Peimarin koulutuskuntayhtymä TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Liite nro 4 Yhtymävaltuusto Peimarin koulutuskuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 TASEKIRJA Toimintakertomus sivu 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Koulutuskuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Peimarin koulutusky:n organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Johtoryhmä Tilintarkastaja Tarkastuslautakunta Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tulosalue/tilivelvollisuus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Sitovuustasot Yhtymähallituksen esitys tilikauden 2016 tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelma Vyörytyslaskelma Tuloksellisuusarviointi/tuloskortti Ky Tulosalue Palvelut Tulosalue Maaseutuopisto Tulosalue Kalatalous- ja ympäristöopisto Tulosalue Sosiaali- ja terveysopisto Investointien toteutuminen Investoinnit yhteensä Investoinnit hankkeittain Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Tase ja tunnusluvut 45

3 Liitetiedot * TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ 8 47 * TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT/ * VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT * HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT/ HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT/49 60 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT/50 61 Allekirjoitukset ja merkinnät * ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 62 Luettelot ja selvitykset * LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA 63

4 Toimintakertomus

5 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Peimarin koulutuskuntayhtymän perustehtävä on tuottaa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuspalveluja, jotka tukevat opiskelijan ammatillista ja yleissivistävää kasvua sekä persoonallisuuden kehitystä. Yhteistyössä elinkeinoelämän, työssäoppimispaikkojen ja alan tutkimuslaitosten kanssa kehitämme koulutuksen vastaavuutta työelämän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Peimarin koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen yhdistyessä Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupunkien omistamaksi koulutuskuntayhtymäksi. Koulutuskuntayhtymän opetustoiminnan markkinointinimenä on Ammattiopisto Livia. Luonnonvara-alan opetustoiminta on jaettu entisten oppilaitosten mukaisesti kahteen tulosalueeseen, joissa kussakin opetuksesta vastaavat ammatilliset tiimit. Sosiaali- ja terveysopistossa tiiminvetäjyyksien tilalla on tutkintovastaavat. Kunkin tulosalueen johdossa toiminnasta vastaa ao. rehtori. Maaseutuopistolla ja Kalatalous- ja ympäristöopistolla on ollut yhteinen rehtori vuodesta 2015 alkaen. Tukitoiminnat on organisoitu kuntayhtymäpalveluiksi. Kuntayhtymäpalveluita kehitetään koko ammattiopistoa palveleviksi tukitoiminnoiksi. Valtio luovutti Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymälle sekä Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiölle/stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning (Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti) korvauksetta kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen sekä lisäksi muun irtaimen omaisuuden ko. ajankohdan irtaimistoluettelon mukaisena. Em. valtiolta korvauksetta saatu omaisuus siirtyi säätiöltä edelleen korvauksetta Peimarin koulutuskuntayhtymälle ja lisäksi säätiön hankkima omaisuus ostettiin ,32 eurolla kuntayhtymälle. Kaarinan kaupunki myi Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen siirtyvän irtaimen omaisuuden Peimarin koulutuskuntayhtymälle ,00 eurolla. Samalla Kaarinan peruspääoman osuutta lisättiin edellä mainitulla summalla ja Länsi-Turunmaan peruspääomaan merkittiin ,32 euroa. Peruspääomaosuudet Kaupungit Peruspääoma Omistus % Peruspääoma Omistus % Kaarina ,00 49, ,00 49,97 Parainen ,32 4, ,32 4,90 Paimio ,00 45, ,00 45,13 Peruspääoma yhteensä ,32 100, ,32 100,00

6 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 2 Talouden tasapainottamiseksi koulutuskuntayhtymä jatkoi toimintavuonna yhteistoimintamenettelyä. Tavoitteena oli, että koulutuskuntayhtymän talous saadaan tasapainoon tulevan rahoitustason kanssa pysyvästi. Toimintavuoden tavoitteena oli henkilöstön yhteisen tapahtuman järjestäminen vähintään keväällä. Henkilöstölle on ollut tarjolla erilaisia liikunta- ja harrastetapahtumia, joihin on osallistunut kaikkien toimipaikkojen henkilöstöä Koulutuskuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaarina, Piikkiö ja Paimio perustivat kunnanvaltuustojensa päätöksillä vuonna 1996 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän, joka toimi luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjänä lähtien. Kaarinan kaupunki erosi kuntayhtymästä , josta lähtien jäsenkunnat olivat Paimion kaupunki ja Piikkiön kunta vuoden 2008 loppuun asti. Piikkiön kunta yhdistyi vuoden 2009 alusta Kaarinan kaupunkiin, joten omistajakunnat olivat Kaarinan kaupunki ja Paimion kaupunki vuoden 2010 loppuun asti. Kaarinan kaupunki, Paimion kaupunki, Länsi-Turunmaan kaupunki ( alkaen Paraisten kaupunki) sekä Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö päättivät yhteisesti liittää Kaarinan kaupungin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen toiminnan sekä Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön/suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin toiminnan Varsinais- Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymään alkaen. Samalla Länsi-Turunmaan (Paraisten) kaupunki liittyi kuntayhtymän jäsenkunnaksi. Peimarin koulutuskuntayhtymän perussopimus hyväksyttiin Kaarinan kaupunginvaltuustossa , Paimion kaupunginvaltuustossa ja Länsi-Turunmaan kaupunginvaltuustossa voimaan tulevaksi Toimielimet Peimarin koulutuskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin on yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon valitaan Kaarinasta 3 valtuutettua ja muista jäsenkunnista 2 valtuutettua sekä lisäksi jokaisesta jäsenkunnasta 1 valtuutettu alkavaa asukasta kohti. Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi ajaksi. Kaudelle yhtymävaltuustoon on valittu 15 jäsentä (7 Kaarinasta, 4 Paraisilta ja 4 Paimiosta) sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymävaltuusto on valinnut valtuustokaudeksi yhtymähallituksen varsinaiset jäsenet (yhteensä 7 jäsentä, joista 3 Kaarinasta, 2 Paraisilta ja 2 Paimiosta) sekä heille varajäsenet. Yhtymävaltuusto on valinnut toimikautensa ajaksi myös 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jokaisella opistolla on neuvottelukunta. Opistokohtainen malli oli voimassa asti, mutta alkaen siirryttiin kahden neuvottelukunnan malliin: luonnonvara-alalle oma sekä sosiaali- ja terveysalalle valitaan omansa.

7 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 3 Neuvottelukunnan asettamisesta päättää yhtymähallitus ao. rehtorin esityksestä. Neuvottelukuntaan kuuluu kuntayhtymää edustavan jäsenen lisäksi opettajien, opiskelijoiden sekä asianomaisten koulutusalojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme (3) vuotta. Neuvottelukunnassa on alkaen 7-14 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tällä valtuustokaudella luonnonvara-alan neuvottelukunnassa on 11 jäsentä ja sosiaali-, terveysalan neuvottelukunnassa 14 jäsentä. Yhtymähallitus valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kuntayhtymän johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja ja jäseninä ovat rehtori, talousjohtaja sekä henkilöstön edustaja. Johtoryhmä voi tarpeen mukaan käyttää asiantuntijoina organisaation eri toimijoita, opiskelijoita tai ulkopuolisia asiantuntijoita.

8 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Peimarin koulutuskuntayhtymän organisaatio Peimarin koulutuskuntayhtymä Hallintopalvelut Ulla Hiiri / 1.8. alk. Satu Villa Tietohallinto Lauri Vaura Asuntola- ja tilapalvelut Atte Kajanen Ruokapalvelut Ulla Hiiri / 1.8. alk. Satu Villa Yhteisten aineiden opetus Maria Luoma-aho Opintotoimisto Maria Luoma-aho Opiskeluhuolto Ilkka Harkkila Kehittämistoiminnan koordinaattori Essi Erävesi

9 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Yhtymävaltuusto Peimarin koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTO KAARINAN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS /44 Jäsen Suominen Heikki Saarikko Simo Salmio Marja-Helena Korvensyrjä Kalervo Tomppo Jaana Porjo Niko Tähkämaa Sanna Varajäsen Lehtisalo Esko Puustinen Jouni Vaiste Marja Perheentupa Christian Hakalax Marja Uusitupa Kai Tuomarila Tiina PARAISTEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS /45 ; /40 Jäsen Penttinen Kari Ekström Kurt Sonntag Christel Tuominen Inkeri Varajäsen Hermansson Jörgen Lundqvist Kurt Björklöf Alice Sulosaari-Sandell Pia PAIMION KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS /43 Jäsen Astola-Turpeinen Marja Kuparinen Heikki Lahti Tapani Nuotio Minna Varajäsen Vesalainen Ossi Toivola Kirsi Kylén Päivi Lehtonen Pekka YHTYMÄVALTUUSTO KAARINAN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS /92 Jäsen Alho Niina Hannula Laura Iljin Mirta Kujanpää Marja-Liisa Sirkiä Hanna Suominen Heikki Torvinen Marika Varajäsen Ruohonen Pirjo-Riitta Vuorio-Lehti Minna Leiwo Liinaleena Brusi Antti Sarén Teija-Rita Mäki Antti Tähkämaa Sanna

10 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 6 PAIMION KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS /67 Jäsen Lahti Tapani Mäkinen Hanna Tuomola Mika Vairinen-Salmela Johanna Varajäsen Ristilä Pasi Klemola-Laaksonen Anu Järvelä Heli Ylihonko Markku PARAISTEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS /73 ja /94 Jäsen Järnström Sammy Penttinen Kari Sonntag Christel Lindell-Luukkonen Maria Varajäsen Laaksonen Lotta Björkroth Tomas Björk Maj Eriksson Anne Yhtymähallitus YHTYMÄHALLITUS Kaarina ( 3 jäsentä ja 3 varajäsentä) Jäsen Rantanen Mika, pj. Kiukainen Susanna Rautanen Hannu Paimio: (2 jäsentä ja 2 varajäsentä) Jäsen Aro Pekka, vpj. Toivola Kirsi Parainen (2 jäsentä ja 2 varajäsentä) Jäsen Mattsson Kaj Lindell-Luukkonen Maria Vara Helttula Jukka Elo Kirsti Kurkilahti Tomi Vara Astola-Turpeinen Marja Kuparinen Heikki Vara Karlsson Sverker Koskinen Christina Ruotsinkielinen jaosto: Mattsson Kaj, Lindell Maria, Karlsson Sverker. Henkilöstöedustajat yhtymähallituksessa Varsinainen Laurén Anne Esittelijät: Harkkila Ilkka Hiiri Ulla Vara Nieminen Riikka kuntayhtymän johtaja talousjohtaja

11 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 7 YHTYMÄHALLITUS Kaarina ( 3 jäsentä ja 3 varajäsentä) Jäsen Korvensyrjä Kalervo, pj. Kiukainen Susanna Rautanen Hannu Paimio: (2 jäsentä ja 2 varajäsentä) Jäsen Aro Pekka, vpj. Nurmi Satu Parainen (2 jäsentä ja 2 varajäsentä) Jäsen Kemppainen Elina Mattsson Kaj Vara Rantanen Mika Lehtonen Tiina Saarinen Jarkko Vara Vairinen-Salmela Johanna Lindberg Mikko Vara Tuominen Inkeri Björkroth Tomas Ruotsinkielinen jaosto: Mattsson Kaj, Björkroth Tomas, Tuominen Inkeri Henkilöstöedustajat yhtymähallituksessa Varsinainen Jukka Sinisalo Esittelijät: Harkkila Ilkka Hiiri Ulla Villa Satu Pöytäkirjanpitäjä: Hiiri Ulla Villa Satu Vara Asko Mäki kuntayhtymän johtaja talousjohtaja asti (vs.) talousjohtaja alkaen talousjohtaja asti (vs.) talousjohtaja alkaen Yhtymähallituksen kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet hallintosäännön 8.luvun 33 :n mukaisesti seuraavat: Lahti Tapani yhtymävaltuuston puheenjohtaja Penttinen Kari yhtymävaltuuston 1. varapuheenjohtaja Hannula Laura yhtymävaltuuston 2. varapuheenjohtaja Luoma-aho Maria rehtori/sosiaali- ja terveysopisto Yhtymävaltuusto kokoontui 3 kertaa varsinaisiin kokouksiin: Kesäkuun kokouksessa pääasioina olivat tilinpäätöksen 2016 vahvistaminen, talousarvion v ja talous- ja toimintasuunnitelman muutos, arviointikertomuksen käsittely sekä tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Elokuun kokouksessa järjestäydyttiin uudelle valtuustokaudelle Lokakuun kokouksessa hyväksyttiin talous- ja toimintasuunnitelma vuosille ja hyväksyttiin kiinteistöstrategia vv

12 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 8 Yhtymähallituksen pöytäkunta osallistui AMKE:n järjestämään Ammatillisen koulutuksen seminaariin ammatillisen koulutuksen järjestäjien luottamushenkilöille Helsingissä Yhtymävaltuuston puheenjohtajana jatkoi Tapani Lahti myös uudella valtuustokaudella ja yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Mika Rantanen valtuustokauden loppuun. Uudella valtuustokaudella yhtymähallituksen puheenjohtajana toimii Kalervo Korvensyrjä. Yhtymähallituksen kokoukset, seminaarit ja muut tilaisuudet Yhtymähallitus kokoontui tilivuoden aikana 11 kertaa varsinaisiin kokouksiin. Heinäkuussa ei pidetty kokousta. Käsiteltäviä asioita oli Johtoryhmä Tilintarkastaja Tarkastuslautakunta Harkkila Ilkka, kuntayhtymän johtaja, rehtori/maaseutuopisto, rehtori /Kalatalous- ja ympäristöopisto Hiiri Ulla, talousjohtaja asti Satu Villa, (vs.) talousjohtaja alkaen Luoma-aho Maria, rehtori/sosiaali- ja terveysopisto Kipinoinen Kari, henkilöstöedustaja Johtoryhmä piti 11 varsinaista kokousta. Yhtymävaltuuston jatkoi tekemäänsä päätöstä valita tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy hoitamaan tilintarkastuksen jatkokaudelle (yhtymävaltuusto ). Vastuullisena tilintarkastajana toimii Tilintarkastaja HT, JHT Jukka Vuorio. Tarkastuslautakunta Jäsen Kaarina Salmio Marja-Helena, varapj. Sirén Jukka Vaiste Marja Paimio Yrjövuori Matti Parainen Sonntag Christel, puheenjohtaja Vara Mäkinen Paula Jalo Henrik Kiuru Aaro Kallio Jarkko Björklöf Alice Tarkastuslautakunnan sihteeri Åberg Birgitta

13 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 9 Tarkastuslautakunta Jäsen Kaarina Alho Niina, pj. Helttula Jukka Paimio Yrjövuori Matti Parainen Sonntag Christel, varapj. Wibom Pirjo Vara Granlund Milla Kannisto Petri Kallio Nina Eriksson Anne Mildh Marika Tarkastuslautakunnan sihteeri Åberg Birgitta Satu Villa, kokouksessa Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2017 kaikkiaan 7 kertaa (30.1., 6.3., 12.4, 10.5., 20.9., 8.10., 15.11) 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen ja koko Euroopan talouden vuosia jatkunut epäsuotuisa kehitys on kääntynyt vuoden 2017 aikana. Talouden kasvu on ollut jopa miinusmerkkistä ja työttömyys on kasvanut koko Euroopassa, mutta vuoden 2017 aikana talous ja työllisyys lähtivät kasvuun. Erityisesti Varsinais-Suomeen on syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja. Auto- ja metalliteollisuus ovat rekrytoineet Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Talouskasvu näkyy nyt myös palveluiden tuotannossa. Julkisen talouden kestävyysvaje on pakottanut valtion jatkamaan säästötoimiaan. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusleikkaukset jatkuivat. Vuoden 2017 rahoituksen tasoon ei ole kuitenkaan enää tulossa leikkauksia. Sosiaali- ja terveysalalla hyvä työllisyystilanne jatkuu ja koulutustarve pysyy suurena. Huoltosuhteen heikentyessä erityisesti vanhustenhoitoon tarvitaan lisää työvoimaa. Soten rakennemuutos ja siihen liittyvät epävarmuudet vaikuttavat työllistymiseen ja työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman ja Suomen hallituksen jo vuonna 2014 hyväksymän Suomen biotalousstrategian avulla on tavoitteena luoda maahamme biotalouteen uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden tuotos kasvaa 100 miljardiin euroon silloisesta 60 miljardista eurosta. Tämä ohjelma ja metsäteollisuuden investoinnit Suomeen ovat tuoneet positiivista virettä Suomen talouteen. Koko luonnonvara-alalle onkin suuria kasvuodotuksia. Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Naantalin monipolttoainevoimalaitos otettiin käyttöön syksyllä 2017, jolloin mm hakkeen käyttö ja metsäalan työllisyys maakunnassa kasvoivat.

14 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Toimintaa on jouduttu vuonna 2017 kehittämään talous edellä kuten vuonna Sekä opetuksessa että tukitoiminnoissa päähuomion on vienyt selviytyminen rahoituksen heikkenemisestä. Leikkauksia tehtäessä on kuitenkin opetuksessa pyritty huomioimaan tuleva tuloksellisuuteen painottuva rahoitusmalli. Vuoden 2017 tavoitteena oli laatia kiinteistöstrategia taloussuunnittelukaudelle Tavoite toteutui, strategia hyväksyttiin yhtymähallituksessa ja yhtymävaltuustossa. Kuntayhtymän yhteistä laatujärjestelmätyötä jatkettiin toimintavuoden aikana. Ohjeistus löytyy kokonaisuudessaan opiston intrasta ja www-sivuilla on laatujärjestelmän A-osa. Vuoden 2017 aikana järjestettiin yksi sisäinen auditointi Auditointi kohdistettiin kaikkiin toiminnan osa-alueisiin: johtaminen, oppiminen, opetus ja ohjaus sekä tukitoiminnot. Kohteina olivat toiminnan johtaminen ja kehittäminen, toiminnan strateginen suunnittelu, toimintaprosessien johtaminen, henkilöstöhallinto ja -koulutus, tiedottaminen, hanketoiminta, opintojen ohjaus ja tuutorointi, erityisopetuksen järjestäminen, työssäoppiminen, opiskelijoiden arviointijärjestelmä, oppimisen, opetuksen ja ohjauksen palautejärjestelmä, koulutuksen markkinointi sekä ruokapalvelut. Todennettavia seikkoja olivat osaamisperusteisuuden toteutuminen, selkeän ja systemaattisen työskentelytavan tila sekä aidon kehittämisen mahdollisuudet ja hyödyntäminen ammattiopisto Liviassa. Vuonna 2016 otettiin käyttöön Livia Tori tapahtumat. Tapahtumissa myydään opiskelijatyönä valmistettuja tuotteita ja järjestettiin maksullisia sekä maksuttomia palveluita osana opetusta. Lisäksi tapahtumissa on ollut mukana nuori yrittäjä (NY) toiminnan kautta toteutettuja yritystalouden opiskelijaryhmiä. Tapahtumia järjestettiin 5 kpl vuonna 2017 ja niistä saatiin merkittäviä myyntituloja kuntayhtymälle. Tapahtumat olivat kaiken kaikkiaan onnistuneita ja ne tukevat koulutuksen markkinointia hyvin. Ammattiopisto Livian perustutkintojen opiskelijamäärän painotettu keskiarvo toimintavuonna oli 947 opiskelijaa. Opiskelijamäärä alitti järjestämisluvan mukaisen kiintiön 955 opiskelijaa, mutta OKM:n säästötoimien laskentatavan vuoksi opiskelijakiintiön alittuminen ei vaikuttanut valtionosuusrahoitukseen. Opiskelijakiintiön täyttyminen ei ole enää ammatillisessa koulutuksessa itsestään selvyys yhteisvalinnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Vuonna 2018 rahoitusjärjestelmä muuttuu ja opiskelijoiden laskentapäivistä luovutaan. Niiden tilalle tulee opiskelijavuodet. Valtionosuusrahoituksen opiskelijakiintiön jakautuminen opistoittain Kiintiö Talousarvio Muutettu Tavoite Toteu- Rahoitus Euroa taloustuma Yksikköhintarahoitus / pt arvio Maaseutuopisto , ,6 424,1 Kalatalous- ja ympäristöopisto , ,6 90,6 Sosiaali- ja terveysopisto , ,3 Yhteensä , Lisäkoulutuksen rahoitus Maaseutuopisto , ,5 91,6 Kalatalous- ja ympäristöopisto , ,3 14,3 Sosiaali- ja terveysopisto , ,5 40,8 Yhteensä , ,3 146, Valtionosuusrahoitus yhteensä

15 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 11 Negatiivisten keskeytysten osalta talousarvion tavoitetta kiristettiin 8 %:iin (9 % vuonna 2016). Toteuma oli 5,6 %. Keskeytykset vähenivät 0,6 %-yksikköä edellisestä vuodesta ja niiden määrää on viime vuosina saatu pudotettua. Sosiaali- ja terveysopistossa negatiivisten keskeytysten määrä kuitenkin kasvoi 7,4 %:iin (5,6 % vuonna 2016). Maaseutuopistossa keskeytyksiä oli 4,3 % (5,8 % vuonna 2016) ja Kalatalous- ja ympäristöopistossa 5,6 % (9,7 % vuonna 2016). Tutkintojen läpäisyaste oli talousarvion tavoitteena olleen 70 % mukainen. Vuoteen 2016 nähden (64 %) tulos on parantunut ja on toiseksi paras tulos Livian aikana. Sosiaali- ja terveysopiston läpäisy oli noussut 72,2 %:iin (57 % 2016) ja Maaseutuopiston noussut 72,3 %:iin (69 % 2016). Kalatalous- ja ympäristöopiston läpäisy sen sijaan oli laskenut 50 %:iin (63 % 2016). Läpäisy on kehittynyt Liviassa seuraavasti: vuonna % vuonna % vuonna ,5 % vuonna % vuonna % Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijatyövuosien määrä on vähintään 99 opiskelijatyövuotta. Vuoden 2017 talousarviossa lisäkoulutuksen kiintiö arvioitiin 150 opiskelijatyövuoden suuruiseksi, mutta se korjattiin muutetussa talousarviossa 146,7 joka oli myös lopullisen rahoituksen määränä. Toteuma oli 145,3 opiskelijatyövuotta. Talousarvioon nähden lopullinen lisäkoulutuksen rahoitus toteutui näin ollen arvioidun suuruisena, koska lisäkoulutuksen lopullinen rahoitus on sama kuin ennakkorahoituksessa. Opetuksen opiskelijapalaute oli toimintavuonna 4,1 ylittäen tavoitteen (4,0). Kaikkien opistojen palaute oli vähintään talousarvion tavoitteen mukainen. Sen sijaan tukitoimintojen opiskelijapalaute 2,9 jäi tavoitteesta (3,5). Opetuksen ja tukitoimien palautteet olivat lähellä edellisten vuosien tasoa. Talousarviossa oli tavoitteena jatkaa sekä Maaseutuopiston että Kalatalous- ja ympäristöopiston energiankulutuksen vähenemistoimia. Tavoite toteutui Maaseutuopistossa, jossa energian kokonaiskulutus laski 3 % mutta Kalatalous- ja ympäristöopistossa kulutus kasvoi 5 %. Maaseutuopiston käyttämästä energiasta on asetettu uusiutuvan energian tavoiteosuudeksi 70 % vuoteen 2015 ja 90 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2017 uusiutuvan energian osuus oli Maaseutuopistossa 90 %:ia. Kalatalous- ja ympäristöopistossa uusiutuvan osuus oli 98 %. Sosiaali- ja terveysopiston energiankulutuksen seuranta on alkanut tavoitteen mukaisesti. Maaseutuopiston itse tuottaman energian määrä nousi 1815 MWh:iin, lisäystä edelliseen vuoteen 309 MWh. Talousarvio 2017 laadittiin oletuksella, että ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee 10 % vuodesta Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakkorahoituspäätöksen mukaan Peimarin koulutuskuntayhtymän rahoitus oli kuitenkin 14,1 % pienempi kuin Alkuperäinen talousarvio 2017 oli euroa alijäämäinen. Muutettu talousarvio oli euroa alijäämäinen.

16 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 12 Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti koulutuskuntayhtymässä jatkettiin yhteistoimintamenettelyn mukaisia neuvotteluja henkilöstön määrän vähentämiseksi. Jo alkuperäistä talousarviota laadittaessa tiedettiin, että vuosi 2017 tulisi olemaan alijäämäinen. Alkuperäiseen talousarvioon oli sisällytetty euron henkilöstösäästöt, jotka virastoa oli velvoitettu toteuttamaan. Yhtymähallitus päätti , että Peimarin kky:n yhteistoimintamenettelyn henkilöstövähennykset ovat yhteensä 8-9 henkilötyövuotta jo tehtyjen säästöpäätösten, eläköitymisten ja palkattomien vapaiden lisäksi. Opettajia vähennettiin 3 ja yksi opettaja osa-aikaistettiin. Kaksi ohjaajaa osa-aikaistettiin. Opintotoimistosta ja toimistosta osaaikaistettiin kummastakin yksi henkilö. Yksi työntekijä siirtyi keittiöstä siivoukseen. Luontainen poistuma, virkavapaat ja työlomat sekä yhteistoimintamenettely toivat euron henkilöstösäästöt vuodelle Erotus huomioitiin muutettuun talousarvioon. Yhteistoimintamenettelyn mukaiset päätökset toimeenpantiin maaliskuussa. Prosessi pyrittiin hoitamaan mahdollisimman nopeasti, jotta epävarmuuden aika jäisi lyhyeksi. Samalla säästötoimien vaikutus vuodelle 2017 oli suurempi. Henkilöstömenoista muodostui YT:n kautta säästöjä vuodelle 2017 noin euroa. Osa-aikaistetuista työntekijöistä yksi opettaja ja yksi ohjaaja irtisanoutuivat. Lisäksi yksi työntekijä kuoli syksyllä. Näiden seurauksena kahden osa-aikaistetun ohjaajan työsuhde palautettiin kokoaikaiseksi syksyn aikana. Lisäksi irtisanottu opettaja on palannut osa-aikaisena töihin. Vuoden 2017 talousarvio avattiin myös tulojen ja menojen osalta. Lisäsäästöjä toteutettiin muutettuun talousarvioon vain euroa. Useiden vuosien säästöjen jälkeen lisäsäästöjä tehtiin vain aineiden ja tarvikkeiden ostoihin. Talousarvio tasapainotettiin henkilöstövähennysten, hankintojen ja investointien leikkauksilla ja muutetun talousarvion 2017 alijäämä oli euroa. Toimintavuonna Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiöltä - Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning myönsi tukea euroa Kalatalous- ja ympäristöopiston toimintaan. Aineissa ja tarvikkeissa menot olivat kokonaisuutena hyvin lähellä muutetun talousarvion määrärahaa, säästöä syntyi euroa. Myös palveluiden ostoissa oli talousarvioon nähden alitusta, yhteensä euroa. Alitukset johtuvat tiukasta kulukurista yhteistoimintamenettelytilanteessa. Alitukset selittyvät myös aineiden ja tarvikkeiden varastojen pienentämisellä sekä korjausten eteenpäin siirtämisellä. Toimintakulut olivat kokonaisuutena noin euroa arvioitua pienemmät. Toimintavuoden tulos oli euroa alijäämäinen. Tulos on ensimmäisen kerran alijäämäinen koulutuskuntayhtymän historiassa. Tulos on euroa muutettua talousarviota parempi. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen rahoitustaso ei enää heikkene vuoden 2017 rahoituksesta. Vuoden 2017 tulosta voidaan näin ollen pitää kohtuullisen hyvänä olosuhteet huomioiden. Tuloksen tärkeimpänä selittäjänä ovat henkilöstösäästöt ja jo edellisinä vuosina aloitettu yleinen säästölinja sekä investointien vähäisyys. Opistoista positiiviseen tulokseen pääsi vain Maaseutuopisto.

17 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2017 aikana ammatillisen koulutuksen epävarmuustekijät, rahoitus- ja toimintalainsäädännön uudistukset, saatiin lopultakin päätökseen. Opetusministeriö järjesti useita tuleviin muutoksiin liittyviä kuulemis- ja info-tilaisuuksia. Hallituksen esitys eduskunnalle valmistui syksyllä 2017 ja eduskunta hyväksyi lait. Uusi rahoitusmalli sisältää suorituksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä elementtejä ja aiemman rahoitusmallin mukainen opiskelijamääriin perustuva ns. perusrahoitus tulee laskemaan. Rahoituksen ennakoitavuus tulee samalla heikkenemään. Uusi lainsäädäntö astuu voimaan Ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset rahoitusleikkaukset eivät enää jatku vuonna Vaikka rahoitustaso ei enää valtakunnallisesti heikkene, niin yksittäisten koulutuksenjärjestäjien saama rahoitus voi laskea tai nousta vuosittain. Koulutuskuntayhtymän saamaa tulevien vuosien rahoitusta ei pysty ennakoimaan uudessa rahoitusmallissa. Tieto seuraavan vuoden rahoituksesta saadaan jatkossa loppuvuonna. Koulutuskuntayhtymä on toteuttanut henkilöstövähennyksiä vuosina 2016 ja Tavoitteena on ollut sopeuttaa menot uuden rahoitusmäärän mukaiselle tasolle nopealla aikataululla. Vuoden 2017 ennakoitua pienempi alijäämä osittaa, että koulutuskuntayhtymä on jo lähellä taloudellista tavoitetta. Osana säästöpäätöksiä investoinnit on minimoitu vuosina 2016 ja Investointeja kiinteistöihin ja kone- sekä laitekantaan on taas aloitettava, mutta koulutuskuntayhtymä ei voi palata vuosien tasoisiin investointeihin. Investointitaso on lähivuosina mitoitettava nykyisen rahoituksen mahdollistamalle tasolle Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä / / tehtäväalueittain vuosityöntekijöinä Tehtäväalue Johto 3,2 3,0 3,0 Opetus 90,6 95,6 101,3 Ohjaus- ja opiskelijapalvelut 21,5 26,9 28,4 Kuntayhtymäpalvelut 30,9 34,7 37,2 Yhteensä 146,2 160,2 169,9

18 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 14 Henkilöstön poissaolomuutokset 2017 / 2016 Henkilöstön poissaoloja kuvaavassa taulukossa vuosiloman kohdalla ovat ne henkilöt, joilla on vuosilomaoikeus. Tämä oikeus on kokonaistyöaikaa tekevillä rehtoreilla, opinto-ohjaajalla, metsä- ja puutalousoppilaitoksen ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opettajilla sekä KVTES:n ja teknisten sopimuksen piiriin kuuluvilla toimenhaltijoilla. Palkkakulut sairauspäiviltä henkilösivukuluineen olivat euroa, johon Kelasta ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:stä saatu päiväraha oli yhteensä euroa. Sisäisen koulutuksen palkkakulut olivat sivukuluineen euroa ja työn edellyttämän koulutuksen palkkakulut euroa. Henkilöstökulut vuosina ,66 euroa ,57 euroa ,14 euroa ,64 euroa ,46 euroa 1.7. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä Ks. kohta 2. selonteko kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta.

19 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Ympäristötekijät Koulutuskuntayhtymän taloudelliseen tulokseen tai asemaan ei ole odotettavissa lähivuosina ympäristötekijöistä johtuvia uhkakuvia tai muutoksia. Koulutuskuntayhtymä on panostanut voimakkaasti ympäristöasioiden huomioimiseen omassa toiminnassaan yleisesti sekä luonnonvara-alan opetuksessa. Näin ollen ympäristötekijät ovat ammattiopistolle enemmänkin mahdollisuus kuin uhkakuva. 2. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Peimarin koulutuskuntayhtymän toiminta perustuu perussopimukseen, jossa on sovittu päätöksenteosta, yhtymävaltuuston jäsenten määrästä, yhtymävaltuuston tehtävistä ja toimivallasta sekä muista kuntalain edellyttämistä asiakokonaisuuksista. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, ellei sopimuksen tekemistä ole johtosäännössä siirretty kuntayhtymän muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Yhtymähallituksen tehtävistä ja toimivallasta on määrätty tarkemmin voimaan tulleessa hallintosäännössä. Hallintosäännössä on määritelty myös muiden toimielinten, tilivelvollisten sekä muun henkilöstön tehtävät ja ratkaisuvalta. Hallintosääntö ei täytä voimaan tulleen kuntalain vaatimuksia ja se tullaan uudistamaan v alkupuoliskolla. Kuntayhtymässä ulkoinen valvonta on järjestetty toimivasta johdosta riippumattomasti tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimesta. Kuntayhtymän talouden ja toiminnan hoitamisesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta on määräykset hallintosäännön : 16 TALOUDELLISUUS JA TULOSVASTUU: Kuntayhtymän tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja kuntayhtymän edun mukaisesti ja järjestettävä siten, että vastuu taloudesta ja toiminnasta on selkeä. Kuntayhtymän hallitus vastaa taloudenhoidosta ja talouden seurannasta. Tilivelvollisilla on vastuu johtamansa toiminnan osalta toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Yhtymävaltuuston on vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä määrättävä tilivelvolliset. 17 SISÄINEN VALVONTA: Kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Yhtymähallitus antaa sisäistä valvontaa koskevat yleiset ohjeet. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta, raportoinnista ja tiedottamisesta vastaa toimialueen vastuuhenkilö. 18 RISKIEN HALLINTA: Yhtymähallitus vastaa riskien hallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita riskejä välttäen.

20 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 16 Vastuiden valvonnasta huolehtii se henkilö, jonka tekemiin sopimuksiin vastuut liittyvät. Peimarin koulutuskuntayhtymällä on yhtymävaltuuston 12 / hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, joiden mukaisesti on laadittu Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet, joita on tullut noudattaa alkaen. Väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt vuoden 2017 aikana. Tilivelvollisten viranhaltijoiden päätöksistä tai viranhaltijoiden toimintaan ei ole kohdistunut oikaisuvaatimuksia, valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeudellisia seuraamuksia. Johtoryhmällä ja muilla talousvastuullisilla, jotka itse laativat talousarvionsa FPM-ohjelman avulla, on raportointityökalulla mahdollisuus oman vastuualueensa talousseurantaan lähes ajantasaisesti. Lisäksi yhtymähallitukselle ja johtoryhmälle tuotetaan taloushallinnon toimesta erillisraportteja. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Työsuojelutoimikunta kokoontui suunnitelman mukaisesti. Toimikunta ohjeistaa ja opastaa vastuuhenkilöitä sekä muuta henkilöstöä toimimaan vastuullisesti omaa yksikköään koskevien johtopäätösten ja korjaavien toimenpiteiden määrittämisessä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii työsuojelupäällikkö (kiinteistöpäällikkö). Työsuojelutoimikunnan kokoonpanosta kaudelle on käyty vaali ja vaalintulos on vahvistettu vaalitoimikunnan kokouksessa Omaisuuden hankinnassa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista sekä Kuntayhtymän omia Yleisiä hankintaohjeita. Hankintaryhmä on toiminut aktiivisesti tavoitteenaan hankintatoimen käytänteiden ja menettelytapojen yhtenäistäminen. Organisaation hankintaohje uudistetaan kevään 2018 aikana noudattamaan julkisista hankinnoista 1397/2017 annetun lain määräyksiä. Asianhallinnan järjestäminen on kuntayhtymässä puutteellista. Asian kuntoon saattamiseksi on tarkoitus ryhtyä v aikana.

21 Sosiaali- ja terveysopisto Vastuuhenkilö Maria Luoma-aho Kalatalous- ja ympäristöopisto Vastuuhenkilö Ilkka Harkkila Maaseutuopisto Vastuuhenkilö Ilkka Harkkila Koulutuskuntayhtymän palvelut Vastuuhenkilö Ilkka Harkkila Peimarin koulutuskuntayhtymä Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 17 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tulosalue / tilivelvollisuus Kustannuspaikat Toimipaikat Vastuuhenkilöt "Rahoitus" Hallintopalvelut Yhtymähallinto Y Hallintopalvelut MU Koulutuskuntayhtymän yhteiset Y Ulla Hiiri ja MU Taloushallinto Y alkaen Satu Villa MU Tietohallinto Tietohallinto Y Lauri Vaura MU Asuntola- ja tilapalvelut Kiinteistö Y/M/T/P/K/S Atte Kajanen MU/MAPA Opiskelijamajoitus K/T/P Atte Kajanen PT Ruokapalvelut Ruokapalvelut K/T/P/S Ulla Hiiri PT/MAPA Opetuksen palvelut Yhteistenaineiden opetus Maria Luoma-aho alk. kust. opetustiimeissä Opintotoimisto Y/K/T/P/S Maria Luoma-aho PT/LK Opiskeluhuolto Y/K/M/S Ilkka Harkkila PT/LK1 Kehittämistoiminta Hankkeet Y Essi Erävesi MAPA Kehittämistoiminta Y/K/M/S Essi Erävesi MU/PT/LK Koulutusvienti Y/K/M/S Essi Erävesi MAPA Opetus Opiston yhteiset M Ilkka Harkkila PT Eläintiimi P Rosita Isotalo PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM Maataloustiimi T Timo Teinilä PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM/TILA Metsätiimi P Osmo Haataja PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM/TILA Luontotiimi T Arja Ojala ja PT/LK1/LK2/OS alkaen Taina Kummunsalo Kukkatiimi T Marika Aaltonen PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM Tuotantotiimi T Jaana Jaakola-Joento PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM/TILA Vihertiimi T Hannu Haapamäki PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM Opetus Opiston yhteiset K Ilkka Harkkila PT Kalatiimi K Essi Erävesi PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM Ympäristötiimi K Charlotta Hagman PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM Opetus Opiston yhteiset S Maria Luoma-aho PT Sosiaali- ja terveys S Maria Luoma-aho PT/LK1/LK2/TT/OS/MAPA/KM Toimipaikka kohteet "Rahoitus" kohde Y Tulosalueiden yhteiset PT Perusopetus M Paimio ja Tuorla yhteensä LK1 Lisäkoulutus tutkintotavoitteinen P Maaseutuopisto, Paimio LK2 Lisäkoulutus ei tutkintotavoitt. T Maaseutuopisto, Tuorla TT Työtoiminta K Kalatalous- ja ympäristöopisto OS Oppisopimus / mapa S Sosiaali- ja terveysopisto KM Koulutuksen myynti MAPA Muu mapa TILA Maatila, metsä, puutarha MU Muut

22 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tili Tilinimi TOT 2017 TOT 2016 Ero -% TA 2017 Ero -% MUTA 2017 Ero -% 3 TOIMINTATUOTOT ,2 % ,1 % ,5 % 30 Liiketoiminnan myyntituotot ,2 % ,8 % ,1 % 31 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ,5 % ,5 % ,5 % 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,0 % ,4 % ,5 % 32 Maksutuotot ,3 % ,2 % ,2 % 33 Tuet ja avustukset ,0 % ,2 % ,0 % 34 Vuokratuotot ,1 % ,9 % ,3 % 35 Muut toimintatuotot ,6 % ,5 % ,5 % 36 Valmistevarastojen muutos ,1 % 4 TOIMINTAKULUT ,5 % ,4 % ,4 % 400 Henkilöstökulut ,4 % ,1 % ,4 % 40 Palkat ja palkkiot ,8 % ,0 % ,3 % 41 Henkilösivukulut ,8 % ,4 % ,8 % 411 Eläkekulut ,9 % ,5 % ,9 % 415 Muut henkilösivukulut ,6 % ,6 % ,1 % 43 Palvelujen ostot ,1 % ,0 % ,1 % 45 Aineet ja tarvikkeet ,1 % ,8 % ,3 % 47 Avustukset ,1 % ,0 % ,0 % 48 Vuokrat ,7 % ,6 % ,3 % 49 Muut kulut ,4 % ,6 % ,5 % TOIMINTAKATE ,4 % ,7 % ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % VUOSIKATE ,4 % ,6 % ,4 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,3 % ,1 % ,1 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,7 % ,6 % ,4 %

23 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 19 Tuloslaskelman tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut TOT 2017 TOT 2016 TA 2017 Toimintatuotot/Toimintakulut % = 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) 105,8 113,3 103,6 Vuosikate/Poistot % = 100 * Vuosikate/Poistot 76,7 172,9 47,6 Vuosikate -% TP = 100 * Vuosikate/Toimintatuotot 5,51 11,7 Vuosikate-% TA 107,3 =100*Vuosikate/Keskim.poistonalaisten investointien omahankintameno Poisto -% = 100 * Poistot/Toimintatuotot 7,2 6,8 Kasvu -% = 100 * (toimintatuotot 17 - toimintatuotot 16) /tt16-11,8-8,6 Toimintakatteen suhde toimintatuott. % = toimintakate/toimintatuotot 5,5 11,8 3,4 Nettotulos -% = vuosikate+/-satunnaiset erät/toim. tuotot 5,5 11,8

24 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 2017 / Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,91 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0, ,05 0, ,91 Investointien rahavirta Investointimenot , ,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,81 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, ,92 0, ,53 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,38 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,00 Saamisten muutos , ,43 Korottomien velkojen muutos , , , ,17 Rahoituksen rahavirta , ,17 Rahavarojen muutos , ,21 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,16 Rahavarat , , , ,21 Rahoituksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) ei lainarahoitusta ei lainarahoitusta Kassan riittävyys (pv) =365 * Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella Myyntisaamisten kiertoaika =365*myyntisaamiset/toimintatuotot 5 3 Ostovelkojen kiertoaika =365*ostovelat/aine- ja tarvikeostot Quick ratio = rahoitusomaisuus/lyhytaikainen vieras pääoma 4 3

25 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Rahoitusasema ja sen muutokset Tase / VASTAAVAA Tase Tase VASTATTAVAA Tase Tase PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma , ,32 Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto , ,58 Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli-/-alijäämä , ,46 Ennakkomaksut Tilikauden yli-/-alijäämä , ,74 0,00 0, , ,10 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,15 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Rakennukset , ,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,95 PAKOLLISET VARAUKSET Koneet ja kalusto , ,20 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,83 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,00 Muut saamiset , , , ,63 TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat , ,02 Muut toimeksiantojen pääomat , , , , , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat , ,00 Ennakkomaksut VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen , ,00 Saadut ennakot , ,33 Ostovelat , ,42 Siirtovelat , ,14 Saamiset Muut velat , , , ,96 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,25 Muut saamiset , ,46 Siirtosaamiset 0, , , ,23 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , , , ,65 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,08 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,08 Tunnusluvut Taseen tunnusluvut Lainakanta Omavaraisuusaste/-prosentti = Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+ = 100*(Oma pääoma+poistoero ja Vapaaehtoiset Siirtovelat+Muut velat) 0,0 0,0 varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) 91,4 90,2 Lainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus % = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut =100*(Vieras pääoma-saadut ennakot/käyttötulot 12,5 12,9 lainasaamiset 0,0 0,0 Velkaantumisaste % Kertynyt ylijäämä , ,20 = 100*vieras pääoma/oma pääoma 9,6 11,2 = ed, tilikausien ylijäämä+tilikauden alijäämä euroa

26 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot TULOT (1000 e) 2017 % 2016 % MENOT 2017 % 2016 % Tuloslaskelmaosan tulot Tuloslaskelmaosan menot Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,1 Myyntituotot , ,6 Henkilöstömenot , ,9 Maksutuotot 7 0,1 8 0,1 Palvelujen ostot , ,1 Vuokratuotot 199 1, ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,6 Tuet ja avustukset 397 3, ,2 Avustukset 3 0,0 5 0,0 Muut tulot 26 0,2 15 0,1 Vuokrat 81 0, ,0 Valmistevarastojen muutos 13 0, ,3 Muut menot 182 1, ,6 Rahoitustulot 0 0,0 0 0,0 Rahoitusmenot 2 0,0 2 0,0 Korkotulot 0 0,0 0 0,0 Korkomenot 0 0,0 0 0,0 Muut rahoitustulot 0 0,0 0 0,0 Muut rahoituskulut 2 0,0 2 0,0 Satunnaiset tulot 0 0,0 0 0,0 Satunnaiset menot 0 0,0 0 0,0 Satunnaiset tulot 0 0,0 0 0,0 Satunnaiset menot 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 97 0, ,3 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät *) 97 0, ,3 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 0 0,0 Investointiosan tulot 0 0,0 0 0,0 Investointimenot 192 1, ,1 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 0 0,0 Investointimenot 192 1, ,1 Pysyvien vast hyödykk. luovutustulot 0 0,0 0 0,0 Rahoitustoiminta 0 0,0 0 0,0 Rahoitustoiminta 532 4, ,5 Toimintapääoman vähennys 0 0,0 0 0,0 Toimintapääoman lisäys 532 4, ,5 TULOT YHTEENSÄ , ,7 MENOT YHTEENSÄ *) OKM päätös: lupa käyttää troolarien myyntituloja investointeihin 96983, Sitovuustasot Käyttötalousosan sitovuus Tilivelvolliset Tiiminvetäjät Tulosaluevastaavat * Maaseutuopisto * Kalatalous- ja ympäristöopisto * Sosiaali- ja terveysopisto * Palvelut Yhtymähallitus Sitovuustaso toimintakatetasolla Tulosaluevastaaville Yhtymähallitukselle Yhtymävaltuustolle Investointien sitovuus Tilivelvolliset * Hanketaso Yhtymähallitus * Rakennukset ja rakennelmat yhteensä * Koneet ja kalusto yhteensä Yhtymähallitukselle Yhtymävaltuustolle

27 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toimintakertomus 23 Talousarvion sitovuus käyttötalousosassa Peimarin koulutuskuntayhtymässä on määritelty kustannuspaikkatasot (tilinpäätös kohta 3.1.) tiimeittäin maaseutuopistossa ja kala- ja ympäristöopistossa sekä käyttötarkoituksittain ja tiimeittäin koulutuskuntayhtymän yhteisissä palveluissa. Sosiaali- ja terveysopistossa ei ole toiminnallisia tiimejä. Tiiminvetäjät ovat tilivelvollisia oman kustannuspaikkansa talousarvion toteumasta netto (tulot-menot) tulosaluevastaaville. Tulosaluevastaava on Ilkka Harkkila koulutuskuntayhtymän palveluiden, maaseutuopiston ja kala- ja ympäristöopiston osalta sekä Maria Luoma-aho sosiaali- ja terveysopiston osalta. Tulosaluevastaavat (Harkkila, Luoma-aho) vastaavat hallitukselle, ettei tulosalueen yhteenlaskettua määrärahaa (tulot-menot) ylitetä. Yhtymähallitus vastaa yhtymävaltuustolle, ettei yhtymävaltuuston asettamaa määrärahan nettomenoa ylitetä koko organisaation osalta. Talousarvion sitovuus investointiosassa Investointeihin käytetyt määrärahat on hyväksytty talousarviossa hankkeittain. Kullekin hankkeelle on määritelty vastuuhenkilö, joka on tilivelvollinen hankkeen toteuman osalta yhtymähallitukselle. Yhtymähallitus voi tehdä hankkeiden välisiä määrärahasiirtoja investointiryhmien (1. rakennukset ja rakennelmat sekä 2. koneet ja kalusto) sisällä tarvittaessa. Yhtymävaltuuston päätäntävaltaan kuuluu investointiosan yhteenlasketun toteutuman ylityksen hyväksyminen sekä investointiryhmien välillä mahdollisesti tarvittavien määrärahasiirtojen hyväksyminen Hallituksen esitys tilikauden 2017 tuloksen käsittelystä Yhtymähallitus päättää tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen jättämisestä tilintarkastukseen ja tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen yhtymävaltuuston käsiteltäväksi sekä esittää yhtymävaltuustolle ,33 euron suuruisen alijäämän jätettäväksi alijäämätilille.

28 Toteutumisvertailu

29 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Talousarvion toteutuminen 4.1. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelma PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tili Tilinimi TOT 2017 TOT 2016 Ero -% TA 2017 Ero -% MUTA 2017 Ero -% 3 TOIMINTATUOTOT ,2 % ,1 % ,5 % 30 Liiketoiminnan myyntituotot ,2 % ,8 % ,1 % 31 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ,5 % ,5 % ,5 % 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,0 % ,4 % ,5 % 32 Maksutuotot ,3 % ,2 % ,2 % 33 Tuet ja avustukset ,0 % ,2 % ,0 % 34 Vuokratuotot ,1 % ,9 % ,3 % 35 Muut toimintatuotot ,6 % ,5 % ,5 % 36 Valmistevarastojen muutos ,1 % 4 TOIMINTAKULUT ,5 % ,4 % ,4 % 400 Henkilöstökulut ,4 % ,1 % ,4 % 40 Palkat ja palkkiot ,8 % ,0 % ,3 % 41 Henkilösivukulut ,8 % ,4 % ,8 % 411 Eläkekulut ,9 % ,5 % ,9 % 415 Muut henkilösivukulut ,6 % ,6 % ,1 % 43 Palvelujen ostot ,1 % ,0 % ,1 % 45 Aineet ja tarvikkeet ,1 % ,8 % ,3 % 47 Avustukset ,1 % ,0 % ,0 % 48 Vuokrat ,7 % ,6 % ,3 % 49 Muut kulut ,4 % ,6 % ,5 % TOIMINTAKATE ,4 % ,7 % ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % VUOSIKATE ,4 % ,6 % ,4 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,3 % ,1 % ,1 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,7 % ,6 % ,4 %

30 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Vyörytyslaskelma Yhteisten palvelujen jako tulosalueille PT Opiskelijamäärä 2017 Kalatalous- ja ympäristöopisto 90,6 Sosiaali- ja terveys 370 Maaseutuopisto yhteensä 486,6 Yhteensä 947,2 Opetuksen tiimit Kalatiimi/KALA Ympäristö/KALA Sosiaali ja terveys Eläin Maatalous Metsä Luonto/MASE Kukka Tuotanto Viher Opetuksen toimintakate Opetuksen yhteiset 65 Opetuksen palvelut Kehittämistoiminta Tulosalueen toimintakate Palvelut 50 Ruokapalvelut Asuntola- ja tilapalv Opiston toimintakate Asuntola- ja tilapalv Opetuksen palvelut Tietohallinto Hallintopalvelut Kehittämistoiminta TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot - opistoittain Poistot - yhteiset vyörytettävät TILIKAUDEN TULOS

31 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Tuloksellisuusarviointi Tuloskortti Peimarin koulutuskuntayhtymä TULOKSELLISUUSARVIOINTI KUNTAYHTYMÄ Toiminnan vaikuttavuus Tavoite Tot. Valmistuvat opiskelijat - ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus Opiskelijamäärä/otv Tavoite Kiintiö Tot. - ammatillinen peruskoulutus ,2 - ammatillinen lisäkoulutus otv ,3 - muu koulutus otv 35 22,3 Henkilöstön aikaansaannoskyky Tavoite Tot. Henkilöstön koulutuspäivät (tuloksellisuusmittariston mukaisesti) Opettajien muodollinen kelpoisuus 90 % 93 % Asiakastyö Tavoite Tot Opiskelijapalaute opetus 4 4,1 Opiskelijapalaute tukipalvelut 3,5 2,9 Palveluprosessien sujuvuus Tavoite Tot. Keskeyttämisaste 8 % 5,60 % Tutkintojen läpäisyaste 70 % 70 % Palveluprosessien sujuvuus Tavoite Tot. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista % 103,6 105,8 - vuosikate % toimintatuotoista 3,4 5,51 - vuosikate % poistoista 47,6 76,7

32 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Tulosalue Koulutuskuntayhtymän palvelut vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja Ilkka Harkkila Talous 10 Hallintopalvelut Yleishallinto/Y/Ulla Hiiri, alkaen Satu Villa Koulutuskuntayhtymän yhteiset/y/ulla Hiiri, alkaen Satu Villa Taloushallinto/Y/Ulla Hiiri, alkaen Satu villa 20 Tietohallinto Tietohallinto/Y/Lauri Vaura 30 Asuntola- ja tilapalvelut Kiinteistö/Y M T P K S/ Atte Kajanen Opiskelijamajoitus/K T P/Atte Kajanen 50 Ruokapalvelut Ruokapalvelut/K T P S/Ulla Hiiri, alkaen Satu Villa 65 Opetuksen palvelut Yhteisten aineiden opetus/k M T P S/Maria Luoma-aho Opintotoimisto/Y K M P T S/Maria Luoma-aho Opiskeluhuolto/Y K M S/Maria Luoma-aho 70 Kehittämistoiminta Hankkeet/Y/Essi Erävesi Kehittämistoiminta/Y K M S/Essi Erävesi Koulutusvienti / Y K M S / Essi Erävesi PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tulosalue koulutuskuntayhtymän palvelut Tili Tilinimi TOT 2017 TOT 2016 Ero -% TA / 2017 Ero -% MUTA 2017 Ero -% 3 TOIMINTATUOTOT ,5 % ,3 % ,7 % 30 Liiketoiminnan myyntituotot ,3 % ,6 % ,7 % 31 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ,5 % ,5 % ,5 % 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,7 % Maksutuotot ,7 % ,1 % ,1 % 33 Tuet ja avustukset ,6 % ,0 % ,3 % 34 Vuokratuotot ,0 % ,7 % ,7 % 35 Muut toimintatuotot ,5 % Valmistevarastojen muutos 4 TOIMINTAKULUT ,0 % ,2 % ,7 % 400 Henkilöstökulut ,2 % ,9 % ,6 % 40 Palkat ja palkkiot ,1 % ,3 % ,2 % 41 Henkilösivukulut ,9 % ,0 % ,1 % 411 Eläkekulut ,3 % ,5 % ,5 % 415 Muut henkilösivukulut ,7 % ,0 % ,9 % 43 Palvelujen ostot ,3 % ,1 % ,7 % 45 Aineet ja tarvikkeet ,7 % ,9 % ,2 % 47 Avustukset ,0 % Vuokrat ,4 % ,0 % ,0 % 49 Muut kulut ,2 % ,6 % ,6 % TOIMINTAKATE ,7 % ,8 % ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,6 % VUOSIKATE ,6 % ,8 % ,1 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,3 % ,2 % ,2 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,0 % ,9 % ,1 %

33 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 28 Tulosalue Palvelut/Toiminta Projektien/ hankkeiden rahoitus, erillismäärärahat, tuet, avustukset Hankerahoitus oli kaiken kaikkiaan yli euroa. Kuntayhtymä sai lisäksi maatalouden ja puutarhan toimintaan lakisääteisiä tukia ja avustuksia euroa. Koulutuskuntayhtymä on yhteistyökumppanina mukana useissa hankkeissa. OKM:n hankerahoitusta ei enää myönnetä yksittäiselle koulutuksenjärjestäjälle, vaan rahoituksen edellytyksenä on laajemman hankeverkon muodostaminen. Hankeverkostot ovat pääosin koko maakunnan kattavia oppilaitosverkostoja tai elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa muodostettuja. Yhteishankkeiden rahoitus oli yhteensä euroa. Luonnonvara-alan kehittämishankkeissa on mahdollista saada rahoitusta Ympäristöministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä ELY:n rahoittamista hankkeissa. Maataloustiimi oli mukana BSAG:n Järkilannoite-, LUKE:n sieppari pellossa-, FutureCrops-, Nestemäiset ravinteet hyötykäyttöön- sekä HAMK:n ravinne- ja energiatehokas maatila- hankkeissa. Näistä Järkilannoite- ja Sieppari pellossa- hankkeet päättyivät vuoden 2017 loppuun. Maataloustiimin hankerahoitus oli yhteensä euroa. Kalatiimi oli mukana hylje, vesiviljelyn innovaatio-ohjelma- ja Turun Kalamaraton hankkeissa ja tiimin hankerahoitus oli yhteensä euroa. Näiden suurin hyöty opetukseen on materiaalien hankintaan saatava rahoitus, verkostoituminen ja osaamisen karttuminen. Kiinteistö/ Toiminta Kiinteistöjen hoidosta vastaavat Maaseutuopistossa ja Sosiaali- ja terveysopistossa 3 päätoimista kiinteistönhoitajaa sekä kiinteistötimpuri, yhteensä 4 henkilötyövuotta. Toimintavuonna henkilöstö väheni yhdellä kiinteistönhoitajalla, kun Kalatalous- ja ympäristöopiston kiinteistönhoito ulkoistettiin eläköitymisen yhteydessä. Palvelu ostetaan Paraisten kaupungilta. Lisäksi kiinteistöjen siivouksista vastaa yhteensä 7 laitoshuoltajaa. Toimintavuonna toimipisteissä suoritettiin lähinnä parannus- ja kunnostustöitä. Tuloskortti Palvelut TULOKSELLISUUSARVIOINTI Tukipalvelut Henkilöstön aikaansaannoskyky Tavoite Tot. Henkilöstön koulutuspäivät ,5 (tuloksellisuusmittariston mukaisesti) Asiakastyö Tavoite Tot Opiskelijapalaute opetus 3,5 2,9

34 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Tulosalue / Maaseutuopisto vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Harkkila Talous Eläin / P Rosita Isotalo Maatalous / T Timo Teinilä Metsä / P Osmo Haataja Luonto / T Arja Ojala, alkaen Taina Kummunsalo Kukka / T Marika Aaltonen Tuotanto / T Jaana Jaakkola-Joento Viher / T Hannu Haapamäki Opiston yhteiset/p/t/m Ilkka Harkkila PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tulosalue Maaseutuopisto Tili Tilinimi TOT 2017 TOT 2016 Ero -% TA 2017 Ero -% MUTA 2017 Ero -% 3 TOIMINTATUOTOT ,8 % ,5 % ,2 % 30 Liiketoiminnan myyntituotot ,3 % ,8 % ,6 % 31 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,8 % ,7 % ,8 % 32 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,4 % ,7 % ,7 % 34 Vuokratuotot ,4 % ,8 % ,6 % 35 Muut toimintatuotot ,6 % ,1 % ,1 % 36 Valmistevarastojen muutos ,0 % 4 TOIMINTAKULUT ,3 % ,4 % ,4 % 400 Henkilöstökulut ,4 % ,0 % ,1 % 40 Palkat ja palkkiot ,5 % ,1 % ,2 % 41 Henkilösivukulut ,4 % ,3 % ,5 % 411 Eläkekulut ,4 % ,7 % ,8 % 415 Muut henkilösivukulut ,4 % ,9 % ,5 % 43 Palvelujen ostot ,7 % ,0 % ,7 % 45 Aineet ja tarvikkeet ,6 % ,3 % ,1 % 47 Avustukset ,1 % ,5 % ,5 % 48 Vuokrat ,9 % ,6 % ,8 % 49 Muut kulut ,1 % ,5 % ,6 % TOIMINTAKATE ,4 % ,5 % ,3 % Rahoitustuotot ja -kulut ,7 % VUOSIKATE ,4 % ,5 % ,3 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,2 % ,0 % ,0 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,1 % ,3 % ,9 % Opiskelijat perustutkinto: ta-kiintiö/toteutuma/rahoitus 480/486,6/424,1 Opiskelijatyövuodet lisäkoulutus: ta/tot/rahoitus 86/90,5/91,6

35 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 30 Tulosalue Maaseutuopisto/Toiminta Maaseutuopiston tulosalue muodostui toimintavuonna seitsemästä ammatillisen opetuksen tiimistä. Perusopetuksen sisäinen opiskelijakiintiö oli talousarviossa 480. Vuosikeskiarvo 2017 oli 486 opiskelijaa (tammikuun laskennassa 503 ja syyskuun laskennassa 464). Toteutuma ylitti talousarvion tavoitteen 6 opiskelijalla kevään hyvän opiskelijatilanteen ansiosta. Opistolla opiskeli lisäksi tammikuussa 11 ja syyskuussa 6 opiskelijaa oppisopimuksella ammatillista perustutkintoa. Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä ylittyi talousarvioon nähden opiston kaikissa tiimeissä. Parannus edelliseen vuoteen nähden oli merkittävä, valtionosuusrahoituksessa kasvu oli yhteensä 38 opiskelijaa vuositasolla. Opiskelijamäärän kasvaminen johtui siitä, että opisto kykeni sopeutumaan yhteisvalintajärjestelmän muuttumiseen. Aikuiskoulutuksella saatiin opiskelijamäärä nousuun. Kaikki rahoitustavat (valtionosuus, oppisopimus, koulutuksen myynti, työvoimakoulutus) huomioiden maaseutuopiston perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 521, lisäystä edelliseen vuoteen oli 5,9 %. Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia maaseutuopistolla oli talousarviossa 86. Toteuma oli 90,5 oppilastyövuotta, kasvua edelliseen vuoteen oli 12 opiskelijatyövuotta. Toimintavuoden aikana opistolla opiskeli lisäksi tammikuussa 5 ja syyskuussa 6 opiskelijaa oppisopimuksella ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Oppisopimusopiskelijoiden määrä lisäkoulutuksessa laski edelliseen vuoteen nähden 10 kpl vuositasolla. Negatiivisten keskeytysten määrä maaseutuopistossa oli 4,3 %. Negatiivisten keskeytysten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta ja sitä aiempia vuosia selvästi parempi (5,8 % vuonna 2016, 5,0 % vuonna 2015, 6,0 % vuonna 2014 ja 9,3 % vuonna 2013). Negatiivisten keskeytysten määrä oli talousarvion tavoitetta parempi. Maaseutuopiston läpäisyprosentti ylitti asetetun tavoitteen (70 %). Toteutuma oli 72,3 %. Puutarhan aikuisten (92 %), maatalouden nuorten (83 %), eläintenhoitajien (77 %) ja luontoalan (76 %) läpäisyt olivat erittäin hyviä. Sen sijaan puutarhan peruskoulupohjaisen ryhmän (44 %), pienryhmän (57 %), yoryhmän (59 %), maatalouden aikuisten (67 %) ja metsän (69 %) läpäisyt alittivat talousarvion tavoitteen. Kaiken kaikkiaan keskeytysmäärissä ja läpäisyissä on opistossa saatu aikaan selkeitä parannuksia useiden vuosien työn tuloksena. Hyvin onnistuneiden ryhmien lisäksi on kuitenkin edelleen huonoja läpäisyjä. Opetuksen uusiutumisen tavoitteena maaseutuopistossa oli vähintään yhden koulutustuotteen syntyminen toimintavuoden aikana. Tavoite täyttyi osittain, toimintavuonna aloitettiin uuden hyönteiskoulutuksen kehittäminen. Koulutus toteutetaan kuitenkin vasta 2018 keväällä. Uutena tuotteena valmisteltiin ja markkinoitiin puutarha-alan vankilakoulutus. Koulutukseen ei kuitenkaan saatu riittävästi hakijoita, joten aloitusta siirrettiin. Opetuksen yhteydessä toteutettava oma energiantuotanto kasvoi toimintavuoden aikana 296 MWh:lla. Maataloustiimi tuotti toimintavuonna biodieseliä ja biokaasua yhteensä 385 MWh. Tuotos väheni edellisestä vuodesta 71 MWh biokaasulaitoksen rikkoutuneen potkurisekoittimen ja sitä seuranneen tuotantokatkoksen vuoksi. Toimintavuoden tavoitteena oli

36 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 31 tuottaa koko Paimion toimipaikan hake opetuksen yhteydessä. Tavoite toteutui, energiaa tuotettiin 1092 MWh:n verran. Lisäksi tiimi toimitti Tuorlan hakelaitokseen energiaa 325 MWh:n edestä. Metsätiimi tuotti kaukolämpöä yhteensä 1417 MWh, lisäystä edelliseen vuoteen 380 MWh. Oma energiantuotanto oli suurempi kuin koskaan ennen, yhteensä 1802 MWh. Maaseutuopiston energiaomavaraisuus nousi 29 %:iin. Taloudellisesti em. tiimit tuottivat kuntayhtymälle kymmenien tuhansien eurojen arvosta säästöjä. Tuloskortti/ Maaseutuopisto TULOKSELLISUUSARVIOINTI Maaseutuopisto Toiminnan vaikuttavuus Tavoite Tot. Valmistuvat opiskelijat - ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus Opiskelijamäärä/otv Tavoite Kiintiö Tot. - ammatillinen peruskoulutus ,6 - ammatillinen lisäkoulutus otv ,5 - muu koulutus otv Henkilöstön aikaansaannoskyky Tavoite Tot. Henkilöstön koulutuspäivät (tuloksellisuusmittariston mukaisesti) Opettajien muodollinen kelpoisuus 90 % 95 % Asiakastyö Tavoite Tot Opiskelijapalaute opetus 4 4,1 Palveluprosessien sujuvuus Tavoite Tot. Keskeyttämisaste 8 % 4,30 % Tutkintojen läpäisyaste 70 % 72,30 %

37 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Tulosalue/Kalatalous- ja ympäristöopisto vastuuhenkilö: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Harkkila Kala /K Essi Erävesi Ympäristö /K Charlotta Hagman Opiston yhteiset /K Ilkka Harkkila Talous PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tulosalue Kalatalous- ja ympäristöopisto Tili Tilinimi TOT 2017 TOT 2016 Ero -% TA 2017 Ero -% MUTA 2017 Ero -% 3 TOIMINTATUOTOT ,1 % ,9 % ,5 % 30 Liiketoiminnan myyntituotot ,0 % ,5 % ,1 % 31 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 313 Muut suoritteiden myyntituotot 85 0,0 % ,0 % ,0 % 32 Maksutuotot 629 0,0 % 33 Tuet ja avustukset ,5 % ,0 % ,0 % 34 Vuokratuotot ,0 % 35 Muut toimintatuotot ,5 % ,5 % ,5 % 36 Valmistevarastojen muutos ,4 % 4 TOIMINTAKULUT ,9 % ,9 % ,5 % 400 Henkilöstökulut ,9 % ,4 % ,0 % 40 Palkat ja palkkiot ,8 % ,0 % ,5 % 41 Henkilösivukulut ,6 % ,8 % ,4 % 411 Eläkekulut ,4 % ,6 % ,1 % 415 Muut henkilösivukulut ,7 % ,4 % ,1 % 43 Palvelujen ostot ,7 % ,7 % ,5 % 45 Aineet ja tarvikkeet ,8 % ,5 % ,4 % 47 Avustukset ,6 % 48 Vuokrat ,9 % ,1 % ,1 % 49 Muut kulut ,5 % ,6 % ,6 % TOIMINTAKATE ,8 % ,3 % ,5 % Rahoitustuotot ja -kulut ,5 % VUOSIKATE ,8 % ,3 % ,5 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,4 % ,8 % ,8 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,7 % ,7 % ,6 % Opiskelijat perustutkinto: ta-kiintiö/toteutuma/rahoitus 115/90,6/90,6 Opiskelijatyövuodet lisäkoulutus: ta/tot/rahoitus 29/14,3/14,3

38 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 33 Tulosalue Kalatalous- ja ympäristöopisto/toiminta Opiston tulosalue muodostui kahdesta ammatillisen opetuksen tiimistä. Perusopetuksen sisäinen opiskelijakiintiö oli talousarviossa 115, mutta vuosikeskiarvo 2017 oli vain 90 opiskelijaa (tammikuun laskennassa 93 ja syyskuun laskennassa 87). Toteutuma jäi siis talousarvion tavoitteesta. Opiston opiskelijamäärä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana laskeva. Opiskelijoiden määrä alittui talousarvioon nähden sekä kala- että ympäristötiimissä. Ympäristötiimin opiskelijamäärä jäi vain vähän alle kiintiön ja opiskelijamäärä on viime vuosina ollut vakaa. Väheneminen johtuu kalatalouden opiskelijoiden määrän pienenemisestä. Kalatalouden opiskelijoiden määrä on vähentynyt valtakunnallisesti. Suomessa kalatalouden perustutkintokoulutusta antaa enää kolme oppilaitosta, Itä-Suomessa koulutus on päättynyt. Negatiivisten keskeytysten tavoite 9 % toteutui, toteutuma oli 6,0 %. Vuonna 2015 luku oli 12 %, joten kehitystä on tapahtunut. Opiston opintojen läpäisy oli 50 %. Vuonna 2016 se oli 63 % ja 2015 se oli 50 %. Tavoitteena olleeseen 65 %:iin ei siis päästy. Opetuksen uusiutumisen tavoitteena opistossa oli vähintään yhden koulutustuotteen syntyminen toimintavuoden aikana. Tavoite ei täyttynyt. Kalakaupan toiminta ulkoistettiin keväällä Opiston työmestari siirtyi yrittäjäksi ja otti vuoden työvapaata koulutuskuntayhtymästä. Yrittäjän kanssa solmittiin tilavuokrasopimus ja laitostoiminnan ylläpitosopimus siten, että toiminnan jatkosta päätetään vuoden jälkeen. Toimintamalli oli toimiva ja yrittäjän kanssa neuvotellaan sopimusten muuttamisesta toistaiseksi voimassa oleviksi. Toimintavuoden aikana kalatiimin hanketoiminta oli merkittävää niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Georgian kalatalouden opetuksen kehittämishanke alkoi 2016 ja päättyi vuoden 2017 lopulla. Hankkeiden liikevaihto toimintavuonna oli yhteensä euroa. Opisto on myös mukana Opetushallituksen koulutuksen vientikokeiluhankkeessa.

39 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 34 Tuloskortti Kalatalous- ja ympäristöopisto TULOKSELLISUUSARVIOINTI Kalatalous- ja ympäristöopisto Toiminnan vaikuttavuus Tavoite Tot. Valmistuvat opiskelijat - ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus Opiskelijamäärä/otv Tavoite Kiintiö Tot. - ammatillinen peruskoulutus ,6 - ammatillinen lisäkoulutus otv ,3 - muu koulutus otv Henkilöstön aikaansaannoskyky Tavoite Tot. Henkilöstön koulutuspäivät 35 54,5 (tuloksellisuusmittariston mukaisesti) Opettajien muodollinen kelpoisuus 90 % 82 % Asiakastyö Tavoite Tot Opiskelijapalaute opetus 4 4 Palveluprosessien sujuvuus Tavoite Tot. Keskeyttämisaste 9 % 6 % Tutkintojen läpäisyaste 65 % 50 %

40 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Tulosalue/Sosiaali- ja terveysopisto vastuuhenkilö: rehtori Maria Luoma-aho Talous Sosiaali- ja terveys /S Maria Luoma-aho Opiston yhteiset /S Maria Luoma-aho PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tulosalue Sosiaali- ja terveysopisto Tili Tilinimi TOT 2017 TOT 2016 Ero -% TA 2017 Ero -% MUTA 2017 Ero -% 3 TOIMINTATUOTOT ,4 % ,3 % ,6 % 30 Liiketoiminnan myyntituotot ,5 % ,8 % ,1 % 31 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,2 % ,5 % ,5 % 32 Maksutuotot ,6 % ,4 % ,4 % 33 Tuet ja avustukset 149 0,0 % ,0 % ,0 % 34 Vuokratuotot 35 Muut toimintatuotot ,0 % ,0 % 4 TOIMINTAKULUT ,4 % ,0 % ,0 % 400 Henkilöstökulut ,4 % ,8 % ,6 % 40 Palkat ja palkkiot ,5 % ,3 % ,0 % 41 Henkilösivukulut ,6 % ,7 % ,6 % 411 Eläkekulut ,8 % ,8 % ,6 % 415 Muut henkilösivukulut ,9 % ,1 % ,6 % 43 Palvelujen ostot ,5 % ,2 % ,9 % 45 Aineet ja tarvikkeet ,4 % ,5 % ,7 % 47 Avustukset ,7 % ,8 % ,8 % 48 Vuokrat ,0 % 49 Muut kulut ,5 % ,2 % ,5 % TOIMINTAKATE ,9 % ,5 % ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,1 % VUOSIKATE ,9 % ,5 % ,1 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,8 % ,4 % ,4 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,8 % ,9 % ,5 % Opiskelijat perustutkinto: ta-kiintiö/toteutuma/rahoitus 360/370/323,3 Opiskelijatyövuodet lisäkoulutus: ta/tot/rahoitus 35/40,5/40,8

41 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 36 Tulosalue Sosiaali- ja terveysopisto/ Toiminta Sosiaali- ja terveysopiston opetustoiminta muuttui lukuvuoden alusta siten, että tiimien toiminta lakkautettiin ja tilalle tulivat perustutkintovastaava ja lisäkoulutusvastaava sekä opettajien jakautuminen tutkinnon osien mukaisiin neljään tutkinnonosa ryhmään. Ryhmät on nimetty uuden tutkinnon perusteen mukaan, joka tulee voimaan Sosiaali- ja terveysopistossa kevät toimittiin tiimien mukaisesti ja syksyn toiminta painottui organisaatiouudistuksen myötä opetuksen reformin toimeenpanoon. Reformin ja uuden tietoteknisen ympäristön (Office 365) tuomat koulutukset ja käyttöönottohaasteet ovat vieneet paljon resursseja ja prosessit jatkuvat pitkälle vuoden 2018 toimintaan. Sosiaali- ja terveysopiston sisäinen opiskelijakiintiö vuodelle 2017 oli 360, joka ylittyi toteutuman ollessa 370. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä oli 40 joka myös toteutui. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tarjosimme kysynnän mukaan yhteistyössä työelämän eri toimijoiden kanssa tarjoten myös tutkinnon osia, jotka toimivat samalla täydennyskoulutuksena. Opetuksen ensisijaisena tavoitteena oli yllä olevien kiintiöiden täyttyminen. Lähihoitajakoulutusta sekä valmistavaa koulutusta on tiivistetty ja opiskelijoilla oli mahdollisuus valmistua aikaisempaa nopeammin. Ammatillisessa koulutuksessa on muutettu tutkinnon osien tekemisen järjestystä ja tällä pyrittiin nopeuttamaan myös peruskoulupohjaisten opiskelijoiden opintoaikaa ja helpottamaan työssäoppimispaikkojen saantia. Tuleva tutkinnonuudistus, osaamisperusteisuus ja osaamispisteisiin siirtyminen sekä reformiin valmistautuminen sekä uusien tietoteknisten ratkaisujen opettelu olivat keskiössä Sosiaali- ja terveysopiston arjessa. Tuleva tutkinnon uudistus ja uudet tietotekniset ratkaisut lisäsivät opettajien koulutustarvetta ja toivat lisähaasteita opettajan työhön. Sosiaali- ja terveysopistossa kiinnitämme erityistä huomiota ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoiden tuutorointiin ja sitä kautta läpäisyn tehostamiseen ja keskeyttämisen pienentämiseen. Negatiiviseen keskeyttämiseen vaikutti myös se tekijä, että soveltuvuuskoe ei ole enää pakollinen ja opiskelijat huomaavat vasta opintojen aikana mahdollisen soveltumattomuutensa alalle. Naisvaltaisella koulutusalalla keskeyttämisiä tulee aina äitiyslomien / hoitovapauden muodossa. Moodle-kurssien lisääminen sekä ammatillisiin että yhteisiin tutkinnon osiin on toteutunut melko hyvin väylänä tehostaa läpäisyä. Työssäoppimispaikkojen puute on ongelmana ja etenkin Turun seudulla, missä koulutuksen järjestäjiä on monta samoilla työelämän kentillä. Pyrimme lisäämään työssäoppimispaikkoja yksityissektorilta paikkatarpeen lisäännyttyä ja kunnallisten työssäoppispaikkojen kilpailun kiristyessä. Kutsumme säännöllisesti yhteistyökumppaneita eri teemojen alle keskustelemaan ja kehittämään lähihoitajakoulutusta muuttuvan yhteiskunnan ja taloudellisen tilanteen tarpeisiin. Opistojen välistä yhteistyötä on pyritty tehostamaan yhteisten koulutustilaisuuksien myötä. Reformin ja uuden tutkinnon perusteen tuomat haasteet vaativat lisäresursseja opetustyön suunnitteluun ja toteutukseen. Reformin toteutuksen saaminen arkipäivän käytännöiksi jatkuu vuosia, sillä muutokset tulevat toteutumaan uusien tutkinnon perusteiden käyttöönoton myötä. Opiskelijoiden henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien merkitys opetustoiminnassa ja sen toteuttamisessa sai vasta alkukoordinaatit loppuvuodesta. Sosiaali- ja terveysopisto on ollut aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveysalan koulutuksen eri foorumeilla. Tehostimme sosiaali- ja terveysopiston näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja teimme suoramarkkinointia alan toimijoille (työssäoppimisen käynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, teemakoulutukset).

42 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 37 Tuloskortti Sosiaali- ja terveysopisto TULOKSELLISUUSARVIOINTI Sosiaali- ja terveysopisto Toiminnan vaikuttavuus Tavoite Tot. Valmistuvat opiskelijat - ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus Opiskelijamäärä/otv Tavoite Kiintiö Tot. - ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus otv ,5 - muu koulutus otv 5 0,3 Henkilöstön aikaansaannoskyky Tavoite Tot. Henkilöstön koulutuspäivät (tuloksellisuusmittariston mukaisesti) Opettajien muodollinen kelpoisuus 95 % 97 % Asiakastyö Tavoite Tot Opiskelijapalaute opetus 4 4,3 Palveluprosessien sujuvuus Tavoite Tot. Keskeyttämisaste 7 % 7,40 % Tutkintojen läpäisyaste 70 % 72 %

43 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Investoinnit yhteensä TALOUSARVIO 2017 MUUTETTU TA2017 TOT 2017 JÄLJELLÄ UUSINVESTOINNIT 10 Aineettomat hyödykkeet 11A Maa- ja vesialueet , ,50 11B Rakennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 11C Kiinteät rakenteet ja laitteet 0, , , ,00 11D Koneet ja kalusto 0,00 0,00 0,00 11E Muut aineelliset hyödykkeet 11F Ennakkomaksut ja kesk.eräiset hank. Yhteensä brutto 0, , , ,50 RO 0, , ,00 0,00 Yhteensä netto 0,00 0, , ,50 KORVAUSINVESTOINNIT 11A Maa- ja vesialueet 11B Rakennukset , , , ,00 11C Kiinteät rakenteet ja laitteet 0, , ,00 328,00 11D Koneet ja kalusto 11E Muut aineelliset hyödykkeet 11F Ennakkomaksut ja kesk.eräiset hank. Yhteensä brutto , , , ,00 RO 0, , ,00 0,00 Yhteensä netto , , , ,00 YHTEENSÄ BRUTTO , , , ,50 RAHOITUSOSUUS YHTEENSÄ 0, , ,00 0,00 YHTEENSÄ NETTO , , , ,50 MAA-ALUEET 0,00 0, , ,50 RAKENNUKSET, RAKENNELMAT YHT , , , ,00 KONEET JA KALUSTO YHT. 0,00 0,00 0,00 0,00 Sitovuus: Rakennukset, rakennelmat ja koneet ja kalusto yhtymähallitus yhtymävaltuustoon nähden. Hanketason sitovuus tilivelvolliset yhtymähallitukseen nähden.

44 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Investoinnit hankkeittain Tilinimi Hanke Nimi TA 2017 Muutettu TA 2017 Toteuma 12/2017 KUM Jäljellä INVESTOINNIT BRUTTO Rahoitusosuus INVESTOINNIT NETTO POISTOT Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankkeet A Uusinvestoinnit ILM12 Kalevan viemäriosuuskunta liittymismaksut Metsola peltoalue Rakennukset Hankkeet B Korvausinvestoinnit B17TASUN Asuntolat A-D solujen uusiminen B17TASVE Asuntolat A-D vesikattojen uusiminen B17TRAKE Rakennusten julkisivujen kunnostaminen Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankkeet A Uusinvestoinnit A16KVESI Kalanviljelylaitoksen vedentulo A16SILSO Ilmanvaihtosaneeraus Sote B Korvausinvestoinnit B17KMERI Merivesipumpun uusiminen Rahoitusosuudet Hankkeet A Uusinvestoinnit A16KVESI Kalanviljelylaitoksen vedentulo B Korvausinvestoinnit B17KMERI Merivesipumpun uusiminen

45 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu 40 Kalevan viemäriosuuskunnan liittymismaksut Peimarin koulutuskuntayhtymä on vuonna 2012 päättänyt liittyä Paimion Kalevan kylän alueelle perustettuun Kalevan viemäriosuuskuntaan (YH ) johtuen jätevesiasetuksen (542/2003) määräyksistä. Liittymismaksu maksetaan vuosina tasasuuruisina erinä lainanhoitokuluineen. Vuosimaksu on Liittymismaksu on maa-alueiden arvoon kasvattavasti vaikuttava investointi, joten se kirjataan suoraan taseeseen. Maa- ja vesialueiden tasearvosta ei tehdä poistoja. Metsolan peltoalue Yhtymähallitus on päättänyt ( ), että Peimarin koulutuskuntayhtymä luovuttaa Kaarinan kaupungille Myllyojan varresta noin 1,5 hehtaarin maa-alueen. Vastaavasti kaupunki myi koulutuskuntayhtymälle hankkimansa noin 3,8 hehtaarin suuruisen peltoalueen, joka rajoittuu koulutuskuntayhtymän nykyisiin peltoihin. Koulutuskuntayhtymä päätti maksaa Kaarinan kaupungille euroa suuremmasta pinta-alasta johtuen. Kauppahinta on maa-alueiden arvoa kasvattava hankinta, joten se kirjataan suoraan taseeseen. Kyseinen kauppahinta on kertaluotoinen, eikä maa- ja vesialueiden tasearvosta tehdä poistoja.

46 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu TA 2017 Muutettu TA 2017 TP 2017 Poikkeama TA 2017 Poikkeama muutettu TA 2017 TP 2016 Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta * Vuosikate +/ * Satunnaiset erät +/- * Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta * Investointimenot * Rahoitusosuudet investointimenoihin * Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + Toiminta ja investoinnit, netto Pitkäaikaisten saamisten muutokset +/ Rahoitustoiminta * Antolainauksen muutokset * Lainakannan muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

47 Tilinpäätöslaskelmat

48 Tilinpäätös / 2017 / Tasekirja / Tilinpäätöslaskelmat 5. Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma ja tunnusluvut PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tili Tilinimi TOT 2017 TOT 2016 Ero -% TA 2017 Ero -% MUTA 2017 Ero -% 3 TOIMINTATUOTOT ,2 % ,1 % ,5 % 30 Liiketoiminnan myyntituotot ,2 % ,8 % ,1 % 31 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ,5 % ,5 % ,5 % 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,0 % ,4 % ,5 % 32 Maksutuotot ,3 % ,2 % ,2 % 33 Tuet ja avustukset ,0 % ,2 % ,0 % 34 Vuokratuotot ,1 % ,9 % ,3 % 35 Muut toimintatuotot ,6 % ,5 % ,5 % 36 Valmistevarastojen muutos ,1 % 4 TOIMINTAKULUT ,5 % ,4 % ,4 % 400 Henkilöstökulut ,4 % ,1 % ,4 % 40 Palkat ja palkkiot ,8 % ,0 % ,3 % 41 Henkilösivukulut ,8 % ,4 % ,8 % 411 Eläkekulut ,9 % ,5 % ,9 % 415 Muut henkilösivukulut ,6 % ,6 % ,1 % 43 Palvelujen ostot ,1 % ,0 % ,1 % 45 Aineet ja tarvikkeet ,1 % ,8 % ,3 % 47 Avustukset ,1 % ,0 % ,0 % 48 Vuokrat ,7 % ,6 % ,3 % 49 Muut kulut ,4 % ,6 % ,5 % TOIMINTAKATE ,4 % ,7 % ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % VUOSIKATE ,4 % ,6 % ,4 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,3 % ,1 % ,1 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,7 % ,6 % ,4 %

49 Tilinpäätös / 2017 / Tasekirja / Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelman tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut TOT 2017 TOT 2016 TA 2017 Toimintatuotot/Toimintakulut % = 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) 105,8 113,3 103,6 Vuosikate/Poistot % = 100 * Vuosikate/Poistot 76,7 172,9 47,6 Vuosikate -% TP = 100 * Vuosikate/Toimintatuotot 5,51 11,7 Vuosikate-% TA 107,3 =100*Vuosikate/Keskim.poistonalaisten investointien omahankintameno Poisto -% = 100 * Poistot/Toimintatuotot 7,2 6,8 Kasvu -% = 100 * (toimintatuotot 17 - toimintatuotot 16) /tt16-11,8-8,6 Toimintakatteen suhde toimintatuott. % = toimintakate/toimintatuotot 5,5 11,8 3,4 Nettotulos -% = vuosikate+/-satunnaiset erät/toim. tuotot 5,5 11,8

50 Tilinpäätös / 2017 / Tasekirja / Tilinpäätöslaskelmat 5.2. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,91 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0, ,05 0, ,91 Investointien rahavirta Investointimenot , ,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,81 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, ,92 0, ,53 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,38 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,00 Saamisten muutos , ,43 Korottomien velkojen muutos , , , ,17 Rahoituksen rahavirta , ,17 Rahavarojen muutos , ,21 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,16 Rahavarat , , , ,21 Rahoituksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) ei lainarahoitusta ei lainarahoitusta Kassan riittävyys (pv) =365 * Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella Myyntisaamisten kiertoaika =365*myyntisaamiset/toimintatuotot 5 3 Ostovelkojen kiertoaika =365*ostovelat/aine- ja tarvikeostot Quick ratio = rahoitusomaisuus/lyhytaikainen vieras pääoma euroa Toiminnan ja investointien rahavirta Yhteensä Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminta ja investoinnit, netto kertymä 464 kertymä/v

51 Tilinpäätös / 2017 / Tasekirja / Tilinpäätöslaskelmat 5.3. Tase ja tunnusluvut VASTAAVAA Tase Tase VASTATTAVAA Tase Tase PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma , ,32 Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto , ,58 Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli-/-alijäämä , ,46 Ennakkomaksut Tilikauden yli-/-alijäämä , ,74 0,00 0, , ,10 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,15 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Rakennukset , ,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,95 PAKOLLISET VARAUKSET Koneet ja kalusto , ,20 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,83 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,00 Muut saamiset , , , ,63 TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat , ,02 Muut toimeksiantojen pääomat , , , , , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat , ,00 Ennakkomaksut VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen , ,00 Saadut ennakot , ,33 Ostovelat , ,42 Siirtovelat , ,14 Saamiset Muut velat , , , ,96 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,25 Muut saamiset , ,46 Siirtosaamiset 0, , , ,23 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , , , ,65 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,08 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,08 Tunnusluvut Taseen tunnusluvut Lainakanta Omavaraisuusaste/-prosentti = Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+ = 100*(Oma pääoma+poistoero ja Vapaaehtoiset Siirtovelat+Muut velat) 0,0 0,0 varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) 91,4 90,2 Lainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus % = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut =100*(Vieras pääoma-saadut ennakot/käyttötulot 12,5 12,9 lainasaamiset 0,0 0,0 Velkaantumisaste % Kertynyt ylijäämä , ,20 = 100*vieras pääoma/oma pääoma 9,6 11,2 = ed, tilikausien ylijäämä+tilikauden alijäämä euroa

52 Tilinpäätös / 2017 / Tasekirja / Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot

53 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 46 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Tilinpäätöksessä noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet, liitetieto nro 12. Poistosuunnitelma on uusittu yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista annetun ohjeen mukaiseksi ja uusi poistosuunnitelma on hyväksytty yhtymähallituksessa ( 128). Vastikkeetta valtiolta saatu käyttöomaisuus on taseessa 0-arvoisena. Vaihto-omaisuuden arvostus Vilja- ja siemenvarasto on arvostettu markkinahinnan mukaan alempaan arvoon euroon tilinpäätöstilanteessa Tuotantokustannusten tietolähteenä on käytetty vyr.fi/viljan hinnat-sivuja. Vilja- ja siemenvarastossa on rypsiä ja rapsia 63,5 tn, euroa; kauraa 44 tn, euroa; vehnää 56 tn, 7.784; ohraa 48 tn, e ja härkäpapua 50 tn, e. Tilan tuotantokustannukset ovat markkinahintaa korkeammat. Kala- ja mätivarastot on inventoitu mittaus-, punnitustietojen sekä arvioidun kasvun (rehunkulutuksen) ja kuolleisuuden (mäti) mukaan. Kalavarastosta on vähennetty 10 % mahdollisten virhepunnitusten varalle ja mädistä 10 % mittausvirheiden varalle. Kala- ja mätivarastojen hinnoittelu perustuu kevään 2017 markkinahintaan - vähennettynä rahti ja rokotuskulut sekä 8 % markkinahäiriöiden varalta. Kalanjalostuksen varaston arvo on tilinpäätöstilanteessa euroa, joka perustuu verottomaan ostohintaan. Suurimman varastoarvon muodostaa pakastevaraston kirjolohi, joka on viljelty koulun kalanviljelylaitoksessa. Osa kalasta on perattu ennen perkuukoon saavuttamista ja säästetty fileoinnin harjoitteluraaka-aineeksi, joten sen kaupallinen arvo on 0. Siivousaineiden, pakkaustarvikkeiden ja suojaimien osalta on käytetty verotonta ostohintaa. Raaka-ainevaraston arvo on 0. Koululla ei ole raaka-ainevarastoa toiminnan luonteen muuttumisen vuoksi. Rahoitusarvopapereiden arvostus Peimarin koulutuskuntayhtymällä on rahastosijoituksia Danske Bank -korkorahastossa. Sijoituksen määrä taseessa on ,65 euroa. Sijoituksen rahasto-osuuksien markkina-arvo on ,91 euroa. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Ei liitetietoja 3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta Ei liitetietoja 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Ei liitetietoja 6) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Ei liitetietoja 7) Valuuttamääräiset erät Ei liitetietoja

54 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 47 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Toimintatuottojen jakautuminen tulosalueittain Sisäiset eliminoitu Sisäiset Sisäiset eliminoitu Sisäiset Tulosalue Palvelut * yksikkörahoitus Peimarin koulutuskuntayhtymä 0 Peimarin koulutuskuntayhtymä 0 * muut liiketoiminnan tuotot * maksutuotot * vuokratuotot * tuet ja avustukset * muut tuotot * valmistevaraston muutos 0 0 ** tulosalue Palvelut yhteensä Yhteensä ulk.+sis Tulosalue Mase * yksikkörahoitus * muut liiketoiminnan tuotot * maksutuotot 60 0 * vuokratuotot * tuet ja avustukset * muut tuotot * valmistevaraston muutos ** tulosalue Mase yhteensä Yhteensä ulk.+sis Tulosalue Kala * yksikkörahoitus * muut liiketoiminnan tuotot * maksutuotot * vuokratuotot * tuet ja avustukset * muut tuotot * valmistevaraston muutos ** tulosalue Kala yhteensä Yhteensä ulk.+sis Tulosalue Sote * yksikkörahoitus * muut liiketoiminnan tuotot * maksutuotot * vuokratuotot 0 0 * tuet ja avustukset * muut tuotot 0 0 * valmistevaraston muutos 0 0 ** tulosalue Sote yhteensä Yhteensä ulk.+sis Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Kaikki tehtäväalueet * yksikkörahoitus * muut liiketoiminnan tuotot * maksutuotot * vuokratuotot * tuet ja avustukset * muut tuotot * valmistevaraston muutos ** toimialat/tiimit yhteensä Toimintatuotot yhteensä

55 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 48 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 9) Verotulojen erittely Ei liitetietoja 10) Valtionosuuksien erittely Valtionosuus/rahoitus vuodelle 2017 / * Ammatillinen peruskoulutus * Ammatillinen lisäkoulutus (omaehtoinen) * Ammatillinen lisäkoulutus (henkilöstökoul.) Yhteensä Ed. laskennallinen tuloksellisuusrahoituksen osuus Ed. harkinnanvarainen korotus ) Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Ei liitetietoja

56 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 49 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 12) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Noudattaa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta, pääsääntöisesti noudattaen suosituksen alarajaa Pysyviin vastaaviin kirjataan pysyvien vastaavien hankintamenot, jotka ovat euroa TASE-ERÄ OMAISUUSLAJI Arvioitu Poisto- Poistojen Poisto- % pitoaika menetelmä aloitusaika K-otto Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset vuotta Tasapoisto 2,0-5,0 % Tehdas- ja tuotantorakennuks vuotta Tasapoisto 3,3-5,0 % Talousrakennukset vuotta 5-10,0% * kasvihuoneet 10 vuotta Tasapoisto 10,0 % * katokset 10 vuotta Tasapoisto 10,0 % * muut rakennukset 10 vuotta Tasapoisto 10.0 % Vapaa-ajan rakennukset vuotta Tasapoisto % Asuinrakennukset vuotta Tasapoisto % * asuinrakennukset (kivi/teräs) 30 vuotta Tasapoisto 3.3 % * asuinrakennukset (puu) 20 vuotta Tasapoisto 5.0 % Perusparannukset 10 vuotta tasapoisto 10.0 % Kiinteät rakenteet ja laitteet Puistot, tiet 15 vuotta Tasapoisto 6.7 % Sillat, laiturit vuotta Tasapoisto % Muut maa- ja vesirakenteet vuotta Tasapoisto % Muut putki- ja kaapeliverkot vuotta Tasapoisto % Tietoverkot, rakennusautomaatiojärj. 10 vuotta Tasapoisto 10.0 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet vuotta Tasapoisto % Koneet ja kalusto Alukset (rautaiset) vuotta Tasapoisto % Alukset (puiset) ja muut uivat työkoneet 8-15 vuotta Tasapoisto % Muut kuljetusvälineet 4-7 vuotta Tasapoisto % * autot, uudet 5 vuotta Tasapoisto 20 % * autot, käytetyt 4 vuotta Tasapoisto 25 % Muut liikkuvat työkoneet 5-10 vuotta Tasapoisto % * traktorit ja muut työkoneet, uudet 8 vuotta Tasapoisto 12,5 % * traktorit ja muut työkoneet, käytetyt 5 vuotta Tasapoisto 20.0 % Muut raskaat koneet vuotta Tasapoisto % Muut kevyet koneet 5-10 vuotta Tasapoisto % * laitoskoneet ja laitteet 5 vuotta Tasapoisto 20 % Atk-laitteet 3 vuotta Tasapoisto 33.3 % Muut laitteet ja kalusteet 3-5 vuotta Tasapoisto % Muut aineelliset hyödykkeet Arvo- ja taide-esineet ei poistoa Tasapoisto Eläimet, nautakarja 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Siipikarja 2 vuotta Tasapoisto 50.0 % Lampaat 3 vuotta Tasapoisto 33.3 % Jos hyödykkeelle on määritelty vaihteluväli, käytettynä hankitun käyttöomaisuuden osalta noudatetaan vaihteluväliä siten, että ensisijaisesti noudatetaan alarajaa kuitenkin hyödykkeen ikä ja käyttötarkoitus huomioon ottaen EU-hankkeet hankekohtaisten ohjeiden mukaiset aktivointirajat/poistoajat ****** Lisäselvityksiä: *Kuntajaoston antama ohje vastikkeetta saadusta käyttöomaisuudesta:vastikkeetta saatu käyttöomaisuus merkitään 0 e. * Maa- ja vesialueet sekä arvopaperit voidaan (KPL 5:17 ) merkitä taseeseen arvostuseränä, jos todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi * Kuntayhtymän taseessa olevat rakennusten arvonkorotukset:kpl 9:2 2 kohdan (siirtymäsäännös) mukaan kirjanpitovelvollinen saa soveltaa ennen tekemiinsä arvonkorotuksiin ennen tuota päivämäärää voimassa olleita säännöksiä ja kirjausohjeita * Muu käyttöomaisuus ei tule taseeseen. Käsitellään käyttöomaisuuskirjanpidossa. *Arvostuseränä käsitellystä käyttöomaisuudesta ei tehdä suunnitelmapoistoja.

57 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 50 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 13) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta TP 2016 TP 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo, (vuodet ) Poistonalaisten investointien omahankintamen Suunnitelman mukaiset poistot Ero Poikkeama -% 206,2 Valtiolta vastikkeetta saatu omaisuus on taseessa 0-arvoisena, joten se ei kerrytä poistoja. Poistonalaisten investointien määrästä on vähennetty liittymismaksu (Kalevan viemäriosuuskunta) ja vuonna 2017 maa-alueen hankinta. Investoinneista vuonna 2016 on jäänyt keskeneräisiin n. 10 t-euroa, joten niistä ei ole laskettu poistoja tilinpäätöstilanteessa ja vuonna 2017 jäänyt keskeneräisiin 26 t-euroa, joista investoinneista ei ole laskettu poistoja. 14) Pakollisten varausten muutokset Ei liitetietoja 15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitto ja - tappiot Ei liitetietoja 16) Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Ei liitetietoja 17) Erittely poistoeron muutoksista Ei liitetietoja

58 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 51 18) Lainan liikkeelle laskemisesta aiheutuneet kirjaamattomat menot Ei liitetietoja 19) Arvonkorotusten periaatteet Kuntayhtymä Kuntayhtymä Rakennukset Maa-alueet Yhteensä Rakennukset Maa-alueet Yhteensä Paimio Korotus/purku Paimio Tuorla Korotus/purku Tuorla Vahto Vahto Arvo Korotus/purku Arvo Arviointikeskuksen arviot: Rakennukset Maat Yhteensä Paimio Tuorla Vahto Yhteensä ) Tilikaudella aktivoidut korkomenot Ei liitetietoja

59 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 52 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21) Pysyvien vastaavien tase-eräkohtainen liitetieto Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet ja kiinteistöjen liittymismaksut Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineettomat ja aineelliset yhteensä Aineettomat oikeudet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hank.meno ,00 0,00 0, , , , ,20 0, , , ,25 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0, ,50 0, ,00 0,00 0, , , ,11 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,19 0,00 0,00 0, , ,19 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, ,11 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00 0,00 0,00 0, , , ,73 0,00 0, , ,38 Poistam. hank.meno ,00 0,00 0, , , , ,47 0, , , ,79 Arvonkorotukset ,00 0,00 0, ,58 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,58 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset ,00 0,00 0, ,58 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,58 Kirjanpitoarvo ,00 0,00 0, , , , ,47 0, , , ,37 Keskeneräiset hankkeet B17TRAKE Rakennusten julkisivujen kunnostaminen ,00 Yhteensä ,00 euroa

60 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 53 21) Pysyvien vastaavien tase-eräkohtainen liitetieto ARVOPAPERIREKISTERI VUODELTA 2017 Arvopaperin antaja Lukumäärä Markkina-arvo Toimipaikka Säilytyspaikka Huom! Elisa Oyj Paimio 1 Lounetin osakekirja vastaa 70 Elisan osaketta pörssikurssi Raisio Yhtymä, kanta osake Tuorla/Euroclear Finland Oy/Suomen arvopaperikeskus Apetit Oyj ent.lännen Tehtaat Tuorla/Euroclear Finland Oy/Suomen arvopaperikeskus YHTEENSÄ euroa Arvopaperit ovat valtiolta saatua vastikkeetonta omaisuutta ja ovat Peimarin koulutuskuntayhtymän taseessa 0-arvoisena ) Omistuksia muissa yhteisöissä Ei liitetietoja 25) Erittely omistajakuntien lyhytaikaisista saamisista Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteisöiltä Paimio Myyntisaamiset * Paimion kaupunki * Salon seudun koulutuskuntayhtymä 0 0 * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky Kaarina Myyntisaamiset * Kaarinan kaupunki * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky Parainen Myyntisaamiset * Paraisten kaupunki * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky Yhteensä

61 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 54 26) Siirtosaamiset Jaksotussaamiset 0 0 Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä ) Rahoitusarvopaperit Kuntayhtymällä on rahastosijoituksia Danske Bank Oyj:n korkorahastossa. Sijoituskohde Hankintahinta Markkina-arvo Sijoitus Danske -korkorahastoon , ,91 Kirjanpitoarvo , ,91 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erien tase-eräkohtainen erittely Oman pääoman erittely Peruspääoma Lisäykset 0 0 Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Lisäykset/vähennykset 0 0 Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Ylijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä Oma pääoma yhteensä

62 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 55 Peruspääomaosuudet Kaupungit Peruspääoma Omistus % Peruspääoma Omistus % Kaarina ,00 49, ,00 49,97 Parainen ,32 4, ,32 4,90 Paimio ,00 45, ,00 45,13 Peruspääoma yhteensä ,32 100, ,32 100,00 29) Erittely poistoerosta Ei liitetietoja 30) Pitkäaikaiset vieraaseen pääomaan liittyvät velat Ei liitetietoja 31) Liikkeelle lasketut joukkovelkakirjalainat Ei liitetietoja 32) Pakollisiin varauksiin merkityt erät Ei liitetietoja 33) Erittely omistajakuntien lyhytaikaisista veloista Kaarina Ostovelat * Kaarinan kaupunki * Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky Paimio Ostovelat * Paimion kaupunki *Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky Parainen Ostovelat * Paraisten kaupunki (Länsi-Turunmaan kau * Paraisten Kaukolämpö Oy * Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kky Yhteensä ) Sekkilimiitti Ei liitetietoja 35) Vuokrakohteen lunastusvelka Ei liitetietoja

63 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 56 36) Erittely Muut velat erästä Muut velat Ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksuvelka Muut velat Muut velat yhteensä ) Erittely siirtoveloista Siirtovelat Lomapalkkajaksotus ** jaksotetut palkat ** jaksotetut sos.vak.maksut ** jaksotetut eläkevakuutusmaksut Muut siirtovelat * arviot Soten ohjauspalkoista * KEVA KuEl elämenoperuste * IDEXX Laboratories Oy Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä ) Huollettavien varat Ei liitetietoja 39) Elatustuen takautumissaatava Ei liitetietoja Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40-43) Annettuja vakuuksia Ei liitetietoja 44) Leasingvuokrasopimusten vuokrien jäljellä olevien määrien yhteissummasta Leasingvastuiden yhteismäärä Peimarin koulutusky Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä ) Kuntayhtymän antamat vastuusitoumukset 46) Muut kuntayhtymän antamat vastuusitoumukset Vuokrasopimuksista (maanvuokra-, tilojenvuokra- ym. Yhteistyösopimuksista) tiedot erittelyissä.

64 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 57 47) Muut kuntayhtymiä koskevat taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuut rakennusinvestoinneista Summa Arvonlisäverot Oman käytön veron 10 vuoden tarkistus peruste Oman käytön alv ALV-vastuu vuosittain Vuonna 2008 valmistuneet 2008 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2008 yhteensä euroa 0 Vuonna 2009 valmistuneet 2009 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2009 yhteensä euroa Vuonna 2010 valmistuneet 2010 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2010 yhteensä euroa Vuonna 2011 valmistuneet 2011 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2011 yhteensä euroa Vuonna 2012 valmistuneet 2012 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2012 yhteensä euroa Vuonna 2013 valmistuneet 2013 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2013 yhteensä euroa Vuonna 2014 valmistuneet 2014 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2014 yhteensä euroa Vuonna 2015 valmistuneet 2015 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2015 yhteensä euroa Vuonna 2016 valmistuneet 2016 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2016 yhteensä euroa Vuonna 2017 valmistuneet 2017 Yhteensä vuonna Arvonlisäverovastuut 2017 yhteensä euroa YHTEENSÄ Arvonlisäverovastuut vuosilta valmistuneista rakennusinvestoinneista

65 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 58 Yhteistyöhankkeet KHYTEK18 Hyvin tekemistä Länteen KNUOT17 Nuotta KPEDA17 Pedaroihu ALAKOHTAISET HANKKEET KINNOV17 KHYLJE17 KTURVA18 Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Harmaahylkeen elävänä pyynti Kalastusaluksen turvallisuuskurssi (haettu jatkoaikaa asti) asti KNERA17 Nestemäiset ravinteet KJALA15 Järkilannoite FCROPS16 Future Crops - Uusia kasveja tuotantoon KSIEP15 KSISÄV Kuntoa, kiertoa, kasvipeitteisyyttä pelloille (Sieppari pellossa) Sisävesien ammattikalastajien hyvistä käytännöistä ja menestystarinoista apua merialueen ammattikalastuksen ongelmiin Hanke toteutetaan verkostoyhteistyönä ja koordinaattorina toimii Salon ammatti- ja aikuisopisto. Tavoitteena hankkeessa on laadun kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Refromin toimeenpano. Reformikoulutukset alkuvuodesta 2018 sekä luva-alan HOKS koulutus tammikuussa 2018, sekä muita koulutuksia mikäli rahaa riittää. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman yleisenä tavoitteena on vesiviljelyn määrän ja arvon kestävä kasvu. Kalatalous- ja ympäristöopisto osallistuu vesiviljelyn innovaatioohjelman toimintaan erityisesti osuuksissa: Koulutustarpeen kartoitus ja koulutustoiminnan tehostaminen ja Innovaatioohjelman muita toimenpiteitä hyödyntävä koulutustoiminta ja tiedonsiirto. Testata menetelmiä ja keinoja harmaahylkeiden kalastuselinkeinoille ja kalanviljelylle aiheuttamien haittavaikutusten minimoimiseksi ja lisätä tietoisuutta harmaahylkeen luontaisesta käyttäytymisestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä Hyväksytty kustannusarvio tarkentuu, suunniteltu budjetti Livia Koko hanke euroa Peimarin osuus: Koko hanke , Livian osuus 2381 Peimarin osuus euroa Koodi Hankkeen nimi Tukikelpoisuusaika Hankkeen lyhyt kuvaus VARSINAIS-SUOMEN VERKOSTOYHTEISTYÖHANKKEET Omavastuuosuus % 25 % 25 % 0 % % Järjestetään yhteistyössä Lohjan meriturvallisuuskeskuksen kanssa 1-4 turvallisuuskurssia. Virallinen päätös tuloillaan! Hankkeen tavoitteena on luoda ravinne ja energiatehokasta maataloutta edistävä oppilaitosten verkosto. Verkostossa rakennetaan yhteinen toimintamalli, tuotetaan virtuaalinen oppimisympäristö, jaetaan osaamista ja toteutetaan opiskelijaja opettajavaihtoa. Ammattiopisto Livian maatalousopiston toimenpiteenä hankkeessa on dokumentoida ja koostaa tilakohtaisia, ravinteiden kierrätykseen liittyviä toimintamalleja opetus- ja opiskelumateriaaliksi. Lisäksi maaseutuopistossa järjestetään hankeverkoston kanssa yhteistyössä neljä koulutustilaisuutta. Nämä tilaisuudet ovat tarkoitettu maatalousalan toimijoille ja alan opiskelijoille. Hankkeessa perustetaan kasvien viljelyn havaintoruutuja jotka toimivat esittelyalustoina myös tapahtumien ulkopuolella. Hankkeessa toteutetaan siemennurmien, myyntiheinän ja kuminan viljelyn esittelykasvustot Livian ammattiopiston Tuorlan toimipisteessä Kaarinassa sekä Luke Ylistaron toimipisteessä Sisävesien ammattikalasta-jien hyvistä käytännöistä ja menestystarinoista apua merialueen ammatti-kalastuksen ongelmiin Koordinaattori LUKE Livian budjetti ,90 % ei omarahoitusta ~ 23%, ,00 muu rahoitus Ammattikalastajat 4505 muut kuin ammattikalas tajat 2501 KREMA16 Ravinne ja energiatehokas maatila KLUOMU18 Luomumpi Varsinais-Suomi KANSAINVÄLISET HANKKEET KPHAZI16 The Establishment of Innovative Vocational Education in Georgian Fishing Industry Hankkeen tavoitteena on luoda ravinne ja energiatehokasta , koordinaattori maataloutta edistävä oppilaitosten verkosto. Verkostossa HAMK rakennetaan yhteinen toimintamalli, tuotetaan virtuaalinen oppimisympäristö, jaetaan osaamista ja toteutetaan opiskelijaja opettajavaihtoa. Tavoitteena hankkeessa on luomun hyvien käytänteiden levittäminen tavanomaiseen viljelyyn ja luomutuotannon määrän lisääntyminen Varsinais- Suomessa. Hankkeessa toteutetaan kalatalousalan kolmen eri koulutussuunnan suunnittelu Phazisin ammattiopistolle ,68 euroa Peimarin osuus ,60 USD Peimarin osuus n

66 Tilinpäätös 2017 / Tasekirja / Liitetiedot 59 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön määrä tehtäväalueittain vuosityöntekijöinä