Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?
|
|
- Sofia Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?
2 UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2
3 TULOKSET AVOIMESSA TULOSPALVELUSSA 3
4 TULOKSIA VOI TARKASTELLA AIEMPAA LAAJEMMIN Tuloksia voi tarkastella tulospalvelussa sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan tulosten tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain tulossa 1/2018 Palvelua kehitetään edelleen uudet indikaattorit, huoltajien tiedot Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitetaan vastanneille oppilaitoksille vuoden 2017 loppuun mennessä Seuranta vuodesta
5 KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = ) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = ) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = ) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 %(N = ) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30% (N= ) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5
6 KOULUTERVEYKYSELY 2017 KESKI-SUOMESSA perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaista perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista (vuonna 2013 N= 5 222) lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N= 2 398) ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N= 1 845) 6
7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 7
8 Tavoitealue 1: Lasten, nuorten ja vanhempien vuorovaikutus on parantunut 8
9 KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa enemmän keski-suomalaisilla nuorilla kuin lapsilla Tytöillä hieman enemmän kuin pojilla Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi Keskusteluvaikeudet ovat yhteydessä mm. lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja näkyvät esim. MLL Lasten ja nuorten puhelimessa AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 2 % 6 % 5 % 6 % TYTÖT 2 % 10% 6 % 8 % 9
10 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) Koko maa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) Pieniä eroja maakunnan sisällä kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijävi AOL Viitasaari Äänekoski THL: Kouluterveyskysely
11 KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA (%) Keski-Suomessa keskusteluvaikeuksia kokevien nuorten osuudessa ei suuria muutoksia, pojilla erot kouluasteiden välillä kaventuneet Kansallisesti keskusteluvaikeuksien määrä hieman vähentynyt Keski-Suomi: pojat Keski-Suomi: tytöt lk lk Lukio Aol lk lk Lukio Aol
12 KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA Keskusteluvaikeudet huomattavasti yleisempiä joillakin nuorilla Koko maa: Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) lk yhteensä 8.-9 lk 8 17, äidin koulutustaso matala Lukio AOL , ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite sijoitettu kodin ulkopuolelle THL: Kouluterveyskysely 12
13 4. JA 5. lk LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ON AVOINTA Vuorovaikutustilanteet vanhemman ja lapsen välillä ovat tavallisia arkipäivän tilanteita Indikaattori perustuu kysymykseen: "Kuinka usein sinun kohdallasi tapahtuu seuraavia asioita?" Vastausvaihtoehdot: 1) usein (2 pistettä), 2) joskus (1 piste), 3) ei ollenkaan (0 pistettä). Summaindikaattori muodostuu neljästä osiosta: 1) keskustelet vanhempiesi kanssa koulupäivästäsi, 2) sovitte kotiintuloajoista, kun lähdet ulos, 3) vanhempasi juttelevat ystäviesi kanssa heitä tavatessaan, 4) vanhempasi tukevat ja kannustavat sinua. Tarkastelussa ovat mukana yhteensä vähintään 6 pistettä saaneet vastaajat. 13
14 PERHEIDEN YHTEINEN ATERIOINTI Yli 60 prosentissa keski-suomalaisten 8. ja 9. lk perheistä syödään yhteinen ilta-ateria vähintään 3 arkipäivänä viikossa POJAT Perusopetus 8. ja 9. luokka 65 % Lukio 1. ja 2. vuosi 62 % AOL 1. ja 2. vuosi 47 % Yhteinen ateria vahvistaa nuoren ja vanhemman välistä suhdetta ja ehkäisee mm. ylipainoa. Vastaavasti perheaterioinnin puuttuminen nostaa tupakoinnin, nuuskaamisen, alkoholin käytön, humalajuomisen ja laittomien huumeiden kokeilun riskiä lähes kaksinkertaiseksi. TYTÖT 60 % 56 % 39 % 14
15 Kuitenkin huomioitava, että yli viidenneksellä keskisuomalaisista nuorista ei ole perheen yhteisiä ateriahetkiä kouluviikon aikana 8. ja 9. lk nuorista 20 % Lukiolaisista 20 % Ammattiin opiskelevista 37 % 15
16 Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (%) Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (%) Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi ja 9. lk Lukio AOL Viitasaari Äänekoski THL: Kouluterveyskysely
17 Tavoitealue 2: Lasten, nuorten yksinäisyys on vähentynyt 17
18 KENENKÄÄN EI TULISI OLLA YKSIN YKSINÄISYYS KOSKETTAA LIIAN MONTAA LASTA JA NUORTA Tyttöjen yksinäisyys lisääntyy yläluokille siirryttäessä Keski-Suomi:Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen yläluokilla ja toisella asteella lk lk 6 13 pojat Lukio 6 14 tytöt AOL THL: Kouluterveyskysely
19 Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Koko maa 3 Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Eroja maakunnan suurten kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijärvi AOL Viitasaari Äänekoski THL: Kouluterveyskysely
20 Yksinäisyydessä suuria eroja taustatekijöiden suhteen Koko maa: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) lk 8.-9 lk Lukio yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL sijoitettu kodin ulkopuolelle THL: Kouluterveyskysely 20
21 EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ (%) Pojat tyttöjä useammin ilman yhtään läheistä ystävää, mutta tytöt kokevat enemmän yksinäisyyttä Ystävättä olevien poikien määrä vähentynyt viimeisten vuosien aikana Alaluokilla melkein kaikilla on vähintään yksi hyvä kaveri, mutta yläluokkalaisista 8 % on vailla yhtään ystävää Keski-Suomi: pojat Keski-Suomi: tytöt lk Lukio Aol lk Lukio Aol
22 YKSIN MONTA TUNTIA JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ 5 % keski-suomalaisista alaluokkalaisista on yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä - tyttöjen ja poikien välillä ei suurta eroa. Osuus on samansuuruinen kuin koko maassa Suuret elämänmuutokset voivat muuttaa kaverisuhteita ja vaikuttaa myös yksinäisyyden kokemuksiin Keski-suomalaisista 4. ja 5. luokkalaisista 8 % vaihtanut koulua vuoden aikana, 6 % kokenut vanhempien eron, 4 % muodostunut uusperhe 8. ja 9. luokkalaisista 5 % vaihtanut koulua vuoden aikana, 4 % kokenut vanhempien eron, 3 % muodostunut uusperhe 22
23 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus koko maassa (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % Lukiolaisista 0,4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % 23
24 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % 24
25 Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % ulkomailla syntyneistä 11 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 3 % 25
26 Tavoitealue 3: Lasten ja nuorten kiusaaminen on vähentynyt 26
27 Koulukiusaaminen Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 27 Esityksen nimi / Tekijä
28 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Poikia kiusataan tyttöjä enemmän Kiusaaminen vähentyy iän myötä eniten kiusaamista on alaluokilla Keski-Suomi: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) lk lk 4 7 pojat Lukio 2 2 tytöt AOL
29 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Toistuvaa koulukiusaamista esiintyy yhtä paljon Keski-Suomessa kuin koko maassa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijärvi AOL Viitasaari Äänekoski THL: Kouluterveyskysely
30 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koulukiusaaminen vähentynyt vuodesta 2006 etenkin yläluokilla Keski-Suomi: pojat Keski-Suomi: tytöt lk lk Lukio Aol lk lk Lukio Aol
31 Toistuva koulukiusaaminen näyttäisi kohdentuvan joihinkin nuoriin (koko maa) 31
32 KIUSAAMINEN JA POISSAOLOT Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokevilla nuorilla on huomattavasti enemmän luvattomia poissaoloja Koko maassa: 8. ja 9. luokkalaisilla koulukiusatuilla 25 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 8 % Lukiolaisilla koulukiusatuilla 29 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 16 % Ammattiin opiskelevilla koulukiusatuilla 39 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 25 % 32
33 Kiusaamisesta ei aina kerrota - Kiusaamisen päättyminen on varmistettava Keski-Suomen alaluokkalaisista 57 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Heistä 67 % koki, että kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt tämän jälkeen. 15 % koki, että kiusaaminen oli jatkunut tai jopa pahentunut kertomisen jälkeen. 8. ja 9. luokkalaisista vain 25 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Kertomisen jälkeen 52 prosentilla kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt, mutta jopa 29 prosentilla jatkunut ja pahentunut 33
34 SYRJIVÄ KIUSAAMINEN KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ Syrjivää kiusaamista kuluvan lukukauden aikana koulussa tai vapaa-ajalla on kysytty seuraavista aihe-alueista Ulkonäkö (esim. paino, pituus, kehon muodot) Sukupuoli (esim. tyttömäinen poika, poikamainen tyttö, homoksi nimittely) Ihonväri, kieli, ulkomaalainen tausta, romanitausta, saamelaistausta Vammaisuus Perhe (esim. vanhemmat, köyhyys, asuinpaikka) Uskonto 34
35 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen lähiympäristöön ilman pelkoa rasismista, syrjinnästä ja kiusaamisesta Kiusaaminen on yhteydessä erilaisiin psykosomaattisiin, psykologisiin ja fyysisiin ongelmiin. Syrjivän kiusaamisen seuraukset saattavat olla vieläkin vakavampia, koska uhrien on mahdotonta puuttua asioihin tai muuttaa asioita, joista heitä kiusataan Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 18% 22 % 12% 12% TYTÖT 17 % 26 % 11% 12 % 35
36 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Syrjivän kiusaamisen esiintymisessä eroja maakunnan kuntien välillä Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijärvi AOL Viitasaari Äänekoski THL: Kouluterveyskysely
37 Syrjivää kiusaamista kohdistuu joihinkin nuoriin 37
38 Tavoitealue 4: Koulutuksen keskeytyminen on vähentynyt 38
39 KESKI-SUOMALAISTEN NUORTEN OPISKELUSUUNNITELMA 10 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen Pojista 11 % Tytöistä 10 % Koko maassa opintosuunnitelmat puuttuvat useammin joiltakin nuorilta Toimintarajoitteisista 17 % Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 10 % Ulkomailla syntyneistä 21 % Äidin matala koulutustaso 19 % 90 % keski-suomalaisista nuorista aikoo hakea opiskelemaan peruskoulun jälkeen, joka on lähes sama kuin maassa keskimäärin 39
40 Ei opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen (%) 40
41 Tavoitealue 5: Lasten ja nuorten kokemus osallisuudesta palveluissa on parantunut 41
42 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Irrallisuus ja kiinnittymättömyys luokka- ja kouluyhteisöön lisää riskiä koulutuksen keskeyttämiselle toisella asteella Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi 2 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Toimintarajoitteiset, ulkomaista syntyperää olevat, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kokevat enemmän irrallisuutta ja kiinnittyvät huonommin koulu- ja luokkayhteisöön ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Viitasaari Äänekoski THL: Kouluterveyskysely
43 VUOROVAIKUTUS OPETTAJIEN KANSSA PARANTUNUT Opettajien ja oppilaiden suhde kehittynyt myönteisesti myönteinen kehityskulku jatkuu edelleen Keski-Suomi: Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista (%) lk Lukio AOL
44 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Eniten apua ja tukea erilaisiin ongelmiin on saatu kouluterveydenhoitajilta, opettajilta ja koululääkäriltä Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Tukea olisi tarvittu enemmän psykologilta ja kuraattorilta Keski-Suomi: Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) kouluterveydenhoitajalta koululääkäriltä koulupsykologilta koulukuraattorilta ja 9. lk Lukio AOL opettajalta
45 JOKAISELLA LAPSELLA JA NUORELLA TULISI OLLA JOKU, JONKA KANSSA KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA Mahdollisuus keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 86 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 91 % lukiolaisista 87 % ammattiin opiskelevista 4. ja 5. lk oppilaista puolella (50 %) oli mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Mahdollisuus keskustella koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 19 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista 10 % lukiolaisista 10 % ammattiin opiskelevista 45
46 TAVOITE: Jokaisella lapsella ja nuorella on ollut harrastus ja mielekästä tekemistä vapaa-ajalla 46
47 VIIKOTTAINEN HARRASTUS Tytöillä ja pojilla lähes yhtä usein jokin viikoittainen harrastus, ei suuria eroja koko maahan Harrastukset ovat sukupuolittuneita: pojat harrastavat useammin liikuntaa, tytöt useammin video- tai valokuvausta, kirjoittamista tai musiikkia Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu LOS 31 kirjattu oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan. Harrastukset ja niissä onnistuminen ovat keskeisiä myönteisten elämysten lähteitä. AOL 1. ja 2. vuosi KESKI-SUOMI 82 % 91 % 94 % 80 % KOKO MAA 83 % 89 % 93 % 81 % 47
48 Harrastusmahdollisuudet Keski-suomalaisista nuorista noin kolmannes (30-34 % kouluasteesta riippuen) kokee, että asuinalueella järjestetään nuorille kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa % kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille Yli puolet (52-62%) tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista % kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana % kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi Jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mieleinen harrastus lisäämällä toimijoiden yhteistyötä erityisesti koulupäivän yhteydessä järjestettävässä harrastustoiminnassa, ottamalla käyttöön saavutettavuutta parantavia malleja ja menetelmiä sekä luomalla harrastustoimintaan uusia innovatiivisia tapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdottaa lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen lisäämistä harrastamistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, harrastustoiminnan järjestäjien ja koulujen yhteistyön vahvistamista sekä uusien innovaatioiden käyttämistä harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamiseksi. 48
49 TAVOITE: Lasten ja nuorten päihdekokeilut ja päihteiden käyttö on vähentynyt 49
50 PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Raittiiden keski-suomalaisten nuorten osuus on lisääntynyt. Säännöllisesti juovien määrä ei ole vähentynyt yhtä paljon kuin muualla maassa Vuonna 2017 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista raittiita oli 64 % (koko maassa 62 %), lukiolaisista 39 % (koko maassa 35 %) ja ammattiin opiskelevista 27 % (koko maassa 26 %) Keski-Suomi: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) Keski-Suomi: Käyttää alkoholia viikoittain(%) 50
51 PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Nuorten tupakointi on vähentynyt huomattavasti. Ammattiin opiskelevista vuonna 2013 tupakoi päivittäin 33 % (koko maassa 36 %), vuonna 2017 enää 24 % (koko maassa 23 %). Lukiolaisista päivittäin tupakoi 3 % ja yläluokkalaisista päivittäin tupakoi 6 % (koko maassa lukiolaisista 3 % ja yläluokkalaisista 7 %) Nuuskan käyttö on lisääntymässä etenkin ammattiin opiskelevilla 4. ja 5. lk tytöistä 2 % ja pojista 9 % kokeillut jotain tupakkatuotetta Keski-Suomi: Tupakoi päivittäin (%) Keski-Suomi: Nuuskaa päivittäin (%) 51
52 PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Kannabiksen kokeilu on lisääntynyt vuodesta Kasvu pysähtyi kuitenkin vuonna Vuonna ja 9.-luokkalaisista 7 % oli kokeillut kannabista, lukiolaisista 9 % ja ammattiin opiskelevista 20 % Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran (%) Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu ja 9. lk Lukio AOL Saarijärvi Viitasaari Äänekoski
53 Omalla paikkakunnalla helppo hankkia huumeita (%) 8. ja 9. luokkalaisista keskisuomalaisista nuorista 38 % arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita, esim. kannabista 53
54 TAVOITE: Lasten ja nuorten jaksaminen ja mielenterveys ovat parantuneet 54
55 Mielialaongelmia jo alaluokkalaisilla lapsilla 4. ja 5. luokkalaisista pojista 11 % (koko maassa 12 %) ja tytöistä 11 % (koko maassa 13 %) ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana Alle murrosikäisistä koululaisista noin 2 % on masennus. Masennus voi vaikeuttaa lapsen kehitystä ja oppimista sekä kaverisuhteita. Ilman hoitoa masennus usein toistuu aikuisuuteen. Lapsi, jolla epäillään olevan mielialaongelma, tulisi ohjata perusterveydenhuollon arvioon. Indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset. Tarkastelussa ovat mukana vähintään yhden pisteen saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu MFQkyselylomakkeen (Moods and Feelings Questionnaire) kysymyksiin 55
56 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla 8. ja 9. lk Saarijärvi Viitasaari Lukio AOL Äänekoski
57 Väsymys ja koulu-uupumus Koulu-uupumuksessa ei suuria muutoksia. Koulu-uupumusta enemmän tytöillä kuin pojilla: 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 15 %, lukiolaistytöistä 17 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 8 % koulu-uupuneita Keski-Suomi: Koulu-uupumus (%) 57
58 Väsymys on usein yhteydessä liian vähäiseen nukkumiseen. Merkittävä osa keski-suomalaisista nuorista nukkuu arkisin alle 8 tuntia: - 8. ja 9. luokkalaisista 30 % - Lukiolaisista 40 % - Ammattiin opiskelevista 47 % 58
59 Lopuksi
60 ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Suurin osa keski-suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin Siitä huolimatta esimerkiksi yksinäisyyttä, koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta ja epäterveellisiä elintapoja, esiintyy monella lapsella ja nuorella Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja oppilaitoksissa on parantunut edelleen kuitenkin liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä Iso osa nuorista voi keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa, suhde vanhempiin osalla nuorista huono Tukea ja apua hyvinvointiin saadaan oppilaitoksen ammattilaisilta kohtuullisen hyvin, kynnystä mieltä askarruttavista asioista puhumiseen edelleen madallettava 60
61 ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 61
62 NINA HALME stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 62
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotSijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Riikka Ikonen, erikoistutkija, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Suomessa ei ole aikaisempaa kansallisesti kattavaa
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä
Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä Th, tutkija Hanne Kivimäki Terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Finlandia-talo 16.2.2018 Terveydenhoitajapaivat 2018/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä tiedonkeruusta
LisätiedotUutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018
Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018 Outi Kanste, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Uudistunut
LisätiedotKouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi
Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi Th, tutkija Hanne Kivimäki Opiskeluhuollon verkostopäivä 8.3.2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 8.3.2018 Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI,,, 1.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus Maakunnittaiset
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, ja Varsinais-Suomi 17.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI Keski-,, Pohjois- ja ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, Etelä-Pohjanmaa ja ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA,,, 23.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, ja Varsinais-Suomi 8.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
2017:13 Kouluterveyskysely 2017 katsaus Helsingin tuloksiin Suurin osa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Noin seitsemän kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi, elämänhallinta on
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI,,, 13.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus Maakunnittaiset
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotTHL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, ja Varsinais-Suomi 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotElämänhallinta ja elämään tyytyväisyys. Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika. Osallisuus. Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet
Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys Osallisuus Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet 2013 2017 Lukio 1. ja Ammatillinen Lukio 1. ja Ammatillinen 2. vuosi oppilaitos
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi 2017
Nina Halme Lilli Hedman Riikka Ikonen Rika Rajala Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017 TYÖPAPERI Kouluterveyskyselyn tuloksia 15 2018 TYÖPAPERI 15/2018 Halme Nina, Hedman Lilli, Ikonen Riikka ja Rajala Rika
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotKouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki;
LisätiedotLukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys
Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys Johanna Käsnänen, Turun kaupungin vastaava koulupsykologi Lisa Salonen, Turun hyvinvointitoimiala, terveyden edistämisen koordinaattori, 19.4.2018 THL:n
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsinki - koko maa sekä Helsinki; tytöt-pojat.
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotUlkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:
Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku: Työryhmässä mukana: Nupoli, Tyttöjen Talo, Ohjaamo, Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, Vamos, Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut,
LisätiedotKouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
LisätiedotKouluterveyskysely 2017,
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast Lapset ja perheet muutosohjelma (LAPE) Kansallinen hallituksen kärkihanke 2017-2018 Kaikki maakunnat mukana, lla kaikki 30 kuntaa
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotKouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotKouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki; tytöt-pojat.
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti
1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,
LisätiedotUlkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 26 SYYSKUU 17 Kouluterveyskyselyssä vuonna 17 Päälöydökset Ulkomaista syntyperää olevat nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ryhmän sisältä löytyy merkittäviä hyvinvointieroja mm.
LisätiedotKiusaamista vai väkivaltaa? Kommenttipuheenvuoro Tuija Åstedt, projektipäällikkö, VTM, emba
Kiusaamista vai väkivaltaa? Kommenttipuheenvuoro, projektipäällikkö, VTM, emba LAPE-työn tavoitteena Lasten ja perheiden hyvinvointi LAPE-työn ytimessä on se, millä tavalla kasvuympäristöistä tulee turvallisia
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotMitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?
LAPE akatemia 15.5.2019, Pohjois-Savo Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? Tulokset koottu THL:n laatimasta tulospaketista 5/2019 https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa
LisätiedotAmmattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan
Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI,,, 4..2019 1 KOKEMUSTIETOA SAADAAN THL:N LAPSIIN, NUORIIN JA LAPSIPERHEISIIN KOHDENTUVISTA VÄESTÖTUTKIMUKSISTA Kouluterveyskysely 201 Lasten terveys, hyvinvointi
LisätiedotTupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotNuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa
Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely
LisätiedotSijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Riikka Ikonen, erikoistutkija, THL Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL Johanna Seppänen, erikoistutkija, THL Nina Halme, erikoistutkija, THL Esitys pohjautuu
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
Lisätiedot