Lappi liikenteen ja logistiikan arktinen solmupiste Euroopassa

Transkriptio

1 Lappi liikenteen ja logistiikan arktinen solmupiste Euroopassa Lapin saavutettavuuden kattohanke lyhyesti Lappi Jarkko Rantala & Tommi Mäkelä Lapin liitto

2 Lappi liikenteen ja logistiikan arktinen solmupiste Euroopassa Tiivistelmä Saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet osana saavutettavuutta ovat elinkeinoelämän, väestön ja palveluiden suotuisan kehittymisen elinehto. Saavutettavuuden edistämiseen tarvitaan järjestelmätason ajattelua ja kehitystä. Lapin saavutettavuuden kattohankkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä on kuvata saavutettavuuteen liittyvä kokonaisjärjestelmä ja lisätä ymmärrystä siitä. Lapin saavutettavuuden kannalta tärkeiden liikenneinfrastruktuuri-investointien merkityksen tiedostamiseksi on tarkasteltava kokonaisjärjestelmää ja vastattava kysymyksiin: Mikä järjestelmätason ongelma investoinnilla ratkaistaan? Mitä mahdollisuuksia investointi tarjoaa elinkeinoelämälle, asukkaille ja matkailijoille? Mitä kyseisellä investoinnilla saavutetaan isossa kuvassa? Liikenneinfrastruktuuri laajasti tarkasteltuna on alusta, joka mahdollistaa erilaisia palvelu- ja liiketoimintamalleja sekä niiden kehitystä. Digitalisaatio on tärkeä näkökulma tulevaisuuden palvelumallien rakentamisessa. Datan rajapintojen avaaminen, niiden hyödyntäminen ja jakaminen erilaisissa arvoketjuissa tarjoaa liikennejärjestelmän kehitykselle mahdollisuuksia, joita ei ole ennen nähty. Kuitenkin molempia tarvitaan: sekä fyysisen että digitaalisen infrastruktuurin ja järjestelmien kehittämistä. Mikäli näitä tehdään yhdessä järjestelmätason tarkasteluna ja kehittämisenä, voidaan saavuttaa jotain todella merkityksellistä. EU-tasolla korostetaan multimodaalisten liikenne- ja kuljetusratkaisujen kehittämistä ratkaisuna liikenteen suurimpiin ongelmiin, jotka liittyvät ruuhkautumiseen, päästöihin ja turvallisuuteen. Samaa voidaan tarkastella Lapin näkökulmasta, vaikka infrastruktuuri ei kovin ruuhkautunutta olekaan joitakin yksittäisiä kohtia lukuun ottamatta. Kun käytettävissä ovat kaikki liikennemuodot, voidaan rakentaa tehokkaita ja kestäviä matka- ja kuljetusketjuja, joissa hyödynnetään jokaisen liikennemuodon parhaita ominaisuuksia. Kustannustehokkuus ja energiatehokkuus kulkevat käsi kädessä tässä kehittämisessä. Kun tähän vielä lisätään aito asiakaslähtöisyys sekä kuljetus- että matkaketjujen kehittämisessä ja lähdetään rakentamaan kokonaisjärjestelmien palvelukykyä yksilöllisistä tarpeista lähtien ja asiakas kehittämisen draiverina, ollaan tulevaisuuden kilpailukykytekijöiden ytimessä siltä osin kuin saavutettavuuskysymykset siihen vaikuttavat. Halutaanko jatkaa nykyisellä tiellä, jossa reagoidaan tarpeisiin niiden ilmaantuessa, vai halutaanko tehdä selkeä tasonnosto? Meillä pitää olla yhteinen tahtotila ja viesti, jota edistetään. Tämä edellyttää, että infrastruktuuritarpeet paketoidaan isoksi järjestelmätason kehitystä tukevaksi kokonaisuudeksi. EU:ssa TEN-T-liikenneverkko ja siihen investoiminen nähdään investointina kasvuun ja elinkeinorakenteen kehittymiseen. Se voidaan nähdä kehityksen katalyyttina ja elinkeinorakenteen kehityksen selkärankana. Samalla EU:ssa korostetaan kytkeytymistä eri markkina-alueille kaikkiin ilmansuuntiin sekä periferisten alueiden kytkemistä EU:n ydinmarkkinoille. Arktisen alueen potentiaali nähdään hyvin kiinnostavana, ja se edellyttää toteutuakseen nykyistä parempaa saavutettavuutta. Lapin saavutettavuuden kattohanke tiivistää eri näkökulmista järjestelmätason kehittämisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Solekko tehä! Lappi Lapin saavutettavuuden kattohanke on Lapin liiton EAKR-rahoituksella toteuttama hanke. Hankkeen lähtökohtana on rajat ylittävä, koko Barentsin alueen saavutettavuutta tarkasteleva selvitys, joka perustuu avoimen arktisen markkinan edistämiseen sekä kilpailukykyiseen ja kehittyvään elinkeinoelämään. Arktinen alue on tulevaisuudessa elinvoimainen, kehittyvä, älykäs ja ekologinen toimintaympäristö eri toimialojen yrityksille ja alueen asukkaille. Lappi on keskellä maailmaa ja saavutettavissa eri alueilta ja markkinoilta. lappi.fi/lapinliitto/saavutettavuuden-kattohanke

3 Tulevaisuuskuvat, kehityspolut Lapin saavutettavuuden kattohanke Lähtökohdat ja teemat Lapin saavutettavuuden kattohanke 3 Keskeiset viestit ❶ ❷ ❸ ❹ ❺ ❻ ❼ Nykyisen kehityksen jatkuminen suhdanteiden mukaan Arktisen alueen liiketoiminnan kasvu ja kilpailukyky Toimintaympäristö: markkinat, politiikat, trendit globaalit/alueelliset/paikalliset markkinat geopolitiikka reagoidaan tarpeisiin niiden ilmaantuessa resurssien hyödyntäminen älykkäät ratkaisut ja toimintatavat strategiat Avoin arktis: Lapin sijainnin hyödyntäminen Ruotsin, Norjan ja Venäjän naapurina nykyisen liiketoiminnan menestyksen varmistaminen rajat ylittävä yhteistyö vastuullisuus ympäristö ja ilmasto teknologinen kehitys ennakointi Kehitysloikka uuden liiketoiminnan houkutteleminen kestävyys selkeä tahtotila näkemys pitkän aikavälin kehityksestä Rajat ylittävä liikenneverkkoajattelu ja liikenneväylien kehittäminen verkkona kestävä teollinen tulevaisuus investointipotentiaali Elinkeinorakenne Tavaravirrat logistiikka kehityksen selkärankana Arktisen alueen kytkeminen eurooppalaiseen markkinaan TEN-T-yhteyksin Kytkeytyminen kasvaviin kuljetusvirtoihin ja järjestelmiin: Koillisväylä, Silkkitie, Pohjois-Atlantti, Rail Baltic Lapin roolin vahvistaminen logistiikan merkitys Liikenne, kuljetukset ja logistiikka järjestelmänä markkinoiden ja alueiden saavutettavuus strategiat logistisen infran ja elinkeinorakenteen välinen kytkentä Hankkeen tavoitteet, sisältö ja menetelmät liiketoiminta saavutettavuus liikenneyhteydet Lapin saavutettavuuden kattohanke

4 Keskeiset viestit Lapin saavutettavuuden kattohanke Lappi liikenteen ja logistiikan arktinen solmupiste Euroopassa 1. Infran kehittäminen ei saa jäädä torsoksi 2. TEN-T on kehittämisen keskiössä 3. Lappi rakentaa aktiivisesti rajat ylittäviä jalostus- ja palveluketjuja 4. Logistiikka ja liikennejärjestelmä toimivat kehityksen katalyyttinä ja buusterina 5. Rajat ylittävä liikenneverkkoajattelu mahdollistaa isosti kehittämisen 6. Teollisuus-Lappi ja Elämys-Lappi tukevat toisiaan 7. Yhteinen tahtotila ohjaa Lapin edunvalvontaa Ihmisten liikkuminen ja saavutettavuustarpeet Lapissa 1. Asiakkaan on oltava aidosti keskiössä kaikissa matkustustarpeissa ja asiakassegmenteissä 2. Tiedon avulla voidaan tuottaa yksilöllisiä liikkumispalveluja samalla hyödyntäen skaalautuvia suurten volyymien ratkaisuja 3. Toimivat matkaketjut ja liikkumisen kokonaisuuden synkronointi Lapissa edellyttävät yhteistyötä ja resursseja 4. Brändäämällä Lapin liikkumistuote parannetaan laatua ja asiakaskokemusta sekä lisätään houkuttelevuutta 5. Lapin sijainti ja strategiat edellyttävät kansainvälistä kytkeytyvyyttä eri suuntiin ja linkittymistä naapurimaiden liikennejärjestelmiin 6. Lappi edistää aktiivisesti Euroopan laajuisia tavoitteita: liikennejärjestelmä on alueita yhdistävä, päästötön, turvallinen ja sujuva

5 10+ näkökulmaa Lapin saavutettavuuteen

6 Monialainen ja monia mahdollisuuksia yhteensovittava Lappi Arktisena ja luonnoltaan monimuotoisena alueena Lapissa on tunnistettavissa kaksi tulevaisuuden kehityspolkua: Elämys-Lappi ja Teollisuus-Lappi. Oleellinen kysymys on, miten nämä sovitetaan yhteen, varsinkin kun molempiin liittyy suuria liiketoiminta- ja kehitysmahdollisuuksia. Toisaalta voidaan ajatella kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan kuuluvan nykyisin kaikkeen liiketoimintaan. Silti ei voida välttyä intressiristiriidoilta, mikäli merkittävän matkailualueen läheisyyteen on sijoittumassa esimerkiksi kaivostoimintaa. Herkkä arktinen luonto, matkailuliiketoiminnan kehittäminen, hyvä asuinympäristö, kulttuuriset tekijät ja teollinen kehitys on sovitettava saumattomasti yhteen, mikäli aiotaan hyödyntää koko nähtävissä oleva alueen kehityspotentiaali liiketoimintojen kehittämiseksi ja uusien yritysten sijoittumiseksi. Tällöin Elämys-Lappi ja Teollisuus-Lappi tukevat toisiaan. Miten sovitetaan yhteen Elämys-Lappi ja Teollisuus-Lappi? Elinkeinorakenteesta on tunnistettavissa selkeitä kehitysvyöhykkeitä, jotka jatkuvat rajat ylittäen. On tärkeää tunnistaa rajat ylittävien jalostusketjujen kehittämismahdollisuudet. Nämä voivat samalla toimia logistiikan näkökulmasta perustavana tekijänä merkittävimpien kuljetuskäytävien tunnistamiselle. Asia voidaan ajatella myös toisesta suunnasta: Voisivatko kuljetuskäytävien kehittäminen ja merkittävät infrastruktuuri-investoinnit toimia liiketoiminnan kehityksen selkärankana? Voisivatko kuljetuskäytävien kehittäminen ja merkittävät infrastruktuuri-investoinnit toimia liiketoiminnan kehityksen selkärankana? Logistisella infrastruktuurilla ja elinkeinorakenteen kehityksellä on selkeä yhteys. Barentsin alueella on merkittävänä tulevaisuuden energian ja raaka-aineiden tuottajana erinomaiset mahdollisuudet rakentaa uusia rajat ylittäviä jalostusketjuja ja siten lisätä alueen jalostusarvoa. Ilman logistiikkaa ja infrastruktuuria se ei kuitenkaan toteudu.

7 Avoimen ja arktisen Lapin portit ja näyteikkunat Lennot ja lentoasemat ovat portti Lappiin. Lappiin ja Lapista kulkee lentäen 1,2 miljoonaa ihmistä vuodessa (2017, Finavia). Lentoyhteydet ja kansainvälinen matkailu kulkevat käsi kädessä Junamatkat ja rautatieasemat ovat portti Lappiin. Lappiin ja Lapista kulkee junalla lähes ihmistä vuodessa (2017, VR Yhtymä) Automatkat ja tiet ovat portti Lappiin. Lappiin ja Lapista kulkee linja-autoilla ihmistä ja henkilöautoilla 12 miljoonaa ihmistä vuodessa (arvio 2017, ei sisällä maakunnan sisäisiä matkoja, Liikennevirasto ja saavutettavuushanke). Valtakunnanrajan ylittää Lapissa päivittäin keskimäärin 60 linja-autoa ja henkilöautoa ja Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajan 60 linja-autoa ja 9000 henkilöautoa (2017, Liikennevirasto). Merikuljetukset ja satamat ovat portti Lappiin. Kemin ja Tornion satamien kautta kulkee meritse 5 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa (2017, Liikennevirasto). Lisäksi Lapin kuljetustarpeita palvelevat myös muut satamat Rautatiekuljetukset ja rataverkko ovat portti Lappiin. Lapin ja muun Suomen välillä kulkee junilla 1,6 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Lapin sisällä kulkee 1,2 miljoonaa tonnia tavaraa, lähinnä raakapuuta. Rajanylittäviä kuljetuksia Torniossa on muutamia kymmeniä tuhansia tonneja. (arvio 2016, Liikennevirasto ja saavutettavuushanke) Tiekuljetukset ja tiet ovat portti Lappiin. Valtakunnanrajan ylittää Lapissa päivittäin keskimäärin 900 kuorma-autoa ja Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajan 1200 kuorma-autoa. Kuorma-autoilla kulkee Lapin ja muun Suomen välillä 2,9 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Lapin sisällä kulkee 10,4 miljoonaa tonnia tavaraa, eniten maa-aineksia. (2017, Liikennevirasto ja Tilastokeskus) Ovatko Lapin portit myös Lappiin houkuttelevia näyteikkunoita? 0 Yhdistettyjä kuljetuksia tie- ja rautatiekuljetuksen yhdistäviä ajoneuvojen ja suuryksiköiden kuljetusketjuja ei ole tällä hetkellä tarjolla Lapissa. Sadat ihmiset kulkevat päivittäin jalan tai pyörällä Ruotsin ja Lapin välillä ja autolla myös Norjan ja Lapin välillä. Rajaton raja on aina avoinna niin työssäkäyntiin ja asiointiin kuin vapaa-ajanviettoonkin. Lentokuljetukset ja lentoasemat ovat portti Lappiin. Lapin ja muun Suomen välillä kulkee lentäen 248 tonnia rahtia ja postia vuodessa. Suoria kansainvälisiä kuljetuksia on vain 1 tonni vuodessa. (2017, Finavia) Hyvä saavutettavuus ja palvelukyky mahdollistavat Lapin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin. 249 Sujuvuus, luotettavuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat sen, kuinka hyvin koko matkaketju tai logistinen ketju palvelee asiakkaan tarpeita.

8 Lappi sijaitsee suurten tavaravirtojen äärellä Nykyiset tavaravirrat Barentsin alueella Mihin kuljetusvirtoihin, korridoreihin ja teollisiin ekosysteemeihin Lappi liittyy? Mihin kytkeytymistä kannattaa tulevaisuudessa tavoitella? sisältää Maanmittauslaitoksen Taustakarttasarjan aineistoa 8/2016 Lappi sijaitsee suurten tavaravirtojen keskellä. Barentsin alueen satamat ovat valtaosin erikoistuneet lähialueensa teollisuuden massakuljetusten hoitamiseen.

9 Autolla, junalla ja lentäen matkustaen Lappiin Henkilöautolla kuljetaan eniten. Juna ja lentokone palvelevat pitkämatkaista liikkumista. Linja-autolla tehdään sekä lyhyitä että pitkiä matkoja reitti- ja tilausliikenteessä. Pohjois-Suomen lentomatkustus on ollut viime vuodet kasvussa. Junamatkustuksessa 2017 oli kasvun vuosi. Arviolta 4 miljoonaa yöpyjää saapuu vuosittain Lappiin, jossa he yöpyvät arviolta 10 miljoonaa yötä. Vertailun vuoksi: lappilaiset yöpyvät kotonaan arviolta 60 miljoonaa yötä vuodessa. Talvi on Lapin lentomatkailun huippusesonki.

10 Korridorit tukevat liiketoiminnan kehittämistä Logistiikka on yksi merkittävimmistä yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä työvoimakysymysten ohella. Siten saavutettavuus ja edelleen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen sekä monipuolisten kuljetuspalvelujen saatavuuden varmistaminen ovat oleellinen osa yritysten alueelle sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Infrastruktuurin kehittämistä tehdään usealla tasolla: alueellisella ja paikallisella tasolla, valtakunnallisesti sekä korridoritasolla, jolla kytketään laajemmassa kuvassa alueita toisiinsa ydinkäytäväajattelulla. Korridorien kehittäminen tulee nähdä kokoavana konseptina, jossa toisiaan täydentävät erilaiset infrastruktuurit muodostavat liiketoimintojen ja teollisten rakenteiden kehittämistä tukevan kokonaisuuden. Korridorit toimivat myös rajat ylittävän yhteistyön sekä matka- ja jalostusketjujen muodostamisen välineenä. Korridorit toimivat myös rajat ylittävän yhteistyön ja jalostusketjujen muodostamisen välineenä. Vaikka EU:n liikenneinfrastruktuuriinvestoinneista suurin osa kohdistuu ydinkäytäville ja niissä rautatieinfrastruktuuriin, korridorien kehittäminen on paljon muutakin kuin rautateiden rakentamista. Korridorit voivat sisältää teitä, ratoja, meriväyliä, satamia, lentoasemaverkostoa, tiedonsiirtoa ja älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä. Oleellista on saavutettavuuden ja kytkeytyvyyden pitäminen ajattelun perustana ja kehittämisen ajurina. Lapin sijainti suhteessa tärkeimpiin kuljetuskäytäviin. Oleellista on saavutettavuuden ja kytkeytyvyyden pitäminen ajattelun perustana ja kehittämisen ajurina.

11 Arktiset strategiat edellyttävät TEN-T-verkon laajentamista EU:n TEN-T-liikenneverkko (Trans-European transport network) koostuu yhdeksästä ydinkorridorista, ydinverkosta ja täydentävästä verkosta. Noin 90 prosenttia rahoituksesta kohdistuu ydinkäytäviin, joten arktisen alueen merkittävien kuljetuskäytävien saaminen osaksi EU:n strategista liikenneinfrastruktuuria on keskeistä. Nykyisin Suomeen ulottuu kaksi ydinkäytävää: Baltia Pohjanmeri ja Skandinavia Välimeri. Molemmat käytävät päättyvät Suomen etelärannikon tasolle. Samanaikaisesti EU:n arktinen tiedonanto (2016) korostaa arktisten alueiden merkitystä ja potentiaalia erityisesti raakaainelähteenä, eräänlaisena EU:n resurssipankkina. Tästä voidaan tehdä ainoastaan yhdenlainen tulkinta joko EU:n arktisia strategioita ei ole edes tarkoitus toteuttaa käytännössä tai vaihtoehtoisesti EU:n TEN-Tydinkäytäväverkosta puuttuu oleellisia osia liikenneinfrastruktuuria. Noin 90 prosenttia TEN-Trahoituksesta kohdistuu ydinkäytäviin. Arktisen alueen saavutettavuuden kehittämiseksi ja tulevaisuuden potentiaalin hyödyntämiseksi EU:n arktisen ekosysteemin kehittämistä ja kasvustrategioita tukien TEN-Tydinverkko tulee laajentaa arktiselle alueelle saakka ja kytkeä siihen tärkeimmät logistiset yhteydet tie-, rataja meriliikenteen verkolla sekä matkailun kannalta myös lentoasemaverkostoa. Tämä tapahtuu käytännössä jatkamalla edellä mainittuja TEN-Tydinkäytäviä Botnian korridorilla, joka kuuluu jo TEN-T-ydinverkkoon mutta ei ydinkäytäviin, sekä edelleen laajentamalla sitä merkittävimpien liikenneyhteyksien osalta. TEN-T-verkon laajennus tukee Euroopan uuden arktisen ekosysteemin kehittymistä ja EU:n kasvustrategioita.

12 Meri-Lappi Lapin teollinen ja logistinen keskus Meri-Lapin sijainti Ruotsin rajan tuntumassa ja teollisena keskittymänä muodostaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittyä logistiseksi solmupisteeksi sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Kaikki liikennemuodot ovat käytettävissä. Kohtuulliset infrastruktuuri-investoinnit avaisivat aivan uusia mahdollisuuksia erityisesti rautateiden hyödyntämiseen. Myös satamien kehittämisellä ja meriväylien syventämisellä on suuri merkitys pohjoisen alueen teollisuudelle ja tuleville investoinneille kustannus- ja energiatehokkaan kuljetusjärjestelmän yhtenä perustekijänä. Meri-Lappi on logistinen solmupiste myös liikennejärjestelmän kokonaisuuden kehittämisen näkökulmasta. Jäämeren ratayhteys kulkee toteutuessaan Meri- Lapin kautta, Ruotsin rataverkolle on yhteys alueen kautta, Aasian suuntaan uusiin silkkitieyhteyksiin Meri-Lappi voi muodostaa merkittävän logistisen solmupisteen ja myös Euroopan markkinat ovat saavutettavissa kaikilla kuljetusmuodoilla. Meri-Lapin teollinen rakenne luo hyvän perustan teollisen ekosysteemin kehittämiselle. Teollisuus edellyttää tehokkaita logistisia palveluja ja hyvää saavutettavuutta. Saavutettavuuden kehittämisessä voidaan erottaa eri tason ja aikajänteen kehittämistarpeita. Nykyisen teollisuuden elinvoimaisuuden varmistaminen edellyttää logistiikan jatkuvaa parantamista. Pidemmällä aikajänteellä logistiikka ja liikenneinfrastruktuurin merkittävä parantaminen voivat toimia teollisten vyöhykkeiden kehittämisen selkärankana ja draiverina. Logistiikkaa kehittämällä voidaan vahvistaa nykyisiä vahvuuksia ja kehittää uusia menestystekijöitä. sisältää Maanmittauslaitoksen Taustakarttasarjan aineistoa 8/2016 Meri-Lappi on ihmisten saavutettavissa kaikilla kulkutavoilla. Ihmisten liikkuminen kattaa sekä asukkaiden ja alueella työskentelevien liikkumistarpeet että saavutettavuuden matkailijoiden näkökulmasta. Vaikka oman alueen palvelut ovat tarkastelun keskiössä, kannattaa myös katsoa yli maakunnan ja valtakunnan rajojen. Meri-Lapin osalta 150 kilometrin säteellä sijaitsee useita lentoasemia tukemassa saavutettavuuden erilaisia mahdollisuuksia. Samoin muut rajat ylittävät joukkoliikenteen palvelukonseptit ovat tarkastelemisen arvoisia Meri-Lapin saavutettavuutta kehitettäessä. Meri-Lappi on logistisesti erinomainen monien mahdollisuuksien alue.

13 Jäämerenrata on mahdollisuuksien rautatie Jäämerenrata on tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttuva kansainvälinen yhteistyö- ja verkostohanke, josta ponnistavan kehitysloikan myötä Suomen ja Lapin houkuttelevuus ja saavutettavuus nousevat uudelle tasolle. Jäämerenrata ei ole pelkästään rata- tai liikennehanke. Jäämerenrata on mahdollisuuksien rautatie, jonka mahdollinen toteutus perustuu usean osa-alueen yhteisvaikutukseen. Vain laajaalainen ote mahdollistaa hyötyjen toteutumisen ja sen myötä kestävyyden ja kannattavuuden. Jäämerenradan toteutettavuus ja kannattavuus perustuvat ensi sijassa elinkeinoelämän tarpeisiin ja siten tavaraliikenteen näkymiin. Samalla se kuitenkin tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös henkilöliikenteelle sekä Lapin ja arktisen Euroopan kasvavalle matkailulle. Monimuotoinen ja monien mahdollisuuksien kehitys- ja kasvukäytävä ~ hankkeen näkemyksen mukaan ~ Teesit Jäämerenradan toteuttamiseksi Jäämerenrata on 1. Suomen geopoliittinen ja geologistinen hanke 2. sekä liiketoiminnan tarpeisiin että ihmisten saavutettavuustarpeisiin vastaava hanke 3. palvelualustan rakentava, toimeliaisuutta aktivoiva hanke 4. arktisen talouden hanke, joka toteuttaa EU:n arktista strategiaa 5. kansainvälinen kuljetusverkostohanke 6. eurooppalainen TEN-T-hanke, ydinliikenneverkon arktinen linkki 7. aluerakenteen ja maankäytön kehittämishanke 8. liikennejärjestelmää ja rautateitä muuttava ja vahvistava hanke 9. kestävä, vastuullinen ja hyväksyttävä yhteistyöhanke 10. tulevaisuuden hanke, jonka aika on nyt

14 Asiakas, palvelu ja saavutettavuus liikkumisen kokonaisuuden synkronointi Lapissa vaatii yhteistyötä Tarkista nämä! Kokonaisuus ja synkronointi Mitä liikkumispalveluja paikalliset asukkaat ja matkailijat Lapissa haluavat? Mistä he ovat valmiita maksamaan? Mitä palveluun pitäisi sisältyä? Mitkä kohteet ja palvelut täytyy, voidaan tai kannattaa yhdistää? Miten matkan vaiheet ketjutetaan ja synkronoidaan asiakaslähtöisesti? Mitä tämä tarkoittaa fyysisesti, toiminnallisesti ja tiedon osalta? Mistä matkustaja saa tiedon yhteyksistä, saavutettavuudesta? Mistä palvelun voi varata ja ostaa? Mikä Lapissa toimii sesonkina, mikä sesongin ulkopuolella? Koottu ja ajantasainen tieto saatavilla olevasta ja tulevasta palvelutarjonnasta Helposti ymmärrettävät aikataulut, selkeä tieto järjestetyistä vaihtoyhteyksistä ja matkaketjuista Tieto miten palveluita tilataan, hankitaan ja maksetaan ja tieto jos palvelu pitää tilata ennakkoon ja miten tilaus tehdään Joukkoliikenteen ja tarvittaessa muidenkin palvelujen reaaliaikaiset reittioppaat Tieto siinä muodossa, että se on löydettävissä, ymmärrettävissä ja omaksuttavissa ilman suurta paikallistuntemusta Kaikki tieto ja palvelu saatavilla vähintään suomeksi ja englanniksi Tieto siinä muodossa, että se on eri toimijoiden, markkinointi- ja hankintakanavien ja järjestelmien kautta saatavissa ja hyödynnettävissä ja niihin kytkettävissä Aikataulujen synkronointi Lähtökohtana asiakastarpeet, toimivat yhteydet Missä solmupisteissä ja millaista kysyntää palvelee? Lento, juna, bussi, liityntä kohteeseen, muut palvelut Mikä määrittelee, mikä joustaa? Miten toimitaan, kun aikataulut muuttuvat? Miten toimitaan, kun lento, juna tai bussi myöhästyy? Infran ja järjestelyjen toimivuus liikenteen solmupisteissä Sujuvat, selkeät ja turvalliset yhteydet, layout ja infrastruktuuri Myös yhteydet lentoaseman, keskustan ja matkailukeskusten välillä Helposti havaittavat ja ymmärrettävät opasteet ja opastajat Infopiste, jossa ihminen palvelemassa ja jossa matkustajasta huolehditaan 1. Helppous ja luotettavuus asiakkaan kannalta 2. Palvelujen välisten rajojen madaltaminen ja poistaminen 3. Tarjonta lisää kysyntää 4. Mahdollisuuksien hyödyntäminen

15 Tavaravirtojen tulevaisuuskuva 2040: Suomi ja Lappi ovat kytkeytyneet kehitykseen Lähtökohdat 1. Lapin teollinen rakenne kehittyy positiivisesti ja vahvistuu. 2. Lappi kytkeytyy mukaan useaan ison kuvan kehityssuuntaukseen, kuten Koillisväylän liikenteeseen, uuden silkkitiekonseptin kehitykseen ja Luoteis-Venäjän liiketoiminnan kasvuun. 3. Lappi on aktiivinen toimija Barentsin ja arktisen alueen keskiössä. Kehityksen tukijalat 1. Kemi-Tornio-alueen teollinen ekosysteemi kehittyy edelleen ja laajenee selkeäksi teolliseksi kasvukäytäväksi sekä Rovaniemen, Kemijärven ja Sodankylän suuntaan että Tornionlaaksoon. 2. Muodostuu rajat ylittäviä kasvukäytäviä liikenneinfrastruktuurin ja teollisten rakenteiden kehittymisen myötä. 3. Euroopanlaajuisen TEN-Tliikenneverkon ydinkäytäväverkosto on laajentunut Botnian korridorin myötä arktiselle alueelle, ja sitä on laajennettu edelleen pohjoiseen. Tiekuljetukset ovat tärkein elinkeinoelämän kuljetusmuoto myös tulevaisuudessa. Päätieverkkoa on kehitetty älykorridoreiksi, mikä mahdollistaa tiekuljetusten tehostamisen edelleen. Lapissa operoidaan HCT-kalustolla ja voidaan hyödyntää mm. jonoajoa. Tiekuljetuskäytävät toimivat rajat ylittäen kaikkiin suuntiin. Kemin ja Tornion satamat muodostavat TEN-T-statuksen omaavan satamaparin. Kemin sataman meriväylä on syvennetty vähintään 12,5 metriin Lapin teollisuuden kuljetustarpeiden mukaisesti. Fyysisen liikkumisen ohella tietoliikenne yhdistää Lapin kattavasti ja jatkuvasti muuhun maailmaan. Lapin kautta kulkeva arktinen datakaapeli linkittää Lapin keskelle tiedon maailmaa. ~ hankkeen näkemyksen mukaan ~ Rautateitse on Lapista toimivat yhteydet ja markkinat sekä Ruotsin että Baltian kautta Keski- Eurooppaan. Kirkkoniemen arktisen meriliikenteen hubiin on rautatieyhteys. Vartiuksen raja-aseman kautta on kytkeydytty Luoteis-Venäjälle ja Arkangelin suuntaan sekä edelleen silkkitietä pitkin Kiinaan ja Aasian markkinoille. Rautatieyhteys Ruotsiin on toimiva tarvittavine logistisine solmupisteineen, ja se on teollisuuden aktiivisessa käytössä. Lappi on keskellä tulevaisuuden markkinaa ja kasvavaa liiketoimintaaluetta, joka on saavutettavissa eri alueilta ja josta on hyvät yhteydet markkina- ja hankinta-alueille.

16 Kuva: Jarkko Rantala & Tommi Mäkelä, TTY/Verne, 2013 Lähde: Lappi-sopimus, Lapin maakuntaohjelma Kokonaisnäkemys logistiikasta ja liikennejärjestelmästä toimii kehityksen buusterina Liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen on palveltava Lapin saavutettavuutta. Logistiikka on yhtenä avaintekijänä yritysten sijoittumispäätöksiä tehtäessä. Lappi on EU:n pohjoinen logistinen keskus, jonka tulee olla saavutettavissa eri liikenne- ja kuljetusmuodoilla. Lisäksi rajat ylittävien jalostus- ja palveluketjujen on toimittava tehokkaasti. Saavutettavuuden sekä logistiikka- ja kuljetusjärjestelmän kehittämisessä tarvitaan kokonaisuuksien tarkastelua ja systeemiajattelua, joka tunnistaa nykyiset toimintaperiaatteet ja joka samanaikaisesti suuntautuu tulevaisuuteen. Infran kehittäminen ei saa jäädä torsoksi. Tämä edellyttää kokonaisnäkemystä ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelua suhteessa kokonaiskuvaan, jonka tulee liittyä kansallisen tason visioon alueen potentiaalin hyödyntämisestä sekä tulevasta kehityksestä ja sen tukemisesta. Infran kehittäminen ei saa jäädä torsoksi, jossa investoidaan, mutta ei tehdä aivan loppuun saakka valmiiksi ja toimivaksi. Toimivat yhteydet mahdollistavat alueen ja elinkeinojen kehittämisen. Lapin erityispiirteinä ovat laaja alue ja sijainti Ruotsin, Norjan ja Venäjän naapurina. Jokaisella naapurimaalla on suuria investointisuunnitelmia ja jo osittain käynnissä olevia kehitysprosesseja arktisen alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Lappi sijaitsee keskellä monen toimialan näkökulmasta kiinnostavaa ja kehittyvää arktista aluetta. Lapille ei riitä ainoastaan saavutettavuus Suomen sisäisesti etelään. Erityisen tärkeitä ovat rajat ylittävät yhteydet sekä infrastruktuurin ja järjestelmätason kehittämisen koordinointi yhdessä naapurimaiden kanssa. Saavutettavuuden kehittäminen voi parhaimmillaan tukea erilaisten rajat ylittävien kehitysvyöhykkeiden syntymistä ja laajenemista. Lapin neljä strategista valintaa, jotka tukevat avointa ja arktista Lappia. Hyvä saavutettavuus on yksi Lappi-sopimuksen Lapin maakuntaohjelman neljästä strategisesta valinnasta. Lappi keskellä maailmaa -ajattelun edistämiseksi on keskeistä kytkeytyä erilaisiin kehittyviin globaaleihin liikenne- ja logistisiin järjestelmiin. Hyvä saavutettavuus on yksi Lapin strategisista valinnoista. Sijainti keskellä Barentsin aluetta mahdollistaa ja myös edellyttää tunnistamaan tärkeimmät kehityssuuntaukset lähialueilla. On valittava, missä kehityksessä halutaan olla mukana, ja päätettävä, millä tasolla mukanaolo toteutetaan.