JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Alenius-Taipalus Anu , klo Hintikka Pauli Illman Hilkka Jegoroff Mikko Pekkarinen Raija Puhalainen Erkki Sipinen Raija Suonperä Juha Venäläinen Juha Taivassalo Maria Tuunanen Inkeri Väliniemi Tuulikki VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht , klo Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vt. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Huttunen Hannu aluekappalaisten edustaja Väätäinen Osmo aluekappalaisten edustaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA Lukkarinen Maritta kiinteistöpäällikkö 198, klo Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 194 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajat Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Työntekijän varhaisen tukemisen malli Työsuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi Lapuan hiippakunnan seurakuntien keskusrekisterihanke Vastauksen antaminen Tapio Lampisen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen seurakunnan kiinteistökannan kokonaistarkastelusta ja arvioinnista Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ja 16 muun valtuutetun aloite koskien toimitusneuvostoa Kirkkovaltuustossa jätettyjen aloitteiden valmistelu Arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan ero puheenjohtajan tehtävistä ja uuden puheenjohtajan valitseminen Sopimus projektiyhteistyöstä Jyväskylän seurakunnan ja Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston välillä Jääkärihautojen merkitseminen Jyväskylän sankarihautausmaalla Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku Vanhalla hautausmaalla Talousarvio vuodelle Selvitys seurakunnan sijoitustoiminnasta Luottotappiot vuodelta 2017, 2. erä Käytöstä suljettujen rakennusten tasearvojen alentaminen Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat Kirkkohallituksen yleiskirjeet Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 194 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 195 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi siten muutettuna, että Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma käsitellään esityslistasta poiketen :ssä Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Päätös Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Anu Alenius-Taipalus ja Erkki Puhalainen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikko Jegoroff ja Erkki Puhalainen. 197 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin osallistujalistan mukaisesti. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa ( ) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu sekä 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään ovat kuuluneet hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj Heikki Tynkkynen, kirkkoneuvoston vpj Erkki Puhalainen ja kirkkovaltuuston vjp Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (ohjausryhmään on osallistunut vt. Tuomas Palola) Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut 1) toiminnallinen työryhmä: vt. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Ohjausryhmä on valmistelussa ja esityksessään huomioinut alatyöryhmien esiin tuomia perusteita leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeista sekä toisaalta teknis-taloudelliset näkökulmat. Työryhmien raportit ovat olleet väliraportin liitteenä ja kirkkoneuvoston kokouksen käsiteltävänä Lisäksi ohjausryhmä on jatkovalmistelussa huomioinut kirkkoneuvoston kokouksessa hyväksytyn vision leiritoiminnan järjestämisestä siten, että Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Ohjausryhmä on jatkovalmisteluissa keskittynyt selvittämään pääasiallisesti kahta vaihtoehtoa joko Koivuniemen laajentamista tai uudisrakennuksen rakentamista Vesalaan nykyisen päärakennuksen paikalle. Vesalasta olisi tällöin tarkoitus myydä osa tonttialueesta. Kooltaan leirikeskusvaihtoehdot olisivat samaa kokoluokkaa Vesala 1654 m 2 ja Koivuniemi 1557 m 2. Jatkoselvityksissä toiminnalliset näkökohdat ovat puoltaneet ratkaisua, joka olisi joustava ja mahdollistaisi minimissään kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena käytetty rippileiriryhmän kokoa) pitämisen. Toiminnallisesti on nähty tavoitteeksi leirien omat reviirit eli tilaratkaisu, jossa molemmilla leirillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue. Toiveena on ollut, että kulkeminen yhteisiin tiloihin ei tapahdu kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta. Nämä seikat on huomioitu vaihtoehtojen suunnitelmissa. Toiminnallisesti arvioiden vaihtoehdoista Vesalan uudisrakennus mahdollistaisi paremmin toiminnan tarpeiden huomioimisen. Ratkaisu mahdollistaisi kahden yöpyvän leiriryhmän lisäksi vielä kolmannen ryhmän samanaikaisen päiväkäytön. Koivuniemen ja Vesalan leirikeskusvaihtoehdoista on laadittu kustannusarviot sekä toteutussuunnitelmat (liitteet) Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Vesalan uudisrakennus tai Koivuniemen laajennusinvestointi olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vesalan uudisrakennuksen kustannus arvio on 5,46 M. Koivuniemen laajennuksen kustannusarvio 1,85 M. Vertailussa on Koivuniemen osalta huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Eli näin laskettuna Koivuniemen kustannusarvio olisi 3,09 M. Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Myös ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa investointikustannusten vastapainona on huomioitava saatavat myyntituotot. Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemi ja osa Vesalan tonttimaasta ja Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa Vesalan alue kokonaisuutena. Arvioitaessa leirikeskus vaihtoehtoja tulee pohtia myös vaihtoehtojen toteuttamisen aikataulua. Koivuniemen vaihtoehdossa kaavoituksen haasteet eivät mahdollista sen kovin nopeaa toteuttamista ja esimerkiksi vesialueen täyttämisen mahdollisuus ei ole kiistaton. Vesalan uudisrakennus olisi kaavoituksen näkökulmasta mahdollista toteuttaa tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Ohjausryhmän enemmistö esittää, että Jyväskylän leiritoiminnan visio toteutettaisiin rakentamalla Vesalaan uudisrakennus. Ohjausryhmän jäsenistä Tapio Lampinen ja Mauri Sompa esittävät vaihtoehdoksi Koivuniemen laajennusta. Vaihtoehdon arvioinnissa tulee huomioida myös, että Vesalan leirikeskuksen sisäilmaongelmien vuoksi leirikeskuksessa leiritoimintaa voidaan järjestää vain kesän 2018 loppuun. On jo linjattu, että Verkko-rakennusta ei enää tulevana kesänä käytetä yli 3 vrk kestävien leirien järjestämiseen. Kesän 2018 jälkeen käytettävissä on Koivuniemi ja mahdollisesti Vesalan Rysä. Loppu leirikeskuskapasiteetti on ostettava ulkoa ja mahdollisesti tukeuduttava myös laajemmin Mutasen ja Sarpatin käyttöön. Leirikeskusratkaisua haettaessa vaihtoehtona voisi olla ottaa riittävän pitkä siirtymä aika siten, että Koivuniemeä ja Vesalan Rysää käytetään nykylaajuudessaan ja loppu kapasiteetti ostetaan ulkoa. Siirtymäajan kuluessa tulisi valmistella Vesalan uudisrakennusta koskevia suunnitelmia sekä selvittää Vesalan maankäyttöön liittyviä mahdollisuuksia. Koivuniemen laajentaminen kahden ison leiriryhmän paikaksi voitaisiin tässä vaiheessa jättää pois jatko-valmistelusta. Mutasen leirikeskuksen käyttömahdollisuudet (tilojen kunto) tulee arvioida. Laajoja investointeja leirikeskuksiin ei siirtymäaikana tule toteuttaa, mutta tarkoituksenmukaisia parannuksia voidaan tehdä, mikäli ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti järkeviä ottaen huomioon siirtymäajan kesto. Siirtymäaikana tulisi arvioida olemassa olevan leirikeskuskapasiteetin toimivuus/toimimattomuus. Tulisi myös arvioida voidaanko myös hyödyntää olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettia tehokkaammin. Arviota Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tulee tehdä myös keittiötoimintojen osalta, jotta mahdollisen uuden leirikeskuksen keittiökapasiteetti mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti. Jo siirtymä aikana saadaan oleellisia säästöjä ylläpitokuluissa ja henkilöstömenoissa. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelman; 2) päättää, että Vesalan uudisrakennusinvestointia valmistellaan siirtymäajan kuluessa ja se tuodaan arvioitavaksi ja erikseen päätettäväksi aikaisintaan vuonna Samassa yhteydessä raportoidaan kokemukset siirtymäajan ratkaisuista sekä tuodaan esitys myös muiden leiritilojen osalta kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta; 3) päättää, että siirtymäajan kuluessa selvitetään Vesalan maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet; 4) toteaa, että Lehtisaarta koskevat ratkaisut sekä mahdolliset siirtymäaikana käytössä olevia leiritiloja koskevat korjaustoimenpiteet valmistellaan päätettäväksi erikseen jo vuoden 2018 kuluessa. Päätös Kirkkoneuvoston käymän vilkkaan keskustelun aikana Inkeri Tuunanen esitti Mauri Somman kannattamana, että leirikeskustilojen kehittäminen toteutettaisiin leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisen ohjausryhmän raporttiin liitetyn eriävän mielipiteen mukaisesti niin, että Koivuniemestä kehitetään lisärakentamisen avulla seurakunnan pääleirikeskus. Erkki Puhalainen esitti Raija Pekkarisen kannattamana asian palauttamista lisävalmisteluun. Lisävalmistelussa tulisi mm. selvittää Vesalan uudisrakentamisen nopeuttamista siten, että ensi vaiheessa toteutettaisiin keittiö-, ruokailu- ja kokoontumistilojen lisäksi yhdelle rippikouluryhmälle mitoitetut majoitustilat. Puheenjohtaja totesi, että asian palauttamisesta on tehty kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Erkki Puhalaisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti neljä (4) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta kahdeksan (8) jäsentä. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Jaa: Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Ei: Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Raija Sipinen Maria Taivassalo Arto Viitala Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on päättänyt palauttaa asian lisävalmisteluun. Asian käsittelyä pyritään jatkamaan kirkkoneuvoston pidettävässä kokouksessa. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Henkilöstösuunnitelman päivittäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi henkilöstösuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Pääosa tavoitteena olleesta 40 henkilötyövuoden vähennyksestä on toteutunut. Vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman taustalla oli myös vuonna 2010 kirkkoneuvostossa tehty päätös alueseurakuntien välisestä henkilöresurssien jaosta. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia tarkastelemaan niin alueseurakuntien välistä henkilöstöresurssien jakoa kuin tekemään muuta tarpeellista uudistusta henkilöstösuunnitelmaan. Työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Arto Viitala (pj.), hallintojohtaja Anu Lajunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekuri, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola (sihteeri, alkuvaiheessa Jukka Helin) ja yhteistyötoimikunnan nimeämänä työntekijöiden edustajana työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen (kesään asti toimistosihteeri Arja Wirzenius) sekä luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalainen, Inkeri Tuunanen ja Arja Ylhävaara-Perendi. Kirkkoneuvosto on saanut työryhmältä ennen nyt käsillä olevaa loppuraporttia kolme välivaiheen raporttia ( , 57 ja , 117 sekä , 182). Raporteissa, jotka kirkkoneuvosto on kulloinkin hyväksynyt jatkovalmistelun pohjaksi, on pidetty tavoitteena päivitetylle henkilöstösuunnitelmalle samaa henkilöstömäärää, joka on päätetty kirkkovaltuuston hyväksymässä vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmassa. Henkilöstörakenteeseen on kuitenkin pyritty tekemään nykytilanteen ja lähivuosien (vuoteen 2020 asti) vaatimat muutokset. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Nyt työryhmä on saanut pääpiireissään valmiiksi loppuraporttinsa eli ehdotuksensa päivitetyksi henkilösuunnitelmaksi. Tiettyjen yksityiskohtien osalta pyydetään vielä alueneuvostojen kannanottoja ja nämä otetaan huomioon kirkkoneuvoston joulukuun kokouksessa ja silloin tehdään tarvittavat täydennykset suunnitelmaan. Kirkkoneuvoston viime kokouksen jälkeen työryhmä on pyytänyt lausunnot yhteistyötoimikunnalta, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta sekä yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta. Kaksi ensin mainittua lausuntoa sisältyvät kokonaisuudessaan raportin viimeiseen lukuun ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausunto on erillisenä liitteenä. Yhteistyötoimikunnan lausunnossa painotetaan, että henkilöstösuunnitelman käyttöönotolle tulee laatia aikataulu ja siitä avoin tiedotus henkilöstölle riittävän ajoissa ja selkeästi. Tämä on tärkeä näkökohta, joka ei työryhmän ehdotukseen sisälly. Suunnitelma tästä laaditaan kirkkoherran ja hallintojohtajan toimesta ja tuodaan kirkkoneuvoston käsiteltäväksi joulukuun kokoukseen ja suunnitelma voidaan ottaa liitteeksi henkilöstösuunnitelmaan. Henkilöstösuunnitelma on luonteeltaan valmistelua ohjaava asiakirja, jossa mainitut toimenpiteet tuodaan asianomaisten toimielinten päätettäväksi aikanaan erikseen yksityiskohtaisesti valmisteltuna. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää esittää oheisen henkilöstösuunnitelman kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi; 2) saattaa henkilöstösuunnitelmaehdotuksen tiedoksi alueneuvostoille ja pyytää alueneuvostoilta lausunnon ennen muuta niistä henkilöstöjärjestelyistä, jotka koskevat omaa alueseurakuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 200 Työntekijän varhaisen tukemisen malli (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (työkyvyn hallinta) on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat kirjallisesti työkyvyn hallinnan toimintakäytännön, joka perustuu työpaikan tarpeisiin. Toimintakäytäntö sisältää työkyvyn varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen varhaisen tuen antamisen ja sairauspoissaolojen hallintajärjestelmän. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Työpaikan koosta riippuen työpaikan työkyvyn hallinnan toimintakäytäntö kuvataan erilliseen asiakirjaan tai työpaikkaselvitysraporttiin. Lisäksi kaiken kokoisilla työpaikoilla työterveyshuollon yrityskohtaiset tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa kuvataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Jyväskylän seurakunnassa ns. varhaisen tuen malli on ollut toimintatapana työkyvyn hallinnassa käytössä jo vuodesta Työympäristötoimikunta on tuolloin käsitellyt toimintamallia ja sen sisältöä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa toimintatapa on mainittu vuosittain. Myös esimiehiä ja työntekijöitä on opastettu ja koulutettu toimintatapaan. Vuosittaisessa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvataan työterveyshuollon yrityskohtaiset tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa. Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Yli 20 hengen työpaikalla kustannusten korvaaminen edellyttää, että työpaikan työkyvyn hallinnan toimintakäytännöt on kuvattu erillisessä asiakirjassa ja tämä on hyväksytty yrityksen/yhteisön toimintakäytännöksi. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt kokouksessaan varhaisen tukemisen malli- asiakirjan (liite). Esitys Päätös Kirkkoneuvosto hyväksyy varhaisen tukemisen malli -asiakirjan Jyväskylän seurakunnan työkyvynhallinnan toimintakäytäntöä kuvaavaksi asiakirjaksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 201 Työsuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Siivooja (---) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa kiinteistötoimeen sijoittuvasta työsopimussuhteisesta siivoojan tehtävästä (tehtävä nro 271, sijoituspaikkana Huhtasuon alueseurakunta) alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kirkkoneuvosto päätti , että avoimeksi tulevia virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä ei täytetä vakinaisesti ennen kuin kirkkoneuvosto on käsitellyt henkilöstötyöryhmän henkilöstösuunnittelua koskevan ehdotuksen. Kirkkoneuvosto on jatkanut ja työryhmän työskentelyaikaa siten, että loppuraportti tuodaan marraskuun 2017 kokoukseen. Esitys Päätös Todetaan (---) työsuhteen päättyvän lukien eroilmoituksen perusteella. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Lapuan hiippakunnan seurakuntien keskusrekisterihanke (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Piispa Simo Peuran johtama lääninrovastien kokous päätyi kokouksessaan asettamaan tavoitteeksi Lapuan hiippakunnan laajuisen alueellisen keskusrekisterin perustamisen seurakuntien jäsenrekisteritietojen ylläpitämistä varten. Tavoiteaika toiminnan käynnistämiseen on Nykyisten keskusrekisterinjohtajien kokous on (mukana myös Jyväskylän seurakunnan edustajana pastori yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola) valmistellut Kirkkohallituksen kommentoiman mallimateriaalin (liite). Kyseessä on mallimateriaali, jota muokataan seurakuntien lausuntojen ja muun valmistelun myötä. Lapuan hiippakunnan toimeksiannosta hankeen selvittäjänä toimiva Tuomas Palola on pyytänyt seurakunnilta kyseisen materiaalin sisältöön liittyvää kommentointia, jotta tuomiokapitulin [todennäköisesti joulukuussa 2017] nimeämä ohjausryhmä pystyisi aloittamaan lopullisten papereiden muokkaamisen välittömästi toimikautensa alkaessa Oheisten aluekeskusrekisteriä koskevien asiakirjojen nojalla ei ole nähtävissä huomauttamista hankeen perusratkaisuihin ja myös yksityiskohtien osalta keskusrekisterin toimintamalleja voidaan pitää onnistuneina. Sopimusmalli ja johtosäännön malli ovat pääosin jo tässä vaiheessa hyväksyttävissä. Niistä ei löytynyt täsmällistä tietoa, kuka valitsee muut keskusrekisterin työntekijät kuin johtajan. Vaihtoehtoina lienevät isäntäseurakunnan/-yhtymän kirkkoneuvosto, keskusrekisterin yhteisjohtokunta, keskusrekisterin johtaja tai ehkä myös se, että isäntäseurakunnan kirkkoherra päättää valinnat keskusrekisterin johtajan esittelystä. Kannatettavin vaihtoehto on antaa vastuu valinnoista yhteisjohtokunnalle (tavanomaiseen tapaan päätöksestä olisi siirtomahdollisuus kirkkoneuvostolle). Sopimusmallin ja johtosääntömallin välillä näyttäisi olevan eroa siinä, kuinka maksuosuudet seurakunnille voidaan määritellä. Johtosääntömallin mukaan myös maksujen perusosasta voitaisiin sopia jäsenpohjaisen maksun ohella. Maksun määräytymisen perusperiaatteita ei ole syytä jättää yhteisjohtokunnan päätettäväksi vaan ne olisi selkeästi kirjattava sopimukseen. Jyväskylän seurakunnan näkökulmasta on kannatettavaa ottaa harkittavaksi myös perusosan käyttö maksuperusteissa. Perusteet isäntäseurakunnan sekä muiden keskusrekisterin toimipisteitä ylläpitävien seurakuntien oikeudelle saada korvausta keskusrekisterin aiheuttamista kuluista tulee kirjata riittävällä tarkkuudella sopimukseen. Toiminnan arvonlisäverovapaudesta on syytä tavoitella varmaa ennakkopäätöstä ja toivottavaa on, että kirkkohallitus saadaan tässä seurakuntien tueksi. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Jyväskylän seurakunnalla on hyvät valmiudet toimia aluekeskusrekisterille isäntäseurakuntana ja aluekeskusrekisterihankkeen voi katsoa lähteneen liikkeelle Jyväskylän rovastikunnan selvityksistä, joten olisi luontevaa, jos aluekeskusrekisteri toteutettaisiin Jyväskylän seurakunnan yhteyteen. Esitys Kirkkoneuvosto päättää 1) viitata Jyväskylän seurakunnan lausuntona aluerekisterikeskuksen valmistelijoille esittelytekstissä mainittuihin näkökohtiin; 2) ilmaista valmistelijoille Jyväskylän seurakunnan valmiuden ja toiveen aluekeskusrekisterin isäntäseurakuntana toimimiseen Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkoneuvosto toteaa, että hankkeen jatkovalmistelussa tulisi selvittää, olisiko jäsenseurakuntien laskutus mahdollista toteuttaa puolivuosittain sopimusluonnoksessa mainitun neljännesvuosittaisen laskutuksen sijaan. 203 Vastauksen antaminen Tapio Lampisen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen seurakunnan kiinteistökannan kokonaistarkastelusta ja arvioinnista (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 114: Kirkkovaltuuston kokouksessa Tapio Lampinen ja 7 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen koskien seurakunnan kiinteistökannan kokonaistarkastelua ja arviointia. Kirkkoneuvosto antoi kokouksessaan aloitteen kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan valmisteltavaksi kirkkoneuvoston kokoukseen. Vuoden 2017 aikana seurakunnassa on valmistunut toimintastrategia ja käynnistetty henkilöstösuunnitelman päivitys ja leirikeskusstrategia, jotka kaikki vaikuttavat myös kiinteistöjen kokonaisarviointiin. Aikataulu kokonaisarvioinnin suorittamiseksi on siirretty eo johtuen loppuvuoteen Kokonaisarviointi tehdään Newsec Valuation Oy:n asiantuntijoiden toimesta. Kokonaistarkasteluun otetaan mukaan rakennettujen kiinteistöjen lisäksi rakennustontit ja metsäkiinteistöt sekä kiinteän omaisuuden lisäksi arvioidaan osakehuoneistoja taloudellisen pidon kannalta. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kiinteistöjen kokonaisarvioinnin laadinta-aikataulun kirkkoneuvostolle. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kiinteistöjen kokonaisarvioinnin laadinta-aikataulun kirkkoneuvostolle. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Yllä olevassa Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan päätöksessä mainittu kokonaistarkastelu ja arviointi on tilattu Newsec Valuation Oy:ltä ja se valmistunee vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistunut raportti tuodaan erikseen kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle tiedoksi. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto antaa kirkkovaltuustolle vastauksenaan Tapio Lampisen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen tiedoksi yllä mainitun aikataulun. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi. 204 Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ja 16 muun valtuutetun aloite koskien toimitusneuvostoa (esittelijä Marjo Rönnkvist ) Kirkkoherra on määrännyt asian esittelijäksi viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin (KJ 7:1, kirkkoneuvoston ohjesääntö 8 ). Kirkkovaltuuston kokouksessa Eila Tiainen, Liisa Kuparinen ja kuusitoista muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen Toimitusneuvosto seurakuntaan. Kirkkoneuvosto merkitsi kokouksessaan (121 ) aloitteen tiedoksi ja päätti antaa sen kirkkoherra Arto Viitalan ja viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin valmisteltavaksi. Valtuustoaloitteessa esitetään, että seurakuntaan perustetaan tiedottamisen tueksi viestintätyöryhmä tai toimitusneuvosto. Termien moninaisuus kertoo hyvin, miten hankalasti hahmotettavasta asiasta puhutaan. Tiedotusta tarvitaan muun muassa seurakunnan tapahtumista ja hallinnollisista päätöksistä kertomiseksi. Tiedotus on kuitenkin vuosien saatossa ymmärretty suppeaksi, ja siten riittämättömäksi termiksi käsittämään kaikki se kommunikointi, jolla seurakunta tahtoo ympäristönsä kanssa olla yhteydessä. On ryhdytty puhumaan viestinnästä. Siinä missä tiedotus on yksisuuntaista tiedonvälittämistä kohteelleen, viestintä on paljon sitä laajempaa ja moniulotteisempaa. Viestintään liittyy myös vuorovaikutuksellisuuden elementti, joka aloitteessakin nostetaan esiin. Seurakunnan tiedotustoimiston nimi muutettiin virallisesti viestinnäksi jo vuosia sitten. Käytännössä toisinaan puhutaan edelleen tiedottamisesta. Usein myös viestinnästä, vaikka tunnutaan tarkoittavan tiedottamista - ennen kaikkea tapahtumatiedottamista. Yleistä on sekin, että puhutaan tiedottamisen (siis viestinnän) yhteydessä vain kotiin jaettavasta Henki&elämä-lehdestä. Jyväskylän seurakunnan viestintä on nykyisellään monipuolinen kattaus tiedotusta, markkinointia ja viestintää eri kanavissa. Se on Henki&elämä Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA lehteä ja tapahtumatiedotusta, mutta myös mielikuvamainontaa, Instagram-valokuvia ja joulupipareiden jakamista kaupungilla. Se on napakoita twiittejä ajankohtaisista asioista, näkyvyyttä ostoskeskuksissa ja pirteä vaaliauto kaupungin syrjäisimmissäkin kolkissa. Ja paljon muuta. Kaikkea tätä tekemässä viestinnän tiimissä on korkeasti koulutettuja ja kokeneita journalisteja, rohkeita ideoijia ja kirkollisen toimintaympäristön tuntijoita. Valtuustoaloitteessa vaaditaan sellaisen viestintätyöryhmän tai toimitusneuvoston perustamista, johon valittaisiin edustaja jokaisesta kirkkovaltuuston ryhmästä. Kirkkoneuvoston kaltaisen, rinnakkaisen edustuksellisen elimen perustaminen ei liene perusteltua. Viestintäpäällikkö, lehden vastaava päätoimittaja, on jo nyt kirkkoneuvoston nimeämä. Viestintäpäällikön oikeudellinen vastuu lehden päätoimittajana vaatii, että hänellä on vastuun lisäksi myös valtuudet lehden toimituksellisten ratkaisuiden tekemiseen. Keskustelua viestinnän strategisista linjauksista voidaan kirkkoneuvostossa lisätä. Valtuustoaloitteen mukaan seurakunnan tiedottamiseen ja viestintään kaivataan nykyistä enemmän seurakuntalaisten ääntä luottamushenkilöiden kautta. Luottamushenkilöiden äänen tulee kuulua seurakunnan viestinnässä, mutta vielä tärkeämpää on, että erilaisten seurakuntalaisten ääni kuuluu viestinnässä ilman välikäsiä. Jäsen360-aineisto kertoo, että seurakunnan luottamushenkilöt ja työntekijät kuuluvat suurelta osin ns. uskollisten ryhmään. He ovat tältä osin kovin erilaisia kuin seurakuntalaisten enemmistö, kaupunkilaisten enemmistöstä puhumattakaan merkittävä osa luetaan ns. irrallisten ryhmään. Vahvistaisiko uusi, luottamushenkilöistä muodostettu toimitusneuvosto viestinnän painotuksia omalle, uskollisten viiteryhmälle tuttuihin teemoihin? Nykyistä enemmän tulisi kantaa huolta niistä jäsenistä, joiden side kirkkoon ja seurakuntaan on ohut. Viestinnässä on haluttu kiinnittää erityistä huomiota näihin Jäsen360:n irrallisiin, ovat he jäseniä tai eivät. Perinteinen kirkollinen viestintä on evankeliumin välittämistä kirkollisella kielellä ja tavalla. Sille on oma paikkansa ja aktiivisissa seurakuntalaisissa oma kohdeyleisönsä. Tässä ajassa, erityisesti kirkosta aiempaa etäämmällä oleville ihmisille, asioita ja sanomaa täytyy osata sanoittaa myös tuoreilla tavoilla. Valtuustoaloitteessa ollaan oikeilla jäljillä, kun peräänkuulutetaan viestintään vuorovaikutteisuutta. Harvakseltaan ilmestyvä paperilehti ei kuitenkaan ole aloitteessa mainitulle, yleisönosaston kaltaiselle vuorovaikutteisuudelle toimivin foorumi. Sen sijaan seurakunnalla on jo nyt käytössään useita erilaisia sähköisiä kanavia, joissa erilaiset mielipiteet pääsevät esiin ja keskustelu on paikoin vilkastakin. Tällä rintamalla toimintamme vaatii toki vielä kehittämistä, jotta osaamme rohkaista erilaisia ihmisiä tuomaan mielipiteensä julki. Edellä todetun valossa todetaan, että aloitteessa mainitun toimitusneuvoston tai viestintätyöryhmän perustamista nykytilanteessa ei nähdä tarpeelliseksi. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Päätös Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ja 16 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Kirkkoneuvoston käymän vilkkaan keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Hilkka Illmanin kannattamana asian palauttamista lisävalmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että asian palauttamisesta on tehty kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti seitsemän (7) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta viisi (5) jäsentä. Jaa: Mauri Sompa Anu Alenius-Taipalus Pauli Hintikka Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Maria Taivassalo Arto Viitala Ei: Hilkka Illman Mikko Jegoroff Raija Sipinen Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto jatkaa asian käsittelyä. Keskustelun jälkeen kirkkoneuvosto hyväksyi päätösesityksen. 205 Kirkkovaltuustossa jätettyjen aloitteiden valmistelu (Valmistelija Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston kokouksessa Liisa Kuparinen sekä 13 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen luontolahjan antamisesta 100 vuotiaalle Suomelle ja Liisa Kuparinen sekä 15 muuta kirkkovaltuutettua aloitteen luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukemisesta ICT ratkaisuin. Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee aloitteet tiedoksi ja päättää antaa ne valmisteltavaksi seuraavasti: - luontolahjan antaminen hallintojohtaja Anu Lajusen ja hautaustoimen päällikkö Antti Pekurin valmisteltavaksi Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukeminen ICT-ratkaisuin tietohallintopäällikkö Jouni Lahtisen ja viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin valmisteltavaksi. Molemmat aloitteet valmistellaan siten, että vastaukset voidaan käsitellä toukokuun 2018 kirkkovaltuuston kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 206 Arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan ero puheenjohtajan tehtävistä ja uuden puheenjohtajan valitseminen Arvioinnin johtokunnan puheenjohtaja Matti Eerola on pyytänyt eroa puheenjohtajan tehtävistä alkaen. Hän oli ehdolla seurakuntavaalien ehdokaslistalla 4 (Keskustan ja sitoutumattomien -ehdokaslista). Arvioinnin johtokunnan kokoonpano toimikaudella : Varsinainen jäsen: Matti Eerola, pj. Eero Kuusela Maire Lilja, vpj. Eija Viitanen Eero Katainen Henkilökohtainen varajäsen: Seppo Niittonen Eeva-Kaisa Rouhiainen Timo Tiihonen Antti Hirvensalo Henna Katainen Esitys Päätös Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto myöntää Matti Eerolalle eron arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan tehtävistä ja valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta uuden puheenjohtajan vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Anu Alenius-Taipalus poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Sopimus projektiyhteistyöstä Jyväskylän seurakunnan ja Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston välillä (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Jyväskylän seurakunta on tehnyt kirkkoneuvoston päätöksellä ( ja sekä ) projektiyhteistyötä koskevan sopimuksen Itä-Suomen yliopiston Joensuuhun sijoittuvan teologisen osaston kanssa vuosina Yhteistyö on liittynyt teologian opiskelijoiden soveltavien opintojen suorittamiseen. Jyväskylän seurakunta on muutamien muiden seurakuntien ja seurakuntayhtymien tavoin toiminut työssäoppimisympäristönä teologian opiskelijoille, joilla pääsääntöisesti on tähtäimenään papin virkaan hakeutuminen. Enimmillään opiskelijoita on kahdeksan viikon seurakuntajaksolla ollut mukana kahdeksan. Seurakunnan maksama taloudellinen Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tuki yliopistolle on viime kaudella ollut 500 opiskelijaa kohden. Myös kirkkohallitus on tukenut hanketta. Itä-Suomen yliopiston teologian osaston soveltavien opintojen yliopistonlehtorina toimii Heikki Salomaa. Hän on nyt ehdottanut Jyväskylän seurakunnalle aiempien sopimuksien jatkoksi kolmivuotisen ( ) soveltavia opintoja koskevan projektisopimuksen solmimista Itä- Suomen yliopiston ja Jyväskylän seurakunnan välille. Sopimus sisältäisi nytkin seurakunnalle myös taloudellisen sitoumuksen opiskelijoiden määrän mukaan siten, että tuki olisi 500 euroa opiskelijaa kohden. Ilman seurakunnilta tulevaa tukea nykyisen kaltainen puolin ja toisin hyväksi havaittu laadukas ja monipuolinen soveltava koulutus seurakunnissa ei olisi mahdollista. Kirkon kanssa tehtävä yhteistyö takaa sen, että myös yliopisto omalta osaltaan sitoutuu soveltavien opintojen järjestämiseen. Seurakuntien tuella turvataan käytännössä yliopistolehtorin työskentely ja mm. se, että yliopisto voi perehdyttää ja palkata työssäoppimisjaksojen yhteyteen ohjaajia opettamaan tietyt seurakuntatyötä käsittelevät opetuskokonaisuudet (mm. jumalanpalveluselämä). Tällaisina ohjaajina toimii Jyväskylän seudulle tuleville opiskelijoille Jyväskylän alueen pappeja. Kirkon ja seurakuntien kannalta voidaan pitää erittäin tärkeänä, että yliopistokoulutuksessakin tulevat seurakuntien käytännön työn kysymykset esiin. Soveltavien opintojen suorittaminen seurakunnassa merkitsee mukana oleville seurakunnille myös rekrytoimismahdollisuuksia, joissa aidosti voidaan tutustua uusiin valmistumassa oleviin teologeihin ja arvioida heidän osaamistaan autenttisessa tilanteessa. Tähänastinen yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on ollut monin tavoin hyödyllistä ja onnistunutta. Työssäoppimisjakso on sijoittunut tammi-helmikuulle, joten opiskelijoista ollut myös merkittävää välitöntä apua mm. talviloman ajalle sijoittuvassa leirityössä. Harjoittelijat ovat olleet kahden kuukauden työssäoppimisjakson seurakunnan palveluksessa ilman korvausta. Seurakunta on kylläkin sitoutunut tarjoamaan heille tarvittaessa asunnon, mikä on yleensä järjestynyt seurakunnan olemassa olevista tiloista. Muut kulut ovat olleet pieniä ja satunnaisia ja maksettu tarvittaessa asianomaisten toimintayksiköiden määrärahoista. Yhteistyön jatkamista Joensuun teologikoulutuksen kanssa ja myös mainitun rahoituksen varaamista tarkoitukseen voidaan edellä todetun valossa pitää perusteltuna. Rahoitusmalleista on seurakunnan kannalta sopivin sellainen, jossa määräraha on sidottu opiskelijamäärään. Vuonna 2018 opiskelijoita on sovittu tulevan viisi, joten tuen suuruus olisi euroa. Opiskelijamääräksi sopimukseen kirjataan 5-8 vuodessa. Määräraha vuonna 2018 ehdotetaan otettavaksi kirkkoneuvoston päätöstä edellyttävästä kustannuspaikan projektimäärä-rahasta. Vuosien osalta menoerä kohdistettaisiin talousarvion hyväksymisen yhteydessä ensisijaisesti samalle menokohdalle. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Kirkkoneuvosto päättää 1) tehdä periaatepäätöksen projektiyhteistyötä koskevan sopimuksen solmimisesta Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osaston kanssa teologian opiskelijoiden soveltavien opintojen järjestämisestä; 2) sitoutua siihen, että Jyväskylän seurakunta antaa työssäoppimisjaksolle osallistuvien opiskelijoiden määrään sidotun vuosiavustuksen vuosina Itä-Suomen yliopistolle sopimuksessa mainittujen soveltavien opintojen kuluihin, siten että tuki on 500 /opiskelija ja opiskelijoiden määrä on 5-8/vuosi. 3) osoittaa vuodelle 2018 tarvittavan määrärahan kustannuspaikan projektimäärärahasta; 4) valtuuttaa kirkkoherran neuvottelemaan sopimuksen yksityiskohdat ja allekirjoittamaan sen. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 208 Jääkärihautojen merkitseminen Jyväskylän sankarihautausmaalla (Valmistelija Antti Pekuri, puh ) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys, Keski-Suomen osasto pyytää, 1. että Jyväskylän seurakunta kaiverruttaa sankarihautausmaan muistomerkkiin Yrjö Koiviston ja Alarik Suomisen sotilasarvot ja /tai kiinnityttää Koiviston ja Suomisen hautakivilaattoihin syntymäajan eteen; taikka 2. että Jyväskylän seurakunta antaa luvan JP 27:n Perinneyhdistys ry:n Keski-Suomen osastolle jääkärihautamerkin kiinnittämiseen Yrjö Koiviston ja Alarik Suomisen nimien kohdalle syntymäajan eteen. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on antanut lähes saman sisältöisestä anomuksesta kielteisen päätöksen ( /27 ). Päätöksestä tehtiin valitus Kirkkoneuvostoon, joka päätti hylätä valituksen ja jättää johtokunnan päätöksen voimaan ( /189 ). Kirkkoneuvoston päätös perustui osaltaan kirkkohallitukselta saatuun lausuntoon ( ), jossa Kirkkohallituksen lausunnosta ilmenevin perustein sankarihautausmaa pyritään säilyttämään kokonaisuutena alkuperäisessä asussaan. Kirkkoneuvoston päätökseen haettiin muutosta Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulista Tuomiokapituli hylkäsi tehdyn valituksen / DN:o 45/03). Perusteluina tuomiokapitulin päätöksessä mainitaan mm: Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Seurakunta on tehnyt päätöksen sille kuuluvan toimivallan puitteissa, - Sankarihautausmaat muodostavat oman erityislaatuisen alueensa seurakuntien hautausmailla. Seurakunta on päättänyt hautamuistomerkeistä. Sankarihautausmaille ei tule uusia muistomerkkejä eikä niillä näy muilla hautausmaan osilla ilmeneviä eri aikakausien tyylisuunnat. Tämän lisäksi päätöksessä viitataan kirkkohallituksen yleiskirjeisiin 16 ja 27/1994. Kirkkoneuvoston liitteisiin on otettu mukaan Jääkäripataljoonan anomuskirje, kirkkohallituksen yleiskirje 16/1994 sekä koostelehti vastaavan anomuksen aiemmista käsittelyistä. Anomuksen liitteet kokonaisuudessaan ovat nähtävillä kirkkoneuvoston kokouksessa. Nyt seurakuntaan toimitettu anomus on hieman laajempi aiempaan verrattuna. Nyt esitetään kaksi eri vaihtoehtoa miten jääkäritunnus tulisi laittaa näkyviin. Aiemmin esitys koski ainoastaan Yrjö Koiviston hautalaattaa. Nyt toimitetussa anomuksessa on lisäksi mainittu myös toinen sankarihautausmaahan haudattu jääkäri, Alarik Suominen. Esityksessä todetaan Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen ja sen Keski-Suomen osaston yhdeksi tehtäväksi jääkäreiden elämäntyön tunnetuksi tekeminen ja se sisältää myös mm. jääkärihautoihin em. tekstien kaiverruttamisen ja/tai merkkien kiinnittämisen. Jyväskylän sankarihautausmaan vapaussodan muistomerkistä ei mistään ilmene, että Koivisto ja Suominen olivat jääkäreitä. Tämän muistomerkin puutteen vuoksi koko jääkärihautojen muodostama muistomerkki on vajaa. Yleiskirjeessä 16/1994, johon esityksessä viitataan, mainitaan että jääkärihautojen voidaan perustellusti katsoa muodostavan kokonaisuutena maamme itsenäisyystaisteluista kertovan kansallisen muistomerkin, jonka suojeleminen on hautausmaakulttuurinkin kannalta tärkeää. Yleiskirjeen lähtökohtana oli kuitenkin tuolloin yli 20 vuotta sitten se oletus, että seurakuntien hautausmailla omaisten hallinnassa olevat haudat jäävät hoitamatta, kun omaiset eivät enää niistä huolehdi. Yleiskirjeessä todettiin, että vain niissä tapauksissa, joissa haudat olisivat vaarassa hävitä, ne voidaan ottaa seurakunnan hoitoon. Tarkastelussa tulee huomioitavaksi se, onko aiempaan päätökseen verrattuna asiassa tai olosuhteissa tai säädöksissä tapahtunut jotain sellaisia oleellisia muutoksia, joiden pohjalta nyt tehtyä esitystä tulisi arvioida uudelleen. Yhtenä kantavana ajatuksena voidaan pitää kirkkohallituksen yleiskirjeen 27/1994 mainintaa siitä, että sankarihautausmaat on aikanaan suunniteltu arkkitehtonisiksi kokonaisuuksiksi, joissa hautakohtaisilla muistomerkeillä on usein keskeinen asema. Näin ollen pienetkin muutokset hautamuistomerkeissä saattavat muuttaa sankarihautausmaiden yleisilmettä. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kyseiset hautalaatat sijaitsevat sankarihautausmaan alueella. Lausunnon (kirkkohallitus 2002) antamisen jälkeen kirkkolain muutoksella /895 sankarihautausmaat on rinnastettu kirkollisiin rakennuksiin. Yleiskirje 16/1994 on tarkoitettu turvaamaan tavallisiin suku- ja kertahautoihin haudattujen jääkärien hautojen säilyminen. Sankarihautausmaiden säilyminen on turvattu joka tapauksessa, nyt kirkkolainkin nojalla. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto katsoo, että koska hakemuksessa ei ole oleellisia muutoksia aikaisempaan ei ole syytä muuttaa aiempaa päätöstä ja hylkään anomuksen. Merkittiin, että Mauri Sompa ilmoitti olevansa esteellinen, koska toimii asianomaisen yhdistyksen hallinnossa ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 209 Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku Vanhalla hautausmaalla (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Itsenäisyyspäivänä klo järjestetään perinteiseen tapaan seppeleenlasku Vanhalla hautausmaalla. Sankarimuistomerkille seppeleen laskijoina ovat Puolustusvoimat, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seurakunta ja Jyväskylän ortodoksinen seurakunta. Jyväskylän seurakunnan tulee nimetä tilaisuuteen yksi seppeleenlaskija. Tilaisuudesta on olemassa ohjeistus, joka toimitetaan tiedoksi tehtävään nimetylle. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto nimeää henkilön seppeleenlaskua varten. Seurakunnan edustajaksi seppeleenlaskuun nimettiin Inkeri Tuunanen. 210 Talousarvio vuodelle 2018 (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkojärjestys 15 luku Seurakunnan talous: 1 Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuotena on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelmassa ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

21 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. 2 Seurakunnan tai seurakuntayhtymän taloutta on hoidettava hyväksytyn talousarvion mukaan. Seurakunnan tai seurakuntayhtymän tulot on kannettava ja sen välttämättömät menot suoritettava, vaikka talousarviota ei ole voitu hyväksyä ennen varainhoitovuoden alkua. 3 Talousarvioon otetaan seurakunnan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Tuloarvioina siihen on otettava kirkkolain 15 luvun 2 :ssä tarkoitettu talousarviovuoden kirkollisvero, siihen liittyvät veronosuudet sekä seurakunnan muut tulot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. 5 Jollei kirkkovaltuusto muutoksetta hyväksy talousarvioehdotusta, se on palautettava kirkkoneuvostolle, mikäli vähintään kolmasosa läsnäolevista jäsenistä niin vaatii. Kirkkoneuvoston on annettava asiasta lausunto ja tehtävä ehdotukseen ne muutokset, joihin kirkkovaltuuston päätös antaa aihetta. Ehdotusta kirkkovaltuustossa uudelleen esiteltäessä otetaan käsiteltäväksi vain aikaisemmin päätetyt muutokset sekä kirkkoneuvoston niiden johdosta tekemät uudet ehdotukset. Talousarvio on tällöin lopullisesti hyväksyttävä. Kirkkoneuvostolle on esitelty talousarvioon liittyviä toimintasuunnitelmia ja tavoitteita sekä taloussuunnitelmaa budjettiseminaarissa Talousarvio koostuu seuraavista osista - yleisperustelut - toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuusohjeet - taloussuunnitelma vuosille Investointiehdotus toiminnalliset tavoitteet talousarvioehdotus hautainhoitorahaston talousarvio Kirkkovaltuuston käsittelyyn tulee yhtenä kokonaisuutena toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää toimintasuunnitelmat toimintayksiköiden ja alueseurakuntien tasolla sekä niihin liittyvät talousarvioehdotukset. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto esittää talousarvion kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

22 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Selvitys seurakunnan sijoitustoiminnasta (Valmistelu Markku Laitinen, puh ) (Esittely Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston hyväksymän tukipalveluiden johtosäännön 13 :n 4 momentin kohdan 1 mukaan talouspäällikkö päättää seurakunnan rahastojen ja muiden varojen hoidosta, säilytyksestä ja sijoittamisesta kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa. Sijoitustoiminnassa on toteutettu kirkkoneuvoston hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Lisäksi sijoituskohteiden ja yhteistyökumppanien valinnassa on huomioitu seurakunnan ympäristöohjelman ja kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan hyväksynyt uudistetun sijoitussuunnitelman. Oheisena liitteenä selvitys seurakunnan, testamenttirahastojen ja hautainhoitorahaston rahoitusarvopapereista ja sijoitusomaisuudesta (liite salassa pidettävä JulkL 6:24, kohta 17). Seurakunnan rahoitusarvopapereiden ja osakeomistusten tasearvo oli n. 19,6 milj. ja markkina-arvo n. 26,3 milj.. Testamenttirahastojen osakeomistusten tasearvo oli n. 66,4 t ja markkina-arvo n. 611,8 t. Hautainhoitorahaston rahoitusarvopapereiden ja osakeomistusten tasearvo oli n. 1,2 milj. ja markkina-arvo 3,6 milj.. Luvuissa ei ole mukana asunto- ja liikehuoneisto-osakkeiden tasearvoja eikä osakeomistuksista ja rahasto-osuuksista saatuja osinkoja ja tuottoosuuksia. Rahoitusarvopaperien yhteenlaskettu markkina-arvo on n. 30,5 milj. ja se on 4,2 % suurempi verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee sijoitustoimintaa koskevan selvityksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 212 Luottotappiot vuodelta 2017, 2. erä (Valmistelija Markku Laitinen, puh ) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Taloussääntö 11 Saatavien perintä: Saatavien valvonta ja perintä on järjestettävä siten, että kaikki saatavat tulevat ajallaan ja asianmukaisesti perityiksi. Mikäli saatavaa ei ole eräpäivään mennessä maksettu, velallista on kehotettava maksamaan velkansa. Jos saatavaa viivästyskorkoineen ei kehotuksesta huolimatta ole maksettu, on asiassa ryhdyttävä viipymättä perimistoimenpiteisiin. Hallintojohtaja voi perustellusta syystä luopua saatavan perimisestä. Hänen tulee tehdä asiasta kirjallinen päätös perusteluineen. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

23 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Avoimet saatavat kirjataan kirkkoneuvoston päätöksellä luottotappioiksi sekä myynti- ja muiden saamisten oikaisuiksi välittömästi tuloksettomien perintätoimenpiteiden jälkeen. Saatavien perimistä jatketaan myös tämän jälkeen. Kipan uuden toimintatavan mukaan luottotappiot käsitellään vuosittain kahdessa erässä. Seurakunnan maksamattomat saatavat vuoden luottotappioerässä ovat yhteensä 8.570,29. Summaan sisältyy asuin- ja toimintatilojen vuokria 1.476,67, hautauspalvelumaksuja 4.600,63, rippikoulumaksuja 1.095,99, leiri- ja kerhomaksuja 510,-, muita seurakuntatyön maksuja 887,-. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää kirjata luottotappioksi seurakunnan avoimet saatavat, yhteensä 8.570,29. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 213 Käytöstä suljettujen rakennusten tasearvojen alentaminen (Valmistelu Markku Laitinen, puh ) (Esittely Anu Lajunen, puh ) Kirkkolaki 15 luvun 4 1 momentti: Seurakunnan ja seurakuntayhtymän taloutta koskevat muut säännökset ja määräykset Seurakunnan ja seurakuntayhtymän kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kirjanpitolakia. Kirjanpitolaki 5 luku 13 : Arvonalennus Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Kirkkohallituksen antaman tasetilien kirjausohjeen mukaan tase-erään Rakennukset aktivoidaan hankintamenot niistä rakennuksista, joita käytetään seurakunnan perustoiminnassa tai jotka ovat realisoitavissa. Poistamaton hankintameno rakennuksesta, jonka kohdalla mikään mainituista ehdoista ei täyty, kirjataan kuluksi. Poistoja lasketaan pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistamatta olevista hankintamenoista. Poistotilit jaetaan suunnitelman mukaisiin poistoihin ja kertaluontoisiin poistoihin. Poistoina esitetään myös poistosuunnitelman muuttamisesta tai muusta syystä aiheutunut kertaluonteinen poisto pysyvien vastaavien hyödykkeistä. Seurakunnan omistamista toimitiloista ja muista rakennuksista on suljettu käytöstä Keskusseurakuntatalo sekä Lohikosken ja Halssilan seurakuntakeskukset. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

24 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Mainittujen rakennusten poistamattomat hankintamenot : - Keskusseurakuntatalo ,31 - Lohikosken seurakuntakeskus ,14 - Halssilan seurakuntakeskus ,30 Yhteensä ,75 Tasearvojen alentamisesta on keskusteltu tilintarkastajien kanssa. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi, että Keskusseurakuntatalon sekä Lohikosken seurakuntakeskuksen ja Halssilan seurakuntakeskuksen tasearvot alennetaan kuluvan vuoden tilinpäätökseen kertaluontoisena poistona 0 euroon kirjanpitolain ja kirkkohallituksen ohjeen mukaisesti. Merkittiin tiedoksi. 214 Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston klo kokouksen esityslistalle tulevat asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Henkilöstösuunnitelman päivittäminen 5 Vastauksen antaminen Tapio Lampisen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen seurakunnan kiinteistökannan kokonaistarkastelusta ja arvioinnista 6 Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ja 16 muun valtuutetun aloite koskien toimitusneuvostoa 7 Palokan alueneuvoston jäsenen valitseminen 8 Carolina Leppisaaren ja Jukka Juuselan luottamustehtävien päättyminen ja Keskustan alueneuvoston varajäsenten valitseminen 9 Arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan ero puheenjohtajan tehtävistä ja uuden puheenjohtajan valitseminen 10 Talousarvio vuodelle Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma 12 Aloitteet 13 Ilmoitusasiat 14 Valitusosoitus Esitys Päätös Merkitään asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

25 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkohallituksen yleiskirjeet (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Yleiskirjeet ovat nähtävillä kokouksessa ja haettavissa Internet-osoitteesta Yleiskirje 17/2017: Yleiskirje 18/2017: Yleiskirje 19/2017: Yleiskirje 20/2017: Vuoden 2018 tuloveroprosentin ilmoittamien verohallinnolle Palautekooste kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjauksista Sisällissodan muistovuosi Piispainkokouksen päätös muun kirkon jäsenen osallistumisesta ehtoolliselle Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi yleiskirjeet. Merkittiin tiedoksi. 216 Ilmoitusasiat 1) Aluekappalaisten edustus johtoryhmässä ja kirkkoneuvostossa v Kirkkoherra on nimennyt aluekappalaisten edustajat ja heille henkilökohtaiset vajajäsenet johtoryhmään ja kirkkoneuvostoon vuodelle 2018 seuraavasti: Riku Bucht, henkilökohtainen varajäsen Antti Koivisto Risto Vallipuro, henkilökohtainen varajäsen Eivor Pitkänen Aluekappalaisten edustaja kutsuu itse varajäsenensä kokoukseen (niin johtoryhmään kuin kirkkoneuvostoon), jos on estynyt osallistumasta. Varajäsenelle lähetetään johtoryhmän ja kirkkoneuvoston esityslista. Varajäsenet siirtyvät vuonna 2019 varsinaisiksi aluekappalaisten edustajiksi. 2) Kirkkoneuvoston ( 185) hyväksymään sijoitussuunnitelman liitteeseen on sivulla 4 olevaan perusallokaatioon tehty osakkeiden pääomaluokan osuuden (40 %) puitteissa teknisenä oikaisuna laskentavirheestä johtuva korjaus Eurooppa-osakkeisiin 20 % > 15 % ja USAosakkeisiin 15 % > 10 %. 3) Taidetoimikunnan päätöksellä Kauppakeskus Sepän seurakuntatiloihin on vastaanotettu Pro Marjoniemen edustajan Heikki Tukiaisen luovuttamana lahjoituksena Kari ja Samuli Alosen valmistamat kastemalja, alttaripöytä ja lukupulpetti. 4) Kauppakeskus Sepän seurakuntatilojen avajaismessu pidetään klo 14. Esitys Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

26 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Päätös Merkittiin tiedoksi. 217 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Allekirjoitukset Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. ARTO VIITALA Arto Viitala puheenjohtaja MARKKU LAITINEN Markku Laitinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa MIKKO JEGOROFF ERKKI PUHALAINEN Allekirjoitukset Mikko Jegoroff Erkki Puhalainen Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtävilleasettamisesta Kirkkoherranviraston ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet EP MJ

27 Jyväskylän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: , , , Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 200, , 212 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. musviranomainen ja aika Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Piippukatu 11, Jyväskylä Postiosoite: PL 103, Jyväskylä Sähköposti: jyvaskylan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 200, , 212 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Liitetään pöytäkirjaan

28 Liite asiaan nro: 199/a Henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelmaa päivittävän työryhmän ehdotus

29 1 Yleistä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi henkilöstösuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Suunnitelman nojalla on tavoiteltu 40 henkilötyövuoden vähennystä. Vähennykset varauduttiin toteuttamaan ennen muuta eläköitymisten yhteydessä. Vuoden 2016 loppuun mennessä oli tehty noin 36 vakituisen päätoimisen tehtävän vähennys. Vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman taustalla on vaikuttanut myös vuonna 2010 kirkkoneuvostossa tehty päätös alueseurakuntien välisestä henkilöresurssien jaosta. Kirkkoneuvosto näki kummankin edellä mainitun suunnitelman päivittämisen ajankohtaiseksi ja päätti kokouksessaan , 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia. Työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Arto Viitala (pj.), hallintojohtaja Anu Lajunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekuri, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola (sihteeri, alkuvaiheessa Jukka Helin) ja yhteistyötoimikunnan nimeämänä työntekijöiden edustajana työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen (kesään asti toimistosihteeri Arja Wirzenius) sekä luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalainen, Inkeri Tuunanen ja Arja Ylhävaara- Perendi. Kirkkoneuvosto on saanut työryhmältä ennen nyt käsillä olevaa loppuraporttia kolme välivaiheen raporttia ( , 57 ja , 117 sekä , 182). Raporteissa, jotka kirkkoneuvosto on kulloinkin hyväksynyt jatkovalmistelun pohjaksi, on pidetty tavoitteena päivitetylle henkilöstösuunnitelmalle samaa henkilöstömäärää, joka on päätetty kirkkovaltuuston hyväksymässä vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmassa. Henkilöstörakenteeseen on kuitenkin pyritty tekemään nykytilanteen ja lähivuosien (vuoteen 2020 asti) vaatimat muutokset. Tämän raportin lopussa luodaan myös alustava katsaus mahdollisuuksiin kehittää henkilöstörakennetta vuosien kuluessa työntekijöiden eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Kirkkoneuvoston edellä mainittujen päätösten yhteydessä käsiteltävänä ollut aineisto on kokonaisuudessaan luettavissa Jyväskylän seurakunnan verkkosivuilla ( Taustaa työskentelylle Uuden Jyväskylän seurakunnan alkuvaiheessa vuosina toteutettiin alueseurakuntien välinen henkilöstöresurssien jako kolmen kriteerin nojalla. Jokainen

30 2 alueseurakunta sai ensinnäkin ns. perusosana neljä virkaa. Toiseksi noin 40 lastenohjaajan tehtävää jaettiin laskennallisesti alueseurakuntien työntekijäkiintiöön 0-7 vuotiaiden lasten määrän suhteessa. Kolmanneksi jaettiin muu silloinen alueseurakuntiin sijoitettu henkilöstö alueseurakunnille ns. väkimääränosana eli kunkin alueseurakunnan jäsenmäärän ja asukasmäärän keskiarvon perusteella. Vuosina puolestaan laadittiin henkilöstösuunnitelma (päätös kirkkovaltuustossa ), joka kosketti muutakin kuin alueseurakuntiin sijoitettua henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelmassa asetettu tavoite vuosille oli 40 henkilötyövuoden vähennys Vähennykset varauduttiin toteuttamaan ennen muuta eläköitymisten yhteydessä. Kullekin yksikölle asetettu tavoite oli henkilöstön lukumäärää koskeva, ei siis suoraan palkkausmäärärahoja pienentävä. Suunnittelun yleisenä tavoitteena oli kuitenkin 13 % säästö henkilöstömenoihin. Helmikuussa 2014 kirkkoneuvosto hyväksyi talouden kiristyessä toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelman, jonka myötä mm. aikaistettiin joitakin vuoden 2011 henkilöstösuunnitelma vähennyksiä. Vuosien kuluessa on tehty joitakin tarkennuksia yksiköiden suunnitelmiin, kuitenkaan luopumatta vähennysten kokonaistavoitteista. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on tehty ylimääräinen papin viran vähennys ja toisaalta henkilökohtaisten erityisjärjestelyjen yhteydessä siirretty yksikköön lapsi ja perhetyöhön 1½ virkaa ja lisäksi kohdistettu Keskustan alueseurakunnan diakonian virasta ½ työpanos oppilaitostyöhön. Myös henkilöstöpäällikön virka lakkautettiin ylimääräisenä vähennyksenä henkilöstöpäällikön siirtyessä hallintojohtajaksi, mutta toisaalta voitiin tuon vähennyksen turvin lykätä aiottua resurssivähennystä hallintopalveluiden toimistosihteereiden osalta. Kirkkoneuvoston päätöksin on lisäksi palkattu joitakin määräaikaisia projektityöntekijöitä (vanhustyö, nuoret aikuiset, Aseman Pysäkki). Henkilöstökertomuksista saatujen tilastojen perusteella vuodesta 2010 vuoteen 2016 on tapahtunut seuraavia muutoksia: - Vuoden 2010 lopussa 305,5 vakituista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää, vuoden 2016 lopussa 269,5 eli vähennys 11,8 % - Vuonna 2010 palkkausmenot ja vuonna eli vähennys 1,9 % Henkilöstömäärää koskeva tavoite on siis suurelta osin saavutettu. Suurimmat ammattiryhmäkohtaiset vähennykset on toteutettu kiinteistötyöntekijöihin (21 %, vakituisten vakanssien määrän ollessa vuoden 2016 lopussa 28) ja lapsityöntekijöihin (16 %, vakituisten vakanssien ollessa vuoden 2016 lopussa 44,5). Henkilöstömenojen euromäärään ovat luonnollisesti 6 vuoden kuluessa vaikuttaneet merkittävästi myös palkkaukseen liittyvät valtakunnalliset ratkaisut ja sikäli 13 % yleistä säästötavoitetta henkilöstömenoihin ei ole ollut mahdollista saavuttaa päätettyjen henkilöstömäärätavoitteiden puitteissa. Henkilöstökulujen vuosittainen määrä on kuitenkin tällä hetkellä euroa pienempi kuin 2010 ja henkilöstökulujen osuus

31 kirkollisverotuloista vuonna 2016 (tasekirjan 2016 mukaan) noin 62 %, kun 2010 vastaava luku oli 73 %. Muita taustaselvityksiä 3 Työskentelynsä kuluessa työryhmä selvitti useita henkilöstösuunnittelun taustatekijöiksi katsottavia aiheita. Seuraavassa tiivistetty kuvaus näistä aihepiireistä. Esimiestyö Jyväskylän seurakunnassa on nykyisin melko selkeästi ns. linjaorganisaation kaltainen esimiesjärjestelmä. Jokaisella on selkeä yksi varsinainen esimies (lisäksi pääsääntöisesti 1-2 ylempää esimiestä). Tätä linja-organisaatiota (esim. kirkkoherra aluekappalainen lapsityönohjaaja lastenohjaaja) täydentää eräänlainen esikuntaorganisaatio (esim. työalasihteerit tai tukipalveluyksiköt). Organisaatiota täydennetään jatkuvasti myös erilaisilla kevytrakenteisilla pysyvillä tai määräaikaisilla työryhmillä. Jyväskylän seurakunnassa on osaksi jo nykyisin ja kirkkoneuvoston tekemän linjauksen mukaisesti jatkossa laajemminkin ns. matriisiorganisaation piirteitä siinä, että lapsityönohjaaja toimii yhteistoiminta-alueen kaikkien lastenohjaajien esimiehenä. Tällöin osalla lastenohjaajia on oma (ylempi) esimies eri henkilö kuin ko. lapsityönohjaan esimies. Nykyinen esimiesjärjestelmä toiminnallisissa yksiköissä on sellainen, että papistolle keskittyy varsin paljon esimiesvastuutta (kirkkoherra, YSP:n johtaja, 9 aluekappalaista, johtava sairaalapappi). Alueseurakunnissa esimiesvastuuta on lisäksi vain lapsityönohjaajilla. Kysymys esimieheksi nimettyjen työntekijöiden mahdollisuudesta varata riittävästi aikaa esimiestyölle on noussut työryhmän työskentelyssä esiin myös sen vuoksi, että suunnitelmissa on käynnistää vuoden 2018 kuluessa ns. työajattomien työntekijöiden työaikakokeilu. Papit, kanttorit, nuorisotyönohjaajat, diakoniatyöntekijät ja lapsityönohjaajat tulisivat ns. moduulityöajan piiriin. Lapsityönohjaajien yhteistoiminta-aluekohtaisen esimiesjärjestelyn lisäksi työryhmä ei esitä alueseurakuntia koskien muita varsinaisia muutoksia. Aluekappalaisten keskeinen esimiesrooli säilytetään. Yhteistoiminta-aluekohtaiset tiimikoordinaattorit voivat kuitenkin antaa tukea aluekappalaisten esimiestyölle. Oman kysymyksensä muodostavat yhteisten työmuotojen esimiesjärjestelyt. Niiden kohdalla työryhmä on päätynyt ehdottamaan tiettyjä muutoksia liittyen tiimien muodostamiseen jonkin verran aiemmasta poikkeavalla tavalla (ks. jäljempänä luku Katsaus yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille ).

32 4 Toimintastrategia ja toimintakulttuurin kehittäminen Jyväskylän seurakunnan strategia Rohkeasti hengellinen, reilusti välittävä - vuoteen 2025 on sisällöltään ytimekäs perustehtävän, tavoitteen, suuntaviivojen ja arvojen määrittely. Strategiasta ei ole suoraan tehtävissä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä henkilöstörakennetta koskien. Seurakunta on ennen muuta seurakuntalaisten yhteisö. Strategiassa painottuu seurakunnan yhteinen vastuu erittelemättä seurakuntalaisten ja työntekijöiden rooleja. Eväiden antaminen lasten ja nuorten turvalliseen kasvuun edellyttää tietenkin lasten ja nuorten parissa työskentelevää henkilöstöä ja tukea tarvitsevien auttaminen edellyttää henkilöstöresursseja diakoniatyöhön. Vaikka strategia ei anna suoria vastauksia henkilöstörakenteeseen, on se kuitenkin asiakirja, jonka tulee ohjata niin kaikkea toimintasuunnittelua kuin myös henkilöstösuunnittelua. Vuoden 2016 strategiaprosessin yhteydessä (mm. toiminta- ja taloussuunnitteluseminaareissa ja esimiespäivissä) käynnistyi myös ns. toimintakulttuurin kehittäminen. Toimintakulttuuria koskevista kysymyksistä esimerkiksi alla mainitut liittyvät henkilösuunnitteluun ja työryhmä on omassa työskentelyssään mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt ottamaan näitä kysymyksiä huomioon. - Kuinka seurakuntalaiset kantavat vastuuta seurakunnan toiminnasta ja kuinka palkattujen työntekijöiden tehtävänkuva voi olla entistä enemmän seurakuntalaisten ohjaamisessa? - Kuinka vahvistetaan yleisesti yksiköiden välistä yhteistyötä? - Luottamushenkilöiden roolin kehittäminen päättäjinä ja toimijoina - Kuinka toimintaa osattaisiin suunnata aiempaa enemmän ns. irrallisille ja avomielisille, uskollisten ja maltillisten ohella, ja mitä tämä tarkoittaisi esim. yhteistyölle yli yksikkörajojen? - Työntekijöiden siirtyminen työyhteisössä uusin tehtäviin - Esimiesten johtamistaitojen kehittäminen - Työntekijöiden osaamisen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittäminen - Missä tarvitaan palvelujen tuottamisen näkökulma (palvelupolut)? - Työntekijöiden työaikaa koskevat kehittämistoimet (hengellisten työntekijöiden mahdollinen työaikakokeilu ja etätyön tai ns. liikkuvan työn mahdollisuudet) - Mikä on leiri- ja retkityön tulevaisuus henkilöstöresurssien näkökulmastakin? - Yhteistyöhankkeet Keski-Suomen seurakuntien kanssa - Miten viestintäosaamista ja -resursseja kehitetään? - Tarvitaanko myös uudentyyppisiä virkoja tai tehtävänkuvia, esim. kampanjoiden ja tapahtumien tuottamiseen sekä markkinointiin? - Kuinka nuorten aikuisten ryhmä otetaan huomioon henkilöstössä? - Kuinka turvataan vastuunkantajien hyvä tavoitettavuus? - Kuinka hallinnollisia menettelyjä keventämällä voitaisiin vapauttaa voimavaroja toimintaan? - Kuinka talouden ja toiminnan näkökulmat liitetään riittävästi toisiinsa ja huolehditaan tähän liittyvästä vastuunkantajien osaamisesta ja yhteistyöstä?

33 - Kuinka vahvistetaan seurakunnan monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista? - Ympäristötyöhön liittyvä osaaminen ja resurssit - Toimitilojen ja niiden käytön kehittäminen henkilöstön näkökulmasta 5 Kirkon tulevaisuussuunnitelmat henkilöstösuunnittelun kannalta Kirkossa on parhaillaan käynnissä kirkolliskokouksen johdolla laaja tulevaisuuden suunnittelu, jossa lähtökohtana on tulevaisuusvaliokunnan mietintö. Seuraavassa eräitä prosessissa esillä olleita henkilöstöönkin liittyviä näkökohtia: - tulee kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että on nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään - tulee kartoittaa ja purkaa vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet - pitää kehittää johtamista kirkossa niin, että johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen, vapaaehtoistyön johtamisen sekä palkatun ja vapaaehtoistoimijoiden hengellisen identiteetin tukemisen - selvitetään siirtymistä virkasuhteista työsopimussuhteisiin, johtamistehtävien määräaikaisuutta, työaikajärjestelyitä ja tehtäväkiertoa - parannetaan edellytyksiä työntekijöiden palkkaamiseen yli seurakuntarajojen - parannetaan seurakuntien sisällä toimivien jumalanpalvelusyhteisöiden toimintaedellytyksiä - kehitetään nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla - työntekijöille on annettava riittävästi vapautta ja vastuuta, työrauha ja mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan sekä kokeilla asioita - työaikamalleja on selvitettävä, mutta työajallista työtäkään ei tule johtaa tarkasti kontrolloimalla tai rajoittaen etätyötä vaan esimiestyötä on rakennettava yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen ja motivoinnin sekä luottamuksen ja työn vapauden lähtökohdista. - kuitenkin tarvitaan esimiestyön vahvistamista: työt on suunniteltava etukäteen yhdessä esimiehen ja muun työyhteisön kanssa, jolloin työtä voidaan priorisoida, kehittää ja jakaa tasapuolisesti Kysymys alueseurakuntamallin kehittämisestä Aiempi keskustelu yhteistoiminta-alueiden merkityksen vahvistamisesta on joissain yhteyksissä herättänyt kysymyksen siitä, pitäisikö saman tien yhdistää nykyisiä alueseurakuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi juuri yhteistoiminta-alueiden mukaisin rajoin. Alueseurakuntien lukumäärän vähentämisellä olisi tietenkin merkittäviä seurauksia henkilöstösuunnittelulle. Näyttää selvältä, että kirkon ja sen seurakuntien tulee tulevaisuudessa uudistaa rakenteitaan niin taloudellisista kuin toiminnallista syistä. Kirkon jäsenyyteen sitoutuminen ja yleensäkin yhteisöllisyyteen sitoutuminen on muutoksessa. Digitalisaatio

34 6 osaltaan muuttaa ihmisten liikkumisen ja osallistumisen tapoja. Yhteiskunnalliset rakenteet hallinnossa sekä sosiaali- ja terveyssektorilla uudistuvat ja jollakin tapaa muuttavat ihmisten suhdetta niin omaan lähialueeseen kuin laajemmin lähiseutuunsa. Seurakunnallisen lähiyhteisön roolille tällä voi olla eri suuntiin vievää vaikutusta. Kirkon rakenteen olennainen kysymys on toisaalta siinä, millaisiin lähiyhteisöihin ihmiset haluavat olla osallisina ja toisaalta siinä, millaiseen laajempaan yhteisöön ihmiset kokevat mielekkääksi kuulua. Sekä kirkon laajoja kokonaisuuksia että lähiyhteisöjä (ytimeltään jumalanpalvelusyhteisöjä) tulee vaalia. Yleisesti ottaen maantieteellä on ollut lähiyhteisöjen muodostumisessa suuri merkitys. Toisaalta esimerkiksi Jyväskylän kaltaisilla kaupunkiseuduilla lähiyhteisöllisyyteen vaikuttaa muitakin tekijöitä kuin kiinnittyminen tiettyyn asuinalueeseen. Jyväskylän alueellakin on kuitenkin kiistämättä yhä paljon merkitystä ihmisten siteillä kotinsa lähialueeseen. Tämä on nähty seurakunnan työlle mahdollisuutena ja tämän varaan on alueseurakuntamallikin paljolti muodostunut. Toisaalta Jyväskylän seurakunnan organisaatiolle on ominaista, että myös koko Jyväskylän seurakunta ilmentää kirkkoa jumalanpalvelusyhteisön merkityksessä eikä ole vain hallinnon tai talouden yksikkö. Taulumäen kirkko kaikkien yhteisenä pääkirkkona on tärkeä symboli kokoseurakunnallisuudelle. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvat Jyväskylässä ovat Jyväskylän seurakunnan jäseniä. Alueseurakunta ei ole tässä merkityksessä jäsenyhteisö, vaikka tärkeä lähiyhteisö ja monille kotiseurakunta onkin. Koko Jyväskylän seurakunnan puitteissa on luonteva paikkansa sille, että ihmiset löytävät paikkansa myös jossakin muussa alueseurakunnassa kuin asuinpaikkansa mukaan määräytyvässä. Ison seurakunnan sisällä on tilaa myös sellaiselle lähiyhteisöllisyydelle, jossa toteutuu ns. henkilöseurakunnan piirteitä, esimerkiksi herätysliikkeen tai kristillisen yhdistyksen toiminnalle ja jopa omille jumalanpalveluksille. Tärkeää on tietenkin, että näiden yhteisöjen sidettä kirkkoon ja paikalliseen seurakuntaan puolin ja toisin vaalitaan. Työryhmä on nähnyt perustelluksi, että nykyisessä tilanteessa ei lähdetä vähentämään alueseurakuntien määrää tai muuttamaan niiden perusteluonnetta. Väliraportissa aihetta käsiteltiin tässä esitettyä laajemmin ja kirkkoneuvosto yhtyi työryhmän näkemykseen. Toisaalta työryhmä ja väliraporttien yhteydessä kirkkoneuvosto on päätynyt näkemään yhteistoiminta-alueiden roolin vahvistamisen tärkeäksi. Periaatteet alueseurakuntien väliselle henkilöstöresurssien jaolle Kirkkoneuvosto on välivaiheen raportteja käsitellessään hyväksynyt valmistelun pohjaksi periaatteen, että alueseurakuntien vuoden 2020 tavoitteen mukainen henkilöstömäärä (124,9 vakanssia, ilman aluesihteereitä) jaetaan neljän yhteistoiminta-alueen kesken seuraavia kriteerejä käyttäen:

35 7 - Nykyinen kasvatuksen (eli varhaiskasvatus ja nuorisotyö) tehtävien määrä 65 jaetaan yhteistoiminta-alueille laskennallisen osuuden mukaan. Laskennallisen osuuden perusteena on osuus kaupungin kaikkien 0-15-vuotiaiden määrästä (alkuvaiheessa raporteissa käytettiin 014-vuotiaiden määrää, koska tämä kävi ilmi kaupungin tilastoissa vielä vuoden 2015 osalta) - Henkilöstösuunnitelman tavoitteen mukainen alueseurakuntien muu kuin kasvatuksen työntekijäresurssi (60,5 kokonaismäärästä 124,9) jaetaan väestömäärään perustuvan viiteluvun mukaisessa suhteessa. Lokakuun 2017 kokouksessa kirkkoneuvosto päätti työryhmän ehdotuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueiden kokoonpanon sekä eräitä muita jatkovalmistelua ohjaavia periaatteita seuraavasti: 1) Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen toteutetaan nykyistä käytäntöä joiltain osin muuttaen siten, että yhteistoiminta-alueita ovat: o Huhtasuon-Keskustan alueseurakunnat o Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon alueseurakunnat o Kuokkalan ja Vaajakosken alueseurakunnat o Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat 2) Varhaiskasvatuksen työalalla (lapsi- ja perhetyö) siirrytään kaikilla yhteistoimintaalueilla sellaiseen johtamisjärjestelyyn, jossa yhteistoiminta-alueen alueseurakuntiin sijoitetuilla lastenohjaajilla on yhteinen johtava työntekijä (lapsityönohjaaja), mutta lastenohjaajien ylempänä esimiehenä toimii oman alueseurakunnan aluekappalainen. 3) Suntiotyössä otetaan tarkemman selvitystyön kohteeksi, mutta myöhemmin ratkaistavaksi, samantapainen järjestely kuin em. varhaiskasvatuksen järjestelyssä. Nykyään kiinteistöpalveluiden yksikköön kuuluvat suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) siirtyisivät alueseurakuntien työyhteisöihin ja aluekappalainen olisi heille ylempi esimies, mutta lähiesimiehenä toimisi - kuten nykyisinkin - yhteistoimintaaluekohtainen tiimivastaava. 4) Nuorisotyön, diakonian ja musiikin työaloille ei luoda samankaltaista lähijohtamisen järjestelyä kuin varhaiskasvatukseen vaan aluekappalainen toimii edelleen alueseurakuntien nuorisotyönohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja kanttoreiden lähimpänä esimiehenä. Tätä johtamista tuetaan siten, että jokaisella yhteistoiminta-alueella on em. työaloja varten tiimikoordinaattori, jolle voidaan erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää ko. työalan toiminnan ja alueseurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen sekä työalan työvuorosuunnittelun liittyviä vastuita. Nykyinen alueseurakuntakohtainen

36 8 tiimiyhdyshenkilöjärjestelmä lakkautetaan. Edellä kuvattu uudistus ei muuta nykyistä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun alueseurakuntakohtaista vastuu-henkilöjärjestelyä. 5) Aluesihteereistä ja ainakin osasta yhteisten työalojen toimistosihteereitä muodostetaan uusi kokoseurakunnallinen tiimi, jolla on yhteinen johtava työntekijä. Aluesihteereiden työpisteitä sijoitetaan yhä myös alueseurakuntiin. Yhteistoiminta-alueiden luonne Alueseurakuntien välisen resurssien jaon laskennalliseksi lähtökohdaksi on siis päätetty ottaa neljä yhteistoiminta-aluetta. Tällä hetkellä nämä YT-alueet ovat lähinnä tiettyjä yhteistyön järjestyjä, eivät varsinaisia rakenteita toiminnalle tai hallinnolle. Yhteistyöalueiden merkitystä on kuitenkin viime vuosina eräissä yhteyksissä myös lisätty ja vuoden 2014 toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelmassa kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi niiden merkityksen vahvistaminen. Pappien ja kanttorien työvuoroja suunnitellaan yhteistoiminta-alueisiin tukeutuen. Kanttoreiden tiimiyhdyshenkilöt on valittu YT-alueittain. Kolmessa aluesihteerin virassa ja yhdessä lapsityönohjaajan virassa työpanos jakautuu YT-alueen puitteissa. Vaajakosken ja Huhtasuon kesken jaetaan pappien ja kanttorien työpanosta YT-alueen puitteissa. Lisäksi suntioiden lähiesimiesjärjestely on toteutettu pääosin näiden yhteistoiminta-alueiden puitteissa. Kirkkoneuvoston linjauksen mukainen varhaiskasvatuksen esimiesjärjestely sekä muiden työalojen tiimikoodinaattoreiden nimeäminen yhteistoiminta-alueittain osaltaan vahvistaa yhteistoiminta-alueiden merkitystä nykyisestä. Tarkoitus on myös joidenkin virkojen työpanosta jakaa yhteistoiminta-alueen puitteissa. Jokaiselle alueseurakuntiin sijoitetulle viralle on kuitenkin jatkossakin tarkoitus osoittaa ensisijainen kiinnitys johonkin alueseurakuntaan ja esimies siellä. Yhteistoiminta-alueen organisaatiorakenteet ovat siis yhä varsin keveitä. Yhteistoimintaalueet tulisikin nähdä ennen muuta hyvänä mahdollisuutena joustavaan, kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistoimintaan, osaamiseen jakamiseen ja muuhun henkilöstöresurssien käyttöön. Tarkoitus ei ole luoda yhteistoiminta-alueista seurakuntalaisten yhteisöjä alueseurakunnan rinnalle. Kuitenkin esimerkiksi leiri- ja retkityössä voi olla paljonkin etua voimien yhdistämisestä. Tietenkin monipuolista yhteistyötä voidaan harjoittaa myös koko Jyväskylän seurakunnan puitteissa sekä rovastikunnallisesti ja muiden toimijoiden kanssa Alueseurakunnista muodostettavien yhteistoiminta-alueiden henkilöstöresurssien jako Työryhmä on saanut käyttöönsä Kirjuri-jäsentietojärjestelmä otetut seuraavat alueseurakuntakohtaiset jäsen-, asukas- ja viiteluvut:

37 9 Aluesrk Hsuo Kmäki Kesk. Klahti Kuokk Palokk Ssal Tkos Vkoski. o k Jäseniä /2017 Asukk /2017 Viiteluku Kirkonjäs % ,7 78,9 66, ,7 73,5 Yhteistoiminta-alueiden kiintiöiden muodostuminen: YT-alue Hsuo-Kesk Kmäki, Klahti, Kuokk.-Vki Palokka-Tki Ssalo Viiteluku (as/jäs) (%) (26%) (23,6%) (18,1%) (32,3%) 0-15 v. % -osuus 22,7 27,9 % 25,6 22,9 kaikista 0-15 v:sta (2016 kaupungin tilasto, 0,9 % ei näy alueiden luvuissa) 0-15 v. määrään 14, ,6 14,9 perustuva laskenn. osuus kasvatuksen työntekijöistä (tehtäviä yht 65, tässä kertyy 64,4) Viitelukuun perustuva 19,5 15,7 14,3 11 osuus muista kuin kasvatuksen työntekijöistä (jaossa 60,5 tehtävää) Uusi tavoite työntek.määrä ,8+19,5 34, ,7 33, ,3 30,9 14, ,9 Katsaus alueseurakuntien henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille Seuraavassa kultakin yhteistoiminta-alueelta ensin tilannekatsaus nykyiseen työntekijätilanteeseen ja sen jälkeen ehdotus henkilöstöjärjestelyistä vuosille Alueneuvostoilta oli pyydetty työryhmän jättämässä lausuntopyynnössä myös konkreettisia ehdotuksia henkilöstöjärjestelyihin alueseurakunnassa ja yhteistoimintaalueella, joskin tuossa vaiheessa näitä ehdotuksia lausuntoihin sisältyi varsiin niukasti.

38 Keskustelua alueseurakuntien/yhteistoiminta-alueiden henkilöstöjärjestelysitä on sittemmin jatkettu kirkkoherran johdolla mm. aluekappalaisten kokouksessa. 10 Pääosalle alueseurakuntien henkilöstöä ei ehdoteta tässä henkilöstösuunnitelmassa muutosta nykyiseen asemaan (tiimikoordinaattorin yhteistoiminta-aluekohtainen tehtävä kylläkin tulee lisävastuuksi moneen virkaan ja nykyinen alueseurakuntakohtainen yhdyshenkilöjärjestelmä jää pois). Kullakin yhteistoiminta-alueella kuitenkin on tiedossa muutamia henkilöstöratkaisuja ja niistä alla olevaan sisältyy joko ehdotus tai maininta selvitystarpeesta. Tarkoitus on vielä ennen asian käsittelyä joulukuun 2017 kirkkovaltuustossa saada alueneuvostoilta uudet lausunnot, joissa ne ottavat kantaa tässä mainittuihin muutamiin yksityiskohtaisiin järjestelyihin. Palokka-Tikkakoski - papin virkoja nyt 4 Palokassa ja 2 Tikkakoskella ja ½ Palokan yhden papin työpanoksesta kohdistetaan nyt Kuokkalan alueseurakuntaan - kanttoreita on 2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella - nuorisotyönohjaajan virkoja on 4 Palokassa ja 2 Tikkakoskella ja yksi Palokan nuorisotyönohjaaja tekee puoliksi varhaiskasvatusta - lapsityönohjaajan virkoja 1 Palokassa ja 1 Tikkakoskella ja viimeksi mainitussa virassa oleva työntekijä jäämässä eläkkeelle arviolta 2020 mennessä - lastenohjaajan tehtäviä 7 (tämä lisäksi on 1 oppisopimuksella työskentelevä, jota ei lasketa kiintiöön); Palokassa on yksi tehtävä avoinna, Tikkakoskella yksi tehtävä tulossa avoimeksi arviolta 2020 mennessä eläkkeelle jäämisen myötä - diakonian virkoja 2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella ja viimeksi mainitussa virassa oleva työntekijä jää eläkkeelle arviolta 2020 mennessä - lisäksi 1 aluesihteerin virka, joka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteeriä 27 (+ 1 oppisopimus), josta on annettu ½ papin työpanos Kuokkalaan eli käytännössä nyt 26,5 työntekijää Tavoite vakansseista Palokka Tikkakoski 2020 Papit 4 2 Kanttorit 2 1 Nuorisotyönohjaajat 4 2 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 3 Diakoniatyöntekijät 2 1 Yhteensä uusi laskennallinen tavoite 25,9 työntekijää, käytännössä 26 vakanssia - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja 3 varhaiskasvatuksessa ja 1 diakoniassa, muissa vakituinen viranhaltija

39 11 - Tikkakosken lapsityönohjaajan virkaa ei enää täytetä (jo aiemman 2011 henkilöstösuunnitelman mukaisesti), kun virka vapautuu eläkkeelle jäämisen yhteydessä ja jatkossa yhteistoiminta-alueella yhteinen lapsityönohjaaja - sovitaan erikseen lapsityönohjaajien työnjako siirtymäajaksi, kun heitä on vielä kaksi - yhden Palokan nuorisotyönohjaajan työpanosta entiseen tapaan ½ varhaiskasvatukseen - Tikkakosken diakonian virka täytetään, kun tulee avoimeksi - avoimena oleva Palokan ja avoimeksi tuleva Tikkakosken lastenohjaaja tehtävä täytetään (otetaan huomioon mahdollinen siirtotarve muilta yhteistoiminta-alueilta) Huhtasuo-Keskusta - pappeja nyt 3 Huhtasuolla ja 5,5 Keskustassa ja Huhtasuo saa lisäksi tällä hetkellä ½ papin työpanoksen Vaajakoskelta (Keskustassa yhteinen virka sairaalapapiston kanssa) ilman vakituista viranhaltijaa Huhtasuon aluekappalaisen virka ja Huhtasuon toinen kappalaisen virka - kanttoreita nyt 1 Huhtasuolla ja 3 Keskustassa ja Huhtasuo saa lisäksi tällä hetkellä Vaajakoskelta ½ kanttorin työpanoksen Keskustan kanttoreista 1 jäämässä eläkkeelle ennen 2020 ja aiemmassa henkilöstösuunnitelmassa tähän yhteyteen oli suunniteltu ½ vähennys ja noin 2020 toinenkin Keskustan kanttoreista jää eläkkeelle - nuorisotyönohjaajan virkoja 2 Huhtasuolla ja 3 Keskustassa, joista tällä hetkellä ilman vakituista viranhaltijaa 1 virka Huhtasuolla ja 1 Keskustassa - lapsityönohjaajan virkoja 2 - lastenohjaajan tehtäviä 7 (tämän lisäksi on 1 oppisopimuksella työskentelevä, jota ei lasketa kiintiöön); Huhtasuon lastenohjaaja jäämässä eläkkeelle arviolta ennen diakonian virkoja 2 Huhtasuolla ja 3,5 Keskustassa (Keskustalla yhteinen diakonian virka YSP:n kanssa oppilaitostyössä) yksi diakonian virka Keskustassa ilman vakituista viranhaltijaa yksi diakonian virka Keskustassa vapautumassa eläkkeelle jäämisen yhteydessä lisäksi aluesihteerin virkoja 2, jotka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteereitä 32 ja lisäksi on saatu ½ papin työpanosta ja ½ kanttorin työpanosta Vaajakoskelta Tavoite vakansseista Huhtasuo Keskusta 2020 Papit 4? 5,5 Kanttorit 1? 3? Nuorisotyönohjaajat 2 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 3? 4 Diakoniatyöntekijät 2 3,5 Vielä määrittelemättä?? 2,3 Yhteensä ,3 = 34,

40 tavoite 34,3 työntekijää - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja arviolta 9 - Huhtasuon aluekappalaisen avoin virka (täytetään) - Huhtasuon avoin toisen kappalaisen virka (täytetään seurakuntapastorin virkana) - lisäksi Huhtasuolle pyydetään tuomiokapitulilta virkamääräys seurakuntapastorin virkaan ja tässä tulisi ½ viran resurssilisäys papistoon yhteístoiminta-alueelle - Huhtasuon nuorisotyönohjaajan avoin virka (täytetään) - Huhtasuon lastenohjaajan tehtävä täytetään, kun tulee avoimeksi - Keskustan nuorisotyönohjaajan avoin virka (täytetään) - Keskustan diakonian avoin virka (täytetään) - Keskustan avoimeksi tuleva diakonian virka (täytetään) - toinen lapsityönohjaajista saa vastuulleen yhteistoiminta-alueen varhaiskasvatuksen tiimin esimiehenä toimimisen ja toinen heistä siirretään vuoden 2018 aikana erikseen päätettävällä muuhun tehtävään (ensisijaisesti tehtävään, jossa sijoitus Keskustaan ja vastuualueena mm. vapaaehtoistyön koordinointi, Aseman Pysäkki ja Seppä; tämä virka voi olla myös diakonian virka, koska kummankin alueseurakunnan lapsityönohjaajalla on myös diakonin koulutus) - edellä mainituista täytettävistä ja vielä em. ehdotuksessa määrittelemättä olevasta henkilöstöresurssista pyydetään asianomaisten alueneuvostojen lausunnot tarkasteltavaksi otetaan ainakin em. virka, johon toinen lapsityönohjaajista siirtyisi sekä varhaiskasvatuksen tehtävä ja kanttorin virka - Avoimeksi tulevan Keskustan kanttorin viran täytön yhteydessä selvitetään mahdollisuus Taulumäen kanttorien (A-virka ja C-virka) työpanoksen kohdistamiseen Huhtasuo- Keskusta yhteistoiminta-alueelle Keltinmäki-Korpilahti-Säynätsalo - pappeja nyt 4 Keltinmäessä, 2 Korpilahdella ja 2 Säynätsalossa Keltinmäen aluekappalaisen arviolta eläkkeelle kanttoreita 2 Keltinmäessä, 1 Korpilahdella ja 1 Säynätsalossa - nuorisotyönohjaajan virkoja 3 Keltinmäessä, 1 Korpilahdella ja 2 Säynätsalossa yksi eläkkeelle jääminen arviolta 2020 (Keltinmäessä) - lapsityönohjaajan virkoja 1 (yhteinen kolmelle alueseurakunnalle) lapsityönohjaaja jäämässä eläkkeelle arviolta lastenohjaajan tehtäviä 5 Keltinmäessä, 2 Korpilahdella ja 3 Säynätsalossa - diakonian virkoja 3 Keltinmäessä, 1 Korpilahdella ja 2 Säynätsalossa yksi jäämässä eläkkeelle arviolta 2018 (Keltinmäki) - lisäksi 1,5 aluesihteerin virkaa, jotka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteereitä 35

41 13 Tavoite vakansseista Keltinmäki Korpilahti Säynätsalo 2020 Papit Kanttorit Nuorisotyönohjaajat Lapsityönohjaaja (yhteinen) Lastenohjaajat ? Diakoniatyöntekijät Yhteensä ? ? uusi tavoite 33,8 työntekijää (käytännössä 34 vakanssia) - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja 4 (pappi, nuorisotyönohjaaja, lapsityönohjaaja, diakoniatyöntekijä; kaikki ovat Keltinmäkeen sijoitettuja virkoja) - aluekappalaisen virka Keltinmäessä täytetään, kun tulee avoimeksi - nuorisotyönohjaajan virka Keltinmäessä täytetään, kun tulee avoimeksi - Lapsityönohjaajan virka täytetään, kun tulee avoimeksi - edellä mainituista täytettävistä ja edellytetystä vähennyksestä pyydetään vielä lausunnot alueneuvostoilta (tarkasteltavaksi on otettava ainakin lastenohjaajien määrän pienentäminen yhdellä siirtämällä yksi lastenohjaajista toiselle yhteistoiminta-alueelle tai diakonian viran vähentäminen; mahdollista on myös esimerkiksi diakonian virassa painottaa perhediakoniaa) Säynätsalossa vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan oli kirjattu lastenohjaajan tehtävän vähennys 2019 (siirtona muualle) Kuokkala-Vaajakoski - pappeja nyt 3 Kuokkalassa ja 4 Vaajakoskella Kuokkala saa lisäksi tällä hetkellä ½ papin työpanoksen Palokasta työpanoksen ja Vaajakoski antaa ½ papin työpanoksen Huhtasuolle 2018 Vaajakosken aluekappalainen eläkkeelle - kanttorin virkoja 2 Kuokkalassa ja 2 Vaajakoskella Vaajakoskella vuoden 2017 loppuun asti järjestely, jossa Taulumäen C- kanttorin virka sijoitettu Vaajakoskelle ja sen työpanoksesta puolet kohdistettu Huhtasuolle - nuorisotyönohjaajan virkoja 3 Kuokkalassa ja 3 Vaajakoskella - lapsityönohjaajan virkoja 1 Kuokkalassa ja 1 Vaajakoskella Vaajakosken lapsityönohjaajan virka ei vakituisesti täytettynä - lastenohjaajan tehtäviä 3½ Kuokkalassa ja 4 Vaajakoskella Vaajakoskella arviolta yksi eläkkeelle 2020 mennessä - diakonian virkoja 2 Kuokkalassa ja 2 Vaajakoskella - lisäksi aluesihteerin virkoja 2, jotka jatkossa alueseurakuntien kiintiön ulkopuolella - yhteensä nyt vakansseja ilman aluesihteereitä 30,5

42 14 Tavoite vakansseista Kuokkala Vaajakoski 2020 Papit 4? 4? Kanttorit 2 1? Nuorisotyönohjaajat 3 3 Lapsityönohjaaja 1 - (yhteinen) Lastenohjaajat 4 4 Diakoniatyöntekijät 2 2 Vielä määrittelemättä?? 0,9 Yhteensä ,9 = 30, uusi tavoite 30,9 työntekijää - avoimia tai avoimeksi tulevia vakansseja 3 (Vaajakosken kanttorin virka, Vaajakosken aluekappalaisen virka, Vaajakosken lastenohjaajan tehtävä) - lisäksi avoimena Vaajakosken lapsityönohjaajan virka, joka kuitenkin kirkkoneuvoston linjauksen mukaisesti lakkautetaan ja yhteistoiminta-alueelle jää 1 yhteinen lapsityönohjaajan virka - Vaajakosken aluekappalaisen virka täytetään, kun tulee avoimeksi - Kuokkalan nykyinen ½ lastenohjaajan työsuhde Kuokkalassa voidaan muuttaa kokoaikaiseksi - ehdotukseen sisältyy yhden papin viran lisääminen (seurakuntapastorin virka, sijoitus Kuokkalaan), alueneuvostot ottavat tähän kantaa ja samassa yhteydessä myös muuhun vielä määrittelemättä olevaan henkilöstöresurssiin (tarkasteltavaksi ainakin varhaiskasvatus ja kanttoriresurssi) Katsaus yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille Tilannekatsaus Yhteinen seurakuntapalvelu (YSP) - työntekijöitä tällä hetkellä yhteensä 27 pappeja 5, toimistosihteereitä 2, diakonian yksikössä 5, lähetyksen ja kansainvälisen vastuun yksikössä 3, lapsi- ja perhetyön yksikössä 5½, nuorisotyön yksikössä 6 (+ määräaikainen nuorten aikuisten työn virka)

43 15 ja lisäksi oppilaitostyössä ½ diakonin työpanos Keskustan alueseurakunnasta - avoimina tällä hetkellä seuraavat virat: yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (I kappalainen) lapsi- ja perhetyön työalasihteeri nuorisotyön työalasihteeri toimistosihteeri diakonian virka (aiemmin päihde- ja kriminaalityö) - eläkkeelle jäämisiä odotettavissa 2020 mennessä 1 diakonian viranhaltija - yhteisessä seurakuntapalvelussa on jo toteutettu 2011 henkilöstösuunnitelman mukaiset henkilöstövähennykset, joiden ohella on kuitenkin tehty lisävähennyksenä papin viran vähennys, mutta vastaavasti on tehty ½ viran lisäys oppilaitostyöhön sekä henkilökohtaisina erityisjärjestelynä yksikköön on lisätty varhaisiänmusiikkikasvattajan virka sekä ½ varhaiskasvattajan virka (pyhäkoulutyö) Viestintä - viestintäpäällikkö ja 4 tiedottajaa - ei avoimia virkoja, eikä tiedossa eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä - henkilöstösuunnitelman 2011 mukaiset vähennykset tehty Taulumäen yksikkö - kirkkoherra, virastopappi, vastuukanttori, C-kanttori - C- kanttorin virka vuoden 2017 loppuun saakka sijoitettuna Vaajakosken alueseurakuntaan (viranhaltija määräaikaisesti 50 %) - ei avoimia virkoja, eikä tiedossa eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä, ei myöskään henkilöstösuunnitelmaan 2011 merkittyjä vähennyksiä Perheasiainneuvottelukeskus ja sairaalasielunhoito - nämä ovat kumpikin yhteisjohtokunnan alaisia, muitakin keskisuomalaisia seurakuntia koskevia työaloja, eli lähtökohtaisesti erillisyksiköitä, joskin Jyväskylän seurakunnan yhteydessä - Perheasiainneuvottelukeskuksessa on 6 virkaa ja erillisellä päätöksellä on tehty määräaikainen virkajärjestely vuoteen 2020 asti ja vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman perusteella toteutetaan tuolloin eläkkeelle jäämisen yhteydessä vähennys (0,75 virkaa) - sairaalapappien virkoja on 3½ (yhteinen virka Keskustan alueseurakunnan kanssa) ja suunnitellut vähennykset on toteutettu ja tiedossa ei ole eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä Kysymys kasvatuksen työalojen organisoinnista yhteisten työntekijöiden osalta - kasvatuksen organisoinnin kokonaisuutta selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa kesäkuun alussa 2017 ja kirkkoneuvosto merkitsi sen tiedoksi sekä antoi henkilöstötyöryhmälle ohjeen ottaa raportti huomioon omassa valmistelussaan. Muun laajan aineiston ohella raporttiin sisältyy ehdotus nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen työalasihteereistä seuraavasti:

44 o Lapsi ja perhetyön työalasihteerin ja nuorisotyön työalasihteerin virat avataan haettaviksi. Sitä ennen kyseisten virkojen tehtävänkuvat tarkistetaan. o Lapsi- ja perhetyön työalasihteerin virkanimike muutetaan varhaiskasvatuksen työalajohtajaksi ja nuorisotyön työalasihteerin virkanimike muutetaan nuorisotyön työalajohtajaksi. - työalasihteerien tehtävänä on tällä hetkellä toimia omassa yksikössään johtavana työntekijänä (lapsi- ja perhetyön yksikössä 5 alaista, joista yksi 50 %; nuorisotyön yksikössä myös 5 alaista + 1 määräaikainen kesään 2018 asti) - nuorisotyön tiimissä on runsaasti kausityöntekijöitä kesäisin Lehtisaaressa ja heille lähiesimiehenä toimii yksi yksikön nuorisotyönohjaajista Lähtökohtia yhteisten työalojen henkilöstöjärjestelyille 16 - tiettynä ongelmana voidaan pitää sitä, että Taulumäen yksikkö on organisaatiossa melko erillinen yhteisestä seurakuntapalvelusta ja ylipäätään sitä, että yhteiset toiminnalliset työntekijät jakautuvat niin selvästi eri yksiköihin (Taulumäki, YSP ja myös viestintä) - organisaatiota tulee kehittää siten, että nämä yhteiset yksiköt muodostavat nykyistä tiiviimmin yhden työyhteisön, jossa on sitten erilaisia tiimejä - yhteisten työntekijöiden työyhteisöä osaltaan täydentää kirkkoneuvoston linjauksen mukainen yhteinen sihteeritiimi ja ehkä myös PAK ja sairaalasielunhoito - Taulumäen yksikölle on alun perin, Jyväskylän seurakunnan aloittaessa toimintansa 2009, ajateltu tehtäväksi toimia myös musiikki- ja jumalanpalveluselämään kehittävänä ja koodinoivana yksikkönä, mutta tämä rooli ei ole kovin vahva etenkään jumalanpalvelusten yhteisen kehittämisen osalta - vastuukanttorin rooli rinnastuu monilta osin työalasihteereiden rooliin, mutta toisaalta Taulumäen kanttorin tehtävätkin ovat kuormittavia; kanttoreiden keskuudesta onkin esitetty ehdotus, että olisi erikseen Taulumäen kanttori ja enemmän työalasihteerin virkaa vastaava musiikin työalasihteerin virka - yksi kysymys on kirkkoherran toimiminen esimiehenä suoraan varsin isolle työntekijämäärälle (17) ja näyttää selvältä, että kirkkoherran tulee jatkossakin olla esimies ainakin aluekappalaisille (9) ja ainakin yhdelle johtavalle työntekijälle yhteisissä työntekijöissä sekä kirkkoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa hallintojohtajalle muita ovat tällä hetkellä hallintosihteeri, Taulumäen kanttori ja Taulumäen/viraston pappi, viestintäpäällikkö sekä PAK:n johtaja ja johtava sairaalapappi viestintä oli aiemmin YSP:ssä ja ratkaisu haluttiin muuttaa 2012 siten, että viestintäpäällikkö suoraan kirkkoherran alaisuudessa - YSP:n johtokunnan lausunnossa ehdotetaan, että I kappalainen eli yhteisen seurakuntayön johtaja voisi toimia viestintäpäällikön esimiehenä ja että viestintä toimisi yhteisiä tehtäväalueita johtavan johtokunnan alaisuudessa, jolloin johtokunta olisi samalla myös toimitusneuvosto - toisaalta, kuten vuosien kokemus viestintäyksikön sijoittumisesta yhteiseen seurakuntapalveluun osoitti, viestinnän em. ratkaisuun liittyvä etäisyys kirkkoherrasta ja kirkkoneuvostosta ei ole ongelmaton - nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan tehtävä on syytä ottaa henkilöstöjärjestelyihin liittyen tarkasteltavaksi (myös kirkkoneuvoston vuodelle 2018

45 hyväksymien toimintasuunnittelun painopisteiden mukaan tarkastellaan ja kehitetään luottamushenkilöorganisaatiota) johtokunnan roolia on mahdollista kehittää asiantuntijaryhmän suuntaan, kuten yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausunnossa on kaavailtu ( Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta katsoo, että sen rooliin kuuluu kokonaiskirkollisen ja yhteiskunnallisen tilanteen lukeminen ja niihin perustuvan syötteen antaminen työaloille. Tässä voidaan hyödyntää johtokunnan jäsenten kontakteja eri tahoihin. Ideaalitilanne olisi, että johtokuntaan valittaisiin henkilöitä, joiden katsottaisiin omaavan erityistä asiantuntijuutta... ) Yhteisten työalojen henkilöstöjärjestelyt ja niihin liittyvät muutokset organisaatioon 17 - Nykyinen yhteinen seurakuntapalvelu (YSP) ja Taulumäen yksikkö yhdistetään muodostamaan yhteinen seurakuntatyö tekninen, mm. talousarviossa käytetty termi kokonaisuudelle voinee olla kokoseurakunnalliset tehtäväalueet - I kappalainen toimii yhteisen seurakuntatyön johtajana (ja kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä) ja hänen tehtävänkuvassaan painottuu myös lähivastuu Taulumäen kirkosta - Yhteinen seurakuntatyö muodostuu seuraavista neljästä tiimistä: 1) Missio, messu ja musiikki 2) Kasvatus 3) Diakonia 4) Sihteeripalvelut kunkin tiimin johtajaksi nimetään määräaikaisesti (esim. 4 vuotta) tai pysyvästi yksi tiimin työntekijöistä tiimin sisällä voi olla vastuualueita (tehtäväaloja), joiden työntekijät voivat muodostaa alatiimejä tiimin johtajan esimiehenä toimii I kappalainen eli yhteisen seurakuntatyön johtaja - Viestintätiimi (viestintäpäällikkö + 4 tiedottajaa) toimii yhteisen seurakuntatyön kokonaisuuden rinnalla kuitenkin siten, että kirkkoherra toimii viestintäpäällikön esimiehenä ja viestintä ei ole johtokunnan alaisuudessa vaan suoraan kirkkoneuvoston - Yhteisen seurakuntayön ulkopuolelle jäävät myös Perheasiainneuvottelukeskus (PAK) ja sairaalapappien tiimi, jotka kumpikin toimivat oman yhteisjohtokuntansa alaisuudessa ja ovat luonteeltaan maakunnallisia erillisyksiköitä myöhemmän selvityksen kohteeksi otetaan, voisiko yhteisen seurakuntapalvelun johtaja toimia PAK:n johtajan ja johtavan sairaalapapin esimiehenä, mutta yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan alaisuuteen nämä erillisyksiköt omine johtokuntineen eivät voi tulla joka tapauksessa myös PAK ja sairaalapapit voivat toimia monin tavoin yhteistyössä yhteisen seurakuntapalvelun tiimien kanssa - Yhteisen seurakuntatyön neljä tiimiä muodostuvat seuraavasti: Missio, messu ja musiikki

46 18 mukaan kuuluu vastuu Taulumäen kirkon toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä tiimin muodostavat Taulumäen kanttori, musiikin työalajohtaja, 3 varhaisiän musiikkikasvattajaa, nuorisomuusikko (tehtävänimike muutetaan), lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työalajohtaja, kansainvälisen työn pappi, lähetyskasvatussihteeri ja kansainvälisen työn diakoni sekä lisäksi seurakuntapastori, jolla on vastuuta mm. ns. virastopapin tehtävistä sekä I kappalaisen ja Taulumäen kanttorin kanssa erityisvastuuta Taulumäen kirkon toiminnasta o musiikin työalajohtajan tehtävä olisi uusi ja viran saaminen edellyttää kanttorityövoiman tarkastelua yhteisen tiimin ja alueseurakuntien välillä (henkilöstösuunnitelma 2011 mukaan Taulumäen yksikköön on sijoitettuna ns. C-kanttorin virka, jonka työpanosta kohdistetaan pääosin alueseurakuntiin ja ko. virka on tällä hetkellä tilapäisesti sijoitettuna alueseurakuntaan) Kasvatus tiimin muodostavat nuorisotyön työalajohtaja, varhaiskasvatuksen työalajohtaja, 2 erityisnuorisotyönohjaajaa, vammaisnuorisotyönohjaaja, perhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen ohjaaja (osa-aikainen 50 % virka pyhäkoulutyötä varten), kasvatuksen pappi, 2 oppilaitospappia ja lisäksi Keskustan alueseurakunnan diakoni kohdistaa 50 % työstään oppilaitostyöhön) erikseen ratkaistaan, voidaanko Lehtisaari-partio nuorisotyönohjaajan vastuualueita muuttaa siten, että leirikeskuspalvelut ottavat vastuun Lehtisaaren kiinteistöhuoltoon ja ehkä myös emäntäpalveluihin liittyvistä tehtävistä Diakonia tiimin muodostavat diakonian työalajohtaja, 3 erityistyön diakoniatyöntekijää + yksi nyt avoimena oleva diakonian virka o avoimena oleva virka täytetään ja viran nimikkeestä, tehtävänkuvasta ja kelpoisuusehdosta päätetään myöhemmin erikseen (lähtökohtana YSP:n johtokunnan lausunto siitä, että virka olisi yhteiskunnallisen työntekijän virka, jonka vastuulla on ainakin poliisi, pelastuslaitos, henkisen huollon toiminta, rikosseuraamuslaitoksen paikalliset toiminnot, suurimmat liikeyritykset) Sihteeripalvelut sihteeripalveluiden tiimi kootaan nykyisistä 6,5 aluesihteeristä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä sekä hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin syntyessä myös osasta kirkkoherran viraston toimistosihteereitä

47 19 sihteeripalveluiden tiimi kohdistaa työtään niin alueseurakuntiin kuin yhteisiin yksiköihin (tukipalveluyksiköiden sihteeripalvelut kuitenkin toteutetaan tästä tiimistä erillään) YSP:n johtokunnan lausunnon mukaisesti sihteeritiimiin muodostamisen yhteydessä ratkaistaan myös sovellusasiantuntijatehtävien kohdentaminen tietyille osaajille sihteeripalveluiden tiimin tarkempi kokoonpano, työnjako ja toimintaperiaatteet suunnitellaan ja päätetään erikseen vuoden 2018 kuluessa - henkilöstökoulutuksen työhyvinvoinnin koordinointiin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät otetaan erikseen tarkasteltavaksi ja tavoitteena pidetään mm. sitä, että niistä on työalajohtajilla ja työsuojelupäälliköllä nykyistä selkeämmin vastuualueet Katsaus tukipalveluiden henkilöstötilanteeseen ja järjestelyt vuosille Kiinteistötyöntekijöiden vähennykset toteutuneet vakituisen henkilöstön osalta henkilöstösuunnitelman mukaisesti, mutta haasteena on, että kiinteistöjen määrä ei ole toistaiseksi vähentynyt kiinteistöstrategian mukaisesti ja että toiminnansuunnittelussa ei ole riittävästi kyetty huomioimaan vähentynyttä kiinteistöhenkilökunnan määrää. Hautaus- ja puistopalveluissa on vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmassa edellytetyt vähennykset toteutettu eläköitymisten kautta ja lisäksi on toimintakuluissa säästetty vähentämällä kausityöntekijöitä. Hautaustoimen päällikön tehtäviin lisätty työsuojelupäällikön tehtävä (2015). Ympäristöasioiden vastuu tehtävät voitava jatkossakin sisällyttää johonkin tehtävään. Krematorion tekninen erityisasiantuntemus välttämätöntä. Krematoriopalvelun merkitys on lisääntynyt jatkuvasti. Leirikeskuspalveluissa ja emäntäpalveluissa vähennykset toteutettu suunnitelman mukaisesti (yhteensä noin 2 henkilötyövuotta). Leirikeskuksissa lähivuosien henkilöstöratkaisut liittyvät paljolti leirikeskuskiinteistöjä koskeviin ratkaisuihin. Mikäli voidaan toteuttaa kirkkoneuvoston linjaama visio siitä, että viimeistään 10 vuoden kuluttua seurakunnalla on vain yksi leirikeskus, jonne mahdollisesti voitaisiin sijoittaa emäntäpalvelunkin keskuskeittiö, voitaisiin leirikeskus- ja emäntäpalvelun henkilökunta jopa puolittaa nykyisestä noin neljästätoista. Hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut yhdistetty yhdeksi hallintopalveluisen yksiköksi ja 2011 päätetyt vähennykset toteutettu: puhelinvaiheenhoitajan, henkilöstöpäällikön, toimistovirkailijan ja palkanlaskijan virka lakkautettu. Todettakoon, että vuodesta 2009 lähtien hallintotehtävistä on vähennetty 6,7 vakanssia, määrän ollessa nykyisin 11.

48 20 IT-aluekeskuksessa suunniteltu yhden henkilötyövuoden vähennys toteuttamatta (toteutetaan suunnitelman mukaan työntekijän eläköityessä). Kokonaisresursseja arvioitaessa on huomioitava koko aluekeskuksen palvelutoiminta ja myös todennäköinen tietosuojavastaavan tehtävän sisällyttäminen IT-aluekeskuksen vastuulle vuodesta 2018 alkaen. Tukipalveluissa on ajateltavissa joiltain osin palkatun henkilöstön korvaamista ostopalveluilla. Tällöin on kuitenkin huomioitava arvonlisävero 24%, joka jää seurakunnan lopulliseksi kustannukseksi. Tässä vaiheessa tukipalveluiden osalta voidaan todeta seuraavat selvitystyön kohteeksi vuonna 2018, tai viimeistään 2020 otettavat kysymykset: - Kiinteistötyöntekijöistä pääosa siirretään alueseurakuntien työntekijöiksi ja samanaikaisesti kiinteistöpalveluihin perustetaan 3-4 kiinteistötyöntekijän tehtävää teknistä huoltoa ja ylläpitoa varten (myös hautausmaiden kappeleiden suntiopalveluiden toteuttaminen ratkaistaan samassa yhteydessä yhteistyössä hautauspalveluiden kanssa) tässä vaiheessa em. selvitettävän järjestelyn tavoitteeksi asetetaan muutoksen toteuttaminen aiemmin asetetun 2020 henkilöstömäärätavoitteen puitteissa - Leirikeskustoimintojen ja emäntäpalveluiden yhdistäminen ja henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen (tässä vaiheessa ei voida määrällistä vähennystavoitetta asettaa, sillä järjestely riippuu leirikeskusratkaisusta ja sen aikataulusta sekä ostopalvelujen käytön laajuudesta) - Selvitetään lisäksi ostopalveluiden laajentamista siivouspalveluissa, millä voi olla vaikutusta kiinteistö- ja leirikeskushenkilöstön määrään - Ylipuutarhurin jäädessä kokonaan eläkkeelle tarkennetaan viran nimike ja tehtäväkuva siten, että viran yhtenä painopistealueena on ympäristötyö - hallintopalvelut: aiemmin päätetty vähennysten taso saavutettu, mutta selvitetään mm. työnjakoa kirkkoherran viraston kanssa ainakin hallintosihteereiden osalta) Lapsivaikutusten arviointi - henkilösuunnitelman vaikutuksia lasten ja perheiden tilanteeseen on arvioitu eri yhteyksissä prosessin kuluessa ja yhteenveto lapsivaikutuksista on tiedossa siinä vaiheessa, kun voidaan tehdä alueseurakuntien lausunnot huomioon ottaen esitys muutamista yksityiskohtaisista henkilöjärjestelyistä alueseurakunnissa (luku lapsivaikutusten arviosta liitetään myöhemmin henkilöstösuunnitelmaehdotukseen joulukuun kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa käsiteltäväksi Mahdollisuudet kehittää henkilöstörakennetta Vuosina jää arviolta noin 80 Jyväskylän seurakunnan työntekijää eläkkeelle ja tämä antaa tarvittaessa mahdollisuuden myös henkilöstömäärän supistamiseen ilman irtisanomisia. Henkilöstötilannetta tulee seurakunnan talousennusteiden valossa ja muiden ajankohtaisten

49 Kuulemiset ja lausunnot 21 tekijöiden nojalla arvioida myös vuosittain ja tarvittavassa laajuudessa myös rekrytointien yhteydessä. - yhteistyötoimikunta käsitteli henkilöstösuunnittelua ensimmäisen kerran keväällä 2017 ja yhteistyötoimikunta antoi seuraavana lausunnon: - Yhteistyötoimikunnan lausunto kirkkoneuvostolle koskien henkilöstötyöryhmän raporttia. Todetaan, että selvitys on tehty hyvin. Esimiestyölle tulee taata riittävä työaika. Henkilöstösuunnitelman käyttöönotolle tulee laatia aikataulu ja siitä avoin tiedotus henkilöstölle riittävän ajoissa ja selkeästi. - alueneuvostoilta pyydettiin laajan kysymyssarjan nojalla lausunto elokuussa 2017 ja lausunnot on käsitelty kirkkoneuvostossa lokakuun kokouksessa ja otettu huomioon asian valmistelussa ja alueneuvostot antavat myös marras-joulukuussa 2017 lausunnot konkreettisten toimenpiteiden osalta - työntekijöitä kuultu alueneuvostojen ja ysp:n johtokunnan lausunnon pohjaksi - yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta antoi lausunnon marraskuussa ja sitä on keskeisiltä osin siteerattu käsillä olevassa raportissa ja lausunto kokonaisuudessaan kirkkoneuvostolle tiedoksi marraskuun 2017 kokouksessa - lisäksi kirkkoherra on kuullut erikseen vastuukanttoria, viestintäpäällikköä, PAK:n johtajaa johtavaa sairaalapappia sekä eri yhteyksissä myös aluekappalaisia - ennen kirkkoneuvoston marraskuun kokousta myös kirkkoherran viraston ja hallintopalveluiden työntekijöiden kuuleminen - kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta on antanut seuraavan lausunnon: - Suntiotyövoiman siirtäminen alueseurakuntien työntekijöiksi on perusteltua monestakin eri syystä. Suntioiden tehtävät painottuvat alueseurakuntien toiminnan tukitehtäviin, joita suntiokoulutuskin pääosin tukee. Selkeäksi puutteeksi on koettu kiinteistöihin liittyvän asiantuntemuksen ja koulutuksen puuttumine. Kiinteistöjen nykyaikainen hoito- ja ylläpito vaatii kiinteistöhuollon erityiskoulutusta jota on päivitettävä jatkuvalla täydennyskoulutuksella. Kiinteistöhallintoon tulisi perustaa 3-4 kiinteistötyöntekijän tehtävää joihin tulisi valita alan koulutuksen omaavia henkilöitä. Tässä yhteydessä tulisi hautausmaiden kappelityöt siirtää alueilla toimiville kappelisuntioille. Tätä muutosta voidaan perustella mm. nykyisellä valtionkorvausjärjestelmällä, joka on korvaus hautaustoimesta tehtävästä työstä. Nykyinen järjestelmä on jo olemassa Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken alueseurakunnissa, joissa alueiden suntiot hoitavat kaikki hautaustoimituksiin liittyvät tehtävät. - Nykyisin leirikeskuspalvelujen henkilöstöä työskentelee Mutasen, Koivuniemen ja Vesalan leirikeskuksissa ja emäntäpalvelut toimivat Palokan seurakuntakeskuksen yhteydessä olevassa valmistuskeittiössä. Kirkkoneuvoston linjaama yhden leirikeskuksen malli tarkoittaa väistämättä sekä toiminnan kannalta tarpeettomista leirikeskuksista luopumista että leirikeskuspalvelujen henkilöstömäärän sopeuttamista yhden leirikeskuksen tarpeisiin. Samassa yhteydessä tulee tarkastella leirikeskuspalvelujen, Lehtisaaren ja emäntäpalvelujen yhteen liittämistä sekä kehittää ja keskittää partiotoiminnalle tarjottavissa olevia puitteita.

50 Liite asiaan nro: 199/b LIITE 2 1 Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta Jyväskylän seurakunta LAUSUNTO Henkilöstösuunnitelmaa päivittävä työryhmä Jyväskylän seurakunta Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta sai lausuntopyynnön henkilöstösuunnitelmaan päivittävältä työryhmältä saapuneessa sähköpostissa johtokuntaa pyydettiin antamaan mennessä lausunto henkilöstösuunnittelusta etenkin yhteistä seurakuntapalvelua ja muita ns. toiminnallisia yhteisiä työntekijöitä koskien. Lausuntopyynnön taustalla oli henkilöstösuunnitelmaa päivittävän työryhmä aiempi työskentely, josta kirkkoneuvosto on saanut väliraportteja. Viimeisimmässä kokouksessaan kirkkoneuvosto käsitteli työryhmän ehdotuksia ja teki merkittäviä linjauksia. Kirkkoneuvoston hyväksymät linjaukset jatkovalmistelua varten ovat tiivistetysti seuraavat: 1) Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen toteutetaan nykyistä käytäntöä joiltain osin muuttaen siten, että yhteistoiminta-alueita ovat: o Huhtasuon-Keskustan alueseurakunnat o Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon alueseurakunnat o Kuokkalan ja Vaajakosken alueseurakunnat o Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat 2) Varhaiskasvatuksen työalalla (lapsi- ja perhetyö) siirrytään kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen johtamisjärjestelyyn, jossa yhteistoiminta-alueen alueseurakuntiin sijoitetuilla lastenohjaajilla on yhteinen johtava työntekijä (lapsityönohjaaja), mutta lastenohjaajien ylempänä esimiehenä toimii oman alueseurakunnan aluekappalainen. 3) Suntiotyössä otetaan tarkemman selvitystyön kohteeksi, mutta myöhemmin ratkaistavaksi, samantapainen järjestely kuin em. varhaiskasvatuksen järjestelyssä. Nykyään kiinteistöpalveluiden yksikköön kuuluvat suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestarisiivoojat) siirtyisivät alueseurakuntien työyhteisöihin ja aluekappalainen olisi heille ylempi esimies, mutta lähiesimiehenä toimisi - kuten nykyisinkin - yhteistoiminta-aluekohtainen tiimivastaava. 4) Nuorisotyön, diakonian ja musiikin työaloille ei luoda samankaltaista lähijohtamisen järjestelyä kuin varhaiskasvatukseen vaan aluekappalainen toimii edelleen alueseurakuntien nuorisotyönohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja kanttoreiden lähimpänä esimiehenä. Tätä johtamista tuetaan siten, että jokaisella yhteistoiminta-alueella on em. työaloja varten tiimikoordinaattori, jolle voidaan erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää ko. työalan toiminnan ja alueseurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen sekä työalan työvuorosuunnittelun liittyviä vastuita. Nykyinen alueseurakuntakohtainen tiimiyhdyshenkilöjärjestelmä lakkautetaan. Edellä kuvattu uudistus ei muuta nykyistä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun alueseurakuntakohtaista vastuu-henkilöjärjestelyä. 5) Aluesihteereistä ja ainakin osasta yhteisten työalojen toimistosihteereitä muodostetaan uusi kokoseurakunnallinen tiimi, jolla on yhteinen johtava työntekijä. Aluesihteereiden työpisteitä sijoitetaan yhä myös alueseurakuntiin. Mainituista linjauksista kaikilla on selkeitä joko suoria tai välillisiä yhtymäkohtia Yhteisen seurakuntapalvelun nykyiseen toimintaan: 1) seurakunnan toiminnallisen puolen perusrakenne säilyy alueseurakuntina, mutta yhteistoiminta-alueiden osittainen muuttaminen sekä niihin pohjautuvien

51 LIITE 2 2 toiminnallisten ratkaisujen (kohdat 2, 4) laajeneminen muuttaa väistämättä myös Yhteisen seurakuntapalvelun työalojen asiantuntijatyötä; 2) varhaiskasvatuksen työalalla YSP:n lapsi-ja perhetyön työalasihteerin välitön kontakti työalan tiettyjen kokousten suhteen supistuu yhteistoiminta-aluekohtaiseksi nykyisestä laajemmasta kontaktipinnasta, mutta vastaavasti yhteydenpidon intensiteetti syvenee; 3) suntiotyövoiman osalta tehtävän selvityksen liittymäpinta koskee Taulumäen kirkon tulevaa entistä läheisempää yhteyttä YSP:n toimintaan; 4) samoin kuin varhaiskasvatuksen työalalla, myös nuorisotyön ja diakonian työaloilla työalasihteerien välitön kontakti työalan tiettyjen kokousten suhteen supistuu yhteistoiminta-aluekohtaiseksi nykyisestä laajemmasta kontaktipinnasta, mutta vastaavasti yhteydenpidon intensiteetti syvenee; 5) on oletettavaa, että sihteerityön uudelleenjärjestely koskettaa myös YSP:n sihteeritiimiä. Työryhmän pyynnön mukaisesti lausunnossa tulee ottaa huomioon myös lapsivaikutusten näkökulma. Tämä koskee erityisesti varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön, mutta myös diakoniatyön työalojen tarkastelua. Yleislinjauksena voidaan todeta, että asiakaslähtöisyyden korostaminen organisaatioratkaisuissa palvelee tätä näkökulmaa. Johtokunnan lausunnon lisäksi yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtajaa pyydettiin asian esittelyn pohjaksi kuulemaan myös yhteisen seurakuntapalvelun työntekijöiden näkemyksiä asiasta. Työryhmän lausuntopyyntö on jaettu yhteisen seurakuntapalvelun työntekijöille ja heitä pyydettiin antamaan kommenttinsa lausuntopyynnön sisältöön perjantaihin mennessä. Saatu palaute tiivistettynä: - kaikkien yhteisten työalojen yhdistäminen harkitusti samaan organisaatiolokeroon on kannatettavaa, kuitenkin tulee pitää huoli siitä, että yhteisiin työaloihin muodostettavat kokonaisuudet olisivat vertailukelpoisia kokojensa puolesta - kirkkoherran työkuorman pienentäminen suoria alaisia vähentämällä on kannatettavaa, sillä se mahdollistaa hänelle enemmän aikaa esimiestyöhön. Samalla pitää myös huolehtia siitä, että yhteisten työalojen johtajankin työnkuva rajataan kohtuulliseksi - tavoiteltu tiimikoko (10-15) mahdollistaa hyvän esimiestyöskentelyn sekä myös tulevan työajan suunnittelun ja seurannan. Tiimien sisäisen toimintakulttuurin sekä tiimien välisen yhteistyön pelisääntöjen luomiseen tulee käyttää riittävästi aikaa. Tiimien esimiesten rooli tulee miettiä tarkoin. Yksittäistä palautetta (papin esimiehenä voi toimia vain toinen pappi) lukuun ottamatta tiimien esimieskysymykseen ei otettu kantaa - kaikkien työntekijöiden tehtäväkuvat tulee päivittää, työalasihteerien nimike muuttaa työalajohtajiksi ja työalajohtajien tulee säilyä toiminnallisen johtoryhmän jäseninä - Taulumäen kirkon selkeämpi rooli yhteisten työmuotojen kirkkona on käytännössä tärkeä, koska jokaisella seurakunnan työntekijällä tulisi olla se työhön kuuluva "jumalanpalvelusyhteisö". Toisaalta kaikki erikoistuneet työntekijät eivät näe yleistä seurakuntatyötä työhönsä luontaisena osana - yhteiskunnallisen työn papin tehtävät ovat suunnitelmasta jääneet pois, vaikka ainakin poliisi, pelastuslaitos ja henkinen huolto ovat yhteistyötahoja, joiden täytyy sisältyä jonkun ns. yhteisen työntekijän toimenkuvaan - muskariopettajien ja nuorisomuusikon mahdollinen siirtyminen kasvatuksen tiimeistä osaksi uutta musiikkityön tiimiä nähtiin vahvistavan työntekijöiden musiikillista identiteettiä, mutta myös mahdollisesti käytännössä ohentavan tehtävien yhteyttä kasvatuksen sektoreille. Tehtäväkuvien muutoksessa tulee mainittu yhteys pitää vahvana.

52 LIITE 2 3 Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on kokouksessaan ( 64) käynyt periaatekeskustelua yksikön ja sen johtokunnan roolista Jyväskylän seurakunnassa. Tuolloin todettiin, että Yhteinen seurakuntapalvelu on profiililtaan erityisesti asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa myös tietyistä erityistyömuodoista seurakunnassa - ystävä ja apu alueseurakunnille. Nyt esitetyn lausuntopyynnön hahmotelmat ovat lähtökohtaisesti täysin sopusoinnussa tämän näkemyksen kanssa. Työryhmän esimerkkihahmotelma yksityiskohtaisemmin kommentoituna; - nykyinen YSP ja Taulumäen yksikkö (ja siihen liittyen ns. kokoseurakunnalliset työalat) koottaisiin aiempaa tiiviimmin lähelle tosiaan muodostamaan kokoseurakunnalliset työalat tai yhteiset työalat tai yhteisen seurakuntatyön tms. Tämä kokonaisuus ei olisi korostetusti tiivis yksikkö kuten alueseurakunnat tai nykyinen yhteinen seurakuntapalvelu - vaan muutamien tiimien muodostama vastuunkantajien joukko Hahmotelma on kannatettava, sillä se kokoaa yhteiset toimijat saman sateenvarjon alle. Hahmotelmassa mainittuja tiimejä yhdistää niiden toimialakohtainen asiantuntijuus, erityistä osaamista vaativa operatiivisuus sekä jopa seurakuntatasoa laaja-alaisempi kohderyhmä. Rakenne, jossa ei tavoitella selkeärajaista hallintopainotteisuudesta lähtevää määriteltyä yksikköä, vaan toiminnasta nousevaa yhteistä niin seurakuntaorganisaation sisäistä kuin yhteistyökumppaneihin ja seurakuntalaisiin kohdistuvaa ulkoista palvelua tarjoavaa monityöalaista erilaisten tiimien koalitiota, on nykyaikaisesta organisaatiorakenneajattelusta nousevaa. Esitetyistä termeistä yhteisen seurakuntatyön yksikkö olisi käyttökelpoisin niin kirkon sisäistä käyttöä kuin myös yhteistyökumppaneita ajatellen. - ylin esimies kokoseurakunnallisille työaloille olisi kirkkoherra, kuten muutenkin seurakunnan toiminnallisille työntekijöille, mutta mallissa korostuisi toisaalta myös I kappalaisen johtamisrooli (tehtävänimikkeenä esim. yhteisen seurakuntatyön johtaja), joka toimisi vastuuhenkilönä Taulumäen kirkon toiminnalle ja toimisi yhdestä tai useammasta työalasta koostuvien tiimien johtavien työntekijöiden esimiehenä. I kappalainen olisi siis kirkkoherran alainen ja toimisi tämän ensisijaisena varahenkilönä Eri työalojen johtavien työntekijöiden sekä seurakunnan pääkirkon Taulumäen toiminnan keskittäminen I kappalaisen (tehtävänimikkeenä yhteisen seurakuntatyön johtaja) alaisuuteen on kannatettavaa, samoin hänen toimimisensa kirkkoherran ensisijaisen varahenkilönä. Kirkkoherran suorien alaisten lukumäärää voidaan näin supistaa (varsinkin, jos sairaalasielunhoidon johtava pastori ja perheasian neuvottelukeskuksen johtaja siirtyisivät I kappalaisen alaisuuteen). I kappalaisen tehtävävastuiden tulee rajautua hyvin selkeästi perustettavaan yksikköön. - kokoseurakunnallisista työaloista löytyisi siis muutamia tiimejä, joilla olisi oma johtava työntekijä. Tiimin kokoonpanoja ja esimiesjärjestelyjä mietittäessä selvitettäisiin mahdollisuus myös siihen, että papin esimies voisi olla joku muu kuin pappi (tähän asti yleensä ei ole ollut) Lähtökohtaisesti voidaan pitää selvänä, ettei kaikkien tiimien esimiehenä toimisi hahmotelmassa mainittujen esimerkkitiimien mukaisesti jokaisen työalan substanssiasiantuntija, eikä se ei ole nykyisen johtamisajattelun mukaisesti edes välttämätöntä. Asiantuntija- ja erityisosaamistiimien esimiesjärjestelyissä painopiste tuleekin olla varsinaisen esimiestyön osaamisessa ja saadussa johtamiskoulutuksessa, jolloin esimiehen pohjakoulutuksella tai kirkollisen arvoasteikon tasolla ei ole vastaavaa merkitystä. Esimiestehtäviin tulee valikoida henkilöitä, joilla on tehtäviin riittävä johtamiskoulutus ja joiden voidaan muutoinkin katsoa osaavan hyvän esimiestyön edellytykset, ja joille tulee myös taata tosiasiallinen mahdollisuus esimiestyön toteuttamiseen oman perustyön ohella. - esim. seuraavat tiimit ja niitä voisi ehkä joiltain osin yhdistää: o viestintä, neljä tiedottajaa ja viestintäpäällikkö (viestintäpäällikön esimies kirkkoherra tai I kappalainen) Viestintätiimi olisi perusteltua säilyttää omana tiiminään, joskin mikäli ennakkoluulottomasti asiaa lähestyttäisiin se voisi olla myös osa julistukseen (ml. jumalanpalveluselämä ja musiikki) keskittyvää

53 LIITE 2 4 tiimiä näin viestinnän rooli tasavertaisena toiminnallisena toimijana korostuisi. Viestintäpäällikön esimies tilanteessa, jossa viestintätiimi olisi osa yhteisen seurakuntatyön yksikköä olisi luontevimmin I kappalainen (näin johtosuhteet säilyisivät selkeinä). Viestintätiimin ollessa osana yhteisen seurakuntatyön yksikköä pystyisi sen johtokunta myös toimimaan viestintää ohjaavan toimitusneuvoston roolissa. o sihteeritiimi (noin 12 sihteeriä ja johtava työntekijä, jonka esimies I kappalainen Kokoseurakunnallisen sihteeritiimin perustaminen tuottaisi merkittäviä synergiaetuja ja sitä vetämään sopisi johtava toimistotyöntekijä (virkanimike tulisi täsmentää). Luontevimmin sihteeritiimi sijoittuisi I kappalaisen alaisuuteen yhteisen seurakuntatyön yksikköön. o jumalanpalvelus- ja musiikkitiimi: Taulumäen kanttori ja pappi, nuorisomuusikko (nimike voidaan tarkistaa), mahdollisesti myös musiikin työalasihteeri, ja voitaisiin myös selvittää varhaisiän musiikkikasvattajien (3 virkaa) siirtämistä tähän tiimiin; kysymys tiimin johtavasta viranhaltijasta tulisi ratkaistavaksi, mutta jos musiikin työalasihteerin tai musiikin työalajohtajan virka kanttorien taholta tulleen ehdotuksen mukaisesti saataisiin (mahdollista kai lähinnä nykyisen kanttoriresurssin puitteissa), voisi tämä ehkä olla tiimin johtava viranhaltija (pappi mahdollisesti myös suoraan I kappalaisen alainen) Ehdotetun mukainen jumalanpalvelus- ja musiikkitiimi vastaisi hyvin Jyväskylän seurakunnan haasteisiin. Keskittämällä musiikin asiantuntijat samaan tiimiin vahvistettaisiin heidän musiikillista identiteettiään ja kasvatuksen asiantuntijuutta tiimissä sekä saavutettaisiin joitain synergiaetuja tapahtumien ja toimintojen koordinoinnissa ja järjestämisessä. Musiikin työalajohtajan viran perustaminen (nykyisen kanttoriresurssin puitteissa) on kannatettavaa työmäärän järkeistämisen näkökulmasta. Nuorisomuusikko ja varhaisiän musiikkikasvattajat voisivat toimia musiikkityön työalajohtajan alaisuudessa muodostaen näin oman pienemmän alatiimin, jolloin Taulumäen pappi ja kanttori muodostaisivat toisen alatiimin. Tässä tapauksessa koko tiimin vetovastuu olisi jommankumman alatiimin vetäjällä. Jumalanpalvelus-ja musiikkitiimiin voisi myös liittää lähetyksen ja kansainvälisen vastuun tiimi, jolloin se voisi muodostaa oman kolmannen alatiiminsä messu, musiikki ja missio tiimiin. Tämän ratkaisun perustelun voidaan katsoa löytyvän sekä ihanteellisesta tiimikoosta että myös lähetystehtävän läpäisyperiaatteesta ja läheisestä yhteydestä jumalanpalveluselämään ja musiikkiin. o lähetyksen ja kansainvälisen työn tiimi: työalasihteeri (nimike voitaisiin harkita muuttaa, esim. työalajohtaja), kansainvälisen työn pappi, lähetyskasvatussihteeri ja kansainvälisen työn diakoni voitaisiinko jopa harkita messu, musiikki ja missio tiimiä eli kahden edellä mainitun tiimin yhdistämistä (olisi vielä aika ihanteellinen tiimin koko eli 7-11 työntekijää) Lähetyksen ja kansainvälisen työn tiimi voisi toimia osana yhteisen seurakuntatyön yksikköä joko omana tiiminään tai sitten osana messu, musiikki ja missio tiimiä. Yhteinen tulokulma messun ja musiikin kanssa lähetyksellä ja kansainvälisellä vastuulla on se, että kaikkien mainittujen työalojen kehittäminen ja koordinointi tapahtuu läpäisyperiaatteella ja siten, ettei näillä työaloilla ole varsinaisia omia työalaan keskittyviä työntekijöitä alueilla. Lähetyksen ja kansainvälisen työn läheinen yhteys kasvatuksen sektoriin tulee säilyä. o kasvatuksen tiimi (kasvatuksen pappi, oppilaitospapit, nuorisotyön työalasihteeri/työalajohtaja, 2 erityisnuorisotyönohjaajaa, vammaisnuorisotyönohjaaja, Lehtisaari-partio nuorisotyönohjaaja, varhaiskasvatuksen työalasihteeri/työalajohtaja, perhetyöntekijä, pyhäkoulutyöntekijä, ja varhaisiän musiikkikasvattajat ellei heitä sijoiteta em. jp+musiikki tiimiin; lisäksi ½ oppilaitosdiakonin työpanos) Kasvatuksen sektorin kokoaminen yhteen vauvasta perheellisiin ja yksineläjiin kosketuspinnan kattavaan tiimiin on perusteltua. Tällainen tiimi kykenisi miettimään luontevia ratkaisuja myös niin sanottuihin nivelvaiheisiin. Varhaisiän musiikkikasvattajien sekä nuorisomuusikon siirto messu, musiikki

54 LIITE 2 5 ja missio tiimiin on mahdollista, sillä tehtävänkuvien tarkentamisella yhteys kasvatuksen tiimiin voidaan taata. o diakonian tiimi (työalajohtaja, 3 erityistyön diakoniatyöntekijää, + yksi nyt avoimena oleva virka, joka voitaneen täyttää, mikä kelpoisuus ja tehtävänkuva?) Diakonian tiimi on luontevinta säilyttää omana kokonaisuutenaan. Yhteiskunnallisen työntekijän virka jonka vastuulla on ainakin poliisi, pelastuslaitos, henkisen huollon toiminta, rikosseuraamuslaitoksen paikalliset toiminnot, suurimmat liikeyritykset - tulee sisällyttää tiimin kokoonpanoon. Ensisijaisesti näitä tehtäviä hoitavan työntekijän virka voisi olla yhteiskunnallisesta syystä papin virka, mutta myös diakonian virkaa hoitavan henkilön on mahdollista toimia kyseisissä tehtävissä. Ihanteellisin ratkaisu olisi diakonian peruskoulutuksen omaavan tai kriisityön koulutuksen saaneen papin toimiminen kyseisessä tehtävässä, joka tässä tapauksessa olisi siis papin virka. Olemassa olevan avoimen diakonin viran muuttaminen papin viraksi toisi myös yhden tarvittavan lisäresurssin pappistyövoimaan. Toisaalta erityisen päihde- ja kriminaalityön diakonian viran jatkoa voi myös pohtia siten, että siihen kytkettäisiin joitain kaavaillusta yhteiskunnallisen työn papin tehtävistä. Yhteiskunnallista työtä tekevän viranhaltijan esimiehenä toimisi diakonian tiimin vetäjä. o lisäksi olisi Perheasiainneuvottelukeskus ja sairaalapappien tiimi, jotka toimivat yhteisjohtokunnan alaisuudessa (I kappalainen voisi olla heidän esimiehensä); nämä siis erillisyksiköitä, mutta lienee mahdollista tiivistää niiden suhdetta diakonian tiimiin Perheasian neuvottelukeskuksen johtaja ja sairaalasielunhoidon johtava pastori sekä heidän tiiminsä tulisi siirtää I kappalaisen alaisuuteen siitä huolimatta, että näiden tiimien juridinen hallinto ja periaatteellinen työnlinjaus säilyisi edelleen yhteisjohtokunnilla. Mainituilla tiimeillä on luontevat, työstä nousevat, leikkauspinnat niin diakonian kuin perhetyön työaloille. Kirkkoherranvirasto ja keskusrekisteri - Todennäköistä on hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin syntyminen vuoden 2019 alusta lukien ja kirkkoherranviraston jäsenkirjanpidon tehtävien siirtyminen sille. Toimitusten varaus ja muutamat muut virastopalvelut jäänevät toistaiseksi paikalliselle seurakunnalle. On myös pidettävä todennäköisenä, että hiippakunnan laajuinen keskusrekisteri tulisi yhteisjohtokunnan alaisuuteen Jyväskylän seurakunnan yhteyteen ja tällöin kirkkoherra lienee keskusrekisterin johtajan esimies. Entisen kaltaista virastopapin tarvetta ei liene, mutta tiettyjä virastopapin tehtäviä (mm. papiston työvuorojen koordinointi) täytyy yhteisten pappien hoitaa, lähinnä Taulumäen papille, joka nykyisin myös virastopappi, voisi ajatella tätä roolia. - yhteisten työmuotojen osaksi nyt siis muodostettaisiin yhteinen sihteeripalveluiden tiimi, jossa myös nykyiset aluesihteerit, nykyiset YSP:n sihteerit ja osa nykyisistä viraston työntekijöistä Jyväskylän seurakunta on työntekijämäärältään niin suuri, että eri työntekijäryhmien keskitettyä koordinaatiota tarvitaan väistämättä. Papiston kohdalla keskitetyn koordinaation tarve korostuu siitä lähtökohdasta, että papisto vastaa toiminnan alueseurakuntapainotteisuudesta huolimatta yhteisvastuullisesti jumalanpalveluksien ja kirkollisten toimitusten toimittamisesta sekä tietyistä muista lähinnä jumalanpalveluselämään liittyvistä tilanteista koko seurakunnan alueella. Virastopapin roolissa on ollut mukana myös toimialan asiantuntijana toimimista eikä tämä konsultoiva tarve poistu alueellisen keskusrekisterin myötä paikallisseurakunnasta. Virastopapin rooliin on luontevasti kuulunut myös papistoa koskevien kokousjärjestelyistä vastaaminen. Näiden tehtävien sisällyttäminen Taulumäen papin rooliin olisi luontevaa ja perusteltua. Yhteisen kokoseurakunnallisen sihteeripalvelutiimin luominen on perusteltua ja kannatettavaa sen kautta saavutettavan käytännön synergiaedun sekä ammatillisen osaamisen keskittämisen näkökulmista. Sihteeritiimiin muodostamisen yhteydessä tulee ratkaista myös sovellusasiantuntijatehtävien kohdentaminen tietyille osaajille ja sen kirjaaminen heidän tehtävänkuvaansa. Organisaatiollisesti sihteeritiimin sijoittaminen osaksi yhteisiä työmuotoja on luontevaa.

55 LIITE 2 6 Tukipalveluiden ja toiminnallisen puolen rajapintaa? - olisiko osana em. sihteeritiimiä vai erillään siitä - yksi hallintosihteeri, joka toimisi hallintojohtajan ja kirkkoherran apuna hallinnollisessa valmistelussa? - kenelle joitakin henkilöstöpäällikön virasta juontuvia tehtäviä esim. työhyvinvointiin liittyen, työsuojelupäälliköllekö? - mikä on Lehtisaaren ja Lehtisaaren työntekijän yhteys ja vastuunjako leirikeskuspalveluiden kanssa? Sekä hallintojohtajaa että kirkkoherraa avustavan erityistä osaamista vaativan hallintosihteerin tehtävän luominen tarjoaisi mahdollisuuden hyödyntää hallinnollista tieto-taitoa ja kokemusta entistä tehokkaammin. Samoin hänen kuuluminen yhteiseen sihteeripalveluiden tiimiin olisi luontevampi ratkaisu kuin se, että hän olisi erillään muusta sihteeritiimistä. Mainittu ratkaisu tarjoaisi luontevamman tavan järjestää sijaistukset käytännössä sekä vahvistaisi sihteeritiimin asiantuntijuutta. Entisestä henkilöstöpäällikön tehtävästä juontuvia tehtäviä tulee jakaa aiempaa laajemmalle viranhaltijaportaalle ja joukolle. Koulutukseen liittyvissä prosesseissa tulee hyödyntää työalajohtajilla olevaa tietoisuutta oman työalan tulevista tarpeista ja vahvistaa heidän konsultatiivista rooliaan henkilöstökoulutuksen suuntaamisessa siten, että hankittava koulutus palvelisi seurakuntaa parhaalla mahdollisella tavalla. Samoin työalajohtajien konsultatiivista roolia tulisi vahvistaa esimiesten ja alaisten välisten harkinnanvaraisen palkanosa (hava)- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä työalaan liittyvän yleisen taustatiedon välittäjinä. Työhyvinvointiin liittyen tehtävien vastuun tulee olla (lähtökohtaisesti tukipalvelupuolelta tulevalla) työsuojelupäälliköllä, jonka työtiiminä yhteisen seurakuntatyön johtaja sekä aluekappalaisten edustaja toimisivat. Tätä työhyvinvoinnista huolehtivaa työryhmää tukisi sitten säännöllinen yhteys työalajohtajiin (joilla puolestaan on omasta tehtävästään lähtevänä jatkuva kontakti työalan työntekijöihin). Lehtisaari on profiililtaan ollut pitkään seurakunnan nuorisotyön osa ja tämä kytkentä tulee säilyttää tulevaisuudessakin. Kuitenkin Lehtisaaresta vastaavan nuorisotyönohjaajan käytännön työkuva on liikkunut vuosien varrella hyvinkin yleiseen teknisen ylläpidon suuntaan siten, että toiminnallisen isännän rooli on samalla ohentunut. Leirikeskuspalveluiden kiinteistönhuoltoon erikoistunutta osaamista ja työvoimaresurssia tulisi voida suunnata myös Lehtisaareen ilman, että saaren toiminnan ohjaaminen millään lailla siirtyisi leirikeskuspalveluihin toiminnallinen isännyys tulisi yksiselitteisesti säilyä nuorisotyöllä. Toisaalta lienee mahdollista, että Lehtisaaren toiminnasta vastaavan nuorisotyönohjaajan toiminnallista osaamista hyödynnettäisiin joissain leirikeskuspalveluiden yksittäisissä ja lyhytkestoisissa tapahtumissa. Johtokunnan asema - edellä hahmotellut muutokset yhteisten työntekijöiden organisoinnissa toisivat muutoksia myös nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan vastuisiin; johtokunnan roolin muutos on siis syytä tiedostaa jo tässä vaiheessa, joskin johtokunnan asema voitaneen ottaa tarvittaessa erikseen lähemmän tarkastelun kohteeksi vasta mahdollisten henkilöstöjärjestelyiden jälkeen Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta katsoo, että sen rooliin kuuluu kokonaiskirkollisen ja yhteiskunnallisen tilanteen lukeminen ja niihin perustuvan syötteen antaminen työaloille. Tässä voidaan hyödyntää johtokunnan jäsenten kontakteja eri tahoihin. Ideaalitilanne olisi, että johtokuntaan valittaisiin henkilöitä, joiden katsottaisiin omaavan erityistä asiantuntijuutta. Yhteisen seurakuntapalvelun ja sen johtokunnan roolia tulee pitää aktiivisesti esillä seurakunnan eri toiminta- ja hallintoyksiköissä, jotta jokainen organisaatiotaho tietää, mitä kukin toimielin päättää. Yhteistyön syventämiseksi eri toimielinten edustajia voisi olla mielekästä kutsua säännöllisesti osallistumaan YSP:n johtokunnan kokouksiin vuodessa. Johtokunnan näkemyksen mukaan johtokunta ja työyksikön työntekijät muodostavat yhdessä tiimin, joka pyrkii palvelemaan Jyväskylän seurakuntaa omalla asiantuntemuksellaan ja erityisosaamisellaan. Vuorovaikutusta johtokunnan ja yksikön työntekijöiden välillä tulee lisätä, erityisesti vapaamuotoisempaa ja epämuodollista kohtaamista. Johtokunnan jäsenet voisivat erikoistua jonkin työalan kysymysten käsittelyyn ja työalan kehittämiseen. Eri tiimien vetäjien vakituinen osallistuminen johtokunnan

56 LIITE 2 7 kokouksiin sekä työalajohtajien säännöllinen vierailu johtokunnan kokouksissa mahdollistaisi sen, että kyseinen työala tulisi tutuksi ja johtokunta voisi tosiasiallisesti vaikuttaa työalan ohjaukseen ja kehitykseen.

57 Liite asiaan nro: 200 Sivu 1 / 2 TYÖNTEKIJÄN VARHAISEN TUKEMISEN MALLI Käsitelty Jyväskylän seurakunnan yhteistyötoimikunnassa Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvostossa x.x.2017 Tavoitteet: Varhaisen tukemisen mallin tavoitteena on tukea työntekijää selvittämällä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työkykyyn vaikuttavia ongelmia sekä parantaa yksilön sekä koko työyhteisön hyvinvointia ja vähentää poissaoloja. Varhaisen tukemisen malli on käytäntö, joka toimii yhdessä työntekijöiden, esimiesten, luottamus- ja työsuojeluhenkilöstön kesken ja joka on avoimesti kaikkien osapuolten tiedossa. Mallilla toteutetaan myös työntekijöiden tasapuolista kohtelua epäiltäessä, että työntekijän työkyky on alentunut tai uhattuna. Hälytysmerkit: Varhaisen tukemisen mallissa kiinnitetään huomiota seuraaviin hälytysmerkkeihin: - työntekijän jaksamisongelma - sairaana työskentely/runsaasti ylitöitä - eristäytyminen/välinpitämättömyys/paljon myöhästelyjä - muuttunut käytös tai häiritsevä epäasiallinen käytös - epäily päihdeongelmasta - sairauspoissaolojen määrä: - kolme kertaa (1-3 vrk) 4 kk aikana/yksi yli 10 vrk yhtäjaksoinen sairauspoissaolo - kumulatiivisesti 12 kk aikana 30 vrk tai enemmän sairauspoissaoloja - keskittymiskyvyn puute - asiakaspalautteen muuttuminen kielteiseen suuntaan - osaamisen muuttuminen - jatkuva motivaation puute uuden oppimiseen - välinpitämättömyys työstä tai työturvallisuudesta - työntekijän oma toive - työterveyshuollon aloite asianomaisen luvalla Toimintaohjeet Hälytysmerkkien ilmetessä tai jos esimies muista syistä johtuen katsoo tarpeelliseksi, pidetään työntekijän työkykyyn liittyvä keskustelu työntekijän ja esimiehen kesken. Keskustelusta tehdään kirjallinen muistio, johon kirjataan yhdessä sovitut asiat. Asia ratkaistaan työpaikalla. Terveydentilaan liittyvässä ongelmatapauksessa otetaan yhteyttä työterveyshoitajaan, joka hoitaa tarvittavat käytännön järjestelyt (esim. työkuntoisuustarkastus ja/tai työkykyneuvottelu) työterveyshuollossa. Neuvottelumuistio esimies-työntekijä keskustelusta lähetetään työterveyshuoltoon. Mikäli esimies tai työntekijä katsovat tarpeelliseksi, järjestetään työkykykeskustelu, jossa mukana ovat työtekijä, esimies, työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri. Työntekijä voi halutessaan pyytää keskusteluun mukaan luottamusmiehensä, työsuojeluvaltuutetun tai muun tukihenkilön.

58 Sivu 2 / 2 Varhaisen tuen tarve voidaan havaita myös työterveyshuollossa. Työterveyslääkäri ja hoitaja voivat suositella työkykyneuvottelun järjestämistä ainoastaan työntekijän luvalla. Tarvittaessa arvioidaan ja toimeenpannaan työtehtävien muutokset (selkiyttäminen, työnkierto), työaikajärjestelyt, työympäristön parannukset (ergonomia, valaistus), osaamisen lisääminen (perehdytys, koulutu, mentorointi), työyhteisön kehittäminen (ristiriitojen selvittely, työnohjaus) ja sovitaan näihin liittyvistä käytännön järjestelyistä aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Työkykyneuvottelussa voidaan potilastietosuoja huomioiden arvioida kuntouttavien toimenpiteiden ja/tai laaja-alaisemman työkykyarvion tarvetta. Työkykyneuvottelusta laaditaan kirjallinen muistio. Toimintamalli työkykyä uhkaavissa tilanteissa

59 Liite asiaan Nro: 202/a XX:N SEURAKUNTA / SEURAKUNTAYHTYMÄ YY:N ALUEELLISEN KESKUSREKISTERIN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty zz.zz Johtosäännön tarkoitus Alueellisen keskusrekisterin johtosäännöllä säädellään mainittuun alueelliseen keskusrekisteriin liittyneiden seurakuntien ja/tai seurakuntayhtymien yhteistoimintaa. Yhteistoiminta perustuu kirkkolain 12 luvun 1 :ään ja 16 luvun 3 :ään sekä kirkkojärjestyksen 16 luvun 2 :ään. Alueellisessa keskusrekisterissä mukana olevien seurakuntien kanssa on tehty kirkkojärjestyksen 11 luvun 1 :n ja 16 luvun 2 :n mukainen sopimus yhteistoiminnasta. 2. Alueellinen keskusrekisteri Kirkkohallituksen täysistunto linjasi kokoukseen , että kirkonkirjojen pito toteutetaan Suomen ev.lut. kirkossa tulevaisuudessa alueellisissa keskusrekistereissä. Perustettavat keskusrekisterit voivat muodostua seurakuntayhtymään kuuluvista seurakunnista tai alueellisesti seurakuntayhtymää laajemman alueen seurakunnista tai muutoin itsenäisistä seurakunnista. Alueellisen organisoitumisen on suunniteltu tapahtuvan seurakuntien omaehtoisin sopimuksin. Alueellisen keskusrekisterin toiminta tapahtuu isäntäseurakunnan / isäntäseurakuntayhtymän hallinnoimassa alueellisessa keskusrekisterissä. Kustannukset määräytyvät sopimuksessa mainittujen kustannusperusteisten muuttujien mukaisesti. Alueellinen keskusrekisteri vastaa seurakunnille ja seurakuntayhtymille kuuluvasta kirkkolain 16 luvun ja kirkkojärjestyksen 16 luvun mukaisesta kirkonkirjojen pitämisestä siihen liittyneiden sopijaseurakuntien puolesta. Alueellinen keskusrekisteri tuottaa liitteenä olevassa palveluluettelossa määritellyt palvelut sopijaseurakunnille niin, että palvelut tukevat seurakuntien toimintaa ja hallintoa mahdollistaen sopijapuolten lakisääteisten kirkollisten ja väestökirjanpitoon liittyvien viranomaistehtävien hoitamisen. Kirkonkirjoihin perustuvat todistukset, otteet ja jäljennökset antaa sopijaseurakunnan puolesta alueellisen keskusrekisterin johtaja tai hänen määräämänsä muu kirkonkirjojen pitämiseen perehtynyt viranhaltija. Alueellisessa keskusrekisterissä on aluekeskusrekisterinjohtajan virka, palveluesimiehen / aluetoimistonhoitajan virka / virkoja / työsuhteita sekä rekisterisihteerin / palvelusihteerin virkoja / työsuhteita. Aluekeskusrekisterinjohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskoulutus (JET tai KIRJO 2 tai vastaava), perehtyneisyys kirkonkirjojen pitoon sekä tehtäväalaan liittyvä lainsäädännön tuntemus, toisen kotimaisen kielen erinomainen taito ja toisen kotimaisen kielen tyydyttävä taito. Palveluesimiehen/aluetoimistonhoitajan viran / työsuhteen kelpoisuusehtona on soveltuva opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto, kokemusta esimiestehtävistä ja käytännön työkokemusta kirkonkirjojenpidosta. Rekisterisihteerin / palvelusihteerin viran / työsuhteen kelpoisuusehtona on soveltuva opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Alueellista keskusrekisteriä varten perustetaan yhteisjohtokunta, josta määrätään tarkemmin tämän johtosäännön kohdissa. Alueellisen keskusrekisterin johtajan esimiehenä toimii isäntäseurakunnan kirkkoherra / isäntäseurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja.

60 3. Yhteisjohtokunta 1. Sopimuksen solmineiden seurakuntien kirkkovaltuustot/ seurakuntayhtymien yhteiset kirkkovaltuustot nimeävät xx:n alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokuntaan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet, joiden tulisi olla ensisijaisesti viranhaltijoita. 2. Isäntäseurakunnan kirkkovaltuusto/ Isäntäseurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto nimeää yhteisjohtokuntaan puheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. 3. Yhteisjohtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan varapuheenjohtajan, jonka tulee olla muista sopijaseurakunnista kuin isäntäseurakunnasta / isäntäseurakuntayhtymästä. 4. Yhteisjohtokunnan jäsenmäärä määräytyy kulloinkin toimintaan osallistuvien sopimuskumppanien lukumäärän mukaan siten, että pysyviä jäseniä ovat isäntäseurakunnan / isäntäseurakuntayhtymän yksi jäsen ja vaihtuvia jäseniä on z. z sopimuskumppanilla on kullakin yksi jäsen ja hänellä on henkilökohtainen varajäsen. Sopimuksen liitteessä 1 on määritelty sopimuskumppaneiden osallistuminen yhteisjohtokuntaan. 5. Yhteisjohtokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. 6. Isäntäseurakunnan kirkkoherralla / Isäntäseurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla / yhtymäjohtajalla on läsnäolo- ja puhe-oikeus yhteisjohtokunnan kokouksissa. 7. Alueellisen keskusrekisterin johtaja toimii yhteisjohtokunnan kokousten esittelijänä. 4. Yhteisjohtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta Yhteisjohtokunnan tehtävänä on 1. Johtaa ja kehittää alueellisen keskusrekisterin toimintaa. 2. Tukea alueellisen keskusrekisterin henkilökuntaa työssään. 3. Hyväksyä alueellisen keskusrekisterin toimintakertomus isäntäseurakunnan / isäntäseurakuntayhtymän hallintoelimien jatkokäsittelyä varten ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille. 4. Hyväksyä seuraavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelma sekä maksuosuuslaskelma isäntäseurakunnan / isäntäseurakuntayhtymän hallintoa varten ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille. 5. Hyväksyä kustannusperusteiset muuttujat, joiden mukaan sopijaseurakunnilta vuosittain peritään korvaus alueellisen keskusrekisterin toiminnasta. 6. Antaa lausunto alueellisen keskusrekisterin johtajaa valittaessa muulloin kuin alueellista keskusrekisteriä perustettaessa. 7. Valmistella alueellisen keskusrekisterin johtosäännön muutokset isäntäseurakunnan kirkkovaltuuston/isäntäseurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäviksi. Johtosäännöstä tai sen muuttamisesta on pyydettävä sopijaseurakuntien lausunnot. 8. Vastaanottaa sopijaseurakunnan kirjallinen irtisanomisilmoitus ja laatia alueellisen keskusrekisterin toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio irtisanomisen voimaantulon jälkeisille vuosille ottaen huomioon sopimuksen päättyminen irtisanoutuneen osapuolen kohdalla ja tästä aiheutuvat vaikutukset. 9. Selvittää sopimukseen perustuvat yli- tai alijäämät sekä laatia ehdotus ylijäämän jakamisesta tai alijäämän kattamisesta isäntäseurakunnan tai enemmän kuin puolen sopijaosapuolista halutessa irtisanoa sopimuksen. 5. Yhteisjohtokunnan toiminta

61 1. Yhteisjohtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 2. Kutsu yhteisjohtokunnan jäsenille on lähetettävä sähköisesti viimeistään seitsemän päivää tai postitse viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava isäntäseurakunnan kirkkoherralle/ isäntäseurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja hallintojohtajalle/yhtymäjohtajalle. 3. Yhteisjohtokunta voi ottaa kiireellisen asian päätettäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa tai kokousta ei olisi kutsuttu koolle 2. momentissa mainitussa määräajassa. 4. Yhteisjohtokunta tekee päätöksensä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. 5. Yhteisjohtokunta voi kutsua kokoukseen asiantuntijoita. 6. Asioiden käsittelystä säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä, hallintolaissa sekä laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. 6. Yhteisjohtokunnan pöytäkirja 1. Sihteerinä kokouksissa toimii alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan nimeämä henkilö. 2. Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. 3. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. 4. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, yhteisjohtokunta kokouksessaan. Jos pöytäkirjantarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, yhteisjohtokunta tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. 5. Yhteisjohtokunnan puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi isäntäseurakunnan / isäntäseurakuntayhtymän hallintojohtaja/yhtymäjohtaja tai hallintosihteeri voivat todistaa pöytäkirjanotteen todeksi. 6. Yhteisjohtokunta lähettää viiden päivän kuluessa tarkastamisesta pöytäkirjan isäntäseurakunnan kirkkoneuvoston / isäntäseurayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja hallintojohtajalle/ yhtymäjohtajalle. Jos kirkkoneuvosto / yhteinen kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa yhteisjohtokunnan päättämän asian kirkkoneuvoston / yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa yhteisjohtokunnalle viiden päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu kirkkoneuvoston / yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. 7. Kopio pöytäkirjasta liitteineen on toimitettava sopijaseurakuntien kirkkoneuvoston tietoon viiden päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. 8. Yhteisjohtokunnan pöytäkirjan ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, nähtävillä pitämisestä, oikaisuvaatimusohjeen ja valitusosoituksen antamisesta sekä päätösten tiedoksi saattamisesta on voimassa, mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. 7. Alueellisen keskusrekisterin johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Alueellisen keskusrekisterin johtajan tehtävänä on 1. Kehittää alueellisen keskusrekisterin toimintaa, johtaa ja valvoa alueellisen keskusrekisterin henkilöstön toimintaa sekä määrätä sen tehtävät annettujen ohjeiden mukaisesti. 2. Päättää jäsenrekisterin pitämistä koskevista asioista sopijaseurakunnan puolesta sen mukaisesti, mitä kirkkolain 16 luvun 5 ja 8 :ssä on säädetty. KL 16:5 : Seurakunnat ja keskusrekisterit rekisterinpitäjinä

62 Rekisterinpitäjiä ovat seurakunnat ja keskusrekisterit. Rekisterinpitäjä ei saa luovuttaa rekisterinpitoa muulle toimijalle. Seurakunnassa kirkkoherra ja keskusrekisterissä sen johtaja: 1) päättää kirkonkirjojen pitämistä koskevista asioista; 2) päättää jäsentä koskevien tietojen käsittelystä; 3) vastaa rekisteritietojen virheettömyydestä; 4) päättää kirkonkirjaan talletettujen kirkon jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta todistuksena, otteena tai jäljennöksenä. KL 16:8 : Jäsenrekisterin käyttöoikeus sekä käyttöoikeus- ja lokirekisteri Keskusrekisterin johtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija voi päättää käyttöoikeuden myöntämisestä keskusrekisteriin kuuluvien seurakuntien jäseniä koskevien tietojen käsittelyyn. 3. Vastata sopijaseurakunnan jäsentä koskevan tiedon käsittelystä ja tiedon virheettömyydestä, sekä päättää jäsenrekisteriin talletettujen kirkon jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta todistuksena, otteena tai jäljennöksenä. 4. Päättää kirkkolain 16 luvun 9 :n mukaisesti sopijaseurakuntien manuaalisten kirkonkirjojen tietojen luovuttamisesta, virheiden oikaisemisesta ja kirkonkirjojen muusta pitämisestä. 5. Antaa sopijaseurakuntien kirkonkirjoihin perustuvia todistuksia, otteita ja jäljennöksiä tai määrätä muun kirkonkirjojen pitämiseen perehtyneen viranhaltijan antamaan niitä. 6. Vastata yhdessä muun alueellisen keskusrekisterin henkilökunnan kanssa alueellisen keskusrekisterin käytännön toiminnasta. 7. Toimia alueellisen keskusrekisterin henkilöstön esimiehenä. 8. Valmistella/hyväksyä alueellisen keskusrekisterin työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja työnjaon. 9. Valmistella/hyväksyä henkilökunnan vuosilomat. 10. Tehdä asiasta päättävälle viranomaiselle esitys/tehdä päätös viransijaisen, määräaikaisen työntekijän tai viran- tai toimenhaltijan palkkaamiseksi myönnettyjen määrärahojen puitteissa. 11. Vastata määrärahojen käytöstä talousarvion puitteissa. 12. Antaa alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnalle sen pyytämät selvitykset alueellisen keskusrekisterin toiminnasta ja tekee esityksiä työn kehittämiseksi. 13. Toimia alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan esittelijänä. 14. Valmistella talousarvioehdotus, ehdotus toimintakertomukseksi sekä muut alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnalle esiteltävät asiat. 15. Antaa hallintoelinten pyytämät alueellista keskusrekisteriä koskevat lausunnot, ellei niitä ole pyydetty alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnalta. 16. Hoitaa muut alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan, isäntäseurakunnan kirkkoneuvoston / isäntäseurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston tai esimiehen antamat tehtävät. Alueellisen keskusrekisterin johtaja ratkaisee seuraavat asiat: 1. Päättää henkilökunnan koulutuksesta määrärahojen puitteissa. 2. Antaa henkilökunnalle matkamääräykset. 3. Hyväksyy alueellisen keskusrekisterin toimialaan kuuluvat laskut. 8. Alueellisen keskusrekisterin budjetti ja maksuosuuksien määräytyminen

63 1. Alueellisen keskusrekisterin budjetti laaditaan budjettiteknisesti kokonaisbudjettina, josta näkyvät sopijaseurakuntien maksuosuudet ja kaikki alueellisen keskusrekisterin menot ja tulot. 2. Osapuolten maksuvelvoitteiden perustuessa kalenterivuoden aikana veloitettaviin kustannuseriin kustannukset tasataan vuosittain siten, että yli- tai alijäämä siirretään seuraavan vuoden tilikaudelle. 3. Sopijaseurakunnilta vuosittain perittävä korvaus määräytyy kustannusperusteisten muuttujien (jäsenmäärä tai perusosa + jäsenmäärä) mukaisesti.

64 Liite asiaan nro: 202/b SOPIMUS ALUEELLISESTA KESKUSREKISTERISTÄ seurakuntayhtymä seurakunta seurakunta

65 SOPIMUS 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1... SOPIJAPUOLET TAUSTA JA TARKOITUS Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Sopijapuolten yhteistoiminta ja sitä koskeva sopimus Arvonlisäverottomuus HALLINTO Johtaminen KUSTANNUKSET Kustannusten jakaminen Kustannusten veloittaminen Sopimuksen tarkastelu SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA PÄÄTTÄMINEN Sopimuskausi Sopijaseurakunnan irtisanoutuminen Isäntäseurakunnan irtisanoutuminen SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKOMINEN Sovellettava laki Erimielisyydet ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET... 8

66 SOPIMUS 3 (8) 1 SOPIJAPUOLET 1. xx seurakuntayhtymä, jäljempänä isäntäseurakunta 2. xx seurakunta, jäljempänä asiakasseurakunta 3. xx seurakunta, jäljempänä asiakasseurakunta Kukin sopimuksen sopijapuoli jäljempänä sopijapuoli ja yhdessä sopijapuolet. xx alueellisen keskusrekisterin muodostavat xx seurakunta / seurakuntayhtymä isäntäseurakuntana ja isäntäseurakunnan / isäntäseurakuntayhtymän kanssa sopimuksen tehneet seurakunnat / seurakuntayhtymät asiakasseurakuntina. 2 TAUSTA JA TARKOITUS 2.1 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Kirkkohallituksen täysistunto linjasi kokouksessaan , että kirkonkirjojenpito toteutetaan Suomen ev. lut. kirkossa tulevaisuudessa alueellisissa keskusrekistereissä. Perustettavat keskusrekisterit voivat muodostua seurakuntayhtymään kuuluvista seurakunnista tai alueellisesti esimerkiksi seurakuntayhtymää laajemman alueen seurakunnista tai muutoin itsenäisistä seurakunnista. Alueellisen organisoitumisen on suunniteltu tapahtuvan seurakuntien omaehtoisin sopimuksin. Tämän sopimuksen tarkoituksena on luoda edellytykset alueellisen keskusrekisterin toiminnalle ja sen tuottamien palveluiden tarjoamiselle tämän sopimuksen sopijapuolille niin, että palvelut tukevat seurakuntien toimintaa ja hallintoa mahdollistaen sopijapuolten lakisääteisten kirkollisten ja väestökirjanpitoon liittyvien viranomaistehtävien hoitamisen. Alueelliselle keskusrekisterille valitaan isäntäseurakunta / isäntäseurakuntayhtymä. Tätä sopimusta sovelletaan seuraavissa yhteistyön kohteissa: 1. asiakasseurakunnan liittämisessä alueellisen keskusrekisterin palveluihin (Laaditaan erillinen tehtäväluettelo, mistä selviävät yhdistämisestä syntyvät kulut, aikataulu ja vastuut. Samassa yhteydessä sovitaan, missä alueelliseen keskusrekisteriin siirtyvän seurakunnan manuaaliset kirkonkirjat säilytetään.) 2. alueellisen keskusrekisterin tarjoamien palveluiden tuottamisessa 3. alueellisen keskusrekisterin ja asiakasseurakunnan yhteisten kehityshankkeiden toteuttamisessa (laaditaan hankkeittain erilliset tehtäväluettelot, mistä selviävät kehityshankkeen kulut, aikataulu ja vastuut) 2.2 Sopijapuolten yhteistoiminta ja sitä koskeva sopimus Isäntäseurakunnan kirkkovaltuuston/ isäntäseurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston on hyväksyttävä alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan johtosääntö ennen yhteistyösopimuksen allekirjoittamista.

67 SOPIMUS 4 (8) Alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunta valmistelee yksinkertaisen enemmistön päätöksellä johtosäännön muutokset isäntäseurakunnan kirkkovaltuuston / isäntäseurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Ennen kuin isäntäseurakunnan kirkkovaltuusto / Isäntäseurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy yhteisjohtokunnan johtosääntöön tehtävän muutoksen, siitä on hankittava sopijaseurakuntien kirkkoneuvostojen / sopijaseurakuntayhtymien yhteisten kirkkoneuvostojen lausunnot. Hallinnollisesti yhteisjohtokunta toimii isäntäorganisaation kirkkoneuvoston / yhteisen kirkkoneuvoston alaisuudessa. Tämän sopimustekstin lisäksi sopimuksen liitteet sisältävät tarkemmat käytännön edellyttämät toimintasäännöt, joista osapuolten kesken on sovittu. Liitteitä tulkitaan osana sopimusta niin, että ensisijaisena pidetään varsinaisen sopimustekstin sisältöä. Sopimustekstin muuttaminen edellyttää jokaisen sopijaosapuolen yhteisen kirkkovaltuuston päätöstä, kuitenkin siten, että muuttaminen on mahdollista, mikäli jäsenmääräisesti laskettu enemmistö sopijaosapuolista päättää sen puolesta. Liitteiden osalta toimi- ja päätösvalta muutosten tekemiseen on yhteisjohtokunnalla. Liitteiden sisältöä voidaan muuttaa yhteisjohtokunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksellä. 2.3 Arvonlisäverottomuus 3 HALLINTO JA JOHTAMINEN Seurakuntien pääasiallisena tehtävänä on huolehtia lakisääteisistä kirkollisista ja väestökirjanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä. Seurakuntien lakisääteinen (varsinainen) toiminta ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa. Kirkkolain 16 luvun 3 ja 5 :n mukaan kirkonkirjojen pidossa rekisterinpitäjiä ovat seurakunnat ja keskusrekisterit. Seurakunnat voivat järjestää kirkonkirjojen pidon yhteisenä keskusrekisterinä. Osapuolet toteavat käsityksenään, että alueellisen keskusrekisterin toiminta ei ole arvonlisäverollista toimintaa, vaan yhteisten kustannusten jakamista. Isäntäseurakunta hakee verottajan ennakkotiedon tämän sopimuksen kattamaa toimintaa koskien. Mikäli tämän sopimuksen mukainen toiminta kuitenkin katsottaisiin osapuolten selvän ja perustellun käsityksen vastaisesti verottajan antaman ratkaisun johdosta arvonlisäverolliseksi, todetaan selvyyden vuoksi, että tällaisessa tapauksessa kustannusten jako-osuuksiin lisätään kulloinkin voimassaoleva arvonlisävero myös takautuvasti niiltä osin kuin sitä peritään. 3.1 Yhteisjohtokunta Alueellisen keskusrekisterin toimintaa johtaa KJ 11 luvun 1 1 mom. tarkoittama yhteisjohtokunta. Yhteisjohtokunnassa on Z jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yhteisjohtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan.

68 SOPIMUS 5 (8) 3.2. Alueellisen keskusrekisterin johtaja Isäntäseurakunnalla on pysyvä jäsenyys yhteisjohtokunnassa, asiakasseurakuntien jäsenyys voi olla kiertävä. Yhteisjohtokunnan tehtävänä on 1. Johtaa ja kehittää alueellisen keskusrekisterin toimintaa. 2. Tukea alueellisen keskusrekisterin henkilökuntaa työssään. 3. Hyväksyä alueellisen keskusrekisterin toimintakertomus isäntäseurakunnan hallintoelimien jatkokäsittelyä varten ja antaa sen tiedoksi sopijaosapuolille. 4. Hyväksyä seuraavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelma sekä maksuosuuslaskelma isäntäseurakunnan hallintoa varten ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille. 5. Hyväksyä kustannusperusteiset muuttujat, joiden mukaan sopijaseurakunnilta vuosittain peritään korvaus alueellisen keskusrekisterin toiminnasta. Alueellisen keskusrekisterin käytännön johtamisesta vastaa alueellisen keskusrekisterin johtaja. Hän vastaa kirkkolain 16 luvun 5 :ssä, 8 :n 1 momentissa ja 9 :ssä säädetyistä tehtävistä Tilintarkastus Alueellisen keskusrekisterin johtajan ottaa virkaansa isäntäseurakunnan kirkkoneuvosto / isäntäseurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto varattuaan yhteisjohtokunnalle mahdollisuuden antaa lausunto virkaa hakeneista. Alueellista keskusrekisteriä perustettaessa keskusrekisterin johtajan ja muut viranhaltijat/työntekijät valitsee perustamisprosessia hoitanut ohjausryhmä. Isäntäseurakunta huolehtii tämän sopimuksen sisältämien tehtävien hoitamisesta aiheutuvasta maksuliikenteestä ja kirjanpidosta. Isäntäseurakunta vastaa kirjanpidosta oman kirjanpitonsa osana. Isäntäseurakunnan tilintarkastajat huolehtivat tilintarkastuksesta. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus huhtikuun loppuun mennessä. 4 KUSTANNUKSET 4.1 Kustannusten jakaminen Sopimuksen tarkoituksena on toimittaa omakustannushintaan asiakasseurakunnan tarvitsemat, sopimukseen sisällytetyt kirkonkirjojen pidon tehtävät (mukaan lukien henkilöstö) asiakasseurakunnan käyttöön. Kustannusten jako perustuu

69 SOPIMUS 6 (8) todellisiin aiheutuneisiin kustannuksiin, ja ne jaetaan osapuolten kesken jäsenmäärän mukaisessa suhteessa. Yhteisesti jaettaviin kustannuksiin ei voida sisällyttää kirkonkirjojen arkistoinnista aiheutuvia kustannuksia, vaan niistä vastaa kukin seurakuntatalous itsenäisesti. Kustannusten jaon perusteena oleva asiakasseurakunnan jäsenmäärä on kutakin toimintavuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän mukainen jäsenmäärä. Aluekeskusrekisteri ei toimita osapuolille palveluita eikä harjoita liiketoimintaa, vaan kyse on tarkoituksenmukaisuussyistä järjestettävästä kustannusten jakamisesta. Kustannuksiin ei lisätä voittolisää. Olennaisista kustannusten jakautumiseen vaikuttavista muutoksista sovitaan kirjallisesti. Osapuolet toteavat käsityksenään, että sopimuksessa tarkoitettu työ ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa. 4.2 Kustannusten veloittaminen 4.3. Sopimuksen tarkastelu Asiakasseurakunta on suoritettava maksuosuutensa hyväksytyn talousarvion perusteella. Kustannusten jaon pohjana on aluekeskusrekisterin talousarvio, jonka sopijapuoli on ottanut huomioon omassa talousarviossaan. Aluekeskusrekisteri veloittaa kustannukset neljännesvuosittain etukäteen. Kustannukset tasataan vuosittain siten, että voittoa eikä tappiota synny sopijapuolille, tekemällä tilinpäätöksen jälkeen seuraavaan laskuun edellistä vuotta koskeva tasaus- tai hyvitys. Viivästyneeseen suoritukseen sovelletaan korkolain mukaista viivästyskorkoa. Sopimuksen oltua vuoden voimassa, sen toteutumista tarkastellaan kokonaisuutena sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta sekä tehdään yhteisesti mahdolliset muutokset sopimukseen. 5 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA PÄÄTTÄMINEN 5.1 Sopimuskausi Sopimus tulee voimaan osapuolten allekirjoitettua sen. Sopimus on voimassa toistaiseksi. 5.2 Sopijaseurakunnan irtisanoutuminen Jos sopijaseurakunnan kirkkovaltuusto / sopijaseurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto haluaa irtisanoa tämän sopimuksen, tulee se tehdä kirjallisesti

70 SOPIMUS 7 (8) yhteisjohtokunnalle viimeistään xx kuukautta ennen sen kalenterivuoden alkua, jonka lopussa irtisanomisen halutaan astuvan voimaan. Sopijaseurakunnalla ei ole oikeutta saada jako-osuutta tämän sopimuksen alaisesta varallisuudesta eikä muutakaan korvausta irtisanomisen johdosta. Jos enemmän kuin puolet sopijaosapuolista haluaa irtisanoa tämän sopimuksen, tulee yhteisjohtokunnan selvittää sopimukseen perustuvat yli- tai alijäämät sekä laatia ehdotus ylijäämän jakamisesta tai alijäämän kattamisesta. Yhteisjohtokunnan purkautuessa tai sopimuksen rauetessa tehdään isäntäseurakunnan / isäntäseurakuntayhtymän tilinpäätöksen yhteydessä KJ 11 luvun edellyttämä taloudellinen selvitys. 5.3 Isäntäseurakunnan irtisanoutuminen Jos isäntäseurakunnan kirkkovaltuusto / isäntäseurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto haluaa irtisanoa tämän sopimuksen, tulee se tehdä kirjallisesti yhteisjohtokunnalle viimeistään xx kuukautta ennen sen kalenterivuoden alkua, jonka lopussa irtisanomisen halutaan astuvan voimaan. Jos isäntäseurakunta haluaa irtisanoa tämän sopimuksen, tulee yhteisjohtokunnan selvittää sopimukseen perustuvat varat ja velat sekä laadittava jakoehdotus tai ehdotus velkojen kattamiseksi maksuosuuksien suhteessa. Ehdotuksista on hankittava tilintarkastajan lausunto. Kun jakoehdotus on sopijapuolten enemmistön päätöksellä hyväksytty, sopimus katsotaan päättyneeksi. Yhteisjohtokunnan on suoritettava selvitystoimet loppuun kolmen kuukauden kuluessa. Irtisanomisilmoitukset otetaan tämän alkuperäisen sopimuksen liitteeksi. 6 SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKOMINEN 6.1 Sovellettava laki 6.2 Erimielisyydet Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Erimielisyydet ratkaistaan tarvittaessa asian laadusta riippuen toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Hallintoriita-asiat käsitellään xx hallinto-oikeudessa ja mahdolliset yksityisoikeudelliset riita-asiat xx käräjäoikeudessa.

71 SOPIMUS 8 (8) 7 ALLEKIRJOITUKSET Tämä sopimus on tehty n:na kappaleena, yksi kullekin osapuolelle. paikka xx seurakunta xx seurakuntayhtymä 8 LIITTEET Liite 1 : tehtäväluettelo Liite 2 : kustannustenjakolaskelma

72 Liite asiaan nro:202/c Palveluluettelo Alueellinen keskusrekisteri (jäljempänä aluerekisteri) lupaa tuottaa asiakasseurakunnille seuraavat palvelut, jotka koskevat väestökirjanpitotehtäviä ja jäsentiedon ylläpitoa: A. Seurakuntien jäsenluettelon ajan tasalla pitäminen Kirjurissa lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeen lähettäminen kasteen rekisteröinti (johon sisältyy myös nimien ja kansalaisuuden ja äidinkielen tallentaminen VTJ:tä varten, yhden kummin riittävyys -päätöksen tallentaminen) lisättyjen kummien kirjaaminen ja sitä edeltävä tarkistustyö Kirjurissa rippikoulu- ja konfirmaatiotiedon tallentaminen yksityis- ja järjestörippikoulujen perustaminen (muut rippikoulut perustetaan seurakunnissa joko rippikoulujärjestelmässä tai Kirjurissa uusi käyttöoikeustyyppi : rippikoulun perustaja järjestelyn kautta.) avioliiton esteidentutkinnan tallentaminen Kirjuriin (pyyntö voidaan ottaa vastaan myös kirkkoherranvirastossa/palvelupisteessä, jolloin se toimitetaan aluerekisteriin postitse tai kiireellisissä tapauksissa turvasähköpostilla) esteidentutkintatodistuksen postittaminen vihkiparille; tämän yhteydessä kuittaus vihkiparille julkaisutiedosta (aika, paikka, lehti) > + muu opastusmateriaali jos esteidentutkinta on tehty maistraatissa ja siitä puuttuvat kirkollisen vihkimisen edellytystiedot, pappi pyytää nämä tiedot aluerekisteristä. Kirkkohallitus miettii kirkollisen vihkimisen edellytysten tarkistusoikeuden luomista, jolloin pappi käyttäisi sitä itsenäisesti. esteidentutkintaan sisältyy avioliittoaikomuksen/vihkitiedon julkistamistiedon tallentaminen Kirjuriin aina silloin, kun tämä tieto on annettu esteidentutkintapyynnön yhteydessä) vihkitiedon kirjaaminen avioliiton kirkollisen siunaamisen tallentaminen kirkkoon liittymisen edellytysten tarkistaminen ja tietojen tallentaminen asianomaisen kirkkoherran hyväksynnän jälkeen (huom. sekä paikan päällä tapahtuvat, postitse saapuvat että sähköisesti vireille pannut liittymiset) kirkosta eroamisen kirjaaminen

73 muutosliikenteen tarkastaminen (olisiko mahdollista saada tähän KKH:lta täsmennystä?) jäsentietojen tarkastaminen ja korjaaminen (ne tarkistamis- ja korjaustarpeet, joita eri yhteyksissä tulee vastaan + KKH:n SR-yksikön antamat tarkistuslistat), pitää sisällään sen, että huolehditaan jäsentietojen yhdenmukaisuudesta VTJ:n tietojen kanssa sekä jäsentietojen virheettömyydestä (tarvitaan täsmennystä KKH:ta) kotikunnattoman kotikuntatiedon seuranta (vähintään kerran vuodessa tarkistetaan, ovatko saaneet kotikunnan tai onko tietoa seurakuntamuutoksesta tms.) Aluerekisterin seurakunnilla ei ole yllä olevissa asioissa palveluvelvoitetta, mutta vastaanottomahdollisuus on ok. Jos seurakunta haluaa palvella ko. asioissa, aluerekisteri ohjaa ja tarvittaessa perehdyttää henkilöitä erilaisten asiakirjojen vastaanottamiseen ja välittämiseen aluerekisteriin. Jos asiakasseurakunnassa ei ole vastaanottoa, seurakunta huolehtii, että sen verkkosivuilla ja tiedotteissa ym. on informaatiota alueellisesta keskusrekisteristä yhteystietoineen jne. Seurakuntiin jää Kirjuri-oikeuksia mm. seuraavia tehtäviä varten: rippikouluryhmien perustaminen, lehtitilausten ja lehtikieltojen ylläpito, kummikelpoisuuden tarkistus B. Todistusten antaminen kirkonkirjoista elää-todistukset (tarvittaessa voidaan tulostaa paikalliseen tulostimeen tai lähettää turvasähköpostilla asiakasseurakunnan tai asiakkaan sähköpostiin) sukuselvitykset erilaisiin käyttötarkoituksiin selvitykset lääketieteelliseen, historialliseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen sukututkimukseen annettavat todistukset ote kastekirjasta yms. omien tietojen tarkastamispyyntöön vastaaminen (Kaikissa yllämainituissa asioissa tilaus voidaan haluttaessa ottaa vastaan myös palvelupisteissä näissä yhteyksissä annettava informaatio hinnoittelusta.) C. Kirkonkirjojenpidon arkistotehtävät Vuosittain vuodenvaihteen jälkeen aluerekisteri seuloo ja järjestää kunkin seurakunnan alkuperäisdokumentit (kaste, rippikoulu, avioliiton esteidentutkinta, avioliittoon

74 vihkiminen ja siunaaminen, kirkon jäsenyys) ja toimittaa ne koteloituina ao. seurakuntaan säilytettäväksi voimassaolevan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Aluerekisteri- ja seurakuntakohtaisesti voidaan mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan sopia toisin eli niin että alkuperäisaineisto arkistoidaan aluerekisterin/isäntäseurakunnan tiloissa. Tällöin niistä peritään erillinen arkistointimaksu. D. Kirjuri-raportit Vahvoja oikeuksia vaativat Kirjuri-raportit kuuluvat aluerekisterin tehtäviin. Mahdollisesti linjattava esim. vuosittain aluerekisterin seurakuntien kesken, mitä Kirjuri-raportteja tullaan käyttämään. Aluerekisterissä ei voida tarjota seurakunnille yksittäisiä vain heitä varten tarkoitettuja raportteja, vaan palvelu tarjotaan yhdenmukaisena kaikille jäsenseurakunnille. Jäsenseurakunnat käyttävät pääsääntöisesti raporttipalvelun raportteja. E. Kirjurin käyttöoikeuksien myöntäminen ja valvonta Alueellisen keskusrekisterin johtaja myöntää ja valvoo Kirjurin käyttöoikeudet pois lukien valtakunnalliset käyttöoikeudet, jotka myöntää kirkkohallitus. Alueellisen keskusrekisterin johtaja vastaa oman toimialansa tietosuoja- ja tietoturvakysymyksistä, mukaan lukien EU:n tietosuoja-asetuksen tuomat uudet velvoitteet. F. Koulutus, perehdyttäminen, tuki Aluerekisteri vastaa seurakunnille annettavasta perehdyttämisestä ja tuesta. Raporttipalvelun osalta kouluttamisesta ja tuesta vastaa kirkkohallitus. Aluerekisteri vastaa oman henkilöstönsä koulutuksesta ja perehdyttämisestä hyödyntäen mm. kirkkohallituksen tarjoamaa koulutusta.

75 Liite asiaan nro: 202/d 1(2) Palvelulupaus alueellisen keskusrekisterin asiakkaalle Alueellinen keskusrekisteri tarjoaa palveluita palvelusopimuksessa sovituilla kielillä. Alueellinen keskusrekisteri palvelee vuoden jokaisena arkipäivänä, pois lukien virkistys- ja kehittämispäivät. Palvelukanavat ja niiden palveluajat ovat: Puhelinpalvelu yksi palvelunumero arkipäivisin 9-15 Verkkopalvelu Käytettävissä 24/7, otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä yksi sähköpostiosoite virkatodistustilaus avioliiton esteidentutkinta (tulossa) Liity kirkkoon verkkopalvelu valtakunnallinen chat-palvelu (tulossa) Palvelupiste (yksi tai useampi sopimuksen mukaisesti) arkipäivisin 9-15 Käsittelyajat Rekisteröinnit käsitellään pääasiassa saapumisjärjestyksessä. Perustellusta syystä kiireelliset rekisteröinnit käsitellään nopeutetusti. Kirkkoon liittyminen käsitellään viimeistään ilmoituksen saapumista seuraavana arkipäivänä. Avioliiton esteidentutkintapyynnön käsittely aloitetaan viimeistään pyynnön saapumista seuraavana arkipäivänä. Tilaukset käsitellään pääasiassa saapumisjärjestyksessä. Perustellusta syystä kiireelliset tilaukset käsitellään nopeutetusti. ns. elää-todistus tehdään ja lähetetään samana tai seuraavana arkipäivänä sukuselvitys otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä ja lähetetään asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, normaalitapauksessa viimeistään kahden viikon kuluttua tilauksesta

76 2(2) ote kastekirjasta yms. otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä ja lähetetään asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, normaalitapauksessa viimeistään kahden viikon kuluttua tilauksesta pyyntö raportista omien tietojen tarkistamiseksi Kirjuri-järjestelmästä otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä ja lähetetään asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, normaalitapauksessa viimeistään kahden viikon kuluttua tilauksesta virkatodistus lääketieteellistä, historiallista ja yhteiskunnallista tutkimusta sekä sukututkimusta varten tehdään ja lähetetään asiakkaalle normaalitapauksessa viimeistään kuukauden kuluttua tilauksesta, laaja-alaista tutkimustyötä vaativa todistus lähetetään asiakkaalle normaalitapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilauksesta

77 Liite asiaan nro: 202/e Palvelulupaus Palvelulupaus asiakasseurakunnille Kielet Alueellinen keskusrekisteri tarjoaa palveluita palvelusopimuksessa sovituilla kielillä. Henkilöstö Aluekeskusrekisterin henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Eri virkojen kelpoisuusvaatimukset on määritelty seuraavasti: Aluekeskusrekisterinjohtaja soveltuva ylempi korkeakoulututkinto johtamiskoulutus (JET/KIRJO 2/vastaava) ja kokemusta johtamistehtävistä perehtyneisyys kirkonkirjojen pitoon sekä tehtäväalaan liittyvä lainsäädännön tuntemus toisen kotimaisen kielen erinomainen taito ja toisen kotimaisen kielen tyydyttävä taito vaativuusryhmä 700 Palveluesimies/aluetoimistonhoitaja soveltuva opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto kokemusta esimiestehtävistä käytännön työkokemusta kirkonkirjojenpidosta vaativuusryhmä 503 Rekisterisihteeri/palvelusihteeri soveltuva opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto vaativuusryhmä 403 (laaja tehtävänkuva) Resursointi ja sijaisuudet Alueellinen keskusrekisteri on resursoitu siten, että se pystyy tuottamaan asiakasseurakunnille kirkonkirjojenpidon tehtävät palvelusopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Lähtökohtana pidetään, että alueellisen keskusrekisterin vähimmäispopulaatio on jäsentä. Laskennallisesti yksi rekisterisihteeri/palvelusihteeri tarvitaan jäsentä kohti. Tällä mallilla keskusrekisterin vuosikustannukset ovat n. 2,7 euroa/jäsen (tuotot huomioitu.) Alueellinen keskusrekisteri huolehtii omista sijaisuusjärjestelyistä. Alueellisen keskusrekisterin johtajan sijaisena keskusrekisterin toimialaan kuuluvissa asioissa toimii alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan nimeämä asiakasseurakunnan kirkkoherra. Muissa asioissa isäntäseurakunta päättää sijaisjärjestelyistä.

78 Palvelu- ja käsittelyajat Alueellinen keskusrekisteri palvelee vuoden jokaisena arkipäivänä, pois lukien virkistys- ja kehittämispäivät. Palvelukanavat ja niiden palveluajat ovat: Puhelinpalvelu asiakkaille yksi palvelunumero arkipäivisin 9-15 Puhelinpalvelu asiakasseurakunnille yksi palvelunumero arkipäivisin 9-15 Verkkopalvelu Käytettävissä 24/7, otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä yksi sähköpostiosoite virkatodistustilaus avioliiton esteidentutkinta (tulossa) Liity kirkkoon verkkopalvelu Arkipäivisin 9-15 help desk -palvelu (pikaviestipalvelu) asiakasseurakunnille osallistuminen valtakunnalliseen chat-palveluun asiakkaille (tulossa) Palvelupiste (yksi tai useampi sopimuksen mukaisesti) arkipäivisin 9-15 Käsittelyajat Rekisteröinnit käsitellään pääasiassa saapumisjärjestyksessä. Perustellusta syystä kiireelliset rekisteröinnit käsitellään nopeutetusti. Rekisteröintilomakkeet skannataan asiakasseurakunnassa toimituspäivänä tai viimeistään sitä seuraavana päivänä alueellisen keskusrekisterin verkkolevylle, jotta rekisteröinnit ehditään käsitellä ennen kirkollisten ilmoitusten tulostamista. Alkuperäiset lomakkeet on toimitettava viikoittain alueelliseen keskusrekisteriin. Asianmukaisesti täytettyjen lomakkeiden tiedot merkitään toimituksesta seuraavan sunnuntain kirkollisiin ilmoituksiin. Kirkkoon liittyminen käsitellään viimeistään ilmoituksen saapumista seuraavana arkipäivänä. Mikäli liittymisen edellytykset täyttyvät, lähtee lomake allekirjoitettavaksi kirkkoherralle

79 käsittelypäivänä esim. turvasähköpostilla. Kirkkoherra allekirjoittaa lomakkeen saapumispäivänä ja lähettää lomakkeen alueelliseen keskusrekisteriin. Tämän jälkeen kirkkoon liittyminen rekisteröidään Kirjuriin alueellisessa keskusrekisterissä kirkkoherran allekirjoituspäivän mukaisesti. Selkeintä olisi, jos kirkkoherrat voisivat hoitaa allekirjoituksen Kirjurissa. Avioliiton esteidentutkintapyynnön käsittely aloitetaan viimeistään pyynnön saapumista seuraavana arkipäivänä. Jäsentietojen tarkistaminen ja korjaaminen tehdään kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti. Kotikunnattomien seurakuntatiedot tarkistetaan kerran vuodessa. Tilaukset käsitellään pääasiassa saapumisjärjestyksessä. Perustellusta syystä kiireelliset tilaukset käsitellään nopeutetusti. ns. elää-todistus tehdään ja lähetetään samana tai seuraavana arkipäivänä sukuselvitys otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä ja lähetetään asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, normaalitapauksessa viimeistään kahden viikon kuluttua tilauksesta ote kastekirjasta yms. otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä ja lähetetään asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, normaalitapauksessa viimeistään kahden viikon kuluttua tilauksesta pyyntö raportista omien tietojen tarkistamiseksi Kirjuri-järjestelmästä otetaan käsittelyyn samana tai seuraavana arkipäivänä ja lähetetään asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, normaalitapauksessa viimeistään kahden viikon kuluttua tilauksesta virkatodistus lääketieteellistä, historiallista ja yhteiskunnallista tutkimusta sekä sukututkimusta varten tehdään ja lähetetään asiakkaalle normaalitapauksessa viimeistään kuukauden kuluttua tilauksesta, laaja-alaista tutkimustyötä vaativa todistus lähetetään asiakkaalle normaalitapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilauksesta

80 Liite asiaan nro: 202/f Mallibudjetti jäsentä Tuotot Kulut rekisterisihteeri 403 hallinto työpöytä (tilat, kalusteet ym.) IT (työasema, tulostus, sovellukset, yhteydet, tuki) Koulutus, kehittäminen, muistamiset ym. x5 yhteensä keskusrekisteri johtaja 603 hallinto työpöytä (tilat, kalusteet ym.) IT (työasema, tulostus, sovellukset, yhteydet, tuki) Koulutus, kehittäminen, muistamiset ym. yhteensä Toimistotarvikkeet, postikulut ym Palkka + sivukulut/vuosi Palkka + sivukulut/vuosi ,7 euroa/jäsen

81 Liite asiaan nro: 203

82 Liite asiaan nro: 204

83 Liite asiaan nro: 205/a

84 Liite asiaan nro: 205/b

85 Liite asiaan nro: 208/a Jyväskylän seurakunnalle Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallituksen yleiskirjeen 16/ (katso liitettä) mukaan jääkärihaudat kokonaisuudessaan muodostavat vapaustaistelumme muistomerkin. Kirjeen mukaan jääkärihaudan tunnistaa siinä olevasta tekstistä, esim. sotilasarvosta (jääk, jääkau, jääkltn, jääkkapt, jääkev jne.) taikka haudassa olevasta Jääkäripataljoona 27:n hautamerkistä. Niin kauan kuin jääkärihaudoissa ei ole em. tekstiä ja/tai em. jääkärihautamerkkiä on tuo kirkkohallituksen kirjeessään mainitsema hautaus-maakulttuurin vaalimisen kannalta tärkeä vapaustaistelumme muistomerkki vajaa. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen ja sen Keski-Suomen osaston yhtenä tehtävänä on jääkäreiden elämäntyön tunnetuksi tekeminen ja se sisältää myös mm. jääkärihautoihin em. tekstien kaiverruttamisen ja/tai merkkien kiinnittämisen. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ylläpitämään vapaussodan sankarihautaan on haudattu jääkäriluutnantti Yrjö Koivisto ja jääkärialiupseeri Alarik Suominen. Hautamuistomerkistä ei mistään ilmene, että Koivisto ja Suominen olivat jääkäreitä. Tämän muistomerkin puutteen vuoksi koko jääkärihautojen muodostama muistomerkki on vajaa. Tämän vuoksi Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n Keski-Suomen osasto pyytää, 1) että Jyväskylän seurakunta kaiverruttaa em. muistomerkkiin Yrjö Koiviston ja Alarik Suomisen sotilasarvot ja/tai kiinnityttää Koiviston ja Suomisen hautakivilaattoihin syntymäajan eteen; taikka 2) että Jyväskylän seurakunta antaa luvan JP 27:n Perinneyhdistys ry:n Keski-Suomen osastolle jääkärihautamerkin kiinnittämiseen Yrjö Koiviston ja Alarik Suomisen nimien kohdalle syntymäajan eteen.

86 Tämän lisäksi neuvottelisimme seurakunnan kanssa siitä, kuinka kiinnitetyn merkin paljastaminen voisi tapahtua yhdessä seurakunnan kanssa. Esimerkinomaisesti mainitsen, että usein tällainen merkin paljastus on tapahtunut jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvin yhteydessä. Kirkkokahvin aikana mahdollisesti muunkin ohjelman lomassa yhdistyksemme edustaja on lyhyesti kertonut jääkäriliikkeestä, paikkakunnan jääkäreistä ja/tai siitä jääkäristä taikka jääkäreistä, joiden merkeistä on kyse. Osastomme on ottanut tehtäväkseen kiinnityttää nyt Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla-vuonna kaikkiin Keski-Suomen jääkärihautoihin em. jääkärihautamerkin. Annan jääkärihautamerkistä, jääkäreistä ja jääkäreiden muistamiseen liittyvistä toimenpiteistä mielelläni lisää tietoja ja tulen mielelläni paikalle esittämään merkin sekä neuvottelemaan mahdollisesta yhteistoiminnasta tässä asiassa. Jyväskylässä elokuun 31. päivänä 2017 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n Keski-Suomen osaston puolesta Martti Porvali varatuomari Patikka JYVÄSKYLÄ porvalit@gmail.com

87 Liite asiaan nro : 208/b

88

89 Liite asiaan nro: 208/c

90 Liite asiaan nro: 198/a Leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Ohjausryhmän raportti

91 1. Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 223, käynnistää kirkkovaltuuston hyväksymässä päivitetyssä kiinteistöstrategiassa tarkoitetun leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustamalla ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia kirkkoneuvostolle kesäkuun kokoukseen 2017 tuotavaksi leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta kirkkoneuvosto voi päättää leirikeskuksia koskevien ratkaisujen jatkovalmistelusta. Kehittämissuunnitelman laatimisessa ohjausryhmän ja sen alaisuudessa toimivien kahden työryhmän tuli ottaa tarvittavilta osin huomioon aiemmassa leiritilasuunnitellussa ( ) koottu valmisteluaineisto, Jyväskylän seurakunnan uusi toimintastrategia ja siihen nojautuvat muut toiminnalliset kehittämissuunnitelmat, meneillään oleva henkilöstösuunnittelu. Luonnollisesti myös 2015 hyväksytty päivitetty kiinteistöstrategia luo puitteet myös leirikiinteistöjä koskeville suunnitelmille. Toiminnallisen näkökohtia selvittävän työryhmän tuli kuulla riittävässä laajuudessa alueseurakuntien ja yhteisten työyksiköiden toiminnallisia työntekijöitä. Alueneuvostojen ja johtokuntien lausuntoja pyydetään kuitenkin vasta aikaisintaan kirkkoneuvoston käsiteltyä raporttia. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavia osa-alueita: - arvio leiritoiminnan yleisistä kehityssuunnista vuoteen 2025 mennessä - seurakunnan omaa leiritoimintaa ja muuta nimenomaan leiritiloja edellyttävää seurakuntatyötä koskevat strategiset painopisteet tuleviksi vuosiksi ja arvio näiden painopisteiden vaikutuksista henkilösuunnitteluun - strategisiin linjauksiin perustuva konkreettinen arvio tulevien vuosien leiritilatarpeista seurakunnan omaa toimintaa varten niin tilojen laajuuden, sijoittumisen kuin tilojen muun luonteen osalta - Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltuminen täyttämään tulevien vuosien toiminnalliset tarpeet ja tähän liittyvien investointitarpeiden ja kiinteistöistä luopumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, mukaan lukien kustannusvaikutukset - arvio ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen tarjoamista mahdollisuuksista ja kustannusvertailu omistettujen ja vuokrattavien tilojen välillä - arvio seurakunnan yhteistyökumppanien leiritilatarpeista ja arvio tämän toiminnan merkityksestä seurakunnan perustehtävän toteuttamiselle sekä arvio tämän toiminnan kustannusvaikutuksista - arvio muun ulosvuokraukseen liittyvän liiketoiminnan mahdollisuuksista tulevina vuosina - ehdotus kiinteistöstrategian päivittämiseksi leiritilojen osalta - ottaa osana kokonaisuutta huomioon myös tulipalossa tuhoutuneen Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja selvittää mahdollisuudet liittää kesäkodin toiminta osaksi muiden leirikeskuspalveluiden muodostamaa kokonaisuutta - toteaa, että muiden näkökohtien rinnalla on työryhmän työskentelyssä otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin edellyttämät seikat Ohjausryhmään valittiin hallintojohtaja Anu Lajunen (pj.), kirkkovaltuuston pj Heikki Tynkkynen, kirkkovaltuuston vpj Erkki Puhalainen ja kirkkoneuvoston vpj Mauri Sompa, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan pj Terhi Pulli, kirkkoherra Arto Viitala, kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja 1

92 (ohjausryhmään on osallistunut vs yhteisen seurakuntapalvelunpalvelunjohtaja. Tuomas Palola) Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut 1) toiminnallinen työryhmä: vs. yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Tuomas Palola (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, työalasihteeri Heini Lekander ja kasvatuksen pappi Johanna Puupponen 2) kiinteistötyöryhmä: kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarinen (pj.), leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavainen, talouspäällikkö Markku Laitinen ja työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen Ohjausryhmän työskentely: Ohjausryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa( , , , , , , ). Ohjausryhmän väliraportti käsiteltiin kirkkoneuvostossa Lisäksi kirkkoneuvostolle selostettiin leiritoiminnan ja kiinteistöjen selvitystyön edistymistä kokouksessa Alatyöryhmät laativat ohjausryhmän valmistelun tueksi omat raporttinsa. 2. Taustaa Kirkkovaltuusto hyväksyi , 12, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategian päivityksen. Leirikeskusten osalta päivitettyyn kiinteistöstrategiaan ei sisälly yksityiskohtaista toimenpide-ehdotusta, vaan jatkovalmistelua koskeva seuraava linjaus: Laaditaan seurakunnalle leiritoiminnan strategia, jonka perusteella voidaan määritellä säilytettävät leirikeskukset sekä niiden ympärivuotinen tai kesäaikainen käyttö. Tämän leiritiloja koskevan peruslinjauksen on katsottava olevan peruste kaikkien aiempien valmistelujen ja päätösten uudelleen arvioinnille. Sekä vuoden 2010 alkuperäisessä kiinteistöstrategiassa että myös vuoden 2015 päivitetyn version listauksessa leiritiloista kaikki muut kiinteistöt on sijoitettu säilytettäviin kohteisiin paitsi Mutasen leirikeskus, Sarpatin leirimaja ja Tyyppälän maja, jotka ovat hankesuunnittelua edellyttävien kiinteistöjen joukossa. Säilytettävien kategoriaan ovat siis listattuina Vesalan kurssikeskus, Koivuniemen leirikeskus ja partiomajat Sammalinen, Teerilahti ja Syvälahti sekä lisäksi Lehtisaaren kesäkoti, joka sittemmin tuhoutui tulipalossa kesällä Edellä mainittujen kiinteistöstrategialinjausten lisäksi kirkkovaltuusto päätti toukokuussa 2013 päivittää kiinteistöstrategiaa leirikeskusten osalta ensinnäkin siten, että Vesalan leirikeskus säilyy kiinteistöstrategian säilytettävien kiinteistöjen kategoriassa ja tähän liittyen käynnistetään hankesuunnittelu, jonka sisältönä on a) Verkko-rakennuksen peruskorjaus ja laajennus siten, että siihen toteutetaan nyt päärakennuksessa sijaitsevat keittiö ja toimistotilat, opetus- ja kokoontumistilat sekä riittävät majoitustilat, sekä b) Rysä-rakennuksen riittävät korjaustoimen-piteet sekä edellä mainittujen jälkeen c) Vesalan leirikeskuksen päärakennuksen ja siihen liittyvien majoitustilojen purku ja d) Rantasaunan purku ja uudelleen rakentaminen. ja toiseksi kirkkovaltuuston päätöksen mukaan Mutasen leirikeskus siirretään säilytettävien kiinteistöjen kategoriaan. Tätä kirkkovaltuuston linjausta ei ehditty toteuttaa ennen kiinteistöstrategian päivitetyn version laatimista ja siihen liittyvää edellä mainittua linjausta leiritoiminnan uudesta strategisesta tarkastelusta ja sen jälkeisestä leiritilojen määrän määrittelystä. Leiritoimintaa ja leiritiloja koskeva asiakokonaisuus on erittäin laaja ja moniulotteinen. Aihetta on katsottava ensinnäkin toiminnan näkökulmasta, mihin edellä todetussa linjauksessa leiritoiminnan strategian laatimisesta lähinnä viitataan. Leirit ovat keskeinen osa seurakuntatyötä. Yksistään noin 50 vuosittaista rippikouluryhmää 2

93 edellyttävät merkittävää henkilöstö- ja toimitilaresurssia. Leirit ovat olennainen osa myös useimpien muiden työalojen toimintaa. Laajalla leiritoiminnalla on merkittäviä kustannusvaikutuksia niin henkilöstökuluihin kuin muihin toimintakuluihin. Leirikeskusten tiloja käytetään runsaasti myös muuhun seurakunnalliseen toimintaan kuin varsinaisiin leireihin eli myös esimerkiksi iltatilaisuuksiin, koulutuksiin ja kokouksiin. Seurakunnan oma toiminta on leirikeskusten ensisijainen käyttötarkoitus, mutta omalta toiminnalta käyttämättä jäävää leiritilakapasiteettia voidaan antaa muiden toimijoiden käyttöön, mikä on merkittävää myös leirikeskuspalveluiden talouden kannalta. Aiemman valmistelun yhteydessä kirkkoneuvoston , 116, asettama työryhmä antoi raportin leiritilatarpeista ja asiakirjaa käsiteltiin kirkkoneuvostossa ensimmäisen kerran , 49. Raportti sisälsi laajan katsauksen leiritilojen silloiseen käyttöön ja tarvittavat päivityksen suorittaen palvelee edelleen yhtenä lähtökohtana leiritoiminnan strategiselle suunnittelulle. Leiritoiminnan strategisen suunnittelun perustaksi on luonnollisesti nyt otettava myös kirkkovaltuuston marraskuussa 2016 hyväksymä uusi toimintastrategia. Strategian ei ole suoria viittauksia leiritoimintaan, mutta strategia antaa pohjaa yksityiskohtaisemmille toiminnan kehittämisohjelmille. Esimerkiksi strategian suuntaviiva annamme eväitä lasten ja nuorten kasvuun antaa lähtökohdan kasvatuksen kokonaisuutta koskevan kehittämissuunnitelman laatimiselle. Varhaiskasvatuksen ja nuoriso- ja rippikoulutyön tulevaisuuden linjaukset ovat keskeinen osa myös leiritoiminnan strategisesta suunnittelua. Lisäksi myös kirkkoneuvoston käynnistämällä henkilöstö-suunnitelman laatimisella on heijastusvaikutuksia leiritoiminnan suunnitteluun ja vastaavasti leiritoiminnan suunnitelmilla tietenkin myös henkilöstösuunnitteluun. Kiinteistöstrategian päivitykseen sisältyvässä leirikeskuksia koskevassa linjauksessa siis painotetaan ensisijaisesti leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeiden hahmottamista, mutta siinä kuitenkin samalla viitataan siihen, että seuraavassa vaiheessa on tehtävä päätöksiä leirikiinteistöjen tulevaisuudesta. Eri yhteyksissä on käynyt ilmeiseksi, että Jyväskylän seurakunnan leiritiloista etenkin Vesala ja Mutanen edellyttävät merkittäviä investointeja. Jo investointitarpeet edellyttävät perusteellista harkintaa sen suhteen, miten suuri määrää leiritiloja Jyväskylän seurakunnan on syytä omistaa itse. Investointikustannusten ohella leiritiloista koituu huomattavia henkilöstömenoja ja muita käyttökuluja, joskin ulkopuolisesta toiminnasta saadaan myös tuottoja. On selvää, että tulevaisuudessakin tarvitaan tietty määrä seurakunnan omia leiritiloja, mutta toisaalta jo nykyisin järjestetään leiritoimintaa merkittävässä määrin myös ulkopuolisissa leiripaikoissa. Omistettujen leiritilojen ja ostettujen leiripalveluiden tasapainoisien suhteen määritteleminen on keskeinen osa leiritoimintojen kehittämistä. Koska leirikeskusten toiminnallisten tarpeiden kartoittamiseen ja niihin liittyvien strategisten linjausten laatimiseen on varattava riittävästi aikaa ja toisaalta myös leirikiinteistöjen investointitarpeiden kartoitus ja mahdollisten tilaratkaisujen alustavakin hahmottelu vaatii aikaa, näyttää mielekkäältä käynnistää tässä vaiheessa suunnitteluprosessi, jossa samanaikaisesti selvitetään sekä leiritoiminnan että leirikiinteistöjen kehittämismahdollisuuksia. 3. Toiminnallisen ryhmän ja kiinteistötyöryhmän näkemyksiä Toiminnalliset näkökohdat Tehtäväksi annon mukaisesti toiminnallisen työryhmä on tehnyt leiritoiminnan yleisten kehityssuuntien arviointia ja arvioinut Jyväskylän seurakunnan nykyisten leiritilojen soveltumista näiden kehityslinjojen mukaiseen visioon nähden. Myös Lehtisaaren kesäkodin toiminnan liittämisestä osaksi muiden leirikeskuspalveluiden 3

94 muodostamaa kokonaisuutta arvioitiin. Työryhmä otti kantaa myös ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen mahdollisuuksista vastata Jyväskylän seurakunnan leiritoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Toiminnallinen työryhmä näki keskeisinä arvoina leirikeskustilojen saavutettavuuden ja tilojen ajanmukaisuuden. Ratkaisuna työryhmä esitti uuden kaupunkitoimintakeskuksen rakentamista. Tämä vaihtoehto tarjoaisi mahdollisuuden rakentaa nykyaikainen leiritilaratkaisu, jossa voitaisiin huomioida myös tilojen ekologisuus, yhteisöllisyys sekä saada aikaan eri toimintojen synergiaetuja ja tilojen käyttöasteen nousua, joka tehostaisi resurssien käyttöä. Lehtisaaren osalta toiminnallinen työryhmä näki, että se palvelisi jatkossa lähinnä virkistysalueena ja sinne ei silloin rakennettaisi uutta päärakennusta. Jatkoselvityksissä toiminnalliset näkökohdat ovat puoltaneet ratkaisua, joka olisi joustava ja mahdollistaisi minimissään kahden yhtäaikaisen leirin (mitoituksena käytetty rippileiriryhmän kokoa) pitämisen. Toiminnallisesti on nähty tavoitteeksi leirien omat reviirit eli tilaratkaisu, jossa molemmilla leirillä on omat majoitus- ja kokoontumistilat sekä riittävä oma piha-alue. Toiveena on erityisesti ollut, että kulkeminen yhteisiin tiloihin ei tapahdu kummankaan leirin majoitus- tai kokoontumistilojen kautta. Teknistaloudelliset näkökohdat Leiritoiminnan kiinteistöjä selvittänyt työryhmä on ensisijaisesti tarkastellut teknistaloudellisia tunnuslukuja, joita tukemaan on teetetty rakennusten ja järjestelmien kuntoarviointeja osa-alueiden asiantuntijoilla. Yleisesti voidaan todeta, että leiritilojen käyttöaste on hyvin alhainen. Koivuniemessä käyttöasteeseen vaikuttaa merkittävästi se, että sinne ei voi sijoittaa useampaa yhtäaikaista ryhmää, jolloin majoituskapasiteettiä jää tyhjäkäytölle. Toinen merkittävä seikka on, että kiinteistöjen kunto erityisesti Vesalan ja Mutasen osalta on huono. Vesalan käyttöä voidaan nykykunnossa jatkaa enintään toimikauden 2018 loppuun. Nykyiset leiritilat vaatisivat hyvin mittavat investoinnit mikäli ne saatettaisiin ajanmukaiseksi ja terveiksi tiloiksi. Taloudellisesti arvioiden leirikeskustoiminta ei ole kannattavaa ja omien leiritilojen ylläpito on kallista. Vuosittain leirikeskusten oman toiminnan ylläpitokustannukset ovat noin 1 M. Käyttöpäiville jaettuna leiripäivän ylläpito maksoi v Vesalassa 1990, Koivuniemessä 934, Mutasessa 101 ja Sarpatissa 38 Kiinteistötyöryhmän selvityksen perusteella voidaan todeta, että mikäli leiritoimintaa arvioidaan yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta niin leiritoiminnan majoitus- ja ravitsemuspalvelujen ostaminen ulkoa näyttäisi taloudellisesti järkevämmältä kuin oman leirikeskuksen ylläpitäminen. Oma leiritoiminnan suurimmat tilatarpeet painottuvat kesäkuukausille. Muun leiritoiminnan osalta paljolti viikonloppuihin. Tämä johtaa osaltaan leirikeskuskapasiteetin vajaakäyttöön ja kokonaiskustannusten kasvuun, kun kiinteät kulut leirikeskusten ylläpidossa ja henkilöstökuluissa ovat huomattavat. Laskennallisesti leiripäivien hinnat muodostuvat korkeiksi. 4

95 Jatkoselvityksissä on laadittu kustannusarviot Koivuniemen ja Vesalan leirikeskusvaihtoehdoista. Lisäksi on arvioitu alueiden kaavoituksellisia haasteita ja tontin kehittämismahdollisuuksia leiritoiminnan käyttöön. 4. Leiritoiminnan ja leiritilojen kehittämisvisio Ohjausryhmä on arvioinut toiminnallisia sekä teknis-taloudellisia näkökulmia ja päätynyt esittämään leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen tulevaisuuden järjestämisen osalta seuraavaa: Visio Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin henkilölle) Vaihtoehdot toteuttamistavasta: 1. Vesalan leirikeskus; nykyiset tilat peruskorjataan siten, että majoituskapasiteettia pienenetään ja tilojen toiminnallisuutta parannetaan tai nykyiset rakennukset puretaan ja alueelle rakennetaan uusi leirikeskus. Siirtymä aikana max. 10vuotta Koivuniemi toimisi leirikeskuskäytössä. 2. Koivuniemi; alueelle rakennetaan lisää toiminta ja majoitustilaa, jotta keskus voisi palvella kahden yhtäaikaisen ryhmän paikkana 3. Joku muu; Koivuniemi toimisi leirikeskuskäytössä siirtymäajan max.10 vuotta Esitys sisältää ajatuksen, että osa leiritiloista varataan ulkopuolisilta toimijoilta. Tämä on välttämätöntä, koska omaa kapasiteettiä ei ole järkevää mitoittaa leiritoiminnan ruuhkahuippujen, kuten kesän rippileirien mukaan. Lisäksi kaikkia toiminnallisia tarpeita, kuten erityisrippikoulut ei voi toteuttaa omissa tiloissa. Esitys on laadittu sen näkemyksen pohjalta, että seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden tilatarpeet tai ulosvuokraus ei tule olla ensisijalla seurakunnan leiritilakapasiteettia määritellessä. Tilat tulee ensisijaisesti mitoittaa seurakunnan oman toiminnan tarpeet huomioiden. Vapaata kapasiteettiä on tarkoituksenmukaista myydä ulkopuolisille silloin, jos se on kustannustehokasta. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös mahdollisen ulosvuokrauksen aiheuttamat muuttuvat kustannukset kuten henkilökunnan palkat ja kustannuksia lisäävät erityisvaatimukset. Kiinteistöstrategian päivitys leirikeskuskiinteistöjen osalta - Vesala ja Koivuniemi säilytys (kategoria 1.) tai myynti (kategoria 3.) valitun toimintavaihtoehdon mukaisesti 5

96 - Mutanen, Sarpatti, Tyyppälä siirretään kategoriaan 3. Myytäessä pyritään löytämään tahoja, jotka mahdollistavat yhteistyön ja tarvittaessa seurakunnalle mahdollisuuden leiritilojen vuokraamiseen. - Lehtisaari ja sen tuleva toiminta tulee liittää osaksi leirikeskuskokonaisuutta ja arvioida Lehtisaaren toiminta ja tarvittavat investoinnit valitun leirikeskusratkaisun perusteella. Leiritoiminnan järjestäminen siirtymäaikana Koivuniemi säilyisi siirtymäajan leiritoiminnan käytössä. Vesalan käyttö leiritoiminnan osalta päättyy tältä osin toimintakauden 2018 jälkeen johtuen kiinteistöjen kunnosta. Leiritoiminnan osalta on välittömästi käynnistettävä leiritilojen hankkiminen toimikauden 2019 leiritoiminnan osalta. Hiippakunta on lisäämässä majoituskapasiteettiä Haapaniemessä. Tämä tarjoaa seurakunnalle mahdollisuuden leirivuorokausien lisäämiseen sekä tilapäisesti, että myös tulevaisuudessa. 4. Vaihtoehtojen vertailu ja ohjausryhmän esitys Vaihtoehtojen vertailu Työryhmä on arvioinut leiritoiminnan vaihtoehtoja sen perusvision pohjalta, että seurakunnalla olisi 10 vuoden kuluttua yksi leirikeskus. Ensisijaisesti on tarkasteltu sitä kumpi olemassa olevista leirikeskuksista Koivuniemi vai Vesalan olisi tarkoituksenmukaisempi ja toiminnallisesti parempi vaihtoehto leiritoiminnan järjestämiseen. Raportin liitteenä on molemmista vaihtoehdoista teetetyt suunnitelmat ja kustannusarviot. Raportissa on tuotu esiin myös taloudellisen näkökulman tarkastelu, joka puoltaisi sitä, että kaikki leiritoiminta olisi taloudellisesti järkevämpää ostaa ulkoa. Lisäksi on tuotu esiin se, että joka tapauksessa Vesalan sulkeminen edellyttää väliaikaisia ratkaisuja leiritoiminnan järjestämisessä. Sekä uudisrakennus (Vesala) 5,46 M että laajennusinvestoinnit (Koivuniemi) 1.85 M olisivat kustannuksiltaan merkittäviä hankkeita. Vertailussa on vuonna 2004 kunnostetun Koivuniemen osalta on huomioitava kustannuksena myös jo kertynyt korjausvelka/arvonalennus (1,24 M ) verrattuna Vesalan uudisrakennukseen. Näin laskettuna Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa kustannusten vastapainona on huomioitava saatavat myyntituotot Vesalan uudisrakennus vaihtoehdossa Koivuniemi ja osa Vesalan tonttimaasta ja Koivuniemen laajennusvaihtoehdossa Vesalan alue kokonaisuutena. Kiinteistöistä on pyydetty hinta-arviot kiinteistövälittäjältä ( Arviolukuja ei saatu raporttiin vielä mennessä) Arvio Vesalan myynnistä M ja Koivuniemestä 6

97 Vesala: Investointi: 5,46 M Koivuniemen myynti M Vesalan tonttien myynti M Laskennallinen kustannus M Koivuniemi: Investointi: 1.85 M Rakennuksen poistot/kuluminen 1,24 M Vesalan myynti M Laskennallinen kustannus M Molemmat yhden leirikeskuksen vaihtoehdot vähentävät olemassa olevaa leirikeskuskapasiteettiä merkittävästi. Leirikeskuskapasiteetin nykyinen määrä on 5609 m2. Uusi Vesala olisi laajuudeltaan 1654 m2 ja laajennettu Koivuniemi =1557m2. Myös ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa saataisiin säästöjä molemmissa ratkaisuissa.. Arvioitaessa vaihtoehtojen kaavoitusmahdollisuuksia ja maankäyttöä Koivuniemen kehittäminen vaikuttaa Vesalaa haasteellisemmalta.. Tontti on maankäytöllisesti melko ahdas ja korkeuseroineen haastava. Koivuniemen osalta laajentamishankkeen toteuttaminen onnistuisi vain rantaa täyttämällä. Tämä edellyttää lupamenettelyä ja vähintään vesialueen haltijoiden kuulemista tai mahdollisesti ympäristölupaa. Alueelle rakentaminen edellyttää myös asemakaavaa. Vesalan uudisrakennus edellyttäisi maankäyttösuunnitelmaa, mutta kaavoittajalta saadun ennakkonäkemyksen mukaan tehdyt suunnitelmat mahdollistaisivat kaavoituksen ja alueen kehittämisen. Ohjausryhmän esitys Ohjausryhmä esittää, että Jyväskylän seurakunnan leiritoiminta järjestetään siten, että tavoitteena on 10 vuoden visio yhdestä leirikeskuksesta. Työryhmän enemmistö ehdottaa, että ratkaisuksi valitaan se, että Vesalaan rakennetaan uudisrakennus. Perusteena on ensisijaisesti leiritoiminnan tarpeet. Työryhmän jäsenistä Tapio Lampinen ja Mauri Sompa ovat Koivuniemen laajennuksen kannalla. Perusteet esitetty eriävässä mielipiteessä (Liite) Liitteet: Vesala tontinkäyttösuunnitelma Vesala pohjapiirros 1.krs Vesala pohjapiirros 2.kerros Vesala kustannusarvio Koivuniemi asemapiirros Koivuniemi pohjapiirros Koivuniemi kustannusarvio Toiminnallisen työryhmän raportti Kiinteistötyöryhmän raportti Eriävä mielipide Tapio Lampinen ja Mauri Sompa 7

98 Liite asiaan nro: 198/b

99

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2015 1 22.1.2015 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.1.2015 AIKA torstaina 29.1.2015 klo 16.30-17.20 PAIKKA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2017 1 16.10.2017 ARVIOINNIN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23.10.2017 AIKA maanantaina 23.10.2017 klo 16.00 PAIKKA Innova, Piippukatu 11 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset

Lisätiedot

Tarkastajien nimikirjaimet MP RP JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/

Tarkastajien nimikirjaimet MP RP JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2013 1 Kokousaika maanantaina klo 18.00-20.10 Kokouspaikka Palokan kirkko, Rovastintie 8, Palokka Jäsenet/varajäsenet 35/39 Ahvo Jaakko 1-4, klo 18.00-19.20 Alatupa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 1 AIKA torstaina klo 16.00 17.50 PAIKKA Innova, Piippukatu 11 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Eerola Matti, puh.joht. Katainen Eero

Lisätiedot

4 48 Lausunto luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportista (liite)

4 48 Lausunto luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportista (liite) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 1 AIKA 11.10.2018 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Neulaskodilla, Pihkatie 4, Keljonkangas Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 1 (5) AIKA keskiviikko klo 17.00-18.30 PAIKKA Aseman Pysäkki, kokoontumistila, Hannikaisenkatu 29 Käsiteltävät asiat 88 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 89 Työjärjestyksen hyväksyminen 90 Pöytäkirjan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/2016 1 AIKA tiistaina klo 16.30 17.35 PAIKKA Innova I:n kokoushuone, Piippukatu 11 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/2017 1 16.11.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 22.11.2017 AIKA keskiviikkona 22.11.2017 klo 16.30 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Kokouksen avaus ja alkuhartaus

Lisätiedot

4 48 Lausunto luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportista (liite)

4 48 Lausunto luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportista (liite) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 1 AIKA 11.10.2018 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Neulaskodilla, Pihkatie 4, Keljonkangas Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 (5) AIKA torstai klo 17.00 PAIKKA Palokan kirkko, opintosali, Rovastintie 8 Käsiteltävät asiat 88 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 89 Työjärjestyksen hyväksyminen 90 Pöytäkirjan tarkastajien

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, hänen tulee ilmoittaa siitä varajäsenelleen tai aluesihteerille p

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, hänen tulee ilmoittaa siitä varajäsenelleen tai aluesihteerille p JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3 / 2018 1 AIKA 30.8.2018 klo 17.00- PAIKKA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 27

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2017 1 / 6 AIKA to klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Sivu / Korpilahden seurakuntatalo Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2017 1 AIKA torstaina klo 16.00 - PAIKKA Kauppakeskus Sepän seurakuntatilat JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Eerola Matti, pj. Katainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2015 1 OSALLISTUJALUETTELO AIKA tiistaina klo 16.00-17.45 PAIKKA Innova, Piippukatu 11 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Eerola Matti, puh.joht.

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse AIKA 04.12.2017 klo 17:00 PAIKKA Koivuniemen leirikeskus Koivuniementie 30 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/69 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3/70 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse AIKA 16.09.2014 klo 18:00 19.00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2/35 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2017 1 AIKA 14.9.2017 klo 16.30-18.52. PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2017 1 AIKA klo 19.05 20.25 PAIKKA Tikkakosken kirkko, seurakuntasali, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 80 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2014 1 (5) AIKA 14.05.2014 klo 17.00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

4 62 Keskustelu alueneuvostokaudesta ja tulevaisuudennäkymistä

4 62 Keskustelu alueneuvostokaudesta ja tulevaisuudennäkymistä JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 1 AIKA 29.11.2018 klo 17.00 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 56 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 57

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2015 1 AIKA 8.10.2015 klo 16.30 - PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 69 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 70

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2017 1 AIKA klo 17.00 alueneuvoston varsinaisten- ja varajäsenten sekä alueseurakunnan työntekijöiden yhteinen jouluruokailu, jonka jälkeen alueneuvoston kokous. PAIKKA

Lisätiedot

4 57 Keltinmäen alueseurakunnan ennakkoäänestyspaikat

4 57 Keltinmäen alueseurakunnan ennakkoäänestyspaikat JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2014 1 AIKA 28.8.2014 klo 16.30 17.00 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 51 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2017 1 AIKA 1.6.2017 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 27

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2015 1 AIKA 17.12.2015 klo 16.30-17.08 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/2018 1 AIKA klo 18.30 PAIKKA Tikkakosken kirkko, seurakuntasali, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 69 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2018 1 AIKA 12.6.2018 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Neulaskodilla, Neulastie 4, Keljonkangas Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ /

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ / JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 1 / 5 AIKA ke klo 17 (joulupuuro klo 16.45) PAIKKA Sivu / Korpilahden seurakuntatalo Alkuhartaus ja kokouksen avaus 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2017 1 AIKA 1.6.2017 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 27

Lisätiedot

AIKA To klo PAIKKA Kabinetti, Vesala, Vesalantie 136, Vesanka. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus

AIKA To klo PAIKKA Kabinetti, Vesala, Vesalantie 136, Vesanka. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5 / 2017 1 AIKA To 15.6.2017 klo 17.00. PAIKKA Kabinetti, Vesala, Vesalantie 136, 41940 Vesanka Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2017 1 AIKA 8.6.2017 klo 16.30 17.30 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2018 1 AIKA 13.9.2018 klo 16.30 18.26 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 42 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2016 1 TIKKAKOSKEN AENEUVOSTO AIKA klo 18.58 20.25 PAIKKA Tikkakosken kirkko, seurakuntasali, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 81 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 4/2017 Sivu 1 / 6 Korpilahden alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 4/2017 Sivu 1 / 6 Korpilahden alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 4/2017 Sivu 1 / 6 AIKA Ke 7.6.2017 klo 17 (ruokailu klo 16.30) PAIKKA Mutasen leirikeskus Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 39 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Pöytäkirja ylei- Kirkkoherranvirastossa

Pöytäkirja ylei- Kirkkoherranvirastossa AIKA klo 17.30. 19.00. PAIKKA Huhtasuon kirkko, Nevakatu 6. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 12 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 13 Pöytäkirjan tarkastajat

Lisätiedot

4 50 Henkilöstösuunnitelman lausunto Keltinmäen alueneuvostolta (liite)

4 50 Henkilöstösuunnitelman lausunto Keltinmäen alueneuvostolta (liite) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2017 1 AIKA 5.10.2017 klo 16.30 17.20 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 1 AIKA 7.9.2016 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 39

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2017 1 AIKA 8.6.2017 klo 16.30 - PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 26

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 3/2017 Sivu 1 / 8 Korpilahden alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 3/2017 Sivu 1 / 8 Korpilahden alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 3/2017 Sivu 1 / 8 AIKA To 27.4.2017 klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3/26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 2/2017 Sivu 1 / 5 Korpilahden alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 2/2017 Sivu 1 / 5 Korpilahden alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 2/2017 Sivu 1 / 5 AIKA Ti 14.2.2017 klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

4 18 Edustajien nimeäminen kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ja merimieskirkon kokouksiin

4 18 Edustajien nimeäminen kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ja merimieskirkon kokouksiin JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 1 AIKA klo 17.30 PAIKKA Tikkakosken kirkko, seurakuntasali, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2018 1 / 6 AIKA Ke klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Sivu / Korpilahden seurakuntatalo Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3/12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3/13

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2015 1 21.5.2015 ARVIOINNIN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 26.5.2015 AIKA tiistaina 26.5.2015 klo 16.00-17.40 PAIKKA Innova, Piippukatu 11 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse AIKA 04.02.2016 klo 18.00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3/14 Työjärjestyksen hyväksyminen 3/15

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, hänen tulee ilmoittaa siitä varajäsenelleen tai aluesihteerille p

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, hänen tulee ilmoittaa siitä varajäsenelleen tai aluesihteerille p JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5 / 2017 1 AIKA 12.12.2017 klo 17.00-19.43 PAIKKA Sivu / Koivuniemi Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 49 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

3/7 Esteestä ilmoittaminen ja varajäsenen kutsuminen kokoukseen. 3/9 Vaajakosken alueseurakunnan toimintakertomus vuodelta 2014 työaloittain

3/7 Esteestä ilmoittaminen ja varajäsenen kutsuminen kokoukseen. 3/9 Vaajakosken alueseurakunnan toimintakertomus vuodelta 2014 työaloittain AIKA 10.02.2015 klo 17.00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 1/1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2/2 Työjärjestyksen hyväksyminen 2/3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2014 1 AIKA 13.3.2014 klo 16.30 18.07 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2018 1 AIKA 12.9.2018 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 34

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2015 1 AIKA klo 17.30 PAIKKA Tikkakosken kirkko, seurakuntasali, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, hänen tulee ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, hänen tulee ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 / 2014 1 AIKA 12.02.2014 klo 16.30 18.25 PAIKKA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4 (alakerran kokoushuone). Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 1 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

3/61 Vaajakosken alueseurakunnan Toiminta-ja taloussuunnitelma Liitteet. 3/62 Talousarvion toteutuminen. Liite jaetaan kokouksen alussa.

3/61 Vaajakosken alueseurakunnan Toiminta-ja taloussuunnitelma Liitteet. 3/62 Talousarvion toteutuminen. Liite jaetaan kokouksen alussa. AIKA 09.06.2016 klo 18.00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2/58 Työjärjestyksen hyväksyminen 3/59

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2017 1 AIKA 27.4.2017 klo 16.30 alkavan iltakoulun päätyttyä klo 19.26. PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 14 Kokouksen

Lisätiedot

74 Raportit lähetysjärjestöjen kesäjuhlilta

74 Raportit lähetysjärjestöjen kesäjuhlilta 1 (7) AIKA torstai klo 17.00 PAIKKA Lahjaharjun kappeli, odotustila, Ukonniementie 2 Käsiteltävät asiat 68 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 69 Työjärjestyksen hyväksyminen 70 Pöytäkirjan tarkastajien

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Terhi Takkiselle, puh tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Terhi Takkiselle, puh tai sähköpostitse JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2014 1 AIKA PAIKKA Sivu / 9.6.2014 klo 18.00 (Huom! Muuttunut aika) Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie, 40900 Säynätsalo Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 27 Kokouksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ /

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ / JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2018 1 / 7 AIKA ke klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Sivu / Korpilahden seurakuntatalo Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 34 Alueneuvoston sihteerin valinta 3 35 Kokouksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ Alenius-Taipalus Anu. Eerola Matti 1-9 klo Mäkinen Riitta Taylor Samuel.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ Alenius-Taipalus Anu. Eerola Matti 1-9 klo Mäkinen Riitta Taylor Samuel. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2017 1 1.12.2017 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 19.12.2017 Kokousaika tiistai 19.12.2017 klo 18-20.30 Kokouspaikka Palokan kirkko, kirkkotori, Rovastintie 8 Jäsenet/varajäsenet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 1 (6) AIKA keskiviikko klo 17.00-20.00 PAIKKA Cygnaeuksenkatu 8, kerhohuone Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse AIKA 17.12.2014 klo 18:00 PAIKKA Savutuvan Apaja 40820 Haapaniemi Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2/62 Työjärjestyksen hyväksyminen 3/63 Pöytäkirjan

Lisätiedot

3 / 37 Korpilahden alueseurakunnan syyskauden toiminnan esittely

3 / 37 Korpilahden alueseurakunnan syyskauden toiminnan esittely Sivu 1 / 6 AIKA To 6.10.2016 klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 / 34 Työjärjestyksen

Lisätiedot

4 51 Lausuntopyyntö luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraportista

4 51 Lausuntopyyntö luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraportista JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 1 AIKA klo 18.00, kahvit alkaen klo 17.45 PAIKKA Sivu / Palokan kirkko, kahvio, Rovastintie 8 A Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

3 / 67 Länsi-Suomen aluehallintokeskuksen työsuojelutarkastuskertomus (Liite 3)

3 / 67 Länsi-Suomen aluehallintokeskuksen työsuojelutarkastuskertomus (Liite 3) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5 / 2016 1 AIKA To 16.06.2016 klo 16.30 Kahvitarjoilu alkaen klo 16.00 PAIKKA Huhtasuon kirkko Nevakatu 6 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 61 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2017 1 AIKA klo 17.30 18.46 PAIKKA Tikkakosken kirkko, seurakuntasali, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

3/27 Korpilahden alueseurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle /28 Korpilahden alueseurakunnan kolehtisuunnitelma kesä-joulukuu 2016

3/27 Korpilahden alueseurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle /28 Korpilahden alueseurakunnan kolehtisuunnitelma kesä-joulukuu 2016 Sivu 1 / 5 AIKA To 26.5.2016 klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3/24 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

3/40 Vaajakosken alueseurakunnan Toiminta-ja taloussuunnitelmat LIITE. 3/41 Talousarvion toteutuminen. Liite jaetaan kokouksen alussa.

3/40 Vaajakosken alueseurakunnan Toiminta-ja taloussuunnitelmat LIITE. 3/41 Talousarvion toteutuminen. Liite jaetaan kokouksen alussa. AIKA 08.06.2014 klo 17:00 PAIKKA Sivu / Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2/37 Työjärjestyksen hyväksyminen 3/38

Lisätiedot

3 / 50 Lähetekeskustelu Korpilahden aluekappalaisen viran erityisistä tarpeista

3 / 50 Lähetekeskustelu Korpilahden aluekappalaisen viran erityisistä tarpeista Sivu 1 / 7 AIKA ke 9.11.2016 klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 / 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 / 47 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Ollessasi estyneenä saapumaan kokoukseen pyydämme ilmoittamaan siitä aluesihteeri Ulla Koholle p /

Ollessasi estyneenä saapumaan kokoukseen pyydämme ilmoittamaan siitä aluesihteeri Ulla Koholle p / JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4 / 2015 1 AIKA To 23.04.2015 klo 17.30. Kahvitarjoilu alkaen klo 17.00. PAIKKA Huhtasuon kirkko Nevakatu 6 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 37 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Ollessasi estyneenä saapumaan kokoukseen pyydämme ilmoittamaan siitä vs. aluesihteeri Esa Härköjärvi p /

Ollessasi estyneenä saapumaan kokoukseen pyydämme ilmoittamaan siitä vs. aluesihteeri Esa Härköjärvi p / JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 / 2016 1 AIKA To 20.10.2016 klo 17.05 19.30 Kahvitarjoilu alkaen klo 16.30. PAIKKA Huhtasuon kirkko Nevakatu 6. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 83 Kokouksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 1 AIKA 1.6.2016 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 27

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2018 1 AIKA klo 18.00, kahvit alkaen klo 17.45 19.16 PAIKKA Sivu / Palokan kirkko, kahvio, Rovastintie 8 A Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 56 Kokouksen laillisuus ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Säynätsalon alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 1 AIKA 1.6.2016 klo 18.00 PAIKKA Sivu / Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 27

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2018 1 / 5 AIKA To klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Sivu / Korpilahden seurakuntatalo Alkuhartaus ja kokouksen avaus 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Terhi Takkiselle p tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Terhi Takkiselle p tai sähköpostitse AIKA 28.4.2014 klo 18.00 PAIKKA Säynätsalon pappila, Pappilantie 6, 40900 Säynätsalo Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 / 16 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

63 Lasten ulkoleikkipaikka

63 Lasten ulkoleikkipaikka JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 6/2016 Sivu 1 / 6 AIKA to 8.12.2016 klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 56 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

4/42 Suomen Lähetysseuran kanssa solmitun nimikkosopimuksen muuttaminen (liite) 4/43 Vaajakosken alueseurakunnan nimikkolähettisopimukset

4/42 Suomen Lähetysseuran kanssa solmitun nimikkosopimuksen muuttaminen (liite) 4/43 Vaajakosken alueseurakunnan nimikkolähettisopimukset AIKA 20.09.2018 klo 18:00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 4/37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4/38 Työjärjestyksen hyväksyminen 4/39

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 1 AIKA 14.4.2016 klo 16.30 alkavan iltakoulun päätyttyä. PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 28 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2018 1 AIKA klo 18.00 19.03 PAIKKA Sivu / Palokan kirkko, kahvio, Rovastintie 8 A Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 37 Työjärjestyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ Keltinmäen alueseurakunta PÖYTÄKIRJA ALUENEUVOSTO JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 1 AIKA 14.4.2016 klo 16.30 alkavan iltakoulun päätyttyä. PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 28 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

3 / 5 Kuntotutkimusten Huhtasuon seurakuntakeskuksen tilanne. 3 / 6 Kolehtisuunnitelma Huhtasuon alueseurakunnassa

3 / 5 Kuntotutkimusten Huhtasuon seurakuntakeskuksen tilanne. 3 / 6 Kolehtisuunnitelma Huhtasuon alueseurakunnassa JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA To 26.1.2017 klo 17.00 Kahvitarjoilu alkaen klo 16.30. PAIKKA Huhtasuon kirkko Nevakatu 6. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 1 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

3 / 79 Toiminnallisen talousarvion toteutuma (liite 1)

3 / 79 Toiminnallisen talousarvion toteutuma (liite 1) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 / 2017 1 AIKA Ke 11.10.2017 klo 17.00 Kahvitarjoilu alkaen klo 16.30 PAIKKA Palvelutalon kerhotila Telkäntie 2 C. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 75 Kokouksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2016 1 AIKA tiistaina klo 16.00 17.20 PAIKKA Innova, Piippukatu 11 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Eerola Matti, puh.joht. Katainen Eero

Lisätiedot

3/57 Vaajakosken kirkossa kannettava kolehti ajalle Liite annetaan kokouksessa

3/57 Vaajakosken kirkossa kannettava kolehti ajalle Liite annetaan kokouksessa JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2015 1 (5) AIKA 26.08.2015 klo 18:00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

3/5 Vaajakosken alueseurakunnan työalojen toimintakertomus vuodelta 2017

3/5 Vaajakosken alueseurakunnan työalojen toimintakertomus vuodelta 2017 AIKA 07.02.2018 klo 18:00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3/2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3/3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/ YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 1 (9) AIKA tiistai klo 17.00 PAIKKA Palokan kirkko, opintosali, Rovastintie 8 Käsiteltävät asiat 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 49 Työjärjestyksen hyväksyminen 50 Pöytäkirjan tarkastajien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/2014 1 TIKKAKOSKEN AENEUVOSTO AIKA klo 18 20.33 PAIKKA Tikkakosken pappila, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 63 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2017 1 AIKA klo 18.00, kahvit alkaen klo 17.45 PAIKKA Sivu / Palokan kirkon alakerta, takkatupa, Rovastintie 8 A Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 44 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

4 / 18 Huhtasuon seurakuntakeskuksen kuntotutkimuksen tulokset

4 / 18 Huhtasuon seurakuntakeskuksen kuntotutkimuksen tulokset JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2 / 2017 1 AIKA To 9.2.2017 klo 17.00. Kahvitarjoilu alkaen klo 16.30. PAIKKA Huhtasuon kirkko Nevakatu 6. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 12 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

3 77 Keskustan alueseurakuntaan sijoitetun lastenohjaajan valinta

3 77 Keskustan alueseurakuntaan sijoitetun lastenohjaajan valinta JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA 1 AIKA PAIKKA Sivu / ke 28.11.2018 klo 17.00. Kahvitarjoilu kokouksen päätteeksi. Ravintola Sauma, Vapaudenkatu 57, Jyväskylä Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 73 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse

Esteestä pyydämme ilmoittamaan aluesihteeri Leena Syrjälälle, p tai sähköpostitse AIKA 16.11.2016 klo 17:00 PAIKKA Sivu / Puistokadun päiväkotikoulu Puistokatu 7-9 40100 Jyväskylä Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/79 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2/80 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2015 1 AIKA klo 18 20.15 PAIKKA Tikkakosken pappila, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Työjärjestyksen

Lisätiedot

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1/5 KIRKKOVALTUUSTO KOKOUSAIKA klo

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1/5 KIRKKOVALTUUSTO KOKOUSAIKA klo ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1/5 KOKOUSAIKA 29.11.2016 klo 18-19.06 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalo, alasali Lipsanen Eila puheenjohtaja LÄSNÄ Haapsaari Tuula Kontturi Eeva-Liisa Hassinen

Lisätiedot

3/32 Korpilahden alueseurakunnan kiinteistöjen korjausrakennushankkeet

3/32 Korpilahden alueseurakunnan kiinteistöjen korjausrakennushankkeet Sivu 1 / 5 AIKA To 11.9.2014 klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2/27 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

4 / 55 Huhtasuon alueseurakunnan työalojen toiminnallinen budjetti 2016, (liite 4)

4 / 55 Huhtasuon alueseurakunnan työalojen toiminnallinen budjetti 2016, (liite 4) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5 / 2015 1 AIKA To 21.05.2015 klo 17.30 Kahvitarjoilu alkaen klo 17.00 PAIKKA Huhtasuon kirkko Nevakatu 6 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 48 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 1 / 6 AIKA Ke klo 17 (kahvit klo 16.45) PAIKKA Sivu / Korpilahden seurakuntatalo Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 / 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

3 / 74 Korpilahden alueneuvoston kokousaikataulu kevätkaudelle 2016

3 / 74 Korpilahden alueneuvoston kokousaikataulu kevätkaudelle 2016 Sivu 1 / 5 AIKA Pe 11.12.2015 klo 17 (joulupuuro klo 16.45) PAIKKA Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 69 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 / 70 Työjärjestyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/ VAAJAKOSKEN ALUENEUVOSTO PÖYTÄKIRJA

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/ VAAJAKOSKEN ALUENEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA 21.1.2016 klo 18:00 PAIKKA Jyskän seurakuntakoti Asmalammentie 4 40420 Jyskä Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3/2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3/3

Lisätiedot

4 67 Kolehtisuunnitelma tammi-helmikuu 2015 (liite jaetaan kokouksessa)

4 67 Kolehtisuunnitelma tammi-helmikuu 2015 (liite jaetaan kokouksessa) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2014 1 AIKA 23.10.2014 klo 16.30 17.28 PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen.

Mikäli varsinainen jäsen on estynyt, tulee hänen ilmoittaa siitä varajäsenelleen. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/2017 1 AIKA klo 17.30 PAIKKA Tikkakosken kirkko, seurakuntasali, Kirkkokatu 18 Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

3 / 46 Työalojen laatimat toimintasuunnitelmat vuodelle 2019 (liite 1) 3 / 47 Työalojen laatimat budjettiesitykset vuodelle 2019 (liite 2)

3 / 46 Työalojen laatimat toimintasuunnitelmat vuodelle 2019 (liite 1) 3 / 47 Työalojen laatimat budjettiesitykset vuodelle 2019 (liite 2) AIKA To 31.5.2018 klo 17.00. Kahvitarjoilu alkaen klo 16.30. PAIKKA Huhtakoti, Nevakatu 1. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 / 42 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 43 Työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2018 1 AIKA 17.12.2017 klo 17.00 alueneuvoston varsinaisten- ja varajäsenten sekä alueseurakunnan työntekijöiden yhteinen jouluruokailu, jonka jälkeen alueneuvoston

Lisätiedot

Pöytäkirja ylei- Kirkkoherranvirastossa

Pöytäkirja ylei- Kirkkoherranvirastossa JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 AIKA: 6.2.2014 klo 17.30 20.15. PAIKKA: Huhtasuon kirkko, Nevakatu 6. Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Työjärjestyksen

Lisätiedot