Lapsen ja nuoren hyvän itsetunnon kehitys
|
|
- Siiri Väänänen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapsen ja nuoren hyvän itsetunnon kehitys Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Lasten- ja nuorisopsykoterapeutti Turun yliopisto
2 Itsetunto ja narsismi Kyse on oikeastaan samasta asiasta: ihmisellä voi olla myös terve narsismi eli terve itsetunto Viime aikoina termit ovat käytännön kielenkäytössä eriytyneet siten, että narsismilla tarkoitetaan itsetunnon häiriötä eli patologiaa
3 Terve itsetunto Terveelle itsetunnolle tunnusomaista on, että se a) Vaihtelee alueelta toiselle b) Vaihtelee ajan funktiona Ihminen, jolla on terve itsetunto, ei näe itseään enempää kokonaan hyvänä/täydellisenä kuin täysin kelvottomanakaan On hyviä ja huonoja päiviä: aurinko ei paista aina, mutta ei sadakaan koko aikaa
4 Itsetunto nousee ja laskee Itsetunto on kuin vesisäiliö, jonka pinnan korkeus vaihtelee Rakastettuna olemisen kokemus, onnistuminen, aiheesta saatu kiitos ym. nostavat veden pintaa Itseään arvostava ihminen osaa iloita ja olla ylpeä myös läheisten saavutuksista Menetykset, epäonnistumiset, häpeä laskevat veden pintaa
5 Terveen itsetunnon koti on rakastetussa ruumiissa Lapsen tulisi voida kokea, että hänen ruumiinsa on ehjä, kaunis ja rakastamisen arvoinen Koskettaminen, silittely, suukottelu välittävät tuota kuvaa lapselle Katseen merkitystä ei saa unohtaa millaisin silmin me katsomme lapsiamme? Winnicott: kun vauva lepää äidin käsivarsilla, se katsoo äidin kasvoja kuin ne olisivat peili ja näkee itsensä äidin kasvoissa
6 MILLAISTA ON RIITTÄVÄN HYVÄ VUOROVAIKUTUS? Sensitiivistä lapselta tuleville viesteille Tukee lasta löytämään sopivan arjen rytmin: uni/valve; nälkä/kylläisyys jne. Tasoittaa normaalielämään kuuluvia stressihuippuja kyllin nopeasti Heijastaa lapseen päin myönteisiä jopa hurmaantuneita tunnelmia Virittäytyy lapsen tarpeisiin
7 MENE ONGELLE! Lapsen on voitava kokea, että hänen mielensä on hoivaajan mielessä Hoivaaja tunnistaa lapsen tunnetilat ja peilaa niitä takaisin lapseen (virittäytyy) Lapsi osaa kertoa monin tavoin toiveistaan, tarpeistaan ja tunteistaan Hän tarvitsee eläytyvän hoivaajan, joka pyrkii ymmärtämään lasta tekemällä oletuksia, onkimalla (mentalisointi)
8 Mitä mentalisaatio on Ajattelua ja oman ajattelun pohdintaa Kykyä pitää toisen mieli omassa mielessä Halua nähdä ilmikäyttäytymisen taakse Halua etsiä vaihtoehtoisia selityksiä jollekin käyttäytymiselle Painopiste siirtyy käyttäytymisestä kokemukseen Ponnistellaan toisen ihmisen kokemusten, toiveiden, halujen ja ajatusten ymmärtämiseksi Psyykkistä ongella olemista
9 Ammattikasvattaja ongella Pienet ja lyhytkestoiset kohtaamiset voivat olla käänteen tekeviä On luovuttava roolista ja asetuttava kuuntelemaan lapsen ajatuksia Moitteiden asemesta mietitään, mitä voidaan tehdä yhdessä Jos lapseen/nuoreen on syntynyt myönteinen kontakti, vakava puhe tehoaa paremmin
10 Oman ja vauvan käyttäytymisen ymmärtämisestä Kun vanhemmat tunnistavat vauvan tunteet, tarpeet ja toiveet ja ovat samalla tietoisia omista tunteistaan, vauva/lapsi oppii pienissä, arkisissa vuorovaikutustapahtumissa tunnistamaan omia tunteitaan ja tavoitteitaan ja välittämään toisista ihmisistä ja heidän tunteistaan Hoivaaja sijoittaa intentioita ja tunteita itseensä ja vauvaan ( pentu kiukuttelee vain ärsyttääkseen minua vs. vauva takertuu minuun, koska ei haluaisi joutua minusta eroon )
11 LEIKKI Leikin siemen on jokaisessa vauvassa, mutta se täytyy herättää vuorovaikutuksessa Leikki on leikkimistä vaarallisilla asioilla: äidin katoaminen olisi kamalaa, mutta äiti voi hävitä leikisti ja tulla esiin harson takaa ( kukkuu ) Mikään ei ole kiinnostavampaa kuin ihmiskasvot vauva ei tarvitse kehittäviä leluja Leikkiin syntyy pieniä sekvenssejä, käsikirjoituksia
12 LEIKKI AVAA TOISIA TODELLISUUKSIA Lapsen ensimmäinen lelu on usein tyynyn kulma, flanelliriepu tms. eli ns. siirtymäobjekti Siihen sisältyy tunnelataus se on enemmän kuin miltä näyttää Siitä avautuu symbolien maailma ja edelleen luovuuden ja taiteiden maailma Rikas symbolimaailma on tehokas väkivallan este Mikään oikea leikki ei voi olla väkivaltaista, eikä väkivalta ole koskaan leikkisää
13 Mahtuuko myös vihani tähän maailmaan? Kasvatuksen suurin harha on, että se voisi sujua vain positiivisten tunteiden vallitessa Eräs lapsen suurista kysymyksistä on, miten aikuiset auttavat häntä hallitsemaan vihamielisiä ja muita kielteisiä tunteitaan Jos hän kokee, että ympäristön aikuiset eivät säiky niitä vaan välittävät tunteen, että aggressio ei tuhoa eikä ole vaarallista, lapsi luottaa muihin ja itseensä
14 Itsetunnon pahin vihollinen on häpeä I Kyky tuntea häpeää kuuluu ihmisyyteen eikä siltä voi millään välttyä kokonaan Lieväasteinen häpeä seuraa, kun lasta torutaan: taapero, jota on aina kehuttu, näkee äidin/isän tuiman ilmeen ja kuulee tiukan äänilajin seuraa autonomisen hermoston parasympaattisen osan reaktio valahtamisen ja tyhjenemisen kokemus ( kunpa voisin kadota näkyvistä )
15 Itsetunnon vihollinen: häpeä II Häpeä on se lamaantumis- pysäyttämis- ja poistamisreaktio, joka on seurausta siitä, että tulee torjutuksi pyrkimyksessään vastavuoroiseen kontaktiin (Ikonen & Rechardt) Toistuva torjutuksi tuleminen johtaa vakaviin itsetunto-ongelmiin ja raivoon, joka voi purkautua tuhoisalla tavalla Lasta ei saa kiusata päiväkodissa eikä koulussa
16 Kiusaamisesta I Kiusaamisen tavoitteena on nimenomaan nöyryyttäminen ja häpäiseminen Kiusaaja tarvitsee aina yleisön: hän tekee vain sen, mitä viattomat sivustakatsojat sallivat hänen tehdä Pitkäkestoinen, vakava-asteinen kiusanteko on sielunmurhaa ja voi johtaa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kuten depressioon tai väkivaltaiseen kostoon
17 Kiusaamisesta II Alakoulussa kiusaaminen on tavallisesti fyysistä, mutta on muistettava, että juuri tuossa iässä poikien leikkisä nahistelu voi näyttää hurjalta eikä ole kiusaamista Yläkoulussa kiusanteko on enemmän sanallista, liittyy ulkonäköön, vaatetukseen, ylipainoon tms. Kiusattu oppilas jää yksin, hänen kanssaan ei haluta olla Kiusanteko on nykyisin usein nettikiusaamista
18 Kiusaamisesta III Jos kyse on koulukiusaamisesta ja se on otettu koulussa vakavasti, anna opetuksen ammattilaisten tehdä työnsä äläkä riennä koululle juristin kanssa... Kyse on ryhmäilmiöstä, joka on syntynyt koulussa, ja siellä sen dynamiikka ymmärretään parhaiten Lapsi/nuori on kotona erilainen kuin ryhmässä
19 Turvallisuuden kokemus parantaa itsetuntoa Lapsen turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun hän elää ennakoitavassa maailmassa ja voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa myös raivon, pettymykset, surkeuden Turvallinen kiintymyssuhde on elämän valttikortti : ilmankin tulee toimeen, mutta siitä on suurta hyötyä sosiaalisille suhteille ja oppimiselle tukevat hyvän itsetunnon kehitystä
20 Välttelevä kiintymyssuhde ja itsetunto Suomalaiselle kasvatusperinteelle on ollut tyypillistä, että lapsen on odotettu olevan reipas, järkevä ja tottelevainen Fyysistä hellyyttä on ollut vähän, eikä vihamielisten tunteiden ilmaiseminen ole ollut suotavaa välttelevä kiintymyssuhde Mallissa on paljon hyvääkin, mutta on olemassa vaara toisten ehdoilla toimimisesta ja oman itsen unohtamisesta burn-out
21 Ristiriitainen kiintymyssuhde ja itsetunto Tämän päivän ongelma: vanhemmat välttävät kasvatuksessa negatiivisten tunteiden kohtaamista mutkikkaita laulu- ja tanssiesityksiä, kun pitäisi kieltää lapselta jotakin lupauksia, lahjontaa, korruptiota Hoivaaja on ailahteleva, epäluotettava, arvaamaton Lapsi joutuu ottamaan pomon paikan Lapsi manipuloi, mutta on sisäisesti epävarma
22 RAJATTOMAT LAPSET Curling-vanhemmuus: lapselle annetaan vaihtoehtoja vaikka niitä ei ole ( laitettaiskos kengät jalkaan? ) Lapsi joutuu päättämään asioista, joiden hahmottamiseen hänellä ei ole edellytyksiä turvattomuutta jos aikuisista ei ole johtajiksi, lapsen on otettava itse pomon paikka Lapset eivät opi sietämään epämukavuutta eivätkä arvostelua He eivät opi tekemään epämiellyttäviä asioita
23 Todelliset osaamisen kokemukset rakentavat itsetuntoa Turvaton lapsi ei opi, koska hänen energiansa kuluu turvallisuuden tarpeiden tyydyttämiseen Rajattomat lapset ovat turvattomia eivät opi tavallisia arkielämän taitoja häviävät vertailussa toisille lapsille itsetuntoongelmat vain syvenevät käytösongelmia Tyhjä kiittely ja kannustaminen ei paranna kenenkään itsetuntoa
24 Lapsen itsetunto vaihtelee eri ikäkausina I Hänen majesteettinsa vauva arvelee (?) olevansa maailman napa, ainakin jos häntä hoidetaan hyvin Puolitoistavuotiaalla on kuoppa itsetunnossa, ja mielialat ailahtelevat 4-5 vuotias lapsi elää ns. fallis-narsistista vaihetta ja kuvittelee olevansa voittamaton ja haavoittumaton Ns. oidipaalivaiheessa lapsi tipahtaa kipeästi realiteettiin ja kokee olevansa pieni ja ulkopuolinen. Hän ei voikaan jakaa vanhempien välistä suhdetta eikä tiedä eikä osaakaan kaikkea
25 Lapsen itsetunto vaihtelee eri ikäkausina II Kuusivuotiaalla on taas kuoppa ; monet sen ikäiset lapset ovat kuin pieniä murrosikäisiä Latenssi-iässä, so vuoden iässä lapset oppivat monenlaisia taitoja (motoriikka kehittyy; lapsi oppii hiihtämään, luistelemaan, ajamaan pyörällä; oppii lukemaan, laskemaan jne.) ja itsetunto kohoaa taitojen ja toverisuhteiden myötä Nuoruus on ailahtelua kaikkivoipaisuuden ja arvottomuuden tunteiden välillä
26 Kun kaikki on sairaan noloa Nuori on haavoittuvimmillaan vuotiaana, jolloin hän hakee vielä paikkaansa kodin ja kaveripiirin välissä mutta ei kuulu kumpaankaan Nuori on huolissaan omasta kasvustaan ja kehityksestään ja epävarma siitä, kelpaako kavereille Vanhemmat ovat kaameita törppöjä Oman navan ympärillä
27 Tavoitteet ja kompetenssi Miksi pitäisi ponnistella ja nähdä vaivaa? Tarvitaanko aina motivaatiota? Mille nuoren sydän sykkii? Mikä saa hänen pulssitasonsa kohoamaan (ilmeisintä syytä lukuun ottamatta )? Erilaisista tehtävistä suoriutuminen antaa tunteen hallinnasta, kyvykkyydestä ja kompetenssista ja siitä, että esteistä selvitään Entä onko tyttöjen ja poikien välillä eroja? (Tytöt muodostavat ensin ihmissuhteita, pojat kääntävät rintamasuunnan tehtävää kohti Pitääkö paikkansa?)
28 NUORET TYTÖT JA SOME Overfriending: valtavasti ystäviä, pinnallisia, epäaitoja mutta silti sitovia Oversharing: jaetaan omia asioita kritiikittömästi ja joudutaan pulaan Overconnecting: kannetaan huolta asioista joihin ei voi vaikuttaa kuormitusta, stressiä Tuntematon nettikaveri tekee suisidin 500 km:n päässä ahdistusta, unettomuutta, viiltelyä Todelliset ihmissuhteet kärsivät
29 Depressiivisten nuorten määrä kasvaa USA:ssa on huolestuttu depressiivisten nuorten määrän kasvusta Nuorten tyttöjen itsemurhaluvut ovat kohonneet ja ne ovat korkeimmat 40 vuoteen Mitä enemmän nuori viettää aikaa somessa, sitä suurempi riski hänellä on sairastua masennukseen Meneillään on valtava kokeilu, jonka kohteena ovat lapset ja nuoret Vanhemmilla ei ole sellaisia kokemuksia omasta nuoruudestaan, joiden avulla he voisivat auttaa omia lapsiaan
30 Miten tukea nuoren itsetuntoa Nuoren mieleen nousee seksuaalisia ja aggressiivisia impulsseja, mutta aivot ovat keskeneräiset (etuotsalohko, jonka pitäisi säädellä ja hallita yllykkeitä) Nuori tarvitsee edelleen kuuntelevia ja kiinnostuneita aikuisia, jotka asettavat tarpeen tullen rajat Sanelupolitiikasta keskusteluun ja toisinaan kompromisseihin Nuori vaatii vapauksia, mutta on salaa tyytyväinen, kun ei niitä saa
31 Kroonisesti huono itsetunto: masennus Todellisuutta vastaamattoman huono käsitys itsestä, joka ei juuri muutu Mieli on alavireinen, mikään ei kiinnosta Hymyttömät kasvot, lysähtänyt ryhti, tyhjä katse Ruokahalu on huono Monenlaisia unihäiriöitä, usein heräämistä aivan liian aikaisin
32 Narsistinen persoonallisuushäiriö I Se, mikä näkyy päällepäin on erilaista kuin todelliset tunteet Esillä fantasioita voimasta, vallasta ja rikkaudesta; piilossa syviä arvottomuuden ja avuttomuuden tunteita Ihmissuhteissa esillä pinnallisuutta ja toisten halveksuntaa; piilossa ihannointia ja kroonista kateutta Esillä kunnianhimoa, pyrkyryyttä, tarve olla keskipiste; piilossa epävarmuutta ja tyytymättömyyttä
33 Narsistinen persoonallisuushäiriö II Etiikka, arvot ja ihanteet: esillä kiinnostus uskonnollisiin, moraalisiin ja poliittisiin kysymyksiin; piilossa kyvyttömyys sitoutua mihinkään Rakkaus ja seksuaalisuus: esillä estottomuus ja viettelevyys; piilossa kyvyttömyys vastavuoroisuuteen, riippuvuuteen ja rakkauteen Kognitiivinen toiminta: itsekeskeinen realiteetin tulkinta, mikä voi johtaa muistikatkoksiin ja oppimisvaikeuksiin
34 Mistä se hyvä itsetunto syntyikään Tunteesta, että oma ruumis on hyvä ja rakastamisen arvoinen Siitä, että on hyvä juuri sellaisena, ilman mitään suorituksia Kokemuksesta, että on hyväksytty epäonnistuneena, surkeana ja vihaisena Saavutuksiin nähden järkevästä kiitoksesta ja kannustuksesta
35 Miten tukea hyvän itsetunnon kehittymistä Minimoi häpeän kokemukset elämä tuo niitä tullessaan, mutta lasta/nuorta ei pidä koskaan kasvattaa nolaamalla tai nöyryyttämällä Lohduta itsensä noloksi tuntevaa lasta Toimi kiusanteon ehkäisemisen puolesta Vietä riittävästi aikaa lapsen/nuoren kanssa jotta tiedät, mitä hänen päässään liikkuu ja mistä hän mahdollisesti on huolissaan
Esitelmä Educa-messuilla 24.1.2015 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto
Esitelmä Educa-messuilla 24.1.2015 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto Terve itsetunto Terveelle itsetunnolle tunnusomaista on, että se a) vaihtelee alueelta
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvän itsetunnon kehitys. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto
Lapsen ja nuoren hyvän itsetunnon kehitys Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto Itsetunto ja narsismi Kyse on oikeastaan samasta asiasta: ihmisellä voi olla
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
Lisätiedot14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä
14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotVanhempainilta koulukiusaamisesta
Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.
LisätiedotKoulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti
Koulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Lapsi tarvitsee erilaisia asioita eri ikäkausina Koulualokkaiden valmiudet vaihtelevat suuresti:
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotNÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ
NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ MITÄ NÄET KUVASSA KUN MIETIT PÄIVÄN TEEMAA? KIUSAAMISEN KOKEMUKSIA NUORILTA MUT ON JÄTETTY YKSIN MUA ON LYÖTY NAAMAAN MUSTA ON SANOTTU PAHOJA
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotKiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM
Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme
LisätiedotRiitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen
Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotVauvaikä. Toinen kolmannes kehonosat syntyneet,
raskausaika Ensimmäinen kolmannes kehonosat muodostuvat äidin voimakkain raskauspahoinvointi ALKIO SIKIÖ Vauvaikä Toinen kolmannes kehonosat syntyneet, mutta kehittyvät vielä Viimeinen kolmannes aivojen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotSEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
Lisätiedot(Työ)hyvinvoinnin perusteet
(Työ)hyvinvoinnin perusteet Kuuntelu Luottamus episteeminen Mentalisaatio EI tiedä puolesta Vuorovaikutus hyväksyvä, luottavainen, todellisuusperustainen Kertomus Työhyvinvointi Päätökset herättävät tunteita
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotMitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto
Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto Kasvattajan tehtävä Auttaa lasta tunteiden säätelyssä Mentalisoida lapsen ajatuksia,
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotMiten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?
Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat
LisätiedotMurrosikäisen kehitys
Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotKAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo
KAVERITAITOJA Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen KIITOS Folkhälsanin Mobbningsteametporukalle sekä Espoon Finnoon, Paraisten Fyrklövernin ja Hyvinkään Kenttäkadun päiväkodeille. Harjoituskirja
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotKiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry
Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry Adop1o: tutkimusten kertomaa Adop1o on hyvää lastensuojelua Lapsen aineelliset
LisätiedotKasvata kannustaen. Kaisa Lumijärvi. Psykologi, psykoterapeutti, projektipäällikkö. perheaikaa.fi 30.5.2014
Kasvata kannustaen Kaisa Lumijärvi Psykologi, psykoterapeutti, projektipäällikkö perheaikaa.fi 30.5.2014 Luennon sisällöt 1. Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun 2. Mitä tapahtuu ja miten selviydyn kun
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
Lisätiedot3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
Lisätiedot