SUOMEN METSÄSTYSMUSEO

Transkriptio

1 SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 Kannen kuva: Michael Lane. Takakannen kuva: Kauko Pöllänen, Pönttöpäivä Muut kuvat: Suomen Metsästysmuseo kuva-arkisto, ellei toisin mainita. Taitto: Henry Forssell. Paino: tt-urex, Porvoo 2016.

3 Sisällysluettelo 2 Suomen Metsästysmuseo Museonjohtajan vuosikatsaus TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ 4 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 4 Varsinainen kokous 5 Hallitus 6 Huomionosoitukset 7 Työvaliokunta 7 Varainhankintavaliokunta 7 Tilintarkastajat 8 Talous Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 10 Museoyhdistyksen jäsenyydet 10 Toimitilat 11 Museoturvallisuus HENKILÖKUNTA 13 Huomionosoitukset 13 Vakinaiset 14 Määräaikaiset 14 Lyhytaikaiset 14 Opiskelijat 16 Työharjoittelijat 16 Projektityöntekijä 16 Ostopalvelut 17 Securitas Oy:n receptionistit museolla 17 Koulutus, edustus ja työryhmät 22 Esitelmät ja osallistuminen tapahtumiin 24 Työhyvinvointi MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ 25 KOKOELMAT 28 Esinekokoelmat 30 Kirjasto 32 Arkisto 34 Kuva-arkisto NÄYTTELYT 36 Avoinnaolo ja asiakkaat 39 Perusnäyttely 40 Vaihtuvat näyttelyt 44 Kiertonäyttelyt 45 Verkkonäyttelyt ja multimediat TUTKIMUS 46 Keruuprojektit 48 Julkaisutoiminta 49 ASIANTUNTIJAPALVELUT PALVELUYKSIKKÖ 50 Markkinointi ja tiedotus 51 Kävijätutkimukset 53 Asiakaspalvelu 54 Museokauppa 54 Opastus 55 Museopedagogiikka 55 Tapahtumat 56 Talvikki 57 Pönttöpäivä 58 Museoiden yö ja Kansainvälinen museoviikko 58 Karjalainen viikonloppu 59 Riihimäki-päivä 59 Oravan päivä 60 Joulutori 60 Muiden järjestämät tapahtumat, kurssit ja kokoukset 61 Kurssit ja vierailut museolla 62 TULOSLASKELMA 63 TASE 64 Suomen Metsästysmuseon organisaatio ja museotoiminta 65 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia

4 2 SUOMEN METSÄSTYSMUSEO 2015 Museonjohtajan vuosikatsaus Kesäkuun 6. päivänä 2015 tuli kuluneeksi 25 vuotta Suomen Metsästysmuseon avaamisesta yleisölle Riihimäellä. Museon perustamishistoria on kuitenkin paljon pidempi, sillä jo 1930 aloitettiin museoesineistön keruu Suomen Yleisen Metsästäjäliiton aloitteesta. Museotoimintaa Porvoossa kesti vuodesta 1972 vuoteen 1992, kaksi viimeistä vuotta Porvoon näyttely toimi osana Riihimäellä 1990 avattua Metsästysmuseota. Juhlavuoden aikana tulee aina pohdittua menneisyyttä, vaikka katse on suunnattu vahvasti tulevaisuuteen. Toimintavuodet Riihimäellä ovat vakiinnuttaneet Suomen Metsästysmuseon aseman maamme museokentässä. Tänä päivänä Metsästysmuseo on monipuolinen metsästyksen ja eräkulttuurin tietokeskus. Museon roolia muistiorganisaationa on viime vuosina laajennettu myös suullisen eräperinteen keruun osalta. Museon arkistoon tallennetaan aktiivisesti eränkävijöiden ja valtakunnallisten sekä paikallisten metsästysalan vaikuttajien haastatteluja. Eri yhteistyötahojen kanssa järjestetään suunnattuja perinteenkeruita. Jokainen uusi keruuprojekti avaa aina myös näyttely- ja tapahtumatoiminnan alueella uusia museotoiminnan kannalta tärkeitä suhteita. Huomionosoitukset jaettiin museon 25-vuotisjuhlassa. On aika nostaa malja juhlan kunniaksi. Kuva: SMM / Perttu Matero.

5 3 Sako Oy:n toimitusjohtaja Raimo Karjalainen kertoi museon historiasta asesalin avajaisissa pitämässään juhlapuheessa. Kuva: SMM / Perttu Matero. Juhlavuotta vietettiin pääasiassa työn merkeissä, mutta museon vuosipäivänä lokakuussa, joka on saanut nimekseen Oravan päivä, muistettiin asiakkaita vapaan pääsyn ja pienen ohjelmatarjonnan myötä. Vuoden aikana valmistui perusnäyttelyn uudistuksen kolmas vaihe, aseosasto. Avajaisia voitiin viettää marraskuun lopulla, ja samassa yhteydessä muistettiin myös ansioituneita, museotoimintaa pitkään avustaneita henkilöitä ja palkittiin myös museon hallinnon jäseniä. Vuoden aikana on ollut ilo huomata, että Metsästysmuseon rooli on myös valtakunnallisten metsästysjärjestöjen taholta vakiintunut ja tunnustettu. Vuoden 2016 alussa eläkkeelle jääneen Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Oravan puhe huomionosoitustilaisuudessa oli tästä osoitus. Hän totesi Metsästysmuseolla olevan tärkeä perinteen tallentajan rooli riistaorganisaatiossa, museo on suomalaisen metsästyksen näyteikkuna. Viime vuosina on myös yhteistyö metsästysseurojen ja erityisesti Suomen Metsästäjäliiton piirien kanssa lisääntynyt. Museon tavoitteena onkin tulevaisuudessa esitellä toimintaansa entistä laajemmin seurojen kokouksissa ja eri tilaisuuksissa. Museoiden taloustilanne kiristyi vuoden aikana edelleen, mutta kaikesta huolimatta toimintavuotta voisi kuvata laulun sanoin It Was a Very Good Year. Työt sujuivat erinomaisen henkilökunnan ansiosta joustavasti ja varmasti. Näyttelyt valmistuivat asiantuntevasti ja ajallaan sekä museotapahtumien järjestämisessä olivat kaikki jälleen kerran innolla mukana. Tärkein palaute tulee aina asiakkailta, sitä mitattiin vuoden aikana kahdella eri kävijätutkimuksella. Loppuraportit olivat rohkaisevia ja positiivisia, oikealla tiellä olemme. Numeraalisesti kaikista tärkein mittari on koko vuoden museovierailijoiden määrä. Tässäkin suhteessa voitiin tuulettaa, sillä vuosi 2015 oli Suomen Metsästysmuseon ennätysvuosi, asiakasta! Tästä on hyvä jatkaa muistaen, että asiakkaiden luottamus ja mielenkiinto museota kohtaan on ansaittava joka kerta uudelleen. Anne Uotila-Laine

6 4 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Yhdistys omistaa ja ylläpitää Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum -nimistä laitosta, jonka sääntöjen mukaisena tehtävänä on metsästystapojen, -tietouden, -välineiden ja kirjallisen aineiston kerääminen, arkistointi, tutkimus ja esittely. Varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinaiseen kokoukseen voivat osallistua yhdistyksen ainais- ja vuosijäsenet. Yhdistyksen palkkaamalla henkilöstöllä on oikeus olla läsnä kokouksissa. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin toukokuun 12. päivänä Metsästysmuseon Jaakko Ojanperä -salissa. Kokoukseen osallistui 21 äänioikeutettua yhdistyksen jäsentä, joista neljä edusti myös jäsenyhteisöä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava, ja sihteerinä oli museonjohtaja Anne Uotila-Laine, joka toimi myös kokouksen esittelijänä. Pöytäkirjan tarkastajina olivat FM Mauri Soikkanen ja Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius, jotka valittiin myös ääntenlaskijoiksi. Museoyhdistyksen varsinaiseen kokoukseen osallistuu yleensä jäsentä. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski.

7 5 Hallitus Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n asioita hoitaa sen toimeenpanevana elimenä hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, jotka yhdistyksen varsinainen kokous valitsee kolmeksi kalenterivuodeksi. Yhdistyksessä on mandaattipaikat Suomen riistakeskuksella (2 henkilöä), Suomen Metsästäjäliitolla (1 henkilö) ja Riihimäen kaupungilla (1 henkilö). Museoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja FT Matti Nurmisella on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontui vuonna 2015 kolme kertaa. Kokouspäivät olivat 23.3., ja Varsinaisessa kokouksessa hyväksytään museon toimintakertomus, tilinpäätös ja kolmivuotissuunnitelma. Puheenjohtajana Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava ja sihteerinä museonjohtaja Anne Uotila- Laine. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski.

8 6 Huomionosoitukset Museon 25-vuotisjuhlan ja aseosaston avajaisten yhteydessä jaettiin seuraavat huomionosoitukset: Kultainen ansiomerkki: Reijo Orava, Erkki Kauppi, Hannu S. Laine, Seppo Keskiruokanen, Olavi Joensuu, Mikael Antell, Arto Purmonen, Kirsti Tolvanen, Eeva Anttinen ja Erkki Kiukas. Museon 25-vuotisjuhlan yhteydessä muistettiin yhteistyötahoja ja yksityishenkilöitä. Kuva: SMM / Perttu Matero. Eräneuvos Reijo Orava kiitti museoyhdistystä huomionosoitusten saajien puolesta ja totesi Metsästysmuseon roolin vahvistuneen. Kuva: SMM / Perttu Matero.

9 7 Numeroitu standaari: Erkki Tuominen, Kalervo Viitanen, Kauko Pöllänen, Arja Vilppo, Anna-Kaarina Jaakkola, Risto Mikkonen, Christian Krogell, Raimo Karjalainen, Suomen riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto Uudenmaan piiri, Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry., Riihimäen Messut Oy ja Suomen Puukkoseura. Museon lahjapuukko: Mauri Soikkanen, Pentti Kataja, Matti Nurminen, Anders Borgström ja Kari Kuparinen. Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Mikael Antell ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna Varainhankintavaliokunta Hallituksen varapuheenjohtaja Mikael Antell, hallituksen jäsen Anders Borgström, museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto ja museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Tehtävänä on museoyhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen ja yhteistyön kehittäminen metsästysalan yritysten kanssa. Varainhankintavaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2015 olivat: varsinaiset varatilintarkastajat Anne Terho, HTM Pertti Mäkelä, HTM Sirpa Wickholm, KTM Veijo Tolonen, HTM

10 8 Grafiikat Kimmo Karjakoski. Talous 2015 Maa- ja metsätalousministeriön avustus metsästysmuseotoiminnan rahoittamiseen vuonna 2015 oli , lisäystä vuoteen Vuosittainen avustussumma määräytyy riistanhoito- ja pyyntilupamaksujen kertymästä. Vuonna 2015 se muodosti 61 % museon kokonaistuloista. Opetus- ja kulttuuriministeriön henkilötyövuosiin perustuva avustus oli ja oli 28 % kaikista museon tuloista. Henkilötyövuosien yksikköhinnan pienenemisestä johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön avustus väheni edellisestä vuodesta Omatoiminen tuotto vuonna 2015 oli , koostuen mm. asiantuntijapalveluiden myynnistä (3 427 ), museokaupan tuloista (9 537 ), pääsymaksuista ( ), opastuksista (960 ) ja tilavuokrista (1 511 ). Omatoiminen tuotto oli vuonna 2015 yhteensä 8 % kaikista tuloista. Kulttuurimäärärahojen leikkaukset ovat ajaneet kaikki museot taloudellisesti entistä tiukemmalle. Samanaikaisesti sponsorien hankkiminen on erittäin vaikeaa. Taloudellinen tilanne vaikeuttaa myös Metsästysmuseon perusnäyttelyiden uudistuksen loppuunsaattamista. Vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa ,57 :n ylijäämää, joka liitetään edellisten tilikausien ylijäämään.

11 9 Valtionavustukset asiakasta kohden 31 (33 vuonna 2014 ja 41 vuonna 2013). Asiakaspalvelun nettokulut asiakasta kohden 2,20 (3,70 vuonna 2014 ja 4,75 vuonna 2013). Museokaupan myyntikate 9 537, asiakasta kohden 0,49 (0,48 vuonna 2014 ja 0,64 vuonna 2013). Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n jäsenmäärä vuoden 2015 lopussa oli 199 henkilöjäsentä ja 69 yhteisöjäsentä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperistä kiinnostunut luonnollinen henkilö ja yhteisöjäseneksi juridinen henkilö. Yhdistyksen hallitus hyväksyy kokouksessaan uudet jäsenet. Yhdistykseen voi samanaikaisesti kuulua kymmenen kunniajäsentä ja yksi kunniapuheenjohtaja. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on FT Matti Nurminen.

12 10 Suomen Metsästysmuseo ry:n jäsenillä on edustusoikeus yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Jäsenetuihin kuuluvat vapaa pääsy museoon, kutsut näyttelyiden avajaisiin, alennukset museokaupan tuotteista, sähköinen tiedotuslehti Käpälämäki ja Käpälän jälkiä -uutiskirje. Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 104 kpl, yhdistysjäsenet 11 kpl, liikelaitosjäsenet 3 kpl Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 95 kpl, yhdistysjäsenet 45 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl Yhdistyksessä oli vuonna 2015 yhteensä 268 maksanutta jäsentä (272 jäsentä vuonna 2014 ja 262 jäsentä vuonna 2013). Museoyhdistyksen jäsenyydet Vuonna 2015 Suomen Metsästysmuseo oli edelleen jäsenenä seuraavissa museotoiminnan kannalta merkittävissä yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Suomen Puukkoseura ry. ja Suomen postikorttiyhdistys Apollo. Toimitilat Suomen Metsästysmuseo toimii Riihimäen kaupungin rakennuttamassa ja omistamassa m²:n suuruisessa museokiinteistössä. Kaupunki vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kiinteistönhoitoon kohdistuvista suorista menoista. Museotoiminnan laajentumisen takia on tiloja vuosien varrella muunneltu rakennuksen sisällä ottamalla muun muassa varastotiloja näyttelykäyttöön.

13 11 Museovieras aloittaa kierroksen vaihtuvien näyttelyiden aulasta. Kesällä esillä oli erätaiteilija Seppo Polameren teoksia. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Toimintavuoden aikana valmistui perusnäyttelyuudistuksen kolmas vaihe, museon aseosasto, jonka avajaisia vietettiin marraskuun lopulla. Uusi asesali täyttää poliisin asettamat turvallisuusvaatimukset aseiden esittelyn osalta. Asesalin rakentamisen aikana museon muut tilat olivat normaalisti avoinna. Museokokoelmista osa säilytetään museorakennuksessa. Kokoelmien päävarasto sijaitsee erillään museorakennuksesta kaupunkialueella. Vuokrattu varasto on 170 m²:n suuruinen, ja tilat riittävät ainakin toistaiseksi. Henkilökunnan työtilat ovat ahtaat ja varsinkin harjoittelijoille ja tilapäisille työntekijöille on vaikeuksia järjestää työpisteitä. Suomen Metsästyskirjaston osana on Helsingin Suomalaisella Klubilla sijaitseva professori Heikki Reenpään eräkirjasto. Kirjastossa on n niteen kokoelma, joka on klubin jäsenten käytettävissä. Museoturvallisuus Metsästysmuseon turvallisuustaso pidetään sekä henkilöiden että kokoelmien osalta mahdollisimman korkeana. Henkilösuojaukseen kuuluvat museossa työskentelevän henkilökunnan ja museoasiakkaiden turvallisuus. Suojausmenetelmiä ovat asianmukaisten työtilojen järjestäminen ja esteetön liikkuminen museon kaikissa tiloissa sekä henkilökunnan ensiapuvalmius sairaustapauksissa ja alkusammutustaidot. Kokoelmi-

14 12 en suojauksessa huolehditaan niiden asianmukaisesta näytteilläolosta ja varastoinnista. Erityistä huomiota kiinnitetään tilojen lämpötila-, valo- ja kosteusolosuhteisiin. Varastojen ahtaus muodostaa työntekijöiden työturvallisuusriskin. Museon asekokoelmien esittelyn ja varastoinnin osalta noudatetaan poliisin antamia ohjeita. Museon asevastaavat intendentti Jukka Peltonen ja amanuenssi Vesa Anttila toimivat kaikissa aseiden lupiin, säilytykseen ja esittelyyn liittyvissä asioissa yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisin kanssa. Näyttelytilojen henkilö- ja kokoelmaturvallisuudesta vastaa museon avoinnaoloaikoina Securitas Oy:n receptionisti. Museoturvallisuus on jatkuva prosessi, jota kehitetään ja seurataan vuosittain yhteistyössä Securitas Oy:n, Riihimäen kaupungin kiinteistönhoidon ja Kanta-Hämeen poliisin kanssa. Securitas Oy:n kanssa vähintään kerran vuodessa pidettävässä palaverissa suunnitellaan ja kehitetään museon receptionistitoimintaa. Uuden asesalin rakentamisessa huomioitiin viranomaisten turvallisuusmääräykset. Alan ammattilaiset asensivat uudet asevitriinit. Kuva: SMM / Katja Jaakkola.

15 13 HENKILÖKUNTA Hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen (vas.) ja kunniapuheenjohtaja Matti Nurminen luovuttivat museon pitkäaikaisille työntekijöille museonjohtaja Anne Uotila- Laineelle ja intendentti Jukka Peltoselle kultaiset ansiomerkit. Kuva: SMM / Perttu Matero. Huomionosoitukset Asesalin avajaisten yhteydessä järjestetyssä huomionosoitusten jakotilaisuudessa luovutettiin Suomen Metsästysmuseo ry:n hallituksen myöntämät kultaiset ansiomerkit museonjohtaja Anne Uotila-Laineelle ja intendentti Jukka Peltoselle. Anne Uotila-Laine on ollut Metsästysmuseossa työssä tammikuusta 1990 lähtien ja Jukka Peltonen loppuvuodesta Vakinaiset Allonen, Pekka, VTM, amanuenssi Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö saakka Liukkonen, Taru, yo-merkonomi, kirjastonhoitaja Matero, Perttu, FM, museopalvelupäällikkö alkaen Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja

16 14 Kuva-arkiston digitointi eteni merkittävästi Sirpa Heinosen puolen vuoden mittaisen projektin aikana. Kuva: SMM / Riina Raustola. Kalervo Viitanen on museon tapahtumien erinomainen juontaja. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Määräaikaiset Heinonen, Sirpa, FM. Kuvakokoelmien luettelointityö OKM:n avustuksella Lyhytaikaiset Viitanen, Kalervo Opiskelijat Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna, matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja Siivonen, Niina Helsingin yliopisto, kulttuuriperintöalan opiskelijat Daniloff, Minja-Maija Hämäläinen, Riina Niina Siivonen suoritti Ammattiopisto Tavastian matkailualan opintoihin kuuluvan työssäoppimisjakson museossa. Opastusnäytön hän suunnitteli ja suoritti Lasitehtaan koulun 2. luokan oppilaille. Kuva: SMM / Perttu Matero.

17 15 Hyria koulutus Oy:n audiovisuaalisen viestinnän osaston opiskelijat Jaakkola, Katja Lepistö, Tinja Lukana, Teemu Riihiaho, Rauli Vahekoski, Tia-Maria Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK), Riihimäki, tietotekniikkalinjan opiskelijat (projektityö) Maakannas, Jukka Mäkinen, Mariina Piira, Niina Hyria koulutus Oy:n audiovisuaalisen viestinnän opiskelija Katja Jaakkola suunnitteli Riihimäen kaupunginkirjastoon tuotetun Hyvä, paha susi -näyttelyn graafisen ilmeen. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää, liiketalous (P2P), Suomen Metsästysmuseon kävijätutkimuksen tekijät Anttonen, Toni Jõe, Robert Laine, Turo Lehtonen, Joel Rekola, Petri Laurea Ammattikorkeakoulun liiketalouden P2P -linjan opiskelijat Joel Lehtonen (vas.), Petri Rekola, Robert Jõe ja Toni Anttonen keräsivät vastauksia museon imago- ja asiakastyytyväisyystutkimusta varten Pönttöpäivässä. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

18 16 Arja Kärkkäisen tehtävänä oli kuva-arkiston lahjoitusten skannaus tulevaa luettelointia varten. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Kirsti Myllymäki digitoi arkiston aineistoja sekä luetteloi Metsällä-kirjoituskilpailun vastauksia Kantapuu-tietokantaan. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Työharjoittelijat Metsästysmuseo tarjoaa mahdollisuuksien mukaan harjoittelupaikkoja työ- ja elinkeinotoimiston sekä erityisoppilaitosten kautta tuleville henkilöille. Kärkkäinen, Arja, työkokeilu, Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Myllymäki, Kirsti, työharjoittelu, Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus ja Projektityöntekijä Lukana, Teemu 1 kuukausi 2015 Ostopalvelut Eläintentäyttämö Esa Kemppainen Esatesk Oy, siivouspalvelut Maankaje Oy, Kauko Pöllänen LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut Rentokil Oy, tuholaistorjunta

19 17 Securitas Oy Somitek Oy Fantasia Works Oy Prafit Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell tt-urex Oy Ab Securitas Oy:n receptionistit museolla Marko Ahonen, Ulla-Maija Hänninen, Ari Kirjavainen ( asti) ja Jenna Hakanen. Koulutus, edustus ja työryhmät Allonen, Pekka Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 20.1., ja Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki ja Karjalaisii Erätarinoi kerruu -suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Jaakko Ojanperän trofeekokoelma -julkaisun suunnittelutoimikunnan kokous. Suomen Metsästysmuseo 12.2., 1.10., ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Asemaravintola X, Riihimäki Metsästysmuseon arkiston ja keruiden esittely. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin vuosikokous. Kunnantalo, Pukkila Karjalaisii erätarinoi kerruun tiedotustilaisuus. Karjala-talo, Helsinki Exhibiting Hunting -seminaari. Musée de la Chasse et de la Nature, Pariisi Karjalaisii erätarinoi kerruun esittely. Kuparsaaren metsästysseuran hallituksen kokous. Suomen Metsästysmuseo Karjalaiset markkinat. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää Suomen Metsästysmuseon kävijätutkimuksen tulosten julkistus Laurean työharjoittelijoiden toimesta. Suomen Metsästysmuseo Karjalaisii erätarinoi kerruu -esitelmä. Karjalan luonnosta ja eläimistä kesäjuhlaseminaari, Karjalaiset kesäjuhlat, Hyvinkään Wanha Villatehdas Karjalaisii erätarinoi kerruu -esittely. Karjalaiset kesäjuhlat, Karjalainen tori, Hyvinkään Wanha Villatehdas Karjalainen viikonloppu -opastukset. Suomen Metsästysmuseo Vanhojen riistantutkijoiden tapaaminen. Suomen Metsästysmuseo Lopen kirjasto eräpoluilla -tapahtuman esitelmä. Lopen kirjasto Uudenmaan Erätulet. Pukkila

20 18 Anttila, Vesa Asesalin suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Näyttelyyn tutustuminen. Tykistömuseo, Hämeenlinna Suomen Kennelliiton museotyöryhmän kokous. Suomen Metsästysmuseo Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Asemaravintola X, Riihimäki Exhibiting Hunting -seminaari. Musée de la Chasse et de la Nature, Pariisi Pönttöpäivän suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Työpaikkaohjaajakokous. Hyria koulutus Oy, Riihimäki ITE-taidenäyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO ) Pooli 3:n kokous. Helsinki ITE-taidenäyttelyn suunnittelupalaveri. Serlachius-museo Gösta, Mänttä Merilinnustus- ja hylkeenpyyntinäyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Suomen Kennelliiton museotyöryhmän kokous ja ekskursio. Museoiden Hankintakeskus, Helsinki Jaakko Ojanperän trofeekokoelma -julkaisun sunnittelutoimikunnan kokous. Suomen Metsästysmuseo Museoliiton tietopäivä. Kansallismuseo, Helsinki Työpaikkaohjaajakokous. Hyria koulutus Oy, Riihimäki Karjakoski, Kimmo Aulapalvelujen kehittämispalaveri Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo Riihimäen Eränkävijöiden järjestämän Metsästysseuratoiminnan perhepäivän suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Asemaravintola X, Riihimäki Museokorttikoulutus. Balderin talo, Helsinki Uudenmaan Erätulet. Pukkila Koivisto, Ilja Aulapalvelujen kehittämispalaveri Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo Riihimäen Eränkävijöiden järjestämän Metsästysseuratoiminnan perhepäivän uunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Metsästysmuseon kävijätutkimuksen suunnittelupalaveri. Laurea AMK, Hyvinkää ja Suomen Metsästysmuseo Linnan matkailun Venäjän markkinointikokous. Matkakeskus, Riihimäki

21 19 Lastenkulttuurin yhteistyöryhmä LAKU:n kokous. Riihimäen taidemuseo Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Villa Vesper, Loppi Suomen Metsästäjäliiton mediajahti. Mäntsälä Opastuspakettipalaveri Helsingin yliopiston kulttuuriperintöalan opiskelijoiden kanssa. Suomen Metsästysmuseo ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Asemaravintola X, Riihimäki Supermessujen suunnittelukokous. Riihimäen kaupungintalo Exhibiting Hunting -seminaari. Musée de la Chasse et de la Nature, Pariisi Pönttöpäivän suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Museokorttikoulutus. Balderin talo, Helsinki Supermessut, OutdoorErä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ja Alueellinen museokorttimainonnan suunnittelukokous. Hyvinkään Wanha Villatehdas Museoiden yö -kokous. Kaupungin museo, Riihimäki Kävijätutkimuksen ohjauskokous. Laurea AMK, Hyvinkää Riihimäellä tapahtuu -bussiryhmämarkkinointikokous. Vihreä talo, Riihimäki Museokortin alueellinen julkistamistilaisuus. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää Suomen Metsästysmuseon kävijätutkimuksen tulosten julkistus Laurean työharjoittelijoiden toimesta. Suomen Metsästysmuseo Riihimäen kaupungin internet-sivujen tapahtumakalenterikoulutus. Riihimäen kaupungintalo Liukkonen, Taru Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Asemaravintola X, Riihimäki Metsästysmuseon siivoussuunnittelupalaveri Esatesk Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästysmuseon kävijätutkimuksen tulosten julkistus Laurean työharjoittelijoiden toimesta. Suomen Metsästysmuseo Riihimäen kaupungin internet-sivujen tapahtumakalenterikoulutus. Riihimäen kaupungintalo Lopen kirjasto eräpoluilla -tapahtuman suunnittelupalaveri. Lopen kirjasto Joulutorin suunnittelupalaveri Suomen lasimuseon kanssa. Suomen Metsästysmuseo Lopen kirjasto eräpoluilla -tapahtuman esitelmä. Lopen kirjasto Jouluikkunan suunnittelupalaveri Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulun kanssa. Suomen Metsästysmuseo Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo

22 20 Matero, Perttu Lasitehtaan alakoulun ja Suomen Metsästysmuseon yhteistyöpalaveri. Lasitehtaan koulu, Riihimäki Joulutorin suunnittelupalaveri Suomen lasimuseon kanssa. Suomen Metsästysmuseo Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Riihimäen taidemuseo Lastenkulttuurin yhteistyöryhmä LAKU:n kokous. Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu Jouluikkunan suunnittelupalaveri Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulun kanssa. Suomen Metsästysmuseo Jaakko Ojanperän trofeekokoelma -julkaisun sunnittelutoimikunnan kokous. Suomen Metsästysmuseo ja Lasitehtaan alakoulun ja Suomen Metsästysmuseon yhteistyöpalaveri. Suomen Metsästysmuseo Museoliiton museolehtoripäivät. Vapriikki, Tampere Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Niina Siivosen opastuspalveluiden tutkinnonosan näytön arviointipalaveri. Suomen Metsästysmuseo Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Leppäniemen kartano, Loppi Peltonen, Jukka Meidän majamme -keräyksen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Asesalin suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 1:n kokous ja seminaari. Suomen Kansallismuseo, Helsinki Näyttelyyn tutustuminen. Tykistömuseo, Hämeenlinna Metsällä-kirjoituskilpailu, tuomaripalaveri ja tulosten julkistamistilaisuus. Maaseudun Sivistysliitto, Helsinki 4.2. ja Karjalaisen metsästysperinteen keruun suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Jaakko Ojanperän trofeekokoelma -julkaisun sunnittelutoimikunnan kokous. Suomen Metsästysmuseo ja Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Asemaravintola X, Riihimäki Exhibiting Hunting -seminaari, Musée de la Chasse et de la Nature, Pariisi Merilinnustus- ja hylkeenpyyntinäyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo YLE Radio 1 Eläinten historiaa -sarjan osa Susi (sudenpyynnin historian esittelyä). Suomen Metsästysmuseo

23 Uotila-Laine, Anne Asesalin suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Aulapalvelujen kehittämispalaveri Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo Riihimäen Eränkävijöiden järjestämän Metsästysseuratoiminnan perhepäivän suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo ja Kulttuuriklubi. Vihreä talo, Riihimäki Karjalaisii erätarinoi kerruu -suunnittelukokous. Suomen Metsästysmuseo Jaakko Ojanperän trofeekokoelma -julkaisun suunnittelutoimikunnan kokous. Suomen Metsästysmuseo 12.2., 1.10., ja Suomen Kennelliiton museotyöryhmän kokous. Suomen Metsästysmuseo Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Asemaravintola X, Riihimäki Metsästysmuseotoiminnan esittely. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin vuosikokous. Kunnantalo, Pukkila Erityislapsiperheet museossa -projektin päätöstilaisuus. Kaupunginmuseo, Riihimäki Karjalaisii erätarinoi kerruu -tiedotustilaisuus. Karjala-talo, Helsinki Exhibiting Hunting -seminaari. Musée de la Chasse et de la Nature, Pariisi Metsästysmuseon siivoussuunnittelupalaveri Esatesk Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo ITE-taidenäyttelyn suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Metsällä-kirjoituskilpailu, tulosten julkistamistilaisuus. Maaseudun Sivistysliitto, Helsinki Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Harvialan kartano, Janakkala Kulttuuriklubi. Vihreä talo, Riihimäki Metsästyskurssin suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästysmuseon kävijätutkimuksen tulosten julkistus Laurean työharjoittelijoiden toimesta. Suomen Metsästysmuseo Riihimäki-Seuran 80-vuotisjuhla. Kansalaisopisto, Riihimäki Kauppalehden, Sako Oy:n ja Suomen Metsästysmuseon järjestämä metsästyskurssi. Suomen Metsästysmuseo ja Lopen ampumarata Riihimäen taidemuseon 20-vuotisjuhla Suomen Metsästysmuseon toiminnan esittely. Karjalan luonnosta ja eläimistä kesäjuhlaseminaari, Karjalaiset kesäjuhlat, Hyvinkään Wanha Villatehdas Karjalaisii erätarinoi kerruu -esittely. Karjalaiset kesäjuhlat, Karjalainen tori, Hyvinkään Wanha Villatehdas Lopen kirjasto eräpoluilla -tapahtuman suunnittelupalaveri. Lopen kirjasto Kulttuuriklubi. Vihreä talo, Riihimäki Reijo Oravan eräneuvos-juhla. Kuninkaan lohi, Vantaa GoTavastia. Kanta-Hämeen matkailun yhteismarkkinointi Venäjällä -palaveri. 21

24 22 Suomen Metsästysmuseo Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Laurinmäen museo, Janakkala Vanhojen riistantutkijoiden tapaaminen. Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki Riihimäen Seudun Luonnonsuojelyhdistyksen 40-vuotisjuhla. Kansalaisopisto, Riihimäki Lasitehtaan alakoulun ja Suomen Metsästysmuseon yhteistyöpalaveri. Lasitehtaan alakoulu, Riihimäki Joulutorin suunnittelupalaveri Suomen lasimuseon kanssa. Suomen Metsästysmuseo Kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Riihimäen taidemuseo Lopen kirjasto eräpoluilla -tapahtuma. Lopen kirjasto Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo Vapaa-aikajohtaja Pasi Koistisen syntymäpäivävastaanotto. Kaupungintalo, Riihimäki Esitelmät ja osallistuminen tapahtumiin Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin vuosikokouksen yhteydessä 4.3. Pukkilassa museonjohtaja Anne Uotila-Laine esitteli Metsästysmuseon toimintaa ja amanuenssi Pekka Allonen kertoi meneillään olevista keruuprojekteista ja Metsästysarkiston kokoelmista ja palveluista. Metsästysmuseon henkilökunta osallistui maaliskuun päivänä Pariisissa järjestettyyn kansainväliseen tieteelliseen seminaariin, joka pidettiin Metsästys- ja luontomuseossa (Musée de la Chasse et de la Nature). Pari sataa metsästysmuseotoiminnasta kiinnostunutta kokoontui pohtimaan metsästyksen museoinnin ja museoissa esittämisen ongelmia. Seminaariin osallistui myös Metsästysmuseo ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, talousneuvos Mikael Antell, joka oli paikalla myös Suomen CIC-delegaation puheenjohtajan ja CIC:n kulttuurijaoston jäsenen ominaisuudessa. Suomesta tilaisuudessa oli myös Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseon intendentti Åsa Hägg. Päivien aikana kuultiin parikymmentä aihepiiriä hyvin laaja-alaisesti lähestynyttä esitelmää, ja seminaarin lopuksi tapahtuman projektivastaava Camille Violette esitteli neljä erilaista metsästysmuseota Saksan Metsästys- ja kalastusmuseon (Deutsches Jagd- und Fischereimuseum) Münchenissä, Camille Violette esittelee Suomen Metsästysmuseota Pariisin Metsästys- ja luontomuseossa järjestetyssä tieteellisessä seminaarissa. Kuva: SMM / Jukka Peltonen.

25 23 Suomen Metsästysmuseon, Pohjois-Amerikan Metsästyskoiraja metsästysmuseon (The Museum of Hound and Hunting North America) Virginian Leesburgissa sekä Tanskan Metsästys- ja metsänhoitomuseon (Dansk Jagt- og Skovbrugsmuseum) Hörsholmissa. Esittelyä seuranneessa paneelikeskustelussa Metsästysmuseota edusti kokoelmista vastaava intendentti Jukka Peltonen. Ensimmäistä kertaa pidetty OutdoorErä järjestettiin osana suosittuja Supermessuja Tampereella. Laurean opiskelijat tekivät asiakastutkimusta Metsästysmuseon osastolla, ja esillä oli museon Salojen majava -näyttely. Museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto vastasi yhdessä opiskelijoiden kanssa osaston toteutuksesta ja museotoiminnan esittelystä. Karjalaisella torilla museon osastolla perinteenkeruuta esittelemässä Anne Uotila- Laine ja vierailemassa Karjalan Liiton järjestösihteeri Saija Pelvas (oik.). Kuva: SMM / Pekka Allonen. Uudenmaan karjalaseurojen järjestämillä Karjalaisilla markkinoilla Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä amanuenssi Pekka Allonen esitteli Karjalaisii erätarinoi kerruuta. Hyvinkäällä järjestettiin myös Karjalaiset kesäjuhlat Niiden ohjelmaan kuului kesäjuhlaseminaari Karjalan luonnosta ja eläimistä, missä amanuenssi Pekka Allonen piti esitelmän karjalaisesta eräperinnekeruusta ja museonjohtaja Anne Uotila-Laine Metsästysmuseon toiminnasta. Kesäjuhlien Karjalaisella torilla he esittelivät yhdessä Kuparsaaren metsästysseuran edustajien kanssa perinnekeruuta. Lopen kunnankirjasto aloitti eri hyllyluokkien seminaarityyppisen esittelyn syksyllä Ensimmäisenä kirjastoluokkana oli eräkirjallisuus, ja Metsästysmuseo kutsuttiin asiantuntijaksi. Kirjastonhoitaja Taru Liukkonen ja museonjohtaja Anne Uotila-Lai- Museokaupan tuotteet kiinnostivat Uudenmaan Erätulilla. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski.

26 24 ne suunnittelivat yhteistyössä Lopen kirjaston edustajien kanssa tilaisuuden ohjelman. Lopen kirjasto eräpoluilla -tapahtuma järjestettiin 26. lokakuuta. Museon puolelta ohjelmaan kuului kirjastonhoitaja Taru Liukkosen esitelmä Metsästyskirjallisuus oppaista eräkertomuksiin, jossa hän valotti metsästyskirjallisuuden historiaa, antoi eräkirjavinkkejä sekä esitteli Metsästysmuseon kirjaston. Amanuenssi Pekka Allonen esitteli Metsästysarkiston toimintaa ja museonjohtaja Anne Uotila-Laine käytti lopuksi Metsästysmuseon esittelypuheenvuoron. Uudenmaan Erätulilla Pukkilassa toimistonhoitaja Kimmo Karjakoski ja amanuenssi Pekka Allonen tekivät museotoimintaa tunnetuksi markkinoimalla vuoden 2016 näyttelyitä, ja osastolla oli myynnissä museokaupan tuotteita. Museo on osallistunut perinteisesti Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin järjestämille Erätulille. Työhyvinvointi Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteena on taata turvallinen ja terveellinen työ mukaan lukien miellyttävä työympäristö ja hyvä työyhteisö. Työterveyshuollon toimesta seurataan työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä koko työuran ajan. Metsästysmuseossa on käytössä ns. varhaisen tuen malli. Kaikki suunnitelman mukaiset terveystarkastukset on suoritettu vuoden 2015 aikana. Henkilökunta on sitoutunut noudattamaan ICOMin (International Council of Museums) museotyön eettisiä sääntöjä sekä yhdessä laadittuja Työpaikan pelisääntöjä, pyrkien siten omalta osaltaan vaikuttamaan työyhteisön myönteiseen ilmapiiriin. Kehityskeskustelut käydään aina vuoden vaihteessa, ja ne ovat myös osa oman työn ja toimivan työyhteisön kehittämistä. Metsästysmuseossa on jo useamman vuoden ollut käytössä liukuva työaika, joka mahdollistaa työntekijän joustavan työ- ja vapaa-ajan yhdistämisen tiettyjen aikarajojen puitteissa. Museon henkilökunnan työhyvinvointia tuetaan Smartumin liikunta- ja kulttuuriedun muodossa. Henkilökunnan virkistäytymisen ja yleisen työhyvinvoinnin kannalta ovat yhteiset vierailut ja opintomatkat tärkeitä. Maaliskuussa koko henkilökunta osallistui Pariisissa järjestettyyn metsästysseminaariin, jonka lomassa oli myös mahdollisuus tutustua muutamaan Pariisin museoon ja kaupungin keskeisimpiin nähtävyyksiin. Keväiseen työmatkaan Pariisissa yhdistyi myös virkistäytyminen tutustumalla muutamiin kaupungin kulttuurikohteisiin. Kuvassa Vesa Anttila, Ilja Koivisto, Anne Uotila-Laine ja Taru Liukkonen Seinen rannalla matkalla symposiumin illanviettoon. Kuva: SMM / Pekka Allonen.

27 25 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Kokoelmat ovat museotoiminnan perusta. Suomen Metsästysmuseon kokoelmat muodostuvat esine-, arkisto-, valokuva- ja kirjastokokoelmista, jotka kaikki ovat itsenäisiä ja vastuullisia toimintayksiköitä. Jokaisen kokoelmayksikön keruuperiaatteet määritetään museon Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa, jonka päivitystyö aloitetaan vuoden 2016 aikana. Museoviraston koordinoima tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanke TAKO omalta osaltaan ohjaa Metsästysmuseon kokoelmapolitiikkaa jakamalla tallennusvastuita eri museoiden kesken. Metsästysmuseon 25:n Riihimäen-vuoden aikana ovat museon kaikki kokoelmat kasvaneet huomattavasti Porvoon ajoista. Esimerkiksi esineiden kohdalla päänumeroiden määrä on yli kaksinkertaistunut ja esineiden kokonaismäärä monikymmenkertaistunut. Valokuvakokoelmat ovat kasvaneet muutamasta kymmenestä kuvasta lähes kuvaan. Myös arkisto- ja kirjastoaineistojen kasvu on ollut huomattava. Kokoelmien lukumäärän kasvaessa ne ovat myös monipuolistuneet, ja nykyisin Metsästysmuseon eri kokoelmien voidaankin katsoa antavan jo varsin monipuolisen kuvan suomalaisen metsästyksen ja siihen kytkeytyvien toimintojen historiasta ja kehityksestä. Puutteitakin luonnollisesti vielä on, ja niitä pyritään paikkaamaan suunnatuilla keräyksillä. Kantapuu-tietokannasta löytyvät kaikki museokokoelmat osoitteessa

28 26 Kokoelmien kasvun myötä on museo panostanut myös kokoelmien hallinnan kehittämiseen. Kokoelma-aineistot on luetteloitu Kantapuu-tietokantaan, mistä kokoelmatiedot ovat myös suuren yleisön tavoitettavissa ( Metsästysmuseon kokoelmiin voi tutustua myös Suomen museoiden yhteisessä hakuportaalissa Museot Online sekä Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-hakupalvelussa, jonka kehittämistyössä Metsästysmuseo on ollut mukana. Museon kokoelmatietokantana on seitsemän toiminnaltaan läheisen museon yhteinen kokoelmatietojen hallintajärjestelmä. Kantapuun museot muodostavat konsortion. Kantapuu-tietokannan taustalla on E-kuvaohjelmisto, jonka ylläpitäjänä toimii tamperelainen Userix Oy. E-kuvan kehittäminen ja ylläpito jatkuvat, mutta voimia ryhdytään suuntaamaan Collecteen, josta tulee E-kuvan jatkaja. Metsästysmuseon edustaja on mukana ohjelman kehittämistyössä. Vuoden 2015 aikana kehittämisryhmä loi määrittelyjä, millaiseksi uusi E-kuvasta kehitetty Collecte muodostuu. Rahoitusta Collectekehitykseen tullaan hakemaan erilaisista julkisista lähteistä yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa. Tavoitteena on, että Collecteen päästään tutustumaan jo vuoden 2016 aikana. Kantapuu-konsortio ja Metsästysmuseo jäsenenä irtisanoutui Museot Online -järjestelmästä lokakuussa SMOLissa olevat aineistot ovat museoidemme osalta osin vanhentuneet, koska aineisto on toimitettu sinne vuosia sitten eikä tietokanta päivity. Tämän takia on järkevämpää ohjata asiakkaat Finnaan ja Kantapuuhun kuin kokoelmiemme vanhentuneeseen tietokantaan. Kantapuu ja muut julkiset kokoelmatietokannat ovat paitsi museon näyteikkuna myös museon työntekijöiden päivittäinen työkalu, joka helpottaa huomattavasti kokoelmien hallintaa ja esimerkiksi näyttelyesineiden valintaa. Uusien lahjoituksien vastaanottamisesta päätettäessä on Kantapuusta myös helppo tarkistaa kokoelmissa jo olevat vastaavat esineet tai muut aineistot turhan päällekkäisyyden välttämiseksi. Kantapuussa olevien kokoelmatietojen täydentäminen, korjaaminen ja esimerkiksi asiasanoituksen yhdenmukaistaminen on jatkuva prosessi. Kokoelmien kasvu ei tietenkään ole ainoastaan positiivinen asia. Toistaiseksi kokoelmien hallinnointi ja varastointi on vielä onnistunut, mutta jatkossa kokoelmien vastaanottokriteerit tulevat varmasti kiristymään mm. säilytystilojen vähäisyyden takia. Vaikka tavoitteena onkin saada esimerkiksi esineistöä mahdollisimman monipuolisesti yleisön nähtäville museon näyttelyihin, tulee prosenttia esineistä olemaan pääasiassa varastossa mutta onneksi sentään yleisönkin tavoitettavissa Kantapuun kautta. Kokoelmapoistoja on toistaiseksi tehty vain muutamia, ja poistoperusteena on ollut lähinnä esineiden huono kunto, ei samanlaisten esineiden runsaus kokoelmissa. Kokoelmayksiköiden kartunta perustuu lähinnä lahjoituksiin, poikkeuksena näistä on museon kirjasto, jonka hankinnat ovat pääasiassa ostoja. Kuva-arkiston kokoelmat karttuvat lähinnä satunnaisina lahjoituserinä, jotka voivat määrällisesti olla erittäin

29 27 suuria. Lisäksi museon oma dokumenttikuvaus on tärkeässä osassa. Arkistolahjoitukset ovat myös usein erittäin suuria, ja uuden lahjoituserän saapuminen aiheuttaa välivarastointiongelmia ennen lahjoituksen seulomista ja arkistointia. Esinelahjoitukset (n kpl/vuosi) on saatu pääosin luetteloitua saantivuoden aikana, mutta esineiden kuvaaminen ja kuvien liittäminen esinetietueisiin on tapahtunut huomattavasti luettelointia myöhemmin. Kuitenkin jo yli puolet Kantapuun esinetietueista on tällä hetkellä kuvallisia. Museon asiakaskunnan kokoelmapalvelussa noudatetaan kokonaisvaltaista palvelua, jolloin asiakkaalle etsitään tietoa kyseisestä tutkimuskohteesta museon kaikista kokoelmaryhmistä. Tämä palvelu on saanut museon asiakkailta erinomaista palautetta, ja se on samalla myös henkilökunnan kannalta erittäin hyödyllistä. Metsästysmuseon eri kokoelmayksiköiden tunnettavuutta on pyritty lisäämään museon kotisivulla olevan Kokoelmalöytö-osion avulla. Kokoelmayksiköiden aineistoja on esitelty myös metsästyslehtien palstoilla. Sastamalan riistanhoitoyhdistys lahjoitti aineistoja museon esine-, kirjasto- ja arkistokokoelmiin. Riistanhoitoyhdistyksen edustajat Pertti Mäenpää, Jouko Ketola, Pekka Lahdenperä, Markku Sianoja sekä Seppo Ketola museokierroksella oppainaan Anne Uotila-Laine, Jukka Peltonen ja Pekka Allonen museon henkilökunnasta. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

30 28 Esinekokoelmat Vuonna 2015 saatiin museon kokoelmiin poikkeuksellisen paljon esineitä. Vaikka saapuneiden esine-erien lukumäärä (46 diarioerää) olikin hieman edellisvuotista pienempi, sisälsivät muutamat lahjoitukset niin paljon esineitä, että vuoden kokonaiskartunta lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ja kohosi noin 750 esineeseen. Lukumääräisesti suurimpia esine-eriä olivat Ari Söderströmille kuuluneet erävarusteet, Christian Wiialan/FinnFlamen lahjoittama kokoelma Primus-keittimiä ja -retkeilyvarusteita eri vuosikymmeniltä sekä museon kokoelmia jo aiemminkin lukuisilla lahjoituksilla kartuttaneen Pekka Rantakarin mm. puukkoja sekä lukujen jousiammuntavälineistöä sisältänyt lahjoitus. Myös Erkki Kaupin ja Nammo Lapuan patruunarasialahjoitukset sekä Suomen riistakeskuksesta ja Riihimäen Messuilta saadut, pääasiassa lahjaesineitä sisältäneet erät olivat runsaita. Kaikkiaan museolle toimitti esineitä 21 yksityishenkilöä sekä 14 yritystä tai yhteisöä. Vuoden aikana ei tehty kokoelmapoistoja. Esineistä luetteloitiin saapumisvuoden aikana 27 erää, ja Kantapuu-esinetietokanta täydentyi 210 uudella tietueella (v uusia esinetietueita tehtiin 385 kpl). Vuoden 2015 lopussa Kantapuussa oli Metsästysmuseon esinetietuetta. Vuoden aikana Kantapuun esinetietueisiin kuvattiin noin 220 esinettä, joista 80 oli aseita, sata trofeita ja 40 muita esineitä. Edellisvuosien tapaan lähes kaikki esineet olivat lahjoituksia, kokoelmiin ostettiin vain neljä esinettä, yhtenä niistä vanha hylkeennahkainen asepussi. Lisäksi Luonnontieteellinen keskusmuseo deponoi Metsästysmuseolle Jussi Mäntysen 1900-luvun alussa täyttämän kolmen suden ja yhden ilveksen ryhmän. Kokoelmiin liitetyt esineet edustivat jälleen laajasti Metsästysmuseon toimialaa sekä museokentän sisäistä tallennusvastuualuetta. Anders Blomster Tammisaaresta lahjoitti museon kokoelmiin harvinaisen albiinoketun. Kettu kaadettiin seuruejahdissa Sipoon Östersundomissa Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Vuoden aikana museon asekokoelmiin liitettiin kaikkiaan kaksitoista asetta (18 kpl v. 2014). Aseista kymmenen lahjoitti varatuomari Arvi Paloheimon perikunta. Aseiden joukossa oli mm. Lepage-haulikko sekä nallilukkokivääri Stephen Heym Jr. Kokoelmiin saatiin myös Suomen Leijona -pienoiskivääri m45 (lahj. Mikkelin ammattikorkeakoulu, Metsätalouden laitos) sekä Sako L-461 Vixen De Luxe -kivääri (lahj. Hannu Nokkala), joka oli Sako Oy:n lahja kunnallisneuvos Hj. Elomaalle v Elomaa ( ) toimi aikoinaan mm. Riihimäen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Molemmat viime mainitut aseet päätyivät esille marraskuussa avattuun uuteen asesaliin. Museon trofee- ja eläinkokoelmat täydentyivät 20 uudella eläinnäytteellä, joista yksitoista liitettiin Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaan ja -näyttelyyn. Ojanperän kokoelma kart-

31 29 Matti Riikonen Kulhosta lahjoitti hauskan puuveistoksen, jossa vaimo avustaa linnustajamiestään ilmeisesti epäkuntoisen aseen laukaisemisessa. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Toimitusjohtaja Christian Wiiala FinnFlame Oy:stä toi museolle kaksi isoa pahvilaatikollista erilaisia Primus-tuotteita; retkikeittimiä, kaasulyhtyjä, retkiastiastoja jne. Monet tuotteista olivat käyttämättömiä ja alkuperäisissä myyntipakkauksissaan harvinaista herkkua museolle! Kuva: SMM / Jukka Peltonen. tui mm. pesukarhulla, harmaaoravalla, genetillä sekä lukuisilla kallotrofeilla ja esineillä. Rouva Lise-Maj Hertsberg-Opas lahjoitti muun muassa Japanissa suurlähettiläänä toimineen miehensä Pauli Oppaan ampumat japaninpeuran, honshunpeuran, kaspianhirven sekä muflonin ja kuusipeuran päätrofeet. Muita eläinnäytteitä olivat mm. Eläinmuseon lahjoittama harmaahylje, Anders Blomsterin lahjoittama erikoinen albiinokettu sekä museon täyttämä kärppä. Riihimäen Messut Oy:n lahjoitukseen sisältyi eläinten taljoja, mm. kaksi karhuntaljaa. Yksi erikoisimmista esinelahjoituksista oli Rolf Karlssonin lahjoittama ketunmyrkkypullo 1900-luvun alkupuolelta. Metsästysmuseon kokoelmien kalastusvälinepuoli karttui tuulaskouralla sekä harvinaisella Y. Savolaisen Tampereella valmistamalla lusikkauistimella. Museon erätaideosasto täydentyi Seppo Polameren öljyvärityöllä Ketunajo sekä Matti Riikosen taidokkailla hirvi- ja kettuaiheisilla hirvensarvipienoisveistoksilla. Riikonen voitti koruillaan vuonna 1996 järjestetyn Käyttöesineitä riistasta -kilpailun. Metsästysmuseolle tehtiin vuoden aikana museon esinekokoelmiin sekä yleensä erävälineistöön liittyviä tiedusteluja yhteensä 65 kappaletta (72 kpl v. 2014). Esinekokoelmien lainaustoiminta oli lähes yhtä vilkasta kuin edellisenä vuonna. Esineitä ja täytettyjä eläimiä lainattiin ja vuokrattiin näyttely-, opetus- ja kuvauskäyttöön seuraaville 24 museolle, yritykselle ja yksityishenkilölle: Lusto Suomen metsämuseo, Serlachius-museot, Mediamuseo Rupriikki, Turun museokeskus, Järvenpään museopalvelut, Tekniikan museo, Riihimäen kaupunginmuseo, Saamelaismuseo Siida, Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry./päijänne-talo, Emil Cedercreutzin museo/huittisten museo, Riihimäen kaupunginkirjasto, Metsähallituksen luontokeskus Kellokas sekä Suomen luontokeskus Haltia, Luontotalo Arkki, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Sako Oy, Eräkontti Oy, Jykes Kiinteistöt Oy, Kauppalehti, Dionysos Films Oy, Mutant Koala Pictures, Matti Virtanen, Tero Makkonen ja Anna- Katri Hänninen.

32 30 Kaupallisiin tarkoituksiin tehdyistä lainoista perittiin kohtuullinen vuokra, ei-kaupallisista lainoista (lähinnä pienet lainat muille museoille) veloitettiin yleensä vain kohtuullinen käsittelymaksu. Vuonna 2015 Metsästysmuseon esinekokoelmia kartuttivat seuraavat yhteisöt ja yksityishenkilöt: Anders Blomster, Anders Borgström, Jaakko Ojanperä, Saija Saarenketo-Häyrynen, Lise-Maj Hertsberg-Opas, Ari Söderströmin perikunta, Jussi-Pekka Alander, Pekka Järvi, Matti Nurminen, Suomen riistakeskus, Rolf Karlsson, Hannu Nokkala, Heikki Matiskainen, Sako Oy, Mikkelin ammattikorkeakoulun Metsätalouden laitos, SML:n Uudenmaan piiri ry., Olli ja Martti Paloheimo, Matti Riikonen, Sastamalan rhy., Maria Möller, Pekka Virtanen, Riihimäen Messut Oy, Pekka Rantakari, Erkki Kauppi, Nammo Lapua Oy, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Luonnonvarakeskus, Anna-Kaarina Jaakkola, Ilkka Leino, Christian Wiiala/FinnFlame Oy sekä Riista-lehti. Kirjasto Metsästyskirjaston kokoelmat kasvoivat merkittävästi vuonna Kirjasto sai kaikkiaan 39 lahjoituserää, joissa on mukana myös museoiden vaihtorenkaan kautta saadut julkaisut. Lahjoituksista suurimmat olivat Suomen riistakeskuksen, Ari Söderströmin perikunnan ja Riihimäen Messujen lahjoitukset, yhteensä noin nidettä. Kirjoista osa valikoituu seulonnan jälkeen poistettavaksi museon kokoelmapoliittisen ohjelman mukaan. Ylimääräisten kappaleiden poistomyynti oli menestys Museoiden yössä toukokuun 16. päivä. Kirjasto sai kaivattua lisähyllytilaa lokakuussa, joten kirjojen luetteloinnin jälkeen voidaan kokoelmien uudelleen järjestelyä jatkaa vuonna Kokoelmat käsittävät tällä hetkellä noin nidettä. Riihimäen Messut Oy lahjoitti koko kirjastonsa museolle. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Tietopalvelu on tärkeä osa kirjaston ja myös koko museon henkilökunnan toimintaa. Vuoden aikana kirjattiin 23 tiedonhakua. Asiakkaat pyysivät tietoa puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä kirjastossa. Tiedonhakujen aiheina olivat mm. Daniel Johannes Wadén, niliaitan rakennusohjeet, hirvenmetsästysasetukset, Johan Gustaf Savola, jokihelmisimpukka Karjaanjoessa, merikotkan rauhoittaminen vuonna 1926 luonnonsuojelulain (1923) nojalla sekä sanonnat ja sananlaskut hirvenmetsästyksestä. Lisäksi museon henkilökunta käytti kirjaston aineistoja aktiivisesti tutkimus- ja luettelointityössä. Esimerkiksi Erämies-lehtiä käytettiin tietolähteenä Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton kuvalahjoituksen luetteloinnissa, susikirjallisuutta hyödynnettiin museon Suden paluu -näyttelyn tuottamisessa ja suomalaisen aseteollisuuden historiaa käsitteleviä kirjoja museon uuden aseosaston tekstien laadinnassa.

33 31 Marie Klubben tutustui kesävierailunsa aikana Metsästyskirjaston kokoelmiin. Ryhmälle esiteltiin erityisesti kirjaston perustajan, professori C. A. Borgströmin arvokas kokoelma. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Riihimäen kaupunginkirjastoon tuotettiin vitriininäyttely Hyvä, paha susi Suomen Metsästysmuseon kokoelmissa huhtikuun ajaksi. Esillä oli ajankohtaiseen susikeskusteluun liittyen mm. sudenpyyntiin ja -suojeluun liittyvää kirjallista ja kuvallista aineistoa kirjaston ja museon kokoelmista. Lopen kirjastossa oli esillä Metsästyskirjaston arvokkaita, vanhimpia teoksia viikon ajan lokakuun lopulla. Tammikuussa 2015 kirjastonhoitaja kävi järjestämässä professori Heikki A. Reenpään eräkirjastoa Helsingin Suomalaisella Klubilla, ja samalla vietiin museolla luetteloituja kirjoja takaisin. Toimintavuonna kirjoja hankittiin pääasiassa verkkokaupoista ja Eränkävijän Kirjakerhosta. Lehtitilauksia jatkettiin keskitetysti LM Tietopalveluiden kautta. Metsästyskirjaston kokoelmia kartuttivat seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Peter Hallenberg, Manne Stenros, Luonnonvarakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, Erkki Tuominen, Metsästysseura Metsola/Heikki Kuikka, Ilja Koivisto, Jukka Peltonen, Ari Söderströmin perikunta, Suomen riistakeskus, Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry., Maahenki Oy, Kytäjärven Erämiehet ry., Taisto Kilpinen, Mirja Kantola, Metsäntutkimuslaitoksen Henkilökunnan Eräkerho ry., Kimolan Riistamiehet ry., Art House, Nerkoon Metsästäjät ry., Timo Hyytinen, Sastamalan riistanhoitoyhdistys, Ari Lappalainen, Timo Simpanen, Hauhon Reserviupseerien Naiset ry., Juha-Pekka Ripatti, Riihimäen Messut Oy, Jussi ja Mauri Soikkanen, Turun museokeskus, Etelä-Karjalan museo, Mikkelin kaupungin museot, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen Riistanhoito-Säätiö, Erkki Kauppi, Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys, FinnFlame/Christian Wiiala, Sallan kunta ja Sotamuseo.

34 32 Arkisto Arkistoluovutuksia kirjattiin 30 kpl vuonna 2015, kun edellisenä vuonna niitä kirjattiin 18 kpl. Kasvu-uralla oltiin paitsi luovutusten lukumäärässä myös laajuudessa. Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus luovuttivat useiden hyllymetrien laajuiset aineistot. Metsästäjäliitto oli luovuttanut aineistoa viimeksi vuonna 2009 ja uusiin tiloihin muuttava Riistakeskus puolestaan halusi muuton yhteydessä luovuttaa pois vanhoja aineistojaan. Riistakeskuksen luovutuksesta on syytä erityisesti mainita vuosina 2000 ja 2005 toteutettujen metsästysseurakyselyjen vastaukset sekä riistanhoitopiirien vanhat kaitafilmielokuvat ja Metsästäjäin Keskusjärjestön teettämät videot. Seurakyselyn vastaukset ovat hieno, mielenkiintoinen aineisto. Suomen Metsästäjäliiton Pohjois- Karjalan piiri luovutti myös lisää arkistoaan. Postikorttikokoelmat karttuivat jälleen Erkki Tuomisen usealla hienolla luovutuksella. Museon arkiston postikorttikokoelma on kasvanut määrällisesti ja laadullisesti erityisesti Tuomisen lahjoitusten ansiosta. Vuoden 2015 kartunnasta on myös syytä mainita Karjalaisii erätarinoi kerruuseen ja Meidän majamme -keruuseen saapuneet aineistot. Äänitteiden määrä karttui kaikkiaan 15 taltioinnilla, joista 10 oli Karjalaisii erätarinoi kerruu -hankkeessa tehtyjä haastatteluja, kaksi muita Metsästyksen muistitieto -hankkeessa tehtyjä haastatteluja, yksi museolle kokoontuneiden vanhojen riistantutkijoiden (10 kertojaa) tapaamisen taltiointi ja kaksi museon näyttelyavajaisten taltiointeja. Karjalaisii erätarinoi kerruun haastatteluista yksi oli ryhmähaastattelu, jossa oli neljä kertojaa. Arkiston diarioon tuli vuonna 2015 kaikkiaan 93 erillistä luovutusta, kun lasketaan yhteen arkiston yleisen kartunnan, Metsästyksen muistitiedon ja Karjalaisii erätarinoi kerruussa ja Meidän majamme -keruussa saapuneet aineistot. Kartunnan määrä ei yltänyt vuoden 2014 tasoon, mutta aineiston monipuolisuudessa ei jääty jälkeen edellisestä vuodesta. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pertti Oksanen luovuttamassa arkistoaan museolle 5. toukokuuta. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Eräaiheisten exlibristen kokoelma on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja vuoden vaihteessa niitä oli yhteensä merkkiä. Vuonna 2015 saatiin lahjoituksina uusia exlibriksiä kaikkiaan 68 kappaletta. Joukossa on sekä vanhempia että uudempia merkkejä, jotka ovat usean eri taiteilijan suunnittelemia. Järjestämistyössä painopiste oli toimintavuoden aikana vanhojen järjestö- ja yh-

35 33 distysarkistojen sekä tutkimusaineistojen arkistoinnissa. Suomen Metsästäjäliiton luovutus järjestettiin osaksi Metsästäjäliiton kokoelmaa. Arkistoaineistojen digitointi saatiin myös alulle. Päätettiin aluksi digitoida erilaisia aineistotyyppejä. Vanhojen metsästysseurojen arkistoista digitoitiin seuraavien seurojen aineistoja: Fredrikshamn Jagtförening, Hämeenläänin Metsästysseura, Jagtförening i Wasa län, Jagtförening i Wiborgs län, Metsästysyhdistys Tuliluikku, Ohkois Jagtförening, Suomen Metsästysyhdistys ja Tapio Jagtvårdsförening; Suomen Metsästäjäliiton arkistosta liittokokouspöytäkirjat vuoteen 1967, edustajiston/valtuuskunnan pöytäkirjat vuosilta , liittohallituksen pöytäkirjat vuosilta ja Metsästäjäliiton Lehtipalvelun aineistoa vuosilta sekä osia seuraavien henkilöiden arkistoista: C. A. G. Charpentier, Hugo Forsström, Ludvig Munsterhjelm ja Tauno V. Mäki. Työ tehtiin tarkoitusta varten hankitulla A3-kokoisella skannerilla. Arkistolaitoksen suosituksen mukaisesti aineistot skannattiin tif-muotoon. Tif-tiedostoista tehdään pdf-käyttökappaleet. Työn tuloksena kertyi tif-tiedostoa. Aineistojen skannauksen teki suurimmaksi osaksi työharjoittelija Arja Kärkkäinen. Vanhimpien arkiston kokoelmien digitointi aloitettiin kesällä. Kuvassa ensimmäinen sivu Haminan Metsästyshoitoyhdistyksen säännöistä vuodelta 1873, Stadgar för Fredrikshamns jagtförening. Metsästysarkisto on kaikille avoin julkinen arkisto, joka noudattaa tiedeyhteisössä yleisesti hyväksyttyä tutkimusetiikkaa. Asiakaspalvelua suoritettiin perinteisenä asiakkaiden palveluna museolla sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Arkistolle aineistoja vuonna 2015 luovuttivat seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Leena Urkola, Ilja Koivisto, Erkki Tuominen, Ari Söderströmin perikunta, Anna-Kaarina Jaakkola, Pentti Kataja, Pertti Oksanen, Seppo Polameri, Anja Helminen, Leena Hiltula, Pertti Juutilainen, Keijo Eholuoto, Ruskon Metsästäjät, Suomen riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, Napapiirin Erä, Träff-rengas, Myllymaan Erämiehet, Sastamalan riistanhoitoyhdistys, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ja Luonnonvarakeskus.

36 34 Kuva-arkisto Kuva-arkiston kokoelmat karttuivat lahjoituksilla, yhteensä noin 950 valokuvalla. Näistä kuvista 277 kappaletta oli digitaalisia tiedostoja. Huomioitavaa on, että digitaalisten tiedostojen osuuden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Oman kuvaustoiminnan sekä hankintojen kautta kokoelmat karttuivat 108 kuvalla. Suurin yksittäinen lahjoituskokonaisuus käsitteli Lappiin suuntautunutta retkeilyä ja metsästystä luvulta vuosituhannen alkuun saakka. Kyseessä on Ari Söderströmin jäämistön hienot valokuva-albumit sekä diakokoelma, kooltaan noin 500 valokuvaa. Metsästysmuseon kuva-arkiston kokoelmiin kuului vuoden 2015 lopussa noin valokuvaa. Objektien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 950 kuvalla, jotka odottavat seulontaa ja sitä seuraavaa digitointia. Kuvien kartuntamäärät vaihtelevat suuresti vuosittain. Toimintavuoden aikana kuva-arkisto vastaanotti 18 lahjoituserää. Vuoden 2015 lopussa Kantapuu-kokoelmatietokantaan oli tallennettu yli kuvaa. Vuonna 2015 lahjoitettuihin kuvaeriin sisältyi myös aktiivista tallentamista museon keruuhankkeiden kautta: Meidän majamme, Karjalaisii erätarinoi kerruun sekä Museoviraston ohjaaman Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -hankkeen Pooli 1:n tuloksena kokoelmat karttuivat 275 valokuvalla. Esimerkkinä näistä voi mainita TAKO-hankkeen dokumentointikuvat jänisjahdista Punkaharjulla Kuvien sisällön lisäksi laatu on huipputasoa, mitä voi odottaa ammattivalokuvaajalta. Lisäksi Metsästysmuseo dokumentoi valokuvaamalla Suomen riistakeskuksen vanhat toimitilat Östersundomissa, Helsingissä. Presidentti Urho Kekkonen seurueineen tarkastelee jänis- ja kettusaalista. Kuva kuuluu maa- ja metsätalousministeriön lahjoitukseen Metsästysmuseon kuva-arkistolle. Alkuvuodesta 2015 valokuva-arkistossa keskityttiin perustehtävien hoitamiseen. Näitä olivat mm. kokoelmien seulonta ja fyysinen järjestäminen tulevaa digitointia ja luettelointia varten. Vuonna 2015 tehtiin Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton kuva-arkiston järjestely- ja luettelointityötä sekä valittiin otos luetteloitaviksi kuviksi mittavasta valokuvan kokoelmasta. Tallennustyön edistyminen on täysin riippuvainen mahdollisesti myönnettävistä erillisavustuksista, joilla projektityöntekijöitä voitaisiin palkata. Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston kautta Metsästysmuseo sai harjoittelijan reiluksi kolmeksi kuukaudeksi kesällä Harjoittelija mahdollisti koko-

37 35 Karihaaran Erämiesten metsästysmaja Piimälinna Keminmaalla. Piimälinnan metsästysmaja on rakennettu kesällä 1936 suolatuista haapahirsistä. Maja siirtyi seuralle luvun lopulla. Kuva on Meidän majamme -keruun satoa. Kuva: SMM / Eero Yliniemi. elmien digitointia, ja kesän aikana Kantapuuhun vietiin luetteloimattomia kuvia kaikkiaan kappaletta. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella Metsästysmuseo palkkasi tutkijan luetteloimaan kuudeksi kuukaudeksi. Syyskuusta lähtien luetteloitiin kaikkiaan valokuvaa. Projektiin sisältyi valokuvia maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston sekä Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton hankintaeristä. Kuva-arkisto palveli asiakkaita myymällä kuvaoikeuksia lehtiin ja eri julkaisuihin. Metsästysmuseon kuvat ovat kaikkien selattavissa ja tilattavissa Kantapuun kautta. Kuvien valmistus- ja käyttömaksuissa seurataan Museoviraston hinnoitteluperiaatteita. Oman toiminnan dokumentointia jatkettiin ja kuvakokoelmia käytettiin omassa näyttely- ja tiedotustoiminnassa. Vuoden 2015 aikana Metsästysmuseolle lahjoittivat valokuvia seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Kimmo Karjakoski, Ari Söderströmin perikunta, Urpo Pitkänen, Kalle Kerkelä, Urpo Kinnunen, Kaino Kettunen, Pirjo Hirvonen, Kauko Pöllänen, Pentti Kataja, Hannu Pesu, Jaakko Ojanperä, Mannilan Jahti ry. ja Luonnonvarakeskus.

38 36 NÄYTTELYT Avoinnaolo ja asiakkaat Metsästysmuseon avoinnaoloaikoja supistettiin säästösyistä vuonna Vuotuisten kävijämäärien seurannan perusteella lyhennettiin päivittäistä avoinnaoloa yhdellä tunnilla sekä talvi- että kesäkaudella. Aikaisempien vuosien käytännön mukaisesti otettiin museon suljettuna olo tammikuussa uudelleen käyttöön. Kävijämäärät ovat vuoden ensimmäisenä kuukautena olleet vähäisiä, johtuen osittain myös viereisen Suomen lasimuseon perinteisestä tammikuun suljettuna olosta. Sopimuksen mukaisesti otettiin tammikuussa vastaan ennakkovarausryhmiä ja myös muutamia yksittäisiä vierailijoita. Ratkaisu osoittautui erittäin toimivaksi, eikä sillä ollut lainkaan kielteistä vaikutusta vuotuisten museovieraiden kokonaiskävijämäärään, sillä vuonna 2015 saavutettiin kaikkien aikojen kävijäennätys. Museossa vieraili asiakasta, kasvua edelliseen vuoteen henkeä. Aukioloajat vuonna 2015: Syys - huhtikuussa ti - su Touko - elokuussa ti - su Ma suljettu Tammikuun suljettu Metsästysmuseon asiakas oli vantaalainen Birgitta Lehikoinen, joka sai muistoksi vierailustaan professori Erik Bruunin suunnittelemalla Otso-logolla varustetun mukin. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Toimisto on ollut avoinna läpi vuoden arkipäivisin klo Vilkkaimmat kuukaudet olivat helmikuu, toukokuu ja marraskuu, jolloin vierailijoiden määrä vaihteli asiakkaan välillä. Helmikuussa järjestetty Talvikki-tapahtuma keräsi yli vierasta, maaliskuun Pönttöpäivä ja marraskuun Joulutori vierasta. Tapahtumien kävijämäärät nostivat merkittävästi kyseisten kuukausien kokonaiskävijämäärää. Kesäkuukausina (kesä-elokuussa) museossa vieraili yhteensä asiakasta. Vuoden 2015 hiljaisin kuukausi oli huhtikuu, noin 640 asiakasta. Vuonna 2015 oli maksavia asiakkaita 5 774, joka on 30 % museon kokonaiskävijämäärästä. Riihimäen kaupungin oppilaitosten oppilaat pääsevät opettajansa johdolla museoon ilmaiseksi. Metsästäjillä on vapaa pääsy museoon esittämällä voimassa oleva metsästyskortti. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen 971 metsästäjää. Kasvua edelliseen vuoteen on 255 henkilöä.

39 37 Pääsylippujen hinnat vuonna 2015 olivat ennallaan. Aikuiset 6, lapset 3, opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja eläkeläiset 4, koululuokat 3 /oppilas, ryhmät (vähintään 20 henkeä) 4 /hlö ja perhelippu 12. Alennuslippujärjestelmästä Suomen lasimuseon ja Riihimäen taidemuseon kanssa luovuttiin. Uutuutena otettiin toukokuussa käyttöön Suomen Museoliiton lanseeraama Museokorttijärjestelmä. Museokortti on suomalaisten museoiden yhteinen pääsylippu, jolla voi vierailla järjestelmään liittyneissä museoissa niin monta kertaa kuin haluaa 54 euron vuosimaksulla. Metsästysmuseosta ostettiin viime vuonna 26 Museokorttia ja yhteensä 318 asiakasta vieraili Metsästysmuseossa museokortilla. Yhteistyösopimuksen mukaisesti UPM-Silva jäsenkortin haltijat saivat alennusta museon pääsymaksusta. Veikkaus-kortilla museoon pääsi ilmaiseksi keskiviikkoisin. Pönttöpäivänä pääsi museon näyttelyihin tutustumaan puoleen hintaan. Samoin Lasimuseossa toukokuussa järjestetyn Lasikirppiksen asiakkaille tarjottiin museovierailua puoleen hintaan. Metsästysmuseon läheisessä messupuistossa järjestettiin Rauta ja Petrooli -tapahtuma syyskuussa. Tapahtuman osallistujat pääsivät messulipun esittämällä ryhmälipun hinnalla museoon. Äitienpäivänä pääsivät äidit ilmaiseksi museoon ja vastaavasti isänpäivänä kaikilla isillä oli vapaa pääsy. Vuoden viimeisenä avoinnaolopäivänä oli museoon juhlavuoden kunniaksi myös vapaa pääsy. Päivä oli todellinen menestys, vieraita kävi tasaisesti koko päivän, yhteensä 570 asiakasta. Metsästysmuseo oli muiden Hyvinkään-Riihimäen alueen museoiden mukana lahjoittamassa ensimmäisen Museokortin Diandralle. Museokortin myynti alkoi

40 38 Grafiikat Kimmo Karjakoski. Riihimäen kaupungin jakamat kulttuurisetelit kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille olivat edelleen käytössä. Setelillä asiakas on voinut ilmaiseksi vierailla jossakin Riihimäen kulttuurilaitoksessa. Metsästysmuseo on ollut kulttuurisetelitoiminnan yhteistyökumppani alusta saakka. Metsästysmuseo on myös Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen kulttuurikaveritoiminnan yhteistyökohde. Vapaaehtoiset koulutetut kulttuurikaverit pääsevät museoon ilmaiseksi toimiessaan ikäihmisen avustajana. Samoin yhteistyösopimus Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n koordinoiman Ystävänkortti-toiminnan kanssa jatkui vuonna Ystävänkortti mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön ystävän/tukihenkilön pääsyn maksutta museoon. Museo tuki myös paikallista Hyvä joulu lapselle -kampanjaa lahjoittamalla koko perheen vapaalippuja, jotka ovat voimassa vuoden verran.

41 39 Perusnäyttely Perusnäyttelyn uusiminen eteni vuonna 2015 ns. kolmannen vaiheen eli aseosaston valmistumisella. Marraskuun 20. päivänä voitiin uusi sali ennakkomarkkinoinnin mukaisesti avata yleisölle. Salin kutsuvierasavajaisia vietettiin ja samalla juhlittiin Metsästysmuseon 25. toimintavuotta Riihimäellä. Näyttelysalin avasi Sako Oy:n toimitusjohtaja Raimo Karjalainen ja tervehdyssanat esitti museon hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen. Pääpaino näyttelyssä on kolmen maassamme toimineen suuren asetehtaan Sako Oy:n, Tikkakoski Oy:n ja Valmet Oy:n Tourulan tehtaan (ent. Valtion Kivääritehdas) metsästys- ja urheiluasetuotannossa 1920-luvulta 1980-luvulle. Varsinaisten asetehtaidemme asemallien lisäksi näyttelyssä on myös laajaan tuotantoon yltäneen, vuosina toimineen Tampereen Asepajan tuotteita. Lisäksi yksi näyttelysalin vitriineistä on omistettu Pellonpään, Viitasen, Honkarannan, Lappalaisen ja monen muun pienen asepajan asemallien esittelylle. Kaikki näyttelyn aseet ovat Metsästysmuseon omista kokoelmista. Patruuna-asiantuntijat ja -keräilijät Erkki Kauppi (vas.) ja Timo Simpanen kokosivat asesalin näyttelyyn patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Asesaliin tuovat tunnelmaa perällä olevat vanhan ajan asesepän pajan välineet, kuten esimerkiksi piippusorvi Pellonpään asepajasta Alavudelta sekä puusta valmistettu aseiden piippujen poraamiseen käytetty käsin pyöritettävä poraratas Loukeisen pajasta Tuusniemeltä. Sakon eläkkeellä oleva tuotekehityspäällikkö Erkki Kauppi on koonnut kokoelmistaan asesalin näyttelyyn patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden, jota on täydennetty museon kokoelmista. Asesalin antia täydentää monipuolinen multimediamateriaali. Salin perustekstit, valokuvat, aseesitemateriaali ja videot esitellään kosketusnäytöillä. Näyttelyn ovat suunnitelleet museon asevastaavat. Näyttelyn rakentamista on taloudellisesti tukenut Sako Oy. Esillä olevat aseet ovat yksinomaan museon omista kokoelmista. Kuva: SMM / Perttu Matero.

42 40 Vaihtuvat näyttelyt Vaeltajat Jorma Luhdan luontokuvia Pohjois-Lapin tunturiylängöiltä Seppo Polameri Erätaiteen mestari Luonto-, metsästys- ja eräaiheisia maalauksia ja grafiikkaa Ihan eläimenä Hämeenlinnan Aimokoulun ja Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulun puistonäyttely SM-palkintopuukot Fiskars 2015 Suomen Puukkoseura ry Suden paluu Suomalaista susihistoriaa Vuoden Luontokuvat 2014 Suomen Luonnonkuvaajat ry Jouluikkuna Karhu talviunilla Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu Lähdin vain vaeltamaan tunturiin reppu selässä sekä laukaisuvalmis kamera kädessäni, kertoo haukiputaalainen tunnustettu luontokuvaaja ja kirjailija Jorma Luhta Vaeltajat-näyttelynsä synnystä. Kuva: SMM / Katja Jaakkola. Vaeltajat Jorma Luhdan luontokuvia Pohjois-Lapin tunturiylängöiltä Suomen eturivin luontokuvaajiin jo 1960-luvulta lähtien kuuluneen Jorma Luhdan uusin valokuvanäyttely Vaeltajat avasi Metsästysmuseon näyttelyvuoden helmikuussa. Vaeltajat perustui syksyllä 2014 julkaistun samannimisen kirjan kuvamateriaaliin ja kertoi Pohjoismaiden arktisen luonnon linnuista ja nisäkkäistä sekä niitä uhkaavista elinympäristöjen muutoksista. Kuvissa esittäytyivät avaran tunturimaiseman ja pohjoisten palsasoiden asukkaat kuten naali, tunturipöllö, sopulit ja suokukot. Myös eteläisempiä lajeja kuten kettu ja merikotka on viime aikoina levinnyt alueelle. Näyttely kertoikin herkän arktisen luonnon ahdingosta ilmaston lämmetessä.

43 41 Seppo Polameri Erätaiteen mestari Luonto-, metsästys- ja eräaiheisia maalauksia ja grafiikkaa Museolla oli kunnia esitellä vuoden päänäyttelynä arvostetun ja monipuolisen erätaiteilija Seppo Polameren laajaa tuotantoa. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Ihan eläimenä -puistonäyttelyn avajaisia vietettiin toukokuisena iltana yli sadan kuvataidekoululaisen, vanhempien sekä opettajien voimalla. Hauskat eläintintamareskit olivat näyttelyn vetonaula, jossa oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä ihan eläimenä. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Metsästysmuseon vuoden 2015 päänäyttely esitteli taiteilijamestari Seppo Polameren (s. 1936) laajaa ja monipuolista tuotantoa hänen pitkältä taiteilijauraltaan. Polameri tunnetaan erityisesti erä- ja luontoaiheisten töiden kuvittajana, kirjojen kansien suunnittelijana ja taidemaalarina. Hän on kuvittanut yli 70 kirjaa ja tehnyt satoja eri aiheisia kirjanpäällyksiä useiden eturivin kirjailijoidemme teoksiin. Eräväelle Polameri on tullut tutuksi jo 1960-luvulta lähtien Metsästys ja Kalastus -lehden kuvittajana. Hänen kynästään on syntynyt myös runsaasti exlibriksiä, postikortteja ja luontoaiheista grafiikkaa. Polameren tuotannosta oli näyttelyssä esillä pääasiassa maalauksia, grafiikkaa ja kuvitustöitä. Näyttely herätti paljon kiinnostusta museoyleisön keskuudessa, ja suuren suosion saavutti myös yleisökilpailu, jossa kysyttiin Polameren maalaaman Maisema Hämeestä -taulun eläinten määrää. Palkintona oli Seppo Polameren grafiikkaa. Vastauksia saatiin 621, eläinyksilöitä maalauksesta löytyi 73 ja eri eläinlajeja oli 23. Ihan eläimenä Hämeenlinnan Aimokoulun ja Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulun puistonäyttely Yhteistyö taidekoulujen kanssa on osa Metsästysmuseon museopedagogista toimintaa. Museon puistonäyttelyn Ihan eläimenä toteuttivat Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu ja Hämeenlinnan Visuaalisten taiteiden Aimokoulu kesällä Riihimäkeläisille koululaisille Metsästysmuseo on tuttu monilta luokkaretkiltä tai vapaa-ajalta, hämeenlinnalaiset lapset kävivät opettajiensa johdolla retkellä tutustumassa paikkaan syksyllä Sen jälkeen taidekoululaiset pohtivat talven ajan eri ikäisten lasten opetusryhmissä eläimen elämää ja osaa meidän ihmisten elämässä. Onko eläin villi vai kesy, lemmikki vai voimaeläin? Minkä muotoisia eläimiä löytyy, miten eri ihmiset erilaisissa kulttuureissa eläimet kokevat? Näistä ajatuksista, havainnoista ja omista tarinoista kehittyi eläinaiheisia taideteoksia museon puistoon.

44 42 SM-palkintopuukot Fiskars 2015 Suomen Puukkoseura ry. Suomen parhaat puukot tulivat esille Metsästysmuseoon heti toukokuussa järjestettyjen Fiskarsin Puukkopäivien puukonvalmistuksen SM-kilpailujen jälkeen. Näyttelyssä esiteltiin niin perinteisiä käyttöpuukkoja, maakuntapuukkoja kuin kauniita korupuukkojakin. Näyttelyn tuotti Suomen Puukkoseura ry. Suden paluu Suomalaista susihistoriaa Susi teki näyttävän paluun Metsästysmuseoon lokakuussa. Suomalaista susihistoriaa ja -biologiaa esittelevä näyttely tarjosi tietoutta susikeskustelun pohjaksi. Paljon kiinnostusta osakseen saanut näyttely on ajantasaistettu versio museolla vuonna 2005 olleesta Hyvä, paha susi -näyttelystä. Susi esiteltiin monipuolisesti osana suomalaista ja eurooppalaista luontoa ja kulttuuria sekä valotettiin, millainen susi on eläinlajina, tutkimuskohteena ja riistaeläimenä. Näyttelyssä roolinsa oli myös satujen, tarinoiden ja modernin populaarikulttuurin sudella sudella ihmisten mielessä ja kielessä. Näyttelyyn kuului monenlaisten sudenpyyntitapojen esittely 1700-luvulta nykypäiviin, sudenkuopista lippusiimoihin. Suurjahtien kautta edettiin myös sudensuojeluaatteen voimistumiseen 1970-luvulta lähtien. Näyttelyn graafisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Hyria koulutus Oy:n audiovisuaalisen viestinnän osaston opiskelijat. Vuoden Luontokuvat 2014 Suomen Luonnonkuvaajat ry. Vuoden Luontokuvat näyttely välitti museovierailijoille jälleen tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon. Luontokuvaajien kokemista elämyksistä, yllätyksistä ja oivalluksista kumpuava palkittujen kuvien kokonaisuus kertoo luontomme moni-ilmeisyydestä sen karuudesta ja yltäkylläisyydestä. Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n järjestämä Vuoden Luontokuva -kilpailu keräsi kaikkien aikojen kuvamäärän vuonna 2014, yhteensä kuvaa kahdeksaan eri sarjaan. Kuvaustekniikan kehitys näkyy selvästi vuoden 2014 kilpailukuvissa, muun muassa liikkeen pysäyttämisessä kuvaan sekä pimeässä ja veden alla kuvaamisessa. Kilpailun voitti Matti Pukin maalauksellinen Lokkien taidelento. Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Jyrki Kotipuro oli tyytyväinen ehtiessään vielä tutustumaan Suden paluu -näyttelyyn joulukuussa. Kuva: SMM / Perttu Matero.

45 43 Leo Brinkmann voitti nuorten sarjan Vuoden Luontokuva kilpailussa tunnelmallisella Kaksi lokkia ja sumu -kuvallaan. Jouluikkuna Karhu talviunilla Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulun lapset suunnittelivat ja askartelivat mittatilaustyönä Metsästysmuseon jouluikkunaan karhunpesän opettajansa ohjauksessa. Tonttuja ja pienempiä metsäneläviä oli hiipinyt myös katsomaan kuorsailevaa kontiota. Noin seitsemänkymmentä 5 10-vuotiasta oppilasta osallistui innolla pesän rakennukseen ja ikkunaa somistavien lumihiutaleiden tekemiseen. Jouluikkuna oli esillä museolla loppiaiseen saakka, ja valaistuun ikkunaan oli mahdollisuus tutustua ympäri vuorokauden. Jouluikkunaa oli museolla rakentamassa Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulun johtava opettaja Tiia Orivuori oppilaidensa kanssa. Kuva: SMM / Perttu Matero.

46 44 Kiertonäyttelyt Suomen Metsästysmuseo lainaa tuottamiaan kiertonäyttelyitä museoille, opastuskeskuksille, kirjastoille tai muihin julkisiin tiloihin. Myös yksityishenkilöt voivat halutessaan saada museonäyttelyn lainaan. Kiertonäyttelytoiminta on osa museon omaa varainhankintaa. Näyttelyitä on eri kokoisia erilaisiin tarpeisiin, ja niitä on helppo muunnella tilan sekä tilanteen mukaan. Näyttelyihin kuuluvista esinelainoista sovitaan aina erikseen, sillä näyttelypaikan on olosuhteiltaan sovittava museoesineiden säilyttämiseen. Museolla oli tarjota 12 kappaletta lainattavia kiertonäyttelyitä vuonna Lainoja oli kolme. Topenon Erä lainasi seuran 50-vuotisjuhliin Dokumenttiprojekti Hirvenmetsästys -valokuvanäyttelyn. Hyvä, paha susi Suomalaista susihistoriaa ja näkemyksiä sudesta -näyttely oli esillä marraskuusta 2014 huhtikuun alkuun 2015 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Näyttelyssä vieraili noin asiakasta. Lisäksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelu pystytti Kivikausi-näyttelyn Urpolan luontokeskukseen väliselle ajalle. Näyttely kertoo muinaisista metsästystavoista ja kivikauden ihmisen elintavoista. Teksti- ja kuvataulujen lisäksi vuokra sisälsi replikaesineistöä. Luontokeskus tavoitti kaudella 2015 yhteensä ihmistä. Lisäksi Salojen majava -näyttely oli esillä OutdoorErä -messuilla Tampereella. Vuosien saatossa lainatuimpia kiertonäyttelyitä ovat olleet riistalajistoa käsittelevät näyttelyt. Uusi susinäyttely luo odotuksia lainaustoiminnan kasvusta tulevina vuosina. Salojen majava - kiertonäyttely oli esillä OutdoorErä -messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Kuvassa messuilla kävijätutkimusta tehnyt opiskelija Toni Anttonen. Kuva: Petri Rekola.

47 45 Verkkonäyttelyt ja multimediat Metsästysmuseo käyttää perusnäyttelyidensä uusimisessa harkiten modernia tekniikkaa. Museon uudessa asesalissa on monipuolisesti hyödynnetty audiovisuaalista materiaalia. Kosketusnäytöillä museovieras voi tutustua kolmen varsinaisen asetehtaan historiaan, selata asetehtaiden esitteitä 1950-luvulta 1980-luvulle ja katsoa historiallisia tehdasfilmejä sekä 3D-animaatioita. Patruunavitriinin animaatiosta selviää havainnollisesti se, mihin perustuu haulikon kaliiperi ja patruunan pituus. Asepajatunnelmaa täydentää nurkkauksessa kuuluva autenttinen äänimaailma takomisen ja karkaisun äänineen. Multimedioitten toteutuksesta vastasivat Hyria Koulutus Oy:n opiskelijat. Museoilla on edelleen omat, ainutlaatuiset valttikorttinsa: aidot esineet ja pitkiin ajanjaksoihin perustuva tutkimus. Niihin perustuvaa sanomaa voidaan korostaa näyttelyissä ja verkkopalveluissa taitavasti valituin teknisin ratkaisuin. Verkkonäyttelyn ja laajemmin käsitettynä multimedioiden avulla voidaan myös esittää asioita, joiden kuvaaminen varsinaisessa näyttelytilassa olisi teknisesti haastavaa. Helppo esillepano sekä liikuteltavuus on aivan toista luokkaa kuin perinteisissä museonäyttelyissä. Asesalissa olevat multimediat elävöittävät näyttelykokonaisuutta. Kosketusnäytöiltä löytyvät myös kieliversiot. Kuva: SMM / Perttu Matero.

48 46 TUTKIMUS Vuonna 2015 pääasiallinen tutkimus liittyi uuden asesalin näyttelyn käsikirjoitustyöhön. Loppukesästä aloitettiin myös Jaakko Ojanperän trofeekokoelma -julkaisun kirjoitustyö. Samoin kokoelmien luettelointyö edellyttää tutkimustyötä muun muassa objektin oikeiden provenienssitietojen osalta. Henkilökunnan kirjoittamia asiantuntija-artikkeleita julkaistiin vuoden aikana muun muassa Jahti-lehdessä sekä museon kotisivuilla Kokoelmalöytö-osiossa. Keruuprojektit Metsästyksen muistitieto -hankkeessa tehtiin hieman vähemmän haastatteluja kuin vuonna Kaikkiaan toteutettiin 12 (15 kpl v. 2014, 9 kpl v ja 6 kpl v. 2012) haastattelua, joista yksi oli ryhmähaastattelu. Lisäksi taltioitiin vanhojen riistantutkijoiden tapaaminen museossa. Tutkijan taivaltaan muisteli 10 riistantutkijaa. Kertojia oli siten haastatellut ja riistantutkijoiden tapaamiseen osallistuneet yhteenlaskien 25 (24 kpl v ja 12 kpl v. 2013). Lisäksi taltioitiin Asesalin avajaisten puheet ja Mauri Soikkasen tekemä Seppo Polameren haastattelu Seppo Polameri Erätaiteen mestari -näyttelyn avajaisissa. Uusmaalaisten metsästäjäveteraanien haastattelukokoelmaa kartutettiin yhdellä uudella haastattelulla. Yksi haastattelu käsitteli museon omaa historiaa, jota myöskin on viime vuosina kerätty. Vanhojen riistantutkijoiden kokoontumisen taltiointi kartutti riistantutkijoiden haastattelukokoelmaa yhdeksällä uudella kertojalla entisten lisäksi. Karjalaisii erätarinoi kerruuseen tehtiin 10 haastattelua. Metsästyksen muistitiedossa keskityttiinkin vuonna 2015 lähinnä karjalaisen eräperinteen keruuseen. Kirvun ja Äyräpään metsästys- ja kalastusoloja muisteltiin museossa kesällä. Kuvassa amanuenssi Pekka Allonen (vas.), Sulo Meronen, Mikko Hämäläinen, Elis Ollikainen ja Hannu Henttonen. Kaikki neljä kertojaa kuuluvat Pohjois- Orimattilan metsästysseuraan. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Vuonna 2014 toteutettu Metsällä-kirjoituskilpailu saatettiin päätökseen vuoden 2015 puolella. Kilpailun tuomaristo valitsi parhaat kilpailutyöt. Tulokset julkistettiin kustantamo Maahengen tiloissa 8. huhtikuuta. Tuomaristoon kuului myös

49 47 museon intendentti Jukka Peltonen. Samassa yhteydessä julkistettiin tekstien parhaimmistosta koottu Maahengen toimittama samanniminen antologia Metsällä. Kirjoituskilpailun vastaukset talletettiin museon arkistoon. Karjalan Liiton ja Kuparsaaren metsästysseuran kanssa yhteistyössä toteutettu Karjalaisii erätarinoi kerruu oli vuoden tärkein keruuhanke. Keruu alkoi ja kestää saakka. Vastausaikaa annettiin siis yksi vuosi. Keruussa kootaan talteen vielä tavoitettavissa oleva tieto luovutetun Karjalan metsästäjistä ja kalastajista, metsästysoloista sekä metsästysja kalastustavoista. Vanhojen riistantutkijoiden tapaamiseen 21. syyskuuta saapui 10 tutkijaa. Heikki Uotilan johdolla tutkitaan innokkaasti hillerin, saukon ja vesikon esiintymiskarttaa vuodelta Tapaamisessa olivat läsnä Heikki ja Ritva Koivunen, Risto Komu, Lauri Lahti, Esa Pitkänen, Anna Pirkola, Ilkka Sten, Olavi Stenman, Heikki Uotila ja Kyösti Valanne. Kuva: SMM / Perttu Matero. Toisin kuin edelliset museon toteuttamat keruut Karjalaisii erätarinoi kerruu ei ole kilpakeruu. Aloite keruusta tuli Kuparsaaren metsästysseuralta, antrealaisten evakoiden jälkeläisten perustamalta metsästysseuralta. Keruuhanke tiedettiin alusta pitäen haasteelliseksi, ovathan luovutetussa Karjalassa syntyneet eränkävijät jo hyvin iäkkäitä. Keruuta esiteltiin Uudenmaan karjalaseurojen järjestämillä Karjalaisilla markkinoilla sekä Karjalan Liiton järjestämillä Karjalaisilla kesäjuhlilla. Molemmat tapahtumat järjestettiin Hyvinkäällä. Keruun tueksi perustettiin myös samanniminen Facebook-ryhmä. Vuoden loppuun mennessä siihen oli liittynyt 74 jäsentä. Ryhmän tarkoitus on ylläpitää keskustelua luovutetun Karjalan eräperinteestä, vauhdittaa keruuta ja saattaa yhteen aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Museo arkistoi keruuvastaukset totuttuun tapaan. Keruun sihteerinä toimii amanuenssi Pekka Allonen. Vuoden 2015 loppuun mennessä keruuseen oli saapunut 30 vastausta sekä tehty 10 haastattelua, joissa oli yhteensä 13 kertojaa. Merkittävin keruuseen saapunut aineisto oli vanhan viipurilaisen, nyt luumäkeläisen metsästysseura Tuliluikun valokuva-albumi ja metsästysmajan vieraskirja. Aineiston luovutti museolle digitoitavaksi Teemu Suikkanen, jota myös haastateltiin seuran majalla. Toinen uusi keruuhanke oli Meidän majamme, jossa kerätään metsästysmajoihin liittyvää tietoa, piirustuksia ja kuvia. Yhteistyökumppanina on totuttuun tapaan Suomen Metsästäjäliitto. Keruu aloitettiin helmikuun alussa, ja sen oli määrä kestää vuoden loppuun. Meidän majamme -keruuta päätettiin kuitenkin jatkaa toistaiseksi, eli siitä tuli osa museon pysyvää keruutoimintaa. Vuoden 2015 loppuun mennessä siihen oli saapunut 16 vastausta. Erikseen on syytä mainita Reijo Vesterisen lähettämä kannonkoskelaisen seuran Mannilan Jahdin vastaus, jossa saapui 160 valokuvaa majan rakentamisprojektista.

50 48 Keruitten toteutusta uudistettiin siten, että vastaajia varten sijoitettiin museon kotisivuille erilliset vastauslomakkeet tekstille ja kuville. Vastaaja saattoi siten lähettää vastauksensa kolmella eri tavalla: perinteisenä postilähetyksenä, sähköpostilla tai museon kotisivujen vastauslomakkeella. Meidän majamme -keruun vastauslomakkeeseen sijoitettiin moniosainen kysymyssarja. Meidän majamme -keruun vastaajista 7 käytti tätä uutta vastaustapaa, Karjalaisii erätarinoi kerruussa 2. Metsästysmuseo jatkoi vakiintuneeseen tapaan Museoviraston ohjaamassa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -hankkeessa. Metsästysmuseo toimi edelleen yhdessä yhdeksän muun museon kanssa poolissa 1, Ihminen ja luonto. Keskustelu museoiden välisestä tallennustyönjaosta ja kokoelmayhteistyöstä jatkui. Metsästysmuseo on hyväksynyt vastuunsa museoiden välisessä tallennustyönjaossa. Museon osalleen hyväksymät vastuut vastaavat museon tähänastisia tallennustehtäviä. Julkaisutoiminta Käpälämäki-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran sähköisenä jäsenlehtenä keväällä. Käpälän jälkiä -uutiskirje ilmestyi kaksi kertaa vuoden aikana; yksi keväällä ja toinen aivan vuoden lopussa. Uutiskirjeen voi jokainen asiasta kiinnostunut tilata museon kotisivujen kautta. Museon ensimmäiset sähköiset julkaisut Käpälämäki-jäsenlehti ja Käpälän jälkiä -uutiskirje julkaistiin vuonna 2015.

51 49 ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsästysmuseo tarjoaa mahdollisuuksien mukaan asiantuntijapalveluita muun muassa arkistojen ja kirjastojen järjestämisessä sekä näyttelyiden tuottamisessa. Näin saatu tulo on museon omaa varainhankintaa, joka käytetään museotoiminnan kehittämiseen ja omien näyttelyiden tuottamiseen. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Suomen Kennelliitolle jatkui toimintavuonna Metsästysmuseon henkilökunta on antanut asiantuntijapalveluita Kennelliiton museotoimikunnalle. Kennelliitto ja Metsästysmuseo ovat yhteistyössä hakeneet ratkaisuja Suomen Kennelliiton eri kokoelmayksiköiden aineistojen asianmukaisen säilytyksen, hoidon sekä kartuttamisen ja esittelyn osalta. Töihin on kuulunut muun muassa esinekuvauksen avustaminen, kirjojen ja taideteosten konservointi sekä kirjojen digitoinnin edistäminen. Kennelliitto pyrkii säilyttämään hallussa olevan historiallisen aineiston jatkossa mahdollisimman hyvin. Metsästysmuseo on laatinut tätä varten ohjeistuksen ja edustanut museotyöryhmän kokouksissa. Suomen Metsästäjäliitto hankki koulutuskäyttöön Haulikon kaliiperi ja patruunan pituus -animaation. Liiton materiaali julkaistaan verkossa ja suunnataan metsästystutkintoa suorittaville nuorille. Metsästysmuseon tuottamasta videosta selviää mm. se, että kaliiperia voidaan käyttää kuvaamaan tuliaseiden piipun tai putken halkaisijaa myös silloin, kun se perustuu painoyksiköihin, esimerkiksi nauloihin. Suomen Kennelliiton museotyöryhmä tutustui kokouksen lomassa museon näyttelyihin. Kuva: SMM / Tia-Maria Vahekoski.

52 50 PALVELUYKSIKKÖ Markkinointi ja tiedotus Markkinoinnissa keskityttiin Seppo Polameren näyttelyn, Suden paluu -näyttelyn ja uuden asesalin mainostamiseen. Polameren näyttelyä mainostettiin kesällä Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä. Polameren tavoin myös Suden paluu oli useaan otteeseen esillä paikallislehdissä sekä erä- ja luontoalan lehdissä. Todettiin hyväksi käytännöksi tehdä useampia tiedotusiskuja säännöllisesti näyttelyn aikana. Ajankohtainen näyttely tavoittaa yleisönsä, kuten susinäyttelyn ja loppuvuoden hyvien kävijämäärien yhteydestä voi nähdä. Myös uutta aseosastoa oli selkeästi kaivattu päätellen avajaisten suosiosta ja useista, eri tiedotusvälineistä tulleista yhteydenotoista näyttelyn avautumisen jälkeen. Markkinointibudjetin tarkkaa kohdentamista jatkettiin edellisvuoden hyvien kokemusten perusteella. Kävijämäärien perusteella tässä onnistuttiin loistavasti. Museo oli edelleen mukana Riihimäen seudun matkailutoimijoiden yhteisessä matkailuesitteessä koko sivun ilmoituksella. Esitettä oli jaossa seudun matkailukohteissa. Museon kirjastolla, arkistolla ja Kantapuu-kokoelmatietokannalla on omat esitteensä, joita tulostettiin jaettavaksi tarpeen mukaan. Visuaalisesti hyvin onnistuneesta Vuosiesite 2015:sta otettiin kaksi painosta, yhteensä kappaletta. Metsästysmuseon Facebook-sivuille päivitettiin museon toimintaan liittyvää sisältöä tapahtumista riippuen 1-3 kertaa viikossa. Vuoden lopussa sivuilla oli 486 seuraajaa (kasvua lähes 47 % vuodesta 2014). Metsästysmuseon kotisivujen vierailumäärät kääntyivät vuoden notkahduksen jälkeen nousuun. Vuonna 2015 sivuille tehtiin noin vierailua ( vierailua vuonna 2014). Kotisivuja päivitettiin noin kerran viikossa. Riihimäen kaupungin, Suomen Museoliiton ja Hämeen Sanomien verkkopalveluihin päivitettiin museon näyttely- ja tapahtumatiedot. Museo lähti mukaan Go- Tavastia! - Kanta-Hämeen matkailun yhteismarkkinointi Venäjällä -kampanjaan, joka toteutetaan verkkomarkkinointina. Museon vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia markkinoitiin lisäksi tiedotustilaisuuksin, sähköisin tiedottein, julistein ja flyerein. Museon osoiterekisterissä on noin henkilö-, yhdistys- ja lehdistöosoitetta ja sähköisellä lehdistötiedotteiden postituslistalla yli 300 sähköpostiosoitetta. Vuoden aikana museo on siirtynyt käyttämään tapahtumissa sähköisiä kutsuja. Avajaiskutsuosoitteita osoiterekisterissä on 598. Sähköinen uutiskirje Käpälän jälkiä lähti osoitteeseen ja sähköinen Käpälämäki-lehti 521 osoitteeseen. Näyttely- ja tapahtumajulisteita on painettu tai tulostettu kpl näyttelyä tai tapahtumaa kohden.

53 51 Hyvä yhteistyö Metsästäjä-lehden ja Jahtilehden kanssa jatkui. Museo toimitti strategiansa mukaisesti kummankin lehden jokaiseen numeroon uutisia toiminnastaan. Lisäksi museo tuotti lehtiin asiantuntijaartikkeleita metsästyksen historiasta. Myös muita eräalan julkaisuja tiedotettiin museon uutisista, näyttelyistä ja tapahtumista sekä palveltiin pyydettäessä tiedonhaussa ja kuvatoimituksessa. Museon työntekijöiden kirjoittamia artikkeleja julkaistiin myös Karjalan Kunnaat -lehdessä ja Farmi-lehdessä. Museon tunnettavuutta lisäsi myös Karjala TV:n Metsästysmuseo-insertti. Museo järjestää näyttelyistä ja tapahtumista aina lehdistötilaisuuden. Kuvassa toimittajille esitellään uutta asesalia. Kuva: SMM / Perttu Matero. Tärkeimpänä sisäisen tiedotuksen välineenä pidetään keskimäärin kahden viikon välein henkilöstön viikkopalaveri, jossa käydään läpi ajankohtaiset tapahtumat, kokoukset, poissaolot, tulossa olevat tiedotus- ja julkaisutoiminnan takarajapäivämäärät ja muut olennaiset asiat. Infohenkilöstöä tiedotetaan viikkopalaverista koostettavalla muistiolla. Kävijätutkimukset Keväällä 2015 Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat Toni Anttonen, Robert Jõe, Joel Lehtonen ja Petri Rekola tekivät museolle kävijätutkimuksen. Tekijät teettivät kyselyn kolmen tapahtuman, Pönttöpäivän ja Tampereen OutdoorErä -messujen yhteydessä sekä kauppakeskus Willassa, joissa kerättiin vastauksia pääasiassa ihmisiltä, jotka eivät olleet aiemmin Metsästysmuseossa käyneet. Kesällä saman koulutusohjelman opiskelija Turo Laine teki vastaavanlaisen tutkimuksen hyödyntäen samoja kysymyslomakkeita, joilla tällä kertaa kartoitettiin museon keskivertokävijöitä. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää Metsästysmuseon imago ja saatujen tulosten perusteella kehittää markkinointia. Tutkimuksessa selvitettiin perustietojen lisäksi harrastuksia, museokäyntitottumuksia, ennakkomielikuvia Metsästysmuseosta, kenen kanssa oli liikkeellä ja millä perusteilla päätyi vierailemaan museossa. Lisäksi pyydettiin kommentteja museon palveluista, tiedotuksesta, tapahtumista ja museokaupasta.

54 52 Lopuksi kysyttiin vaikutelmia ja mielikuvia museosta käynnin jälkeen, suosittelisiko museota muille ja pyydettiin vapaamuotoista palautetta. Tavoitteena oli saada noin 150 vastausta. Tiimi sai 223 vastausta, joista 70 oli museossa käyneitä ja 153 oli ei-kävijöitä. Laineen tutkimuksessa vastauksia kerättiin välisenä aikana. Paperiseen kyselyyn vastaajia oli 60. Aineiston perusteella Laine oli laatinut keskivertokävijän profiilin, joka Museoliiton tutkimusten mukaan on varsin yhteneväinen yleisen museokävijäprofiilin kanssa. Lisäksi tutkimus antoi joitakin vihjeitä siitä, millaisia asiakkaita museon olisi syytä aktivoida ja miten he olisivat tavoitettavissa. Vastausten perusteella keskivertokävijä on noin vuotias nainen, joka asuu Helsinki-Tampere -välillä ja harrastaa retkeilyä, sienestystä ja/tai marjastusta, mutta ei itse Kävijätutkimuksen tehneet Laurean opiskelijat esittelevät tutkimustuloksiaan museolla opettajilleen ja museon edustajille. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Kävijätutkimuksen pohjalta laaditut keskiarvot metsästäjien ja ei-metsästävien museovieraiden mielipiteistä museosta.

55 53 metsästä. Hän on todennäköisesti korkeasti koulutettu ja vieraillut vuoden aikana myös jossain muussa museossa. Häntä on houkutellut museon aihepiiri, sijainti ja mahdollisesti myös tietty vaihtuva näyttely. Tiedon museosta hän on saanut ystävältä tai internetistä, toisinaan myös lehden artikkelista tai tienvarsikyltistä. Messuilla ja kauppakeskuksessa vastanneissa oli enemmän nuoria ja metsästäjiä kuin museon kesäkävijöissä. Molempien tutkimusten perusteella museo koetaan tarpeellisena ja mielenkiintoisena. Yleensä kävijällä on jo etukäteen positiivinen mielikuva museosta, mutta jälkivaikutelma on vieläkin positiivisempi ja hän suosittelisi mielellään museota muillekin. Erityistä kiitosta saa museon monipuolisuus. Useat, aikaisemmin museossa käymättömät yllättyivät siitä, että museo ei keskity pelkästään metsästykseen, vaan antaa paljon kokonaisvaltaisempaa luonto- ja kulttuuritietoutta. Anttosen, Jõen, Lehtosen ja Rekolan mukaan ilmaisten perhetapahtumien järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää ihmisten tavoittamiseksi ja kävijöiden lisäämiseksi. Myös päivittyvän sosiaalisen median merkitystä korostetaan. Laine ehdottaa tutkimuksensa päätelmäosiossa, että museon markkinoinnissa olisi hyvä saada lisää juttuja tai haastatteluja vaihtuvista näyttelyistä lehtiin. Hän myös esittää, että nettisivuilla mainostettaisiin näkyvämmin museon erilaisia palveluita, niin asiantuntijapalveluita kuin tila- ja opastuspalveluitakin. Museovierailijat arvostavat ystävällistä ja avuliasta asiakaspalvelua. Receptionisti Ulla- Maija Hänninen hoitaa museokauppaa sekä opastaa vierailijat museokierrokselle. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Asiakaspalvelu Museon infopistettä ja museomyymälän asiakaspalvelua hoitaa Securitas Oy, joka työllisti Metsästysmuseossa yhden vakituisen ja neljä osa-aikaista työntekijää. Kaikilla infopisteen työntekijöillä on vartijan koulutus. Vakinainen työntekijä Ari Kirjavainen jäi eläkkeelle vuonna Uusi vakinainen asiakaspalvelupisteen työntekijä on Ulla-Maija Hänninen, joka on kokenut asiakaspalvelun ammattilainen. Olemme saaneet jo useita erittäin positiivisia asiakaspalautteita infopisteen toiminnasta ja onnistunutta henkilövalintaa voidaan pitää yhtenä syynä ennätykselliseen kävijämäärään. Vuoden aikana järjestettiin infohenkilöstölle yksi yhteinen koulutus- ja kehittämistilaisuus, jossa etsittiin keinoja tehostaa turvatoimia ja infotyön yleistä sujuvuutta. Lisäksi Securitas Oy:n esimiesten kanssa pidettiin kaksi aulapalvelujen kehittämistapaamista. Asiakkailta kerättiin kehitysideoita ja palautetta museon sekä sen palvelujen toiminnasta aulassa sijaitsevaan palautelaatikkoon.

56 54 Toimintavuoden aikana vuokrattiin museon kirjastotiloja ja Jaakko Ojanperän salia ryhmille kokouskäyttöön. Kokouspalvelujen käyttäjinä oli useampia metsästysseuroja, erä- ja asealan järjestöjä ja mm. Valtakunnallinen riistaneuvosto. Kauppalehden ja Sako Oy:n kanssa järjestettiin perinteinen metsästyskurssi, joka pidetään jatkossakin toukokuussa. Museon grillikotaa vuokrattiin pääasiassa museossa vieraileville koululaisryhmille evästaukopaikaksi. Kävijät saavat jättää palautetta ja ideoita museon aulan palautelaatikkoon. Runsaasti palautetta saadaan myös sähköpostin kautta ja suullisesti. Kaikki kirjallinen palaute käydään läpi ja arkistoidaan. Mikäli palautteeseen liittyy kysymyksiä tai tarvetta kommentoinnille, palautteeseen myös vastataan. Museokauppa Metsästysmuseon museokauppa on erikoismyymälä, jonka tuotevalikoimaan kuuluu korkeatasoista suomalaista käsityötä ja luontoaiheisia lahjatavaroita. Myynnissä on myös museon omia logotuotteita puukoista T-paitoihin. Uutena logotuotteena marraskuussa 2015 saatiin valikoimaan professori Erik Bruunin museolle suunnittelemalla karhulogolla varustettu muki. Museokaupan asiakaskunta koostuu eri ikäryhmistä lapsista aikuisiin, joukossa on eränkäynnin harrastajia ja kulttuurin yleiskuluttajia. Asiakaspalvelun receptionisti seuraa tuotteiden menekkiä ja saatavuutta sekä vastaa tuotteiden esillepanosta ja osallistuu myös tuotevalikoiman kehittämiseen. Museokauppa pidettiin avoinna museon aukioloaikoina ja myös sopimuksen mukaan. Museokaupan myynnin kannalta parasta aikaa olivat kesäkuukaudet ja tapahtumapäivät, jolloin museoon oli vapaa pääsy. Museokauppa oli mukana omalla osastolla Uudenmaan Erätulilla Pukkilassa Museomyymälän verkkokaupassa myydään pääasiassa omia julkaisuja ja museon logotuotteita. Verkkokaupassa tasaisen kiinnostuksen kohteina ovat olleet kirjat ja ilahduttavasti varsinkin museon omat julkaisut. Verkkokaupan osuus suhteessa museokaupan muuhun myyntiin on vaatimaton, mutta monipuolisuutta lisäävänä toimintona se on hyvin perusteltu. Asiakas ostaa mielellään museon oman tuotteen muistoksi vierailustaan. Otso-muki on vuoden 2015 uutuustuote. Kuva: SMM / Riina Raustola. Opastus Opastuksia on pääasiassa luonteeltaan kolmenlaisia: opastuksia koululaisryhmille, joista koostuu suurin osa arkipäivien opastuksista, opastuksia kotimaan matkailija- ja vierailijaryhmille, joita ovat useimmat viikonloppuopastukset ja opastukset museon ja yhteistyökumppaneiden, kuten Sakon ja SML:n vieraille. Viimeksi mainittuihin kuuluu pääosa ulkomaankielisistä opastuksista, joita tällä hetkellä on mahdollista antaa englannin ja saksan kielillä. Opastusten määrä on pysytellyt ennallaan. Opastuksia

57 55 muokataan vaihtuvien näyttelyiden ja perusnäyttelyuudistuksen mukaan. Rooliopastukset ovat työn alla ja kokeilussa vuoden 2016 aikana. Marras-joulukuussa ammattiopisto Tavastian matkailualan opiskelija Niina Siivonen suoritti museolla opastuspalveluiden tutkinnonosan työssäoppimisjakson näyttöineen. Hän perehtyi huolellisesti ja oma-aloitteisesti museon toimialaan ja näyttelyihin, avusti ja tauotti myös asiakaspalvelupisteessä ja oli mukana uuden asesalin avajaisissa sekä Joulutorin järjestelyissä. Näyttöopastuksen hän antoi Lasitehtaan koulun 2. luokan ryhmälle. Marie Klubbenin jäseniä opasti museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Museopedagogiikka Lasten ja nuorten osuus museokävijöistä oli jälleen merkittävä. Koululaisryhmistä koostui 635 kävijää, minkä lisäksi lapsia käy museon tapahtumapäivinä ja koulun loma-aikoina huomattava määrä. Vuonna 2015 Riihimäen kaupungille alettiin suunnitella Kulttuuripolku-mallia, jonka mukaan jokainen oppivelvollisuusikäinen kävisi koulutaipaleensa aikana vähintään kerran kaikissa kaupungin kulttuurilaitoksissa. Lisäksi kulttuurilaitoskäynnit pyritään sitomaan entistä enemmän opetussuunnitelmaan niin, että käyntien kautta aidosti toteutuisi oppiminen vaihtoehtoisessa oppimisympäristössä. Metsästysmuseo on mukana suunnittelussa. Onnistuessaan suunnitelma lisää käyntejä museossa ja tuo museopedagogiikan osaksi koulujen pysyvää toimintaa. Eräänlaisena pilottina edellä kuvatun kaltaisesta, opetussuunnitelmapohjaisesta museopedagogiikasta aloitettiin säännöllisten museokäyntien suunnittelu Lasitehtaan alakoulun kanssa. Tavoitteena on, että koulun jokainen luokka käy vuoden aikana vähintään kerran Metsästysmuseossa. Joka käynnin yhteydessä on tietty sisältö, joka on museon kanssa yhdessä suunniteltu. Museo-opetus voi tapahtua museon ja koulun yhdessä työstämien tehtävien tai opastuksen kautta. Tapahtumat 8.2. Talvikki. Koko perheen talviretkeilytapahtuma. Teemana Ylös, ulos ja retkelle! Pönttöpäivä Valtakunnallinen museoviikko.

58 Museoiden yö Karjalainen viikonloppu Riihimäki-päivä Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Joulutori. Yleisöllä oli vapaa pääsy museoon vuonna 2015 seuraavien tapahtumien aikana: Talvikki, Museoiden yö, Riihimäki-päivä, Oravan päivä ja Joulutori. Poniratsastus on Talvikissa lasten suosikki. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Talvikki Metsästysmuseo järjesti talviretkeilytapahtuma Talvikin sunnuntaina 8. helmikuuta Tapahtuman teema kehotti kaikkia Ylös, ulos ja retkelle! Erätulilla-ohjelman retkeilytoimittaja Joppe Ranta luennoi loue-vaatteesta ja Suomen Erätaito ry. esitteli risukeittimen valmistusta. Puukon teosta oli paikalla kertomassa puukkoseppä Risto Mikkonen. Riihimäen Nuorisoteatterin Talvikki-hahmo avasi tapahtuman juhlallisella julistuksella, jonka jälkeen perinteiset reki- ja koira-ajelut, napakelkka sekä poniratsastus saattoivat alkaa. Ohjelmassa oli myös talvisia perinneleikkejä, ja Riihimäen seudun kaverikoirat keräsivät lukuisia rapsuttelijoita ympärilleen. Riihilatu ry:n edustajat opastivat lumikenkäilyä, ja Maankaje Oy esitteli lajin historiaa. Lintujen talviruokinnasta neuvoa antoivat Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen edustajat, ja Riihimäen VPK toi näytille paloauton. Riihimäen kaupungin liikuntapalvelut tarjosi ilmaisia kehonkoostumusmittauksia, ja seurakunta piti satutuokioita. Partiolaisten toimintaa esittelivät Riihimäen Erätytöt ja Eräpojat sekä Hirviveikot. Evästaukoja pidettiin Riihimäen Idäntyö ry:n ja seurakunnan hernekeitto- ja lettupisteessä. Partiotoiminnan tukemiseksi myynnissä oli grillimakkaraa ja laskiaispullia. Tapahtumassa vieraili lähes talviretkeilijää.

59 57 Pönttöpäivä Huippusuosittu Pönttöpäivä järjestettiin Suomen Metsästysmuseolla lauantaina Pönttöpäivänä kävijät rakensivat itselleen linnunpöntön Versowood Oy:n lahjoittamasta puutavarasta. Päivän aikana museossa vieraili yli asiakasta. Välivuoden jälkeen tapahtuma on palannut jälleen Metsästysmuseon kalenteriin. Vuonna 2014 Pönttöpäivää ei järjestetty museon perusnäyttelyuudistuksen vuoksi. Pöntön rakennuksessa opastivat Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön (HRAKS) väki sekä Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen vapaaehtoiset asiantuntijat. HRAKS:n Nuorten työpaja oli valmistellut pönttötarpeet etukäteen, joten oman lintukodon kokoaminen vaati vain vähän naputtelua. Uutta vuoden 2015 Pönttöpäivässä oli Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin pönttösorvi. Metsästäjät valmistivat sorvilla telkänpönttöjä näytöstyyliin. Tapahtuma oli osa Suomen Metsästäjäliiton Pönttötempausta, joka on metsästäjien valtakunnallinen ponnistus. Metsästäjäliiton piirit ja jäsenseurat järjestävät kevään aikana pönttötapahtumia eri puolilla Suomea, ja Uudenmaan piirin osallistumisen myötä Metsästysmuseon Pönttöpäivä oli osa tempausta. Pönttöpäivässä Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys esitteli pönttömalleja. Pönttöpäivä oli alunperin riihimäkeläisen Paloheimo Oy:n perinne, jossa kaupunkilaisille jaettiin pönttötarpeita sahan varastosta. Suomen Metsästysmuseo herätti tapahtuman uudelleen henkiin keväällä 2010 yhteistyössä Versowood Oy:n kanssa. Pönttötarpeiden jaossa oli pitkä jono heti aamulla. Kuva: SMM / Ilja Koivisto.

60 58 Museoiden yö ja Kansainvälinen museoviikko Museoiden yönä Riihimäen museot olivat avoinna lauantaina 16. toukokuuta kello Metsästysmuseossa järjestettiin suuren suosion saanut Eräkirjojen aatelia -kirjamyynti, jossa karsittiin Metsästyskirjaston kokoelmia ylimääräisistä kappaleista. Partiolaiset myivät museon pihalla makkaraa, kahvia ja leivonnaisia, ja tuotto meni Riihimäen Erätyttöjen ja Eräpoikien toiminnan tukemiseen. Suosittu museopassi oli käytössä jälleen, eli keräämällä kaikista viidestä Riihimäen museosta leiman museopassiin osallistui hienojen palkintojen arvontaan. Pääpalkintona arvottiin juuri markkinoille tullut Museokortti. Museoiden yö -tapahtuma oli osa Kansainvälisen Museoviikon ohjelmaa. Vuonna 2015 Suomen Museoliiton organisoimaa Museoviikkoa vietettiin toukokuuta teemalla Museot kestävän yhteiskunnan rakentajina. Kirjojen kierrätysmyynti ja partion nuorisotoiminnan tukeminen olivat Metsästysmuseon toimia kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. Kaikkiin Riihimäen museoihin oli Museoiden yössä vapaa pääsy. Kirjaston poistomyynti siivitti Metsästysmuseon Riihimäen museoiden piikkipaikalle kävijällään, joka on Museoiden yön historiallinen kävijäennätys. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Karjalainen viikonloppu Museossa vietettiin Karjalaista viikonloppua elokuuta. Amanuenssi Pekka Allonen veti neljä opastusta, joissa esiteltiin luovutetun Karjalan metsästyksen historiaa ja erityispiirteitä. Opastuskierroksen kuluessa kerrottiin museon eri kokoelmien avulla mm. Karjalan riistaeläinkannoista, metsästysoloista ja 1930-luvun riistanistutuksista. Vierailijat tutustuivat myös luovutetulla alueella toimineiden metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten historiaan sekä Pietariin ja Viipuriin suuntautuneeseen riistakauppaan. Unohtamatta muistoja tunnetuista karjalaisista eränkävijöistä, etenkin Shemeikoista ja Vornasista. Kävijöille esitettiin lisäksi vetoomus museon kokoelmien kartuttamiseksi luovutetun Karjalan osalta. Viikonloppu oli myös osa käynnissä olevaa museon, Karjalan Liiton ja Kuparsaaren metsästysseuran yhteistä Karjalaisii erätarinoi kerruu -muistitiedon keruuta. Karjalaisen viikonlopun aikana vierailijat tutustuivat amanuenssi Pekka Allosen (oik.) opastuksella luovutetun Karjalan metsästyksen historiaan. Kuva: SMM / Ulla-Maija Hänninen.

61 59 Riihimäki-päivä Riihimäki-päivänä kaikkiin Riihimäen museoihin oli vapaa pääsy, ja ovet olivat avoinna kello Metsästysmuseon piha-alueella vietettiin eväshetkeä makkaranpaiston merkeissä. Päivän aikana museossa vieraili 310 asiakasta. Riihimäki-päivän aikana erityisesti kaupungin asukkaat tutustuvat eri museoiden näyttelyihin. Tästä syystä Metsästysmuseo oli avoinna pidempään kuin normaalisti syyskaudella. Oravan päivä Oravan päivää eli museon vuosipäivää vietettiin Erityisesti lasten suosiossa oleva tapahtuma keräsi 274 kävijää vuonna Museon 25-vuotisjuhlan hengessä kävijöille tarjottiin makkarat ja mehut. Tapahtuma ajoittui tällä kertaa Aleksis Kiven päivän aattoon. Niinpä paikalla vieraili kansalliskirjailijan hengessä salaperäinen Metsän poika. Hän kertoi metsäjuttuja ja arvoituksia sekä laulatti tuttuja metsäaiheisia lauluja, joukossa oli tietysti Jukolan Timon Laulu oravasta. Lapsille oli järjestetty piirustuskilpailu, johon otettiin osaa ahkerasti ja tosissaan. Alle kouluikäisten sarjan voitti neljävuotias Lenni museoraadin nimeämällä teoksellaan Orava ja kymmenen käpyä. Eri ikäryhmien hienoimmat työt olivat esillä museon aulassa muutaman viikon ajan. Oravan päivänä Metsän pojan rooliin oli sonnustautunut syyskuussa työnsä aloittanut uusi museopalvelupäällikkö Perttu Matero. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Piirustuskilpailun alle kouluikäisten sarjan voittaja Lenni palkintoa noutamassa. Kuva: SMM / Perttu Matero.

62 60 Joulutori Lauantaina järjestetty Metsästysmuseon ja Lasimuseon yhteinen Joulutori keräsi ennätysmäärän ihmisiä kävijää metsästi joululahjoja ja tutustui museon näyttelyihin. Kotimaisten käsitöiden valmistajat ja myyjät täyttivät 27 pöytäpaikkaa, mikä on hyvin lähellä maksimikapasiteettia tilan käytölle. Lapsille oli tuttuun tapaan tarjolla tonttujen etsintää. Kätkä- ja Kouko-tontut lymysivät tällä kertaa Jaakko Ojanperän trofeehuoneessa ja Jahdin lumossa. Etsijöiden kesken arvottiin piparkakkutalo, jonka voitti 3-vuotias Emmi Jalava. Etsijöille museossa tarjottiin mehua ja piparkakkuja. Riihimäen Eräpojat ja Erätytöt myivät kahvia ja makkaraa ja päivän mittaan myös heidän soppatykkinsä ammennettiin tyhjiin hernekeitosta. Joulutorilla tunnelmaa loivat Sirpa Majasalmen huovutetut tontut. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Muiden järjestämät tapahtumat, kurssit ja kokoukset Suomen Puukkoseura. Hallituksen kokous Kara Arms. Kokous Etelä-Hämeen riistaneuvosto. Kokous Kuparsaaren metsästysseura. Hallituksen kokous Metsästyskurssi. Järjestäjinä Kauppalehti, Sako Oy ja Suomen Metsästysmuseo Repolan Aihkit. Kokous Suomen Metsästäjäliitto. Henkilökuntaseminaari Riihimäen Eränkävijät. Metsästysseuratoiminnan perhepäivä Eläkeliitto. Riihimäen yhdistys. Viihteellinen virkistyspäivä, vieraana Lopen yhdistys Veteraanikuorma-autoilijat ry. Kokous Hauhon reserviupseerit ry. ja reserviupseerien naiset ry. Kokoukset Kara Arms. Kokous. Eläkeliiton Riihimäen yhdistys vietti elokuussa Viihteellistä virkistyspäivää museolla vierainaan Lopen yhdistyksen edustajat. Ohjelmassa oli tutustuminen museon näyttelyihin, yhteislaulua, mölkkyä ja makkaranpaistoa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen.

63 61 Kurssit ja vierailut museolla Suomen Kennelliiton museotyöryhmä Intendentti Åsa Hägg. Ålands Jakt- och fiskemuseum Wádenin rahaston hallitus Riihimäen kaupunginhallitus Eräneuvos Olavi Joensuu vierainaan Bulgarian metsästysministeriön Elezikin metsästysalueen johtaja Lyubomin Petrov ja Kuninkaan Erän johtaja Veijo Kantanen Marie Klubben Sako Oy:n amerikkalaiset vieraat Sako Oy:n vieraat. Berettan historiankirjoittaja Sako Oy:n vieras Christer Holmgren Sako Oy:n amerikkalaiset vieraat Sako Oy:n vieraat Sastamalan riistanhoitoyhdistys Vanhojen riistantutkijoiden tapaaminen Maa- ja metsätalousministeriö. Luonnon virkistyskäyttöyksikön henkilökunta Suomen Metsästäjäliiton itävaltalaiset vieraat Suomen Metsästäjäliiton järjestämän Villisika-seminaarin ruotsalaiset tutkijat Sako Oy:n tanskalaiset vieraat. Riihimäen Eränkävijät järjestivät Metsästysseuratoiminnan perhepäivän museolla kesällä. Tapahtumassa oli mm. metsästystietovisa, jousimetsästysopastusta sekä seuran toiminnan esittelyä valokuvien, trofeiden ja haastattelujen muodossa. Tarjolla oli hirvikeittoa, peuramakkaraa sekä nokipannukahvit noin 175 osallistuneelle. Kuva: Mauri Vesanto. Luonnon virkistyskäyttöyksikkö maa- ja metsätalousministeriöstä virkistäytymässä Metsästysmuseossa Jahdin lumoa kokemassa vasemmalta Jouni Tammi, Maija Vuokkonen, Roni Selén, Eija Kirjavainen, Christian Krogell (yksikön päällikkö) ja Sami Niemi. Kuva: SMM / Perttu Matero.

64 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Museo- ja näyttelytoiminta Tuotot , ,00 Kulut , ,16 Museo- ja näyttelytoiminta yhteensä , ,16 Kirjasto Tuotot 2 388,00 10,50 Kulut , ,20 Kirjasto yhteensä 170, ,70 Valokuva-arkisto Tuotot 735, ,00 Kulut -836,26 0,00 Valokuva-arkisto yhteensä -101, ,00 Arkisto Tuotot 0,00 0,00 Kulut -372,21-568,80 Arkisto yhteensä -372,21-568,80 Käpälämäki Tuotot 0,00 0,00 Kulut 0, ,20 Käpälämäki yhteensä 0, ,20 Museon tapahtumat Tuotot 590, ,50 Kulut , ,58 Museon tapahtumat yhteensä , ,08 Hallinto ja toimistokulut Tuotot 3 472, ,94 Henkilöstökulut , ,57 Kiinteistökulut , ,10 Matkakulut , ,51 Muut hallintokulut , ,82 Hallinto ja toim. kulut yhteensä , ,06 Varainhankinta Tuotot , ,43 Kulut , ,52 Varainhankinta yhteensä , ,91 Poistot , ,13 TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ , ,22 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 118, ,69 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 118, ,69 AVUSTUKSET , ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,53

65 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,76 Muut pitkävaikutteiset menot , ,46 Yhteensä , ,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus , ,72 Yhteensä , ,72 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 126,60 139,46 Siirtosaamiset 325,62 242,86 Yhteensä 1 452,22 382,32 Rahat ja pankkisaamiset , ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot 4 062, ,77 Vapaat rahastot 0, ,88 Edell. tilikausien yli/alijäämä , ,78 Tilikauden yli/alijäämä , ,53 Yhteensä , ,90 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,56 Muut velat , ,21 Siirtovelat , ,67 Yhteensä , ,44 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34

66 64 SUOMEN METSÄSTYSMUSEON ORGANISAATIO ja MUSEOTOIMINTA Varsinainen kokous Yhdistyksen jäsenet Varainhankintatoimikunta Hallituksen varapj. ja jäsen, museonjohtaja ja museopalvelupäällikkö Hallitus 9 varsinaista jäsentä ja kunniapuheenjohtaja Työvaliokunta Hallituksen pj. ja varapj. siht. museonjohtaja Museonjohtaja Talous- ja hallintoyksikkö Toimistonhoitaja Museotoimintayksikkö Intendentti Palveluyksikkö Museopalvelupäällikkö Kokoelmat Näyttelyt Tutkimus Asiantuntijapalvelut Markkinointi ja tiedotus - ulkoinen ja sisäinen viestintä Esinekokoelmat Asekokoelma Intendentti ja amanuenssi Perusnäyttely Intendentti ja amanuenssi Keruuprojektit Amanuenssi Asiakaspalvelu - museokauppa - lipunmyynti - kokouspalvelujen myynti Kirjastokokoelmat Kirjastonhoitaja Vaihtuvat näyttelyt Intendentti ja amanuenssi Julkaisutoiminta Museonjohtaja ja intendentti Opastus - yleisöopastukset ja museopedagogia Arkisto ja dokumentointi Amanuenssi Kiertonäyttelyt Amanuenssi Tapahtumat Kuva-arkisto Amanuenssi Verkkonäyttelyt Amanuenssi Päivitys 1/2015

67

68 Kauko Pöllänen