Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto

Transkriptio

1 Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto

2 Kasvattajan tehtävä Auttaa lasta tunteiden säätelyssä Mentalisoida lapsen ajatuksia, tunteita ja pyrkimyksiä Hyvä kasvattaja ei tiedä asioita etukäteen lapsen puolesta vaan menee ongelle Jotkut asiat kuuluvat välttämättä vanhemmille Monissa asiaissa voi tehdä parhaansa Sitten on niitä asioita, joille ei voi mitään

3 Varhainen vuorovaikutus Reflektio, virittäytyminen empatiakyky Turvallinen kiintymyssuhde: perustuu oikeaan tietoon ja oikeaan tunteeseen Turvallinen kiintymyssuhde on elämän valttikortti Varhainen vuorovaikutus on yhteydessä keskushermoston kehitykseen

4 Vastasyntynyt vauva Kuulee hyvin; kuuloaisti toimii jo kohdussa Näkee lähelle hyvin, kauas huonosti Haistaa ja maistaa; erottaa jo muutaman päivän iässä oman äidin maidon On alusta asti aktiivisesti suuntautunut toisiin ihmisiin Rakentaa strategioita, jotka suojaavat vaaroilta

5 Vastasyntyneen keskushermosto Syntyessä aivot painavat alle puoli kiloa Vuoden ikäisen lapsen aivot painavat jo kilon Keskushermosto kehittyy huimaavaa vauhtia: synapseja syntyy ja häviää tuhansia sekunnissa Riittävän hyvä vuorovaikutus on keskushermoston häiriöttömän kehityksen edellytys

6 Millaista on riittävän hyvä vuorovaikutus? Sensitiivistä lapselta tuleville viesteille Tukee lasta löytämään sopivan arjen rytmin: uni/valve; nälkä/kylläisyys jne. Tasoittaa normaalielämään kuuluvia stressihuippuja kyllin nopeasti Heijastaa lapseen päin myönteisiä jopa hurmaantuneita tunnelmia Virittäytyy lapsen tarpeisiin

7 Leikin ja luovuuden merkitys Leikin siemen on olemassa lapsessa, mutta se on herätettävä vuorovaikutuksessa Kaikki alkaa ns. siirtymäobjektista, joka avaa symbolien maailman Leikin, luovuuden ja taiteen maailmassa mikään ei koskaan kuole eikä mene rikki Rikas ja monipuolinen mielikuvamaailma on tehokas väkivaltaisen käytöksen este Taide on aivojen megavitamiini ja tekee elämästä elämisen arvoista

8 Vuorovaikutus ja aivot Sanallinen, tietoinen ja sarjallinen tiedonkäsittely tapahtuu vasemmassa aivopuoliskossa Tiedostamaton, ei-kielellinen ja emotionaalinen tiedonkäsittely tapahtuu pääosin oikeassa aivopuoliskossa Vauvan ja hoivaajan oikeat aivopuoliskot keskustelevat keskenään Ns. orbitofrontaalinen aivokuori (keskushermoston toimitusjohtaja ) kehittyy vuorovaikutuksessa

9 Orbito-frontal cortex

10 Kiintymyssuhde (attachment) voimakas, spesifinen tunneside lapsen ja hoivaajan välillä sukua eläinten leimautumiselle välttämätön mutta ei riittävä henkiin jäämisen edellytys kiintymyssuhdemallit muodostuvat 12 ensimmäisen kuukauden aikana

11 Leikki-ikä Äitiriippuvuudesta irtautuminen Uhma, valtataistelu, ambivalenssi miten rajat asetetaan, kuka on pomo Sukupuoli-identiteetin kehitys: miten tukea tytön feminiinisyyttä ja pojan maskuliinisuutta ja välttää samalla stereotypioita

12 Oidipaali-ikä Vanhempien parisuhteen erikoislaatu valkenee lapselle: syntyy sukupolvien välinen raja, rajojen raja Perheromanssi Luovuuden, satujen, roolileikkien aikaa (lapsi teleskopoi tulevaisuuden nykyhetkeen )

13 Latenssi-ikä (ikävuodet 7-12) Koti on turvallinen perusta, josta käsin lapsi tutkii maailmaa Samaa sukupuolta oleva vanhempi ja muut aikuiset ovat erikoisasemassa Toverisuhteista tulee entistä tärkeämpiä Lapsi alkaa harrastaa vakavissaan Nykyajan riskit: netti ja väkivaltaiset pelit

14 Peleistä, netistä ja pornostakin Yhä useamman alakoululaisen (varsinkin pojan) elämä pyörii pelien ja netin ympärillä On olemassa kiistaton riippuvuuden syntymisen riski Suuri osa pikkupojista pelaa K18-pelejä Monet osaavat mennä sivustoille incognito niin että sivuhistoriaan ei jää jälkiä Osa netin aineistosta on lapsille traumaattista Vanhemmat palkitsevat ja rankaisevat pelien avulla On suositeltavaa pitää taukoja pelaamisessa yhteistyö koulun kanssa auttaa!

15 Nuoruusikä Säännöistä ja sanelupolitiikasta neuvotteluun ja sopimuksiin Aikuisten tuki, välittäminen ja rajat ovat edelleen tärkeitä Ylilyöntien jarruttaminen, jotta nuori säästyisi kolhuilta

16 Puberteetti Tytöt tulevat poikia aikaisemmin murrosikään Tyttöjen puberteetti alkaa 8-13 vuoden iässä tavallisesti rintojen kehittymisellä Poikien puberteetti alkaa 9,5-14,5 vuoden iässä kivesten suurenemisella Hormonivaikutukset alkavat 1-2 vuotta ennen näkyvien muutosten ilmaantumista

17 NUORUUSIÄN KOLME VAIHETTA Varhaisnuoruus: vuotiaat - omaan ruumiiseen liittyvä hämmennys; itsekeskeisyys; mielialojen ailahtelut Varsinainen nuoruus: vuotiaat - seksuaalisuuden heijastuminen ihmissuhteisiin; seurustelun alkaminen Jälkinuoruus: vuotiaat - tasoittumisen aikaa

18 Nuoruusiän psyykkinen tehtävä Nuoruusiän tehtävät: integroida siihenastinen psyykkinen kehitys muuttuneeseen ruumiiseen ja kuohuvaan seksuaalisuuteen Irtautua kodin riippuvuussuhteista Tehtävä ei juuri koskaan suju kitkatta, mutta jos se osoittautuu ylivoimaiseksi, kehityslinja murtuu ( developmental breakdown ) psyykkinen oireilu

19 ONKO KAPINOINTI VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TERVEELLE KEHITYKSELLE? Ajatus siitä, että nuori ei voi irrottautua ja itsenäistyä vanhemmistaan ilman rajua kapinaa on peräisin muutamilta psykoanalyytikoilta (Anna Freud, Peter Blos) Nykyisin katsotaan, että rajut irtiotot ovat seurausta kiintymyssuhteen turvattomuudesta, eli ne ovat pikemminkin merkki siitä, että kaikki ei ole hyvin Lapsuudessa turvallisesti kiintynyt nuori purjehtii nuoruusiän halki melko rauhallisesti (paino sanalla melko )

20 Kun kaikki on sairaan noloa Nuori on samanlaisessa tilanteessa kuin uhmaikäinen eli hän ailahtelee kahden kehitysvaiheen välillä Varhaisnuori ei enää tyydy vanhemmilta saatuun palautteeseen vaan sitä on saatava ikätovereilta Tästä seuraa suuri haavoittuvuus kaikelle arvostelulle paine olla samanlainen kuin toiset, harrastaa muiden hyväksymiä asioita, käyttää samanlaisia vaatteita kuin toisetkin Nuori häpeää vanhempiaan, perheen autoa, kotia, vanhempien ammatteja ym. koska on itse kaikesta niin epävarma

21 Varhaisnuoren haavoittuvuus Varhaisnuori on kaikesta epävarma, mutta ennen kaikkea seksuaalisesta kehityksestään Hän seuraa ikätovereita, mittailee ja vertailee Iho, paino, pituus, luomet, näppylät, pahanhajuinen hengitys, jalkahiki kiusaavat Pojat kantavat huolta kehittymättömistä genitaaleista, ahtaasta esinahkasta, erektiossa vinosta peniksestä Tytöt kantavat huolta erisuuruisista rinnoista, liian pienistä tai suurista rinnoista, takamuksesta, läskeistä Kun kehitys etenee eikä mitään dramaattista takapakkia tule, nuori rauhoittuu ja huomion keskipiste siirtyy vähitellen oman navan ympäriltä kauemmaksi

22 Vanhemmuuden kriisi? Lapsemme elävät eri kulttuurissa kuin me itse omassa lapsuudessamme Kasvukeskuksiin muutto verkostot hajoavat ja perheet ovat yksin Perheet hajoavat ja isät katoavat Kasvatuskulttuurin muutos liian kireästä liian sallivaksi

23 Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun 1. Riittävän hyvää varhaista vuorovaikutusta Mitä se on? Lapsen ehdoilla elämistä mitä pienempi lapsi, sitä ehdottomammin suorat yhteydet keskushermoston kehitykseen. Avainsanat: reflektiivinen kyky, virittäytyminen, stressin torjunta, leikki

24 Mitä lapsi tarvitsee II 2. Äidin ja isän Äidin tarpeellisuus on itsestään selvää mutta miten on isän laita? Paljon puhetta isän merkityksestä, pehmoisyydestä ym. mutta keinohedelmöityskeskustelun aikana isä lakkasi olemasta tärkeä Täysin kiistaton tutkimusnäyttö hyvän isäsuhteen merkityksestä lapsen emotionaaliselle ja tiedolliselle kehitykselle

25 Mitä lapsi tarvitsee III 3. Turvallisuuden kokemuksen Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi a) elää ennakoitavassa maailmassa b) voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa myös raivon, pettymyksen ym. c) voi luottaa siihen, että aikuinen auttaa häntä selviämään tunnekuohustaan hylkäämättä lasta tai tulemalla niin vihaiseksi, että ainoastaan lisää lapsen kokemaa ahdinkoa

26 Mitä lapsi tarvitsee IV 4. Rutiineja ja säännönmukaisuutta Järventien (1999) mukaan 362 alakoululaisen ravinnon saannissa, hygieniassa ja yöunen määrässä oli suuria puutteita. Viidennes lapsista valvoi viikon aikana > 3 iltana myöhempään kuin klo 23:een Rutiinit ruokailut, nukkumaanmenoajat jne. luovat elämään ennakoitavan rytmin, mikä säästää voimavaroja

27 Mitä lapsi tarvitsee V 5. Rajoja Rajan pehmomääritelmä: rajojen asettaminen lapselle on yritys suojella häntä pulaan joutumiselta Ei -alue on aluksi suuri siksi, että pienen lapsen valmiudet ovat vähäiset, mutta se kasvaa iän myötä. Hyvät tavat ovat sellaisten strategioiden joukko, jotka antavat välineitä selviytymään erilaisissa tilanteissa

28 Mitä lapsi tarvitsee VI 6. Ikätovereita Jo vauvaiässä lapsi ottaa eri tavalla kontaktia vauvoihin kuin aikuisiin ja osoittaa kiinnostusta Leikki-iästä latenssiin ja nuoruusikään mentäessä toveriseuran merkitys vain kasvaa Ikätoverit ovat välttämättömiä lapsen sosiaalistumiselle, ryhmässä olemisen taidoille, itsetunnolle ja sukupuoli-identiteetille Tyhmyyskin voi tiivistyä joukossa, ja lapsi saattaa tehdä asioita, joita ei ikinä tekisi yksinään

29 Mitä lapsi tarvitsee VII 7. Suvun ja juuret Identiteetin muodostumiselle on tärkeä tietää, mistä on tullut, keitä omat vanhemmat, isovanhemmat ym. Ovat, ja millaiset heidän vaiheensa ovat olleet Monet nykyajan lapset tietävät em. asioista hämmästyttävän vähän historiattomuus, kelluminen ei-missään Isovanhempien ja heidän kertomustensa merkitys; valokuvat, sukukokoukset ja juhlat; myös negatiiviset tarinat

30 Mitä lapsi tarvitsee VIII 8. Tunteen, että tuottaa vanhemmilleen ja muille läheisille iloa juuri sellaisena kuin on Hyvä itsetunto pohjautuu siihen, että on kokenut olevansa varauksetta rakastettu ilman mitään suorituksia.

31 Mitä lapsi tarvitsee IX 9. Paljon rakkautta Rakkaus lapseen on sitä, että antaisi vaikka henkensä lapsen puolesta, mutta myös sitä, että osaa ja uskaltaa päästää hänestä otteensa. Lasten on voitava tuntea olevansa äidin ja isän ikiomia ja kuuluvansa heille. Vasta sitten on mahdollista irrottautua ja itsenäistyä.