Rakentamisen uudet asetukset. kosteudenhallinta, meluntorjunta, käyttöturvallisuus, esteettömyys. Asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT ry

Transkriptio

1 Rakentamisen uudet asetukset kosteudenhallinta, meluntorjunta, käyttöturvallisuus, esteettömyys Asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT ry

2 Agenda Rakentamismääräysten tilalle uudet asetukset Kosteudenhallinta ja Kuivaketju10 Esteettömyys Käyttöturvallisuus Ääniympäristö Muita muutoksia

3 Rakentamismääräyskokoelman uusiminen RakMK lakkasi olemasta Perustuu Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) säädösvaltuuksiin Määräykset annetaan pykälämuotoon kirjoitettuina asetuksina ja niitä täydentävät perustelumuistiot Asetusten sisältö aiempaa suppeampaa ja yleisempää Pääosin tekniset vaatimukset kirjoitetaan YM:n ohjeisiin, jotka eivät ole juridisesti sitovia kuvaavat hyvää rakentamistapaa Ei kaikille asetuksille Asetuksia sovelletaan korjaus ja muutostöihin vain kun siitä on erikseen pykälässä mainittu Ohjeissa voidaan viitata mm. RIL:n ohjeisiin, RT kortteihin ja standardeihin Ohjeita voi tehdä kuka tahansa taho

4 YM asetus Osan aiempi nimi Valmistelutilanne Ohjeen tilanne VNA suunnittelulle ja työnjohdolle, YMA A1, A2 Voimassa 6/2015 suunnitelmista ja selvityksistä Kantavista rakenteista B osa Voimassa 9/ VNA Rakennuksen esteettömyydestä F1 Julkaistu , voimassa ym.fi/rakentamismaaraykset Rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä Aiempi versio annettu 9/2013 Voimassa 6/2017 Rakennusten paloturvallisuudesta E1 (E2, E4 ja osin E9) Julkaistu , voimassa Valmistelussa (YM) Pienten savupiippujen rakenteista ja E3 Julkaistu , voimassa Valmistelussa (YM) paloturvallisuudesta Kiinteistöjen vesi ja viemärilaitteistoista D1 Julkaistu , voimassa Rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta C2 Julkaistu , voimassa Vuonna 2019 (YM) Rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta D2 Julkaistu , voimassa Rakennuksen käyttö ja huoltoturvallisuudesta F2 Julkaistu , voimassa Rakennuksen meluntorjunnasta ja C1 Julkaistu , voimassa ym.fi/rakentamismaaraykset ääniolosuhteista Rakennusten energiatehokkuudesta D3 (ohjeina C4 ja D5) Julkaistu , voimassa Laskentaohjeet julkaistu (YM) VNA rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista Aiempi versio annettu 9/2013 Julkaistu , voimassa Asuin, majoitus ja toimitiloista G1 Julkaistu , voimassa

5

6 Yhtenäiset käytännöt 16 kunnan kesken sivun vasemmassa laidassa linkki Topten korttiluettelo

7 YmA Rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta Asetuksessa annetaan yleisiä toiminallisia vaatimuksia rakennuksen korkeusasemalle sekä kosteustekniselle toimivuudelle mm. rakennuspohjan kuivatukselle, salaojitukselle, maanvastaiselle alapohjalle, ryömintätilalle, ulkoseinälle, vesikatolle ja yläpohjalle ja märkätilalle Rakennushankkeessa rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta Vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa Toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen Kosteudenhallinnan henkilöresurssit, ml. Hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä vastaavan työnjohtaja on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta kosteudenhallintaselvityksen pohjautuen tiedot työmaan kosteushallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä Märkätilojen seinät ja lattiat vedeneristetään Tila, jonka lattiapinta on käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä Erillisen WC tilan ja löylyhuoneen seinää ei tarvitse vedeneristää

8 YmA Rakennusten vesi ja viemärilaitteistoista Kylmän veden lämpötila max. 20 C, kahdeksan tunnin käyttämätön jakso max. 24 C Odotusaika kuumalle vedelle (55 65 C) on max. 20 sekuntia Vesijohdot suunniteltava niin, että mahdollinen vesivuoto on helposti havaittavissa, ja vesijohdot ja laitteet ovat helposti tarkastettavissa, korjattavissa ja tarvittaessa vaihdettavissa Vesilaitteiston tiiviys on varmistettava tiiviys ja painekokeella Lattiakaivo oltava seuraavissa tiloissa: Suihkutila, kylpyhuone ja saunan pesuhuone Pesutupa ja yleiseen käyttöön tarkoitettu WC tila Lämmönjakohuone, ilmanvaihtokonehuone ja muu tekninen tila, jossa vesivahingon mahdollisuus Autonpesupaikka ja erityistilat, jotka puhdistetaan vesihuuhtelulla Vedeneristystä koskevat vaatimukset ovat kosteudenhallinta asetuksessa

9 KUIVAKETJU10 Kuivaketju10 toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan

10

11 Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö (Kosteusasetus 12 ) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä.

12

13

14 Ote RTY päivillä maaliskuussa 2017 julkaistusta suosituksesta

15 Kuivaketju10:n pääteesit

16

17

18 Kuivaketju10 toimintamalli Toimintamallin käyttö pohjautuu ohjekortteihin tai sähköiseen verkkopalveluun Pohjimmiltaan kyse laadukkaan rakentamisen prosessista, jonka tilaaja ottaa hankkeessa käyttöön Ei voi ostaa mistään > Malli on ilmainen! Materiaali saatavissa ja Sähköinen versio kk10.rala.fi

19

20 Kuivaketju10 luontevaksi osaksi rakennushankkeita Mikä on Kuivaketju10 toimintamalli

21 Tilaamisvaihe Tilaaminen on tärkein vaihe sitä saa mitä tilaa!

22

23 Koordinaattori Kosteudenhallintakoordinaattori Ohjaa ja opastaa toimintamallin toteuttamista

24 Koordinaattori

25 Koordinaattori

26 Koordinaattori

27 Koordinaattori Huomioita koordinaattorin tehtävästä Tulee olla riittävä tilaajan mandaatti tehtävän hoitamiseen Tärkein tehtävä varmistaa, että muut hoitavat tonttinsa kunnolla yhteistyössä Ei vähennä tai muuta muiden lakisääteisiä vastuita Voi olla eri henkilö hankkeen eri vaiheissa joskus suositeltavaakin Tehtävät voivat olla hankkeessa laajempia ja osaaminen kovempaa kuin Kk10:ssä määritelty minimi

28 Suunnitteluvaihe ja riskilista Suunnittelijat tunnistavat ja ratkaisevat kosteusriskit!

29

30

31

32

33

34 Huomioita Kuivaketju10 riskilistasta Lähtötaso, jota tulee hankekohtaisesti tarkentaa Saa lisätä, ei vähentää Suunnittelijoiden tulee tuottaa hankekohtainen tarkennettu riskilista

35 Hyödyt suunnittelijoille Riittävästi aikaa suunnitella kunnolla Kattavat tsekkilistat

36 Työmaatoteutus Ei lisätyötä, vaan asiat kerralla kuntoon!

37

38

39 Hyödyt urakoitsijalle Laajasti detaljisuunnittelua Riskipaikat tunnistettu ennakkoon Suunnittelun ja työmaatoteutuksen yhteistyön lisääntyminen Selusta turvattu > riskipaikkojen onnistunut toteutus dokumentoitu

40 Käyttöönotto Uskommeko viimeisen yön ihmeeseen!

41

42 Käyttöönottovaiheen yhteenveto Riittävästi aikaa käyttöönotolle Säädetään ja mitataan

43 Käyttö Puolet kosteusvaurioista aiheutuu huonosta ylläpidosta

44

45 Yhteenveto käytöstä ja ylläpidosta Prosessi rakennuksen käytön ajalle on laadittu > tarvitsee vielä lisää konkretiaa Loppujen lopuksi päätös on rakennuksen omistajan

46

47 Mikään ei ole koskaan täysin valmista Tulevaisuuden haasteet ja kehityskohteet

48

49 Vuoden 2018 tavoitteet Kerätään palautetta pilottihankkeilta Jatkokehitetään järjestelmää Avataan rajapinnat dokumentointityökalujen kanssa alkuvuosi 2018 (Avataan rajapinnat projektipankkien kanssa vuoden 2018 aikana) Pyritään estämään tuplatyön syntyminen Pilottivaiheessa voi olla vaikea välttää kokonaan

50 Sähköinen järjestelmä kk10.rala.fi

51 Tulevaisuuden haasteet Koulutus

52 Osataanko Kuivaketju10:ä? Asiasta puhutaan, mutta ymmärretäänkö mistä puhutaan?? Pelkona on mm., että Kuivaketju10 tehtävä annetaan urakoitsijalle Prosessi ei lähde alusta liikkeelle tai ei etene oikein Koulutushaaste koskettaa rakennusalaa kauttaaltaan

53 Tulevaisuuden haasteet Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys

54 Tarvitaanko erillistä pätevyysvaatimusta? Osan mielestä pakko olla! Toisten mielestä ei missään nimessä tarvita!

55 Hahmotelmia koordinaattorin osaamistarpeista Kuivaketju10:n prosessi Rakennusfysiikka (Lämpö, kosteus, materiaalioppi) Suunnitelmien tulkinta Kuntotutkimusten tulkinta Työmaatoteutuksen tekniikat Laadunvalvontamittausten tulkinta (Lämpökuvaus, tiiveysmittaus, kosteusmittaus, LVI laitteiden säädöt) Rakennusterveys ja sisäilmaosaaminen

56 Eikä siinä vielä kaikki? Kuka voi toimia luotettavasti koordinaattorina gryndihankkeissa? Miten työmaan tarkastusasiakirjat kytkeytyvät Kk10:n dokumentointivaatimuksiin? Miten projektin dokumentointijärjestelmät kytkeytyvät Kk10:n dokumentointivaatimuksiin? Miten Kk10:ä sovelletaan korjausrakentamiseen? Ohjeistukset kuntotutkimuksista ja rakennusfysikaalisista tarkasteluista. Onko työmaan olosuhdehallinnan osalta saatavilla esimerkkiliitteitä? Onko kertarakentajalle ja isolle rakentajalle oma ohje Kk10:n toteutukseen? Millaista koulutusta Kk10:stä tulee järjestää? Miten suurimpien rakennusvalvontojen käytännöistä saataisiin yhteneväisempiä? Jos koordinaattorina toimii eri henkilö hankkeen eri vaiheissa, kuinka tiedonkulun katkeamattomuus varmistetaan? Kuinka valvojan ja koordinaattorin työt sovitetaan yhteen?

57

58 VnA Rakennuksen esteettömyydestä Kaikkia rakennuksia koskevat muutokset pieniä asuinkerrostalon porraskäytävästä asuntoon johtavan oven vapaa leveys kasvaa 800 mm > 850 mm asuntosaunan oven vapaa leveys muuttuu, 800 mm vaatimus poistuu WC ja pesutilan oviaukon kynnys enintään 20 mm terassille tai parvekkeelle päästävä pyörätuolilla rakennukselle johtava luiska: leveys vähintään 900 mm, reunassa oltava vähintään 50 mm korkea suojareuna, kaltevuusvaatimukset ennallaan, pientalojen helpotus (teknisesti mahdoton toteuttaa) voimassa entisellään rakennuksen ulko ovi: avautumispuolella oltava vähintään 400 mm vapaata tilaa, oven edessä tasanne vähintään 1500 mm x 1500 mm pientalojen pyörähdysympyrävaatimukset poistuvat kaikista tiloista Muita rakennuksia kuin pientaloja (= okt, paritalo, rivitalo) koskevat muutokset hissillisessä asuinrakennuksessa oltava halkaisijaltaan 1300 mm vapaa tila keittiössä, eteisessä ja vähintään yhdessä asunnon wc ja pesutilassa HUOM! Ei koske opiskelijoille tarkoitettuja asuinrakennuksia, niissä 5% asunnoista oltava liikkumisesteisille tarkoitettuja, vähintään yksi asunto muun kuin asuinrakennuksen WC:n pinta alavaatimus poistuu, liikkumisesteisen pääsy uima altaaseen järjestettävä itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella majoitusrakennuksissa vähintään 5% (tai yksi huone) majoitustiloista liikkumisesteisille suunniteltuja, joista vähintään puolet varustettava liikkumisesteiselle sopivaksi

59 YmA Rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1/2) Asetuksen muutokset keskittyvät portaisiin, kaiteisiin sekä käsijohteisiin liittyviin määräyksiin sekä törmäämiselle alttiisiin lasirakenteisiin Nousu ja etenemä sisäportaissa Hallinto, palvelu ja liiketiloja sisältävien rakennusten aulat ja muut sisätilat sekä kokoontumistilat: 160 mm ja 300 mm Asuinhuoneiston ja majoitustilan sisäinen porras: 190 mm ja 250 mm Muut varsinaiset käyttötilat: 180 mm ja 270 mm Vain varatie ja asunnossa muihin kuin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin: 220 mm ja 220 mm Nousu ja etenemän ulkoportaissa Katettu tai lämmitetty: 160 mm ja 300 mm Muut: 130 mm ja 390 mm Kierreportaiden mitoitus muuttuu, portaiden tilantarve kasvaa (kapeamman pään etenemä vähintään 10 cm) Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa liikuntakyvytön henkilö paareilla Kerrostasojen välisen portaan on oltava katettu asuinkerrostaloissa, joissa ei ole hissiä, kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne

60 YmA Rakennuksen käyttöturvallisuudesta (2/2) Kaide on rakennettava kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm suojakaidetta on käytettävä kun tasoero on yli 700 mm Kaiteen korkeus 1 metri, kun putoamiskorkeus enintään kuusi metriä (1,2 metriä muutoin) Asunnon parvekkeella riittää 1 metri riippumatta putoamiskorkeudesta Asunnon sisätiloissa riittää 0,9 metriä, kun putoamiskorkeus alle kolme metriä Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle ja molemmille puolille syöksyä Käsijohteen on jatkuttava syöksyn alkamis ja loppumiskohdan ohi ja yhtenäisenä välitasanteella Julkiset tilat, liike ja palvelutilat: käsijohde on jatkettava syöksyn alkamis ja loppumiskohdan ohi 300 mm Rakennuksen lasirakenne ja muu valoa läpäisevä rakenne on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei sen rikkoutuminen aiheuta putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa Jos rikkoutuminen aiheuttaa putoamisvaaran, käytetään laminoitua turvalasia Lasituksen alareuna alle 0,7 m lattiasta ja tasojen välinen korkeusero yli 1,0 m (asunnoissa korkeusero yli 2,2 m) Lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen on kiinnikkeineen kestettävä siihen tavanomaisesti kohdistuva kuormitus, jollei rakennetta ole suojattu kiinteällä törmäysesteellä Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista (karkaistu tai laminoitu) Lasituksen alareunan korkeus lattiasta on alle 0,7 m Kiintokahvalliseen ikkunaan asennettava aukipitorajoitin, joka sallii enintään 100 mm helppokäyttöisen avautuman

61 YMA Rakennuksen ääniympäristöstä Siirrytään äänitasoeroluku ja askeläänitasolukuvaatimuksiin, jotka myös ilmoitetaan desibeleinä (askelääneneristävyyden taajuusalue laajenee Hz) Vaatimustasot pyritään pitämään samoina, mutta äänitasolukujen määritys/laskentatapa (matalat taajuudet tulee mukaan) poikkeaa jonkin verran nykykäytännöstä Ellei kaavamääräys aseta tiukempia vaatimuksia, niin ulkovaipan äänitasoero asunnossa, majoitus tai potilashuoneessa ei saa ylittää keskiäänitasoa 30 db Erittäin haastava keveille seinärakenteille (puuranka, hirsi, kevyet yläpohjat, kiinteät ikkunat) YM ohje: rakennukset jaetaan kolmeen ryhmään Kaavamääräys / lentomelualue: toimitaan vaatimusten mukaan Ulkomelua yli 50 db: tapausharkintamenettely (asiantuntijaselvitys teknisen vaatimuksen täyttymisestä) Ulkomelu alle 50 db: ei erityisiä ääneneristysvaatimuksia, normaalit rakenteet riittävät Porrashuoneiden ja uloskäytävän jälkikaiunta aika enintään 1,3 sek Sisäänvedettyjen parvekkeiden, viherhuoneiden ja kattoterassien ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa Virkistykseen käytettäville piha ja oleskelualueille sekä parvekkeille keskiäänitasovaatimus 55 db, viherhuoneille 45 db

62 Meluselvityksiä tehty laajasti Suomessa Turku.fi/melu

63 YmA Asuin, majoitus ja työtiloista Keskeiseen sisältöön ei muutoksia nykykäytäntöön verrattuna lukuun ottamatta esteettömyyteen liittyviä vaatimuksia, jotka on esitetty uudessa esteettömyysasetuksessa Ikkunavaatimus majoitushuoneissa on nyt ehdoton Rakennusten välinen etäisyysvaatimus muuttui takaisin vanhaan määräyskokoelman vastaavaan lauseeseen, ei muutosta aikaisempaan Etäisyys oltava vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu Huoneen minimikoko 7 m2, asuinhuoneiston 20 m2 Opiskelija asunto 16 m2

64 Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) muutos Lakimuutos voimassa alkaen Muutetaan MRL:n 115 siten, että rakennuksen rakennusoikeuden saa ylittää väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun tai hormin tai yleiseen tilaan avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta alan verran samoin kuin siltä osin, kun huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus ylittää 200 mm Laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä on pidettävä uutena rakennuksena Voi tukeutua olemassa olevan rakennuksen teknisiin järjestelmiin Matkaviestinten sisätilakuuluvuuden varmistamiseksi YM saa asetuksenantovaltuudet Todennäköisesti tulossa varausvaatimus sisäantenniverkon putkituksille

65

66 Yhtenäiset käytännöt 16 kunnan kesken

67 Lisätietoja: puh