Säännösmuutokset Muutoksia ja muita nostoja

Transkriptio

1 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset Muutoksia ja muita nostoja Päivitetty: Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

2 Säännösmuutokset Suomen rakentamismääräyskokoelman asetukset ja ohjeet sekä osittain myös maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuvat. Säännösmuutosten tarve Rakentamismääräyskokoelman uudistus johtuu maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta 958/2012, jonka siirtymäsäännöksen mukaisesti vanhoja uudistamattomia 13.3 :n nojalla annettuja Suomen rakentamismääräyskokoelman osia ei voi enää soveltaa jälkeen. Samalla loppuu MRL 13.3 :ssä esitetyn korjausrakentamisen soveltamissäännön siirtymäaika. Korjausrakentamista koskevat soveltamissäännöt esitetään uusissa asetuksissa. Myös vanhat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuvat. Säännösmuutosten siirtymäaika Annetuissa ja lausuttavina olleissa asetusluonnoksissa esitetyn siirtymäsäännöksen mukaan rakennuslupahakemukseen sovelletaan rakennusluvan jättöpäivänä voimassa olevia asetuksia.

3 Rakentamismääräyskokoelman ja ympäristöministeriön ohjeiden rakenne Uudistuksen yhteydessä on uusittu myös Suomen rakentamismääräyskokoelman rakenne Vanhasta kirjainjaottelusta A, B, C,... on luovuttu, uusi jaottelu pääosin MRL 117 alapykälien mukainen RakMK:sta löytyvillä perustelumuistioilla merkitys asetusten tulkinnassa Asetukset annetaan erikseen Ympäristöministeriön ohjeissa erotellaan selkeästi mikä osa on säännöstä ja mikä ohjetta:

4 Säännös- ja käytäntömuutokset Uusiutuvat säännöksiä ja käytäntöjä Linkki laajempaan listaukseen: Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2018 alusta voimaan tulevat säädökset 1. MRL muutos 812/2017 (voimassa lähtien) 2. Asetus asuin-, majoitus-, ja työtiloista 3. Esteettömyysasetus 4. Käyttöturvallisuusasetus 5. Kosteusasetus 6. Meluasetus 7. Paloasetus 8. Savupiippuasetus 9. Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen 10.Energiatehokkuussäännökset 11.Kvv asetus 12.Iv -asetus 13. Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma (uusi toptenkäytäntö, voimassa lähtien)

5 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset MRL:n muutos 812/2017 (annettu ja voimassa lähtien) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

6 MRL:n muutos 812/2017 Voimassa lähtien Laajennukseen ja kerrosalaan laskettavaan tilan lisäämiseen sovellettavat säännökset Rakennukseen tehtävään laajennukseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sovelletaan, mitä uuden rakennuksen rakentamisesta säädetään, ellei 117 a 117 g :ssä tarkoitetuista olennaisista teknisistä vaatimuksista muuta johdu. HAETTAVA ja perusteltava VÄHÄINEN POIKKEAMINEN RAKENNUSLUVAN YHTEYDESSÄ, jos rakennetaan esim. uusi välipohja, mutta ei samalla paranneta esim. ko. tilan julkisivurakenteita uudisrakentamista koskevat säännökset täyttäväksi. VÄHÄISEN POIKKEAMISEN TARVE: Perustelumuistio: Laajennusosan kaikkien taloteknisten järjestelmien, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon osalta, olisi mahdollista tukeutua vanhaan järjestelmään, jolloin tulisi harkittavaksi poikkeaminen uutta rakennusta koskevista teknisistä vaatimuksista. Rakennusvalvontaviranomaisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 175 :n mukainen mahdollisuus myöntää vähäisiä poikkeuksia. Nyt kysymyksessä olevissa tapauksissa poikkeaminen voitaisiin tulkita vähäiseksi ja rakennusluvan yhteydessä toteutettavaksi eikä erillistä poikkeamispäätöstä edellytettäisi. Jos esimerkiksi lämmöneristetyn vaipan sisällä olevaan kaksi kerrosta korkeaan tilaan rakennettaisiin uusi välipohja, uutta rakennusta koskevat vaatimukset koskisivat välipohjan rakenteita, mutta eivät koskisi vaippaa, koska vaippaan ei tulisi muutoksia. 6

7 MRL:n muutos 812/2017 Voimassa lähtien Uudet pykälät 117 j Asuin-, majoitus- ja työtilat Asuin-, majoitus- ja työtilassa on oltava ikkuna luonnonvalon saamiseksi Työtilan ja yhden asuinhuoneistossa olevan asuinhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Työtilan valaistus voidaan työn luonteen niin edellyttäessä järjestää osaksi tai kokonaan keinovalolla Asuin-, majoitus- tai työtiloja sisältävän rakennuksen teknisten ratkaisujen on kustannustehokkuus huomioon ottaen mahdollistettava edellytykset matka-viestinten kuuluvuudelle sisätiloissa, ellei kysymyksessä ole rakennus, jonka sisätilakuuluvuutta on vaimennettava. 117 k Kokoontumistilat Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennusluvassa, toimenpideluvassa tai paloturvallisuuden vuoksi erikseen tarvittavassa päätöksessä vahvistettava kokoontumistilassa samanaikaisesti sallittujen henkilöiden enimmäismäärä. Tätä koskeva ilmoitus on kiinnitettävä näkyvälle paikalle kokoontumistilaan. Paloasetus, 5 : --- 4) kokoontumis- ja liiketiloilla tiloja, kuten ravintoloita, myymälöitä, kouluja, päiväkoteja ja muita varhaiskasvatuksen tiloja, liikuntahalleja, näyttelyhalleja, teattereita, kirkkoja, kirjastoja ja päivähoitolaitoksia, jotka yleensä ovat päivä- tai iltakäytössä ja joissa on merkittävästi yleisöä tai asiakkaita; --- 7

8 MRL:n muutos 812/2017 Kerrosalan sallitut ylitykset - VSS - taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai - yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran? - Yli 200 mm väliseinän osuus - Yli 250 mm ulkoseinän osuus Yhtenäiset käytännöt: Yleisiin tiloihin avautuvuus IV-konehuoneen porras Palomieshissi 135 Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella --- Edellä 125 :n 3 ja 5 momentissa tarkoitettuja korjausja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään

9 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA asuin-, majoitus-, ja työtiloista (voimaan ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

10 YmA asuin-, majoitus- ja työtiloista Soveltamisalasta: ---Tämä asetus koskee uuteen rakennukseen tai rakennuksen laajennukseen sijoitettavia tai rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa muodostettavia asuin-, majoitus- ja työtiloja. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tätä asetusta on sovellettava vain, jos alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen kelvoton. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan muutoin tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen. Muutostöiden johdosta asumisolosuhteet eivät saa heikentyä. Perustelumuistio: --- Asuntoihin ja rakennukseen välittömästi liittyvät ulko-oleskelu- ja leikkitilat katsottaisiin myös kuuluviksi asetuksen soveltamisalaan. --- Esteettömyyden osalta sovelletaan rakennusten esteettömyydestä annettua valtioneuvoston asetusta (241/2017). 10

11 YmA asuin-, majoitus- ja työtiloista Asuin- ja majoitustilan ikkunat Asetus: --- Asuin- ja, majoitustilan ikkunan valoaukon on oltava vähintään 1/10 huonealasta. Ikkunan sijoituksen ja muun järjestelyn on varmistettava huoneen valoisuus, näkymä ulos huoneesta sekä huoneen kalustettavuus. Asuinhuoneen ja majoitustilan ikkunan tai sen osan on oltava avattavissa. Avattavuus vaatimuksen myös majoitustiloilla Voiko majoitustilan luonnonvalon järjestää toisen tilan kautta? MRL 117 j ei anna mahdollisuutta. Työtilan ikkunat Asetus: ---Jos työtilassa on oltava ikkuna, valoaukon on oltava vähintään 1/10 työtilan huonealasta.--- Perustelumuistio: --- Työtilan luonnonvalon tarpeesta yleensä säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002). Silloin, kun työtilassa olisi oltava ikkuna, tulisi sen olla alaltaan vähintään kymmenesosa tilan alasta

12 YmA asuin-, majoitus- ja työtiloista Pääikkunan edessä on kuitenkin oltava vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Pientalossa voi mainittu etäisyys tontilla tai rakennuspaikalla olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin, kuitenkin siten, että 45 asteen valokulma huoneen lattiatasoon nähden täyttyy. --- Asuin- ja majoitustilan lattian on oltava pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Osassa huoneiston asuinhuoneista lattia voi kuitenkin sijaita enintään metrin maanpinnan alapuolella. --- Asuinhuoneiston huoneistoalan on oltava vähintään 20 neliömetriä. Opiskelija-asunnon ala voi kuitenkin olla vähintään 16 neliömetriä, jos yhteisissä tiloissa on samassa rakennuksessa riittävät oleskelu- tai muiden toimintojen tilat. Luoteeseen ja koilliseen avautuvuus; Lausuntokierroksen asetusluonnoksessa kielletty, lopullisesta asetuksesta ehdottomuus poistettu ja muuttunut ei toivotuksi. Perustelumuistio: ---ainoastaan luoteen ja koillisen väliseen pohjoisen suuntaan avautuvaa huoneistoa ei pidettäisi toivottavana, ellei häiriötekijöistä tai vaihtoehtoisista avarista ikkunanäkymistä tai asemakaavasta muuta aiheudu. Ilmansuuntien harkitsemiseen vaikuttava häiriötekijä saattaisi olla esimerkiksi vilkasliikenteinen tie tai huomattavan korkea varjostava rakennus. Kaunis näköala ja maisema taas voisivat olla pohjoisen 12 puolelle suuntaamista puoltavia tekijöitä. ---

13 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset VnA rakennuksen esteettömyydestä (voimaan ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

14 VnA rakennuksen esteettömyydestä Tulee voimaan (annettu ) Soveltamisalasta Luvanvaraiseen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja asuinrakennuksen rakentamiseen. Pientalon rakentamiseen sovelletaan 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä 3 Rakennuksen sisäänkäynti 4 Ovet Perustelumuistio: --- Pientaloja ovat muun muassa omakoti- ja paritalot sekä kaupunkipientalot eli niin sanotut townhouset sekä rivitalot Varasto- ja tuotantorakennuksen soveltamisalaa myös rajoitettu Korjaus- ja muutostöissä, laajentamisessa, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisessä ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksessa tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Ei sovelleta korjaus- ja muutostöiden yhteydessä Asuinkerrostalon asuntoihin (sovelletaan vain yleisiin tiloihin) Pientaloihin 14

15 VnA rakennuksen esteettömyydestä Tulee voimaan (annettu ) Poimintoja Ulko-oven ovileveys paloasetuksen mukaan Ulkopuolinen kulkuväylävaatimus ei koske pientaloja (rivitaloja lukuun ottamatta), jos toteutus mahdotonta. Ovisäännöt: 850 mm sisäinen kulkuväylä ja 800 mm asuinhuone, wc-, pesutila-, parveke/terassi. Ovisääntö ei koske enää saunaa, mutta koskee parveketta ja terassia. Ovivaatimukset koskevat pientalossa vain sisääntulokerrosta. Kynnys 20 mm. => mattovara ulko-oven edessä/toptentulkinta? Ulkotilaan johtavan oven ulkopuolinen tasoerosääntö, huomioitava mm. oven helmassa ja ulkotilan kaiteessa; Parvekekaiteen korkeudessa on huomioitava mahdollisuus asentaa lattian korotusrakenteet kynnyskorkeuden tasoon. => Kaidekorkeus mitoitettava kynnyksen mukaan. 15

16 VnA rakennuksen esteettömyydestä Tulee voimaan (annettu ) Hissivaatimus kaksikerroksisen asunnon molemmille tasoille. Lievennys opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilojen osalla (5 % asunnoissa täytettävä) Pyörähdysympyrä (wc- ja pesutila) 1300 mm asuinrakennuksessa yleensä 1500 mm Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetussa asunnossa 16

17 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta (voimaan ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

18 YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta Soveltamisalasta: ---Tämä asetus koskee uutta rakennusta, rakennuksen laajennusta ja rakennuksen kerrosalaa lisäävää tilaa sekä rakennuspaikan välitöntä ympäristöä. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tätä asetusta on sovellettava, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden tai terveydellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan muutoin tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen. Muutokset eivät saa heikentää käyttöturvallisuutta. Tätä asetusta on sovellettava rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi

19 YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta Nousu- ja etenemävaatimukset nostettu asetukseen Kiertävän portaan mitoitusta koskeva momentti poistettu lopullisesta asetuksesta. Perustelumuistiossa maininta: ---Kiertävässä portaassa etenemän sisäreunan pienin etenemä on turvallisuuden kannalta merkittävä mitta. --- Ullakot ja parvet: Asetus: ---Yksinomaan varatienä käytettävän ja asunnossa tai majoitustilassa muihin kuin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavan portaan nousu voi olla enintään 220 millimetriä ja etenemän on oltava vähintään 220 millimetriä. --- Perustelumuistio: ---Muut kuin asumista palvelevat välttämättömät tilat olisivat ullakolla tai parvella, jotka eivät täyttäisi kerroksen tunnusmerkkejä, tai kellarissa. Tällainen porras voisi olla niin kapea, että siinä kulkija yltää käsijohteeseen molemmin puolin. Tällainen porras ei voisi olla varsinaisten asuintilojen uloskäytävään johtavalla kulkureitillä

20 YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0,85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja välttämättömät jalkalistat. Kuutio-/palikkasäännöissä selkeytystä 30 mm, 50 mm ja 100 mm kuutiot 10 mm vaakarakosääntö Kaiteen korkeus H = 1 m, kun putoamiskorkeus enintään 6 metriä tai yhden asunnon parveke H = 1,2 m, kun putoamiskorkeus yli 6 metriä H = 0,9 m, asunnon sisätiloissa, kun putoamiskorkeus alle 3 metriä Kaiteen sijasta voidaan käyttää muuta järjestelyä, jolla putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään yhden metrin. 20

21 YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta Portaassa ja luiskassa on oltava käsijohde koko pituudella ja molemmilla puolilla syöksyä. Tarvittaessa on oltava kaksi käsijohdetta päällekkäin lasten ja pyörätuolilla liikkuvien huomioon ottamiseksi. Käsijohteesta on saatava tukeva ote. Käsijohteen ja sen päätteen on oltava turvallinen ja sen on jatkuttava syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Johteen on jatkuttava yhtenäisenä välitasanteella. Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohteen on jatkuttava vähintään 300 millimetriä syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi ja kokoontumistilojen yli 2,4 metrin levyisissä portaissa tai luiskissa käsijohteen on sijoituttava myös jakamaan väylä enintään mainitun mitan levyisiin osiin. --- Perustelumuistio: --- Seremoniallisiksi tarkoitetuissa leveissä portaissa jakoa ei tarvita, jos vastaava tasa-arvoinen kulku käsijohtein varustetussa portaassa on olemassa

22 YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta Lasirakenteet ja Ikkunat Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista. Odottavat lopullista ohjetta/tulkintaa: Jos alareuna alle 700 mm, turvalasi, Ohjeesta poistettu mahdollisuus korvata turvalasi 6 mm:n tasolasilla? Ikkunat keskusteltavana: saman puitteen molemmat lasit karkaistua tai sisin lasi laminoitua putoamiskorkeudesta riippumatta (jos alareuna alle 700 mm)? Keskusteltavana: Aukipitorajoittimet ja varatieikkunat Lumiestevaatimukset => Toptenrava?: kaikille lappeille, ellei erillistä suunnitelmaa leikkimisen ja kulun estämiseksi? Kinostumisvaatimus? Sisäänkäynnin on lisäksi oltava suojattu kinostumiselta katoksella. Ajoväylä ja leikkialue Tontin ja rakennuspaikan ajoväylä ja pysäköintialue on erotettava jalankulku-, leikki-, ja oleskelualueesta. Ajoväylä ei saa kulkea ristiin leikkialueelle johtavan kulkutien kanssa. Jos risteämistä ei voida välttää, risteyspaikat on merkittävä rakenteellisin ratkaisuin. Huoltomahdollisuudet IV-konehuoneisiin pääsy, toptentulkinta ja ohjeen tulkinta => kiinteä porras? 22

23 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (voimaan ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

24 YmA rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Soveltamisalasta: ---Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen ei tarvitse tehdä muutoksia, jos rakennus on kosteusteknisesti toimiva. Korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa kosteusteknisesti toiminut rakenne, jonka tekninen käyttöikä on loppunut tai joka on kosteustekniseltä toiminnaltaan vaurioitunut, voidaan korjata rakennusaikaista rakentamistapaa noudattaen. Jos rakenteessa ei ole kosteustekniseltä toimivuudeltaan muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä, on korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa ensisijaisesti noudatettava alkuperäisen rakenteen toimintatapaa. Korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa voidaan noudattaa tätä asetusta, jos tarkoituksena on parantaa rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta. Jos rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle, on korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa noudatettava tätä asetusta

25 YmA rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Voimaan Kosteudenhallintaselvitys, kosteudenhallintakoordinaattori ja kosteudenhallintasuunnitelma 12 Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. --- Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. Asetuksessa ei rajausta, mitä hankkeita koskee Laadittava kaikkien rakennushankkeiden yhteydessä Tulkinta: Vähäisissä toimenpiteissä harkinnanvaraa? 13 Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen

26 YmA rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Voimaan Tarkastusasiakirjamenettelyn mukaiselle rakennusvaiheen vastuuhenkilölle vastuita 14 Rakennustuotteiden ja -osien suojaus Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana. 15 Rakenteiden kuivuminen ja kuivatus Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten. 26

27 YmA rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Voimaan Kaksi numeroarvoa: 18, Maanvastaisen alapohjan lattian yläpinnan on oltava vähintään 0,3 metriä rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella lukuun ottamatta osittain tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevien tilojen lattioita. Jos lattian yläpinta on erityisestä syystä viereiseen maanpintaan verrattuna alempana kuin 0,3 metriä maanpinnan yläpuolella, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen. 20 : ---Uuden rakennuksen ryömintätilan korkeuden on oltava keskimäärin vähintään 0,8 metriä. --- Ryömintätilan korkeusvaatimuksesta velvoittava (vanhassa C2:ssa ohjeena) 27

28 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA rakennuksen ääniympäristöstä (voimaan ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

29 YmA rakennuksen ääniympäristöstä Soveltamisalasta: ---Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja valvonnassa Rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- tai muutostyössä heikentää. Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta ja ääniolosuhteet sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa

30 YmA rakennuksen ääniympäristöstä Asuntoja, majoitus- ja potilashuoneet ulkovaipan ääneneristysvaatimus Ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä ja impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun keskiäänitaso ei ylitä nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä. Minimivaatimus 30 db Ääneneristykseen kiinnitettävä huomiota vaikkei olisi varsinaista melualuetta. Kevyet julkisivurakenteet. Ääniloukkujen tarve, jos kevyt yläpohjarakenne. Ääneneristysselvityksen tarve. Parvekkeet ja viherhuoneet Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello desibeliä ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä. Lasitetun parvekkeen ääneneristyksen mitoitusohje: YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 6 / 2016 Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyys liikennemelualueilla /10024/79082/OH_6_2016.pdf?sequence=1 Opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- ja toimistotiloille ei ole annettu lukuarvoja (sovellettaneen valtioneuvoston päätöstä ohjearvoista) 30

31 YmA rakennuksen ääniympäristöstä Huom: Asuinhuoneiden välinen ääneneristävyys ja rakennetyypit Asuinhuoneistojen väliseen ääneneristävyyteen vaikuttavat väliseinän lisäksi myös muiden liittyvien rakenneosien rakenteet, kuten julkisivu ja välipohjarakenne. ks. pkskortti. Mikäli rakennetyypeissä poiketaan nykyisistä suosituksista, jotka löytyvät elementtisuunnittelu.fi sivustolta. edellytetään lupakäsittelyvaiheessa ääniteknisen asiantuntijan lausuntoa. Huomaa sisäkuoren minimipaksuus 150 mm eristerapatussa tai kuorimuuratussa seinässä asuinhuoneistojen väliseinän kohdalla. Huomaa myös, että korjausrakentamisessa vaikutus asuinhuoneiden väliseen eristävyyteen voi olla merkittävä, mikäli ulkokuori poistetaan. Asuntojen sekä majoitus- ja potilashuoneiden ilmaääneneristys Ilmaääneneristysluku R w vaihtuu äänitasoeroluvuksi D nt,w (db) => Uusi asetus poistaa elementtisuunnittelu.fi sivuston suositusrakenteisiin liittyvän 60 m3:n rajoituksen, joka on vielä mm. nykyisessä pkskortissa. 31

32 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA rakennusten paloturvallisuudesta (voimaan ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

33 YmA rakennusten paloturvallisuudesta Soveltamisalasta: ---Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen

34 YmA rakennusten paloturvallisuudesta Voimaan Lukuisia muutoksia, mm. P2 asuin-, majoitus, työpaikkarak-, hoitolaitos; 8 krs, 28 m (Puurakentamisen säännöt opiskeltava rakennushankkeiden yhteydessä) P3 paloluokan kerrostalo ei enää mahdollinen (2-kerroksinen luhtitalo jatkossa P2 paloluokkaa) => Vaikutus mm. ristikkorakenteeseen (R30 vaatimus) P2 paloluokan kaupunkipientalolle omat vaatimustasot: 4 krs, 14 m P1 (R45, A2) tai P2 (R45, täytteet A2-s1,d0) Uloskäytävä 1200 mm Lasitettujen parvekkeiden osastointivaatimus Eristeiden käytön periaatteet tarkennettu (opiskeltava hankkeiden yhteydessä) Ja muita lukuisia yksityiskohtia Sammutuslaitteisto-ja paloilmoitinlievennykset taulukkomitoituksena mm. P3 paloluokan rakennuksen sallittu kerrosala sallittu palo-osaston koko henkilömäärä Kantavien rakenteiden luokka Osastoivien rakenteiden luokkavaatimukset Kulkureitin pituus uloskäytävään 34

35 YmA rakennusten paloturvallisuudesta Voimaan Korkeusrajoja P1 paloluokka; taulukkomitoituksessa ei enää kerroslukurajoja. Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta vaikuttaa: (kerroslukurajat poistuneet myös näistä): Uloskäytävien lukumäärä ja uloskäytävien tyyppi (33 ) Kiinteän sammutusvesiputkiston rakentamisvelvoite (43 ) Palomieshissin rakentamisvelvoite (41 ) Kellarikerroksen lattian etäisyys rakennuksen sisäänkäyntitasosta vaikuttaa (jos yli 14 m): Osastoivassa seinässä olevaa aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysvaatimus maanalaisissa tiloissa (ovi, ikkuna, luukku) (17 ) Uloskäytävät Sisäänkäyntitason ja ylimmän kerroksen lattiatason määritys, topten-tulkinta? Uloskäytävän leveyden on oltava vähintään 1200 millimetriä ja uloskäytävän korkeuden on oltava vähintään millimetriä. Edellä mainitusta poiketen, kuitenkin: 1) poistumisalueella, jonka henkilömäärä on enintään 60, voi toinen uloskäytävä olla vähintään 900 millimetrin levyinen; 2) enintään kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa voi olla yksi vähintään 900 millimetrin levyinen uloskäytävä;--- Perustelumuistio: Mikäli uloskäytävässä on kulkusuunnassa ovia, voi oviaukon tai rinnakkain olevien oviaukkojen yhteenlaskettu vapaa leveys olla välttämättömien karmien yhteenlasketun leveyden verran uloskäytävän vähimmäisleveyttä kapeampi. Ovien on avauduttava poistumissuuntaan jos kyseessä on asunnon kerrostaso-ovi tai oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli

36 YmA rakennusten paloturvallisuudesta P1 paloluokka; taulukkomitoituksessa ei enää kerroslukurajoja. Korkeuden määritys entistäkin tärkeämmässä asemassa Rakennuksen korkeus (ja osittain kerrosluku) vaikuttaa ja P2 -paloluokan rakennusten käyttötarkoitusta ja kokoa koskeviin rajoituksiin (8 ). 2. Yli 2 -kerroksisen rakennuksen kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimuksiin P1- ja P2 - luokan rakennuksissa (palonkestoluokka ja tarvikkeiden luokka) (12 ). 3. Oletettuun palokehitykseen perustuvaan kantavien rakenteiden mitoitukseen (13 ) 4. Kerrososastointiin (14 ) 5. Palo-osaston kokorajoituksiin (kerroslukurajat) (15 ) 6. Avoimen autosuojan enimmäisalan laskentaan pintaalaosastointia tulkittaessa (kerroslukuraja 5 krs.) (15 ) 7. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin (16 ) 8. Asuinhuoneistojen kerrostaso-ovien suljinvaatimuksiin (17 ) 9. Parvekkeiden osastointivaatimukseen (kerroslukuraja 2 krs.) (21 ) 10.Enintään 2 -kerroksisten rakennusten palkkien ja pilareiden pintakerrosvaatimukseen (kerroslukuraja 2 krs) (23 ). 11.Välillisesti sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksiin (23 ). 12.Sisäpintojen suojaverhousvaatimuksiin (24 ). 13.Ulkoseinissä käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (25 ). 14.Ulkoseinien lämmöneristekerrokselta vaadittaviin katkoihin (25 ). 15.Täyden mittakaavan kokeen käyttämiseen ulkoseinärakenteen toimivuuden osoittamisessa (25 ). 16.Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimuksiin (26 ). 17.Yläpohjassa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (27 ). 18.Palomuurissa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimukseen (30 ). 19.Uloskäytävän mitat (kerroslukuraja 2 krs.) (34 ) 20.Automaattisen sammutuslaitteiston rakentamisvelvoitteeseen (39 ). 21.Pääsy ullakon palo-osastoon ulkokautta (40 ).

37 YmA rakennusten paloturvallisuudesta P1 paloluokka; taulukkomitoituksessa ei enää kerroslukurajoja. Korkeuden määritys entistäkin tärkeämmässä asemassa Ylimmän kerroksen tilat erillinen IV konehuone koppi ei yleensä muodosta kerrosta, eikä lasketa rakennuksen korkeuteen? mikäli myös muita tiloja, lasketaan yleensä kerroslukuun ja huomioidaan rakennuksen korkeudessa? Esim. saunaosasto tai asuntoja TOPTEN tulkinnat mietinnässä: A. Keskikorkeuden H määritys? B. Hp = Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta, määritys? Esimerkki Tarkasta korkeudesta riippuen uuden asetuksen mukaiset vaatimukset voivat olla rajatapauksessa lievemmät. ARK Rakennetekninen kerrosluku E1 Uusi paloasetus K + 9 krs 10 krs K + 9.krs K + 28 m (?) CC3, CC3a R120 (R180) R60 (R120) 37

38 YmA rakennusten paloturvallisuudesta Topten mietinnässä mm. EI30 vaatimuksen osoittaminen kerrostaso-ovissa P3 pientalon osastoinnit ja palomuurit, varastot, ikkunat Porrashuoneen pussinperät P1 ja P2 paloluokan ulkoseinän eristeet Korkeus Poistumiskorkeus Hirsirakenteiset lisäkerrokset ja 24 :n mukaiset suojaverhoukset P1 luokan rakennuksessa? Jne 38

39 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (voimaan ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

40 YmA pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta Voimaan Suunnitteluvaatimus => Erityissuunnitelman laatimisvaatimus lupamääräykseksi (topten käytäntö) Muuratun tai paikalla rakennetun savupiipun suojaetäisyys läpivientien kohdalla mm? YM:n ohje tulossa 40

41 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen ( ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

42 Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Vanhat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuvat Uudistettuja voimaan jääviä asetuksia on yksi Ympäristöministeriön asetus hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen tyyppihyväksynnästä. Muut asetukset kumoutuvat, esim. palo-ovet. Tyyppihyväksyntäpäätösten voimassaolo Ennen myönnetyt tyyppihyväksynnät ovat jatkossakin voimassa kunnes päätöksen voimassaoloaika loppuu. Arvioitava täyttääkö uusiutuvien RakMK:n asetusten vaatimukset. Ennen vuodenvaihdetta myönnetyt tyyppihyväksynnät eivät ole välttämättä linjassa vuodenvaihteessa uusiutuvien RakMK:n asetusten kanssa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän selvitettävä rakennustuotteiden kelpoisuus Rakennusvalvonta voi tarvittaessa edellyttää rakennuspaikkakohtaista kelpoisuuden osoittamista. HUOM: Tyyppihyväksyntä ei ole pakollinen, vaikka rakennustuotteelle olisi voimassa oleva tyyppihyväksyntäasetus. 42

43 Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Vanhat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuvat Vapaaehtoiset sertifikaatit mahdollisia Esimerkiksi VTT on luomassa Tyyppihyväksyntätodistus - menettelytapaa vanhaksi menneiden tyyppihyväksyntäpäätösten tilalle. Arviointiperusteena kumoutunut tyyppihyväksyntäasetus Vapaaehtoinen sertifikaatti, Ei tyyppihyväksynnän statusta. Arvioitava täyttääkö RakMK:n uusien asetusten vaatimukset. 43

44 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Uusi käytäntö Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma ( ) Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

45 Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista Rakenteiden toteutuksen työsuunnitelma Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakenteiden toteutusta varten laaditaan toteutuksen työsuunnitelma ja että työsuunnitelma sisältää riittävät tiedot toteutusta varten. Rakennuksen tai rakenteen mahdollisesta viasta tai vauriosta aiheutuvien seuraamusten ollessa vakavia tai keskisuuria on rakennukselle osana rakenteiden toteutuksen työsuunnitelmaa laadittava toteutuksen laatusuunnitelma, joka sisältää toteuttajan osaamisen ja voimavarojen arvioinnin asetettuihin vaatimuksiin nähden, toteuttajan hankeorganisaation kuvauksen ja sen vastuuhenkilöt, tarkastuksen periaatteet vastuineen sekä suunnitelman laadunvalvonnan toimenpiteistä ja tallenteista. --- TOPTEN rakennusvalvontojen yhtenäinen käytäntö Kantavien rakenteiden toteutuksen laadunhallintaan on nimettävä pätevä asiantuntija, joka a. arvioi kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelman sisällön ja antaa sitä koskevan lausunnon b. valvoo laatusuunnitelman toteutumista sekä kirjaa laatusuunnitelman toteutumista koskevat tarkastusmerkinnät tarkastusasiakirjaan ja tarkastusasiakirjan yhteenvetolomakkeeseen Käytäntö koskee rakennushankkeita, joiden aloituskokous pidetään jälkeen. Menettely korvaa mm. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun rakentamisessa aloitetun paikallavalettujen betonirakenteiden lujuuden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvän menettelyn. Menettely koskee hankkeita, joiden kantavien rakenteiden seuraamusluokka on CC3 (vakavat seuraamukset) tai CC2 (keskisuuret seuraamukset) normaalirakenteisia pientaloja lukuun ottamatta. Pientaloja ovat omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kaupunkipientalot. KATSO LISÄÄ TIEDOTTEESTA ja YHTENÄISESTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ: linkki

46 Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma Laatusuunnitelman perusteita Laatusuunnitelmassa esitettävien laadunvarmistustoimenpiteiden tulee täyttää Eurokoodien toteutusstandardien ja Toteutusstandardeja koskevien Suomen kansallisten valintojen vaatimukset sekä Ympäristöministeriön ohjeiden ja suositusten mukaisen vaatimustason ja Toteutuseritelmässä esitetyt lisävaatimukset. Laatusuunnitelma täydentyy riskianalyysin perusteella poikkeuksellisen vaativissa ja MRL 150 d :n mukaisissa erittäin vaativissa rakennushankkeissa. Toteutusluokka vaikuttaa laadunvarmistustoimenpiteiden tasoon Laatusuunnitelman sisältöä Kaikki kantavan rakenteen toteuttamiseen liittyvät työvaiheet Vaatimustasot (toteutuseritelmästä) Työvaiheiden suorittajien erityiset pätevyysvaatimukset. Työvaiheisiin liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet ja niihin liittyvien tulosten raja-arvot. Toimenpiteet vaatimustason tai raja-arvojen ylittyessä. Työvaiheiden tarkastusten tekijät ja niiden hyväksymisen vastuuhenkilöt (rakennusvaiheen vastuuhenkilö). Laadunvarmistustoimenpiteiden tallenteet. Rakennusvaiheiden vaativuusluokan vaatimukset täyttävät työnjohtajat

47 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset Energiatehokkuussäännökset Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

48 Energiatodistuslainsäädäntöä Eduskunta hyväksynyt Hallituksen esityksen (HE862017) laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta Keskeiset energiatodistusta koskevat säädökset: Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013 (Finlex). Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä 147/2015 (Finlex). Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä 170/2013 ( Finlex). Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 176/2013 (Finlex). Muita energiatodistukseen liittyvä säädöksiä: Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta 51/2013 Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 175/2013 Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijätodistuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 174/

49 Energiatehokkuus voimaan tulevia: MRL:n muutos 1151/2016 (lähes 0-energia) YmA uuden rakennuksen energiatehokkuudesta YmA uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta YmA rakennuksen energiatodistuksesta VnA rakennuksessa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista Tullut voimaan : YmA rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (muutos 2/2017) Perusvaatimus --- Uusi rakennus, joka koostuu katetusta seinällisestä rakenteesta ja jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi, on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi

50 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

51 k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset YmA kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoista Esittäjä Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi