ovat lapsiperheiden

42 4 suosimaa aluetta. Alueneuvoston mukaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varhaiskasvatukseen suuntautunut vähennys ei näyttäisi olevan järkevää. Säynätsalon alueneuvoston mukaan yhteistyö nuorisotyössä sujuu yhteistyöalueellamme hyvin ja olisi mahdollista yhteistyötä tiivistämällä harkita yhdestä nuorisotyön virasta luopumista, mutta sekään ei tulevaisuuden näkökulmasta näytä viisaalta. Alueneuvosto nostaa siksi ehdolle diakonian viran vähentämisen (avoimeksi tulevaa virkaa ei ainakaan toistaiseksi täytettäisi), joka voitaisiin toteuttaa Säynätsalon, erityisesti Keljonkankaan, diakoniatyön työpanosta kohdistamalla nykyistä voimakkaammin Keltinmäen suuntaan. Keltinmäen alueneuvosto antaa lausuntonsa Aluekappalaisen esityksessä alueneuvostolle mainitaan kaksi perusvaihtoehtoa: - Lastenohjaajan tehtävän siirtäminen Palokka-Tikkakoski yt-alueelle, tai: - Diakonin resurssin siirtäminen Säynätsalon alueelta Keltinmäen alueseurakuntaan Paras vaihtoehto aluekappalaisen esityksen mukaan on lastenohjaajan tehtävän siirto Palokka-Tikkakoski yt-alueelle (jolloin Keltinmäessä vapautuva diakonian virka täytetään, mm. perhetyöpainotus). Esittelijän ratkaisuehdotus: Yhden viran vähentäminen eli asetetun kiintiön mukainen toteutus on haasteellinen ratkaisu kaikilla lausunnoissa esitetyillä tavoilla. On kuitenkin pidettävä todennäköisenä, että saman esimiehen (lapsityönohjaaja) alaisena toimiva lastenohjaajien nyt 10 henkilön tiimi, ja vähennyksen kohdistuessa siihen 9 henkilön tiimi, voi löytää parhaiten joustavia ratkaisuja siihen, että millekään alueseurakunnalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa tilanteesta. Diakonian vähennyksen kohdalla vaikutukset olisivat todennäköisesti vaikeammin paikattavissa. Sen vuoksi tässä esitetään ensi sijaisena ratkaisuna lastenohjaajan vakanssin siirtämistä viimeistään vuoden 2019 kesällä toiselle YT-alueelle (ensi sijaisesti Palokkaan, missä nyt avoimia tehtäviä ja siirtymäaika voidaan tarvittaessa hoitaa määräaikaisratkaisulla) Toteutetaan ratkaisut, joiden myötä henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Keltinmäki Korpilahti Säynätsalo 2020 Papit Kanttorit Nuorisotyönohjaajat Lapsityönohjaaja (yhteinen) Lastenohjaajat Diakoniatyöntekijät Yhteensä

43 5 Kuokkalan ja Vaajakosken yhteistoiminta-alue Tätä yhteistoiminta-aluetta koskien oli kirkkoneuvostossa käsitellyssä ehdotuksessa kiintiöstä oli määrittelemättä 0,9 vakanssin verran, joskin ehdotukseen oli sisällytetty jo 1 viran pappistyöpanoksen lisäys nykyiseen sekä ½ lastenohjaajan työpanoksen lisäys (yksi lapsityönohjaajan virka nykyisestä puolestaan vähenee). Kuokkalan alueneuvosto ja Vaajakosken alueneuvosto esittävät lausunnoissaan saman sisältöisiä henkilöstöjärjestelyjä yhteistoiminta-alueelleen. Aiemmin määrittelemätön resurssi kohdistuu ehdotuksessa Vaajakoskelle sijoittuvaan kanttorin virkaan. Vaajakoskella on ollut aiemminkin 1,5 kanttorin työpanosta (sijoitettuna 2 virkaa). Lastenohjaajan ½ tehtävän lisäys tarkoittaisi ensi sijaisesti nykyisen osa-aikaisen vakanssin kokoaikaistamista ja tähän velvoittaa myös kirkkolaki tilanteessa, jossa saman alan tehtäviin oltaisiin palkkaamassa lisää työvoimaa. Kuokkalan lausunnossa todetaan, että jos jostakin esitetyistä resursseista joudutaan tinkimään, olisi se ensisijaisesti 0,25 verran Vaajakoskelle sijoitetusta toisesta kanttorin virasta. Esittelijän ratkaisuehdotus: - alueneuvostojen ehdotus on toteutettavissa - suositeltavaa on niin kanttorien viran kuin papin virkojen kohdalla kohdistaa lisäresurssia tehtävänkuvien nojalla lasten parissa tehtävään työhön (lapsi- ja perhetyön kokonaismäärän vähentyessä ½ vakanssia) Toteutetaan ratkaisut, joiden myötä henkilöstötavoite vuodelle 2020 on seuraava: Tavoite vakansseista Kuokkala Vaajakoski 2020 Papit 4 4 Kanttorit 2 2 Nuorisotyönohjaajat 3 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 4 Diakoniatyöntekijät 2 2 Yhteensä 31 (kiintiö 30,9) 16 15

44 6 Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lisälausunto Aiemman laajan lausunnon lisäksi Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on kirkkoneuvoston päätöksen antanut lausunnon, jossa se toteaa seuraavaa: - johtokunta kannattaa nykyisen Yhteisen seurakuntapalvelun (YSP) ja niin sanotun Taulumäen yksikön yhdistämistä vaihtoehtoisten nimikkeiden yhteinen seurakuntatyö tai kokoseurakunnalliset tehtäväalueet alle. Johtokunnan näkemyksen mukaan myös viestintä, sairaalasielunhoito ja perheasiainneuvottelukeskus olisivat voineet olla mukana kyseisessä yhteisessä seurakuntatyössä niiden luonteen vuoksi. Huolimatta siitä, etteivät mainitut toimialat ole nyt tulossa saman sateenvarjon alle yhteiseen seurakuntatyöhön, tulee näiden toimialojen yhteys yhteiseen seurakuntatyöhön säilyä kiinteänä ja, jos mahdollista, tiivistyä entisestään. - johtokunta kannattaa järjestelyä, jossa yhteisen seurakuntatyön johtajana (ja kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä) toimii I kappalainen ja sitä, että hänen tehtävänkuvassaan painottuu myös lähivastuu Taulumäen kirkosta - johtokunnan mielestä on hyvä, että yhteinen seurakuntatyö muodostuu neljästä tiimistä. Johtokunnan mielestä esitetty ratkaisu (jossa tiimit muodostuisivat seuraavasti: 1) missio, messu ja musiikki; 2) kasvatus; 3) diakonia; 4) sihteeripalvelut) ei kuitenkaan tarjoaisi parasta mahdollista ratkaisua tiimien sisältämien työalojen ja tiimien työntekijämäärien tasapuolisuuden suhteen. Johtokunta esittääkin, että kaavaillussa yhteisessä seurakuntatyössä tiimien lukumäärä olisi edelleenkin neljä, mutta ne olisivat: 1) messu ja musiikki; 2) kasvatus; 3) diakonia ja missio; 4) sihteeripalvelut. Messu ja musiikki -tiimiin kuuluisivat Taulumäen kanttori, musiikin työalajohtaja, 3 varhaisiän musiikkikasvattajaa, nykyinen nuorisomuusikko ja seurakuntapastori, jolla olisi vastuuta ns. virastopapin tehtävistä ja jaettua vastuuta yhdessä I kappalaisen ja Taulumäen kanttorin kanssa Taulumäen kirkon toiminnasta. Kasvatus tiimiin kuuluisivat nuorisotyön työalajohtaja, varhaiskasvatuksen työalajohtaja, 2 erityisnuorisotyönohjaajaa, vammaisnuorisotyönohjaaja, perhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen ohjaaja (50%), kasvatuksen pappi, 2 oppilaitospappia sekä Keskustan alueseurakunnan diakoni siltä osin kuin hänen 50% työpanoksensa kohdistuu oppilaitoksiin. Diakonia ja missio tiimiin kuuluisivat diakonian työalajohtaja, 3 erityistyön diakoniatyöntekijää + yksi avoimena oleva diakonian virka (yhteiskunnallinen työ?), lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työalajohtaja, kansainvälisen työn pappi, lähetyskasvatussihteeri, ja kansainvälisen työn diakoni. Vaihtoehtoisesti missio voisi olla oma tiiminsä. Sihteeripalvelut tiimiin kuuluisivat nykyiset aluesihteerit, nykyiset yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteerit ja (alueellisen keskusrekisterin syntyessä) osa nykyisen kirkkoherranviraston toimistosihteereistä, joiden lähiesimiehenä toimisi yksi tiimin jäsenistä. Johtokunnan mielestä tällä esitetyllä tiimijaolla saavutettaisiin paras mahdollinen tiimikoko sekä mielekkäin tiimien kokoonpano. Johtokunnan esitys on saanut laajaa tukea myös asianosaisilta työaloilta. - johtokunnan mielestä on perusteltua, että edellä esitettyjen tiimien sisällä voi olla työalapohjaisia alatiimejä - johtokunta toteaa käsityksenään, että tiimien johtajina toimivien henkilöiden ei välttämättä tarvitse olla tiimien sisältämien kaikkien työalojen asiantuntija-/substanssijohtajia, vaan tiimien vetämisessä (tiimijohtaja) painottuu johtajuus. Tiimijohtaja puolestaan tukeutuu työalajohtajien tarjoamaan substanssiosaamiseen omassa johtamistehtävässään.

45 7 - johtokunta katsoo, että tiimien tarvitsema tuki toteutettaisiin parhaiten siten, että jokaisella tiimillä olisi vähintään yksi noin kolmen hengen asiantuntijaryhmä tukenaan, joista yksi jäsen olisi yhteisen seurakuntatyön johtokunnan jäsen. Asiantuntijatyöryhmien jäsenyys olisi projektiluontoista lukuun ottamatta johtokunnan jäsentä, joka olisi asiantuntijatyöryhmän pysyvä jäsen. Johtokunnan mielestä tällainen ratkaisu edistäisi myös seurakuntalaisuuden toteutumista. Esittelijän ratkaisuehdotus: Johtokunnan lausunnon pohjalta on syytä harkita tarkennusta ehdotuksen tiimijakoon siten, että lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työntekijät olisivat samassa tiimissä diakonian viranhaltijoiden kanssa. Nämä järjestelyt tulevat joka tapauksessa vielä erikseen kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi ja johtosääntöihin ulottuvien muutosten osalta myös kirkkovaltuuston käsittelyyn. Henkilöstösuunnitelman lapsivaikutusten arviointia Kirkkojärjestyksen vuonna 2015 hyväksytyn säädöksen mukaan: Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon sen vaikutukset lapsiin. Vaikutusten arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta. Käytännössä ohjeen toteutustavat hakevat vielä muotoaan. Kirkkohallitus on julkaissut asiasta myös opaskirja: hjeistus_2015_www.pdf Henkilöstösuunnitelman valmistelun eri vaiheissa on pyritty ottamaan lapsivaikutukset huomioon. Seuraavassa on koostetta asiaan liittyvistä näkökulmista, jotka tällaisen suuren kokonaisuuden yhteydessä ovat varsin moninaiset. Tältä osin valmisteluun ovat esittelijän tukena viime vaiheessa osallistuneet kasvatuksen työalojen työalasihteerit Ritva Parkkali ja Petri Grönholm. - aiempi eli 2011 henkilöstösuunnitelma kohdisti vähennyksiä paljon lapsi- ja perhetyöhön, lähinnä lastenohjaajien määrään (noin 16 % vähennys lapsityöntekijöiden kokonaismäärästä Kyseinen ammattiryhmä toisaalta oli ja on yhä suurin, ja alueseurakunnissa oli ymmärrettävää kohdistaa vähennyksiä sellaiseen ammattiryhmään, jossa oli eniten työntekijöitä (kun tämä kertautui jokseenkin kaikissa alueseurakunnissa, muodostui lastenohjaajien kokonaisvähennys tuolloin isoksi) - nuorisotyönohjaajien määrään vähennyksiä ei ole kohdistunut 2011 tehdyissä eikä myöskään nyt tiedossa olevissa suunnitelmissa - nyt päivitetyssä suunnitelmassa vuoteen 2020 on asetettu sama vähennysten kokonaistaso kuin 2011 eli tämä yleinen lähtökohta on ollut positiivinen; lisävähennyksiä ei suunnitella

46 8 - jäljellä olevista 2011 suunnitelman vähennyksistä on jäljellä 4 työntekijää ja aiemman (2011) suunnitelman perusteella lapsi ja perhetyöhön näistä olisi kohdistunut 2 (Tikkakosken lapsityönohjaajan virka ja yksi lastenohjaajan tehtävä Säynätsalossa), mutta nyt nämä aiemmat suunnitelmat ikään kuin nollattiin ja henkilöjärjestelyitä on mietitty sen kokonaistavoitteen mukaisesti, mikä on nyt päätetty (eli ilman mitään etukäteen sidottuja työalakohtaisia kiintiöitä sama tavoite kokonaismäärän suhteen kuin asetettiin 2011) - mitä merkittäviä piirteitä suunnitelmassa sitten liittyy etenkin lapsiin ja nuoriin? o erittäin tärkeä seikka on se, että yli puolet 65 toiminnallisen puolen henkilöstöresurssista on jaettu alueseurakuntien (yhteistoiminta-alueiden) kesken sen mukaan, kuinka paljon kyseisissä alueseurakunnissa on 0-15 vuotiaista lapsia/nuoria. Esimerkiksi Palokka-Tikkakosken alueella on 22,9 % lasten ja nuorten kokonaismäärästä, vaikka asukkaiden ja seurakunnan jäsenten perusteella lasketusta viiteluvusta kyseisen alueen osuus on vain 18.1 %. o lapsityönohjaajien virat vähenevät nykyisestä seitsemästä neljään, kun toteutetaan se, että on YT-aluekohtaiset lapsityönohjaajat (esimiesasemassa lastenohjaajiin nähden) näistä siis jo aiemman henkilöstösuunnitelman mukaan olisi toteutunut Palokka-Tikkakosken yhteinen lapsityönohjaaja) tälle saatiin alueneuvostojen lausuntojen nojallakin tukea o alueneuvostojen uusimmat lausunnot kuultuaan kirkkoneuvoton tarkoitus on linjata tietyt ratkaisut, jotka vaikuttavat yksityiskohtien osalta siihen, miten em. lapsityönojaajien väheneminen näkyy varhaiskasvatuksen resursseissa; esittelijän ehdotuksen perusteella seuraavia vaikutuksia olisi: Huhtasuo-Keskusta: ei resurssivähennyksiä (lapsityönohjaajan virka muuttuu lastenohjaajaksi) aiottu ½ papin viran työpanoksen lisäys mahdollistanee, että papin työpanosta voidaan hieman enemmän suunnata varhaiskasvatukseen Palokka-Tikkakoski nyt tehty ratkaisu tarkoittanee, että varhaiskasvatuksen työntekijämäärä asettuu sille tasolle, jossa se olisi ollut aiemman suunnitelman valossa (yksi lapsityönohjaajan virka vähenee), tämä on koettu alueseurakunnissa hyväksyttävänä ratkaisuna, osin ehkä senkin takia, että jossain vaiheessa valmistelua näytti, että jouduttaisiin leikkaamaan 1 lastenohjaajan tehtäväkin aiottu ½ papin viran työpanoksen lisäys mahdollistanee, että papin työpanosta voidaan hieman enemmän suunnata varhaiskasvatukseen o Kuokkala-Vaajakoski yksi lapsityönohjaajan virka siis vähenee, mutta voidaan kokoaikaistaa Kuokkalan ½ lastenohjaaja

47 9 Vaajakosken toisen kanttorin viran tehtävänkuvassa voitaneen ottaa huomioon kouluikäisten lasten musiikkitoiminta sekä Kuokkalassa että Vaajakoskella vahvistusta pappien työpanokseen, joten voitaneen tehdä pappien työnjaot sitten, että molemmissa varhaiskasvatus papilla vahvemmin työalana o Keltinmäki-Säynätsalo-Korpilahti jo 2011 suunnitelmassa siis olisi odottanut yksi vähennys (Säynätsalon lastenohjaaja) ja myös nyt ensisijainen ehdotus, että 10 lastenohjaajan tiimi pienenee yhdellä o tarvitaan joustavaa yhteistyötä o vähennystä voitaneen paikata myös kohdistamalla diakonien työpanosta perhediakoniaan o miten yhteisiä työaloja koskevat ratkaisut vaikuttavat? muskariopettajat on suunniteltu siirrettäväksi YSP:ssä pois varhaiskasvatuksen tiimistä messu, musiikki tiimiin, joskin yhteistyön täytyy jatkua tiiviinä kasvatuksen tiiminkin kanssa o työalasiteerin virkoja jää kaksi (nimike mietitään vielä), mutta kasvatus muodostaa yhteisen tiimin, jossa joku tiimin jäsenistä määräaikaisesti nimettynä tiimin esimies o nuorisotyöhön ei tälläkään kierroksella ole suunnitelmia tulossa vähennyksistä o nuorisotyöhön kuten myös diakonian ja musiikin työalaan vaikuttaa jonkin verran tiimikoordinaattorin tehtävän perustaminen yhteistoiminta-alueittain o kaiken kaikkiaan LAVA -näkökulmasta lienee positiivista merkitystä sillä, että YT-alueet jossain määrin isompaan asemaan eli ainakin mahdollisuuksia joustavaan yhteistyöhön on niidenkin puitteissa,,

48 Liite asiaan nro: 226 KIRKKOKOLEHDIT TAULUMÄEN KIRKOSSA Ehdotus TAMMIKUU ma 1.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Taulumäen kirkon nimikkolähettikohteeseen Kiinan Raamattutyön tukeminen (Suomen Pipliaseura) la 6.1. Loppiainen Jeesus, maailman valo * Evankelioimistyöhön Aasiassa Suomen Lähetysseuran kautta. Suomen Lähetysseura ry, PL 154, Helsinki. Tilitysohjeet osoitteessa: su sunnuntai loppiaisesta Kasteen lahja Avustus- ja lähetystyön lentojen toteuttamiseen kehitysmaiden vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla MAF-Suomen Lähetyslentäjät ry:n kautta. Suomen Lähetyslentäjät ry MAF Suomi, Helsinki-Malmin lentoasema, Helsinki, FI su sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallitus, PL 210, Helsinki, viitenumeroluettelo to su Kristittyjen ykseyden rukouspäivä Ennaltaehkäisevään ja korjaavaan romaninuorten kerhotoimintaan ja ohjaamiseen hyvien harrastusten pariin Romano Missio ry:n kautta. Romano Missio ry, Vilppulantie 2 C 4, Helsinki, FI sunnuntai loppiaisesta Jeesus herättää uskon * Kristittyjen ykseyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen neuvoston kautta. Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry, PL 210, Helsinki, FI , viite su sunnuntai ennen paastonaikaa Ansaitsematon armo

49 HELMIKUU Herättäjä-Yhdistyksen kansainväliseen työhön Senegalissa syrjäytymisvaarassa olevien ihmisryhmien voimauttamiseen ja Kambodzhassa nuorten laitostumisen ehkäisemiseen. Herättäjä-Yhdistys ry, PL 21, Lapua, FI su 4.2. Kynttilänpäivä Kristus, Jumalan kirkkauden säteily * Yhteisvastuukeräykselle (Kirkkopalvelut ry). Kirkkopalvelut ry, Järvenpääntie 640, Järvenpää, FI su su Laskiaissunnuntai Jumalan rakkauden uhritie * Lapuan hiippakunnan määräämä kolehti: Lasten kiusaamisen ehkäisyyn ja perheiden tukemiseen. Yhä useammat lapset tulevat jo varhain kiusatuksi omassa toimintaympäristössään. Aikuisten on puututtava kiusaamiseen. Kolehti kerätään hiippakunnassa tapahtuvan koulutuksen toteuttamiseen. Koulutus auttaa työntekijää tunnistamaan kiusaamista ja puuttumaan siihen oikeaan aikaan ja oikeilla keinoilla. 1. paastoajan sunnuntai Jeesus, kiusausten voittaja * Medialähetystyöhön Intiassa Medialähetys Sanansaattajat ry:n kautta. Medialähetys Sanansaattajat ry, PL 13, Hyvinkää, FI su paastoajan sunnuntai Rukous ja usko MAALISIKUU Pakolaisten auttamiseen kriisialueilla Kirkon Ulkomaanavun säätiön kautta. Kirkon Ulkomaanavun säätiö, PL 210, Helsinki, viitenumeroluettelo. su paastonajan sunnuntai Jeesus, Pahan vallan voittaja * Lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyöhön Herättäjä-Yhdistyksen kautta. Herättäjä-Yhdistys ry, PL 21, Lapua, FI su su paastonajan sunnuntai Elämän leipä Taulumäen kirkon nimikkokohteeseen: Thaimaan Luther Seminaari ja kirkon vanhustyön hanke (Suomen Lähetysseura) Marian ilmestyspäivä Herran palvelijatar

50 * Naisten toimeentulon parantamiseksi kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanavun säätiö, PL 210, Helsinki, viitenumeroluettelo. su Palmusunnuntai Kunnian kuninkaan alennustie * Sovinnon ja rauhan työhön maailmalla Suomen Lähetysseuran kautta. Suomen Lähetysseura ry, PL 154, Helsinki. Tilitysohjeet osoitteessa: to Kiirastorstai Pyhä ehtoollinen Diakoniatyöhön maailmalla Suomen Lähetysseuran kautta. Suomen Lähetysseura ry, PL 154, Helsinki. Tilitysohjeet osoitteessa: pe Pitkäperjantai Jumalan Karitsa Nuorten ja varhaisnuorten leiri- ja retkeilytoiminnan tukeminen Partaharju-säätiön kautta. Partaharju-säätiö, Partaharjuntie 361, Partaharju, FI la Pääsiäisyö Kristus on voittanut kuoleman Vammaisten parissa tehtävään työhön maailmalla Suomen Lähetysseuran kautta. Suomen Lähetysseura ry, PL 154, Helsinki. Tilitysohjeet osoitteessa: HUHTIKUU su 1.4. Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! * Koulutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanavun säätiö, PL 210, Helsinki, viitenumeroluettelo. ma pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen

51 Wyccliffe Raamatunkääntäjät ry:lle äidinkielisen Raamatun saamiseksi niille, joiden kielellä Raamattua ei vielä ole käännetty Wycliffe Raamatunkääntäjät ry Yliopistonkatu 58 B Tampere IBAN: FI (erillinen kolehtipyyntö) su sunnuntai pääsiäisestä Ylösnousseen todistajia * Työhön Keski-Aasiasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan tulevien maahanmuuttajien parissa Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kautta. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry, Opistotie 1, Ryttylä, FI , viite su sunnuntai pääsiäisestä Hyvä paimen Taulumäen kirkon nimikkokohteeseen: Thaimaan Luther Seminaari ja kirkon vanhustyön hanke (Suomen Lähetysseura) su sunnuntai pääsiäisestä Jumalan kansan koti-ikävä * Lukutaitoa naisille Afrikassa ohjelmaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa Suomen Pipliaseuran kautta. Suomen Pipliaseura ry, PL 54, Helsinki, viitenumeroluettelo. su sunnuntai pääsiäisestä Taivaan kansalaisena maailmassa Kidutettujen kuntoutuskeskuksen työhön Helsingin Diakonissalaitos säätiö sr:n kautta. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, Alppikatu 2, Helsinki, FI

52 Liite asiaan nro: 229

53