Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Transkriptio

1 Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Riikka Ikonen, erikoistutkija, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2 Taustaa Suomessa ei ole aikaisempaa kansallisesti kattavaa koottua tietoa sijoitettujen lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista Aikaisempien tutkimusten mukaan Sijoitetut nuoret voivat huonommin kuin sijoitetut lapset (Ottosen & Jørgensen 2015) Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on vanhempansa kanssa asuvia enemmän koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia (Tideman ym. 2011) Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat vähemmän väkivaltaa heistä huolehtivan aikuisen taholta kuin syntymävanhempansa kanssa asuvat ikätoverit (Ellonen & Pösö 2010) 2

3 UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 3

4 TULOKSET AVOIMESSA TULOSPALVELUSSA 4

5 KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = ) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = ) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = ) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 % (N = ) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30 % (N= ) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5

6 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 6

7 Sijoitetut lapset ja nuoret Kouluterveyskyselyssä Sijoitetut lapset ja nuoret identifioitiin aineistosta asumista koskevan kysymyksen avulla Sijoitetuksi määriteltiin lapsi tai nuori, joka oli vastannut asuvansa sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa Sukulaisten luona asuvat eivät ole mukana, koska aineistosta ei ole mahdollista erotella lastensuojelusyistä ja muista syistä sukulaistensa luona asuvia Sijoitettuna asui lapsista 0,4 % (n = 351) ja nuorista 1,0 % (n = 705) Verrattuna huhtikuun viimeisenä päivänä 2017 sijoitettuna olleiden lasten ja nuorten lukumäärään (THL:n TIETO-osaston tuottama tieto), kysely kattaa noin 30 % kokonaisjoukosta 7

8 Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot Sijoitettuna asuvat 4-5. luokka 8-9. luokka Vanhempansa kanssa asuvat Sijoitettuna Vanhempansa asuvat kanssa asuvat Osallistujien lukumäärä Äidin koulutus, korkea aste Ei saatavilla Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai huonompi Ei saatavilla Vanhempi työttömänä viimeisen vuoden aikana Ei saatavilla Sukupuoli, tyttö Suomalainen syntyperä Fyysinen toimintarajoite Ei saatavilla 14 5 Kognitiivinen toimintarajoite Ei saatavilla Pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma Ei saatavilla Merkittävät elämäntapahtumat lukuvuoden aikana Koulun vaihto Vanhempien ero Uusperheen muodostuminen Sisaruksen syntymä Oma vakava sairaus, vammautuminen tai muu vastaava Perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakava sairaus tai kuolema Sijoitetut lapset ja nuoret eroavat monin tavoin vanhempansa kanssa asuvista taustatietojen osalta Enemmän työttömyyttä ja koettuja taloudellisia ongelmia Enemmän toimintarajoitteita Huomattavasti enemmän merkittäviä elämäntapahtumia Nina Halme, THL

9 Terveys 4-5. luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 7 10 Mielialaan liittyviä ongelmia luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuusoireilu Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

10 Koettu hyvinvointi 4-5. luokka Tyytyväinen elämäänsä luokka Tyytyväinen elämäänsä Sijoitettuna asuvat, koko maa% Vanhemman kanssa asuvat, % THL: Kouluterveyskysely

11 Yksinäisyys ja kaverit 4-5. luokka Tuntee itsensä yksinäiseksi luokka Ei yhtään läheistä ystävää 8 13 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi Sijoitettuna asuvat, koko maa% Vanhemman kanssa asuvat, % THL: Kouluterveyskysely

12 Koulunkäynti 4-5. luokka Kouluinnostus Pitää koulunkäynnistä Koulustressi Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa 3 9 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 8-9. luokka Kouluinto Pitää koulunkäynnistä Koulu-uupumus Vaikeuksia oppimistaidoissa Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

13 Harrastukset luokka Viettää aikaa jonkin harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa luokka Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

14 Päihteet luokka Tupakoinut vähintään kerran luokka Tupakoi päivittäin 6 33 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

15 Kasvuympäristön turvallisuus 4-5. luokka Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 8-9. luokka Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

16 Koulukiusaaminen Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 16

17 Toistuva koulukiusaaminen näyttäisi kohdentuvan joihinkin nuoriin 17

18 SYRJIVÄ KIUSAAMINEN KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ Syrjivää kiusaamista kuluvan lukukauden aikana koulussa tai vapaa-ajalla on kysytty seuraavista aihe-alueista Ulkonäkö (esim. paino, pituus, kehon muodot) Sukupuoli (esim. tyttömäinen poika, poikamainen tyttö, homoksi nimittely) Ihonväri, kieli, ulkomaalainen tausta, romanitausta, saamelaistausta Vammaisuus Perhe (esim. vanhemmat, köyhyys, asuinpaikka) Uskonto 18

19 Syrjivää kiusaamista kohdistuu joihinkin nuoriin 19

20 Palvelut ja avunsaanti 4-5. luokka Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista luokka Mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koululääkäriltä lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulupsykologilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin opettajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

21 NUORTEN OPISKELUSUUNNITELMAT 9 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen Pojista 10 % Tytöistä 9 % Koko maassa opintosuunnitelmat puuttuvat useammin joiltakin nuorilta Toimintarajoitteisista 17 % Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 21 % Ulkomailla syntyneistä 21 % Äidin matala koulutustaso 19 % 21

22 Hyvinvoinnin riskitekijöiden kasautuminen Kasautumista tarkasteltiin 8. ja 9. luokkaa käyvien nuorien osalta Hyvinvoinnin riskitekijöiden kasautumista laskettaessa otettiin huomioon seuraavat indikaattorit: Ei ole tyytyväinen elämäänsä Tuntee itsensä yksinäiseksi Terveydentila keskinkertainen tai huono Ahdistuneisuusoireilua Koulu-uupumusta 22

23 1-2 riskitekijää: sijoitetuista nuoresta neljällä kymmenestä (41 %), vanhempansa kanssa asuvista joka kolmanneksella (29 %) 4-5 riskitekijää: sijoitetuista nuorilla joka neljännellä (25 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 23

24 Väkivallan kokemusten kasautuminen Väkivallan kasautumisen osalta tarkasteltiin seuraavia väkivallan muotoja: Viikoittaisen koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen Joutunut fyysisen väkivallan tai sen uhkaamisen kohteeksi: varastettu tai yritetty varastaa jotakin väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla, uhattu fyysisesti vahingoittaa tai käyty fyysisesti kimppuun Joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi: kehon intiimien alueiden koskettelu vastoin tahtoa, seksiin painostaminen tai pakottaminen tai rahan, tavaran tai päihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä 24

25 2-3 väkivallan kokemusta: sijoitetuista nuorista joka viidennellä (22 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 25

26 Pohdintaa Sijoitettujen lasten ja nuorten elämässä on usein tapahtunut suuria muutoksia kuluvan lukuvuoden aikana Erityisesti sijoitetuilla nuorilla on merkittävä ero elämään tyytyväisyydessä ja yksinäisyyden kokemuksissa verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin Suuri osa sijoitetuista lapsista ja nuorista oli kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat ja koulunkäynnin ongelmat (ml. osallisuus kouluyhteisössä) ovat huomattavan yleisiä Käytännön haasteena tukea nuorta tehokkaasti Tutkimuksellisena haasteena selvittää kuormittavien elämäntapahtumien ja väkivaltakokemuksien yhteyttä ongelmiin Hyvinvoinnin riskitekijät näyttäisivät kasautuvan noin joka kuudennekselle sijoitetuista nuorista Näiden nuorten tunnistaminen ja tehokas tukeminen 26

27 Pohdintaa Aineistosta ei käy ilmi, onko väkivallan kokemukset tapahtuneet sijoituksen aikana tai sijoituspaikassa Aikaisempi tutkimus (Ellonen & Pösö 2010) antaa viitteitä siitä, että väkivaltaa koetaan mahdollisesti muissa kuin nuorten ja heistä huolehtivien aikuisten suhteissa Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla huomattavan paljon kiusaamisen ja väkivallan kokemuksia Väkivallan yleisyyden vuoksi on perusteltua kysyä jokaiselta sijoitetulta lapselta ja nuorelta väkivallan kokemuksista ja tarvittaessa ohjata heidän avun piiriin Erityistä huomiota ja tehokasta apua tarvitsee se viidennes nuorista, jolle on kasautunut useita väkivallan kokemuksia 27

28 ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 28

29 Riikka Ikonen stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 29