Hevosenlannan poltossa ilmaan vapautuvien päästöjen karakterisointi
|
|
- Yrjö Järvenpää
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Hevosenlannan poltossa ilmaan vapautuvien päästöjen karakterisointi Kirjoittajat: Puustinen, H., ja Kajolinna, T., Pellikka, T., VTT sekä Kouki, J., Vuorio, K., TTS Luottamuksellisuus: julkinen
2 2 (18) Raportin nimi Hevosenlannan poltossa ilmaan vapautuvien päästöjen karakterisointi Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Ympäristöministeriö, Ari Seppänen YM46/481/2008 Hippos ry, Pekka Soini Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Hevosenlannan poltossa ilmaan vapautuvien päästöjen Lanta karakterisointi Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Puustinen, H., ja Kajolinna, T., Pellikka, T., (VTT) sekä Kouki, 18 s. J. ja Vuorio, K., (TTS) Avainsanat Raportin numero jätteenpolttoasetus, hevosenlanta, päästöt VTT-R Tiivistelmä Vuonna 2003 voimaantulleessa jätteenpolttoasetuksessa nro:362/2003 on määritetty, että jätteenpolttoasetusta sovelletaan sellaisiin poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksiin, joissa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä. Asetuksessa on tämän lisäksi mainittu ne jätetyypit tai kohteet, mihin sitä ei sovelleta. Suomessa on keskusteltu usean vuoden ajan siitä, voidaanko hevosenlannan katsoa olevan sellaista kasviperäistä maa- ja metsätalousjätettä, joka on mainittu jätteenpolttoasetuksessa ja johon ei tarvitsisi soveltaa jätteenpolttolaitoksille asetettuja vaatimuksia. Tässä hankkeessa tutkittiin käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia päästöjä kenttäkokeiden avulla, jotta voidaan arvioida, onko jätteenpolttoasetuksen soveltaminen lannanpolttoon tarpeellista ilmaan vapautuvien päästöjen johdosta. Polttokokeet sovittiin tutkimuksen tilaajien (Ympäristöministeriö, Hippos ry) kanssa tehtävän kiinteistökokoluokan kaupallisella kattilalla, joka sijaitsi Työtehoseuran tiloissa Rajamäellä. Jätteenpolttoasetuksen raja-arvot on annettu laitoksille, joissa palaminen ja savukaasujen puhdistaminen on hallittua. Poltettaessa lantakuivike-hake-seosta kiinteistökokoluokan kattilassa, ylittivät savukaasujen hiukkas-, TOC-, CO-, ja PCDD/F-pitoisuudet jätteenpolttoasetuksen raja-arvot poltettaessa sahanpurulanta + hake-seosta. Turvelanta-hake-seosta poltettaessa ylittyivät lisäksi sallitut NO x - pitoisuudet. Kun tässä hankkeessa mitattuja tuloksia verrataan puhtaan puun pienpolton päästöihin, havaitaan, etteivät näissä kokeissa mitatut lantakuivike + hake- polton päästöt oleellisesti poikkea puhtaan puun pienpolton päästöistä. Luottamuksellisuus Espoo Laatija julkinen Laatija Hyväksyjä Harri Puustinen, tutkimusinsinööri Tuula Kajolinna, tutkimusinsinööri Jukka Lehtomäki, teknologiapäällikkö VTT:n yhteystiedot PL 1000, VTT Jakelu (asiakkaat ja VTT) YM/Seppänen (1 kpl), Hippos ry/soini (1 kpl), Työtehoseura/Kouki ja Vuorio ( yht.2 kpl), VTT/Puustinen, Kajolinna, Pellikka ( yht.3 kpl) ja VTT: n arkisto VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.
3 3 (18) Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen kuvaus Koejärjestelyt Kokeissa käytetty polttotekniikka Tutkitut polttoaineet ja niiden seokset Optimointikokeet Mittausmenetelmät Työtehoseuran kattilaparametrien mittausmenetelmät Päästöjen mittausmenetelmät Tulokset Hevosenlannanpoltosta mitatut pitoisuudet Mitattujen tulosten evaluointi Ruotsalaisen tutkimusraportin evaluointi Yhteenveto Lähdeluettelo...18
4 4 (18) 1 Johdanto Vuonna 2003 voimaantulleessa jätteenpolttoasetuksessa nro:362/2003 on määritetty, että jätteenpolttoasetusta sovelletaan sellaisiin poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksiin, joissa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä. Asetuksessa on tämän lisäksi mainittu ne jätetyypit tai kohteet, mihin sitä ei sovelleta. Suomessa on keskusteltu usean vuoden ajan siitä, voidaanko hevosenlannan katsoa olevan sellaista kasviperäistä maa- ja metsätalousjätettä, joka on mainittu jätteenpolttoasetuksessa ja johon ei tarvitsisi soveltaa jätteenpolttolaitoksille asetettuja vaatimuksia. Jätteenpolttoasetuksen vaatimukset sekä poltolle että päästöjen monitoroinnille ovat huomattavasti tiukemmat kuin esimerkiksi muille polttolaitoksille. Näin ollen myös jätteenpolton kustannukset muodostuvat suuremmiksi. Mikäli lantaa voidaan polttaa jätteenpolton päästöjen pitoisuusrajoja ylittämättä, voinee viranomainen tehdä päätöksen olla soveltamatta lannan polttoon jätteenpolttoasetusta tai soveltaa lievempää menettelyä. Tämä toisi toiminnanharjoittajalle tuntuvia kustannussäästöjä. Mikäli lannanpoltto jatkossakin luokitellaan jätteenpoltoksi, on vaarana, että kustannussyistä lantaa levitetään edelleen lietteenä pelloille, jolloin vesistöön pääsevät fosforimäärät ylittyvät monin paikoin tai vastaavasti kaatopaikat täyttyvät lannalla. Tässä tutkimuksen tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia päästöjä kenttäkokeiden avulla, jotta voidaan arvioida, onko jätteenpolttoasetuksen soveltaminen lannanpolttoon tarpeellista ilmaan vapautuvien päästöjen johdosta. Polttokokeet sovittiin tutkimuksen tilaajien (Ympäristöministeriö, Hippos ry) kanssa tehtävän kiinteistökokoluokan kaupallisella kattilalla, joka sijaitsi Työtehoseuran tiloissa Rajamäellä. Hevosenlannan polton päästöjä on tutkittu aiemmin Ruotsissa Luulajan yliopistossa, jossa on selvitetty muun muassa AB Swebo Flis and Energyn kehittämän kattilan polton päästöjä. Tässä hankkeessa sovittiin, että VTT evaluoi lisäksi Swebon toimittaman mittausraportin sisältöä verraten mitattuja pitoisuuksia jätteenpolttoasetuksen arvoihin ja huomiot tästä evaluoinnista kirjataan loppuraporttiin. Projektin tutkimusosapuolina hankkeessa toimivat Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, VTT sekä Työtehoseura, TTS. Projektiryhmässä olivat mukana tutkimusinsinööri Tuula Kajolinna ja erikoistutkija Tuula Pellikka VTT:ltä sekä tutkimusinsinööri Jyrki Kouki ja tutkimusinsinööri Kari Vuorio TTS:stä. Projektipäällikkönä toimi tutkimusinsinööri Harri Puustinen VTT:tlä.
5 5 (18) 2 Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa tehtiin koesarjat hevosenlannan polton ilmaan vapautuvien päästöjen selvittämiseksi Työtehoseuran (TTS) mittauslaboratoriossa Koekattilana oli kiinteistökokoluokan stokerisyöttöinen kaupallinen kattila (40 kw) ja tutkittavina polttoaineseoksina olivat: -hevosenlanta-sahanpuru sekoitettuna hakkeeseen -hevosenlanta-turve sekoitettuna hakkeeseen Tukipolttoaineena molemmissa seoksissa käytettiin haketta sellaisissa suhteessa, että poltto oli optimaalista lämpötehon ja savukaasun CO- pitoisuuden suhteen. Koekattila optimoitiin ajoparametrien suhteen, jonka jälkeen tehtiin jätteenpolttoasetuksen nro:362/2003 (WID) mukaiset päästömittaukset seuraavien komponenttien suhteen: Jatkuvatoimiset mittaukset: - rikkidioksidi, SO 2 - typen oksidit, NO x - orgaaninen kokonaishiili, TOC - hiilimonoksidi, CO - vetykloridi, HCl - vetyfluoridi, HF Kertaluonteiset mittaukset: - hiukkaset - raskasmetallit (kertaluonteinen näytteenotto ja analysointi) - dioksiinit ja furaanit (kertaluonteinen näytteenotto ja analysointi), PCDD/F Jatkuvatoimisia kaasumaisten komponenttien mittauksia tehtiin usean päivän aikana, jotta kattilan ajo-olosuhteet saadaan optimoitua. Hiukkasmittauksia tehtiin 3-4 kpl/tutkittava näyte. Muita kertaluonteisia, kerääviä näytteenottoja (dioksiini- ja furaanimääritykset sekä raskasmetallimittaukset) tehtiin yksi/ tutkittava polttoaine. Dioksiini- ja furaani- sekä raskasmetallimittaukset teetettiin alihankintana (Nablabs Oy).
6 6 (18) 3 Koejärjestelyt 3.1 Kokeissa käytetty polttotekniikka Polttokokeet tehtiin Säätötuli 20 stokeripolttimella, johon oli vaihdettu 40 kw:n palopää. Stokeripoltin oli kytketty Veto 30 poltinkattilaan (Veljekset Ala-Talkkari). Kattilan kilpiteho oli 30 kw. Kuvassa 1 on esitetty poltin-kattila-yhdistelmä kytkettynä Työtehoseuran lämpökoeasemalla Nurmijärven Rajamäellä. Kuva 1. Säätötuli stokeripoltin kytkettynä Veto 30 poltinkattilaan Työtehoseuran lämpökoeasemalla. Stokerissa polttoaine syötetään polttoainesiilosta kuljettimella palopäähän, joka on sijoitettu osittain kattilan tulipesään. Palopäässä on palamisilmapuhallin, jonka ilmamäärää voidaan säätää joko puhaltimen kierroksia muuttamalla tai kuristamalla imuaukkoa erityisellä säätöpellillä. Stokerin toimintoja ohjaa säätökeskus kattilaveteen sijoitetun termostaatin avulla. Kokeessa käytetyssä stokerissa ei ole automaattista sytytystä, vaan kattilaveden lämpötilan noustua säädetylle tasolle laite siirtyy ylläpitovaiheeseen. Siinä polttoainetta syötetään palopäähän vain sen verran, että palopäässä säilyy hiillos seuraavaa tehokäyntiä varten. Ohjauskeskuksessa on kaksi erillistä aikarelettä, joilla säädetään syöttöruuvin pyörimisen avulla polttoaineen määrää palopäässä.
7 7 (18) 3.2 Tutkitut polttoaineet ja niiden seokset Tukipolttoaineena käytettiin ylivuotisista rangoista tehtyä sekahaketta, joka sisälsi sekä lehtiettä havupuuta. Ylivuotisuudesta johtuen hake oli erittäin kuivaa. Hakkeen tilavuuspaino oli 160 kg/i-m 3 (kg/irtokuutiometri), muut hakkeen ominaisuudet on ilmoitettu taulukossa 1. TTS:n tekemien haastattelujen ja havainnoinnin perusteella ilmeni, että hevostalleilla käytetään kuivikkeena pääasiassa sahanpurua tai turvetta. Polttokokeisiin koepolttoaineet haettiin kahdelta suurelta tallilta, joissa kuivikkeen ja lannan seossuhteet olivat vakiintuneet. Metlan Kannuksen tutkimusaseman tekemät hakkeen ja lanta-kuivike-seosten analyysien tulokset esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Polttoaineiden analyysitulokset (Metla) Polttoaine Hake Sahanpurulanta Turvelanta Kosteus saapuessa, % 7,7 69,9 68,8 Tuhkapitoisuus kuiva-aineessa, % 0,45 2,86 17,5 Kalorimetrinen lämpöarvo, MJ/kg 19,98 19,84 17,03 Tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa, MJ/kg 18,56 18,55 15,75 Tehollinen lämpöarvo saapumiskosteudessa, MJ/kg 16,94 3,86 3,22 Tehollinen lämpöarvo saapumiskosteudessa, 4,7 1,1 0,9 kwh/kg 3.3 Optimointikokeet Koekattila optimoitiin ajoparametrien suhteen ennen mittauksia. Apuna tässä optimoinnissa käytettiin Työtehoseurassa pienille hakestokereille vakiintunutta mittauskäytäntöä, jossa stokeripolttimelle haetaan parhaat mahdolliset säätöarvot polttimen nimellisteholla polttoainekohtaisesti. Säädöillä pyritään löytämään palamisilmapuhaltimelle sellaiset säädöt, että kattilan nimellisteholla CO pitoisuus on mahdollisimman pieni ja CO 2 pitoisuus mahdollisimman suuri. Tämä säätöjen haku tehtiin puhtaalla hakkeella, jonka jälkeen samoja säätöjä käytettiin myös hake-lanta-seoksilla. Aluksi hakkeen joukkoon lisättiin lanta-kuivikeseosta siten, että hakkeen osuudeksi koko seoksesta tuli ensin 90 painoprosenttia. Tämän jälkeen hakkeen osuutta pienennettiin seuraavassa kokeessa aina 10 prosenttiyksikköä ja vastaavasti lanta-kuivike-seoksen osuutta suurennettiin 10 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti mitattiin kattilan tehoja ja COpitoisuuksia. Taulukoissa 2 ja 3 esitetään TTS:n optimointikokeissa tekemiä mittaustuloksia. Taulukko 2. Optimointikokeessa saatuja arvoja eri sahanpurun + lannan pitoisuuksilla. (Arvot ovat keskiarvoja tunnin mittausjaksolta). Sahanpurun + lannan osuus, % Savukaasun lämpötila, ºC Tulipesän yläosan lämpötila, ºC Kattilaveden lämpötila, ºC CO pitoisuus, ppm CO 2 pitoisuus, % 11,4 12,0 11,8 12,5 9,1 O 2 pitoisuus, % 9,3 8,7 8,9 8,2 11,3 Teho, kw 22,3 24, ,5 14,2
8 8 (18) Taulukko 3. Optimointikokeessa saatuja arvoja eri turve + lannan pitoisuuksilla. (Arvot ovat keskiarvoja tunnin mittausjaksolta). Turve + lannan osuus, % Savukaasun lämpötila, ºC Tulipesän yläosan lämpötila, ºC Kattilaveden lämpötila, ºC CO pitoisuus, ppm CO 2 pitoisuus, % 11,1 11,5 9,1 O 2 pitoisuus, % 9,7 9,3 11,5 Teho, kw 17,2 20,7 16,1 Taulukosta 2 ja 3 nähdään, miten CO pitoisuus alkaa nousta, kun seoksessa on yli 40 % kuivike-lantaseosta ja tällöin vastaavasti teho alkaa laskea. Tämän perusteella päädyttiin tekemään varsinaiset päästömittauskokeet seoksilla, joissa oli 60 % haketta ja loput 40 % lanta-kuivikeseosta. Kokeet tehtiin nimellisteholla. 4 Mittausmenetelmät 4.1 Työtehoseuran kattilaparametrien mittausmenetelmät Savukaasuista mitattiin happi-, hiilimonoksidi- ja hiilidioksidi-pitoisuudet jatkuvatoimisella savukaasuanalysaattorilla (Hartman & Braun). Hormin veto mitattiin alipainemittareilla. Keskuslämmitysveteen siirtynyt lämpömäärä mitattiin kahdella sarjaan kytketyllä lämpömäärälaskurilla. Savukaasun loppulämpötilat ja laitteen pintalämpötilat mitattiin termoelementeillä. Palamisilman lämpötila ja kosteus mitattiin Humitter 50U-anturilla (Vaisala) ja ilmanpaine mitattiin PTB101C-barometrilla (Vaisala). Polttoaineen sisältämä lämpömäärä määritettiin kalorimetrisen lämpöarvon ja kosteuden perusteella. Polttoaineen kulutus mitattiin punnitsemalla laitteissa käytetty polttoaine. 4.2 Päästöjen mittausmenetelmät Kaasumaisten komponenttien (SO 2, NO x, TOC, CO, HCl ja HF) pitoisuudet analysoitiin savukaasuista jatkuvatoimisella FTIR - monikomponenttianalysaattorilla (Gasmet Dx4000), jonka absorptiomatka oli 5 m. Mittausaikana kokeissa käytettiin 20 sekuntia. Happipitoisuus analysoitiin zirkoniumoksidikennolla (Gasmet Portable Sampling system). Kuvassa 2 esitetään tutkimuksessa käytetty FTIR- mittausmenetelmä.
9 9 (18) FT-IR C N2 4 Kuva 2. FTIR- mittausmenetelmä (1= karkeasuodatin, 2= lämmitettävä sondi, 3= lämmitettävä hienosuodin, 4= lämmitettävä linja, 5= pumppu, 6= kolmitieventtiili, 7= FTIR, 8= poisto) Savukaasujen hiukkaspitoisuudet määritettiin gravimetrisesti in-stack- menetelmällä, jossa hiukkaset kerätään savukanavassa olevalle kvartsikuitusuodattimelle ja suodattimen läpi imetty näytekaasumäärä määritetään kaasukellon avulla. Punnitun suodattimen ja imetyn näytekaasumäärän avulla lasketaan savukaasujen hiukkaspitoisuus (mg/m 3 ). Menetelmä perustuu standardiin EN Tutkimuksessa tehtyjen hiukkasnäytteenottojaksojen pituus oli 7 30 minuuttia. Kuvassa 3 esitetään hiukkasmittausjärjestelyt. Kuva 3. Hiukkaspitoisuuden mittausmenetelmä
10 10 (18) Raskasmetallipitoisuudet (As, Cd, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, Tl ja V) määritettiin kuplittamalla standardiin SFS-EN mukaisesti savukaasunäyte typpihappovetyperoksidiliuokseen. Näytteenottoaika oli kolme tuntia.. Elohopeapitoisuudet määritettiin kuplittamalla näyte standardin SFS-EN 13211:n mukaisesti kaliumdikromaattityppihappoliuokseen. Dioksiini-ja furaaniyhdisteet määritettiin kuuden tunnin näytteenotolla standardin EN 1948 mukaisesti. Kuvassa 4 esitetään raskasmetallien mittauksen periaate. Kuva 4. Raskasmetallien mittauksen periaate Kuvassa 5 esitetään dioksiinien ja furaanien mittauksen periaate Kuva 5. Dioksiinien ja furaanien mittauksen periaate
11 11 (18) 5 Tulokset 5.1 Hevosenlannanpoltosta mitatut pitoisuudet Työtehoseuran lämpökoeasemalla Nurmijärven Rajamäellä tehtyjen polttokokeiden tulokset esitetään taulukossa 4 ja mitatut pitoisuudet on esitetty taulukossa 5. Taulukko 4. Päästöjen mittausajankohdat Sahanpurulanta klo Kaasumaisten komponenttien (O 2, SO 2, NO x, TOC, CO, HCl ja HF) jatkuvatoiminen mittaus Turvelanta klo 10:22 19:05 10:39 18:44 PCDD/F-näytteenotto 10:45 16:45 11:20 17:20 Raskasmetallinäytteenotto 13:20-16:20 12:29 15:29 Hiukkasmittaukset 10:22-10:29, 16:53-17:23 17:45-18:15, 18:35-19:05 10:39-11:09, 17:30-18:00 18:13 18:43 Taulukko 5. Pitoisuudet kuivissa kaasuissa, NTP, (t= 0 C, p= 1013 Pa) ja O 2 = 11 %) Mitatut pitoisuudet koe Sahanpurulanta (40 %) + hake (60 %) Mitatut pitoisuudet koe Turvelanta (40 %) + hake (60 %) Hiukkaset mg/m ) 230 2) TOC mg/m ) 180 3) HCl mg/m HF mg/m 3 < 2 4) < 2 4) SO 2 mg/m NO x (NO + NO 2 ) mg/m (ilmaistuna NO 2 :na ) CO mg/m Cd+ TI mg/m 3 0,009 0,010 Hg mg/m 3 0,001 0,001 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V mg/m 3 0,17 0,32 PCDD/F I-TEQ ng/m 3 0,17 0,24 1) Neljän kokeen keskiarvo 2) Kolmen kokeen keskiarvo 3) TOC ilmoitettu kokonaishiilenä 4) HF- pitoisuudet alle määritysrajan, joka tässä matriisissa oli 2 mg/m 3 Kuvissa 6 9 on esitetty mitattujen kaasumaisten komponenttien (SO 2, NO x, TOC, CO ja HCl) pitoisuuksien ajalliset vaihtelut ja
12 12 (18) Purulanta (40 %) + hake (60 %) mg/m3, NTP, 11% O SO2 HCl 0 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 aika Kuva 6. SO 2 -ja HCl- pitoisuuksien ajallinen vaihtelu sahanpurulanta (40 %) + hake (60 %)- seoksella Purulanta (40 %) + hake (60 %) mg/m3, NTP, 11% O CO NOx TOC 0 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 aika Kuva 7. CO-, NO x (NO 2 :na ilmaistuna)- ja TOC- pitoisuuksien ajallinen vaihtelu sahanpurulanta (40 %) + hake (60 %)- seoksella
13 13 (18) Turvelanta (40 %) + hake (60 %) mg/m3, NTP, 11% O SO2 HCl 0 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 aika Kuva 8. SO 2 - ja HCl- pitoisuuksien ajallinen vaihtelu turvelanta (40 %) + hake (60 %)- seoksella Turvelanta (40 %) + hake (60 %) mg/m3, NTP, 11% O CO NOx TOC 0 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 aika Kuva 9. CO-, NO x (NO 2 :na ilmaistuna)- ja TOC- pitoisuuksien ajallinen vaihtelu turvelanta (40 %) + hake (60 %)- seoksella
14 14 (18) 5.2 Mitattujen tulosten evaluointi Taulukossa 6 on mitattuja tuloksia verrattu jätteenpolttoasetuksessa esitettyihin raja-arvoihin. Taulukko 6. Hevosenlannanpolttokokeet, mitattujen pitoisuuksien vertailu jätteenpolton rajaarvoihin. Pitoisuudet kuivissa kaasuissa, NTP,(t= 0 C, p= 101,3 kpa) ja O 2 = 11 %) Jätteenpolttoasetus, n:o 362/2003 raja-arvot vuorokausi ka. Mitatut pitoisuudet koe Sahanpurulanta (40 %) +hake (60 %) Mitatut pitoisuudet koe Turvelanta (40 %) + hake (60 %) Hiukkaset mg/m ) 230 2) TOC mg/m ) 180 3) HCl mg/m HF mg/m 3 1 < 2 4) < 2 4) SO 2 mg/m NO x (NO + NO 2 ) (ilmaistuna NO 2 :na ) mg/m ) CO mg/m Cd+ TI mg/m 3 0,05 0,009 0,010 Hg mg/m 3 0,05 0,001 0,001 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V mg/m 3 0,5 0,17 0,32 PCDD/F I-TEQ 1) Neljän kokeen keskiarvo 2) Kolmen kokeen keskiarvo 3) TOC ilmoitettuna kokonaishiilenä 4) HF- pitoisuudet alle määritysrajan, joka tässä matriisissa oli 2 mg/m 3 ng/m 3 0,1 0,17 0,24 5) Nimelliskapasiteetti enintään 6 tonnia / tunti Taulukosta 6 nähdään, että kokeessa 1 (sahanpurulanta+hake) savukaasujen mitatut hiukkas-, TOC-, CO-, ja PCDD/F-pitoisuudet ylittävät jätteenpolttoasetuksen vastaavat raja-arvot ja HCl-, SO 2 -, NO x -, Cd + TI-, Hg- ja raskasmetallipitoisuudet alittavat kyseiset raja-arvot. Vastaavasti kokeessa 2 (turvelanta + hake) mitatut hiukkas-, TOC-, NO x -, CO- ja PCDD/Fpitoisuudet ylittävät jätteenpolttoasetuksen vastaavat raja-arvot ja HCl-, SO 2 -, Cd + TI- ja Hg- ja raskasmetallipitoisuudet taas alittavat raja-arvot. HF- pitoisuus oli molemmissa kokeissa pienempi kuin käytetyn mittausmenetelmän havaittavuusraja (2 mg/m 3 ) näissä olosuhteissa, eikä vertailua jätteenpolttoasetuksen rajaarvoon (1 mg/m 3 ) voida tehdä. Käytännössä lannanpoltto kuivikemateriaalin kanssa tulkitaan jätteen rinnakkaispoltoksi, jolle päästöraja-arvot lasketaan niin sanotun sekoitussäännön mukaisesti jätteenpolttoasetuksen liitteessä II esitetyllä laskukaavalla. Tässä laskennassa huomioidaan jätteenpoltosta ja tavanomaisesti käytettyjen, sallittujen polttoaineiden poltosta syntyvien epäpuhtauksien rajaarvot laskettaessa rinnakkaispolton raja-arvoja.
15 15 (18) Jätteenpolttoasetuksessa on annettu päästö-raja-arvot jätteen rinnakkaispoltolle ainoastaan Cd + TI-, Hg-, raskasmetalli- ja PCDD/F-pitoisuuksille liitteessä II, kohdassa 3. Nämä raja-arvot ovat lukuarvoltaan samat kuin itse jätteenpoltossakin, mutta ne on määritetty 6 % O 2 - pitoisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä rinnakkaispolton raja-arvot edellä mainittujen komponenttien suhteen ovat tiukemmat kuin itse jätteenpoltossa. Taulukossa 7 on esitetty taulukon 6 pitoisuudet laskettuna 6 % O 2 pitoisuuteen ja verrattu niitä rinnakkaispolton raja-arvoihin. Taulukko 7. Hevosenlannanpolttokokeet, mitatut pitoisuudet kuivissa kaasuissa (NTP ja O 2 = 6 %) Jätteenpolttoasetus, n:o 362/2003 raja-arvot liite II, kohta 3 Mitatut pitoisuudet koe Purulanta (40 %) +hake (60 %) Mitatut pitoisuudet koe Turvelanta (40 %) + hake (60 %) Cd+ TI mg/m 3 0,05 0,014 0,015 Hg mg/m 3 0,05 0,0014 0,0011 mg/m 3 0,5 0,26 0,38 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V PCDD/F I-TEQ ng/m 3 0,1 0,25 0,36 Taulukosta 7 voidaan todeta, että PCDD/F-pitoisuudet ylittyvät molemmissa kokeissa, Cd + TI ja raskasmetallipitoisuuksien jäädessä jätteenpolton raja-arvoja pienemmiksi. Tässä on huomioitava se, että muille mitatuille komponenteille ei voida tehdä vertailua rinnakkaispolton raja-arvoihin, sillä näissä kokeissa käytetylle kattilakokoluokalle ja puupolttoaineelle ei missään asetuksissa ole annettu päästöjen raja-arvoja. Jätteenpolttolaitokset ovat kooltaan huomattavasti suurempia kuin maatilakokoluokassa käytettävät kattilat, ja ne on varustettu asianmukaisilla savukaasujen puhdistinlaitteilla. Vertailun vuoksi on taulukossa 8 esitetty puun pienpoltossa mitattuja pitoisuuksia hiukkasille sekä dioksiineille ja furaaneille (PCDD/F). Lähdetietona ovat Kuopion Yliopiston Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys - tutkimus (Pupo) sekä artikkeli Hübner, C., Boos, R, ja Prey, T. In-field measurements of PCDD/F emissions from domestic heating appliances for solid fuels.
16 16 (18) Taulukko 8. Puun pienpoltosta mitattuja hiukkas- ja PCDD/F-pitoisuuksia, (I-TEQekv.), kuiva kaasu, NTP, (t= 0 C, p= 101,3 kpa), O 2 =11 %. Pupo-projekti 1) Kiukaat Takkaleivinuunit Alapalokattilat Hakestokerit Hiukkaset 2) mg/mj ,2-161 Hiukkaset mg/m O 2 = 11 % 3) PCDD/PCDF, ng/mj 0,3 0,08 0,002 0,02 I-TEQ 1) PCDD/PCDF, I-TEQ, O 2 = 11 % 2) ng/m 3 0,6 0,2 0,004 0,04 Hübner & Boos & Prey 4) single stove boilers min max min max PCDD/PCDF, ng/mj 0,023 4,5 0,002 2,6 I-TEQ 1) PCDD/PCDF, I-TEQ O 2 = 11 % 2) ng/m 3 0,044 8,5 0,011 4,9 1) Kuopion Yliopiston Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys - tutkimus (Pupo) 2) Julkaisuissa ilmoitetut ominaispäästöt 3) Pitoisuudet on laskettu julkaisujen ominaispäästöistä standardin SFS 5624 mukaan. 4) Hübner, C., Boos, R, ja Prey, T. In-field measurements of PCDD/F emissions from domestic heating appliances for solid fuels. 6 Ruotsalaisen tutkimusraportin evaluointi Tämän tutkimuksen yhteydessä evaluoitiin myös ruotsalaisen tutkimusraportin Hevosenlannan ympäristöystävällinen polttaminen suomenkielinen käännös (R. Hermansson ja J. Lundgren/Luulajan teknillinen yliopisto, E. Pettersson/Energiatekninen keskus, ETC, Piteå, A. Lindgren, M. Forsberg/ABELKO Innovation sekä M. Jansson/AB Swebo Flis och Energi). Evaluoinnin tavoitteena oli selvittää, mitä jätteenpolttoasetuksen edellyttämiä mittauksia raportin tutkimuksissa oli tehty ja minkälaiset niiden antamat mittaustulokset ovat verrattuna jätteenpolttoasetuksen raja-arvoihin tai Työtehoseuran kattilalla suoritettuihin mittauksiin nähden. Raportissa kuvatut mittaukset oli tehty Bodenin koepolttolaitoksella ja Timrån ratsastusstadionin polttolaitoksella, mittausten tarkempi ajankohta ei kuitenkaan käy raportista selville. Bodenin koepolttolaitoksessa polttoaineena oli olkikuivike-hevosenlanta -seos ja Timråssa poltettiin kutterinpurukuivike-hevosenlanta -seosta. Jätteenpolttoasetuksen mukaisesti jätteenpoltossa mitattavia komponentteja ovat: - rikkidioksidi, SO 2 - typen oksidit, NO x - orgaaninen kokonaishiili, TOC - hiilimonoksidi, CO - vetykloridi, HCl
17 17 (18) - vetyfluoridi, HF - hiukkaset - raskasmetallit (kertaluonteinen näytteenotto ja analysointi) - dioksiinit ja furaanit (kertaluonteinen näytteenotto ja analysointi), PCDD/F Näistä komponenteista Luulajan yliopiston tekemässä raportissa oli esitetty mittaustuloksia CO-, NO x - ja hiukkaspitoisuuksille, ja näin ollen muiden komponenttien osalta arviointia ei voida tehdä. Taulukossa 9 esitetään Bodenin ja Timrån kokeiden tuloksia, joita raportista oli esitetty. Taulukossa 9 nämä pitoisuudet on muunnettu 11 % O 2 - pitoisuuteen jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaisesti ruotsalaisessa raportissa pitoisuudet on laskettu 10 % O 2 - pitoisuuteen. Taulukko 9. Bodenin ja Timrån koetuloksia (kuiva, NTP, 11% O 2 ) Boden Timrå Teho, kw CO, mg/m NO x, mg/m hiukkaset, mg/m Kun näitä tuloksia verrataan tässä raportissa esitettyihin Työtehoseurassa mitattuihin tuloksiin, nähdään, että Timrån hiukkaspitoisuudet ovat 65 kw:n kattilateholla % suuremmat ja 100 kw:n kattilateholla % suuremmat kuin tämän raportin hiukkaspäästöt sahanpurulanta + hake-poltossa. Turvelanta + hake-kokeessa vastaavat arvot ovat 65 kw:n kattilateholla % ja 100 kw:n kattilateholla % suuremmat. CO- pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin tämän raportin sahanpurulanta+hakemittausten CO- tulokset, mutta selvästi pienempiä kuin turvelanta +hake - kokeen tulokset, jotka johtuvat turvelannan ajoittain huonosta palamisesta. NO x - pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin tässä hankkeessa mitatut tulokset. Evaluoinnin johtopäätöksenä voidaan todeta, että raportissa esitetyt mittaustulokset Boden ja Timrån kokeista hiukkasten, CO- ja NOx- pitoisuuksien suhteen eivät oleellisesti poikkea Työtehoseuran kattilalla mitatuista arvoista, eivätkä näin ollen tuo oleellista uutta tietoa lannan poltosta. Lisäksi näissä kokeissa ei ollut mitattu muita jätteenpolttoasetuksen edellyttämiä komponentteja, joten vertailua näihin pitoisuuksiin ei voida tehdä. Tulosten vertailua vaikeuttaa myös se, että Bodenin ja Timrån kokeissa polttoaine oli ilmeisesti pelkkää lantakuivikeseosta, kun taas tässä hankkeessa polttoaineena käytettiin lannan, kuivikkeiden ja hakkeen seosta. 7 Yhteenveto Mittaustulokset osoittavat, että kokeessa 1 (taulukko 6, sahanpurulanta + hake) savukaasujen hiukkas-, TOC-, CO-, ja PCDD/F-pitoisuudet ylittävät jätteenpolttoasetuksen raja-arvot ja HCl-, SO 2 -, NO x -, Cd + TI-, Hg- ja raskasmetallipitoisuudet alittavat niille asetetut raja-arvot. Vastaavasti kokeessa 2 (taulukko 6, turvelanta + hake) mitatut hiukkas-, TOC-, NO x -, CO- ja PCDD/F-pitoisuudet ylittävät jätteenpolttoasetuksen vastaavat raja-arvot ja HCl-, SO 2 -, Cd + TI- ja Hg- ja raskasmetallipitoisuudet taas alittavat kyseiset raja-arvot.
18 18 (18) HF- pitoisuus oli molemmissa kokeissa pienempi kuin mittausmenetelmän havaittavuusraja (2 mg/m 3 ) näissä olosuhteissa, eikä vertailua jätteenpolttoasetuksen raja-arvoon 1 mg/m 3 voida tehdä. Kokeiden tulokset osoittavat, että sahanpurulanta + hake -seos palaa näissä olosuhteissa selvästi paremmin kuin turvelanta + hake -seos. Turvelanta + hake -seoksen huonompi palaminen voi johtua polttoaineen suuremmasta tuhkapitoisuudesta, pienemmästä lämpöarvosta ja paakkuuntumisominaisuuksista syöttösiilossa ja tulipesässä. Jätteenpolttoasetuksen raja-arvot on annettu laitoksille, joissa palaminen ja savukaasujen puhdistaminen on hallittua. Poltettaessa lantakuivike-hake-seosta kiinteistökokoluokan kattilassa, ylittivät savukaasujen hiukkas-, TOC-, CO-, ja PCDD/F-pitoisuudet jätteenpolttoasetuksen raja-arvot poltettaessa sahanpurulanta+hake-seosta.turvelanta-hakeseosta poltettaessa ylittyivät lisäksi sallitut NO x - pitoisuudet. Kun tässä hankkeessa mitattuja tuloksia verrataan puhtaan puun pienpolton päästöihin, havaitaan, etteivät näissä kokeissa mitatut lantakuivike + hake- polton päästöt oleellisesti poikkea puhtaan puun pienpolton päästöistä. 8 Lähdeluettelo Hevosenlannan ympäristöystävällinen polttaminen, Hermansson, R., Lundgren, J., Energiatekniikan osasto, Luulajan teknillinen yliopisto, Pettersson,E., Energiatekninen keskus, ETC, Pteå, Lindgren, A., Forsberg,M., ABELKO Innovation ja Jansson,M., AB Swebo Flis och Energi, 24 s. In-field measurements of PCDD/F emissions from domestic heating appliances for solid fuels, Hübner. C, Boos, R, ja Prey, T., 2003, Chemosphere 58 (2005) Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys (Pupo-projekti), Tissari, J., Salonen, R., Vesterinen, R., Jokiniemi, J., Kuopion Yliopiston Ympäristötieteen laitoksen monistesarja 2/2007, 138 s.+ 1 liite SFS-EN : Air quality. Stationary source emissions- Determination of low range mass concentration of dust-part 1: Manual gravimetric method, 2002 SFS-EN 13211: Air quality. Stationary source emissions. Manual method of determination of the concentration of total mercury, 2001 SFS-EN 14385: Air quality. Stationary source emissions. Determination of the total emission of As, Cd, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, TI and V, 2004 EN 1948: Air quality Stationary source emissions. Determination of the mass concentration of PCDDs/PCDFs and dioxin-like PCBs, 2006 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta N:o 362/2003
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotDibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet
151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA
MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren
LisätiedotYmpäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence
Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,
LisätiedotTermisen energiahyötykäytön ilmapäästöt
Kokoeko seminaari 16.2.2012, Kuopio Jätteiden energiahyötykäyttö Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Tissari Jarkko 1, Sippula Olli 1, Jokiniemi, Jorma 1,2 1 University of Eastern Finland, Department
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
LisätiedotRaportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016
KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3
LisätiedotBOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotRAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt
RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotKOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018
29.5.2019 KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018 Kuva: Paavo Terva 1 Yleistä Tässä raportissa käsitellään Hovinsaaren voimalaitoksen ympäristöluvan määräyksiä, niiden noudattamista
Lisätiedot1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4
EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotVAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET
VAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET 26.2.2007 Raportti nro 07R022 Otakaari 3 02150 Espoo Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite:
LisätiedotLausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta
Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotLannanpolttolainsäädäntö muuttui Mitä se tarkoittaa?
Huom: Esityksen pitämisen jälkeen on 13.12.2018 korjattu esityksessä ja lannan polttoa koskevassa ohjeessa ollut virhe typen oksidien päästörajaarvossa. Oikea typen oksidien päästöraja-arvo on 300 mg/m
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.
T302/A01/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL LTD., AIR QUALITY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.
T302/M02/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL LTD., AIR QUALITY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.
T302/A03/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL LTD., AIR QUALITY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
Lisätiedot1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017
1 (7) Miikka Saarinen 23.03.2018 UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017 UPM Specialty Papers Oy Puh. 0204 16 111 Kotipaikka Helsinki Tervasaari Faksi 0204 16 2369 Y-tunnus
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski
PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF
LisätiedotVALIO OY SEINÄJOEN TEHTAIDEN KUIVAIMIEN PÖLYPÄÄSTÖ- MITTAUKSET
Vastaanottaja Valio Oy Seinäjoen tehdas Kati Säippä PL 337 60101 Seinäjoki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.5.2017 Projektinro 1510033713 VALIO OY SEINÄJOEN TEHTAIDEN KUIVAIMIEN PÖLYPÄÄSTÖ- MITTAUKSET
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA
Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN
LisätiedotValtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö
Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 9/2006/2 Dnro LSY 2006 Y 85
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 9/2006/2 Dnro LSY 2006 Y 85 Annettu julkipanon jälkeen 17.5.2006 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus Oy Alholmens Kraft Ab:n Pietarsaaren
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T039 Liite 1.02 / Appendix 1.02 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL OY, RAMBOLL ANALYTICS RAMBOLL LTD, RAMBOLL ANALYTICS Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 44/09/1 Dnro Psy-2008-Y-205 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA
1 PÄÄTÖS Nro 44/09/1 Dnro Psy-2008-Y-205 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2009 ASIA Selvitys Tornion voimalaitokselta pääsevän savukaasun todellisista massapitoisuuksista, Tornio HAKIJA Tornion Voima Oy
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY
T111/M34/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T111 Nab Labs Oy,
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
LisätiedotIlmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotHelsinki No YS 1100
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (8) Helsinki 29.8.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 251 111 No YS 1100 ASIA Päätös Rosk'n Roll Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7)
Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian n huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan
LisätiedotHÄMEENKYRÖN VOIMA OY. Raportti 2018
HÄMEENKYRÖN VOIMA OY Raportti 2018 23.3.2018 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 3 4 Polttoaineiden laadun ja määrän tarkkailu... 4 5 Polton tarkkailu... 4 6 Savukaasujen
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. VERTAILUMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotPäästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla
Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla Ilmansuojelupäivät 2019 Johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT VTT beyond the obvious Esityksen sisältö Päästömittaukset: - jatkuvatoimiset mittausvaatimukset
LisätiedotTULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT
TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 7/2007/2 Dnro LSY 2006 Y 372 Helsinki Annettu
LÄNSI SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 7/2007/2 Dnro LSY 2006 Y 372 Helsinki Annettu 31.1.2007 ASIA Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitosta koskeva ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen koetoimintailmoitus
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotPäästömittauslaboratorioiden QAL2- ja AST-raporttien laadullinen evaluointi
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01365-09 Päästömittauslaboratorioiden QAL2- ja AST-raporttien laadullinen evaluointi Kirjoittajat: Pellikka, T., Puustinen, H. Luottamuksellisuus: julkinen 2(12) Raportin nimi Päästömittauslaboratorioiden
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä 30.3.2015 Viite 1510010636 006 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA
LisätiedotItä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus n Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot
LisätiedotUudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa
Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille Mari Eronen 9.3.2017 Johdanto Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien
LisätiedotPALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset
PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotTÄYDENNYKSEN LIITE 34-2
SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen 15.2.2019 SELVITYS ADVEN OY:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 1 TOIMINTAKUVAUS KPA JEPUA MIRKA 8,5 MWH KIINTEÄN
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2018 OSA IV: ILMAPÄÄSTÖTARKKAILUJEN ILMAPÄÄSTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 YHTEENVETO
Vastaanottaja Terrafame Oy Veli-Matti Hilla Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti vuosi 2018 Päivämäärä 19.2.2019 Projektinro 1510038629-012 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T197/M15/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, TKI JA PALVELUT, KYMILABS SOUTH-EASTERN FINLAND
LisätiedotTESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen
TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotJatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa
Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa 7.-8..19 Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Mittausmenetelmän ja mittalaitteen valintaan vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotJyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences
1 (11) MITTAUSSUUNNITELMA 26.6.2015 Tekijät: Jaakko Tukia Kimmo Puolamäki Mari Vasara 2 (11) Sisällys 1 Mittaussuunnitelman tavoite 3 2 Mitattavat kohteet 3 3 Mittausten toteutus 4 3.1 Mitattavat suureet
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2013 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Jätepolttoaineen määrä ja laatu... 2 Polttoaine... 2 Jätenumero... 2 Kuiva-aine %... 2 Määrä t/a 2013... 2 REF I ja II... 2 150101,
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä 19.2.2018 Viite 1510032108-015 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017 OSA IV ILMAPÄÄSTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO
LisätiedotLaatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011
Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
LisätiedotIsojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset
Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotHyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella
Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica
LisätiedotLIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2013 COM(2013) 919 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen
LisätiedotILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-854-9 3.11.29 Ilmalämpöpumpun Fujitsu AWYZ14LBC + AOYZ14LBC toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen lämpötilan asetusarvo
LisätiedotENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015
Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ
LisätiedotVTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland
VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T197/M17/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, TKI JA PALVELUT, KYMILABS SOUTH-EASTERN FINLAND
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotVOIMA. Swt& POHJOLAN Saate 1 (1) Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan voimalaitoksella. Ismo Orava 27.3.
V POHJOLAN Saate 1 (1) VOIMA Ismo Orava 27.3.217 Etelä-Suomen aluehallintovirasto PL 15 1311 HÄMEENLINNA kirjaamo.etela@avi.fi Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan voimalaitoksella
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2017
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2017 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotKOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018
29.5.2019 KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018 1 Yleistä Tässä raportissa käsitellään Hyötyvoimalaitoksen ympäristöluvan määräyksiä, niiden noudattamista sekä mittaus- ja analyysituloksia
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotUUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA
UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö
Lisätiedot