Väestöennusteisiin ja toteutuneeseen kehitykseen perustuvat arviot kuntakohtaisista jätevesimääristä vuosille ovat seuraavat:

Transkriptio

1 Yk 3/17 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE VIEMÄRILAITOSTOIMINTA 1.1 Lähtökohta 1.2 Vesimääräennusteet Keski-Uudenmaan meriviemärin siirtoviemärijärjestelmän piirissä on jäsenyhteisöjen alueella yhteensä noin asukasta. Liikelaitoskuntayhtymän kokoamat jätevedet puhdistetaan 1994 valmistuneessa Viikinmäen keskuspuhdistamossa, josta on hankittu 18,5 milj. m³:n keskimääräistä vuosivesimäärää vastaavasti (15,4 %) kapasiteettia. Siirtoviemärijärjestelmän laitos- ja viemäriliitoskohteet sekä varajärjestelmän viemärit on esitetty piirustuksessa 1. Veden ominaiskäytön odotetaan tulevaisuudessa pysyvän vakiona: Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Sipoossa keskimäärin noin 170 l/as/d pois lukien suurteollisuus (Oy Sinebrychoff Ab ja Arla Oy). Vantaalla on vesihuoltoverkoston mitoituksessa eroteltu asutuksen ominaiskulutus (150 l/as/d), yleinen kulutus (55 l/as/d) sekä tavallisten työpaikkojen vedenkäyttö (70 l/tp/d) ja suurkäyttäjien vedenkäyttö. Ominaiskäyttö on Vantaalla kaikki käyttäjäryhmät mukaan lukien ollut noin l/as/d. Kuntien viemäristöjen vuotavuus on nykyisin keskimäärin noin 5000 m³/a/km (vertailuperusteena verkostopumppaukset). Vuotavuutta on tavoitteena vähentää verkostoja saneeraamalla ainakin 20 % vuoteen 2035 mennessä. Väestöennusteisiin ja toteutuneeseen kehitykseen perustuvat arviot kuntakohtaisista jätevesimääristä vuosille ovat seuraavat: Jätevesimäärät, milj. m 3 /v Kunta Järvenpää 3,33 3,30 3,30 3,6 3,8 Kerava 3,60 3,40 3,40 3,7 3,9 Tuusula 3,12 3,10 3,10 3,4 3,6 Vantaa / HSY 5,53 5,75 5,75 6,1 6,3 Vantaa / VKV 0,52 0,55 0,55 0,6 0,6 Mäntsälä/Ohkola 0,13 0,13 0,15 0,2 0,2 Muut 0,34 0,55 0,55 0,6 0,6 Kuntayhtymä yht. 16,57 16,78 16,80 18,2 19,0 Sipoo 0,60 0,65 0,65 0,7 0,8 Pornainen 0,24 0,23 0,23 0,3 0,4 Yhteensä 17,41 17,66 17,68 19,2 20,2

2 2

3 3 Kohta 'muut' sisältää viemäritunnelin vuotovedet. Sipoolla on oma osuus keskuspuhdistamoon, mutta Pornainen on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) puhdistamo-osuudessa ilman omaa osuutta. Vesimääräennuste edustaa hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisvuotta. Vaihtelu voi olla ±1,5 milj. m³/v vuotovesistä riippuen. KUVESin nykyinen puhdistamo-osuus (18,5 milj. m³) riittää arviolta vuoteen 2025 saakka, sillä Sipoon, Pornaisten, Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy:n (Okmetic Oyj) ja Vantaan Ylästön jätevesiä ei lueta kuntayhtymän varaukseen (Kuva 1). 1.3 Tavoitteet Kuva 1. KUVESin kokonaisvesimäärän kehitys vuosina ja ennuste vuosille Kuntien viemäristöjen ja kuntayhtymän omien siirtoviemärien vuotovesien määrän seuranta ja toimet niiden vähentämiseksi ovat jatkuvasti tärkeä työkohde. Viikinmäen uuden ympäristöluvan (Nro 240/2015/2, Dnro ESA VI/341/04.08/2013) mukaisesti viemäriverkostoista tehtäviin kuntokartoituksiin perustuvaa verkoston saneerausohjelmaa hule- ja vuotovesien määrän vähentämiseksi on pidettävä yllä ja päivitettävä kahden vuoden välein. Esitys kunnille: Vanhaa viemäriverkostoa tulee saneerata suunnitelmallisesti vuotovesien vähentämiseksi. KUVES toimittaa tammikuun lopussa jäsenkuntien viemärien saneeraustoimenpiteitä ja vaikuttavuutta koskevat tiedot HSY:lle Viikinmäen puhdistamon ympäristölupavelvoitteen täyttämiseksi.

4 4 Tavoitteet siirtoviemärien käytölle: Laadullinen tavoite: Siirtoviemärit pumppaamoineen ja jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnossa säännöllisin tarkastuksin ja huolloin. Sitova tavoite: Jäteveden ylivuotoja vesistöön ei esiinny. Tavoitteet loka-autoaseman käytölle: Laadullinen tavoite: Ehkäistään haitallisten ja luvattomien lokakuormien purku jätevesitunneliin. Sitova taloudellinen tavoite: :n nettotulos. Siirtoviemärien ja loka-autoaseman käyttökustannusten arvioidaan kehittyvän vesimäärän kasvaessa seuraavasti: Vuosi Siirtoviemärien käyttö, Loka-autoaseman käyttö, Täydennys- ja peruskorjausinvestoinnit Pumppaamot ja mittausasemat edellyttävät vanhetessaan peruskorjaustöitä. Tunneliviemärien kapasiteetti on tulevaisuudessakin riittävä, mutta kalliorakenteiden kuntoa on tarkastettava säännöllisesti. Tunnelin betonirakenteet (ruiskubetonointi, paineseinät ja pohjalaatta) ovat alttiina syövyttäville kaasuille ja vaativat vanhetessaan peruskorjausta. Lisäksi putkiviemärien kapasiteetti voi käydä riittämättömäksi 2020-luvun lopulla. Siirtoviemäri-investoinneissa varaudutaan peruskorjausinvestointeja seuraavasti: 2018 Kulomäen loka-autoaseman laitteistosaneeraus Savion tunneliliitoksen valaistuksen uusiminen Pihlajamäen pumppaamon SIA-saneeraus: sähkö-, ilmastointi- ja automaatiourakan toteutus, Kulomäen ja Koffin viettoviemäriputkien uusiminen Kulomäen ja Koffin ajotunneliden rusnaus YHTEENSÄ Tunnelin peruskorjaustöiden toteutus ( ), Sipoon Talman mittausaseman peruskorjaus (2020), Kulomäen ilmanvaihtoaseman poistoilmapiipun korotus ( ). ei arviota Kaukovalvontajärjestelmän uusiminen ( ) ei arviota

5 5 Jätevesitunnelin varajärjestelmän parantamismahdollisuudet selvitetään HSY:n viemärimallinnuksen 2016 pohjalta yhteistyössä HSY:n kanssa vuonna Hyrylän siirtoviemärin loppupään putkikoon suurentaminen ja Korkinmäen mittausaseman uusiminen tulee toteutettavaksi yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa myöhemmin ( ). Kustannusarvio on 3 milj.. Järvenpään siirtoviemärin kapasiteetti tulee tarkasteltavaksi lähivuosina. Investointeihin varataan määrärahoja seuraavasti: Vuosi Täydennys- ja peruskorjaustyöt, Puhdistuksen käyttökustannukset Kuntayhtymä maksaa jäteveden puhdistamotoiminnan käyttökustannuksista HSY:lle vesimääränsä mukaisen osuuden ja lisäksi yhteissummasta laskettuina yleiskuluina 13 %. Ennakkohinta muodostuu suunnittelukauden alussa seuraavasti: - käyttö- ja kunnossapitokustannukset 11,0 snt/m³ - yleiskulut 13 % 1,4 12,4 snt/m³ Jätevesien puhdistamisen ja siihen liittyvien toimintojen käyttökustannusten kehitys arvioidaan kiinteistöverot mukaan lukien seuraavaksi: Vuosi Puhdistamon käyttö, Keskuspuhdistamon investoinnit Puhdistamolla varaudutaan investointeihin ja täydentäviin perusparannustöihin seuraavasti: Vuosi Puhdistamoinvestoinnit, Investointikustannuksia nostaa suunnittelukaudella mm. rejektivesien erilliskäsittely (v ) ja purkutunnelin kahdentaminen välillä Viikinmäki-Viikki (v ). Vuosille 2022 ja 2023 on suunnitteilla fosforinpoiston tehostaminen jälkikäsittelyllä, josta KUVESin kustannusosuus olisi n. 1,6 milj. /vuosi.

6 6 KUVESin viemäröintialueen voimakkaan väestökasvun seurauksena viemärivesimäärät tulevat kasvamaan. Tämän takia on varauduttava hankkimaan lisää vesimääräkapasiteettia Viikinmäen puhdistamosta 2020-luvun puolivälissä Lietteen käsittely ja sijoitus Puhdistamolla jätevedestä erotettu liete kunnostetaan mädättämällä ja kuivataan lingoilla. Lietettä syntyy KUVESin vesimäärästä noin tonnia vuodessa. KUVESin jäsen yhteisöillä on velvollisuus ottaa vastaan lietettä jätevesimääräänsä vastaava osuus. Tuusula ja HSY järjestävät lieteosuutensa hoidon HSY:n kompostointiasemalla Sipoon Metsäpirtissä. Järvenpää ja Kerava ovat hoitaneet oman lieteosuutensa ( t/v) kompostoinnin muualla oman kuntansa ulkopuolella. 2. VESISTÖJEN KUNNOSTAMINEN 2.1 Lähtökohta Keravanjokea, Tuusulanjärveä sekä Rusutjärveä on kunnostettu luvulta alkaen kunnostussuunnitelmien pohjalta. Keravanjoen ja Rusutjärven tila ja veden laatu paranivat selvästi 1990-luvulla. Tuusulanjärven tila parani Järvenpään jätevesikuormituksen poistumisen (1979) jälkeen aluksi hitaasti, mutta vuodesta 1997 lähtien toteutetut tehokkaat Tuusulanjärven kunnostushankkeessa toteutetut kunnostustoimet ovat nopeuttaneet järven tilan paranemista. 2.2 Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kuormittavasta toiminnasta vastuussa oleviin osapuoliin siten, että toimialueella - kaikki taaja-asutus liitetään mahdollisimman nopeasti viemäriverkostojen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, - viemäriverkoston ulkopuolelle jäävältä haja-asutukselta edellytetään talousjätevesiasetuksen (157/2017) nojalla tehokasta jätevesien puhdistusta - taajamahulevesien virtaamahuippujen tasaamista ja vesistökuormituksen vähentämistä edistäviä ratkaisuja (mm. veden imeytysrakenteet katu- ja korttelialueilla ja viheralueiden tasausaltaat) toteutetaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla. Maataloudesta aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään mm. suojakaistojen ja -vyöhykkeiden sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden avulla. Ensisijaisen tärkeitä ovat kuitenkin viljelijöiden omilla peltolohkoillaan suorittamat viljelytekniset toimenpiteet maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää ja vesiensuojeluneuvontaa hyödyntäen.

7 7 2.3 Keravanjoen alue 2.31 Hoitotoimet Keravanjoella Päijänne-tunnelista pumpataan touko-elokuussa Keravanjokeen lisävettä, joka lisää virtaamaa kuivina kesinä ja parantaa veden laatua mm. bakteerija fosforipitoisuuksia laimentamalla. Tavoitteena on pitää Keravanjoki uimakelpoisena läpi kesän. Vettä johdetaan sääolosuhteista riippuen yleensä 3,5-4,0 milj. m³/vuosi. Lisävirtaama on täydellä teholla 0,8 m³/s. Tavoitteiden toteutumisen indikaattorina on Keravanjoen veden uimakelpoisuus, jota kuvastaa veden hygieeninen laatu ilmaistuna yleisten uimarantojen veden mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttävien näytteiden osuutena kaikista näytteistä (fekaaliset kolit/escherichia coli <500 kpl/100 ml ja enterokokit<200 kpl/100 ml). Ohjeellinen tavoite vuodelle 2018: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden osuus vähintään 83 % 4-vuotisjakson ( ) keskiarvona neljällä intensiivisen seurannan havaintopaikalla Kustannukset Keravanjoella Lisäveden johtamisen kustannukset ovat noin 3,0 snt/m³ eli /vuosi ja ne muodostuvat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perusmaksuista, Kymijoen voimalakorvauksista ja Ridasjärven pumppaamon käyttökustannuksista sekä vesistöseurannasta. Kustannuksiin osallistuvat sovituin jakosuhtein kuntayhtymän kolme jäsenkuntaa sekä Vantaa (55 %), Helsinki (9 %) ja Hyvinkää (4 %). Arvio Keravanjoen hoitotoimista ja vedenlaadun seurannasta kunnilta vuosittain laskutettavista maksuista on seuraava: Vuosi Hoitotoimet, tuhatta Muut kunnostustyöt Keravanjoen alueella Ridasjärven hoito- ja käyttösuunnitelman (2001) tavoitteena on vedenlaadun parantamisen ohella estää huolestuttavan nopeasti tapahtuvaa umpeenkasvua. Keinoja voivat olla kesävedenpinnan nosto (n. 5 cm) ja vesikasvien niitto. KUVES varautuu tarvittaessa osallistumaan yhteishankkeissa järven hoitotoimiin ja vesioikeudellisen luvan täydentämiseen pohjapadon vähäiselle korotukselle. Haarajoen altaan säännöstelypadon muutos pohjapadoksi on tavoitteena toteuttaa yhteistyöhankkeena valtion, Järvenpään kaupungin ja säännöstelypadon omistavan perikunnan kesken.

8 8 2.4 Tuusulanjärven alue 2.41 Hoitotoimet Tuusulanjärven alueella Rusutjärvi rehevöityi voimakkaasti 1980-luvulla. Järven tila parani luvulla hoitokalastusten ( , ) ja vuonna 1992 aloitetun lisävesijuoksutuksen ansiosta luvulla on Tuusulan kunnan rahoituksella kunnostettu rehevöityneitä rantoja sekä laadittu järvelle alustava kunnostusohjelma v Kunnostussuunnitelma päivitettiin vuonna 2012 kunnan toimeksiannosta konsulttityönä ja jatkossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus koordinoi järven seurantaryhmän työtä. Rusutjärveen pumpataan lisävettä Päijännne-tunnelista pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä on myönteinen vaikutus myös Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen kesävedenkorkeuksiin kuivakausina. Lisäveden tavoitteellinen määrä on noin 2,5-2,8 milj. m³ vuodessa ja lisävirtaama kesäaikana on 0,2 m³/s. Kustannukset ovat a vuodessa eli 1,7 senttiä/m³ (+yleiskulut n. 22 %). Kustannuksiin osallistuvat Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kuntayhtymä säännöstelee Tuusulanjärven vedenkorkeutta vesioikeuden lupapäätöksen (1989) mukaisesti vesiensuojelun, virkistyskäytön ja tulvasuojelun tarpeita varten. Säännöstelyn hoidossa voidaan tulvajuoksutukset hoitaa jatkossa aikaisempaa tarkemmin, sillä säännöstelypadon luukun muutos sähkökäyttöiseksi toteutui syksyllä 2015 ja sen liittäminen kaukoohjattavaksi toteutettiin vuonna Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustyöt on vuodesta 1999 lähtien rahoitettu Tuusulanjärvi-hankkeessa, johon eivät sisälly lisäveden johtaminen, säännöstely eivätkä kuntien viemäröintityöt. Hankkeen kustantavat pääasiassa Järvenpää, Tuusula ja valtio kuntayhtymän koordinoidessa hanketta. Hoitotoimilla pyritään vähentämään järven sisäistä ja ulkoista ravinnekuormitusta Vedenlaadun kehitys ja tavoitteiden toteutumisen seuranta Rusutjärvellä toteutumisen indikaattorina on levien määrä. Ohjeellinen tavoite: Uimakelpoisuuden turvaaminen koko kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktonbiomassan vähentämistä alle tason 10 mg/l. Pitemmän aikavälin tavoitteena hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä.

9 3. HALLINTO 3.1 Lähtökohdat 4. TALOUS 4.1 Lähtökohta 9 Tuusulanjärvellä tavoitteiden toteutumisen indikaattoreina on levien määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus. Sitova tavoite: a-klorofyllin pitoisuustaso vuonna 2018 on korkeintaan 25 µg/l 3-vuotisjakson ( ) keskiarvona. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset eikä sinilevien massaesiintymisiä normaalisti esiinny. Ohjeellinen tavoite: Pitemmän aikavälin tavoitteena hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä Kustannukset Tuusulanjärven alueella Tuusulanjärven vedenlaatu on kunnostustöiden ansiosta parantunut merkittävästi, mutta sinilevistä voi olla vielä ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Järvi on yhä rehevä suuren haja- ja sisäkuormituksen vaikutuksesta ja kunnostustöitä on jatkettava ennen kuin tavoitteena oleva hyvä tila saavutetaan. Tuusulanjärven tutkimusten, suunnittelun, vesistöjen hoidon ja kunnostustöiden toteuttamisen sekä seurannan arvioidut kustannukset ovat: Summat, 1000 Vuosi Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteet Ravintoketjukunnostus Rantojen kunnostus Hapetus/sedimentin kunnostus Yhteiset Kiinteät yleiskulut Yhteensä Hankkeen kokonaiskustannuksissa on mukana /v Uudenmaan ELYkeskuksen arvioituna avustusosuutena. Vuoden 2018 alusta lukien KUVESin operatiivisesta toiminnasta vastaa Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV). TSV:llä ja KUVESilla on yhteinen toimitusjohtaja ja muu henkilökunta siirtyy vuoden alussa TSV:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja nykyisillä ehdoilla. Sopijapuolet jatkavat toimintaansa omina oikeushenkilöinä säilyttäen omat omaisuutensa ja perussopimuksensa ja TSV hoitaa ja vastaa KUVESin tehtävistä palvelusopimuksen nojalla omakustannushintaan. Liikelaitoskuntayhtymän talous on perussopimuksessa jaettu käyttö- ja pääomatalouteen. Käyttömenojen yhteiset menot sekä viemärilaitos- ja

10 4.2 Käyttötalous 10 puhdistamotoiminta katetaan käyttömaksuilla sekä pääoma- ja korkomenot vuosimaksuilla. Kuntayhtymän budjetoinnissa ja kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolain mukaista jaottelua: Vuosi TA Toimintakulut, M 3,4 3,1 3,6 3,4 3,5 Käyttömaksu, snt/m³ 15,7 15,9 15,4 16,6 16,2 Suunnitelmapoistot, M 2,35 1,56 1,61 1,14 1,13 Vuosimaksu, snt/m³ 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Taloudenhoidossa on tulojen kertymisen erilaisuuden ja erilaisten maksuperusteiden vuoksi erotettu viemärilaitostoiminta mukaan lukien yhteiset kustannukset ja vesistöjen kunnostus toisistaan. Vesistöjen hoidon tuloista (pois lukien Tuusulanjärvi-projekti) siirretään yleiskustannuslisänä vuonna 2018 kattamaan osuuttaan yhteisistä kustannuksista. Yleiskustannuslisä sisältää osuudet toimitusjohtajan ja toimistohenkilöstön palkkakuluista ja muista toimisto- sekä hallintokuluista. Tuusulanjärvi-projekti sisältyy kuntayhtymässä kokonaan käyttötalouteen. Projektilta laskutetaan kiinteää yleiskustannuslisää vuodesta 2018 lähtien kattamaan osuuttaan yhteisistä toimisto- ja hallintokustannuksista Viemärilaitostoiminta Yhteiset kustannukset, siirtoviemärien käytön ja puhdistamon käytön kustannukset ovat seuraavat: Vuosi Summat, 1000 a Yhteiset Siirtoviemärit Loka-autoasema Puhdistamo Yhteensä Käyttötulot muodostuvat pääosin vesimäärän perusteella maksettavista käyttömaksuista. Käyttömaksun yksikköhinnaksi vuonna 2018 on arvioitu 16,3 snt/m³. Vuosi ennuste Yksikköhinta, snt/m³ Käyttömaksu 16,7 16,3 16,4 16,6 16,6 16,7

11 11 Oy Sinebrychoff Ab:n käyttösopimuksen mukaan peritään Keravalta juomatehtaan prosessivesistä noin 2,0-kertaiseksi korotettua käyttömaksua. Viemärilaitoksen käytön taloudellisuusmittarin seuranta: Mittarina ovat käyttökustannukset jätevesimäärän yksikköä kohti, mitä luonnehtii jäsenkunnilta ja muilta liittyjiltä perittävä käyttömaksu ( a/m³). Käyttömaksun yksikköhinnan kehitys on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Käyttömaksun ja vuosimaksun kehitys Kuntakohtaiset käyttömaksut ovat riippuvaisia kuntien vesimäärien kehityksestä. Kuukausittain perittävien käyttömaksuennakoiden tasaus tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä joko lisäperintänä tai palautuksena. Vuotuiset käyttömaksuennakot ja muut tulot ovat vesimääräennusteiden perusteella seuraavat (2017 ennuste 16,2 snt/m³:n mukaisena): Vuosi ennuste Summat, 1000 Järvenpää Kerava Tuusula Vantaa/HSY VKV Oy Sipoo Mäntsälä+Pornainen Käyttömaksuennakot Muut tulot Toimintamenot

12 Investoinnit 4.22 Vesistöjen hoito Vesistöjen veden laadun seurannan, yleissuunnittelun ja hoidon menot katetaan kunnostusmaksuin, joiden määräytymisestä on sopimukset tai kuntien valtuustojen päätökset. Kunnostusmaksut ovat seuraavat: Vuosi Summat, 1000 Järvenpää 15, Kerava 31, Tuusula 67, Vantaa 90, Helsinki 12, Hyvinkää 5, Yhteensä 222, Lisäksi Golf-Talmalta Keravanjoen kasteluvedestä perittävä maksu on v päivitetyn sopimuksen mukaisesti vuosittain noin Tuusulanjärvi-hanke KUVES hoitaa Tuusulanjärvi-hankkeen talouden käyttötaloutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa pääosasta kustannuksia. Uudenmaan ELY-keskuksen harkinnanvaraista vesienhoitoavustusta haetaan vuosittain ja se kohdennetaan kunnostushankkeen toimenpiteisiin. Tuusulanjärvi-projektille esitetään jatkorahoitusta seuraavasti: Vuosi Summat, 1000 Järvenpää Tuusula Valtion osuus Yhteensä Viemärilaitoksen ja vesistöjen investoinnit ovat kuntayhtymän taloudessa seuraavat: Vuosi Summat 1000 Siirtoviemärit Puhdistamo Viemärilaitos yhteensä Vesistöinvestointeja ei ole näköpiirissä.

13 Korot, poistot ja rahoitus 4.41 Viemärilaitostoiminta Perussopimuksen mukaan pääoma- ja korkomenot katetaan viemärivesimäärien mukaan kerättävillä vuosimaksuilla. Kun investoinnit ovat koko 2000-luvun ajan olleet suhteellisen pienet aikaisempaan verrattuna, ovat tilinpäätökset runsaan 10 viime vuoden aikana olleet suunnitelmallisesti huomattavan alijäämäisiä suurten poistojen takia. Puhdistamon ja viemäritunnelien täysiä poistoja ei ole ollut perusteltua kerätä vuosimaksuissa, koska korvausinvestointien tarve on tulevaisuudessakin melko vähäinen. Vuosimaksun yksikköhinta on vuodesta 2012 lähtien ollut 6 snt/m³. Vuonna 2018 vuosimaksua joudutaan nostamaan tasolle 8 snt/m³. Osa ensi vuoden investoinneista voidaan kattaa viemärilaitoksen 1,2 M :n ( ) rahoitusomaisuudesta. Vuosille kohdistuu merkittävää korotustarvetta arviolta snt:iin/m³. Tästä huolimtta myös lainaa jouduttaneen ottamaan v Vuosi ennuste Summat, 1000 a Vuosimaksut Investoinnit Rahoitusjäämä (+) Rahoitustarve (-) Vuosimaksun yksikköhinnan kehitys on seuraava (kuva 2). Vuosi TA Yksikköhinta, snt/m³ Vuosimaksu ,5 Viemärilaitoksen investointien ja rahoituksen ohjeellinen tavoite: Investointien ja niiden rahoituksen kustannuksia vesimäärää kohti seurataan vuosimaksun ( /m³) avulla. Vuosimaksu pidetään mahdollisimman vakaalla ja ennustettavalla tasolla. Kuntayhtymän lainamäärä on kunkin vuoden lopun tilanteessa seuraava: Vuosi Lainat, 1000 a

14 14 Kuva 3. Lainakannan kehitys vuodesta 1993 alkaen (31.12.) Vuosia 2014 ja 2016 koskevien poistosuunnitelman tarkistusten seurauksena viemärilaitoksen suunnitelmapoistot ovat suunnittelukauden alkuun mennessä pienentyneet noin 1,1 milj. :oon. Merkittäviä uusia alijäämiä ei arvioida suunnittelukaudella kertyvän. Kun investointitason arvioidaan suunnittelukaudella olevan poistojen tasoa korkeampi, muodostuvat tilinpäätökset pikemminkin ylijäämäisiksi luvun puolivälissä jouduttaneen vuosimaksua edelleen korottamaan lisäkapasiteetin hankkimiseksi jätevedenpuhdistamolta, jos vesimäärä ylittää kuntayhtymän nykyisen kapasiteetin (18,5 milj. m 3 ) Vesistötyöt Kuntayhtymän investointiluonteisiin menoihin vesistöjen kunnostusrahastosta käytettävissä oleva pääoma oli n Kunnostusrahasto tulee pääosin käytetyksi vuonna 2017 aloitetun vesistökaukovalvonnan ala-asemien saneeraukseen. Tuusulanjärvi-hankkeen toimenpiteet toteutetaan erillisrahoituksella käyttötalouden puitteissa.

15 Yhteenveto talousarvioista vuosille ja talousarviosuunnitelma Yhteenveto (tuhansina euroina) Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Ts 2022 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikevaihto Toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset INVESTOINTIOSA Investoinnit TULOSLASKELMAOSA Liikevaihto (- sis.) Toimintakulut (- sis.) Tomintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Rahastojen muutos, vähennys (+)/lisäys (-) 80 Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSLASKELMAOSA Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investoinnit Toimintapääoman muutos

16 Yhteenveto jäsenyhteisöjen maksuista Jäsenyhteisöiltä perittävät maksut ovat suunnitelman mukaan: TA 2017 Vuosi ennuste TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 Summat, 1000 euroa Järvenpää Viemärilaitos * käyttömaksu * vuosimaksu Vesistöt * kunnostusmaksu * erillisrahoitus Kerava Viemärilaitos * käyttömaksu * vuosimaksu Vesistöt * kunnostusmaksu Tuusula Viemärilaitos * käyttömaksu * vuosimaksu Vesistöt * kunnostusmaksu * erillisrahoitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Viemärilaitos * käyttömaksu * vuosimaksu Vantaa Vesistöt * kunnostusmaksu

17 Taseeseen vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneen alijäämän kattaminen peruspääomasta Yhtymäkokous päätti hyväksyä taseeseen vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneen ,65 n alijäämän kattamisen osittain tai kokonaan peruspääomasta vuoden 2017 ja/tai 2018 tilinpäätöksessä sekä hyväksyä peruspääomasta katettavan määrän alijäämästä myöhemmin seuraavissa yhtymäkokouksissa. Vuosille hyväksytyssä taloussuunnitelmassa on esitetty, että vuoden 2014 loppuun kertyneestä alijäämästä 7,5 milj. a katetaan peruspääomasta vuoden 2017 tilinpäätöksessä ja loppuosa (7,47 milj. a) mahdollisesti vuoden 2018 tilinpäätöksessä erillisillä yhtymäkokouksen päätöksillä. Johtokunta päätti ehdottaa yhtymäkokoukselle että se hyväksyisi vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneestä ,65 n alijäämästä katettavan a peruspääomasta vuoden 2017 tilin-päätöksessä, jolloin uusi peruspääoma on ,44 a. Ja että yhtymäkokous hyväksyisi vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneestä alijäämästä jäljelle jäävän loppuosan ,65 milj. a katettavaksi mahdollisesti vuoden 2018 tilinpäätöksessä erillisellä yhtymäkokouksen päätöksellä. Yhtymäkokous hyväksyi johtokunnan ehdotukset yksimielisesti.

18 18 K U N T A K O H T A I N E N J Ä T E V E S I M Ä Ä R Ä E N N U S T E Kuntayhtymän laitoksen kokonaisvesimäärät, milj. m³/v Kunta T o t e u t u m a E n n u s t e Järvenpää 3,17 3,73 3,14 3,15 3,33 3,24 3,3 3,3 3,3 3,3 3,4 3,4 Kerava 3,09 3,88 3,44 3,21 3,6 3,34 3,5 3,4 3,4 3,4 3,5 3,5 Kaupunki 2,51 3,33 2,85 2,7 3,11 2,92 3, Koff 0,59 0,55 0,59 0,51 0,49 0,42 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 Tuusula 2,91 3,57 2,92 2,78 3,12 3,04 3,1 3,1 3,1 3,1 3,2 3,2 Hyrylä 1,98 2,44 1,91 1,81 2,02 2,13 Jokela 0,53 0,68 0,54 0,51 0,58 0,55 Kellokoski 0,39 0,46 0,47 0,46 0,52 0,36 Vantaa 5,38 6,24 5,47 5,11 5,53 5,66 5,7 5,8 5,8 5,8 5,8 5,8 Korso-Rekola 3,09 3,62 3,14 3,05 3,21 3,31 Kehätien alue 2,04 2,36 2,09 1,83 2,13 1,9 Ylästö 0,25 0,26 0,24 0,23 0,19 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 VKV Oy 0,47 0,47 0,49 0,49 0,52 0,53 0,54 0,55 0,55 0,55 0,56 0,56 Mäntsälä, Ohkola 0,11 0,13 0,11 0,11 0,13 0,12 0,13 0,13 0,15 0,15 0,15 0,15 Mittaamaton vesi 0,77 0,48 0,42 0,47 0,34 0,52 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 Kuntayhtymä 15,9 18, ,3 15,6 15,3 15,6 15,6 15,6 15,6 15,9 15,9 Sipoo 0,57 0,73 0,64 0,6 0,6 0,59 0,63 0,65 0,65 0,65 0,66 0,67 Pornainen 0,2 0,23 0,22 0,26 0,24 0,22 0,23 0,23 0,23 0,23 0,24 0,24

19 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ 19 TALOUSARVIO 2018 TAVOITTEET, TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA MITTARIT Viemärilaitostoiminta - Siirtoviemärit Laadullinen / ohjeellinen tavoite: Siirtoviemärit pumppaamoineen ja jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnossa. Sitova tavoite: Jäteveden ylivuotoja vesistöön ei esiinny. Toimenpiteet: Säännölliset huollot ja kuntotarkastukset sekä kaukovalvontajärjestelmän hyödyntäminen ja kehittäminen valvontatyökaluna. Mittari ja arviointitapa: Viemäristön kuntoa ja mahdolliset ylivuotomäärät arvioidaan kaukovalvonnan, tarkastuskäyntien ja videokuvausten avulla. - Loka-autoasema Laadullinen / ohjeellinen tavoite: Ehkäistään haitallisten ja luvattomien lokakuormien purku jätevesitunneliin ja analysoidaan noin 1 % valvontanäytteistä. Toimenpiteet: Asiakastyytyväisyys ylläpidetään huolehtimalla loka-autoaseman laitosautomaatiojärjestelmän mahdollisimman häiriöttömästä käytöstä. Häiriötöntä käyttöä edistetään saneeraamalla häiriöitä aiheuttaneet lokakuormien purkulaitteistot vuonna Valvontanäytteet otetaan loka-autokuormista automaattisesti. Taloudellisuuden mittari: Toimintatuottojen (loka-automaksu x kuormien määrä) ja toimintakulujen erotus eli nettotulos. Sitova tavoite: n nettotulos. - Viemärilaitostoiminnan taloudellisuustavoitteet: Taloudellisuuden mittarit: Käyttö- ja vuosimaksun yksikköhinnat ( /m³). Käyttömaksu määräytyy käyttökustannuksista viemärivesimäärän yksikköä (m³) kohti ja vuosimaksu vastaavasti investointien ja niiden rahoituksen kustannuksista viemärivesimäärän yksikköä kohti. Ohjeelliset tavoitteet: Vuosimaksut pidetään mahdollisimman vakaalla ja ennustettavalla tasolla. Vesistöjen hoito - Keravanjoki Ohjeelliset tavoitteet: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden osuus vähintään 83 % (4 v. liukuva keskiarvo) vuonna 2018 neljällä intensiivisen seurannan havaintopaikalla sekä fosforipitoisuuden osalta mahdollisimman tasainen pitoisuuskehitys. Toimenpiteet: Lisävettä johdetaan noin 3,5-4,0 milj. m 3. Viemäröinnin ja vesiensuojelun edistäminen kuntien kanssa. Mittarit: Yleisten uimarantojen veden mikrobiologisissa laatuvaatimuksissa sovellettavat suolistobakteerien (E. coli ja enterokokit) raja-arvot ja fosforipitoisuus kesä-elokuussa. Sää- ja virtaamavaihteluiden vuoksi sovelletaan 4-vuotisjakson liukuvia keskiarvoja.

20 20 Arviointitapa: Vesiensuojeluyhdistykseltä tilattava vedenlaatutarkkailu, jota täydentää oma bakteerinäytteenotto neljästä jokipisteestä kesällä kuukausittain. - Rusutjärvi Ohjeellinen tavoite: Uimakelpoisuuden turvaaminen koko kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktonbiomassan vähentämistä alle tason 10 mg/l. Toimenpiteet: Lisävettä johdetaan noin 2,5-2,8 milj. m 3 vuodessa pääasiassa kesäkaudella. Muut kunnostustyöt sovitaan vuosittain Tuusulan kunnan kanssa. Mittari / arviointitapa: Vesiensuojeluyhdistykseltä tilattava vesi- ja kasviplanktonnäytteiden otto kuukausittain touko-syyskuussa. Tuusulanjärvi-projekti Sitova tavoite: a-klorofyllin pitoisuustaso vuonna 2018 korkeintaan 25 µg/l 3-vuotisjakson ( ) keskiarvona. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset, eikä sinilevien massaesiintymisiä normaalisti esiinny. Ohjeellinen tavoite: Pitemmän aikavälin tavoitteena hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Toimenpiteet: Projektiin sisältyvät ravintoketjukunnostus, alusveden hapetus, vesikasvillisuuden niitot kohtuullisessa määrin sekä vesiensuojelutyöt. Mittari / arviointitapa: Uudenmaan ELY-keskuksen vedenlaatuseurannan aineisto, jota täydennetään hankkeen kustantamilla lisänäytteillä sekä viikoittain rannoilla tehtävin visuaalisin sinileväseurannoin neliportaisella asteikolla kesä-elokuussa.

21 21 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ T A L O U S A R V I O 2018 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT VAHVENNETTU KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAMENOT Viemärilaitoskulut Yhteiset kulut Materiaalin ostot Palvelujen ostot Henkilöstökulut Muut kulut Siirtoviemärit Materiaalin ostot Palvelujen ostot Henkilöstökulut Muut kulut Jätevedenpuhdistus Palvelujen ostot Loka-autoasema Materiaalin ostot Palvelujen ostot Henkilöstökulut Muut kulut Tuusulanjärvi-projekti Materiaalin ostot Palvelujen ostot Henkilöstökulut Muut kulut 0 Vesistöjen hoito Materiaalin ostot Palvelujen ostot Henkilöstökulut Muut kulut TOIMINTATULOT Viemärilaitostoimintatuotot Käyttömaksut, yksikköhinta 16,3 snt/m Vuosimaksut, yksikköhinta 8 snt /m Pääomakorvaukset Loka-automaksut, yksikköhinta 16,00 /kuorma Muut viemärilaitoksen tuotot (sis.sisäiset) Vesistöjen hoidon tuotot Vesistöjen kunnostusmaksut jäsenyhteisöt Vesistöjen kunnostumaksut, muut Muut vesistötuotot Tuusulanjärvi-projektin tuotot

22 22 YHTEENVETO Viemärilaitostoiminta Toimintakulut Toimintatuotot Netto Poistot Vesistöt Toimintakulut Toimintatuotot Netto 0 Poistot Tuusulanjärvi-projekti Toimintakulut Toimintatuotot Netto 0 INVESTOINTIOSA VIEMÄRILAITOSINVESTOINNIT VESISTÖINVESTOINNIT 0 0 TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Liikevaihto Toimintamenot Materiaalin ostot Palvelujen ostot Henkilöstökulut Liiketoiminnen muut kulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot 0 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä RAHOITUSLASKELMAOSA Vuosikate Investoinnit Investoinnit yhteensä Rahoitusjäämä/-tarve Toimintapääoman muutos Rahat ja pankkisaamiset, lisäys/vähennys

23 VUODEN 2018 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA KUSTANNUSPAIKOITTAIN 23 T O I M I N T A K U L U T VIEMÄRILAITOS YHTEISET KULUT Johtokunta Materiaalin ostot 0 Palvelujen ostot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut 300 Muut kulut Tarkastustoimi Materiaalin ostot 50 Palvelujen ostot Palkat ja palkkiot 900 Käyttövaraukset Materiaalin ostot Palvelujen ostot 0 Toimisto Materiaalin ostot Palvelujen ostot Palkat Henkilöstösivukulut Vuokrat Muut SIIRTOVIEMÄRIT Laitoksen yhteiset Materiaalin ostot Palvelujen ostot Palkat Henkilöstösivukulut Muut kulut Hyrylän siirtoviemäri Materiaalin ostot Palvelujen ostot Järvenpään siirtoviemäri Materiaalin ostot Palvelujen ostot Tunneli Keravalla Materiaalin ostot Palvelujen ostot Muut kulut 700 Tunneli Vantaalla Materiaalin ostot Palvelujen ostot Pihlajamäen pumppaamo Materiaalin ostot Palvelujen ostot

24 24 Kellokosken viemäri Materiaalin ostot Palvelujen ostot Sipoon siirtoviemäri Materiaalin ostot 500 Palvelujen ostot JÄTEVEDENPUHDISTUS Keskuspuhdistamo Palvelujen ostot LOKA-AUTOASEMA Loka-autoasema Materiaalin ostot Palvelujen ostot Palkat Henkilöstösivukulut 920 Muut kulut, vuokra TUUSULANJÄRVI-PROJEKTI Materiaalin ostot Palvelujen ostot (sisältää yleiskustannuslisän ) Palkat Henkilöstösivukulut Muut VESISTÖJEN HOITO Vesistöjen yhteiset Materiaalin ostot Palvelujen ostot (sisältää yleiskustannuslisän ) Palkat Henkilöstösivukulut Vuokrat Muut kulut Keravanjoen lisävesijuoksutus Materiaalin ostot Palvelujen ostot Keravan allas Materiaalin ostot 500 Palvelujen ostot Keravanjoki, muut Materiaalin ostot Palvelujen ostot Tuusulanjärven säännöstely Materiaalin ostot 500 Palvelujen ostot Rusutjärven lisävesijuoksutus Materiaalin ostot Palvelujen ostot Käyttömenot yhteensä

25 25 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION LIITE 1 TALOUSARVIOIDEN VERTAILU TP 2016 TA 2017 TA 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintamenot , Yhteiset kulut , Siirtoviemärit , Loka-autoasema , Jätevedenpuhdistus , Vesistöjen hoito , Tuusulanjärvi-projekti , Toimintatulot , Käyttömaksut , Vuosimaksut , Pääomakorvaukset , Loka-automaksut , Muut viemärilaitoksen tuotot , Tuusulanjärvi-projektin tuotot , Vesistöjen kunnostusmaksut, jäsenyhteisöt , Vesistöjen kunnostusmaksut,muut , Muut vesistötuotot 6 138, Poistot , Viemärilaitos , Vesistöt , INVESTOINTIOSA , Viemärilaitosinvestoinnit , Vesistöinvestoinnit 2 277, TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot , Liikevaihto , Toimintamenot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Palvelujen ostot , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilöstökorvaukset 0,00 Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Liiketoiminnan muut kulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut 9 623, Korkotuotot , Korkokulut -873, Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Rahastot Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) 2 277, Rahastot 2 277, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,00 RAHOITUSLASKELMAOSA Toiminnan rahavirta Vuosikate , Investointien rahavirta Investointimenot , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahavarojen muutos , Lainakanta 0,

26 26 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ VIEMÄRILAITOKSEN JA VESISTÖJEN HOIDON LASKENNALLINEN TALOUSARVION LIITE 2 ERIYTTÄMINEN TULOSLASKELMA VIEMÄRILAITOS VESISTÖT TA 2018 TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 Toimintatulot , , ,00 Toimintakulut , , ,00 Materiaalit ja palvelut , , ,00 Henkilöstökulut , , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , , ,00 Toimintakate , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 0,00 Vuosikate , , ,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos , , ,00 Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) 0,00 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä , , ,00 RAHOITUSLASKELMA VIEMÄRILAITOS VESISTÖT TA 2018 TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,00 Investointien rahavirta Investointimenot ,00 0, ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,00 Rahavarojen muutos , , ,00

27 27 VIEMÄRILAITOSTOIMINNAN JA VESISTÖJENHOIDON TASEIDEN ERIYTTÄMINEN VASTAAVAA TASE VIEMÄRILAITOS TASE VESISTÖT LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,07 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,95 0, ,95 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,70 Koneet ja kalusto ,54 0, ,54 Keskeneräiset hankinnat ,55 0, , , , ,74 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,07 0, ,07 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , ,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , ,77 Muut saamiset , ,84 Siirtosaamiset ,74 0, , , , ,35 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,84 0, ,84 Rahat ja pankkisaamiset Rahat 229,40 229,40 Pankkisaamiset ,63 0, , ,03 0, ,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , ,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , ,10 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma Peruspääoma , , ,44 Muut omat rahastot , ,20 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,80 tilikauden yli-/alijäämä , , , , ,54 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , ,54 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,48 Ostovelat , , ,87 Muut velat 6 556, , ,76 Siirtovelat , , , , , ,56 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , ,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , ,10