Pientaloteollisuus PTT ry:n lausunto

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi pekka.lukkarinen@ym.fi Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö, diaarinumero YM006:00/2016 Pientaloteollisuus PTT ry:n lausunto Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausuntomme ympäristöministeriön asetukseen ja ohjeeseen rakennusten käyttöturvallisuudesta. Pidämme asetusten ja niitä tukevien ohjeiden esitystapaa erittäin onnistuneena. Asetus ja ohjeet antavat hyvät mahdollisuudet siihen, että määräysten tulkinta yhtenäistyy, kun määräävät säännökset on selkeästi erotettu niitä tukevista ohjeista. Yleiset kommentit Pientaloteollisuuden tärkeimmät kommentit liittyvät portaisiin: 1. Ohjeteksti suhtautuu kielteisesti (vaikka ei suoraan kiellä): o kierreportaisiin, jotka ovat erittäin yleisiä pientaloissa o yksisyöksyisiin suoriin portaisiin, jotka ovat yleisiä pientaloissa (erityisesti kivitaloissa) 2. Asetusluonnoksessa ehdotettu etenemän laskentatapa (400 mm ulkoreunasta) ja vähintään 100 mm:n vaatimus sisäreunan etenemälle lisää kierreportaiden vaatimaa tilaa huomattavasti 3. Asetusluonnoksen mukaan käsijohde vaaditaan molemmille puolille kaikissa luiskissa ja portaissa rakennustyypistä riippumatta lisäksi käsijohteiden on jatkuttava 300 mm syöksyn jälkeen Esitämme, että em. vaatimukset rajattaisiin koskemaan vain julkisia tiloja, liike- ja palvelutiloja sekä vastaavia. Toisin sanoen: esitämme, että asuinrakennukset rajattaisiin em. vaatimusten ulkopuolelle. Perusteluitamme: - Pientaloissa on harvoin tilanteita, jossa portaissa kuljetaan saman aikaan molempiin suuntiin, jolloin esim. kaidetta ei tarvita molemmille puolille Pientaloteollisuus PTT ry PL 381 (Unioninkatu 14) Puh Helsinki Faksi ptt@pientaloteollisuus.fi

2 LAUSUNTO 2 (5) - Kiertävät portaat ovat erittäin yleisiä pientaloissa ja tiedossamme ei ole, että portaat olisi merkittävä tapaturmien kannalta. - Em. muutokset aiheuttavat useiden neliömetrien lisätilatarpeen (porrasvalmistajien arvion mukaan jopa 6 m²), mikä kasvattaa rakentamiskustannuksia merkittävästi - Omakotitalojen keskikoko on laskenut ja laskee edelleen pienessä talossa suhteellinen lisätilavaatimus ja lisäkustannus on merkittävä - Rivitaloasunnot ovat tyypillisesti kaksikerroksisia, pienehköjä asuntoja, joissa suhteellinen lisätilavaatimus ja lisäkustannus on erittäin merkittävä - Tiiviin kaupunkirakentamisen ja uusien kaupunkipientalokonseptien myötä kaksi- ja kolmekerroksisten pientalojen osuus todennäköisesti kasvaa Muita yleisiä kommentteja: - Ohjetekstissä on pieniä kirjoitusvirheitä (puuttuvia pisteitä ja välilyöntejä), joita emme listanneet tähän - Ohjeen kuvia ei ole päivitetty vastaamaan asetusluonnoksen tekstiä. Yksityiskohtaiset ehdotukset luonnokseen asetuksesta rakennusten käyttöturvallisuudesta Kohta 3 Sisäportaiden mitoitus Asetusluonnoksessa todetaan: Etenemä on mitattava kiertävissä portaissa 400 millimetrin etäisyydellä askelman leveämmästä päästä. Kiertävän portaan sisäreunassa etenemän on oltava vähintään 100 millimetriä. Esitys vaikuttaa merkittävästi portaiden vaatimaan tilaan pientaloissa. Esimerkiksi U- porras ilman lepotasannetta on erittäin yleinen ja toimivaksi todettu ratkaisu pientaloissa (esimerkki: Esitämme, että asetusluonnoksen teksti rajataan koskemaan ainoastaan julkisia tiloja ja liike- ja palvelutiloja. Tekstiehdotus: Julkisissa sekä liike- ja palvelutiloissa etenemä on mitattava kiertävissä portaissa 400 millimetrin etäisyydellä askelman leveämmästä päästä. Näissä tiloissa kiertävän portaan sisäreunassa etenemän on oltava vähintään 100 millimetriä. Kohta 5 Tasanne ja luiska Pidämme hyvänä, että oven ja luiskan/porrassyöksyn välisen etäisyyden mitat on nostettu ohjetasolta asetustasolle. Uskomme, että mittojen nostaminen asetustasolle yhtenäistää käytäntöjä tältä osin.

3 LAUSUNTO 3 (5) Kohta 8 Käsijohde Ensimmäisessä momentissa todetaan: Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle ja molemmille puolille syöksyä. Ensimmäisessä momentin viimeisessä lauseessa todetaan: Käsijohde ja sen pääte on muotoiltava turvalliseksi ja jatkettava vähintään 300 millimetriä syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Pidämme em. linjauksia perusteltuna julkisissa tiloissa ja esim. kauppakeskuksissa. Esitämme, että kohtaa muutetaan vastaamaan nykyistä RakMk F2:sta. Tekstiehdotuksemme: Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle. Käsijohde on mitoitettava ja muotoiltava niin, että siitä saa tukevan otteen. Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde asennettava molemmille puolille ja niitä on jatkettava vähintään 300 millimetriä syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Tarvittaessa on sijoitettava kaksi käsijohdetta päällekkäin lasten ja pyörätuolilla liikkuvien huomioon ottamiseksi. Yli millimetrin levyisissä portaissa tai luiskissa käsijohde on sijoitettava myös jakamaan väylä enintään mainitun mitan levyisiin osiin. Johteen on jatkuttava yhtenäisenä välitasanteella. Kohta 17 Kulkuteiden ja oleskelualueiden suojaaminen Kohdan 17 toisessa momentissa todetaan: Kun katon kaltevuus ylittää 1:8, suojaamisessa on käytettävä katolle sijoitettavia lumiesteitä ja ovien yläpuolisia katoksia tai kulkua ohjaavia istutuksia ja sopivia maarakenteita. Katon materiaalilla on suuri vaikutus lumiesteiden tarpeeseen. Esimerkiksi huopakaton tapauksessa lumiesteitä ei välttämättä tarvita ennen kuin katon kaltevuudella 1:2. Esimerkiksi Oulun rakennusvalvonta ohjeistaa ottamaan huomioon kattomateriaalin ominaisuudet ( Esitämme, että kohdan 17 toisen momentin teksti muutetaan seuraavaksi: Lumiesteiden asennustarve ratkaistaan tapauskohtaisesti. Suojaamisessa on käytettävä katolle sijoitettavia lumiesteitä ja ovien yläpuolisia katoksia tai kulkua ohjaavia istutuksia ja sopivia maarakenteita. Yksityiskohtaiset ehdotukset luonnokseen ohjeesta rakennusten käyttöturvallisuudesta Kohta 3.1 Portaat Ohjetekstin 3. kappaleessa todetaan Kierreportaita tai yksisyöksyisiä lepotasottomia portaita on syytä välttää.

4 LAUSUNTO 4 (5) Sanamuoto saattaa ohjata rakennusvalvontaviranomaisia ottamaan linjan, että tämän tyyppisiä portaita ei saa rakentaa lainkaan. Molemmat porrastyypit ovat yleisiä pientaloissa ja mielestämme toimivia ratkaisuja. Esitämme, että niiden käyttö tulisi sallia jatkossakin. Ehdotamme, että tekstin järjestystä muutetaan siten, että ensin esitetään suositeltavin ratkaisu ja sitten kommentoidaan muita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tekstiehdotus: Kaksivartinen porras lepotasanteineen on helpoin ja turvallisin suorien syöksyjensä vuoksi, ja kerroskorkeuden ja samalla putoamismatkan jakautuessa kahteen osaan. Kierreportaita tai yksisyöksyisiä portaita tulisi välttää erityisesti julkisissa tiloissa. Alle nelinousuisia portaita on myös syytä välttää, koska niiden havaittavuus on heikko. Kohta 3.4 Kaiteen ja portaan rakenne Ohjetekstissä todetaan: Käyttötarkoituksen mukaisina kuormina voidaan pitää muun muassa useamman henkilön nojaamisesta johtuvaa kuormaa tai yhden ihmisen kaidetta vasten kaatumisesta johtuvaa kuormaa. Kaatumisesta johtuva kuorma voi kohdistua erikseen kaiteen yläosaan tai kaiteen suojaavaan osaan. Toivoisimme, että kuorman suuruus esitettäisiin tarkemmin esim. voiman suuruutena (kn). Kohta 3.5 Käsijohde Ohjetekstissä (s. 14 kuvan alla oleva kappale) kuvataan lisäkäsijohteen tarvetta. Esitämme, että teksti täsmennetään koskemaan julkisia ja liike- ja palvelutiloja. Tekstiehdotus: Erityisesti sellaisissa julkisissa tiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa, joiden käyttäjiin kuuluu lapsia, tarvitaan lisäkäsijohde, jonka sopiva korkeusasema on noin 700 millimetriä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit, teatterit ja näyttelytilat. Lisäkäsijohde palvelee luiskan yhteydessä millimetriä pyörätuolin käyttäjiä. Kohta 4.2. Lasirakenteet Nykyisen RakMk F2:n mukaan 6 mm:n tasolasi katsotaan riittäväksi turvalasin asemasta, vaikka rakennusvalvontojen käytännöt vaihtelevatkin. Mielestämme tätä käytäntöä voitaisiin jatkaa. Perusteluna on se, että ikkunat ovat tyypillisesti kolme- tai jopa nelilasisia, ja jos sisin lasi on 6 mm:n tasolasi, ikkuna kestää suuriakin voimia. Toisaalta ne saadaan hätätilassa (esim. tulipalon sattuessa) tarkoituksellisesti rikottua kohtuullisella voiman käytöllä. Ensimmäisen kerroksen ikkunoissa ei mielestämme ole tarvetta turvalasille, vaikka tällä hetkellä osa rakennusvalvonnoista sitä käytännössä vaatiikin.

5 LAUSUNTO 5 (5) Ehdotamme, että ohjetekstiin lisätään seuraava teksti: Alle kolmen metrin korkeudella maan tasosta tai alemmasta tasosta sijaitsevissa pientalojen ikkunoissa ei tarvita turvalasia. Tätä korkeammalla sijaitsevissa pientalojen ikkunoissa suositellaan turvalasin käyttöä. Vähintään kolmilasisen ikkunan, jonka sisin lasikerros on vähintään 6 mm paksu tavallinen tasolasi, katsotaan riittäväksi turvalasin asemasta. Kokolasiovet saunassa ja pesuhuoneessa ovat kuitenkin aina karkaistuja. Ohjetekstissä todetaan, että vähintään kolmen metrin korkeudella maanpinnasta tai alemman tason lattiasta olevassa ikkunassa ja lasiseinässä katsotaan olevan putoamisvaara. Ehdotamme, että tekstissä käytetty mitta (kolme metriä) määritetään tarkemmin, esim: Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujen tilojen vähintään kolmen metrin korkeudella maanpinnasta tai alemman tason lattiasta olevassa ikkunassa ja lasiseinässä katsotaan olevan putoamisvaara, kun lasipinnan korkeus lattiasta on vähemmän kuin 700 millimetriä. Ikkunan korkeussijainti määritetään ikkunan lasin alareunasta. 5.3 Kulkutien ja oleskelualueen suojaaminen Esitämme, että ohjetekstiin lisätään ohjeita Oulun rakennusvalvonnan ohjeistusta mukaillen seuraavasti: Lumiesteiden tarve ratkaistaan katemateriaalin mukaan. Liukkaalla kattopinnoitteella lumiesteet asennetaan loivemmalle kuin karkeapinnoitteisella katolla. Lähtökohtana voi käyttää seuraavia arvoja (lumiesteet asennettava): - Peltikate kun 1:8 tai jyrkempi. - Tiilikate kun 1:4 tai jyrkempi. - Huopakate kun 1:2 tai jyrkempi. Pientaloteollisuus PTT ry:n puolesta Kimmo Rautiainen Heikki Hannila Johtaja Teknisen ryhmän puheenjohtaja kimmo.rautiainen@rakennusteollisuus.fi heikki.hannila@kastelli.fi