Kemin kaupunki LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kemin kaupunki LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 2 (34) Sisällysluettelo 1. Johdanto Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Taustatietoja Kemin lasten ja nuorten kasvuoloista Työllisyystilanne Koulutustaso Kouluterveyskysely Poliisin tietoon tulleet alle 18 - vuotiaan tekemäksi epäillyt rikokset Lähisuhde- ja perheväkivalta Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Hyvinvoinnin indikaattorit Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus, lukiokoulutus ja muu toinen aste sekä korkeakoulut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Nuorisotyö Nuorten työllisyyden edistäminen Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Muut toimijat Tukevat palvelut Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Lastenvalvoja Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvonta Aikuis- ja perhesosiaalityö Vammais- ja kehitysvammapalvelut Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Korjaavat palvelut Lastensuojelu / systemaattinen toimintamalli Lasten- ja nuorisopsykiatria Lasten neurologiset tutkimukset SWOT Toimenpideohjelma Tekstissä mainitut laki- ja asetusviitteet:

3 3 (34) 1. Johdanto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ohjaa, johtaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä. Suunnitelman avulla pyritään varmistamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän toiminnan suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää lasten ja nuorten parissa tehtävän hyvinvointityön arvopohjan ja tahtotilan sekä konkreettiset tavoitteet, painopisteet ja kehittämisehdotukset eri vuosille Lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelma on lakisääteinen ja hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma koskee koko kuntaa ja sen eri toimialoja: yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen, liikunta-, nuoriso- ja erilainen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä varhaiskasvatus ja koulu muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut erilaiset palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea Suunnitelman tulee lastensuojelulain mukaan sisältää tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava: 1. opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3. toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4. tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksen vuosille ovat tehneet sivistystoimen johtaja Anu-Liisa Kosonen, sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi, osastonhoitaja Pirjo Leinonen, nuoriso- ja liikuntajohtaja Matti Molander ja työllisyyspäällikkö Riitta Hakala, sihteerinä Taina Alajärvi.

4 4 (34) 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Hyvinvointi on laaja ja moniulotteinen käsite. Sen yksiselitteinen määrittäminen on vaikeaa ja sen mittaaminen monin tavoin haasteellista. Hyvinvointi syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Lasten hyvinvointia ilmentävät hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, terveet elämäntavat ja riittävä perheen ja arkiyhteisöjen tuki. Pääosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osalla on havaittavissa hyvinvointia vaarantavien tekijöiden kasaantumista. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia seurataan kaupungin hyvinvointikertomuksessa taloudelliseen tilanteeseen ja koulutukseen sekä elämäntapoihin liittyvin mittarein. Hyvinvointikertomus tilastoineen päivitetään vuosittain. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa se, miten heidän kehityksestään ja huolenpidostaan vastuussa olevat aikuiset voivat. On siis tärkeää seurata aikuisten terveyttä ja hyvinvointia sekä arviointia omasta vanhemmuudesta. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Valtaosa lapsista voi hyvin, mutta koska huono-osaisuus kasautuu Kemissä keskimääräistä vaikeampana, yhteiskunnan tasoittavat instituutiot eivät kykene kompensoimaan kaikkia puutteita Taustatietoja Kemin lasten ja nuorten kasvuoloista Alle 25 - vuotiaiden määrä luvulla vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat

5 5 (34) Alle 25 -vuotiaat Kemissä sekä ennuste vuosille 2025, 2030 ja 2040 Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on laskenut luvulla niin Kemissä kuin koko maassa. Vuonna 2000 Kemissä lapsiperheitä oli 42,4 % ja vuonna ,8 % kaikista perheistä. Koko maassa vastaavat luvut ovat 43,7 % ja 38,6 %. Yhden vanhemman perheitä vuonna 2016 Kemissä on 27,1 % kaikista lapsiperheistä. Koko maassa vastaava luku on 21,6 %. Kemissä yhden vanhemman perheitä on ollut koko luvun ajan enemmän kuin koko maassa (lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet). Myös avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti on Kemissä enemmän kuin koko maassa. Vuonna 2016 Kemissä avioeroon päättyi 26,2 % ja koko maassa 18 %. Vuoden 2014 vastaavat luvut ovat 17,3 % ja 17,6 %. (lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet). Kaikista kemiläisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia on ollut viime vuosina tasaisesti noin 7 prosenttia. Ahtaasti asuvien osuus lapsiasuntokunnista on Kemissä noin 32 %. Koko maassa ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on noin 29 % kaikista asuntokunnista (lähde Sotkanet). Hyvinvointikertomuksen mukaan Kemissä on tehty vuonna 2016 vertailukunnista eniten raskaudenkeskeytyksiä alle 25-vuotiaille. Nuorille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä on kuitenkin laskusuuntainen. Vuonna 2016 raskaudenkeskeytyksiä alle 25 -vuotiaille / vuotiasta naista kohden tehtiin Kemissä 17,7 ja koko maassa 11,6 (lähde: Sotkanet) Työllisyystilanne Kemin työllisyystilanne on parantunut vuosina 2016 ja 2017, mutta työttömyys on edelleen korkeammalla tasolla kuin muualla seutukunnassa. Ongelmallisin osa työttömyydestä on rakennetyöttömyys (vaikeasti työllistettävät). Vuonna 2017 Kemissä oli työttömiä henkilöä ja rakennetyöttömiä henkilöä. Rakennetyöttömistä oli nuoria 107. Rakennetyöttömät sisältävät pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet. Rakennetyöttömien määrä on kääntynyt laskuun vuoden 2017 loppupuolella. Nuorten työttömien osuus työttömistä on viime vuosina laskenut ja oli v ,4 %. Kuukausittain on n. 250 alle 25- vuotiasta nuorta työttömänä työnhakijana. Kemin laajan hyvinvointikertomuksen mukaan nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta oli 27,1 % vuonna Nuorisotyöttömyys on kuitenkin laskenut vuodesta 2014, jolloin se kävi korkealla.

6 6 (34) Vuonna 2017 sai kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea kuukausittain 40 alle 25-vuotiasta ja vuotiasta. Keskimääräinen työttömyys Kemissä vuosina ka Työvoima, henkilöt Työttömiä työnhakijoita, Kemi Kemin työttömien työnhakijoiden % osuus työvoimasta 15,4 14,3 14,5 17,3 18,9 19,5 18,4 17,4 Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä 12,4 14,5 14,8 17,5 22,9 25,4 27,9 29,6 Nuoret (alle 25-v) työttömät % työttömistä 19,7 18,3 17,3 16,8 17,1 16,1 14,7 15,4 Työttömien nuorten osuus työvoimasta % Lapin työttömät, % osuus työvoimasta 3 2,6 2,5 3 3,2 3,1 2,7 2,7 13,8 12,9 13,4 15,4 16,5 16,7 16,1 14,1 Koko maa, työttömät, 10,1 9,4 9,8 11,3 12,4 13,4 13,3 11,5 %- osuus työvoimasta lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto

7 7 (34) Työttömät ikäryhmittäin Koulutustaso Kemin kaupunki toimii koulutuksen järjestäjänä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä nuorille että aikuisille. Ammattiopisto Lappia järjestää Kemin kaupungin alueella ammatillista toisen asteen koulutusta ja Lapin AMK ammattikorkeakouluopetusta. Kivalo - opisto ja Pohjantähti -opisto järjestävät vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa koulutusta. Kemin kaupunki ylläpitää Meri-Lapin musiikkiopistoa. Peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin on sijoituttu hyvin, mutta toisella asteella opinnot keskeytyvät osalla ennen tutkinnon saavuttamista. Toisaalta opiskelupaikan vaihto linjalta toiselle on helpottunut ja opinnot voi aloittaa myös kesken lukuvuoden. Ammattiopisto Lappian kokonaiskeskeyttämisaste sisältäen linjan ja/tai alanvaihdon on vuosittain keskimäärin 12 prosenttia. Ammattiopisto Lappian tilaston mukaan lukuvuoden opinnot tilapäisesti keskeyttäneitä tai oppilaitoksesta eronneita (ennen ) kemiläisiä opiskelijoita oli yhteensä 48 henkilöä. Lukiokoulutukseen hakeutuu vuosittain muutamia opiskelijoita, jotka aloittavat lukion muun opiskelupaikan puutteessa. Yli 15 vuotta täyttäneiden kemiläisten koulutustaso on noussut 2000-luvulla koko ajan ja vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien määrä vähenee.

8 8 (34) 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan (% ikäryhmästä) Keskiasteen koulutuksen saaneet Korkea-asteen koulutuksen saaneet 2005 Kemi 2005 koko maa 2010 Kemi 2010 koko maa 2015 Kemi 2015 koko maa 2016 Kemi 2016 koko maa 41,0 38,0 43,8 29,2 45,5 40,7 45,8 40,9 20,5 25,4 21,8 27,8 23,4 30,0 23,5 30,4 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat (% ikäryhmästä) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Lähde: Sotkanet 2005 Kemi 2005 koko maa 2010 Kemi 2010 koko maa 2015 Kemi 2015 koko maa 2016 Kemi 2016 koko maa 10,6 11,4 12,5 11,4 12,1 8,3 11,3 8, Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joka toinen vuosi organisoima valtakunnallinen tutkimus peruskoulun 4. ja 5. luokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen, 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Ammattiin opiskeleville tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna Vuoteen 2010 saakka kysely on tehty Lapissa parillisina vuosina. Kyselyä ei tehty lainkaan vuonna Vuodesta 2013 kysely tehdään kahden vuoden välein samaan aikaan koko maassa. Vuoden 2015 kyselyn tuloksia ei saatu valtakunnallisen kyselyn teknisen ongelman vuoksi. Uusin on vuodelta 2017; ko. vuodesta alkaen kyselyn tulokset löytyvät sähköisinä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. Kouluterveyskyselyn tuloksista tarkemmin tietoa: Vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneista kemiläisistä 8. ja 9. luokkalaisista 9,9 % koki, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Osuus on vertailukuntien korkein, mutta vähentynyt vuoden 2013 kouluterveyskyselyyn verrattuna. Läheisen ystävän puuttuminen vaivaa erityisesti poikia. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan 22,1 % kemiläisistä 8. ja 9. luokkalaisista nuorista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Osuus on noussut vuodesta 2013 ja on vertailukuntien korkein. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan jopa 29,2 % kyselyyn vastanneista kemiläisistä lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Osuus on peräti 13,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2013 kouluterveyskyselyssä ja vertailukuntien korkein. Kouluterveyskyselyyn vastanneista ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 21,6 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Osuus on suurempi kuin vuoden 2013 kouluterveyskyselyssä mutta pienempi kuin Torniossa, Raahessa, asukkaan kaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneista kemiläisistä lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista 12,5 % koki, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 9,3 prosentilla oli kokemus siitä, ettei ole yhtään läheistä ystävää.

9 9 (34) Osuudet ovat sekä lukiolaisilla että ammattiin opiskelevilla vertailukuntien suurimmat ja nousseet vuoden 2013 kouluterveyskyselyyn verrattuna. Läheisen ystävän puuttuminen vaivaa useammin poikia kuin tyttöjä Poliisin tietoon tulleet alle 18-vuotiaan tekemäksi epäillyt rikokset Poliisin tietoon tulleet rikokset, joissa rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias ovat Kemissä vähentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Alle 18-vuotiaan tekemäksi epäiltyjä rikoksia oli poliisin tilastoissa vuonna 2017 Kemissä yhteensä 77 kappaletta. Kehitys on positiivinen ja muusta Lapista poikkeava. Vertailun vuoksi esimerkiksi vastaavan kokoisessa kaupungissa Torniossa em. rikoksia tilastoitui vuonna 2017 yhteensä 102 kappaletta. Siellä, kuten koko Lapissa, määrä on ollut viime vuosina kasvava. Lapissa em. rikokset lisääntyivät 24% vuodesta 2016 vuoteen Kemissä vastaavasti em. rikokset vähenivät 3% Lähisuhde- ja perheväkivalta Poliisin tilastojen mukaan vuosina poliisilla oli kotihälytyksiä noin 700 vuodessa. Hieman vajaaseen 200 tapaukseen liittyi perheväkivaltaa. Viimeisten kolmen vuoden ajalta ( ) tietoa ei ole voitu päivittää. Poliisin tilastot kotihälytyksistä ja perheväkivallasta Kemissä vuosina kotihälytys, joista perheväkivaltaa Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Lapsiperheiden taloudellisesta toimeentulosta kertovat mm. lasten pienituloisuusaste sekä toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja nuorten osuus vastaavasta väestöstä. Lasten pienituloisuusaste kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Mittari kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Lasten pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lähde: Sotkanet 2005 Kemi 2005 koko maa 2010 Kemi 2010 koko maa 2015 Kemi 2015 koko maa 2016 Kemi 19,4 13,2 20,9 12,8 18,5 11,8 18,0 11,7 16,7 14,0 19,1 14,3 17,0 12,7 16,7 12, koko maa Kemissä sekä yleinen että lasten pienituloisuusaste on keskimääräistä suurempia. Valtakunnallisesti lapsiperheiden pienituloisuusaste, suhteellinen asema, on parempi verrattuna yleiseen pienituloisuusasteeseen. Kemissä lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on kuitenkin valtakunnallisesta poiketen keskimääräistä heikompi. Tilanne on 2000-luvulla hieman

10 10 (34) parantunut. Pienituloisuus heijastuu myös toimeentulotuen saamiseen, koska toimeentulotukioikeutta määrittää keskeisesti käytettävissä olevien tulojen määrä. Toimeentulotukea vuonna 2016 sai Kemissä 16.4% lapsiperheistä, kun valtakunnallisesti osuus oli 9.1%. Myös nuorten toimeentulotukiasiakkuudet olivat valtakunnallista keskiarvoa suuremmat. Toimeentulotukea saaneet nuoret ja lapsiperheet Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Lähde: Sotkanet 2005 Kemi 2005 koko maa 2010 Kemi 2010 koko maa 2015 Kemi 2015 koko maa 2016 Kemi 2016 koko maa 37,1 14,7 28,4 14,5 28,7 15,5 27,7 15,2 17,7 9,0 16,4 8,7 16,8 9,3 16,4 9, Hyvinvoinnin indikaattorit Alla olevassa taulukossa hyvinvoinnin (pahoinvoinnin) indikaattorit Kemissä, Lapissa ja koko maassa vuosina 2000, 2010 ja KEMI LAPPI KOKO MAA INDIKAATTORI Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-v % vastaavanikäisestä väestöstä Huostassa olleet 0-17 v % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v. % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet 18-24v % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet v % vastaavanikäisestä väestöstä Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15 v / 1000 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 v / % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja v / % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet v / 1000 vastaavanikäistä Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot v /1000 vastaavanikäistä Lähde: THL, Sotkanet 1,3 1,9 2,3 0,7 1,3 1,5 0,9 1,3 1,4 0,9 1,4 1,8 0,6 0,9 1,0 0,7 1,0 1,0 9,7 12,5 11,3 10,0 10,2 7,2 11,8 11,4 8,3 42,3 28,4 27,7 28,9 18,6 15,2 16,5 14,5 15,2 4,3 5,3 6,4 3,2 3,4 3,0 2,6 3,0 3,6 7,9 12,7 11,5 8,3 10,4 10,4 7,4 8,1 8,1 3,9 4,2 3,7 4,3 4,9 5,2 4,1 3,6 3,9 4,5 6,8 6,9 4,9 7,3 8,2 4,7 5,6 6,6 10,6 5,5 5,5 7,7 7,2 7,8 9,9 7,8 8,2 3,7 1,0 4,8 2,8 1,7 2,6 3,3 2,3 2,5

11 11 (34) Lastensuojelun mittareilla mitattuna kemiläiset lapset ja nuoret voivat huonommin kuin lapissa tai koko valtakunnassa keskimäärin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten sekä huostassa olevien määrä on suuri. Myös nuorten taloudellisessa toimeentulotuessa on puutteita. Erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa olevien nuorten osuuden kasvu on huolestuttavaa. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen nuorten määrä korkea ja päihdesairauksien hoitojaksot nuorilla ovat lisääntyneet huolestuttavasti verrattuna Lappiin tai koko maahan. 3. Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat edistävät, tukevat ja korjaavat palvelut. Edistävät ja tukevat palvelut lukeutuvat ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Edistäviin palveluihin kuuluvat kaikille lapsiperheille tarkoitetut peruspalvelut ja tukeviin palveluihin erityisen tuen tarpeisiin vastaavat palvelut. Korjaavilla palveluilla puolestaan tarkoitetaan jo syntyneisiin ongelmatilanteisiin vastaavia palveluita. Palvelut eivät kuitenkaan ole selvärajaisia, vaan ne voivat olla osittain päällekkäisiä ja samojen palveluntarjoajien tuottamia. Myös asiakkaat voivat olla samanaikaisesti useamman kuin yhden eri palvelukentän palveluiden käyttäjiä. Tukevat palvelut Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus, toinen aste Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Nuorisotyö Työllisyyden edistäminen Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Muut palvelut Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Lastenvalvoja Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvonta Aikuis- ja perhesosiaalityö Vammais- ja kehitysvammapalvelut Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Sovittelupalvelut Korjaavat palvelut Lastensuojelu Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Neurologiset tutkimukset Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Kaavio 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita Kemissä jaoteltuina edistäviin peruspalveluihin, tukeviin ja korjaaviin palveluihin.

12 12 (34) 3.1. Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminta on yleisesti hyväksyttyä, matalan kynnyksen toimintaa ja tavoittaa perheet lähes 100 prosenttisesti. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa neuvolatoimintaa. Kemissä neuvolatoimintaa on kolmessa eri toimipisteessä: Sauvosaaressa, Syväkankaalla ja Karihaarassa. Neuvolatyön lisäksi terveydenhoitajat vastaavat alueensa perhesuunnittelu/ehkäisyasiakkaista ja rokotustoiminnasta sekä toteuttavat papajoukkotarkastusseulonnat ja rokotuskampanjat (esim. influenssa, TBE-rokotukset). Lisäksi osallistutaan THL:n tutkimustyöhön. Neuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto), kotikäynnit, vanhempainryhmät (esim. perhevalmennus, ryhmäneuvolat), moniammatillinen yhteistyö sekä puhelinneuvonta. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön, vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Antaa parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa raskauden aikana, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalveluiden yhteydessä. Laajassa terveystarkastuksessa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Äitiysneuvolaoppaan (THL 2013, opas 29) suosituksessa määritellään äitiysneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa perheiden välisiä terveyseroja ja tunnistaa lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain. Lastenneuvolaoppaassa (STM 2004) määritellään lastenneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuslaissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma 2017 linjaa paikallista varhaiskasvatusta, joka tarkentuu vuosittain hyväksyttävällä toimintavuosisuunnitelmalla. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten hyvinvointiin vaikutetaan myös eri hankkeiden kautta, esimerkiksi liikuntaan ja oppimisympäristön kehittämiseen panostetaan erityisesti vuosina 2018 ja Kaikille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille laaditaan yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuten esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksen laajuus on 700 tuntia toimintavuoden aikana. Esiopetukseen osallistuu Kemissä koko ikäluokka.

13 Esiopetuksessa oleville lapsille laaditaan yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa lapsikohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jota arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona vanhemmat voivat valita lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisen hoidon tuen tai alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidontuen. Kotihoidontuen piirissä on noin parisataa lasta vuosittain. 13 (34) Päiväkoteja on kymmenen, joista yksi toimii vuoropäiväkotina. Omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia on 12. Avointa varhaiskasvatusta tarjotaan lapsille, jotka eivät osallistu päivähoitoon; toimintaa 2 kertaa viikossa Perusopetus, lukiokoulutus ja muu toinen aste sekä korkeakoulut Kemissä annetaan perusopetusta kuudessa eri yksikössä. Hepola-Takajärven, Karihaaran ja Syväkankaan yhtenäiskouluissa annetaan opetusta vuosiluokilla 1-9, Kivikon koulussa ja sen alaisen Koivuharjun yksikössä vuosiluokilla 1-5 ja Sauvosaaren koulussa vuosiluokilla 1-6. Kaupunki muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen, joka on jaettu edelleen kolmeen alueeseen, joiden sisällä ja välillä tapahtuu ohjailu. Lähikoulu voi olla muu kuin fyysisesti lähin koulu. Yleisopetuksen luokkakoot vaihtelevat Kemissä luokilla oppilaan ja luokilla oppilaan välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen resurssiopettajien avulla ns. tasa-arvohankkeiden kautta. Esimerkiksi lukuvuonna kaikilla kouluilla on resurssiopettaja. Kouluilla on kerho- ja iltapäivätoimintaa. Lisäksi kulttuuritoimi toteuttaa hankkeen kautta kerhotoimintaa kouluille. Sivistyspalveluilla on palveluksessaan oma kulttuuripedagogi. Koulut ovat mukana Liikkuva koulu -toiminnassa. Kotien ja koulujen välistä yhteistyötä järjestetään koulukohtaisesti ja yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi vanhempainvartit ja -illat sekä vanhempainyhdistykset. Uuden opetussuunnitelman myötä vuoropuhelua kotien ja koulujen välillä on lisätty, mm. formatiivinen arviointi on otettu käyttöön. Tiedottamisessa käytetään sähköistä WILMA-järjestelmää ja perinteisiä tiedotteita. Perusopetusta tukee kuntoluokka, joka toimii tällä hetkellä Hepolan koulussa. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita varten toimii tarpeesta riippuen 2-3 valmistavan opetuksen ryhmää. Lukiokoulutusta tarjoaa Kemin lyseon lukio, toisen asteen muuta koulutusta ammattiopisto Lappia ja Luovi ja ammattikorkean opintoja Lapin amk. Lyseon lukion yhteydessä toteutetaan myös aikuisten perusopetusta. Lasten ja nuorten vaikuttamiskanavina toimivat oppilaskunnat Kemin kaikissa peruskouluissa (omat ala- ja yläkoululuokilla), lukiossa toimii opiskelijakunta. Lappiassa Ammattiopisto Lappian opiskelijakunta ja Lapin ammattikorkeakoululla opiskelijajärjestö ROTKO. Oppilas- ja opiskelijakunnat edistävät osallisuutta ja huolehtivat siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Lisäksi lapsilla ja nuorilla on edustus koulukohtaisissa yhteisöllisissä opiskelijahuoltoryhmissä.

14 14 (34) Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on matalan kynnyksen toimintaa, jossa tavoitetaan kaikki peruskouluikäiset sekä heidän perheensä. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea vanhempia ja huoltajia kasvatustyössä sekä tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat. Kouluterveydenhuollon toimipisteitä on Kemissä jokaisella koululla. Kouluterveydenhuollon työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonta, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, kotikäynnit, vanhempainillat, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi oppilashuoltoryhmät ja asiakastapaamiset) sekä erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin osallistuminen. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1.-, 5.- ja luokkien oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja. Kouluterveydenhuollon oppaassa (STM 2002) määritellään kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Tällä hetkellä terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Jokaisella koululla on oma terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan myös oma lääkäri. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit Kemissä / vuotiasta Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta käynnit / vuotiasta Käynnit yhteensä Koko maa Käynnit yhteensä Kemi Lääkärikäynnit Koko maa Lääkärikäynnit Kemi Muut kuin lääkärikäynnit Koko maa Muut kuin lääkärikäynnit Kemi

15 15 (34) Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on oppilaitoksen sijaintikunnan tehtävä. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Kemissä 2. asteen oppilaitoksista lukio ja ammattiopiston hyvinvointi-, tekniikka-, luonto- ja palvelualat sekä Luovi ja Pohjantähti -opisto. Korkea-asteen oppilaitoksista opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Lapin Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysala sekä Tekniikan koulutusala. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on ylläpitää, edistää ja parantaa opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä tunnistaa mahdollinen opiskelijan erityisen tuen tarve. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Työmuotoina opiskeluterveydenhuollossa ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, ehkäisy- ja perhesuunnittelu, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi opiskeluhuoltotyöryhmät ja asiakastapaamiset), vanhempainillat sekä osallistuminen erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin. Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM 2006) määritellään opiskeluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Laskennallisesti terveydenhoitajaresurssit ovat tällä hetkellä suosituksen mukaiset, mutta lääkäriresurssit jäävät vajaaksi. Käytössä ei myöskään ole riittäviä psykososiaalisen tuen palveluita Suun terveydenhuolto Suun terveyspalveluiden tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten kasvua ja terveyttä omalta osaltaan. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa suun terveydenhuollon toiminnan suunnittelua. Kemissä suun terveydenhuollon yksiköt palvelevat Karihaaran ja Syväkankaan terveysasemilla. Työmuotoina suun terveydenhuollossa ovat yksilöllisen tarpeen mukaan tapahtuvat terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä hoito, ryhmäneuvolavastaanotot yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa, ympäröivään yhteisöön vaikuttaminen etenkin päiväkoti- ja kouluympäristöissä (esikoululaisten harjausopetus ja koululaisten suunhoitotunnit) ja yhteistyö lasten vanhempien, huoltajien ja opettajien kanssa Nuorisotyö Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuoriksi katsotaan alle 29-vuotiaat. Kemin kaupungin nuorisotyö sisältää: lastenkulttuurikeskuksen, avoimen nuorisotyön, erityisnuorisotyön/etsivä nuorisotyön ja työpajatoiminnan. Nuorisotyöllä on merkittävä asema Kemin nuorten kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa ja kehittämisessä. Kemin kaupungin nuorisotyö tuottaa nuorille palvelusisältöjä, joiden avulla edistetään nuoren kasvua ja kehitystä. Nuorisotyön palvelut tarjoavat nuorelle mahdollisuuden edistää mm. fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Nuorisotyö on investointi nuoren kasvun ja kehittymisen tukemiseen, mikä tarjoaa nuorille useita

16 16 (34) mahdollisuuksia tutustua esimerkiksi harrastuksiin, itseilmaisun eri muotoihin, koulutusmahdollisuuksiin ja eri ammatteihin. Lastenkulttuurikeskus tekee työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja tuottaa helposti lähestyttäviä taide- ja kulttuuripalveluja lapsille, nuorille ja perheille. Lastenkulttuurikeskus mahdollistaa taiteen ja kulttuurin tasavertaisen saavutettavuuden sekä edistää ja tukee lasten ja nuorten itse luomaa kulttuuria. Laadukkaasti tuotetut lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalvelut tukevat lapsen ja nuoren persoonallista kasvua, tietoisuutta ja osallisuutta. Kulttuuritoimintaa tarjotaan sekä suoraan perheille, että päivähoidon ja koulujen kautta. Toiminnan kohderyhmä ovat vuotiaat lapset ja nuoret. Lastenkulttuurikeskuksen, kulttuurilaitosten ja koulutoimen yhteistyönä 2017 laadittu Kemin kulttuurikasvatussuunnitelma lisää osaltaan kulttuurilaitosten yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Avoin nuorisotyö tukee nuorten kasvua, kehitystä ja itsenäistymistä. Avoin nuorisotyö sisältää monipuolisia sisältöjä edellä mainittujen sisältöjen toteuttamiseksi. Avoin nuoristyö organisoi ja järjestää tapahtumia, tilaisuuksia, kursseja ja nuorisotilatoimintaa sekä tarjoaa harrastus- ja kerhotoimintaa. Avoin nuorisotyö tukee nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä suoraan ja/tai välillisesti. Lisäksi avoin nuorisotyö tekee aktiivista yhteistyötä koulujen, seurakunnan, järjestöjen, eri organisaatioiden ja viranomaisten kesken. Avoin nuorisotyö on ennen kaikkea nuorten kasvun ja kehittymisen tukemista nuorten tarpeista lähtien, aikuisen tukemana. Nuorisovaltuusto toimii asiantuntijaelimenä Kemissä tapahtuvassa nuorten asemaa koskevassa päätöksenteossa. Nuorisovaltuuston tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja aloitteita nuorten aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja muun muassa hankkeista, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten asemaan Kemissä Nuorten työllisyyden edistäminen Nuorten työllisyyden edistäminen ja nuorelle tarjottavat työllisyyspalvelut muodostavat joustavan ja saumattoman kokonaisuuden, jolla tuetaan nuorta yksilöllisesti työllistymis-, koulutus- tai kuntoutusvaiheessa. Nuorten erilaiset palvelutarpeet tunnistetaan ja niitä vastaavia palveluja tarjotaan yhteistyössä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Nuorten työllistymistä edistetään koulutuspalveluilla, työvoimapalveluilla ja sosiaali- ja terveyspalveluilla. Nuorten palvelut järjestetään prosessimaisesti ja oikea-aikaisesti nuoren tarpeeseen nähden. Kaupungin työllistäminen ja niiden koordinointi on keskitetty kehittämis- ja talousosastolle Työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalvelut toimii työllisyydenhoidon tuki-, asiantuntija- ja asiakaspalveluyksikkönä työnhakijoille, työnantajille ja sidosryhmille. Työllisyyspalvelut koordinoi, seuraa ja kehittää kaupungin työllisyyspalvelujen toteutumista ja vastaa niiden yhteensovittamisesta sidosryhmien työllisyydenhoidon palveluihin ja toimintoihin. Työllisyyspalveluja tarjotaan asiakkaan palvelutarpeeseen perustuen. Yhteistyötä tehdään asiakkaan, kaupungin hallintokuntien, Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön, Työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan, yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Tiivis yhteistyö elinkeinotoimen kanssa hyödyntää yritysyhteistyötä ja edistää kaupungin elinvoimaisuuden kehittämistä. Työllisyyden ja työllisyydenhoidon merkitys kaupungin elinvoima-tekijänä korostuu myös Kemin kaupungin elinkeinostrategiassa vuosille Nuorten työllisyyden edistämisen tulee olla osa kaupungin työllisyyden edistämisen ja työllisyydenhoidon kokonaisuutta.

17 17 (34) Kunnan lakisääteisenä tehtävänä on järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, työttömien terveyspalvelut ja työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua TE-toimiston ja Kelan kanssa, ns. TYP-palvelua Kunta voi niiden lisäksi järjestää muita työllistymistä tukevia palveluja. Kemin kaupunki on painottanut omassa työllistämistoiminnassaan nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä tarjoten kesätyötä, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sekä työllistämällä yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita kaupungin hallintokuntiin. Päävastuu nuorten työllistämispalveluista kuuluu TE-toimistolle. TE-toimiston ja työllisyyspalveluiden yhteinen asiakkaan laaja-alainen palvelutarpeen arvio tehdään, kun nuorella on uhka pitkittyvästä työttömyydestä. TE-toimiston vastuulla on yhteistyön käynnistäminen kaupungin työllisyyspalveluiden tai tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa em. tilanteissa. Työntekijät sopivat rooleista ja vastuunjaosta nuoren ohjausprosessissa päällekkäisen työn välttämiseksi. Kaupungin aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja -ohjaaja vastaavat aikuissosiaalityön asiakkaana olevien alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämisestä yhdessä TE-toimiston kanssa. Muiden alle 25-vuotiaiden työllistymisen tukeminen kuuluu työllisyyspalveluille ja TE-toimistolle. Kaupunki tarjoaa alle 25-vuotiaiden työllistymisen tueksi mm. kesätyöllistämistä, Kemi-lisää, palkkatukityöllistämistä, nuorten työpajatoimintaa, työkokeilupaikkoja ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä työhönvalmennusta. Nuorten työpajatoimintaa tuottaa kaupungin nuorisotyö ja Meriva sr. Nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Kemin kaupunki on hakenut Kemin Kohtaamo-hanketta (ESR) nuorten matalankynnyksen palvelupisteen ja palveluprosessien kehittämiseksi. Hanke on käynnistynyt Kemissä toimii useita nuorille suunnattuja työllisyys- ja kehittämishankkeita, joiden palveluja hyödynnetään yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Kemissä on monipuolisia kulttuuripalveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Kulttuurikeskuksessa toimivat Kemin kaupunginkirjasto, Kemin taidemuseo, Kaupunginteatteri, Kivalo-opisto ja Länsi-Pohjan musiikkitoimi. Kemin kaupunginkirjastossa on lasten ja nuorten kirjallisuutta, musiikkikirjasto ja säännöllisiä satutunteja lapsille. Taidemuseossa järjestetään puolestaan lapsille ja nuorille sopivia näyttelyitä ja toimintaa, kuten suunnittelukilpailuja. Kemin kaupunginteatteri huomioi ohjelmistossaan lapset ja nuoret. Lisäksi kaupunginteatterilla on nuorisolinja, jossa toimivat 8-12-vuotiaiden lasten ja vuotiaiden nuorten ryhmät. Nuorisolinjalaiset harjoittelevat näyttelijäntyön perustaitoja kaupunginteatterin näyttelijän ohjauksessa sekä suunnittelevat ja toteuttavat esityksiä. Meri-Lapin musiikkiopisto tarjoaa mahdollisuuden laulun, soiton ja musiikin perusteiden opiskeluun. Musiikkiopistossa on lapsi- ja nuorisokuoro sekä yhtyeitä ja orkestereita. Varhaisiän musiikkikasvatuksena järjestetään perhemusiikkileikkikouluja sekä musiikkileikkikouluja kolmen kuukauden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Kivalo-opisto tarjoaa lukuisia erilaisia kursseja lapsille, nuorille ja perheille. Opistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi kädentaitoja.

18 18 (34) Liikuntapalvelut Liikuntalain 390/2015 :n 5 mukaisesti, kunnan vastuuksi on määritelty yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Kemissä toimii n. 60 liikunta- ja urheiluseuraa, jotka vastaavat pääsääntöisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastustoiminnan toteuttamisesta. Kemin kaupunki tukee alle 18-vuotiaiden liikunnan harrastamista mm. harjoitusvuorojen tukimaksuilla ja alennetuilla lippujen hinnoilla. Liikunnan säännöllisellä ja aktiivisella harrastamisella on merkittävä yhteys ihmisen fyysiseen hyvinvointiin. Liikunnan harrastamisella on vaikutuksia myös muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, kuten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Liikunnan edistäminen on nähtävä investoinniksi yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, mikä ennaltaehkäisee riskiä sairastavuuteen. Liikuntapalveluja suunniteltaessa ja kehittäessä on huomioitava ihmisen elämänkaaren eri vaiheet ja on pyrittävä luomaan mahdollisuuksia sekä terveyttä edistävän kuntoliikunnan että kilpaurheilun harrastamiseksi. Olennaista on luoda monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, jotka edistävät liikunnan harrastamista koko elämänkaaren ajan Muut toimijat Kolmannen sektorin palvelut Kolmas sektori käsittää joukon erilaisia järjestäytyneitä organisaatioita, kuten järjestöjä ja säätiöitä, joiden yhdistävänä piirteenä on toiminnan rakentuminen voittoa tavoittelemattomalle kansalaistoiminnalle ja vapaaehtoistyölle. Kolmannen sektorin toimijoihin kuuluvat esimerkiksi seurakunnat, avustussäätiöt, erilaiset hyvinvointia tukevat organisaatiot ja urheiluseurat. Kemistä ja Meri-Lapin alueelta löytyy lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat esimerkiksi päivähoitoa, kotihoitoa, kerho- ja lapsiparkkitoimintaa, koulutusta, avustus- ja tukitoimintaa sekä harrastustoimintaa. Lisäksi kouluilla toimii vanhempainyhdistyksiä. Kansanterveysjärjestöt antavat neuvontaa ja tukea sekä suorittavat edunvalvontaa ja järjestävät vertais- ja virkistystoimintaa, koulutusta ja harrastetoimintaa. Järjestöt edistävät jäsentensä osallisuutta ja tuottavat asiantuntijapalveluita. Lisäksi ne tuottavat arvokasta arkitietoa, joka on merkittävää kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Liikuntajärjestöjen piirissä toimii lukuisa määrä eri lajiseuroja, jotka antavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastamiseen ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Harrastusjärjestöt antavat puolestaan mahdollisuuden erilaisiin kulttuuriharrastuksiin. Kemin kaupungin kulttuuripalvelujen tuottamia pääasiallisesti maksuttomia nuorille suunnattuja harrastusmahdollisuuksia ja palveluja löytyy linkistä Kolmannen sektorin harrastuspalveluiden tuottajia Kemissä on yhteensä 76 ja ne löytyvät linkistä Seurakunnat Kemin evankelis-luterilaisessa seurakunnassa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa. Evankelis-luterilaisen seurakunnan työ on ennaltaehkäisevää, korjaavaa ja hoitavaa. Perheitä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa ja kristillisessä kasvatuksen vahvistaen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Lapsi-, varhaisnuoriso-

19 19 (34) ja nuorisotyö tarjoaa lapsille ja nuorille erilaisia kerhoja, leirejä ja retkiä. Äideille järjestetään äitikahvila kerran kuukaudessa ja perheille tapahtumia. Perheitä tuetaan diakonia- ja perhetyöllä asiakasvastaanotoilla ja kotikäynneillä. Kemissä toimii myös lukuisia muita uskonnollisia seurakuntia evankelis-luterilaisen seurakunnan lisäksi, jotka järjestävät lapsille, nuorille ja/tai lapsiperheille tarkoitettua toimintaa Tukevat palvelut Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Varhaiserityiskasvatuksen periaatteena on, että tarvittava tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on päivähoidossa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Jokaisesta esiopetuksessa olevasta lapsesta täytetään havainnointilomake, jossa esiopetuksesta vastaava opettaja kartoittaa lapsen oppimisen edellytykset yhdessä vanhempien kanssa. Esi- ja perusopetuksessa tuen tarpeen ilmetessä käytetään kolmiportaista tukijärjestelmää. Opetuksen tuki toteutetaan moniammatillisesti. Yleinen tuki on opetuksen perustehtävään kuuluvaa pedagogista toimintaa, jossa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää, oppilaalle tehdään pedagoginen arvio ja laaditaan oppimissuunnitelma. Tällöin oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin ja tuki on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää. Erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille laaditaan pedagoginen selvitys, jossa määritellään tuen tarve ja laaditaan HOJKS. Esi- ja perusopetuksessa noudatetaan integraatioperiaatetta, jonka mukaan opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaan oikeus opiskella riittävin tukitoimin lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmissä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen tarkoittaa yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tukimuotoina voidaan käyttää esimerkiksi samanaikaisopetusta, koulunkäynnin ohjaajan tukea ja opetuksen eriyttämistä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta tuetaan valmistavan opetuksen jälkeen tarjoamalla suomi toisena kielenä -opetusta, oman äidinkielen opetusta ja muuta opetuksen tukea. Tukea annetaan myös lukiokoulutuksessa Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö, edistää kouluyhteisön hyvinvointia, tukea oppilaiden kasvua, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Jokaisella koululla on oppilashuoltosuunnitelma. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmä tehtävänä on edistää kouluyhteisön tasolla oppilashuollon tavoitteiden toteutumista. Yksittäisen oppilaan oppilashuolto toteutetaan tapauskohtaisesti kootussa monialaisessa työryhmässä, jonka jäsenet nimetään oppilaan ja huoltajan suostumuksella. Kemin sivistyspalveluissa työskentelee varhaiskasvatuspsykologi, koulupsykologi, vastaava kuraattori ja kaksi koulukuraattoria. Lappian osalta kuraattoripalvelu ostetaan toistaiseksi

20 20 (34) oppilaitokselta. Koulupsykologin ja - kuraattorien työ on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja kehittävää. Myös asiakastyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen ja ensivaiheen toimintaa. Koulupsykologin ja -kuraattorien työmuotoihin kuuluvat mm. asiakasvastaanotot, vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, lapsille ja nuorille suunnattu ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta, konsultaatioiden antaminen koulun henkilökunnalle ja osallistuminen koulujen toiminnan kehittämiseen. Koulupsykologin ja -kuraattorien työn mitoituksessa tulee huomioida palveluiden takaaminen kattavasti kaikille kouluasteille: esiopetukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Opiskelijahuoltolain säädös tavoiteajasta (mahdollisuus keskusteluun seitsemäntenä työpäivänä pyynnöstä, kiireelliset samana tai seuraavana työpäivänä) on toteutunut. Opiskelijahuollon käsikirja on päivitetty ajan tasalle syksyllä 2017 aikana. Linkki käsikirjaan Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Nuorten sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua toimintaa, jotka keskittyy syrjäytymisriskin alaisiin nuoriin. Sosiaalisen vahvistamisen tavoitteena on nuoren saaminen mukaan yhteisölliseen toimintaan aktiiviseksi kansalaiseksi. Nuorten sosiaalista vahvistamista edistävät etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Etsivässä nuorisotyössä työskentelee kaksi nuorisotyöntekijää ja nuorten työpajatoiminnassa neljä henkilöä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioon tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös muiden viranomaisten luovuttamien tietojen perusteella Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Nuori tulee työpajalle pääsääntöisesti viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan ohjaamana. Nuori voi myös oma-aloitteisesti hakeutua työpajalle. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö tuottavat ja kehittävät matalan kynnyksen palveluja nuorille, yhteistyössä oppilaitosten, viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa.

21 21 (34) Lastenvalvoja Lastenvalvoja hoitaa perheoikeudellisia tehtäviä sosiaalitoimessa. Lastenvalvojan tehtäviin kuuluun mm. avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyviä tehtäviä. Vuoden 2016 alusta lähtien isyyden tunnustaminen on voitu ottaa vastaan myös äitiysneuvolassa. Äitiysneuvoloille tämä on uusi tehtävä, joka on muuttanut äitiysneuvoloiden ja lastenvalvojien keskinäistä työnjakoa ja ajankäyttöä Lisäksi lastenvalvoja on sosiaalialan asiantuntija lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvissä asioissa. Hän välittää tietoa lapsen kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen sekä lainsäädäntöön liittyvistä asioista ja ohjaa erotilanteissa olevia vanhempia sopimaan lastensa elatuksesta, asumisesta, huollosta ja tapaamisesta sekä vahvistaa vanhempien tekemiä sopimuksia. Lasten asumiseen, huoltoon ja tapaamisiin liittyen lastenvalvoja tekee tarvittaessa olosuhdeselvityksiä, antaa lausuntoja oikeudelle ja vastaa muista kunnista tuleviin virka-apupyyntöihin. Näiden tehtävien lisäksi lastenvalvoja antaa adoptioneuvontaa Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Perhetyö on kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä perheiden tukemista. Tavoitteena on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö muokataan sisällöltään perheen tarvetta vastaavaksi. Se voi olla esimerkiksi erityyppistä keskusteluapua, mukana oloa arjen harrastuksissa, ryhmätoimintaa tai muuta perheen tilanteen kannalta tarkoituksenmukaista ammatillista työtä. Mikäli sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ei riitä ja lapsi on lastensuojelun tarpeessa, voidaan perheelle antaa lastensuojelulain mukaista tehostettua perhetyötä. Lastensuojelun perhetyö on lastensuojeluasiakkaana oleville lapsiperheille järjestettävää suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja tavoitteellista avohuollon tukitoimintaa, joka kytketään tiiviisti osaksi muuta lastensuojelun työprosessia. Lapsiperheiden kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lapsiperheiden kotipalvelu on yksi varhaisen tukemisen ja ennaltaehkäisevän työn muoto. Palvelu on kotiin annettavaa arjen apua ja sen tavoitteena on tukea arjen sujumista ja vanhempien jaksamista. Kotipalvelua aloitettaessa arvioidaan yhdessä perheen ( ja tarvittaessa eri yhteistyötahojen) kanssa palvelun tarve ja kesto, joka voi vaihdella muutamasta tunnista useampaan kuukauteen. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Kotipalvelun tarkoituksena on tarjota tukea lasten ja lapsiperheiden pulmiin ja