SUOMEN METSÄSTYSMUSEO

Transkriptio

1 SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 Kannen kuva: Jari Peltomäki. Takakannen kuva: Natali Karppinen. Museon täytettyjä eläimiä kuvausmalleina. Muut kuvat: Suomen Metsästysmuseo kuva-arkisto, ellei toisin mainita. Taitto: Henry Forssell. Paino:

3 Sisällysluettelo 2 Suomen Metsästysmuseo Museonjohtajan vuosikatsaus TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ 4 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 4 Varsinainen kokous 5 Hallitus 6 Työvaliokunta 6 Varainhankintavaliokunta 6 Tilintarkastajat 7 Talous Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 9 Museoyhdistyksen jäsenyydet 9 Toimitilat 11 Museoturvallisuus HENKILÖKUNTA 13 Vakinaiset 13 Määräaikainen sijaisuus 14 Lyhytaikaiset 14 Opiskelijat 15 Työharjoittelijat 16 Opiskelijastipendit 16 Ostopalvelut 16 Securitas Oy:n receptionistit museolla 16 Koulutus, edustus ja työryhmät 21 Esitelmät ja osallistuminen tapahtumiin 22 Työhyvinvointi MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ 23 KOKOELMAT 25 Esinekokoelmat 29 Kirjasto 30 Arkisto 32 Kuva-arkisto NÄYTTELYT 34 Avoinnaolo ja asiakkaat 36 Perusnäyttely 37 Vaihtuvat näyttelyt 41 Kiertonäyttelyt 41 Verkkonäyttelyt ja multimediat TUTKIMUS 43 Keruuprojektit 46 Julkaisutoiminta 47 ASIANTUNTIJAPALVELUT PALVELUYKSIKKÖ 48 Markkinointi ja tiedotus 50 Asiakaspalvelu 51 Museokauppa 51 Opastus 52 Museopedagogiikka 53 Tapahtumat 53 Talvikki 54 Tapio Kaislan kuvailta 55 Museoiden yö ja Valtakunnallinen museoviikko 56 ITE-näyttelyn työnäytökset 57 Riihimäki-päivä 57 Oravan päivä 58 Joulutori 58 Muiden järjestämät tapahtumat, kurssit ja kokoukset 59 Kurssit ja vierailut museolla 60 TULOSLASKELMA 61 TASE 62 Suomen Metsästysmuseon organisaatio ja museotoiminta 63 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia

4 2 Suomen Metsästysmuseo 2016 Museonjohtajan vuosikatsaus Vuosittain Museovirasto julkaisee numeraalisia tietoja museoiden toiminnasta: museokäynneistä, kokoelmista, näyttelyistä, henkilöstöstä ja taloudesta. Tilastot mahdollistavat museoiden keskinäisen vertailun. Jos Metsästysmuseon toimintaa vuonna 2016 tarkastelee näiden yhteisten mittareiden kautta, voimme olla tyytyväisiä menneeseen vuoteen. Kävijämäärä oli koko Metsästysmuseon historian suurin, , jäimme vain 39 asiakkaan verran :sta. Parasta tässä kuitenkin on se, että museon asiakasmäärät ovat olleet jo useana vuotena selkeästi nousussa. Tähän vaikuttaneita tekijöitä on varmasti monia, yhtenä tietysti onnistumisemme näyttelypolitiikassa, tapahtumien järjestämisessä ja tiedotuksessa. Metsästysmuseo on myös vuosien kuluessa kasvattanut oman uskollisen ja laajentuvan asiakaskuntansa, joka vierailee säännöllisesti näyttelyissämme ja tapahtumissamme. Vuoden päänäyttely ITE metsällä ja savannilla saikin erinomaisen vastaanoton, oli ilo tehdä yhteistyötä Maaseudun Sivistysliiton, ITE-taiteen keskuksen ja ITE-taiteilijoiden kanssa. Yksi kävijämäärän kasvattaja oli varmasti myös Museoliiton lanseeraama Museokortti. Museoiden talous on kiristynyt viime vuosina, tämä koskee myös Metsästysmuseota. Metsästysmuseon pääasiallinen rahoitus (63 % museon kokonaistuloista) saatiin maaja metsätalousministeriöstä riistanhoito- ja pyyntilupamaksukertymästä. Käytännössä avustus tulee suoraan jokaiselta riistanhoitomaksunsa suorittaneelta metsästäjältä. Museo haluaakin herkällä korvalla kuunnella metsästäjien toiveita ja tarpeita museotoiminnan osalta. Tämän päivän metsästäjien toimet ovat huomispäivän historiaa, jonka tallentamisen museo on ottanut tehtäväkseen nykyhetkessä. Metsästyksen muistitieto -keruun puitteissa haastateltiin suunnitelmallisesti myös viime vuonna metsästäjiä ja metsästyksen vaikuttajia. Toinen tärkeä museotoiminnan rahoitusjärjestelmä, opetus ja -kulttuuriministeriön museoiden laskennallisiin henkilötyövuosiin ja sen yksikköhintaan perustuva valtionosuus, on kehittämistyön alla. Viime vuonna käynnistyi Sitran fasilitoima museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimijoiden keskustelu tarkoituksena muodostaa monipuolinen käsitys kulttuurin muutoksesta ja sen merkityksestä tulevaisuudessa. Rahoitusjärjestelmän uudistusehdotuksen on määrä valmistua syksyllä 2017, lausuntokierroksen ja tarvittavien säädösmuutosten jälkeen se on tarkoitus ottaa käyttöön. Muutosten vaikutukset museotoiminnan rahoitukseen ovat vielä täysin avoimia.

5 3 Kesällä käynnistettiin alustavat neuvottelut Suomen Kalastusmuseon toiminnan järjestämiseksi. Kalastuskulttuurin tallentaminen sekä kokoelmien säilyttäminen ja esittely ovat vuosikymmeniä odottaneet pysyvää ratkaisua. Museovirasto kannattaa kalastusmuseotoiminnan organisoimista olemassa olevan museon yhteyteen ja Suomen Metsästysmuseo on sen mukaan luontevin paikka. Yhteistyö edellyttää toimivaa museomallia ja rahoitusta sekä poliittista tahtoa kaikilta osapuolilta. Samoilla linjoilla on opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja. Syksyn aikana käytiin useita neuvotteluja Kalastusmuseoyhdistyksen ja Metsästysmuseoyhdistyksen edustajien kanssa ja laadittiin alustava tilatarvesuunnitelma. Monia kysymyksiä on vielä ratkaistavana, mutta tavalla tai toisella toimintoja yhdistämällä Metsästysmuseo ja Kalastusmuseo muodostaisivat merkittävän eräkulttuurin keskuksen, joka vahvistaisi Riihimäen kaupungissa jo nyt olevaa eräklusteria. Onnistuneesta vuodesta lämpimät kiitokset kaikille museoyhdistyksen jäsenille, yhteistyökumppaneille, ystäville ja asiakkaille, teidän apunne ja arvostuksenne museohenkilökunnan työtä kohtaan on meidän tärkeä voimavaramme. Suuret kiitokset kuuluvat ennen kaikkea Metsästysmuseon koko henkilökunnalle, joka on jälleen ammattitaidolla ja positiivisella asenteella hoitanut työnsä erinomaisesti. Tästä lähtökohdasta olemme valmiita tarjoamaan oman eräelämyksellisen osamme itsenäisyyden juhlavuoden vilkkaaseen kulttuuritarjontaan. Anne Uotila-Laine Huippusuosittu Pokemonhahmojen metsästys toi kesäkaudella museon puistoon valtavan määrän kävijöitä keskelle ITE-näyttelyn taideteoksia. Kuva: SMM / Tiina Mönkkönen.

6 4 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Yhdistys omistaa ja ylläpitää Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum -nimistä laitosta, jonka sääntöjen mukaisena tehtävänä on edistää suomalaisen metsästys- ja eräkulttuurin tallentamista ja tutkimusta sekä sen historian tunnetuksi tekemistä mukaan luettuna suomalaisten eränkäynti muualla maailmassa. Varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinainen kokous pidetään joka vuosi toukokuun loppuun mennessä. Vuonna 2016 kokoonnuttiin toukokuun 16. päivänä Suomen Metsästysmuseossa. Paikalla oli 16 äänioikeutettua yhdistyksen jäsentä, joista neljä edusti myös jäsenyhteisöä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Museoyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin toukokuussa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

7 5 valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Hannu S. Laine, sihteerinä toimi museonjohtaja Anne Uotila-Laine, joka toimi myös kokouksen esittelijänä. Pöytäkirjan tarkastajina olivat aluepäällikkö Jarmo Väisänen ja Suomen Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja ekonomi Eeva Anttinen, jotka valittiin myös ääntenlaskijoiksi. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen varsinaisen kokouksen sääntömääräiset asiat, joista keskeisimpiä ovat toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen ja kolmivuotissuunnitelman vahvistaminen, erovuoroisten jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnat. Hallitus Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n hallituksen tehtävänä on edustaa yhdistystä, hoitaa yhdistyksen asioita sekä valvoa museon toimintaa yhdistyksen kokouspäätösten mukaisesti. Tehtäviin kuuluu myös suunnitella ja kehittää yhdistyksen ja museon toimintaa sekä tehdä tarvittavat esitykset yhdistyksen kokouksille. Hallitus kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa. Kokouspäivät olivat 14.3., ja Hallituksen edustajat kokoontuivat museon puistoon ennen kokousta. Kuvassa vasemmalta oikealle Anne Uotila-Laine, Kari Kuparinen, Jarmo Väisänen, Erkki Kiukas, Mikael Antell, Kirsti Tolvanen, Arto Purmonen ja Berndt von Frenckell. Kuvasta puuttuvat Eeva Anttinen sekä Timo Heinonen. Kuva: SMM / Perttu Matero.

8 6 Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Mikael Antell ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna Varainhankintavaliokunta Hallituksen varapuheenjohtaja Mikael Antell, hallituksen jäsen Berndt von Frenckell, museopalvelupäällikkö Perttu Matero ja museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Tehtävänä on museoyhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen ja yhteistyön kehittäminen metsästysalan yritysten kanssa. Varainhankintavaliokunta kokoontui yhden kerran, Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2016 olivat: varsinaiset varatilintarkastajat Anne Terho, HTM Pertti Mäkelä, HTM Sirpa Wickholm, KTM Veijo Tolonen, HTM

9 7 Talous Grafiikat: Kimmo Karjakoski. Talous 2016 Museon talouden kiristyminen näkyy valtionavustusten supistumisina, jo pienelläkin leikkauksella on merkitystä Metsästysmuseon talouteen. Toiminnan suurin avustus saadaan maa- ja metsätalousministeriöstä riistanhoito- ja pyyntilupamaksujen kertymästä. Vuonna 2016 avustussumma oli ( vuonna 2015). Avustus muodosti 63 % museon kokonaistuloista. Opetus- ja kulttuuriministeriön edelleen henkilötyövuosiin perustuva avustus saatiin seitsemän henkilötyövuoden mukaan, ja se oli Laskua edelliseen vuoteen oli 8 560, avustus muodosti 28 % kaikista museon tuloista vuonna Omatoiminen tuotto vuonna 2016 oli , ja se muodostui asiantuntijapalveluiden myynnistä 904, museokaupan tuloista 7 459, pääsymaksuista , opastuksista 1 154, näyttely- ja esinelainoista 1 375, jäsenmaksuista ja tilavuokrista Omatoiminen tuotto muodosti vuonna 2016 yhteensä 6 % museon kaikista tuloista. Vuoden 2016 tilinpäätös osoittaa 8 810,18 :n alijäämää, joka katetaan edellisten tilikausien ylijäämästä. Valtionavustukset asiakasta kohden 29 (31 vuonna 2015 ja 33 vuonna 2014). Asiakaspalvelun nettokulut asiakasta kohden 2,30 (2,20 vuonna 2015 ja 3,70 vuonna 2014). Museokaupan myyntikate 7 459, asiakasta kohden 0,37 (0,49 vuonna 2015 ja 0,48 vuonna 2014).

10 8 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:hyn voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperistä kiinnostunut luonnollinen henkilö. Yhteisöjäseneksi voi liittyä juridinen henkilö. Hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet hakemusten perusteella. Yhdistyksessä oli vuonna 2016 yhteensä 264 maksanutta jäsentä (268 jäsentä vuonna 2015 ja 272 jäsentä vuonna 2014).

11 9 Suomen Metsästysmuseo ry:n jäsenillä on edustusoikeus yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Jäsenetuihin kuuluvat vapaa pääsy museoon, kutsut näyttelyiden avajaisiin, alennukset museokaupan tuotteista, sähköinen tiedotuslehti Käpälämäki ja Käpälän jälkiä -uutiskirje. Yhdistykseen voi kuulua samanaikaisesti kymmenen kunniajäsentä ja kunniapuheenjohtaja. Yhdistyksen kunniajäsenet vuonna 2016 olivat: ministeri Iiro Viinanen, eräneuvos Juha K. Kairikko ja projektipäällikkö Jaakko Ojanperä. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on FT Matti Nurminen. Museoyhdistyksen jäsenyydet Vuonna 2016 Suomen Metsästysmuseo oli jäsenenä seuraavissa museotoiminnan kannalta merkittävissä yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Suomen Puukkoseura ry. ja Suomen postikorttiyhdistys Apollo. Vuonna 2016 tehtiin yhteistyötä erityisesti Suomen Puukkoseura ry:n kanssa ja osallistuttiin Suomen Museoliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Toimitilat Suomen Metsästysmuseolla on toiminnan kannalta kolme tärkeää tilaa. Museotoiminnan keskuksena toimii Riihimäen kaupungin omistama museorakennus (Tehtaankatu 23 A), jossa sijaitsevat näyttelytilat, työtilat ja osa kokoelmien varastotiloista. Päivittäisessä työssä nykyisten tilojen ahtaus ja osittain myös epäkäytännöllisyys asettavat

12 10 Kesällä museorakennuksen seinälle kiinnitettiin museon ilves-mainos. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Museon aula toimii vaihtuvien näyttelyiden tilana. Kuvassa henkilökunta pakkaa ITE-näyttelyä. Kuva: SMM / Perttu Matero.

13 11 haasteita. Pääkokoelmavarasto sijaitsee kaupunkialueella ja nykyiset tilat ovat toistaiseksi riittävät. Suomen Metsästyskirjaston sivupiste on Helsingin Suomalaisella Klubilla oleva professori Heikki Reenpään eräkirjastokokoelma, jota Klubin jäsenet voivat käyttää. Mikäli suunnitteilla oleva ns. Eräkeskus-hanke toteutuu, on sillä monia synergiaetuja Metsästysmuseon toimintojen kannalta. Tilojen uudelleenjärjestelyillä saataisiin sekä kokoelma- että työtiloja lisää. Museoturvallisuus Museoturvallisuus jakautuu henkilö- ja kokoelmasuojaukseen. Museon työntekijöiden työoloissa huomioidaan ennakolta mahdolliset vaaratekijät, joita voi ilmetä näyttelyitä rakennettaessa ja kokoelmavarastossa työskenneltäessä. Museoasiakkaiden esteetön liikkuminen näyttelytiloissa huomioidaan näyttelyiden rakenteita suunniteltaessa. Näyttelytilojen henkilö- ja kokoelmaturvallisuudesta vastaa museon avoinnaoloaikoina Securitas Oy:n receptionisti. Securitas Oy:n kanssa pidettiin kaksi kehittämispalaveria (maaliskuussa ja joulukuussa). Molempiin palavereihin osallistui museossa vakituisesti työskentelevä vastaava receptionisti Ulla-Maija Hänninen sekä hänen esimiehensä Jarmo Leveelahti Securitas Oy:stä. Museon ulkokuoren turvallisuutta parannettiin kiinteistön omistavan Riihimäen kaupungin toimesta loppusyksystä. Ensiapukurssin käytännön harjoittelua. Kuva: SMM / Perttu Matero.

14 12 Jokainen pääsi vuorollaan sammuttamaan munkkikattilaa alkusammutuskurssilla. Kuva: SMM / Perttu Matero. Kokoelmaturvallisuuteen kuuluu kaikkien kokoelmayksiköiden aineistojen asianmukainen näytteilläolo ja varastointi. Erityistä huomiota kiinnitetään tilojen lämpötila-, valo- ja kosteusolosuhteisiin. Museon asekokoelman vastuuhenkilöt ovat poliisin hyväksymät asevastaavat intendentti Jukka Peltonen ja amanuenssi Vesa Anttila. Heidän vastuullaan on kokoelmassa olevien aseiden lupa-asiat, asianmukainen säilytys ja turvallinen esittely, jonka Kanta-Hämeen poliisi aina tarkistaa. Vuoden 2016 alussa suoritettiin museon asekokoelmien uudelleenjärjestelyjä muun muassa säilytysturvallisuuden parantamiseksi. Henkilökunnan ensiapuvalmius pidetään ajan tasalla. Tammikuussa 2016 järjestettiin EA I:n kertauskoulutustilaisuus, johon koko henkilökunta osallistui. Ensiapuvalmiutta edellytetään myös infossa työskenteleviltä Securitasin receptionisteilta. Loppuvuodesta museon yleisötilaan hankittiin äkillisten sydänpysähdystapausten varalta defibrillaattori. Laitteen koulutukseen osallistuivat kaikki museossa työskentelevät henkilöt, mukaan lukien Securitasin viikonlopputyöntekijät. Joulukuussa järjestettiin koko henkilökunnalle Hämeen pelastuslaitoksen toimesta alkusammutuskoulutus, joka käsitti luento-osuuden ja käytännön harjoittelun museon pihalla.

15 13 HENKILÖKUNTA Vakinaiset Allonen, Pekka, VTM, amanuenssi Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Liukkonen, Taru, yo-merkonomi, kirjastonhoitaja Matero, Perttu, FM, museopalvelupäällikkö Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja Museon henkilökunta kevätretkellä Hakoisten linnavuorella. Kuvassa vasemmalta lukien Kimmo Karjakoski, Pekka Allonen, Vesa Anttila, Taru Liukkonen, Anne Uotila-Laine, Jukka Peltonen ja Perttu Matero. Kuva: SMM / Tuomas Ahonen. Määräaikainen sijaisuus Heinonen, Sirpa, FM. Arkiston ja kuva-arkiston kokoelmien luettelointi ja digitointi

16 14 Lyhytaikaiset Kaisla, Tapio Rauhala, Sami Riihiaho, Rauli Tikkunen, Kai Viitanen, Kalervo Opiskelijat Hyria koulutus Oy, Kulttuuriala, AV-viestintä Ahonen, Tuomas Laine, Noora Ly, Jason Mönkkönen, Tiina Pussinen, Osmo Raustola, Riina Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK), Riihimäki, tietotekniikkalinjan koulutusohjelma Colliander, Tuomas Hakkinen, Pauli Happonen, Simo Heinonen, Tuomas Heikkinen, Juuso Hyrian ja HAMK:n opiskelijat opettajiensa kanssa pitivät museossa palautepalaverin. Vasemmalta oikealle: Tuomas Ahonen, opettaja Kari Hämäläinen, Osmo Pussinen, opettaja Pekka Aalto, Mikko Kivelä sekä Julia Sorjonen. Kuva: SMM / Perttu Matero.

17 15 Opiskelijat Tiina Mönkkönen ja Jason Ly osallistuivat näyttelyn purkuun. Kuva: SMM / Perttu Matero. Panu Kinnari digitointitehtävissä. Kuva: SMM / Perttu Matero. Heino, Kimmo Jääskeläinen, Antti Kivelä, Mikko Koski, Nina Mäki, Heikki Mäkinen, Eetu Niemi, Miki Nieminen, Joona Pennan, Riku Pohjoismäki, Lauri Poutiainen, Tomi Puirava, Mikko Rekola, Olli Sorjonen, Julia Suominen, Sampsa Tiilikainen, Santeri Toivola, Sofia Vanhala, Lauri Viksten, Ida Työharjoittelijat Kinnari, Panu, työkokeilu. Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto

18 16 Töyrylä, Alex, TET-harjoittelu. Pohjolanrinteen koulu ja Opiskelijastipendit Kivelä, Mikko. Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK), Riihimäki, tietotekniikkalinjan koulutusohjelma. Ostopalvelut Anticimex Oy Esatesk Oy LR-laskenta Oy Rentokil Initial Oy Securitas Oy Somitek Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell tt-urex Oy Tallinna Raamatutrükikoja Antti Saraja esittelee perusnäyttelyn tulevan merilinnustusosion pienoismallia. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Securitas Oy:n receptionistit museolla Marko Ahonen, Jenna Hakanen, Ulla-Maija Hänninen, Anu Kuisma ja Henna Vasala. Koulutus, edustus ja työryhmät Allonen, Pekka EA1-kertauskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Karjalaisen eräperinnekirjan suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo Erämessupalaveri. Suomen Metsästysmuseo PowerPoint-koulutus. Suomen Metsästysmuseo Karjalaisii erätarinoi kerruu -hankkeen päätöstilaisuus. Osana Karjalaisten Pitäjäyhdistysten liiton Ollaan kartalla 10-vuotisjuhlaseminaaria. Karjala-talo, Helsinki Porvoon karjalaiset museossa, karjalaisen eräperinteen ja keruuhankkeen esittely. Suomen Metsästysmuseo

19 17 Perusnäyttelypalaveri. Suomen Metsästysmuseo Eräkeskushankkeen tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaari. Suomen Kansallismuseo, Helsinki Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja Museon opastus ja Karjalaisii erätarinoi kerruun esittely Kuparsaaren metsästysseuran vieraille Venäjältä. Suomen Metsästysmuseo Lauluilta nuotiotulilla -tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Defibrillaattorin käyttöönottokoulutus. Suomen Metsästysmuseo Alkusammutuskoulutus. Suomen Metsästysmuseo Anttila, Vesa EA1-kertauskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Merilinnustus-näyttelyn suunnittelupalaverit. Suomen Metsästysmuseo ja Työpaikkaohjaajakokous. HAMK, Riihimäki 2.2., 17.3., ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo Työpaikkaohjaajakokous Hyria koulutus Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo 17.2., ja Aulapalvelujen kehittämispalaveri Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo 9.3. ja Erämessupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Kennelliiton museotoimikunnan tapaaminen. Suomen Metsästysmuseo Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon toimintojen kehittämispalaveri. Suomen Metsästysmuseo Perusnäyttelypalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja Eräkeskushankkeen tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo Youtube-koulutus, TAKO pooli 3. Kansallismuseo, Helsinki Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja Audico Live, Esitystekniikan messut. Wanha Satama, Helsinki Työpaikkaohjaajakokous. Hyria koulutus Oy, Riihimäki Suomenpeura-näyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Defibrillaattorin käyttöönottokoulutus. Suomen Metsästysmuseo Alkusammutuskoulutus. Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästäjäliiton joulupuuro. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki Karjakoski, Kimmo EA1-kertauskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo

20 18 Aulapalvelujen kehittämispalaveri Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo 9.3. ja Erämessupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Suomenpeura-näyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Defibrillaattorin käyttöönottokoulutus. Suomen Metsästysmuseo Alkusammutuskoulutus. Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästäjäliiton joulupuuro. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki Liukkonen, Taru EA1-kertauskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo Erämessupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Defibrillaattorin käyttöönottokoulutus. Suomen Metsästysmuseo Matero, Perttu Culture Finland - Kulttuurimatkailun Road Show. Lehmustien Juhlatalo, Riihimäki EA1-kertauskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo Riistaa yhdessä Riihimäellä hanketyöryhmän kokous. Suomen Metsästysmuseo Aulapalvelujen kehittämispalaveri Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo 9.3. ja Erämessupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Vihreä talo, Riihimäki , Marskin Maja, Loppi ja Teatteri, Riihimäki Museoiden yö -palaveri. Kaupunginmuseo, Riihimäki Museoiden yö -palautepalaveri. Kaupunginmuseo, Riihimäki Varainhankintavaliokunnan kokous. Suomen Metsästysmuseo Perusnäyttelypalaveri. Suomen Metsästysmuseo Joulutorin suunnittelupalaveri Suomen lasimuseon kanssa. Suomen Metsästysmuseo Riihimäen kulttuuristrategiapalaveri. Hotelli Scandic, Riihimäki ja Matkailupaketin suunnittelukokous Marskin Majan kanssa. Suomen Metsästysmuseo ja sekä Ryttylän Liikenteen toimisto, Hausjärvi Elossa-seminaari. Suomen Kansallismuseo, Helsinki LaKu-palaveri. Nuorisokeskus Monari, Riihimäki Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo

21 19 Museoliiton tiedottajapäivä. Kaupunginmuseo, Helsinki Suomenpeura-näyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Lauluilta nuotiotulilla -tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Defibrillaattorin käyttöönottokoulutus. Suomen Metsästysmuseo Alkusammutuskoulutus. Suomen Metsästysmuseo Securitas-palaveri. Suomen Metsästysmuseo Pönttöpäivän suunnittelupalaveri. HRAKS, Riihimäki Suomen Metsästäjäliiton joulupuuro. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki Peltonen, Jukka EA1-kertauskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Merilinnustus-näyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja Karjalaisen eräperinnekirjan suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo Erämessupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon toimintojen kehittämispalaveri. Suomen Metsästysmuseo Perusnäyttelypalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja Eräkeskushankkeen tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen esittelytilaisuus. Suomen Kansallismuseo, Helsinki Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja Suomenpeura-näyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Defibrillaattorin käyttöönottokoulutus. Suomen Metsästysmuseo Alkusammutuskoulutus. Suomen Metsästysmuseo Uotila-Laine, Anne Culture Finland - Kulttuurimatkailun Road Show. Lehmustien Juhlatalo, Riihimäki EA1-kertauskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Riihimäestä eräkaupunki Suomen 100 -kunniaksi. Kokous. Kaupungintalo, Riihimäki Merilinnustusnäyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja Riistaa yhdessä Riihimäellä hanketyöryhmän kokous. Matkakeskus, Riihimäki , Suomen Metsästysmuseo ja Messutoimisto, Riihimäki ja Karjalaisii erätarinoi kerruun julkaisun suunnittelukokous. Suomen

22 20 Metsästysmuseo Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo Kalastusmuseopalaveri. Museovirasto, Helsinki Aulapalvelujen kehittämispalaveri Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo 9.3. ja Työpaikkaselvityspalaveri. Suomen Terveystalo, Riihimäki Erämessupalaveri. Suomen Metsästysmuseo PowerPoint-koulutus. Suomen Metsästysmuseo Suomi 100 -juhlavuoden info- ja suunnittelutilaisuus. Teatteri, Riihimäki Luonto ja aineeton kulttuuriperintö. Luontoringin kokous. Museovirasto, Helsinki 6.4. ja Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Vihreä talo, Riihimäki ja Teatteri, Riihimäki Flash Mob -palaveri. Vihreä talo, Riihimäki Yhteistyöpalaveri Hotelli Scandicin kanssa. Taidemuseo, Riihimäki Kauppalehden, Sako Oy:n ja Suomen Metsästysmuseon järjestämä metsästyskurssi. Suomen Metsästysmuseo Varainhankintavaliokunnan kokous. Suomen Metsästysmuseo Museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoituksen uudistamista koskeva keskustelutilaisuus. Säätytalo, Helsinki Kulttuuriklubi. Vihreä talo, Riihimäki Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon toimintojen kehittämispalaveri. Suomen Metsästysmuseo Kalastusmuseon aluevarauspalaveri. Tekninen virasto, Yritystalo, Riihimäki Perusnäyttelypalaveri. Suomen Metsästysmuseo Eräkeskushankkeen tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo Joulutorin suunnittelupalaveri Suomen lasimuseon kanssa. Suomen Metsästysmuseo Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon toimintojen kehittämispalaveri. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Teatteri, Riihimäki Kulttuurimatkailutuotteiden ideointi ja tuotteistaminen -tietoisku. Vihreä talo, Riihimäki Työterveyssuunnitelman laatiminen. Suomen Terveystalo, Riihimäki Matkailupaketin suunnittelukokous Marskin Majan kanssa. Suomen Metsästysmuseo ja sekä Ryttylän Liikenteen toimisto, Hausjärvi Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen eläkejuhla. Taidemuseo, Riihimäki Suomen Kalastusmuseon ja Suomen Metsästysmuseon tilapalaveri. Suomen Metsästysmuseo ja

23 21 Suomi 100 -infotilaisuus. Vihreä talo, Riihimäki Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Suomenpeura-näyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Lauluilta nuotiotulilla -tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Defibrillaattorin käyttöönottokoulutus. Suomen Metsästysmuseo Alkusammutuskoulutus. Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästäjäliiton joulupuuro. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki Esitelmät ja osallistuminen tapahtumiin Karjalaisii erätarinoi kerruun päätöstilaisuus pidettiin Karjala-talolla osana Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton 10-vuotisjuhlaseminaaria. Amanuenssi Pekka Allonen esitteli siellä keruun tuloksia. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki keruuseen vastanneet. Kansainvälisille Erämessuille Riihimäellä osallistuttiin museon omalla myynti- ja infopisteellä. Museopalvelupäällikkö Perttu Matero esitteli museon toimintaa Joppe Rannan isännöimällä Kotalavalla sekä Lauantaina ITE-näyttelyn taiteilija Jouko Kinnunen järjesti moottorisahaveiston työnäytöksiä museon osastolla. Museon osasto Kansainvälisillä Erämessuilla Riihimäellä. Kuva: SMM / Perttu Matero. Amanuenssi Pekka Allonen esittelee Karjalaisii erätarinoi kerruun tuloksia Karjala-talolla. Kuva: Karjalan Liitto ry. / Saija Pelvas.

24 22 Tampereen museoretkellä pysähdyttiin Tammerkosken rannalle. Kuvassa Sirpa Heinonen (vas.), Vesa Anttila, Anne Uotila-Laine, Pekka Allonen, Kimmo Karjakoski sekä Jukka Peltonen. Kuva: SMM / Perttu Matero. Työhyvinvointi Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Tärkeänä osana työssä viihtyvyyttä on miellyttävä työympäristö sekä hyvät ja toimivat ihmissuhteet. Joustavalla työajalla ja tehtävien järjestelyllä pyritään auttamaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Yhteisissä viikkopalavereissa käydään läpi tulevat tehtävät ja sovitaan koko työyhteisöä koskevista asioista. Hyvinvoivan työyhteisön luomisessa ja ylläpitämisessä vastuu on kaikilla työntekijöillä. Henkilökunnan työterveyspalveluista vastaa Suomen Terveystalo. Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää ja edistää työntekijän terveyttä koko työuran aikana. Terveellisen ja turvallisen työympäristön edistäminen on tärkeä osa työterveyspalveluja. Käytössä on myös ns. varhaisen tuen malli. Ikäkausien mukaiset terveystarkastukset suoritetaan työterveyden toimesta. Loppuvuodesta laadittiin uusi Työterveyden toimintasuunnitelma ajalle Henkilökunnalla on käytössään Smartumin liikunta- ja kulttuuriedut, joiden avulla työntekijöitä kannustetaan vapaa-ajalla sekä liikunnan että kulttuuritapahtumien pariin. Lisäksi vuosittain tehdään yhdestä kahteen retkeä tai opintomatkaa joko kotimaassa tai ulkomaille. Viime vuonna ohjelmassa oli liikunnallinen kevätretki Hämeessä, kun tutustuttiin Hakoisten linnavuoreen ja Hämeen linnaan. Loppusyksystä vierailtiin Vapriikissa Tampereella, ja henkilökunnan pikkujouluohjelmana oli illallinen ja teatteriesitys Riihimäellä.

25 23 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Suomen Metsästysmuseon kokoelmat muodostuvat neljästä itsenäisestä toimintayksiköstä, esine-, arkisto-, valokuva- ja kirjastokokoelmista. Yksiköiden keruu- ja toimintaperiaatteet on määritelty museon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa. Keruutoimintaa ohjaa myös Museoviraston koordinoima TAKO-tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanke, jonka puitteissa on sovittu tallennusvastuiden jakamisesta eri museoiden kesken. Metsästysmuseon kaikkien luetteloitujen kokoelma-aineistojen perustiedot ovat suuren yleisön tavoitettavissa Kantapuu-tietokannassa ( Kantapuu on seitsemän toiminta-alueeltaan samankaltaisen museon yhteinen kokoelmatietojen hallintajärjestelmä. Kantapuun museot muodostavat konsortion. Kantapuu-tietokannan taustalla on E-kuvaohjelmisto, jonka ylläpitäjänä toimii tamperelainen Userix Oy. E- kuvan kehittäminen ja ylläpito jatkuvat, mutta voimia ryhdytään suuntaamaan Collecteen, josta tulee E-kuvan jatkaja. Metsästysmuseon edustaja on mukana ohjelman kehittämistyössä. Vuoden 2017 aikana siirrytään Collecteen ja E-kuvan aineistot tullaan konvertoimaan uuteen järjestelmään. Musiikkitieteen tutkija FT Riitta Rainio (vas.) Helsingin yliopistosta ja hollantilainen soitinrakentaja Annemies Tamboer kävivät huhtikuussa tutustumassa museon lintuja houkutuspillikokoelmaan. Kuva: SMM / Perttu Matero.

26 24 Kanadalainen taiteilija Louise Noguchi videoi materiaalia primitiivisiä ansoja käsittelevään projektiinsa. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Museon kokoelmiin voi tutustua myös kansallisessa muistiorganisaatioiden yhteisessä Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-hakupalvelussa, jonka kehittämistyössä Metsästysmuseo on ollut mukana. Kantapuu ja muut julkiset kokoelmatietokannat ovat paitsi museon näyteikkuna myös museon työntekijöiden päivittäinen työkalu, joka helpottaa huomattavasti kokoelmien hallintaa ja esimerkiksi näyttelyesineiden valintaa. Uusien lahjoituksien vastaanottamisesta päätettäessä on Kantapuusta myös helppo tarkistaa kokoelmissa jo olevat vastaavat esineet tai muut aineistot turhan päällekkäisyyden välttämiseksi. Kantapuussa olevien kokoelmatietojen täydentäminen, korjaaminen ja esimerkiksi asiasanoituksen yhdenmukaistaminen on jatkuva prosessi. Kokoelmapalvelut ovat tärkeä osa museon eri kokoelmayksiköiden toimintaa. Metsästysmuseon monipuoliset kokoelmat ovat eri alojen tutkijoille aarreaitta. Esine-, kuvaarkisto-, arkisto- ja kirjastokokoelmat ovat tutkijoiden käytettävissä ja jokaisesta kokoelmayksiköstä vastaava työntekijä avustaa omalta osaltaan tiedonhaussa. Metsästysmuseon arvoihin kuuluu asiakaslähtöisyys ja olla toiminta-ajatuksen mukaisesti kaikille avoin oman alansa tietokeskus. Hyvään museo-objektiin liittyy usein mielenkiintoinen tarina tai ainakin hyvät taustatiedot. Näitä tarinoita sekä Metsästysmuseon eri kokoelmayksiköitä ja kokoelmien monipuolisuutta esitellään museon kotisivulla olevan Kokoelmalöytö-osion avulla. Vuodesta 2012 lähtien on esitelty kolmisenkymmentä löytöä museon arkistosta, kirjastosta ja esinekokoelmista. Vuoden 2016 kokoelmalöytöjä olivat karjalaiset karhupyssyt, hir-

27 25 vilakki 1950-luvulta sekä pula-ajan asepussi. Kokoelmayksiköiden aineistoja on esitelty myös metsästyslehtien palstoilla esimerkiksi Jahti-lehdessä kerrottiin vuonna 2016 muun muassa vuoden 1954 Düsseldorfin metsästysnäyttelyn Suomen-osaston dioraaman pienoismallista, metsästysrepun vaiheista ja museon kalenterikokoelmista. Esinekokoelmat Vuonna 2016 kirjattiin museolle saapuneeksi 55 esine-erää, joihin sisältyi yhteensä noin 445 esinettä. Määrä oli noin 300 pienempi kuin edellisvuonna, mutta vastasi pitkäaikaista vuotuisen kartunnan keskiarvoa. Lähes kaikki esineet saatiin lahjoituksina, ostoja olivat vain muutama taidehankinta sekä Karjalankarhukoira 80 vuotta -juhlapuukko. Diarioeriin sisältyy myös muutamia ns. museolöytöjä sekä siirtoja arkistosta esinekokoelmiin. Kokoelmapoistoja ei vuoden aikana tehty. Lähes kaikki saadut esine-erät luetteloitiin kuluneen vuoden aikana. Kaikkiaan vuonna 2016 luetteloitiin Kantapuu-tietokantaan 453 uutta esinettä, mikä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Kaikkiin uusiin esinetietueisiin liitettiin myös kuva esineestä. Vuoden lopussa Kantapuu-tietokannassa oli tietuetta Metsästysmuseon esineistä. Vuoden 2016 lahjoituseristä merkittävimpiä oli Georg Munterin lahjoittama merilinnustukseen liittyvä lähes sadan esineen kokonaisuus: linnustusjolla perämoottoreineen, laaja kokoelma taidokkaita houkutuskuvia, linnustajan vaatetusta sekä muita varusteita. Lahjoituksen pohjalta alettiin vuoden lopussa toteuttaa perusnäyttelyn merilinnustusta esittelevää osastoa. Vuoden merkittävimpiä lahjoituksia oli Georg Munterilta saatu noin sadan merilinnustukseen liittyvän esineen kokoelma. Kuvassa lahjoittaja tarkastelee luovuttamaansa linnustusjollaa. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Munterin lahjoitukseen kuului myös kymmeniä vesilintujen houkutuskuvia eli kaaveita. Kuva: SMM / Jukka Peltonen.

28 26 Hieno merellinen lahjoituskokonaisuus oli Jouni Jäppisen (vas.) lahjoittama Suomenlahdella käytetty hylkeenpyyntivälineistö. Esineitä noutamassa amanuenssi Vesa Anttila. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Ministeri Ilkka Suominen lahjoitti museolle Puolustusvoimilta 60-vuotislahjaksi saamansa tarkka-ampujakiväärin m Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Jouni Jäppisen lahjoitus sisälsi myöskin hienoa vanhaa meripyyntiesineistöä hylkeenpyytäjien varusteita Suomenlahdelta. Yli kolmenkymmenen esineen kokonaisuuteen kuului muun muassa Seagull-perämoottorilla varustettu pyyntijolla, ajopuu, potkukelkka, suksipari, harppuunoita, hyljekeihäitä eli -kuokkia, keittovälineitä sekä jäätuura. Nämäkin esineet päätynevät vielä esille museon perusnäyttelyyn. Museon asekokoelmat kasvoivat vuoden 2016 aikana 24 aseella, joista suustaladattavia oli kuusi kappaletta (kaksi piilukko- ja neljä nallilukkoasetta) ja loput uudempia takalatausaseita. Vanhemmista aseista oli erityisen mielenkiintoinen Eliel Wartiaiselle kuulunut tukevatukkinen piilukko, joka lienee alunperin kuulunut jollekin Karjalan karhunkaatajalle, joista Wartiainen kirjassaankin kertoo. Suomalaista pyssyseppäperinnettä edustivat myös kaksi kokoelmiin saatua kauhavalaisen Pellonpään asepajan kivääriä vuosilta 1938 ja Omaperäistä suomalaista asevalmistusosaamista edustaa erikoinen liukulukkoinen, hanallinen 28:n kaliiperin haulikko, jonka on valmistanut Nikolai Vennonen Valmetin Lentokonetehtaalla Tampereella luvulla. Hienoja lisiä museon asekokoelmaan olivat myös ministeri Ilkka Suomisen lahjoittama harvinainen suomalainen tarkka-ampujakivääri m39-43 sekä Matti ja Jaakko Säterin villikarju- ja ratahirviammuntaan käyttämät suoravetolukkoiset Ross- ja MBO-kiväärit. Juha Aallon lahjoittama hyväkuntoinen Valmet Leijona on sarjanumeronsa perusteella 12. valmistettu kappale ko. asemallia! Tammikuussa 2017 menehtynyt taiteilija Seppo Polameri lahjoitti museon kokoelmiin pitkään käyttämänsä Toz-pienoiskiväärin. Harvinaista herkkua museokokoelmiin oli myös Tomi Haikon lahjoittama, tilauksesta valmistettu englantilainen laatuluokan stalking rifle, T. T. Proctor/Whitworth -kivääri

29 27 kaliiperissa 7 x 64. Vuodesta 1976 vuoteen 2015 toiminut Trevor Proctorin asepaja valmisti alihankkijana aseita mm. Holland & Hollandille ja Churchillille. Suomen Lähetysseuran lakkautetun museon kokoelmista saatiin Metsästysmuseolle noin 30 kappaletta erilaisia eläin- ja muita luontonäytteitä sekä mm. amuletteja. Muu esinekartunta oli perinteistä museotavaraa, kuten piisamin-, saukon-, ketunja sudenrautoja, puukkoja, palkintoja, päähineitä, koirannahkavällyt, houkutuspillejä ja latausvälineitä. Huomattavasti harvinaisempaa materiaalia oli jalkajousen varsiosa, jonka luuvahvikkeisiin on kaiverrettuna vuosiluku Tämän harvinaisen esineen oli Lähetysseuran museolle lahjoittanut Jim Mustonen. Teknistyvää metsästystä edusti ensimmäinen museon kokoelmiin saatu riistakamera. Museon taidekokoelmaa kartutettiin Tapio Kaislan luontovalokuvalla Salaperäinen metsä sekä ITE-taiteilija Pentti Salinin töillä. Lahjoituksina saatiin B. Frosteruksen pointteri-aiheinen maalaus vuodelta 1946, Tonu Tulevin grafiikanvedos sekä hurjaa karhujahtia esittävä Sadri Hamidin lyijykynäpiirros vuodelta Esinekokoelmaan kuuluva metsästysseurojen merkkikokoelma täydentyi kolmella lahjoituksella ja sisältää nyt yhteensä seuramerkkiä. Erityisen hieno oli Eino Kotkasen lahjoitus, joka täydensi alueellisesti ja teemallisesti museon merkkikokoelmaa. Jaakko Ojanperä kartutti museossa esillä olevaa trofeekokoelmaansa yhdeksällä trofeella. Uudet trofeetulokkaat olivat valkopääantilooppi (päätrofee, 2 kpl), njala (päätrofee), kirjoantilooppi (päätrofee), aavikkoilves (afrikanilves, full mount), vuoriruokoantilooppi (sarvitrofee), thomsoningaselli (sarvitrofee), pahkasika (kallotrofee) sekä komea valkohäntäpeuran sarvitrofee. Vuoden lopussa kokoelmassa oli edustettuina 105 eri eläinlajia tai alalajia. Trofeiden kokonaismäärä oli lähes 250. Näyttävä aavikkoilves kuuluu Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaan. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Vladimir Smelov (vas.) ja Jaakko Ojanperä työn touhussa mittaamassa stonenlampaan päätrofeeta. Kuva: SMM / Perttu Matero.

30 28 Vuoden viimeinen esinelahjoitus oli hurjaa karhujahtia esittävä lyijykynäpiirros, jonka on tehnyt Sadri Hamid vuonna Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Kesällä 2016 Ojanperän kokoelman trofeita kävi mittaamassa SCI:n (Safari Club International) tilastoihin virallinen trofeearvostelija Vladimir Smelov, jonka mittausten mukaan kokoelmassa on peräti 15 kappaletta kultamitalitrofeita (joista kolme top ten -luokkaa), 15 hopeamitalitrofeeta ja 21 pronssimitalitrofeeta! SCI palkitsee kokoelman myös African Big Five ja African Big Seven -kunniakirjoilla. Museon esine- ja eläinkokoelmien lainaustoiminta oli lähes yhtä vilkasta kuin edellisenä vuonna. Kokoelmia lainattiin ja vuokrattiin näyttely-, opetus- ja kuvauskäyttöön seuraaville 21 lainaajalle: Lusto Suomen metsämuseo (karhunkallo), Mediamuseo Rupriikki/Suomen pelimuseo (metsästyspelikortit), Turun museokeskus (kärpännahkoja), Järvenpään museopalvelut (kalastusvälineitä), Riihimäen kaupunginmuseo (karhunpääaseen kopio), Saamelaismuseo Siida (ketun- ja kärpänraudat), Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry./päijänne-talo (uistimia), Riihimäen kaupunginkirjasto (ahma), Metsähallituksen luontokeskus Kellokas (aseita ym.), Eräkontti Oy (trofeita), Jykes Kiinteistöt Oy (aseita), Matti Virtanen (nallilukkoase), Suomen Maatalousmuseo Sarka (kuiv. haukia), Rita Miklán (kalloja), Terhi Tuomi/Museum of Nonhumanity Epäihmisyyden museo -taideproduktio (susi), Mika Karppinen (täyt. eläimiä), Anneli Sipiläinen (ketun kallo), Luontotalo Arkki (täyt. eläimiä), Solar Films Oy (täyt. eläimiä ym.) ja Lounais-Espoon metsästysseura (täyt. eläimiä). Saksalaisia haulikonpatruunoiden huopavälitulppia ja etulappuja. Hienon rasian ja muitakin vanhoja lataustarvikkeita lahjoitti Matti Hoskari. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Kaupallisiin tarkoituksiin tehdyistä lainoista perittiin kohtuullinen vuokra ja käsittelykulut, ei-kaupallisista lainoista (lähinnä pienet lainat muille museoille ja yksityshenkilöille) veloitettiin yleensä vain käsittelymaksu. Esineiden

31 29 lainaaminen muiden museoiden näyttelyihin on merkittävä osa museoiden välistä yhteistyötä. Vuonna 2016 museon esinekokoelmia kartuttivat lahjoituksin seuraavat yksityishenkilöt ja yhteisöt: Suomen Lähetysseura, Margareta Jääskeläinen, Juha Aalto, Mauri Laurénin kuolinpesä/kirsi Keihäs, Kimmo Hollmén, Leena Immonen, Lopen kunta, Urajärven Metsästysseura ry., Heikki ja Mirja Kantola, Georg Munter, Pekka Rantakari, Tapani Ekstam, Marja Elomaa, Kuljun Metsästysseura ry., Risto Selin, Seppo Polameri, Tomi Haiko, Risto Komu, Elias Kivitila, Tapio Hallan kuolinpesä/leena Laakso, Antti Ruismäki, Pekka Peltonen, Erkki Kauppi, Matti Hoskari, Ilkka Suominen, Leo Tuomi, Jaakko Ojanperä, Asko Naukkarinen, Jim Mustonen, Liisa Ahokas, Kimmo Karjakoski, Birgitta Mårtenson, Tuulikki Halla, Jouni Jäppinen, Eräkontti Oy, Jaakko Säterin kuolinpesä/matti Säteri, Yrjö Salmisen kuolinpesä, Matti Tervas, Veijo Myllykangas, LUKE ja Balker Hamid. Kirjasto Metsästyskirjasto haluaa erityisesti kasvattaa metsästysseurojen historiikki-kokoelmaa. Seuroja on Suomessa arvioiden mukaan noin 5 000, ja historiikkeja ilmestyy joka vuosi seurojen täyttäessä pyöreitä vuosia. Kirjasto vetosi Jahti-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa metsästysseuroihin, että ne lahjoittaisivat toiminnastaan tehtyjä historiikkeja Metsästyskirjastolle. Samassa artikkelissa toivotettiin seurojen jäsenet tervetulleiksi tutustumaan kirjaston kokoelmiin oman seuran historiikkia suunniteltaessa. Vuosien saatossa ovat monet metsästysseurat osanneetkin hyödyntää tätä mahdollisuutta. Kirjastokokoelmia hyödynnettiin museon omassa toiminnassa, mm. eri kokoelmayksiköiden luettelointityössä sekä Erämiehen vuosi -näyttelyn kuvituksessa. Kirjaston asiakaspalvelua ovat tiedonhakupyyntöihin vastaaminen sekä kirjaston esittely ryhmille ja yksityishenkilöille. Toimintavuonna asiakkaille haettiin tietoa mm. teeren tarhauksesta, Suomen Metsästysyhdistyksen keulahahmoista luvuilla sekä suomenpystykorvaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tietopalveluun kuuluu myös kopioiden toimittaminen asiakkaille. Viime vuonna kopioita välitettiin esimerkiksi hylkeiden poikasiin eli kuutteihin sekä Suomen Yleisen Metsästäjäliiton ja Suomen Kennelklubin perustamiseen liittyen. Metsästyskirjaston kokoelmista näyttelylainassa oli susiaiheisia kirjoja ja lehtiä museon Suden paluu -kiertonäyttelyn mukana Ilomantsissa. Lisäksi kirjoja lainattiin opetuskäyttöön Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmälle, joka kävi marraskuussa tutustumassa kirjaston mytologiakirjallisuuteen. Kuvanveistoryhmä aloitti valmistelun vuoden 2017 kesänäyttelyä varten, ja se tulee esille museon puistoon. Yhteistyö kuvanveistoryhmän kanssa on vuorovaikutteista aina näyttelyn suunnitteluvaiheesta lähtien. Ryhmäläiset hyödyntävät museon kirjaston ja myös muiden kokoelmien aineistoja työssään.

32 30 Leila Lotti tutustui keväällä kirjaston kokoelmiin suunnitellessaan Hattulan Metsästysyhdistyksen historiikkia. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Matti J. Pesonen lahjoitti Metsästysseura Salo-Kytät ry:n 50-vuotishistoriikin kirjaston kokoelmiin. Kuva: SMM / Perttu Matero. Alkuvuodesta kirjaston saamia suurempia lahjoituseriä seulottiin ja järjestettiin kirjastolle teetettyihin uusiin hyllyihin. Kokoelmien ylimääräisiä kirjoja ja lehtiä myytiin Museoiden yössä toukokuussa sekä museokaupassa rajatun ajan tapahtuman jälkeen. Kirjaston poistomyynti on osa museon omaa varainhankintaa. Lehtikokoelmaa kartutettiin jatkuvilla lehtitilauksilla, ja lehtien vuosikertoja sidotutettiin kolmen vuoden tauon jälkeen isompi erä kerrallaan. Kirjakokoelmat karttuivat omista ostoista sekä lahjoituksista. Kirjaston kokoelmia kartuttivat: Erkki Tuominen, Anja Luoma, Porin Metsästysseura, Tapio Hallan kuolinpesä/leena Laakso, maa- ja metsätalousministeriö/christian Krogell, Kullaan Metsästysseura ry, Kauhajoen Metsästysseura r.y./hyypän kyläosasto, Loukonkulman Jahti ry., Kiteen Metsästysseura ry., Mäkikylän Metsästäjät, Matti Helmisen kuolinpesä/anja Helminen, Ari Lappalainen, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Urajärven Metsästysseura ry., Rauman Metsästysseura, Metsästysseura Kaiku ry., Jukka Peltonen, K. H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Metsähallitus, Jouni Partanen, Kustannusosakeyhtiö Otava, Metsästysseura Salo-Kytät ry., Kimmo Kääriäinen, Vesa Anttila, Suomen lasimuseo ja Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo. Arkisto Arkistoluovutuksia kirjattiin 22 kpl vuonna 2016 (30 kpl 2015), kartunta noudatti arkiston pitkän ajan keskiarvoa. Luovutuksista on syytä nostaa erityisesti esille kolme: Porin Metsästysseuran arkisto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton (SMKL) arkisto

33 31 (osa liiton arkistosta) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) luovuttama kokoelma ministeriön entisen metsästys- ja kalastustoimiston radioesitelmä- ja puhekonsepteja, muistioita ja kirjeenvaihtoa luvuilta. Museon arkisto saa enää harvoin kokoelmiinsa täydennystä Suomen autonomian ajalta. Vuonna 1890 perustetun Porin Metsästysseuran arkisto oli kaiken kaikkiaan hieno lisä metsästysseura-arkistojen kokoelmiin, erityisesti seuran toiminnan varhaisten vuosikymmenten osalta. Toimintansa lopettaneen SMKL:n arkistosta saatiin talteen merkittävä osa, neljä hyllymetriä aineistoa, vaikka paljon on edelleen tietymättömissä. SMKL:n vaiheet olivat mielenkiintoinen ajanjakso suomalaisten metsästysjärjestöjen historiassa. MMM:n riistahallinnon alkuaikojen virkamiesten pitämät puheet ja esitelmät ovat taas arvokkaita dokumentteja ministeriön alkuaikojen linjauksista ja hienoja sisältönsäkin puolesta. Luovutuksista kuusi kirjattiin osaksi museon postikorttikokoelmaa. Erityinen ansio postikortti- ja exlibriskokoelmien kartunnasta kuuluu rehtori Erkki Tuomiselle, joka on viimeiset 10 vuotta avustanut museota runsain lahjoituksin. Museon exlibriskokoelmassa oli vuoden lopussa erä- tai luontoaiheista kirjanomistajamerkkiä. Lahjoituksena vuonna 2016 saatiin 52 uutta exlibristä. Äänitteiden määrä karttui kaikkiaan 16 taltioinnilla, joista neljä oli Karjalaisii erätarinoi kerruu -hankkeessa tehtyjä haastatteluja ja 12 muita Metsästyksen muistitieto -hankkeessa tehtyjä haastatteluja. Arkiston diarioon tuli vuonna 2016 kaikkiaan 81 erillistä luovutusta, kun lasketaan yhteen arkiston yleisen kartunnan, Metsästyksen muistitiedon ja Karjalaisii erätarinoi Porin Metsästysseuran arkistoluovutus oli vuoden merkittävin. Kuva: SMM / Perttu Matero. Matti T. Virtanen Oitista tutkimassa Hikiän metsästysyhdistyksen päiväkirjaa lehtiartikkelia varten. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

34 32 kerruussa ja Meidän majamme -keruussa saapuneet aineistot. Järjestämistyössä painopiste oli vanhojen järjestö- ja yhdistysarkistojen sekä keruuaineistojen arkistoinnissa. Arkistoaineistojen digitointia jatkettiin. Vanhojen metsästysseurojen arkistoista digitoitiin seuraavien seurojen aineistoja: Kuljun Metsästysseura, Lempäälän metsästysseura, Sibbo Jaktvårdsförening ja Tapio Jaktvårdsförening. Henkilöarkistoista digitoitiin Ludvig Munsterhjelmin arkistoa ja koko Eliel Wartiaisen arkisto. Vuonna 2016 aloitettiin uutena aineistoryhmänä postikorttien digitointi. Postikortteja digitoitiin kaikkiaan kappaletta. Kun kortit skannattiin molemmilta puolilta, ja joissakin korteissa oli useampia sivuja, tuli digitaalisten postikorttitiedostojen kokonaismääräksi Digitoija Panu Kinnari skannasi kaikkiaan tiedostoa. Postikortit luetteloitiin myös Kantapuu-tietokantaan. Panu Kinnari avasi Kantapuuhun tietueet ja liitti sinne digitoimansa kuvat. FM Sirpa Heinonen puolestaan lisäsi tiedot Kantapuun arkistolomakkeeseen. Joulukuussa aloitettiin lisäksi erälaulukilpailun äänitteiden digitointi. Vuoden 2016 exlibrislahjoituksia. Metsästysarkisto on kaikille avoin julkinen arkisto, joka noudattaa tiedeyhteisössä yleisesti hyväksyttyä tutkimusetiikkaa. Asiakaspalvelua suoritettiin perinteisenä asiakkaiden palveluna museolla sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Arkistolle aineistoja vuonna 2016 luovuttivat seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Erkki Haatainen, Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys, Anna-Kaarina Jaakkola, Risto Komu, Kuljun Metsästysseura, Kari Kuparinen, Leena Laakso, Leipivaaran Erä, Anja Luoma, maa- ja metsätalousministeriö, Merilinnustajat, Georg Munter, Porin Metsästysseura, Jouni Puoskari, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Hämeen piiri, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto, Ilkka Suominen, Urajärven Metsästysseura, Tampellan Erästäjät ja Erkki Tuominen. Kuva-arkisto Toimintavuoden aikana kuva-arkisto vastaanotti 23 hankintaerää. Kuva-arkiston kokoelmat karttuivat lahjoituksista yhteensä noin valokuvalla, jotka odottavat seulontaa ja sitä seuraavaa digitointia. Oman kuvaustoiminnan sekä hankintojen kautta kokoelmat karttuivat 349 kuvalla. Metsästysmuseon kuva-arkiston kokoelmiin kuului vuoden 2016 lopussa noin valokuvaa. Kuvien kartuntamäärät vaihtelevat suuresti vuosittain. Kartunnasta 675 kappaletta oli digitaalisia tiedostoja. Huomioitavaa on, että digitaalisten tiedostojen osuuden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Vuoden 2016 lopussa Kantapuu-kokoelmatietokantaan oli tallennettu kuvaa. Vuoden aikana luetteloitiin Kantapuuhun noin 700 valokuvaa. Tallennustyön edistyminen on täysin riippuvainen mahdollisesti myönnettävistä erillisavustuksista, joilla

35 33 projektityöntekijöitä voitaisiin palkata. Vuonna 2016 lahjoitettuihin kuvaeriin sisältyi myös aktiivista tallentamista museon dokumentointihankkeiden kautta. Viime vuonna dokumentoitiin Suomen riistakeskuksen Laitialan toimipistettä valokuvaamalla, videoimalla sekä haastattelemalla. Kuva-arkiston lahjoituseristä kannattaa nostaa esiin Risto Komun kuvat oppilasvuosilta Sven Oscar Lindgrenin riistanhoitokoulusta Pernajasta, Labby-Kabbölestä vuosilta Kuva-arkisto palveli asiakkaita myymällä kuvaoikeuksia lehtiin ja eri julkaisuihin. Metsästysmuseon kuvat ovat kaikkien selattavissa ja tilattavissa Kantapuun kautta. Kuvien valmistus- ja käyttömaksuissa seurataan Museoviraston hinnoitteluperiaatteita. Oman toiminnan dokumentointia jatkettiin ja kuvakokoelmia käytettiin omassa näyttely- ja tiedotustoiminnassa. Vuoden 2016 aikana Metsästysmuseolle lahjoittivat valokuvia seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Anja Helminen/Matti Helmisen kuolinpesä, Metsästysyhdistys Tuliluikku ry., Leena Immonen, Tapani Aalto, Antti Saraja, Georg Munter, Raija Jokela, Risto Komu, Somerovaaran Erä ry, Ilkka Suominen, Timo Mäki, Anja Luoma, Maarit Tanskanen, Porin Metsästysseura ry., Rismo Virpimaa ja Kalevi Karusuo. Vuoden 2016 kuvasatoa. Risto Komu (vas.) ja Sulo Immonen kanakoiran kanssa lintumetsällä 1950-luvun lopulla Pernajassa. Kuva: SMM. Timo Mäki ja kaatamansa komea hirvisonni (ruhopaino 330 kg) Pyhäjärven Komun kylässä Pohjanmaalla. Kuva: SMM / Teuvo Kulju.

36 34 NÄYTTELYT Avoinnaolo ja asiakkaat Metsästysmuseo oli vuonna 2016 yleisölle avoinna helmikuusta joulukuun loppuun. Tammikuu oli huoltokuukausi, ja silloin purettiin edellisen vuoden lopulla päättynyt vaihtuva näyttely ja pystytettiin uusi aulanäyttely. Tammikuun aikana tehtiin myös näyttelytilojen suursiivous. Vuonna 2016 saavutettiin Metsästysmuseon historian suurin kävijämäärä, asiakasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 583 henkilöä. Tavoiteltu :n vierailijan määrä jäi ainoastaan 39 asiakkaan päähän. Museoiden kävijämäärät olivat viime vuonna yleisesti hyviä. Tähän vaikutti tietysti museoiden näyttelytarjonta; myös Museokortin käytön huimalla suosiolla on tärkeä merkitys. Museokortti on suomalaisten museoiden yhteislippu, joka käy yli 240 museoon. Kortti tuli markkinoille toukokuussa 2015, ja sitä oli vuoden 2016 loppuun mennessä myyty jo kappaletta. Aukioloajat vuonna 2016: Syys - huhtikuussa ti - su Touko - elokuussa ti - su Ma suljettu Tammikuun suljettu Toimisto on ollut avoinna läpi vuoden arkipäivisin klo Metsästysmuseon ITE-näyttely ( ) sai erittäin hyvän vastaanoton. Näyttelyn aikana museossa vieraili asiakasta. Suosittuja olivat myös ITE-taiteilijoiden työnäytökset sekä museon puistossa että museon Erämessuosastolla. Vuoden vilkkain kuukausi oli toukokuu, jolloin museossa vieraili asiakasta. Toukokuussa vietettiin Riihimäen kaupungin museoiden yhteistä Museoiden yö -tapahtumaa, jolloin Metsästysmuseossa kävi illan aikana asiakasta. Helmikuu oli seuraavaksi vilkkain kuukausi, silloin järjestettiin perinteinen Talvikki-talviretkeilytapahtuma. Päivän ohjelma keräsi innokasta osallistujaa. Riihimäki-päivä sai liikkeelle 707 ilmaiskävijää ja Oravan päivä kokosi 541 henkeä. Kolmanneksi vilkkain kuukausi oli joulukuu, jonka kävijämäärää nosti Joulutorin asiakaskunta (2 172 henkeä). Tapahtumien aikana yleisöllä oli vapaa mahdollisuus tutustua kaikkiin museon näyttelyihin. Tapio Kaislan Luonnon taidetta -näyttelyn yhteydessä äänestettiin parasta kuvaa. Kilpailuun tuli 446 vastausta. Voittajaksi arvottiin Johanna Kilpiäinen, joka voitti kuvan Pohjoisen värit. Isä Marko nouti palkinnon. Kuva: SMM / Perttu Matero.

37 35 Grafiikat: Kimmo Karjakoski. Muina kuukausina keskimääräinen vierailijoiden määrä oli n asiakasta. Vuoden hiljaisin kuukausi oli maaliskuu, jolloin museossa kävi 470 asiakasta. Pääsiäisen sijoittuminen vaikuttaa alentavasti kyseisen kuukauden vierailujen määrään. Vuonna 2016 oli maksavia asiakkaita 4 785, joka on 24 % museon kokonaiskävijämäärästä. Riihimäen kaupungin oppilaitosten oppilaat pääsevät opettajansa johdolla museoon ilmaiseksi. Heitä kävi yhteensä 923 henkeä. Metsästäjillä on vapaa pääsy museoon esittämällä voimassa oleva metsästyskortti. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen 608 metsästäjää (971 metsästäjää vuonna 2015). Ilmaisasiakkaita vuonna 2016 oli yhteensä (76 % kaikista vierailijoista). Museokortilla vieraili 597 asiakasta vuoden aikana. Museokortin käyttöönottovuonna sillä vieraili 318 asiakasta. UPM-Silva jäsenkortin haltijat saivat alennusta muse-

38 36 on pääsymaksusta. Veikkaus-kortilla museoon pääsi ilmaiseksi keskiviikkoisin, tätä mahdollisuutta käytti 92 vierasta. Metsästysmuseo on Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen kulttuurikaveritoiminnan yhteistyökohde. Vapaaehtoiset koulutetut kulttuurikaverit pääsevät museoon ilmaiseksi toimiessaan ikäihmisen avustajana. Yhteistyösopimusta Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n koordinoiman Ystävänkortti-toiminnan kanssa jatkettiin. Riihimäen kaupunki jakaa kulttuurilaitosten lahjoittamia kulttuuriseteleitä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Viime vuonna näitä seteleitä käytettiin Metsästysmuseossa vierailuun yhteensä 46 kpl, mikä oli kaikista suurin museovierailuihin käytetty setelien määrä. Messupuistossa järjestettyyn Rauta ja Petrooli -tapahtumaan osallistuneet asiakkaat pääsivät yhteistyösopimuksen mukaisesti ilmaiseksi museoon. Vuoden viimeisenä avoinnaolopäivänä oli museoon edellisen vuoden tapaan vapaa pääsy, vierailijoita oli 370. Pääsylippujen hinnat vuonna 2016 olivat: aikuiset 6, lapset 3, opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja eläkeläiset 4, koululuokat 3 /oppilas, ryhmät (vähintään 20 henkeä) 4 /hlö ja perhelippu 12. Perusnäyttely Toimintavuoden aikana aloitettiin perusnäyttelyn neljännen vaiheen eli merilinnustusosaston suunnittelu. Työryhmän keskeinen asiantuntija oli Georg Munter, joka lahjoitti museon kokoelmiin linnustuksessa käytetyn jollan moottoreineen, kaaveita sekä muuta esineistöä ja valokuvia. Munter on harrastanut pitkään merilinnustusta, ja hän oli koko suunnitteluajan suureksi avuksi. Näyttelyn luontomaiseman suunnitteli Antti Saraja. Näyttelyn rakennustyöt voitiin aloittaa aivan loppuvuodesta, ja se avataan yleisölle helmikuussa Merilinnustusosion rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta. Kuva: SMM / Perttu Matero. Perusnäyttelyn uusimisen viimeinen vaihe käsittää ns. keskisalin näyttelyteemojen valinnan, talousarvion laadinnan ja aikataulun suunnittelun. Vuoden aikana koottiin eri teemoja, joista lopullinen valinta tehdään myöhemmin. Tavoite on saada perusnäyttelyn loppuosa valmiiksi lähivuosien aikana.

39 37 Vaihtuvat näyttelyt Luonnon taidetta The Art of Nature Tapio Kaislan luontokuvia ITE metsällä ja savannilla Luontoa ja eläimiä ITE-taiteen keinoin Suomalaisten nykyseppien puukot Suomen Puukkoseura ry SM-palkintopuukot Fiskars 2016 Suomen Puukkoseura ry Erämiehen vuosi Metsästäjän kalenterit kautta aikojen Vuoden Luontokuvat 2015 Suomen Luonnonkuvaajat ry Jouluikkuna Metsän joulu Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu Luonnon taidetta The Art of Nature Tapio Kaislan luontokuvia Museon vuoden avasi turkulaisen luontokuvaaja Tapio Kaislan värikylläinen Luonnon taidetta The Art of Nature -näyttely. Kaislan Fine Art -tyyppiset luontokuvat maisemista, linnuista, kasveista ja hyönteisistä edustivat esteettistä kauneutta, joka oli saatu aikaan kuvattavan kohteen muotojen, valojen ja varjojen huolellisella sommittelulla sekä värien keskinäisellä harmonialla. Museolla järjestettiin näyttelyyn liittyen kuvailta, jossa yleisö pääsi Tapio Kaislan johdolla tarkemmin tutustumaan näyttelykuviin sekä muihin luontokuviin näyttelyn ulkopuolelta. Näyttelyn aikana yleisöllä oli mahdollisuus osallistua kävijäkilpailuun äänestämällä omaa suosikkikuvaansa. Voittaja arvottiin ja hän sai palkinnoksi äänestämänsä kuvan. Metsästysmuseossa esillä ollut Luonnon taidetta oli luontokuvakilpailuissa palkitun Tapio Kaislan ensimmäinen henkilökohtainen luontokuvanäyttely.

40 38 Tapio Kaisla esitteli Luonnon taidetta -näyttelynsä avajaisyleisölle. Kuva: SMM / Perttu Matero. Alpo Koivumäen hauskat Sapelihammaskissat ITE-näyttelyssä. Kuva: SMM / Osmo Pussinen. ITE metsällä ja savannilla Luontoa ja eläimiä ITE-taiteen keinoin Vuoden päänäyttelyssä ITE metsällä ja savannilla levittäytyivät museon aulaan sekä ulos puistoon rinnakkain pohjoisen luontomme tutut eläimet ja savannin eläjät. ITE, Itse Tehty Elämä, viittaa tekijöiden itseoppineisuuteen, omaperäiseen luovaan ilmaisuun ja usein intohimoiseen, elämäntavaksi asti laajenevaan taiteen tekemiseen. Suomalaista nykykansantaidetta edustavissa ITE-teoksissa oli käytetty monipuolisesti erilaisia valmistustekniikoita ja -materiaaleja, mm. perinteistä moottorisahaveistoa, kaarnan vuolua sekä hitsausta romupeltiä uusiokäyttäen. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Suomen Metsästysmuseon, ITE-museon ja Maaseudun Sivistysliiton kesken. Lisäksi professori Alpo Jaakolan teoksia oli lainassa Loimaan taidemuseolta. Näyttelyn taustamateriaali julkaistiin Seinätön museo -mobiilisovelluksessa. Näyttelyn avajaisia vietettiin illalla 12. toukokuuta museon puistossa. Museon puolesta tervehdyssanat lausui hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen, ja ITE-taiteesta avajaisyleisölle kertoi Maaseudun Sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen. Näyttelyn avasi Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro ja illan mukaansatempaavasta lauluesityksestä vastasi Maantien Ritarit. Risto Mikkonen kokosi nykyseppien taidonnäytteistä näyttelyn kesäksi. Kuva: SMM / Perttu Matero. Suomalaisten nykyseppien puukot Suomen Puukkoseura ry. Puukkopäivien ja SM-kilpailujen muuttuneesta ajankohdasta johtuen oli museossa kesällä esillä maamme etevien puukkoseppien taidonnäytteitä. Näyttelyn kokosi Risto

41 39 Mikkonen Suomen Puukkoseura ry:stä. Perinteitä kunnioittavan ja toimivuutta sekä laatua arvostavan metsästäjän valinta on kokonaan käsityönä valmistettu puukko. Näyttely ei kuitenkaan koostunut pelkästään metsästyspuukoista, vaan esillä oli myös vanhoja perinnemalleja, kuten runsaasti heloitettu Vöyrin puukko, yksinkertaisen linjakas Kokemäen puukko ja punamustatuppinen Kainuun Tommi-puukko. Lisäksi joukkoon mahtui runsaasti tekijöiden omia malleja, kuten pelkistettyjä käyttöpuukkoja, monikerroksisia damascus-tekniikalla valmistettuja teriä, sorkoupotustuohikahvoja ja kaiverruskoristeltuja heloja. Olipa mukana yksi sähköasentajan johdonkuorintapuukkokin esimerkkinä seppien kekseliäisyydestä. SM-palkintopuukot Fiskars 2016 Suomen Puukkoseura ry. Syyskuun 13. päivä Suomalaisten nykyseppien puukot -näyttely vaihtui puukonvalmistuksen SM-kisoissa Hyvinkäällä palkittuihin puukkoihin. Suomen Puukkoseura ry:n järjestämässä kilpailussa maamme lukuisat harrastajat ja jo meritoituneet puukkosepät kilvoittelevat käsityötaidon huippuunsa hiomisessa vuosittain vaihtuvissa teemasarjoissa. Viimevuotisessa kilpailussa kisattiin seitsemässä eri sarjassa. Erämiehen vuosi Metsästäjän kalenterit kautta aikojen Metsästysmuseon arkiston kalenterikokoelmia esiteltiin monipuolisesti Erämiehen vuosi -näyttelyssä vuoden loppupuolella. Arkisto kerää ja tallentaa metsästäjien kalentereiden lisäksi lintu-, luonto-, kalastus- ja erätaideaiheisia kalentereita sekä ase- ja patruunavalmistajien allakoita. Perinteisten seinäkalentereiden lisäksi esillä oli mm. metsästysaikataulukoita sekä metsästäjä- ja kalastajajärjestöjen toimittamia, etenkin Metsästys- ja luontoaiheisia seinäkalentereita Erämiehen vuosi -näyttelyssä. Kuva: SMM / Perttu Matero.

42 40 Antti Leinosen kuva Äiti oota voitti Vuoden Luontokuva -kilpailun vuonna luvuilla suosittuja taskukalentereita ja vanhin suomalainen eräkalenteri, E. Hisingerin toimittama taskukokoinen Suomen Metsästystaulu vuodelta Runsaasti oli nähtävillä myös värikkäitä jahtiaiheisia kalentereita mm. Ruotsista, Virosta ja Keski-Euroopasta. Eurooppalaisessa kalenteritaiteessa suositaan kuvituksessa piirros- ja maalaustaidetta valokuvien rinnalla. Näyttely oli varattu Riihimäen kaupunginkirjastoon heti vuoden alussa sen päätyttyä museossa. Vuoden Luontokuvat 2015 Suomen Luonnonkuvaajat ry. Luontomme moni-ilmeisyys välittyi jälleen kaikessa yltäkylläisyydessään Vuoden Luontokuvat -näyttelyssä. Kainuulaisen Antti Leinosen Kuhmossa ottama Äiti oota, maaginen siluettikuva hirven vasasta emon perässä, valittiin Vuoden Luontokuvaksi. Vuoden Luontokuva -kilpailu järjestettiin 35. kerran vuonna Kilpailuun osallistui kuvaa kahdeksassa eri sarjassa. Kaikkiaan palkittiin vähintään kunniamaininnalla 40 kuvaa ja ne muodostivat Vuoden Luontokuvat -näyttelyn, joka kiersi useampana näyttelykokonaisuutena läpi Suomen. Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Jouluikkuna Metsän joulu Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu Metsästysmuseon Jouluikkunassa vietettiin metsän joulua. Ikkunan taustatarinana

43 41 toimi Oiva Paloheimon klassinen runo Metsän joulu, jossa metsän asukkaat punatulkusta jänikseen kokoontuvat juhlimaan jouluiltana, jolloin ainakin runon mukaan petojenkin leikki on viaton. Niinpä museon kokoelmista uskallettiin taluttaa samaan ikkunaan täytettyjä eläimiä, jotka luonnossa eivät välttämättä ole aina parhaita kavereita keskenään. Ikkunan koristeluun osallistui museon omien tonttujen lisäksi Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu. Taiteen perusopetusta järjestävän taidekoulun kuvataiteen linjan oppilaat tekivät ikkunan lumihiutalekoristeet. Kaikkiaan 13 ryhmää 6 12-vuotiaita nuoria taiteilijoita osallistui somisteiden tekemiseen ja raaka-aineena käytettiin pääasiassa kierrätysmateriaalia. Kiertonäyttelyt Suomen Metsästysmuseo lainaa tuottamiaan kiertonäyttelyitä museoille, opastuskeskuksille, kirjastoille tai muihin julkisiin tiloihin. Myös yksityishenkilöt voivat halutessaan saada museonäyttelyn lainaan. Kiertonäyttelytoiminta on osa museon omaa varainhankintaa. Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulun johtava opettaja Tiia Orivuori ripusti oppilaiden tekemiä koristeita jouluikkunaan. Kuva: SMM / Perttu Matero. Näyttelyitä on eri kokoisia erilaisiin tarpeisiin, ja niitä on helppo muunnella tilan sekä tilanteen mukaan. Näyttelyihin kuuluvista esinelainoista sovitaan aina erikseen, sillä näyttelypaikan on olosuhteiltaan sovittava museoesineiden säilyttämiseen. Museolla oli tarjota 12 kappaletta lainattavia kiertonäyttelyitä vuonna Vuosien saatossa lainatuimpia kiertonäyttelyitä ovat olleet riistalajistoa käsittelevät näyttelyt. Suden paluu -näyttely oli esillä Ilomantsin Runonlaulajan pirtissä Parppeinvaaralla toukokuusta syyskuuhun keräten asiakasta. Verkkonäyttelyt ja multimediat Metsästysmuseo käyttää perusnäyttelyidensä uusimisessa harkiten modernia tekniikkaa. Oppilaitosyhteistyö Hyria koulutus Oy:n AV-viestinnän sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) tietotekniikkalinjan koulutusohjelman kanssa on ollut tuloksellista ja kaikkia osapuolia tyydyttävää. Keväällä 2016 neljä HAMK:n tietotekniikkalinjan opiskelijaa parantelivat Jahdin lumon hirven metsästyspelin toiminnallisia ominaisuuksia. Lisäksi samaisen oppilaitoksen opiskelija suoritti lopputyönään Sakon vipulukkokiväärin 3D-mallinnuksen. Aktiivinen oppilaitosyhteistyö on tuottanut myös materiaalia Suomen Metsästäjäliiton koulutuskäyttöön, ja lisäksi sama materiaali tulee olemaan tarjolla Riistakeskuksen metsästäjätutkinnon koulutusmateriaalissa vuodesta 2017 lähtien. Laajempaan käyt-

44 42 Oppilaitosyhteistyön tuloksena syntyi luodin ballistiikkaa esittelevä animaatio, jota museon lisäksi hyödyntävät Suomen Metsästäjäliitto ja Riistakeskus omissa metsästäjän opetusmateriaaleissaan. töön ovat menneet luodin ballistisia ominaisuuksia esittelevä animaatio, haulikon kaliiberia kuvaava esitys sekä aseiden 3D-mallinnukset. Perusnäyttelyyn tulleita uutuuksia ovat Hyrian AV-viestinnän oppilaiden tekemä mustaruutiaseiden toimintaa esittelevä multimedia sekä riistakamera-video, joka pääsee esille vuoden 2017 aikana. ITE metsällä ja savannilla -näyttelyn taustamateriaali tuotettiin Tarinasoitin-sovelluksella. Osaltaan juuri edesmenneen kuvataiteilija, dokumentaristi ja taiteen moniottelija Erkki Pirtolan runsas videomateriaali kannusti kokeiluun. Videodokumentit ITE-taiteilijoista luovat välähdyksen tekijöiden omaehtoisesta äänestä sekä motivaatiosta tehdä taidettaan. Myös Maaseudun Sivistysliiton tuottama -sivusto tarjosi runsaasti tekstejä ja kuvia taiteilijoiden esittelyyn. Tarinasoittimen avulla näyttelyn taustoittaminen voitiin tehdä huomaamattomasti, liikaa tyrkyttämättä ja jättäen tilaa asiakkaan omalle näyttelyyn tutustumiselle ja tulkinnalle. Museoilla on edelleen omat, ainutlaatuiset valttikorttinsa: aidot esineet ja pitkiin ajanjaksoihin perustuva tutkimus. Niihin perustuvaa sanomaa voidaan korostaa näyttelyissä ja verkkopalveluissa taitavasti valituin teknisin ratkaisuin. Verkkonäyttelyn ja laajemmin käsitettynä multimedioiden avulla voidaan myös esittää asioita, joiden kuvaaminen varsinaisessa näyttelytilassa olisi teknisesti haastavaa. Helppo esillepano sekä liikuteltavuus on aivan toista luokkaa kuin perinteisissä museonäyttelyissä.

45 43 TUTKIMUS Museon oma tutkimustoiminta oli lähinnä kokoelmien luettelointiin liittyvää taustatutkimusta sekä museon näyttelyteemojen taustatietojen hankintaa. Vuoden aikana selviteltiin muun muassa merilinnustus- ja hylkeenpyyntihistoriaa osana perusnäyttelyn uudistamista sekä aloitettiin vuoden 2017 metsäpeuranäyttelyn taustamateriaalin keruu. Myös Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaa esittelevän julkaisun kirjoitustyöhön sisältyi huomattava määrä taustatutkimusta. Tietojen keruuta suomalaisista asesepistä jatkettiin tulevaa julkaisukäyttöä varten. Henkilökunnan kirjoittamia asiantuntija-artikkeleita julkaistiin vuoden 2016 aikana muun muassa Jahti- ja Metsästäjä-lehdissä, Eränkävijässä, Karjalan Kunnaat -lehdessä, Käpälämäki-lehdessä ja museon kotisivujen Kokoelmalöytö-osiossa. Keruuprojektit Vuosi 2016 oli Metsästyksen muistitieto -hankkeen seitsemäs vuosi, jolloin tehtiin 16 haastattelua. Kokonaismäärässä on pientä nousua edelliseen vuoteen verrattuna (12 kpl v. 2015). Haastatteluista oli peräti viisi ryhmähaastatteluja. Kun samassa istunnossa on 2 3 kertojaa, he vapautuvat kertomaan muistojaan avoimemmin ja keskustelu on vilkkaampaa. Kerralla saadaan taltioiduksi useamman henkilön muistoja. Yhteisistuntoon täytyy toki valita kertojat, joiden muistot liittyvät samaan aihepiiriin. Uusmaalaisten metsästäjäveteraanien haastattelukokoelmaa kartutettiin kahdella uudella haastattelulla. Helsinkiläisen Georg Munterin muistot merilinnustuksesta Suomenlahdella liittyivät museon perusnäyttelyyn valmisteltuun merilinnustusosioon, mutta samalla myös uusmaalaiseen metsästysperinteeseen. Kaksi haastattelua käsitteli museon omaa historiaa, tätäkin aihetta kerättiin jo kolmatta vuotta. Riistanhoidon ja -tutkimuksen piiriin kuului myöskin kaksi haastattelua sekä metsästäjäjärjestöjen ja riistahallinnon historian taltiointiin neljä. Nämä aiheet ovat olleet muistitiedon keruussa mukana alusta pitäen. Karjalaisii erätarinoi kerruuseen tehtiin vielä kolme haastattelua lisää. Kaikkiaan muistitietoa kerättiin melko monipuolisesti keruusuunnitelmassa määritellyistä aiheista. Karjalan Liiton ja Kuparsaaren metsästysseuran kanssa yhteistyössä toteutettu Karjalaisii erätarinoi kerruu -hanke saatettiin päätökseen Vuosina järjestettyyn keruuseen saapui kaikkiaan 66 kirjallista vastausta tai valokuvalähetystä, joista 10 keruuajan päättymisen jälkeen. Viimeinen lähetys saapui marraskuussa yli

46 44 Museoyhdistyksen kunniajäsen, ministeri Iiro Viinasta haastateltiin Metsästyksen muistitieto -hankkeen puitteissa hänen kotonaan. Kuva: SMM / Pekka Allonen. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogellia haastateltiin maa- ja metsätalousministeriössä hänen viimeisenä työpäivänään ennen eläkkeelle siirtymistä. Kuva: SMM / Pekka Allonen. puoli vuotta keruun päättymisen jälkeen. Lisäksi tehtiin kaikkiaan 14 haastattelua, joissa haastateltiin yhteensä 19 henkilöä. Keruuta edistämään perustettuun samannimiseen Facebook-ryhmään liittyi 82 jäsentä. Ryhmän tarkoitus on jatkossakin toimia karjalaisesta eräperinteestä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Karjalaisii erätarinoi kerruu ei ollut kilpakeruu, toisin kuin museon aiemmin toteuttamat keruut. Vastanneille lähetettiin kiitokseksi kaksi vapaalippua museoon. Keruun päätöstilaisuus pidettiin Karjala-talolla Karjalaisii erätarinoi kerruu onnistui melko hyvin huolimatta vastaajakunnan rajallisuudesta. Luovutetun alueen kalastuksesta ja metsästyksestä on omakohtaisia muistoja enää vain hyvin iäkkäillä evakoilla. Keruukehotuksessa pyydettiin tietoja myös evakoiden jälkipolvilta, ja tämä kehotus tuottikin jonkin verran arvokasta toisen käden muistitietoa. Useimmista luovutetun Karjalan pitäjistä saatiin muistoja talteen. Kalastuksen osuus oli suurempi kuin metsästyksen, noin 2/3 aineistosta. Eniten tietoa saatiin Vuoksen ja Laatokan kalastukseen liittyen. Monet vastaajat lähettivät pitäjähistoriikeistä ja vanhoista lehdistä digitoimaansa aineistoa. Tätä saattoi odottaakin, sillä luovutetun Karjalan eräperinteen paras muisteluaika on ohitettu. Muistot on taltioitu historiikkeihin. Museolle sen kokoelmiin ennestään kuulumaton aineisto on kopioitunakin arvokasta, vaikka keruussa ensisijaisesti tavoiteltiin julkaisematonta muistitietoa. Museo arkistoi keruuvastaukset Karjalaisii erätarinoi kerruu -kokoelmaksi. Keruun sihteerinä toimi amanuenssi Pekka Allonen. Karjalaisii erätarinoi kerruu -hankkeen myötä kokoontui museossa karjalaisen eräpe-

47 45 rinnekirjan suunnittelutyöryhmä ja Ryhmän työhön osallistuivat Lauri Kontro, Kari Kuparinen, Reijo Orava ja Martti Talja Kuparsaaren metsästysseurasta, kulttuurintuottaja Saija Pelvas Karjalan Liitosta, Suomen historian dosentti Silvo Hietanen sekä museonjohtaja Anne Uotila-Laine, intendentti Jukka Peltonen ja amanuenssi Pekka Allonen. Meidän majamme -keruussa etsitään metsästysmajoihin liittyvää tietoa, piirustuksia ja kuvia. Tämä helmikuussa 2015 aloitettu, yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa toteutettava keruu pidetään museon ohjelmassa toistaiseksi. Vuonna 2016 siihen saapui viisi vastausta (15 vuonna 2015). Museon keruisiin voi vastata kolmella eri tavalla: perinteisenä postilähetyksenä, sähköpostilla tai museon kotisivujen vastauslomakkeella. Suomen riistakeskus aloitti vuonna 2016 Hollolan toimipisteensä alasajon. Riistakeskus lopettaa vuonna 1982 perustetun Laitialan toimipisteen Suomen Metsästysmuseo dokumentoi Laitialan toimipistettä valokuvaamalla, videoimalla sekä haastatteluin useamman päivän ajan hyödyntäen oppilaitosyhteistyössä olevien opiskelijoiden työpanosta. Metsästysmuseo jatkoi edelleen Museoviraston ohjaamassa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -hankkeessa. Metsästysmuseo toimi yhdessä yhdeksän muun museon kanssa poolissa 1, Ihminen ja luonto. Keskustelu museoiden välisestä tallennustyönjaosta ja kokoelmayhteistyöstä jatkui. Metsästysmuseo on hyväksynyt Lokakuussa oli vuorossa toinen dokumentoinnin kenttäpäivä Suomen riistakeskuksen Laitialan toimipisteessä. Hyrian harjoittelija Jason Ly videoi ja kenttäpäällikkö Ilkka Ala- Ajos esittelee. Kuva: SMM / Tiina Mönkkönen.

48 46 vastuunsa museoiden välisessä tallennustyönjaossa. Museon osalleen hyväksymät vastuut vastaavat museon tähänastisia tallennustehtäviä. Julkaisutoiminta Metsästysmuseo toimitti pitkästä aikaa uuden kirjan. Eräpoluiltani - Trofeekokoelma Jaakko Ojanperä sisältää sekä Ojanperän pienoiselämäkerran että hänen trofeekokoelmansa näyttelyluettelon. Eräpoluiltani korvaa vuonna 1997 ilmestyneen, suppeamman Safari-julkaisun. Jaakko Ojanperän kokoelma on 20 vuodessa huomattavasti laajentunut ja hänen metsästyshistoriastaan sekä värikkäistä elämänvaiheistaan on myös kaivattu yleisesitystä. Eräpoluiltani poistaa nämä puutteet. Se on samalla 20. julkaisu Metsästysmuseon julkaisusarjassa. Teoksen toimittivat amanuenssi Pekka Allonen ja intendentti Jukka Peltonen. Käpälämäki-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran sähköisenä jäsenlehtenä keväällä. Käpälän jälkiä -uutiskirje ilmestyi kaksi kertaa vuoden aikana; yksi keväällä ja toinen aivan vuoden lopussa. Uutiskirjeen voi jokainen asiasta kiinnostunut tilata museon kotisivujen kautta. Eräpoluiltani-kirjan suunnittelukokous museossa. Pöydän ääressä vasemmalta lukien Pirpa Ojanperä, Anne Uotila-Laine, Pekka Allonen ja Jaakko Ojanperä. Kuva: SMM / Perttu Matero.

49 47 Eräpoluiltani-kirja ilmestyi vuonna 2016 museon julkaisusarjassa. Kuva: SMM / Perttu Matero. ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsästysmuseo tarjoaa mahdollisuuksien mukaan asiantuntijapalveluita muun muassa arkistojen ja kirjastojen järjestämisessä sekä näyttelyiden tuottamisessa. Näin saatu tulo on museon omaa varainhankintaa, joka käytetään museotoiminnan kehittämiseen ja omien näyttelyiden tuottamiseen. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Suomen Kennelliitolle jatkui toimintavuonna Metsästysmuseon henkilökunta on antanut asiantuntijapalveluita Kennelliiton museotoimikunnalle erityisesti kokoelmien hoitoon ja museotoiminnan kehittämiseen liittyen. Suomen Metsästäjäliitto hankki koulutuskäyttöön kolme animaatiota vuoden 2016 aikana. Liiton materiaali julkaistaan verkossa ja suunnataan metsästystutkintoa suorittaville nuorille.

50 48 PALVELUYKSIKKÖ Markkinointi ja tiedotus Vuoden päänäyttelyyn ITE metsällä ja savannilla kohdistui suurin markkinointi- ja mainostustyö. Mainontaa tehtiin yhdessä Maaseudun Sivistysliiton sekä Kokkolan ITE-museon kanssa. Näyttelylle haettiin näkyvyyttä painettujen julkaisujen ohella myös nettibannerimainonnasta Suomen Luonto -lehden ja Kansanlähetyspäivien nettibannereiden kautta sekä jakamalla some-kanavilla Hyrian opiskelijoiden tekemää mainosvideota. Näyttelyn tiedote kuvineen huomioitiin ja puffeja julkaistiin useissa aikakauslehdissä. Myös kesäkauden työnäytöksillä touko-elokuussa saavutettiin kävijöitä ja näkyvyyttä. Vuonna 2016 otettiin museon pääsisäänkäynnin tuulikaapissa käyttöön info-näyttö, joka museon kiinnioloaikoina näyttää pihalle päin vaihtuvaa kuvaa museon tarjonnasta. Näytössä on pysyvänä informaationa Hyrian opiskelija Riina Raustolan perusnäyttelystä ottamista kuvista työstämä kooste. Koosteen mukana jatkuvassa toistossa näytössä pyörii julisteita vaihtuvista näyttelyistä ja tapahtumista. Vaihtuvaa materiaalia päivitetään 1-2 kertaa kuukaudessa. Metsästysmuseo näkyy nykyään myös Riihimäen asematunnelissa. Kaupungin kulttuurilaitokset saivat käyttöönsä mainosvitriinejä, ja mainospaikat jaettiin toimijoiden kesken. Erik Bruunin karhunpää-logolla varustettu suurikokoinen museojuliste tervehtii nyt tunnelissa kulttuurinnälkäisiä junamatkustajia ja kaupunkilaisia. Metsästysmuseon Facebook-sivuille päivitettiin museon toimintaan liittyvää sisältöä tapahtumista riippuen muutamia kertoja viikossa. Joulukuussa julkaisemista koeluontoisesti tihennettiin, ja tämä näkyikin lisääntyneinä sivun seuraamisina. Facebook-ar- Riihimäen asematunnelissa voi kohdata karhun museon mainoksessa. Kuva: SMM / Perttu Matero.

51 49 Esitteet ovat tärkeä osa ennakkomarkkinointia. Kuva: SMM / Perttu Matero. Sisäänkäynnin mainosnäyttö. Kuva: SMM / Perttu Matero. vostelujen keskiarvo vuoden 2016 lopussa oli 4,2/5. Vuoden lopussa sivuilla oli 597 seuraajaa. Metsästysmuseon kotisivujen vierailumäärä jatkoi varovaista nousua. Vuonna 2016 sivuille tehtiin noin vierailua ( vierailua vuonna 2015). Kotisivuja päivitettiin noin kerran viikossa. Riihimäen kaupungin, Suomen Museoliiton ja Hämeen Sanomien verkkopalveluihin päivitettiin museon näyttely- ja tapahtumatiedot. Museo oli mukana Go Tavastia! - Kanta-Hämeen matkailun yhteismarkkinointi Venäjälle -kampanjassa, joka toteutettiin verkkomarkkinointina. Museon vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia markkinoitiin lisäksi tiedotustilaisuuksin, sähköisin tiedottein, julistein ja flyerein. Vaihtuvista näyttelyistä ja tapahtumista painettiin vuosiesitteitä kappaletta, ja esitteestä tehtiin ensi kertaa myös englanninkielinen versio. Avajaiskutsut lähetettiin sähköisesti. Yhteystietoja osoiterekisterissä oli 618, kun niitä edellisenä vuonna oli 598. Sähköinen uutiskirje Käpälän jälkiä lähti (ed. vuonna 1 304) osoitteeseen ja sähköinen Käpälämäki-lehti 503 osoitteeseen. Julisteita painettiin tai tulostettiin kpl näyttelyä tai tapahtumaa kohden. Niitä levitettiin Riihimäen kaupungin sisäisessä jakelussa mm. kouluille, päiväkodeille ja kulttuurilaitoksille. Museo suorittaa myös omaa paikallista jakelua ja postittaa tarpeen mukaan julisteita muihin kohteisiin. Yhteisesitteistä mukana oltiin muiden Riihimäen seudun kulttuurilaitosten kanssa Parhaat palat -vuosiesitteessä. Metsästäjä- ja Jahti-lehtiin kirjoitettiin artikkeleja ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Myös muita eräalan julkaisuja tiedotettiin museon uutisista, näyttelyistä ja tapahtumista sekä palveltiin pyydettäessä tiedonhaussa ja kuvatoimituksessa. Ulkoisen tiedotuksen ohella hoidetaan myös museon sisäistä tiedotusta, joka on erittäin tärkeää asiakaspalvelun toiminnan kannalta. Henkilökunnan palavereja pidettiin noin kahden viikon välein, ja laaditut muistiot toimitettiin infon henkilöstölle.

52 50 Asiakaspalvelu Asiakaspalvelun henkilökunnalla on tärkeä tehtävä museon imagon rakentamisessa, sillä Securitas Oy:n receptionisti on ensimmäinen ja usein ainoa henkilö, jonka museovierailija kohtaa. Metsästysmuseo on halunnutkin juuri panostaa tähän museotoiminnan osa-alueeseen, jotta museovieraat viihtyisivät ja saisivat asianmukaista neuvontaa vierailua varten. Asiakaspalvelua kehitetään vuosittaisissa palavereissa Securitas Oy:n kanssa. Kävijät saavat jättää palautetta ja ideoita museon aulan palautelaatikkoon. Sähköpostin kautta ja suullisesti saadaan myös runsaasti palautetta, jota viime vuonna tuli erityisesti hyvästä asiakaspalvelusta. Museon asiakaspalvelua hoitaa yksi kokopäiväinen ja neljä osa-aikaista työntekijää. Securitas Oy tekee rekrytoinnit yhteistyössä Metsästysmuseon kanssa. Museon infossa työskentely edellyttää kouluttautumista ja tästä syystä pyritäänkin vähentämään työntekijöiden vaihtuvuutta. Asiakaspalvelun tehtäviin kuuluu erilaisiin museopalveluita koskeviin tiedusteluihin vastaaminen ja eteenpäin ohjaaminen asiasta vastaavalle henkilölle. Tiedusteluja opastuspalveluista, tilavuokrista ja näyttelyistä sekä tapahtumista otetaan vastaan sekä sähköisesti, puhelimitse että paikan päällä museon infossa. Securitasin receptionisti Ulla-Maija Hänninen palvelee museokaupan asiakkaita. Kuva: SMM / Perttu Matero.

53 51 Museokauppa Museon asiakaspalvelun yhteydessä toimii museokauppa, jonka tuotto on tärkeä osa museon omaa varainhankintaa. Korkeatasoinen suomalainen käsityö on tuotteiden valinnassa etusijalla. Tuotevalikoimaan kuuluvat museon omalla logolla varustetut käyttö- ja lahjatavarat. Erik Bruunin museolle laatimaa karhulogoa hyödynnettiin teettämällä vuodelle 2016 sitä kantava kassi. Museokaupan valikoimiin otettiin muutamia uusia tilimyyntituotteita, joista suurin osa tulee hämeenlinnalaisen, museokauppoihin erikoistuneen Old Labels -tuotemerkin kautta. Tuotevalikoiman kehittämisestä ja myymälän somistuksesta sekä tuotteiden esillepanosta vastaa asiakaspalvelun receptionisti. Omat nimikkotuotteet kuuluvat museokaupan valikoimaan. Kuva: SMM / Perttu Matero. Jaakko Ojanperä esitteli kokoelmansa Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin hallitukselle. Kuva: SMM / Perttu Matero. Museokaupan menekkiä edistävät tapahtumapäivät, jolloin museoon on vapaa pääsy. Muuten myynnin kannalta parasta aikaa olivat lomasesongin kesäkuukaudet. Museokauppa pidettiin avoinna museon aukioloaikoina, museon näyttelyiden avajaisissa ja myös sopimuksen mukaan. Tuotteita oli myynnissä myös museon erämessuosastolla Osa tuotteista on saatavissa myös kotisivujen verkkokaupasta, kuten omat julkaisut ja museon logotuotteet. Verkkokaupan kautta myydään edelleen pääasiassa kirjoja, joista vuonna 2016 menekkiä on parhaiten ollut tuoreella Eräpoluiltani Trofeekokoelma Jaakko Ojanperä -kirjalla. Opastus Opastuksia vuoden aikana oli 44, joista englanninkielisiä kolme ja kaksi saksankielistä. Opastusten suurin kohderyhmä ovat päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmät. Seuraavaksi eniten on opastuksia kotimaan matkailuryhmille ja kolmanneksi eniten museon yhteistyökumppaneille. Rooliopastushahmon käsikirjoitustyö vuoden 2017 päänäyttelyä, Suomenpeuraa varten alkoi marraskuussa Opastustoiminnan kehittäminen ja markkinointi on yksi olennaisimmista tekijöistä, joilla maksavien museokävijöiden määrää voidaan kasvattaa.

54 52 Museopedagogiikka Koululaisryhmistä koostuva kävijämäärä kasvoi noin kolmanneksella 923 kävijään. Vuonna 2016 Riihimäen kaupungin Kulttuuripolku-malliin sisältyvä ilmainen bussikyyti museoihin koululaisryhmille näkyi kevään ja syksyn koululaisvierailujen lisääntymisenä. Nykyisten opetussuunnitelmien mukainen ilmiöpohjainen oppiminen tuo museoon ryhmiä varsinkin luontoon ja eläimiin keskittyvillä teemaviikoilla. Museopalvelupäällikkö Perttu Matero esitteli Lopen yläkoululla Luonnon kestävä käyttö -teemapäivillä vanhaa eräkulttuuria ja museota reppumuseon eli kuljetettavan esinevalikoiman avulla. Lokakuisella Museoliiton Mennään museoon -viikolla oli teemana mediakasvatus. Tähän liittyen Matero kävi edeltävällä viikolla esittelemässä museon median käyttöä näyttelyissä, markkinoinnissa ja mainonnassa Lasitehtaan koulun viidesluokkalaisille. Yhteistyö Lasitehtaan koulun opettajien Anni Tuomen ja Eero Kortelahden kanssa poiki lyhytelokuvakilpailun, jossa oppilaat saivat teemaviikon aikana laatia oman videonsa museokäynnistä. Videoissa välittyy nykyvarhaisnuorten välitön esiintymistapa, tottumus laitteiden ja ohjelmien käyttöön sekä museovierailun monipuolinen elämyksellisyys jopa yllätyksellisyys! Lasitehtaan koulun oppilaat osallistuivat myös kesän ITE-näyttelyn ilmeen rakentamiseen. He maalasivat museon parkkipaikalta pääovelle johtavalle käytävälle värikkäitä kotimaisten riistanisäkkäiden sekä hieman eksoottisemman norsulinnun jälkiä. Kaksi eri aikakausille painottuvaa reppumuseota ovat havaintomateriaalina oppilaitosvierailuja varten. Kuva: SMM / Osmo Pussinen. Kuva: SMM / Perttu Matero.

55 53 Tapahtumat 7.2. Talvikki - talviretkeilytapahtuma 10 vuotta. Teemana Yhdessä tulilla Tapio Kaislan kuvailta Valtakunnallinen museoviikko Museoiden yö Teroituspäivä - tuo työkalusi teroitettavaksi ITE-taiteen mestarien Alpo Koivumäen ja Jouko Kinnusen työnäytös Moottorisaha ja moottorisahataide tutuksi Riihimäki-päivä Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Joulutori. Yleisöllä oli vapaa pääsy museoon vuonna 2016 seuraavien tapahtumien aikana: Talvikki, Museoiden yö, Riihimäki-päivä, Oravan päivä ja Joulutori. Talvikki Talviretkeilytapahtuma Talvikin 10-vuotisjuhlia vietettiin laskiaissunnuntaina 7. helmikuuta Tapahtuman teema kutsui Yhdessä tulille! Tapahtuma alkoi lipunnostolla, ja nostajina toimivat Timo Sinivuori Suomen Partiolaisten hallituksesta ja kansanedustaja, Metsästysmuseon hallituksen jäsen Timo Heinonen. Tämän jälkeen Talvikki hoviväkineen avasi tapahtuman, johon otti osaa noin ulkoilijaa. Teeman hengessä tulet ja yhteisvastuu olivat vahvasti esillä. Yhdessä tulille kokoontuminen edustaa sekä yhteisöllisyyttä että suomalaisen retkeilyn perinteitä parhaimmillaan. Talvikki-tapahtuman sää on aina järjestäjille arvoitus. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

56 54 Partiotoiminta oli vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena tärkeän syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan järjestäjänä. Partiolaisilla oli kahvi- ja makkaranmyyntipisteensä lisäksi mukana puolijoukkueteltta kamiinoineen. Yhteisvastuun hyväksi myytiin villakudonnaisia. Lisäksi Riihimäen seurakunnan diakoniatyö oli jakanut vähävaraisille lapsiperheille ilmaislipukkeita ajeluihin osallistumista tai ruokapisteillä asioimista varten. Seurakunnan ja Riihimäen Idäntyö ry:n pisteiltä sai muurinpohjalättyjä itse paistaen tai valmiina, pullakahvia ja hernekeittoa. Ventoniemi Oy järjesti ilmaisen bussikuljetuksen Talvikkiin Peltosaaresta keskustan kautta museolle. Tulisteluteemaa edusti retkeilytoimittaja Joppe Rannan luento tulilla yöpymisestä, ja Suomen Erätaito ry. oli kutsunut kokoon risukeittimien kokoontumisajon eli Risurallin. Kiehisten vuolusta oli paikalla kertomassa puukkoseppä Risto Mikkonen. Maankaje Oy:n Kauko Pöllänen oli virittänyt pihalle rakotulet ja Riihimäen ulko- ja sisärakenteen Kalervo Hatakka esitteli jätkänkynttilöitä. Riihimäen nuorisoteatteri oli Talvikkihahmon lisäksi näkyvillä myös Loppuuhan talvi -näytelmässä, jonka nuoret olivat itse ideoineet. Hissu Toivosen koirat, ponit ja Anni-lammas tarjosivat ajelukyytejä ja huimaa vauhtia sai Maankaje Oy:n ja Riihiladun napakelkoissa. Riihilatu ry. opasti myös lumikenkäilyyn. Maankajeen ja seurakunnan leikkipisteillä leikittiin perinteisiä ulkoleikkejä ja Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu järjesti lumimaalausta. Riihimäen seudun kaverikoirat keräsivät runsaasti kavereita ja lintujen talviruokinnasta neuvoa antoivat Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen edustajat. Riihimäen VPK esitteli toimintaansa paloauton kera. Risuralli oli ensimmäistä kertaa mukana Talvikissa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Kuvaillassa Tapio Kaisla johdatteli yleisön Fine Art -luontokuvauksen maailmaan. Kuva: SMM / Perttu Matero. Tapio Kaislan kuvailta Tapio Kaisla kertoi Luonnon taidetta -näyttelynsä kuvaillassa 6.4. kuinka hänen kuvansa syntyvät pitkällisen luonnontarkkailun sekä huolellisen suunnittelun ja ennakkovalmistelun tuloksena. Kaisla painotti, että kuvaushetkellä ja sitä ennen tehtyjen valintojen merkitys on edelleen ratkaiseva hyvän kuvan syntymisen kannalta, eikä nykyinen digitaalinen kuvankäsittely ole oikotie onneen.

57 55 Museoiden yö ja Valtakunnallinen museoviikko Museoiden yönä Riihimäen museot olivat avoinna lauantaina 21. toukokuuta kello ja niihin oli vapaa pääsy. Eräkirjojen aatelia -kirjamyynnissä karsittiin Metsästyskirjaston kokoelmia ylimääräisistä kappaleista. Juuri avattuun ITE-näyttelyyn ja perusnäyttelyyn järjestettiin kaksi ilmaista opastuskierrosta. Partiolaiset myivät museon pihalla makkaraa, kahvia ja leivonnaisia, ja tuotto meni Riihimäen Erätyttöjen ja Eräpoikien toiminnan tukemiseen. Suosittu museopassi oli käytössä jälleen, eli keräämällä kaikista viidestä Riihimäen museosta leiman museopassiin osallistui palkintojen arvontaan. Pääpalkintona arvottiin edellisvuotiseen tapaan Museokortti. Metsästysmuseolla vieraili illan aikana kävijää. Museoiden yö -tapahtuma oli osa Valtakunnallisen museoviikon ohjelmaa. Vuonna 2016 Suomen Museoliiton organisoimaa Museoviikkoa vietettiin toukokuuta teemalla Museot ja kulttuurimaisema. Metsästysmuseon puisto oli kesällä 2016 todellinen kulttuuripuisto, jossa kohtasivat ITE-taiteen mielikuvitukselliset eläinhahmot ja Pokemon GO! -sovelluksen virtuaaliolennot sekä niitä runsain joukoin pyydystämään tulleet lapset, usein kaveriporukalla tai perheen kera nykyaikaista pyyntikulttuuria sekin. Metsästysmuseo oli Riihimäen kaupungin suosituin kohde Museoiden yö -tapahtumassa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

58 56 Asiakkaat saivat tutustua ITE-taiteilija Alpo Koivumäen työskentelyyn heinäkuun tapahtumassa. Kuva: SMM / Perttu Matero. Riihimäen Teollisuuspalvelun ja Electroluxin edustajat esittelivät moottorisahoja veistotapahtuman lomassa. Kuva: Arttu Stark. ITE-näyttelyn työnäytökset ITE metsällä ja savannilla -näyttelyyn liittyi touko-elokuussa neljä työnäytöspäivää, joissa näyttelyn taiteilijat esittelivät työtapojaan tai esiteltiin tavanomaisen arkikäytön lisäksi taiteeseenkin sopivien käsityökalujen käyttöä, huoltoa ja kunnostusta. Kesäkuun tapahtumana oli jo aiemmin mainittu Jouko Kinnusen veistonäytös Erämessuilla. Toukokuun 28. päivä vietettiin Metsästysmuseolla Teroituspäivää. Museon pääsylippua vastaan teroitettiin kirveitä, vesureita, puukkoja, saksia, puutarhasaksia, kuorimarautoja, viikatteita ynnä muita käsityökaluja. Teroitettavaa riitti koko tapahtuman ajaksi kello ja sinä aikana noin 70 työkalua sai uuden särmän kesän puutarha- ja mökkihommia varten. Museopalvelupäällikkö Perttu Matero näyttää puukon teroituksen mallia. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Heinäkuun 9. päivä Metsästysmuseon puistossa oli kosolti nähtävää, kun saha soi ja pelti taipui ITE-taiteilijoiden Jouko Kinnusen ja Alpo Koivumäen kourissa. Asiakkaat saivat tutustua kaksikon taiteeseen sekä pääsivät opastetuille kierroksille näyttelyyn. Aiheina molemmilla oli eläimet, mutta tekniikka täysin erilainen. Kinnunen jatkoi Erämessuilla aloittamiaan veistoksia ja Koivumäki näytti, kuinka juomatölkeistä syntyy korppikotkan höyhenpuku.

59 57 Lauantaina 6.8. puistossa nähtiin moottorisahan käyttöä monilla eri tavoilla. Lari Cavenius esitteli veistotaitojaan tekemällä puusta eläinhahmoja ja Riihimäen Teollisuuspalvelu järjesti sahan käsittely- ja kunnostusnäytöksiä. Runsaat 80 sahoista kiinnostunutta tuli paikalle pärinän houkuttamina. Riihimäki-päivä Riihimäki-päivänä kaikkiin Riihimäen museoihin oli vapaa pääsy, ja ovet olivat avoinna kello Metsästysmuseossa vieraili 770 asiakasta, vilkkaaseen kävijämäärään vaikutti päivän sijoittuminen viikonvaihteeseen. Riihimäki-päivän aikana erityisesti kaupungin asukkaat tutustuvat eri museoiden näyttelyihin. Tästä syystä Metsästysmuseo oli avoinna pidempään kuin normaalisti syyskaudella. Oravan päivä Oravan päivää eli museon vuosipäivää vietettiin Tapahtumaan osallistui 541 kävijää, ja tapahtuma ajoittui tällä kertaa Aleksis Kiven päivän aattoon. Edellisenä vuonna ensiesiintymisensä Oravan päivässä tehnyt Metsän poika lauloi ja laulatti jälleen metsäisiä lauluja, kävijöille tarjottiin mehua ja keksejä ja pihalla sekä kodassa pidettiin nuotiota makkaranpaistoa varten. Oravan päivän musiikkiesityksistä vastasi Perttu Matero. Kuva: SMM / Jukka Peltonen.

60 58 Joulutorin liki kävijää tekivät ahkerasti ostoksia. Kuva: SMM / Perttu Matero. Joulutori Lauantaina järjestetty Metsästysmuseon ja Lasimuseon yhteinen Joulutori keräsi toisena vuonna peräkkäin ennätysosanoton, kävijää. Kaikki museon käytettävissä olevat pöytäpaikat myyjille olivat jälleen käytössä. Lasten tontunetsintäkilpailun Otto- ja Topi-tontut piilottelivat perusnäyttelyn hylkeenpyyntivälineiden seassa ja Jahdin lumossa. Etsijöiden kesken arvottiin museokaupan tuotepaketti, jonka voitti 3-vuotias Moona Vähärautio. Museossa tarjottiin vierailijoille mehua ja piparkakkuja. Riihimäen Eräpojat ja Erätytöt pitivät soppatykkiä ja makkaragrilliä Metsästysmuseon ja Lasimuseon puistoalueella. Muiden järjestämät tapahtumat, kurssit ja kokoukset Kara Arms ry. Kokous Repolan Aihkit ry. Kokous Metsästyskurssi. Järjestäjinä Kauppalehti, Sako Oy ja Suomen Metsästysmuseo Kantapuu-konsortio. Kokous Kara Arms ry. Kokous Riihimäen Perhokalastajat ry. Kokous.

61 59 Kurssit ja vierailut museolla 9.1. Arma Aboa - Asehistoriallinen seura Virossa olevien Puolan, Saksan, Ruotsin ja Suomen lähettiläiden vierailu Suomen Kennelliiton yhteistyökumppanien vierailu Hyvinkään - Riihimäen metsätilan omistajat Sotilaslääketieteen laitos Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin hallitus Suoviljely-yhdistys Porvoon Karjala-seura ry Riihimäen Mieskuoron saksalaiset vieraat Suomen Metsäkeskus Kuparsaaren metsästysseuran venäläiset vieraat Sako Oy:n vieraat. Virossa toimivien lähetystöjen edustajat vierailivat Riihimäellä Metsästysmuseossa ja Sako Oy:ssä. Kuvassa vierailijat vasemmalta lukien Konstantin Bellini (everstiluutnantti, Saksan puolustusasiamies), Per-Ola Bengtsson (everstiluutnantti, Ruotsin puolustusasiamies), Raimo Karjalainen (Sako Oy:n toimitusjohtaja), Robert Filipczak (Puolan suurlähettiläs) sekä Jussi Voutilainen (komentaja, Suomen puolustusasiamies). Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

62 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Museo- ja näyttelytoiminta Tuotot , ,70 Kulut , ,37 Museo- ja näyttelytoiminta yhteensä , ,67 Kirjasto Tuotot 453, ,00 Kulut , ,09 Kirjasto yhteensä ,08 170,91 Valokuva-arkisto Tuotot 1 140,00 735,00 Kulut -40,90-836,26 Valokuva-arkisto yhteensä 1 099,10-101,26 Arkisto Tuotot 0,00 0,00 Kulut -949,16-372,21 Arkisto yhteensä -949,16-372,21 Museon tapahtumat Tuotot 930,00 590,00 Kulut , ,28 Museon tapahtumat yhteensä , ,28 Hallinto ja toimistokulut Tuotot 1 034, ,44 Henkilöstökulut , ,42 Kiinteistökulut , ,18 Matkakulut , ,49 Muut hallintokulut , ,73 Hallinto ja toim. kulut yhteensä , ,38 Varainhankinta Tuotot , ,11 Kulut , ,79 Varainhankinta yhteensä , ,32 Poistot , ,46 TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ , ,03 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 54,98 118,72 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 54,98 118,72 AVUSTUKSET , ,88 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,57

63 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,11 Muut pitkävaikutteiset menot , ,52 Yhteensä , ,63 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus , ,80 Yhteensä , ,80 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 256, ,60 Siirtosaamiset 424,07 325,62 Yhteensä 1 680, ,22 Rahat ja pankkisaamiset , ,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,82 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot 2 171, ,77 Edell. tilikausien yli/alijäämä , ,25 Tilikauden yli/alijäämä , ,57 Yhteensä , ,59 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,92 Muut velat , ,99 Siirtovelat 6 689, ,32 Yhteensä , ,23 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,82

64 62 SUOMEN METSÄSTYSMUSEON ORGANISAATIO JA MUSEOTOIMINTA Varsinainen kokous Yhdistyksen jäsenet Varainhankintavaliokunta Hallituksen varapj. ja jäsen, museonjohtaja ja museopalvelupäällikkö Hallitus 9 varsinaista jäsentä ja kunniapuheenjohtaja Työvaliokunta Hallituksen pj. ja varapj. siht. museonjohtaja Museonjohtaja Talous- ja hallintoyksikkö Toimistonhoitaja Museotoimintayksikkö Intendentti Palveluyksikkö Museopalvelupäällikkö Kokoelmat Näyttelyt Tutkimus Asiantuntijapalvelut Markkinointi ja tiedotus - ulkoinen ja sisäinen viestintä Esinekokoelmat Asekokoelma Intendentti ja amanuenssi Perusnäyttely Intendentti ja amanuenssi Keruuprojektit Amanuenssi Asiakaspalvelu - museokauppa - lipunmyynti - kokouspalvelujen myynti Kirjastokokoelmat Kirjastonhoitaja Vaihtuvat näyttelyt Intendentti ja amanuenssi Julkaisutoiminta Museonjohtaja ja intendentti Opastus - yleisöopastukset ja museopedagogiikka Arkisto ja dokumentointi Amanuenssi Kiertonäyttelyt Amanuenssi Tapahtumat Kuva-arkisto Amanuenssi Verkkonäyttelyt Amanuenssi Päivitys 3/2017

65

66