Suomalaisia kuntapäättäjiä puhuttelevat tuulivoiman kansallisen tason hyödyt. Offshoretuulivoimapuistojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisia kuntapäättäjiä puhuttelevat tuulivoiman kansallisen tason hyödyt. Offshoretuulivoimapuistojen"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Suomalaisia kuntapäättäjiä puhuttelevat tuulivoiman kansallisen tason hyödyt 03/11 Offshoretuulivoimapuistojen kustannukset alas koko toimitusketjua optimoimalla Maailman tuulipäivän satoa

2 pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja Tiukka ohjeistus rajoittaa tuulivoimarakentamista Suomalaisen peruskansanluonteen mukaisesti meille näyttäisi olevan syntymässä maailman tiukin ympäristöohjeistus, joka rajoittaa tehokkaasti tuulivoiman rakentamista sinne missä laitosten lisäympäristövaikutus olisi pienin mahdollinen. Alan toimijoille tämä merkitsee lisäkustannuksia ja hankkeiden kutistumista pahimmillaan siten, ettei niiden toteuttaminen ole enää taloudellisesti perusteltua, on sitten kyseessä maantiet, junaradat, lentoliikenne, laitosten aiheuttama ääni tai muu mahdollinen vaikutus. Lista tuntuu olevan loputon. Kun kaikki viranomaisosapuolet ovat vielä liikkeellä nolla-toleranssilla, tuulivoima-alaa ruoskitaan oikein olan takaa. Kukaan ei tunnu muistavan, että kyseessä on nykypäivän teollisista sähköntuotantomuodoista puhtain, joka konkreettisesti vähentää pienhiukkasia ja säästää näin ihmishenkiä ja radikaalilla fossiilisen CO 2 :n vähenemällä auttaa kokonaisia eliölajeja häviämästä sukupuuttoon. Edellä kuvattua linjaa on noudattanut myös puolustusvoimat omissa vaatimuksissaan koskien tutkavaikutusten arviointia. Jo yksin tämä hanke on viivästyttänyt suurta osaa Suomen tuulivoimahankkeita vuosia. Kaikki ylimääräinen odottelu ja työ ovat maksaneet Suomelle ja tuulivoima-alalle satoja miljoonia euroja ulkomailta ostettuna energiana, ylimääräisinä kuluina, menetettyinä tuottoina ja kutistuneina hankkeina. Lista on loputon. Onneksi valoa näkyy tunnelin toisesta päästä; ensimmäiset jo rakennetut laitokset saatiin syöttötarifin piiriin 1.7. alkaen Pohjois-Suomessa rakennetaan tuulipuistoa, joka tuottaa sähköä jo tänä vuonna, eli 1,5 vuoden kuluttua siitä kun ensimmäiset suunnitelmat piirrettiin paperille Fingrid lisää löylyä kiukaalle muuttamalla yllättäen kantaverkkoon liittymisen kustannuksia. Tavoitteena on kustannusperusteisten liittymiskustannusten sijaan ohjata korkeammilla kustannuksilla liittymistä paikallisverkkoihin ja jo olemassa oleviin kytkinasemiin. Tavoite on sinällään varmaan heidän kannaltaan katsottuna perusteltua, mutta se ei ota huomioon tuulivoiman perusedellytyksiä, eli laitokset on rakennettava sinne, missä tuulee ja minne niiden rakentaminen on muut ympäristövaikutukset huomioon ottaen mahdollista. Liittymisen kustannusperusteiden muuttaminen siten, että tuhansien megawattien ydinvoimalan liityntäkustannus vastaa muutaman megawatin pienen tuulivoimapuiston liityntäkustanuksia, ei tunnu tasapuoliselta. Pahimmillaan tämä vaarantaa vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttamisen ja jo vuosia työstettyjen hankkeiden toteutumisen. yksi ensimmäisistä uuden lainsäädännön mukaisista tuulivoima -yleiskaavoista on nähnyt päivänvalon ensimmäiset puolustusvoimien positiiviset lausunnot rakentamiselle on saatu Finavia on esimerkillisesti ilmoittanut halunsa arvioida uudelleen lentoesteiden korkeusrajoja tuulivoimarakentamisen edellytykset huomioiden Tuulivoimayhdistyksessä olemme päättäneet luoda oman näkemyksemme siitä miten kustannustehokkaimman puhtaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti suhteessa sähkönkulutukseemme kehittyy Suomessa kohti vuosia 2030 ja Saksa ja Eurooppa ovat jo äänestäneet 50%:n osuuden puolesta, joten tuulivoimalla on varmasti tulevaisuus myös Suomessa. Jari 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Juha Kiviluoma Esa Eklund Folke Malmgren Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Kuva: Joni Nevala / Pori Energia Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 270 euroa + alv Suuryritykset 1350 euroa + alv Yhteisöt 1350 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä S-posti: Pankkitili: Nordea Sisällys 03/11 2 Tiukka ohjeistus rajoittaa tuulivoimarakentamista Jari Suominen 4 Tuulivoimaa hallitusohjelmassa Anni Mikkonen 6 Suomalaisia kuntapäättäjiä puhuttelevat tuulivoiman kansallisen tason hyödyt Melina Mäntylä 8 Offshore-tuulivoimapuistojen kustannukset alas koko toimitusketjua optimoimalla Per Stenius, Jussi Mälkiä ja Urpo Hauvonen 11 Tavoitteet todeksi tuulivoimalla 12 Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen ohjeistukseksi yleiskaavan käyttö tuulivoiman rakentamisessa Ville Hailikari ja Teppo Vuorela 14 Vaisalan tuulimittausjärjestelmät Anna Hyyrynen 16 Tuulivoimakaavoitus ja YVA- seminaari järjestettiin jo toisen kerran Anni Mikkonen 17 Asiaa mastoista Esa Eklund 18 Maailman tuulipäivä Dita Tammivaara, Johanna Hanhila ja Kristian Blomqvist 20 Tilastot Ville Turkia 21 Ajankohtaista Sampsa Hario 3

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Tuulivoimaa hallitusohjelmassa Suomi sai kesällä 2011 uuden hallituksen, joka sisällytti hallitusohjelmaansa erittäin tärkeitä kirjauksia tuulivoimasta. Hallitusohjelman mukaan tuulivoiman tukitasosta ei tule tinkiä. Lisäksi merituulivoimalle on luvassa demonstraatiotukea ja pientuulivoiman nettomittarointia aletaan tutkia tällä hallituskaudella. Hallitusohjelmassa korostetaan että uusiutuvan energian kansallisesta tavoitteesta pidetään kiinni. Kuitenkin ohjelmassa on tuotu esille uusiutuvan energian tukien leikkaukset. Leikkaukset eivät koskettane tuulivoimaa, koska hallitusohjelmassa myös korostetaan että tuulivoiman sovitusta tukitasosta ei tule tinkiä. Tukitason säilyttämisellä pyritään turvaamaan alan kotimaiset hankkeet ja edistämään alan teknologisia kehittämis- ja vientimahdollisuuksia. Tämä on erittäin hyvä asia, sillä leikkausuhka aiheuttaisi epävarmuutta, joka vähentäisi investointihalukkuutta ja vaarantaisi hankkeiden eteenpäin viemisen. Uusiutuvan energian tukipäätösten toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tuulivoiman osalta tämän tulee tarkoittaa arviointia siitä onko tukitaso riittävä, vai tarvitaanko mahdollisesti korotuksia. Merituulivoiman osalta tukitason määrittämisessä auttaa hallitusohjelmaan sisällytetty demonstraatiohanke. Demonstraatiotuella toteutettava laajempi merituulipuisto tulee antamaan suomalaisille merirakentamisen am- mattilaisille tärkeää kokemusta tuulivoimarakentamisesta. Näitä kannuksia suomalaiset toimijat tarvitsevat lähtiessään kilpailemaan Euroopan isojen merituulivoimapuistojen rakennusurakoista. On erittäin hyvä, että hallitusohjelmassa tuodaan esille tuulivoimakaavoituksen, -YVAn ja luvituksen selkeyttäminen ja nopeuttaminen. Yhdenmukaiset menettelytavat tullaan varmistamaan suosituksilla ja ohjeistuksilla. Myös maakuntakaavojen hyvälle laadulle ja kaavoituksen sujumisen etenemiselle luvattu riittävien resurssien varmistaminen on tärkeää. Suomen tuulivoimayhdistys tulee seuraamaan erittäin tarkasti mitä hallitusohjelmaan sisällytetyt maanomistajien yhdenmukaiset korvausperusteet ja tuulivoiman verotuskohtelun muutos tulevat tarkoittamaan. Kunnan saamat kohtuulliset kiinteistöverotulot lisäävät tuulivoiman yleistä hyväksyttävyyttä ja kunnan halua kaavoittaa alueitaan tuulivoimalle. Myös maanomistajien yhtenäinen kohtelu lisää varmasti tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyyttä. Kummassakin tapauksessa on muistettava että tuulivoiman kustannukset eivät kuitenkaan saisi nousta kohtuuttoman suuriksi. Myös pientuulivoima on nostettu mukaan hallitusohjelmaan, mikä on erittäin tervetullut lisä edelliseen hallitusohjelmaan verrattuna. Hallituskauden aikana lisätään valmiuksia pienimuotoisen hajautetusti tuotetun energian syöttämiseksi verkkoon tutkimalla mm. nettomittaroinnin mahdollisuudet. Hyvällä tuulella, Anni ps. Suomen tuulivoimayhdistys järjestää jäsenillan Turussa kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen. Ilmoittautumiset minulle välittömästi! 4

5 Havator Group SUUNNITTELU, NOSTOT JA KULJETUK- SET SAMAN KATON ALTA Vuonna 1956 perustettu Havator Group on nostopalveluita, erikoiskuljetuksia, elementtiasennuksia ja satamanosturipalveluita tarjoava konserni. Pitkäjänteinen työ on tehnyt Havator Groupista huippuosaajan monella nostopalveluiden erikoissaralla. Tuulivoimaloiden pystyttämisessä Havator on ansioitunut parikymmentä vuotta. Vuodesta 2007 lähtien Havator on vastannut myös projektien erikoiskuljetuksista ja logistiikkasuunnittelusta. Havator hyödyntää konsernin osaamista ja kalustoa laajasti yhdistelemällä kuhunkin projektiin parhaiten sopivat ratkaisut. Havator Wind Mika Kolehmainen Projektijohtaja - Tuulivoima & Energia Puh: +358 (0) GSM: +358 (0) Petri Ainonen Projektipäällikkö Puh: +358 (0) GSM: +358 (0)

6 Tutkimus Melina Mäntylä Aula Research Suomalaisia kuntapäättäjiä puhuttelevat tuulivoiman kansallisen tason hyödyt Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset kuntavaikuttajat suhtautuvat tuulivoimaan myönteisesti. Touko- kesäkuussa 2011 toteutetun kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten kunta-alan vaikuttajien asenteita tuulivoimaa kohtaan ja kartoittaa kuntapäättäjien näkemyksiä tuulivoiman potentiaalista omassa kunnassa. Kuntapäättäjät ovat keskeisessä asemassa EU:n vuodelle 2020 asettamien uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa, sillä kunnat vastaavat tuulivoiman kaavoituspäätöksistä ja rakennusluvista. Tutkimustulokset ovat erittäin rohkaisevia ja osoittavat, että kuntapäättäjät uskovat tuulivoiman tulevaisuuteen Suomessa. haasteellisena voimalaitosten sijoittamista siten, että lähialueen asukkaat ja luonto rasittuisivat mahdollisimman vähän. Kuntapäättäjiä askarruttaa myös tuulivoimaloiden kilpailukyky sekä hyötysuhde. Useat vastaajat kertoivat suhtautuvansa tuulivoimaan varauksella, koska eivät tunne asiaa riittävän hyvin. Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen pitää tulosta tärkeänä: aktiivista viestintää kuntapäättäjien suuntaan on jatkettava ja kuntapäättäjille on syytä vielä kirkastaa tuulivoiman tuomia paikallisia etuja. Julkisessa keskustelussa kuntia syytetään joskus rankoinkin sanankääntein verotulojen jahtaamisesta tuulivoimarakentamisella. Tutkimus kuitenkin osoittaa positiivisen suhtautumisen taustalla olevan pikemminkin tuulivoiman päästöttömyys ja ekologisuus sekä suomalaisen teknologiaosaamisen kehittäminen kuin kunnan verotulojen kasvu. Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n, Motivan sekä tuulivoima-alan yritysten teettämään tuulivoima-aiheiseen tutkimukseen osallistui yhteensä 801 kunnanvaltuutettua sekä kunnan kaavoitus- ja rakennusasioista päättävää virkamiestä. Tutkimuksen toteutti vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut Aula Research Oy. Kuntapäättäjillä on positiivinen asenne tuulivoimaa kohtaan Suomen kuntapäättäjät suhtautuvat positiivisesti tuulivoimarakentamiseen. Tutkimustulos on harvinaisen selkeä, toteaa Aula Research Oy:n partneri Juha Vekkilä. Jopa 35 % tutkimukseen osallistuneista päättäjistä ilmoitti ottavansa aktiivisesti kantaa tuulivoimarakentamisen puolesta omassa kunnassaan. Kokonaisuudessaan jopa 90 % vastaajista ilmaisee positiivisen asenteensa. Vain 10 % vastaajista ei aio edistää tuulivoimahankkeita kunnassaan tai vastustaa tuulivoiman rakentamista kunnan alueelle. (kuva 1). Positiivista suhtautumista kuntapäättäjät perustelivat useimmin tuulivoimaan liitettävillä ympäristöhyödyillä. Useiden vastaajien mukaan myös tuulivoiman kotimaisuus tekee siitä houkuttelevan energiamuodon. Ekologisuuden ja kotimaisuuden lisäksi paikalliset hyödyt, kuten kasvava työllisyys ja tuulivoimaloiden positiivinen vaikutus kunnan imagoon olivat monella vastaajalla perusteena myönteiselle suhtautumiselle tuulivoimaan. Tiedottamisella epäluulojen kimppuun Tuulivoimaan liittyy myös epätietoisuutta ja epäilyksiä kuntavaikuttajien parissa. Huolta aiheuttaa muun muassa tuulivoimalaitosten sijoittaminen kunnan alueella. Kuntapäättäjät pitävät Positiivisia kokemuksia tuulivoimahankkeista Tutkimuksen perusteella voidaan todeta kuntapäättäjien asenteiden jakautuvan kahtia sen mukaan, onko kunnassa ennestään kokemuksia tuulivoimasta. Ne vastaajat, joiden kunnassa on jo rakennettua tuulivoimaa ja sitä on suunnitteilla, uskovat, että seuraavan viiden vuoden aikana tuulivoimaa rakennetaan vielä lisää (kuva 2). Toisaalta taas kunnissa, joissa tuulivoimaa ei vielä ole rakennettu tai suunnitteilla, ei uskota tuulivoimaa rakennettavankaan (kuva 3). Alalla uskotaan tuloksen johtuvan nimenomaan siitä, että positiiviset kokemukset valmistuneista tai käynnissä olevista tuulivoimahankkeista saavat kuntapäättäjät toivottamaan myös lisätuulivoiman tervetulleeksi. Kuntapäättäjät uskovat kansallisen tason hyötyihin Tutkimuksessa selvitettiin millaisia hyötyjä kuntapäättäjät tunnistavat tuulivoimarakentamisessa. Laajat globaalin ja kansallisen tason hyödyt puhuttelivat kuntapäättäjiä laajasti. Lähes 80 % vastanneista pitää erittäin tärkeänä hyötynä tuulivoiman uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Myös suomalaisen 6

7 teknologiaosaamisen edesauttaminen tuulivoimarakentamisella puhutteli vastaajia, yli puolet pitää erittäin tärkeänä suomalaisen teknologiaosaamisen edistämistä. Kunnan talouteen ja työllisyyteen suoraan vaikuttavia hyötyjä pidettiin myös tärkeänä, mutta ne jäivät selkeästi laajemman mittakaavan hyötyjen taakse vertailussa (kuva 4). Kuntapäättäjien toiveet hankevaiheeseen Tutkimuksen tarkoituksena oli myös hakea eväitä hankevaiheen jouhevampaan läpivientiin. Kuntapäättäjien mielestä mahdollisimman kattavasti tehty YVA-menettely oli tärkein yksittäinen kriteeri tuulivoiman rakentamiseen liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa. Päättäjät pitävät myös tärkeänä, että tuulivoimahankkeesta tiedotetaan aktiivisesti kunnan asukkaille. Useat vastaajat raportoivat lupaavien hankkeiden kaatuvan usein nimenomaan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänekkääseen vastustukseen. Kokemus tuulivoimahankkeesta osoittaa monet epäilyt aiheettomiksi Tutkimuksessa pyydettiin kuntien virkamiehiä ja kunnanvaltuutettuja arvioimaan toteutettujen hankkeiden eri osa-alueita. Läpivietyjen hankkeiden osalta tuulivoima-alan yritykset saavat kuntavaikuttajilta kiitosta erityisesti meluhaittojen minimoinnista, tuulivoimalaitosten vähäisestä haitasta alueen eläimille ja kasvillisuudelle sekä vähäisestä vaikutuksesta alueen virkistyskäyttöön. Mikkonen kertoo olevansa tyytyväinen tästä palautteesta, sillä aiemman kokemuksen mukaan ja tämänkin tutkimuksen valossa suurimmat epäluulot kohdistuvat nimenomaan tuulivoimalaitosten aiheuttamaan meluun, maisemamuutoksiin ja ympäristölle aiheutuviin haittoihin. Tutkimustulokset osoittavat, että nämä pelot liittyvät pikemminkin siihen, että tuulivoimasta ei ole käytännön kokemusta kuin todellisiin ongelmiin hankkeissa, Mikkonen toteaa. Tutkimuksen toteuttaja Aula Research Oy on vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut asiantuntijayritys, joka tarjoaa tutkimustietoa edunvalvonnan ja yhteiskuntasuhdeviestinnän tehokkaaseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yritys on perustettu vuonna 2010 ja asiakaskunta on laajentunut nopeasti. Myllerrykset Suomen poliittisessa kentässä, kevään eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen sekä vuoden päästä käytävät kuntavaalit luovat yrityksille ja liitoille kovat paineet selvittää edunvalvonnan mahdolliset kipupisteet. Lisätietoja yrityksen toiminnasta antaa Juha Vekkilä fi / puh ). kuva 1 kuva 2 kuva 3 kuva % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Miten sinä suhtaudut teollisen kokoluokan tuulivoiman rakentamiseen kunnassanne? 35 % Ottaa aktiivisesti kantaa rakentamisen puolesta Kaikki vastaajat (N=801) 55 % Suhtautuu rakentamiseen positiivisesti mutta ei erityisen aktiivisesti 8 % Ei aio edistää rakentamista kunnassa 2 % Vastustaa rakentamista kunnassa Lähde: Aula Research Oy Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että kuntanne alueelle rakennettaisiin lisää tuulivoimaa rakennetun tai nyt suunnitellun tuulivoiman lisäksi seuraavan viiden vuoden aikakana? 0 % Vastaajat, joiden kunnassa on rakennettu tuulivoimaa tai tuulivoimarakentaminen on suunnitteilla (N=514) 46 % Hyvin todennäköistä 36 % Melko todennäköistä 14 % Melko epätodennäköistä 4 % Hyvin epätodennäköistä Lähde: Aula Research Oy Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että kuntanne alueelle rakennettaisiin tuulivoimapuisto seuraavan viiden vuoden aikana? Vastaajat, joiden kunnassa tuulivoimaa ei ole rakennettu eikä sitä ole suunnitteilla (N=289) 2 % Hyvin todennäköistä 10 % Melko todennäköistä 52 % Melko epätodennäköistä 36 % Hyvin epätodennäköistä Mikä on näkemyksesi lueteltujen, tuulivoimaan yleisesti liitettyjen hyötyjen merkittävyydestä arvioidessasi tuulivoiman rakennusmahdollisuuksia kunnassanne? Osuus vastaajista (%), joiden mielestä asia on erittäin tärkeä arvioitaessa tuulivoiman rakennusmahdollisuuksia kunnassa Uusiutuvaa, päästötöntä energiaa Rakentaminen voi edesauttaa suomalaista teknologiaosaamista Hanke työllistää paikkakuntalaisia Positiivinen vaikutus kunnan imagoon Kuntaan saadaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kiinteistöverotulot kasvavat Positiivinen vaikutus asukkaiden hyvinvointiin 33 % 54 % 49 % 47 % 44 % 43 % Lähde: Aula Research Oy 80 % Lähde: Aula Research Oy 7

8 Hanke Per Stenius, STX Finland; Jussi Mälkiä, Meriaura; Urpo Hauvonen, Hafmex Engineering Offshore-tuulivoimapuistojen kustannukset alas koko toimitusketjua optimoimalla Avomerituulivoimapuistoja tarvitaan, mutta kustannukset on saatava alas Tuore tuulivoimatariffi on Suomen tuulivoimatuotannolle hieno asia. Yleinen käsitys kuitenkin on, ettei se itsessään vielä riitä avomerituulivoimapuistojen toteuttamiseksi kustannukset on saatava kuriin. Suomi on asettanut tuulivoimalla tuotetun energian sähköntuotantotavoitteeksi 6 TWh (noin 2500 MW kapasiteettia) vuoteen 2020 mennessä. Melko vaatimattomasta energiamäärästä huolimatta tavoitteen saavuttaminen vaatinee useamman laajamittaisen, usean sadan megawatin avomerituulivoimapuiston toteuttamisen. Joidenkin arvioiden mukaan maalle rakennettavat tuulivoimapuistot kattavat tarpeesta noin 1500 MW, jolloin merelle tulisi rakentaa noin 1000 MW edestä merituulivoimaa. Suomen kannalta, ja ympäristönäkökohdat huomioiden yleisestikin, olisi erittäin hyvä jopa reilusti ylittää nyt asetut tuulivoimakapasiteettitavoitteet. Tällä hetkellä Suomi on Italian jälkeen EU:n toiseksi suurin sähkön nettotuoja, mikä rasittaa merkittävästi maatamme taloudellisesti. Tuontisähköön kuluu useita satoja miljoonia euroja vuodessa ja lisäksi tämä asettaa meidät hankalaan riippuvuusasemaan. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä tuontisähköön kuluva rahamäärä on kokoluokaltaan hieman yli sen summan, joka tuulivoimaan investoituna tekisi maastamme tuontisähköstä riippumattoman. (Siitäkin huolimatta, että tähän on laskettu mukaan tariffista tuleva lisäkustannus). Suomelle olisi siis kansantaloudellisesti, maamme teknologian kehityksestä nyt puhumattakaan, järkevää harkita merkittävää tavoitteen nostoa tuulivoimalle. Etenkin kun sähkön tarpeen (ja hinnan) voi melko suurella todennäköisyydellä olettaa kasvavan jatkuvasti. Nyt suunnitteilla olevat ydinenergiahankkeet eivät merkittävästi lisää sähköntuotantoamme, vaan osittain korvaavat poistuvaa kapasiteettia. Tuulienergiaa lukuun ottamatta muita sähköntuotantoteknologioita ei voida enää merkittävästi lisätä Suomessa. Kuuden TWh:n tuulivoimatavoite on Aura 1 kuljettamassa meriperustuksen osia Walney II kentälle Irlannin merellä (lähde: Meriaura). myös asetettu katoksi tuelle, joten tavoitteen ylittävälle tuotannolle tariffia ei kuitenkaan ole automaattisesti saatavilla. Sähkön hinnan nousu ja teknologian kehitys saattaa kuitenkin tehdä tariffin tarpeettomaksi sen päätyttyä. Nyt päätettyjen tariffien kustannukseksi on arvioitu vuoteen 2023 mennessä hieman alle miljardi euroa. Hallitusohjelmassa on määritelty tuki avomerituulivoimapuiston testihankkeelle/-hank- keille, mutta varmuutta summasta ei sen osalta ole. Näin ollen onkin ehdottoman tärkeää, että avomerituulivoimapuistojen toteutus- ja operointikustannukset saadaan merkittävästi alas nykytasolta. Alustavien arvioiden mukaan kustannuksia tulee vähentää jopa 20-30%, mikä vaatii vielä merkittävää innovointia. Toisaalta kehitys tässä on varmasti eduksi myös maalle rakennettavien tuulivoimapuistojen kustannusrakenteen keventämiseksi. 8

9 Pohjois-Itämeri poikkeaa merkittävästi Pohjanmerestä Pohjois-Itämerelle rakennettavien tuulivoimapuistojen osalta kustannushuolia herättävät eniten jäänkestoa vaativat meriperustukset ja talviset huoltokustannukset. Olosuhteemme ovat toisaalta monessa mielessä myös edullisemmat verrattuna esimerkiksi Pohjanmereen, sillä veden suolapitoisuus on pienempi ja puistot sijoittuvat meriolosuhteiltaan vähemmän vaativille merialueille, jotka ovat melko matalia (3-25m), ja joille meneminen käy suhteellisen nopeasti. Pienemmät aallot ja matalampi tuulen puuskaisuus myös helpottavat asennusta. Jääolosuhteet toki saattavat vaikuttaa haastavilta, mutta toisaalta Suomessa on vahva kokemus ja osaaminen näihin oloihin sopivien meriasennusten ja laivojen rakentamisesta. Kustannuksia voidaan alentaa merkittävästi koko toimitusketjun yhteistyöllä Kokemukset Pohjanmeren asennustöistä antavat uskoa siihen, että Suomen oloissa asennustyöt ja -ratkaisut voidaan suunnitella kustannustehokkaammiksi ja läpimenoajoiltaan lyhyemmiksi. Suorat säästöt ja nopeamman käyttöönoton tuoma lisätuotto voivat muuttaa talouslaskelmia riittävästi, mahdollisesti jopa niin että avomerituulivoimapuistot ovat toteuttamiskelpoisia nykytariffeilla. Tätä tavoitetta varten STX Finland, Meriaura ja Hafmex päättivät yhdistää voimansa ja selvittää yhteistyössä merituulivoimapuistohankkeita kehittävien tahojen kanssa kuinka kustannustehokkaasti merelle päästään. Design-to-cost - tyyppisessä hankkeessa tämä konsortio, yhdessä merituulivoimapuistoja kehittävien yritysten kanssa etsii ratkaisua, jolla avomerituulivoimapuiston rakentamisen ja operoinnin nettonykyarvolaskelman antama tuotto on riittävä investointeja varten nykytariffeilla. Yhtälön taloudelliset reunaehdot ovat kuitenkin selkeät kaikille osapuolille; tariffi asettaa tuotannon tuloille selkeät arvot ja sijoittajien tuottovaatimukset ovat tiedossa. Työtä on tehty kevään ja kesän aikana ja alustavat tulokset ovat rohkaisevia. Työssä on myös kuultu eri tuulivoimaloiden valmistajia, sillä kokonaisratkaisu vaatii koko ketjun saumatonta optimointia. Lisäksi konsortioon haetaan jatkossa muitakin osapuolia osaamista täydentämään. Työn tulokset ovat tärkeitä kaikille Pohjois-Itämerelle avomerituulivoimapuistoa suunnitteleville, mutta vaikutukset näkyvät varmasti pidemmällekin, koko tuulivoimateollisuuteen. Keveys, modulaarinen ja monikäyttöinen kalusto sekä nopeus keskeistä asennuksessa Kokonaistoimittajan näkökulmasta haastavinta merituulivoimapuiston rakentamisessa on usein merkittäviä investointeja edellyttävä asennuskalusto. Pohjanmerellä käytettävät erikoisalukset ovat kalliita, vaativat syvää vettä, eivätkä sovellu jääolosuhteisiin. Tämän tyyppisiä aluksia on valmisteilla esimerkiksi STX:n Dalianin telakalla Kiinassa. Meriauralla on hyviä kokemuksia monikäyttöisen Aura 1 -raskaskuljetusaluksen käytöstä merituulivoimapuistojen logistiikassa. Alusta pyritäänkin hyödyntämään myös suomalaisten merituulivoimapuistojen kustannustehokkaaseen asennustyöhön. Sisaralus Aura 2 on jo rakenteilla STX Finlandin Turun telakalla. Molemmat alukset pystyvät kuljettamaan kaiken merituulivoi- Maailman ensimmäisiä suoraveto kestomagneettigeneraattorilla toimiva tuulimyllyn offshore installaatio Koreaan kuuluvan Jeju-saaren lähistöllä (lähde: STX) 9

10 mapuistossa tarvittavan laitteiston ja toimimaan sekä kaapelointi- että huoltoaluksina. Alukset ovat nopeita, jäissä kulkevia ja pystyvät toimimaan matalassakin vedessä. STX Finlandin Turun ja Rauman tekakat sekä Arctech Helsinki Shipyard mahdollistavat näiden modulaaristen alusten nopean muuttamisen kutakin käyttötarkoitusta varten. Turun telakan laajat alueet mahdollistavat lisäksi tehokkaan logistiikan ja välivarastoinnin. Kuljetus Turusta jopa Kemi- Ajoksen pohjoiseen tuulivoimapuistoon sujuu alle kahdessa päivässä ja useimmille muille merituulivoimapuistoja varten suunnitelluille alueille alle päivässä. Turun telakka tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet tarvittavien teräsosien kuten perustuksien ja tornien tuotannolle, loppukokoonpanolle ja testaukselle sekä ennen asennusta tapahtuvalle esikokoonpanolle. Tämä mahdollistaa just-in-time -tyyppisen toimitusketjun, joka on erittäin tärkeä merituulivoimapuistoille tarvittavassa kustannustehokkaassa ja vähän käyttöpääomaa sitovassa prosessissa. Komponenttien kustannukset on luonnollisesti minimoitava, mutta suuri vaikutus kustannuksiin tulee myös logistiikkaprosessista ja siinä käytettävästä kalustosta. Asennettavien komponenttien on oltava kevyitä ja modulaarisia jotta monikäyttöaluksia voidaan asennuksessa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä vaatimus koskee sekä perustuksia, tornia että turbiinia. Suoravetoiset kestomagneettigeneraattoriin perustuvat turbiinit toteuttavat nämä vaatimukset erinomaisesti, vaihteettoman ratkaisun samalla vähentäessä merkittävästi huoltotarvetta ja vikamahdollisuuksia. Laskelmat ovat näyttäneet, että toisin kuin Pohjanmerellä, suomalaisissa tuulivoimapuistoissa jo 3 MW:n tuulivoimalat olisivat riittäviä. Tämän kokoluokan turbiineja on jo saatavilla, mikä osaltaan edesauttaa puistojen toteuttamista pienemmän teknologiariskin ja -kustannusten ansiosta. Huolto- ja ylläpitokustannukset kuriin ennakoivalla huollolla sekä laitteistoa yksinkertaistaen Huolto ja ylläpito jääoloissa voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, ja siksi myös niiden minimointi on otettava huomioon haluttaessa toteuttaa Talvista huoltotyötä saaristossa Högsåran tuulivoimapuistossa (lähde: Hafmex Engineering). avomerituulivoimapuistoja nykytariffin ehdoin. Ahtojääalueilla tuulivoimaloille pääsy vaikeimpina aikoina on haastava tehtävä. Ensimmäinen tavoite onkin poistaa käyntitarve tällaisina aikoina. Tuulivoimalan vähäinen huoltotarve on avainasemassa. Suoravetoteknologia mahdollistaa merkittävän huoltotarpeen vähennyksen, sillä tämän tyyppisissä tuulivoimaloissa osia on merkittävästi vähemmän, ja erikoisosat voidaan pitkälti eliminoida. Ennakoivalla huollolla huoltotarvetta voidaan vähentää entisestään. Tavoitteena on, että kesän lopussa tehtävä vuosihuolto on ainoa varsinainen toimenpide vuosittaisessa huolto-ohjelmassa. Silti on tärkeää kehittää myös toimintatapoja, joilla varmistetaan pääsy tuulivoimaloille vuodenajasta riippumatta. Hafmex Engineering on jo vuosia operoinut kolmea STX 72-suoravetoiseen kestomagneettigeneraattoriin perustuvaa tuulivoimalaa Turun saariston vaativissa olosuhteissa Högsåran saarella. Huolto- ja ylläpitoprosessia systemaattisesti kehittämällä huollon kustannuksia on kyetty merkittävästi pienentämään ja tuulivoimaloiden käytettävyyttä parantamaan. Tuulivoimalan tehoelektroniikka perustuu standarditeknologiaan ja varaosat ovat helposti saatavilla, mikä osaltaan myös vähentää kustannuksia ja varaosavarastoon sitoutuvaa pääomaa. Tavoitteena avomerituulipuistojen kustannustehokas toteuttaminen nykytariffin ehdoin STX Finland, Meriaura ja Hafmex ovat asiakkaidensa kanssa yhdessä systemaattisesti kehittämässä kustannustehokasta ratkaisua suomalaisille avomerituulivoimapuistoille, jotta niiden toteuttaminen nykytariffin ehdoin olisi mahdollista. Mukana työssä ovat merituulivoimapuistoja suunnittelevat energiayhtiöt ja tuulivoimalavalmistajat, sekä useat eri alojen erikoisosaajat kuten esimerkiksi Aker Arctic. Työ on vielä kesken, mutta jo nyt on nähtävissä, että Pohjois-Itämerelle voitaneen toteuttaa laajojakin tuulivoimapuistoja merkittävästi kustannustehokkaammin kuin mitä aiemmin on ajateltu. Innovointi vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken ja uutta ajattelua läpi koko ketjun. Hallitusohjelmassa määritelty investointituki testipuistolle on myös tärkeä, jotta uusia ajatuksia päästään kokeilemaan käytännössä ja kehittämään eteenpäin. Tätä kautta maahamme syntyy uutta, koko tuulivoimateollisuudelle merkittävää osaamista; samalla tuontisähköön kuluvaa rahamäärää voidaan pienentää. Työ on siis kansantaloutemme kannalta järkevää, luo uutta teknologia-osaamista jota voidaan hyödyntää myös viennissä ja kehittää koko tuuli- ja energiaklusteriamme. 10

11 Tapahtumakalenteri Tavoitteet todeksi Tuulivoimalla - seminaari , Turku Tuulivoimayhdistyksen jäsenilta Turku HSSE in Wind Farm Projects , Helsinki nferenceid=23&conferencepageid=63 STY:n jäsenet saavat osallistumismaksusta 5 % alennuksen WWEC Kairo, Egypti Uusiutuvat Suomen energiajärjestelmässä -ajankohtaisseminaari HTC Center, Helsinki Nolia Vind Piteå, Ruotsi &sidtyp=sida&sidtitel=vindkra... European Off-shore Wind Amsterdam, Alankomaat Tavoitteet todeksi tuulivoimalla Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien osapuolten aktiivista panostamista ja yhteistyön syventämistä. Suomen Eduskunta on hyväksynyt markkinaehtoisen takuuhinnan lisätäkseen tuulivoimarakentamista sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen nopeuttaakseen tuulivoimahankkeiden kaavoitusta ja luvitusta. Mitä muuta vielä tarvitaan, että tuulivoimatavoitteet saavutetaan? Lisätietoa saat osallistumalla Energiateollisuuden, Teknologiateollisuuden ja Tuulivoimayhdistyksen yhteiseen seminaariin. Ajankohtaista EU:ssa sovittujen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen hallitus on laatinut pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian. Strategian mukaan vuoteen 2020 mennessä Suomessa tuotetaan tuulivoimalla sähköä 6 TWh/vuosi. Seminaari on suunnattu valtiovallan edustajille, kaavoittajille, rahoittajille, rakennuttajille, energiatuottajille, konsulteille, turbiinitoimittajille, komponenttitoimittajille sekä kaikille tuulivoimasta kiinnostuneille tai alalle aikoville. Seminaarin lounas- ja kahvitauot ovat tavallista pidemmät, jotta osallistujat ehtivät tavata toisiaan ja pääsevät verkostoitumaan. Seminaari järjestetään Turussa , lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: 11

12 Lakikulma Asianajaja Ville Hailikari ja asianajaja Teppo Vuorela Asianajotoimisto Krogerus Oy Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen ohjeistukseksi yleiskaavan käyttö tuulivoiman rakentamisessa Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tuulivoimarakentamista koskevalta ohjeistukselta on odotettu kannanottoja uuden Maankäyttö- ja rakennuslain 10 a luvun (yleiskaavan käyttö tuulivoiman rakennusluvan perusteena) tulkintaan. Tulkintaohjeita on kaivattu mm. maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen (maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta) suhteesta tuulivoiman rakentamisen mahdollistavan uuden yleiskaavainstrumentin käyttöön, sekä yleiskaavassa edellytettävältä tarkkuudelta voimaloiden sijainnin osalta. Työryhmän ehdotus ohjeistukseksi julkistettiin viime toukokuussa. Ehdotuksessa on osin otettu kantaa tulkintakysymyksiin, mutta se jättää edelleen sijaa tulkinnoille. Ehdotus on ollut lausunnoilla touko- ja kesäkuun aikana, ja lausuntojen pohjalta valmistellaan lopullinen ohjeistus. Seuraavassa on joitakin poimintoja työryhmän ehdotuksesta. Lainvalmistelussa tuotiin esiin huoli siitä, että Maankäyttö- ja rakennuslain uusi 10 a luku ei tavoitellusti edistäisi tuulivoiman rakentamista, koska kaavajärjestelmämme hierarkia säilyi ennallaan. Näiltä osin on esitetty näkemyksiä, että kaavahierarkian merkitystä ei tulisi liiaksi korostaa, vaan muutettuja säännöksiä tulisi tulkita lainmuutoksen tarkoituksesta, eli tuulivoiman rakentamisen edistämisestä, lähtien. Työryhmän ehdotuksen mukaan tuulivoimahankkeiden toteutus voi- si perustua kuntakaavoitukseen niillä alueilla, joiden voimassaolevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu lainkaan tuulivoima-alueita. Maakuntakaavan ohjaavuuden osalta työryhmä on ehdotuksessaan antanut myös joitain suuntaviivoja niihin tilanteisiin, joissa maakuntakaavaan on otettu aluevarauksia tuulivoimalle. Työryhmä toteaa, että maakuntakaavoituksen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa, mikäli maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin kyseessä olisi hyväksyttävä poikkeavuus maakuntakaavasta. Keskeisinä maakuntakaavan tavoitteina työryhmä pitää esim. tavoitetta tuulivoiman sijoittamisesta keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Myöskään poikkeaminen maakuntakaavan tuulivoima-alueista ei olisi työryhmän mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa mahdollista maisema- ja luontovaikutusten osalta herkillä alueilla, kuten tunturi-, saaristo- tai suojelualueilla. Hyväksyttävän poikkeavuuden edellytykseksi todetaan edelleen se, että maakuntakaavassa aluetta ei ole varattu sellaiseen tarkoitukseen, joka estää tuulivoimarakentamisen. Maakuntakaavan ohjaavuuden osalta työryhmän kannanottojen taustalla näyttäisi vaikuttavan lainmuutokselle asetetut tavoitteet tuulivoiman rakentamisen paremmin mahdollistavasta kaavoituksesta. Se, miten paljon yksityiskohtaisissa kaavoissa voidaan poiketa maakuntakaavoista ilman, että maakuntakaavan keskeisten tavoitteiden voisi katsoa vaarantuvan, jää tulkinnanvaraiseksi ja kaipaisi mielestämme hieman tarkempia kannanottoja. Näin siksi, että asialla on huomattava merkitys lainmuutoksen tarkoitus huomioiden. Mikäli maakuntakaava tulkittaisiin liian tiukasti yksityiskohtaisempia kaavoja ohjaaviksi, uuden yleiskaavainstrumentin säätämisen taustalla olevat tavoitteet jäisivät mielestämme toteutumatta. 12

13 Uuden yleiskaavainstrumentin käytön edellytyksenä on uuden 10 a luvun mukaan se, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä. Näitä tulkinnanvaraisia edellytyksiä työryhmä ei sanottavasti ehdotuksessaan tarkenna, vaan lähinnä toistaa lainvalmistelussa todettuja yleisluontoisia kriteereitä. Yleiskaavalta edellytettävä riittävä rakentamisen ohjaavuus voi työryhmän mukaan toteutua muun muassa vesialueilla ja taajamista etäällä sijaitsevilla maa-alueilla, joihin ei kohdistu rakentamispaineita. Uuden yleiskaavainstrumentin osalta olennainen kysymys on yleiskaavassa edellytettävä tarkkuus voimaloiden sijainnin osalta. Näiltä osin työryhmän ehdotuksessa todetaan, että yleiskaavassa osoitetaan sitovasti alue, jolle voimala tulee kokonaisuudessaan sijoittaa. Lähtökohtana tulisi ehdotuksen mukaan pitää sitä, että jokaiselle voimalalle osoitetaan oma alue. Poikkeuksena tähän on kuitenkin todettu, että useiden voimaloiden osoittaminen yhdelle yhteiselle tuulivoimala-alueelle olisi mahdollista, mikäli ympäristön olosuhteet, yhteen sovitettavat alueidenkäyttötarpeet ja maaomistusolot sen mahdollistaisivat. Em. yleisluontoiset kriteerit jättävät kuitenkin melko tulkinnanvaraiseksi edellytykset useiden voimaloiden sijoittamisesta yhdelle alueelle. Työryhmän mukaan myös kaukana rannasta sijaitsevilla merialueilla useiden voimaloiden sijoittaminen yhdelle yhteiselle alueelle olisi mahdollista. Yksittäisen voimalan sijainnin osalta ehdotuksessa todetaan ainoastaan, että kaavan tulee yksilöidä se riittävästi, jotta rakennuslupa voidaan myöntää. Työryhmän kannanotot yleiskaavassa edellytettävältä voimaloiden sijainnin tarkkuudelta jättävät tilaa yksittäisharkinnalle. Muita uudessa tuulivoimayleiskaavassa esitettäviä asioita ovat työryhmän ehdotuksen mukaan tuulipuiston vaatimat tieyhteydet, sähkönsiirto, sekä mahdolliset sähköasemat. Edelleen kaavamääräyksellä tulisi määritellä tuulivoimalan suurin sallittu kokonaiskorkeus. Erillisiä määräyksiä suurimmasta sallitusta yksittäisen tuulivoimalan tehosta tai kaava-alueen tuulivoimaloiden suurimmasta sallitusta yhteenlasketusta kokonaistehosta ei tarvitsisi pääsääntöisesti antaa. Tässä artikkelissa ei ole mahdollista käsitellä tarkemmin edellä mainittuja asioita. Yleiskaavainstrumentin voimaantulo ei muuttanut tuulivoiman rakentamisen osalta tarvittavia muita lupamenettelyjä. Pitkäaikaisena toiveena on kuitenkin ollut, että kaavoitusmenettelyn, ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja mahdollisten ympäristönsuojelulain tai vesilain vaatimien lupamenettelyjen päällekkäisyyksiä voitaisiin vähentää. Näiden osalta työryhmä toteaa ehdotuksessaan, että eri lupamenettelyjen edellyttämiä selvityksiä ja aineistoa voidaan hyödyntää muissa tarvittavissa lupamenettelyissä, huomioiden kyseisen lupamenettelyn mahdollisesti edellyttämät tarkennukset ja päivitykset aiemmin hankittuun aineistoon. Pidemmälle menevät lupamenettelykäytäntöjen muutokset edellyttäisivät lakimuutoksia lupamenettelyjä koskeviin lakeihin. Näihin muutoksiin ei siis tässä kohtaa ryhdytty, mutta toivomme, että kehityssuunta tältäkin osin on sääntelyn ja ohjeistuksen yhtenäistäminen. Kokonaisuutena tekeillä olevaa ohjeistusta voidaan mielestämme pitää tuulivoiman rakentamisen kannalta edistysaskeleena. Yhdessä uuden yleiskaavainstrumentin kanssa ympäristöministeriön ohjeistus tulee todennäköisesti edistämään uusien tuulivoimaloiden rakentamista ja ohjaamaan osittain vaihtelevaa kaavoituskäytäntöä Suomessa. Ohjeistus jättää kuitenkin edelleen sijaa tulkinnoille, esim. maakuntakaavan ohjaavuuden kriteereiden osalta, joita olisi mielestämme hyvä täsmentää. Toisaalta ohjeistuksen osittainen tulkinnanvaraisuus voi joissain tilanteissa olla hankkeen omistajan ja kehittäjän kannalta myös positiivista, koska se edelleen jättää tilaa myös tapauskohtaiselle harkinnalle yksittäistapauksissa. Tulevaisuus tulee näyttämään, miten yhtenäiseksi ohjeistuksen tulkintakäytäntö kuntatasolla tulee muodostumaan, ottaen huomioon myös muut yleiset kaavoitusta koskevat säännökset ja määräykset. Myös tuulivoiman edellyttämien eri lupamenettelyjen osittainen päällekkäisyys jää edelleen voimaan ja lainsäädännön tarkastelu näiltä osin voisi olla seuraava tuulivoiman rakentamisen edistysaskel. Asianajotoimisto Krogerus Oy Artikkelin kirjoittajat kuuluvat Asianajotoimisto Krogerus Oy:n energia- ja infrastruktuuri -asiantuntijaryhmään. Asianajaja Ville Hailikari vastaa ryhmän toiminnasta ja Asianajaja Teppo Vuorela on erikoistunut kaavoitusmaankäyttö- ja rakentamisasioihin. Asianajotoimisto Krogerus Oy on yksi viidestä suurimmasta suomalaisesta liikejuridiikan asianajotoimistosta, jonka painopistealueina ovat transaktiot, energia ja ympäristö, kilpailuoikeus ja sääntely, riitojen ratkaisu sekä teknologia. Toimistomme palveluksessa on tällä hetkellä noin 87 juristia. Energia ja infrastruktuuri -asiantuntijaryhmämme avustaa säännöllisesti asiakkaitamme muun muassa erinäisissä tuulivoimaprojekteihin ja niiden rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja on aktiivisesti omalta osaltaan edistämässä alan kehitystä Suomessa. Lisätietoja toimistosta 13

14 Jäsenyrityksen esittely Anna Hyyrynen, Sales Manager, Weather Critical Energy, Vaisala Oyj Vaisalan tuulimittausjärjestelmät - propellien on aika siirtyä historiaan Tuulen mittaaminen ei ole aivan niin yksinkertaista kuin monesti ajatellaan. Tuulivoimakartoitusprojektin mittauskampanjan jälkeen käsissä on yleensä vuoden verran tuulimittaustietoja, jonka perusteella tehdään analyysejä tuulivoimalahankkeiden kannattavuudesta. Kuinka luotettavaa tämä mittaustieto on? Onko kaikki epävarmuudet tunnistettu ja otettu huomioon ennen kuin mittaukset on aloitettu, vai pitääkö niitä arvioida mitatun datan perusteella? Vaisalalla on vuosikymmenten kokemus erilaisista olosuhteista ja siitä, miten tuulta ja muita meteorologisia parametrejä mitataan luotettavasti. Akateemiset tutkijat sekä monet muut tahot ovat luetelleet yleisimpiä riskejä ja jopa arvioineet kustannuksia tilanteissa, joissa tuulivoimakartoitusprojektien tuulimittaukset eivät ole tuottaneet luotettavaa mittaustietoa alkuperäisen mittauskampanjan aikana. Mahdolliset virheet voivat aiheutua monista seikoista: antureiden kalibrointi tai sen tekemättä jättäminen, virheellinen asennustapa, suunnitellun tuuliturbiinin korkeuteen suhteutettuna liian matala mittausmasto, aukot mittaustiedoissa mittauskampanjan ajalta, liian lyhyet mittausjaksot, puute mittauskampanjan tulosten suhteuttamisesta pitkän aikavälin tuulisuusanalyysiin, kausivaihteluiden aiheuttamat mittausvirheet (mm. jäätyminen), ja niin edelleen. Tunnistamalla mittausprojektien mahdolliset virheet etukäteen ne voidaan yleensä hyvin välttää. Tämä on Vaisalan toimittamien tuulimittauskampanjoiden perusajatus. Vaisalan kokemus ja oppeja matkan varrelta Vaisala on kehittänyt ja valmistanut mittauslaitteita ja -järjestelmiä jo 75 vuotta erilaisiin sään- ja ympäristönmittaustarpeisiin. Nykyisin Vaisalassa toimii erillinen liiketoimintayksikkö, joka tarjoaa tuotteita ja palveluja erityisesti energiasovelluksiin, pääpainoalueenaan tuulienergia. Tuulivoima-alan sovelluksiin on käytetty Vaisalan antureita jo vuosikymmeniä. Vaisalalla on runsaasti kokemusta myös korkeisiin mastoihin asennettavista mittausjärjestelmistä; esimerkiksi Yhdysvalloissa Southern California Edison:illa on Vaisalan ultraäänituuliantureihin perustuvat ilmakehän havainnointiverkot käytössä kahdessa tuulipuistossa. Vaisala tarjoaa tänä päivänä tuuli- ja muiden säänmittausantureiden lisäksi myös kokonaisia mittausjärjestelmiä ja erilaisia mittauskampanjoihin liittyviä palveluja. Vaisalan tuulivoimakartoitussovellukseen kehittämät Wind Tower System (WTS) mittausjärjestelmät on suunniteltu IEC standardin mukaisesti mittaamaan luotettavasti tuuliolosuhteita m mastoista usealta eri mittauskorkeudelta. Mittausjärjestelmämme ovat sekä tunnettujen konsulttiyritysten että rahoituslaitosten hyväksymiä. Tarjoamistamme palveluista mainittakoon esimerkkinä, että seuraamme useimmissa projekteissa asiakkaan puolesta mittaustiedon laatua jatkuvasti mittauskampanjan aikana, jotta voimme taata asiakkaalle mahdollisimman käyttökelpoisen mittaustiedon tuulisanalyysiä varten. Mittausjärjestelmien ohella Vaisalan tarjontaan kuuluvat myös kumppanien kanssa toimitettavat mastot huoltopalveluineen sekä mittaustiedon analyysit, joten Vaisala voi toimittaa kaiken, mitä tuulivoimakartoitusprojektiin tarvitaan. Tulevaisuuden tuulien mittaus Vaisalasta Tuulivoimakartoitusprojektien tuulimittauksia tullaan jatkossakin tekemään pääosin mittausmastoissa. Sodar tai lidar-laitteilla suoritetut etämittaukset tarjoavat mastomittauksiin täydentäviä tietoja tai niitä käytetään projektin alkuvaiheessa esimerkiksi laajojen alueiden ensimmäisissä suuntaa-antavissa kartoituksissa. Perinteisesti tuulivoimateollisuus on käyttänyt mittauksissaan mekaanisia tuulennopeusantureita eli anemometrejä. Tänä päivänä kuitenkin ultraääniantureiden suorituskyky sekä hinta ovat tehneet niistä vakavan haastajan mekaanisille antureille. Ultraäänituuliantureiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi asiakkaamme Southern California Edison sekä Florida Power & Light ovat käyttäneet jo vuodesta 2005 alkaen ainoastaan ultraäänituuliantureihin perustuvia mittausjärjestelmiä. Enemmän standardeihin sitoutuneessa Euroopassa ultraääniantureiden hyväksyntä on ollut hitaampaa. Viime aikoina myös asiakkaamme Suomessa ovat ottaneet useammassa kohteessa käyttöön sekä mekaanisiin että ultraääniantureihin perustuvat tuulimittausjärjestelmät. Vaikka ultraääniantureiden hyväksyntä IEC standardin uudistettavaan versioon toteutuisi odotetusti vuoden 2012 aikana, mekaaniset tuulianturit, propellit, eivät kuitenkaan kokonaan häviä markkinoilta. Osasyy on se, että tuulianalyytikoilla on vuosikymmenien kokemus mekaanisten antureiden mittaustiedoista ja käsittelystä. Tällaisissa tapauksissa kahden erilaisen mittausinstrumentin käyttö on kuitenkin suositeltavaa, sillä ultraääniantureiden tarkkoja mittaustuloksia ja vertailutietoa 14

15 Kuvat: Triventus AB - Ruotsi (2003) Icing effect on a cup anemometer. Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland). voidaan hyödyntää tuulianalyysissä ja siten parantaa mittausvarmuutta. Kalibroiduissa tuulitunnelitesteissä, joissa Vaisala on ollut mukana, on todettu, että huippuluokan ultraäänianturin mittaustarkkuus ja suorituskyky ovat moninkertaisesti parempia mekaanisten anemometrien mittauksiin verrattuna. Perusmittauksessa (ei-turbulenttinen tuuli), parhaiden mekaanisten tuuliantureiden kalibroitu mittaustarkkuus on +/-0,1m/s tuulivoimalle merkittävällä 4-25m/s alueella, kun taas esimerkiksi Vaisalan ultraäänituulianturin WMT702 tuulitunnelissa mitattu tarkkuus on 0,04m/s. Hankalammissa virtausolosuhteissa ero kasvaa kymmeniä prosentteja ultraäänianturin eduksi. WMT702- tuulianturin saa nykyisin Vaisalasta myös Measnet-kalibroinnilla toimitettuna. Muita ultraäänituulianturin etuja tarkkuuden lisäksi ovat harvat huoltovälit johtuen mekaanisten kuluvien osien puutteesta, jäätymistä estävä rakenne sekä sisäänrakennettu itsediagnostiikka. Ultraäänianturin itsediagnostiikan avulla mahdolliset virheet voidaan havaita nopeasti anturitasolla, kun taas mekaanisten tuuliantureiden mittaushäiriöitä yritetään selvittää tilastollisin menetelmin jopa vuosikausia mittauksien jälkeen. Näin ollen mekaanisten antureiden eli propellien merkitys tuulivoimakartoitusprojekteissa lienee jatkossa hieman pienempi, kun yllä mainitut erittäin suorituskykyiset ultraäänituulianturit saavuttavat tulevina vuosina IEC-hyväksynnän ja premium-luokan maineen. Jäätävät talvet ja toipumisaika Uumajassa järjestetyssä Winterwind -konferenssissa helmikuussa 2011 käsiteltiin laajalti kylmän ilmaston (ns. cold climate ) vaikutuksia tuulivoima-alan projekteihin. Tuulimittausten kannalta mahdollisimman vaikea kylmän ilmaston mittausympäristö on sellainen, jossa ilman lämpötila on usein nolla-asteen tienoilla ja ilman kosteuspitoisuus korkea. Näissä olosuhteissa sade on usein esimerkiksi räntää, joka tarttuu niin mittausantureihin kuin mastorakenteisiinkin. Millaisia vaikutuksia jäätymisellä sitten on tuulianturiin? Suomen Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan antureiden jäätyminen aiheuttaa mitattavan tuulennopeuden merkittävää alentumista; korrelointi voi olla jopa niin suurta, että muutama millimetri jäähuurretta tuulianturin kupeissa pienentää nopeuslukemia jopa kymmenillä prosenttiyksiköillä (Kimura, Tammelin, Peltomaa, Tsuboi Vaisalan täysin lämmitetty WAA252 -anemometri on konsulttiyritysten, kuten GL- GH:n mukaan markkinoiden luotettavin mekaaninen anturi ääritalviolosuhteisiin. Myös Vaisalan WMT700 -sarjan ultraäänituulianturista on tarjolla eri lämmitysvaihtoehtoja; lämmittämätön malli, anturipäiden lämmityksellä varustettu malli sekä täysin lämmitetty malli, jossa sekä anturipäät että varret lämpiävät. Vaisalan Wind Tower System WTS150 mittaa yleensä Etelä- tai Keski-Suomen olosuhteissa hyvin, mutta näillä osittain lämmitetyillä antureilla toipumisaika jäätymistapauksissa - eli aika jona lämmitysteho sulattaa anturiin kerääntyneen lumen/jään ankarissa olosuhteissa - voi kestää pisimmillään jopa päiviä tai viikkoja. Täysin lämmitettyjen antureiden lämmitysteho riittää sulattamaan lumen/jään välittömästi ankarimman olosuhteen, esimerkiksi lumimyrskyn jälkeen. Tällaisia ovat WA25-sarjan anturit, joita käytetään mm. Vaisalan Wind Tower System WTS250 järjestelmissä. Antureiden lämmitys vaatii kuitenkin suuremman virrankulutuksen, mikä edellyttää mittavampaa virransyöttöjärjestelmää ja aiheuttaa lisäkustannuksia jos mittauspaikalle tulee järjestää autonominen virransyöttöjärjestelmä. Tällöin sopivimman mittausjärjestelmän valinta riippuu siitä, kuinka paljon luotettavaa ja aukotonta mittaustietoa halutaan saada verrattuna siihen, kuinka pitkät ajat ilman luotettavaa mittaustietoa ovat asiakkaan tuulianalyysin kannalta sallittuja. Anturivalinnat olisi tehtävä olosuhteiden mukaan, ja kylmiin olosuhteisiin Vaisala suosittelee täysin lämmitettyjä tuuliantureita aina kun se on mahdollista. Jos mittausjärjestelmässä on mekaanisten tuuliantureiden lisäksi ultraäänituuliantureita, voidaan jälkimmäisten mittaustiedoilla korvata mekaanisten antureiden mittaustiedon puutteita jäätymisajanjaksoina. Viimeiset kaksi talvea ovat olleet Suomessa erityisen kylmiä ja runsaslumisia. Näissäkin olosuhteissa Vaisalan järjestelmillä on saavutettu lähes 100-prosenttiset mittaustiedonsaannit yhdistämällä täysin lämmitettyjä mekaanisia tuuliantureita ja lämmitettyjä, ylösalaisin asennettuja ultraäänituuliantureita. 15

16 Ajankohtaista Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulivoimakaavoitus ja YVA- seminaari järjestettiin jo toisen kerran Suomen Tuulivoimayhdistys järjesti yhdessä Energiateollisuus ry:n (ET) kanssa viranomaisille suunnatun tuulivoimahankkeiden kaavoitukseen, ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) ja luvitukseen keskittyvän seminaarin Seminaari keräsi erittäin hyvin osallistujia, 50 henkilöä. Yleisön joukossa oli viranomaisten lisäksi STY:n hallituksen ja ET:n tuulivoimatoimikunnan jäseniä. Kuluneen vuoden aikana tuulivoimarakentamisen viranomaisprosesseissa on tapahtunut paljon. Tuulivoimayleiskaava astui voimaan alkaen ja tuulivoimalat sisältävä YVA-asetus Uusien lakien ja asetusten myötä ympäristöministeriön nimittämä työryhmä teki talven aikana ehdotuksen tuulivoimarakentamisen ohjeistukseksi. Seminaarin puheenvuorossaan Ympäristöministeriön Antti Irjala kertoi, että Ympäristöministeriö on valmistelemas- sa ohjeistusta työryhmän ehdotuksen ja siitä saatujen lausuntojen perusteella. Varsinaiset ohjeetkin tulevat vielä lausunnoille ja niiden arvellaan olevan valmiina vuoden 2012 alkupuolella. Irjala korosti, että tuulivoimayleiskaava on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi. Pääsääntöisesti tuulivoima-alueet osoitetaan yleiskaavalla siihen asti, kunnes alueen maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoima-alueet. Asemakaavaa tarvitaan enää vain siellä, missä yhteensovittamisen tarve on suuri, kuten asutuksen välittömässä läheisyydessä. wpd Finlandin Heli Rissanen kommentoi ohjeistusta tuulivoimatoimijan näkökulmasta. Ennen kaikkea Rissanen korosti tuulivoiman tasapuolista kohtelua muiden hankemuotojen kanssa. Tuulivoimakaavoituksessa pitäisi päteä samat säännöt niin meluohjearvojen kuin sähkölinjojen kaavoitusvaatimuksenosalta kuin muillakin hankemuodoilla. Rissanen kiitteli ohjeistusprosessia erityisesti siitä, että ohjeistuksen työstön myötä eri toimijat viranomaiset, sidosryhmät, tuulivoiman rakentajat on todella saatu keskustelemaan keskenään tuulivoi- 16

17 Mastoja tutkiessa kannattaa kysyä sitä, mistä nosturi ottaa kiinni mastoa nostettaessa, onko mastossa nostokiinnike? Voimalasta tulevat kaapelit tulee myös saada turvallisesti kulkemaan maston simarakentamisen solmukohdista. Päivän muina puhujina olivat Fortumin Jouni Tolonen (tuulivoimahankkeen kehittäminen), Raahen kaupungin Mathias Holmén (kuinka kunta voi edistää tuulivoimarakentamista), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Tuukka Pahtamaa (YVA-yhteysviranomaisen näkökulmia tuulivoimahankkeisiin) ja Pöyryn Pasi Rajala (kaavoittajan näkökulmia tuulivoimahankkeisiin). Seminaarin lopuksi järjestetty paneelikeskustelu oli vilkasta ja elävää. Kaiken kaikkiaan tilaisuus antoi viranomaisille mahdollisuuden saada tarkempaa tietoa tuulivoimahankekehityksestä ja siihen liittyvistä eri näkökulmista. Tilaisuuden lopussa esitetty toive, että viranomaiset, konsultit ja hanketoimijat keskittyisivät tuulivoimarakentamista edistämiseen omalta osaltaan muiden syyttelyn sijaan, kannattaa pitää mielessä! Asiaa mastoista Pientuulipalsta Esa Eklund Kodin vihreä energia Oy Pientuulivoimaloista puhuttaessa keskustelu pyörii usein eri mallien ominaisuuksissa ja tehoissa. Mutta harvemmin käydään keskustelua siitä minkä nokassa voimala on eli mastosta. Masto ei ole välttämättä kovin seksikäs aihe, mutta ilman sitä tuulivoimalaa ei saada riittävän korkealle voimakkaiden tuulien pariin. Masto onkin kuin välttämätön paha. Silti tuulivoimalaa hankkiessa sopivan maston valintaan kannattaa kiinnittää huomiota ja harkita eri vaihtoehtoja. Maston tärkein tarkoitus on saada tuulivoimala tarpeeksi korkealle. Useat valmistajat suosittelevat asentamaan tuulivoimalan reippaasti ympäristön esteiden yläpuolelle. Esimerkiksi lähistön puihin verrattuna lapojen alareunan tulisi olla vähintään viisi metriä korkeammalla. Tästä seuraa se, että maston tulee helposti olla 20 metriä (m) korkea tai vielä korkeampi. Ulkomaisia lehtiä seuraamalla huomaa nopeasti, että usein voimalat asennetaan jopa 30 m korkeuteen, jos halutaan vakavasti ottaen hyötyä tuulivoimalan tuottamasta energiasta. Mastot jakaantuvat muutamaan perustyyppiin. Yksinkertaisin masto on harustettu putkimasto, joka tuetaan harusvaiereilla pystyyn. Tämä mastotyyppi on yleensä aina edullisin vaihtoehto, koska masto ei tarvitse massiivista perustusta ja maston rakenteen ei tarvitse olla itsekantava. Harustetusta mastosta kaikki eivät kuitenkaan pidä, koska vaierit vievät tontilla tilaa ja ne tarvitsevat aika ajoin kiristystä. Myös vaiereiden ankkurien asennus täytyy tehdä käytännössä kaivinkonetyönä. Itsestään seisova masto on rakenteeltaan niin vahva, että se ei tarvitse vaiereita. Mutta vahvuuden vaatimuksesta seuraa se, että mastosta voi tulla huomattavan, jopa useiden tonnien painoinen. Maston kokoaminen ei onnistu käsipelillä, vaan siihen tarvitaan hiabia tai traktorikaivuria. Tällainen masto vaatii myös kunnollisen betoniperustuksen valamisen. Vaihtoehtoisesti masto voidaan myös asentaa kallioon poraamalla tartuntaraudoille 1-2 metrin syvyyteen ulottuvat reiät ja kiinnittämällä ne juotosbetonilla. Itsestään seisova masto voi olla pyöreää tai ylöspäin kapenevaa putkea, kartioputkea tai ristikkorakennetta. Näistä ristikkorakenne on kevein, mutta myös levein, josta syystä sitä tunnutaan vierastavan. Koska ristikkorakenteeseen tarvitaan vähiten metallia, on se kuitenkin edullisin itsestään seisovan maston tyyppi ja laajalti käytetty yli 10 kw tehoisten pientuulivoimaloiden kanssa. Mastoa valitessa on hyvä miettiä sitä, miten aikoo järjestää tuulivoimalan huollon. Mennäänkö voimalan luokse nostokorilla vai lasketaanko masto alas? Tällöin maston juuressa oleva sarana voi helpottaa laskutyötä, vaikka nykyaikaisilla nostureilla masto voidaan laskea käytännössä lähes yhtä hyvin ilman saranaa. Joihinkin mastoihin on saatavana hydraulinen nostin, jonka avulla masto voidaan laskea ja nostaa käden käänteessä. Käytännössä hydraulisia nostimia on markkinoilla vain alle 20 m mastoille, vaikka mikään ei estä suurempien nostimien toteuttamista. Kaksi hydraulisylinteriä liikuttavat 16 m korkeaa mastoa ja 3,5 kw tehoista voimalaa. sällä. Onko kaapeleille varattu oma sähköputki? Pääseekö kaapeli heilumaan tai hankaamaan sisäpintoja vasten? Kaapeli tulee myös ripustaa yläpäästään vedonpoistajalla, jolloin ripustuksen kiinnitykseen on hyvä olla kiinnike. Maston merkitystä ei saa aliarvioida tuulivoimatoteutuksen yhteydessä. Luotettava masto ei ole sellainen, johon on näppituntumalla valittu pihan perältä löytyvää putkea ja hitsattu laipat päihin. Rakentelijoiden tuulimyllyhaavereissa on hyvin usein ollut kyse juuri maston pettämisestä. Kunnolla suunniteltu masto on laskettu kestämään kovatkin tuulikuormat, voimalan jatkuva heiluminen tuulessa ja toteutettu suunnittelustandardien mukaisesti. Kirjoittaja on erikoistunut ammattikäyttöön tarkoitettujen pientuulihankkeiden toteutukseen. 17

18 Ajankohtaista Dita Tammivaara Suomen Tuulivoimayhdistys, Johanna Hanhila Thermopolis Oy ja Kristian Blomqvist Novia Maailman tuulipäivä Keskiviikkona 15. kesäkuuta oli päivä, jolloin vietettiin maailman tuulipäivää, myös täällä Suomessa. Tänä vuonna tuulivoimatietoutta jakavia tapahtumia järjestettiin Helsingin Kampissa, Vaasassa ja Lapualla. Kansanjuhla Helsingin Kampissa Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Ekosähkö, EPV, Suomen Hyötytuuli, Lumituuli, Siemens, Tuuliwatti, Vestas, WinWinD, wpd Finland, PVOI, Cleantech Finland, Ensto, Moventas ja the Swicth järjestivät maailman tuulipäivän kunniaksi kansanjuhlan Helsingin Kampissa. Sisätiloihin, enteilevältä sateelta suojaan, rakennettu lava koristeltiin jaossa olevilla tuulivoima-aiheisilla tavaroilla. Oli tuulihyrriä ja pinssejä, karkkia, siemenpaperia ja superpalloja. Osan tavaroista sai palkinnoksi, jos vastasi tuulivoima-aiheiseen kyselyyn perinteisellä rasti ruutuun tekniikalla. Pyöreän lavan takana oli yhdeksänosainen iso ruutu, josta näkyi, mitä lavalla tapahtui. Tauoilla ja muilla katkoilla ruudulta näytettiin lyhyitä videoita ja yhteistyökumppaneiden logoja. Tapahtuman avasi juontaja Baba Lybeck toivottamalla ihmiset tervetulleiksi. Päivän ohjelmaan kuului monia haastatteluja, joissa käytiin läpi useita tärkeitä aiheita tuulivoimasta. Päivällä puhuttiin esimerkiksi tuulivoiman nykyisestä tilanteesta, mahdollisuuksista, kannattavuudesta, tavoitteista ja tulevaisuudesta. Tapahtumassa puitiin myös usein esitettyjä ja tärkeitä kysymyksiä, kuten Miksi Suomi on tuulivoiman takapajula?, Onko tuulivoimalasta ympäristö- tai maisemahaittoja?, Tuuleeko myös talvella riittävästi?, Pitääkö tuulivoimala lujaa ääntä?, Kuinka nopeasti tuulivoimala tuottaa takaisin energian, joka käytettiin sen rakentamiseen? ja Onko tuulivoima täysin päästötön energianlähde? Haastateltavina näitä asioita pohtimassa olivat Anni Mikkonen, Jari Suominen, Olli Laitinen, Lisa Ekstrand, Niina Honkasalo, Ralf Granholm, Antti Laakso, Patrick Frostell, Jyrki Virtanen, Esa Holttinen, Lauri Luopajärvi, Sampsa Hario, Hanna-Mari Soini, Pasi Valasjärvi ja Ulla Kirkkopelto. Lisäksi paikalla olivat myös kolme kansanedustajaa Lasse Männistö (KOK), Silvia Modig (VAS) ja Kimmo Tiilikainen (KESK), sekä Jari Sillanpää, joka kertoi, miten tuli lähteneensä tuulivoimahankkeeseen mukaan. Ohjelmaan kuului kuitenkin myös tietoa hieman kevyemmässä formaatissa, nimittäin teatteriesitysten muodossa. Esiintyjät Ullariikka Koskela ja Timo Ruuskanen esittivät kolme sketsiä, joista jokainen sisälsi hauskan esityksen lomassa tärkeää faktatietoa tuulivoimasta. Esitysten aiheina olivat tietovisa tuulivoimasta, tuulivoimala treffeillä ja tuulivoima-talent. Päivän mittaan yleisöä tuntui olevan odotettua enemmän. Kenties syynä oli sateinen sää tai sitten ihan puhdas kiinnostus tuulivoimasta, mutta kyselylomakkeita täyttyi ennätysmäärä. Jopa tuulihyrrät, joita oli lähemmäs 700 kappaletta, loppuivat kesken. Kaiken kaikkiaan tuulipäivä oli erittäin onnistunut; varmasti moni ihminen sai lähteä kotiin uutta tietoa saaneena. Toivottavasti he muistavat suurimman osan siitä tiedosta vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tiedonjakoa Vaasassa Vaasassa kansainvälistä tuulivoimapäivää vietettiin aurinkoisissa merkeissä. Vaasan energiainstituutti järjesti en- Jari Sillanpää Baba Lybeckin tentattavana. Päivän sketseissä tuulivoimala pääsi muun muassa treffeille. simmäisen kerran yhdessä Mervennon ja EnergyVaasan kanssa tapahtuman, jossa oli mahdollisuus oppia enemmän tuulivoimasta ja päästä keskustelemaan ajankohtaisista tuulivoima-asioista. Yrkeshögskolan Novia hoiti pääjärjestelyt ja tapahtumapaikkana oli kauppakeskus Rewell Center. Yleisöä kävi alussa kiitettävästi, mutta loppua kohden innokkaimmat olivat jo 18

19 saaneet keskustella tuulivoimasta tarpeeksi, joten kävijämäärä harveni vähitellen. Esitteitä jaettiin ja videoita ja pienoismalleja esiteltiin. Näistä varsinkin pienoismallit keräsivät huomiota. Keskustelu oli välillä tosi vilkasta ja varsinkin pienistä, omalle pihalle sijoitettavista tuulivoimaloista tuntui olevan kysyntää. Jatkuvasti nousevat sähkönhinnat vaikuttavat varmasti tässä asiassa paljon ja yhä useampi on ainakin alkanut miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Anemometri ja melumittari olivat myös paikalla ja kauppakeskuksen melutaso oli päivän aikana jatkuvasti db, joka siis ylittää reilusti esim. yhden 3 MW:n tuulivoimalan melun 500 metrin päässä (n. 50 db, tuulen nopeus 7 m/s). Energiatuotto tuulivoimalla sai suuren suosion päiväkotilasten keskuudessa. Lapsille oli paljon iloa itse kokoamistaan tuulivoimahyrristä. Lapsille oli tarjolla askartelua. Muun muassa mahdollisuus rakentaa oma tuulihyrrä oli erittäin suosittu. Tapahtuman aikana tehtiin myös pientä mielipidetutkimusta ja tulokset osoittavat että vaasalaiset ovat melko positiivisia tuulivoimaa kohtaan (ka 4,22 / 5). Suosituimmat sijoituspaikat ovat joko merelle, rannikolle tai tuntureille. Haittavaikutuksista melu oli se asia, jota yleisö piti eniten häiritsevänä ja linnut ovat yleisön mielestä ne, jotka eniten tuulivoimaloista kärsivät. Tapahtuma oli kaikin puoli onnistunut, vaikka vähän enemmänkin yleisöä olisi voinut käydä paikan päällä. Keskustelut olivat antoisia ja toiveissa on, että tapahtuma voitaisiin järjestää myös jatkossa, koska tämä tuntuu olevan hyvä tapa tehdä kansalaisista enemmän tuulivoimatietoisia. Tuulta Jokaiselle Lapualla Viikkoa ennen maailman tuulivoimapäivää Thermopolis Oy teki pienen tuulivoimakiertueen Lapuan päiväkoteihin. Vierailujen aikana lapsille kerrottiin tuulivoimasta laulun ja leikkien merkeissä. Tuulivoimala pyörii, lapset ulkona hyörii kajahti ilmoille Piiri pieni pyörii laulun sävelellä ja lapset saivat itsekin kokeilla millaista on toimia kuin tuulivoimala. Leikkien ja laulaen monesti asiat on vain helpompi sisäistää. Monet lapsista jo tiesivätkin, mitä tuulivoima on ja jotkut olivat nähneet tuulivoimaloita. Lapsien suhtautuminen tuulivoimaloihin oli ennakkoluulotonta, jopa innokasta. Thermopolis Oy:n henkilökunnalla oli päiväkodeilla mukanaan pienoismalli tuulivoimalasta, joka ihan oikeasti tuottaa hieman sähköä. Siihen on liitetty lamppu, joka syttyy, kun lavat pyörivät. Lapset pyörittivät pienoismallin lapoja uudelleen ja uudelleen. Oli hienoa saada aikaan sähköä! Vierailun innoittamina päiväkotien lapset päästivät taiteelliset lahjakkuutensa esiin ja maalasivat ja askartelivat taideteoksia maailman tuulivoimapäivänä järjestettävään Tuulivoimanäyttelyyn. Tuulivoimanäyttely oli esillä Lapuan Vanhan Paukun kirjaston seinällä samana päivänä, kun Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis Oy järjesti Tuulta Jokaiselle - tapahtuman yhdessä Lapuan kaupungin ja 4H-Yhdistyksen kanssa. Taideteokset täyttivät yhden seinän ja kyllähän ne ihailua saivatkin osakseen. Tapahtumassa oli ohjelmaa koko perheelle. 4H-Yhdistys oli järjestänyt kasvomaalausta ja asfalttiinkin sai piirtää siihen sopivilla liiduilla. Tapahtuma järjestettiin ulkona Vanhan Paukun suurteltassa säänkin suosiessa. Myös metrilakua oli myytävänä ja ympäri kaupunkia kulkivat Eetlan vankkurit kyyditen halukkaita hevosvankkureilla ja mainostaen samalla tapahtumaa. Aikuisempaan makuun paikan päällä oli puheita sekä tuulivoimayrityksiä esittelemässä tuotantoaan. Erityisesti kiinnostavia aiheita päivän aikana olivat muun muassa PVO Innopower Oy:n Ari Soinisen sekä kaupungingeodeetti Tapio Moision kertomukset Lapualle tulevasta Jouttikallion tuulivoimalapuistohankkeesta sekä YRJ Technology Oy:n Yrjö Rinta-Joupin esitys tuulimittauksista. Myös Windside Oy kertoi tuottamistaan turbiineista kuuntelijoiden seuratessa mielenkiinnolla. Monia kiinnostaa tuulivoimalan hankkiminen omalle pihamaalle, siksi tapahtumaan oli kutsuttu myös Jarkko Hautala Ilmajoelta kertomaan omista kokemuksistaan tuulivoimalan hankinnasta sähkön tuotantoon. Monia kuuntelijoita kutkutti myös oman tuulivoimalan hankintakustannukset, joista Hautala kertoi omalta osaltaan. Hänen esityksensä kaiken kaikkiaan kannusti tuulivoimalan hankintaan. Thermopolis Oy:n Lea Hämäläinen puhui tapahtumassa SO- LUTION (Sustainable Oriented and Long-Lasting Unique Team for energy self-sufficient communities) hankkeen toteutuksesta Lapualla. Tuulta Jokaiselle -tapahtuma järjestettiinkin Concerton SOLUTION- ja Kuluttajien energianeuvontahankkeiden puitteissa. Etelä-Pohjanmaalla on hyviä sijoituspaikkoja tuulivoimalle ja muun muassa sen takia Thermopolis Oy halusi tuoda eteläpohjalaisille tietoa nenän eteen. Ensi vuonna tapahtuma varmasti järjestetään uudelleen jossain päin Etelä-Pohjanmaata. Thermopolis Oy:ssä uskotaan, että tuulivoimasta kiinnostuneita kyllä löytyy. 19

20 Tilastot Ville Turkia VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. 20

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Hallitusohjelma 17.6.2011 Hallituksen päämääränä on kehittää Suomesta

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti Jari Suominen Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

4.5.2010. Motiva Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489, 00101 Helsinki iiris.lappalainen@motiva.fi. Kommentteja uusiutuvan energian toimintaohjelmaan

4.5.2010. Motiva Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489, 00101 Helsinki iiris.lappalainen@motiva.fi. Kommentteja uusiutuvan energian toimintaohjelmaan Motiva Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489, 00101 Helsinki iiris.lappalainen@motiva.fi 4.5.2010 Aihe: Kommentteja uusiutuvan energian toimintaohjelmaan 1. Yleistä uusiutuvan energian toimintaohjelmasta Jokaisen

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristöministeriö Minna Torkkeli minna.torkkeli@ymparisto.fi 11.4.2011

Ympäristöministeriö Minna Torkkeli minna.torkkeli@ymparisto.fi 11.4.2011 Ympäristöministeriö Minna Torkkeli minna.torkkeli@ymparisto.fi 11.4.2011 Kommenttien antajat: Energiateollisuus ry (ET) ja Suomen tuulivoimayhdistys ry (STY) Aihe: Luonnos Työryhmän ehdotukseksi tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV-VASTAANOTTOON Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida tuulivoimaloiden rakentamisesta

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Maa- ja Metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi 21.5.2013

Maa- ja Metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi 21.5.2013 Maa- ja Metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi 21.5.2013 Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiantuntija: Toiminnanjohtaja Anni Mikkonen Lausunnon aihe: Valtioneuvoston selonteko: kansallinen

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista OHJE 1(5) TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalla

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi

Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 21.6.2011 Kommenttien antaja: Aihe: Suomen tuulivoimayhdistys ry Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset. 21.8.2013, Lappeenranta. Hyvät juhlavieraat,

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset. 21.8.2013, Lappeenranta. Hyvät juhlavieraat, Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset 21.8.2013, Lappeenranta Hyvät juhlavieraat, Muukon tuulivoimapuiston valmistuminen lisää Suomen nykyistä tuulivoimakapasiteettia lähes

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Koska tuulivoimaa ei ole voitu käsitellä raportissa kattavasti, nostetaan tässä lausunnossa esille tuulivoiman kannalta olennaisimpia asioita.

Koska tuulivoimaa ei ole voitu käsitellä raportissa kattavasti, nostetaan tässä lausunnossa esille tuulivoiman kannalta olennaisimpia asioita. Ympäristöministeriö PL 35 000023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi 17.11.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Suomen tuulivoimayhdistys ry YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi 1. Johdanto Suomen tuulivoimayhdistykseltä

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi. Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5.

Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi. Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5. Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5.2013 Sisältö Tuulivoimarakentamisen ohjauksen pääperiaatteet

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014 Radiotaajuuspäivät Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen 20.11.2014 Teppo Ahonen/Digita Esityksen sisältö 1. Tausta Tuulivoimapuistojen rakentamistilanne Digitan tekemät mittaukset ja selvitykset

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen. 2.12.2015 Matti Vatilo, YM

Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen. 2.12.2015 Matti Vatilo, YM Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen 2.12.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset tavoitteet pelkistetysti Tavoitteet Asuntokysyntään ja asuntotarpeen muutoksiin vastaaminen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot