TALTEEN! Lahden kaupungin

Transkriptio

1 OTA TALTEEN! Lahden kaupungin MIHIN LAHTI SUUNTAA? S. 12 MITÄ RAKENNETAAN VUONNA 2018? S. 23 1

2 Johdanto Sisällys 3 Yhteinen kaupunkimme 4 5 Keskustasta Ranta-Kartanon puistoväylän kautta rantaan 6 Kampuksen tulo muuttaa Niemeä 7 Paavolaan rakentuu monipuolinen koulukampus 8 Ympäristön laatuun kannattaa panostaa 9 Rakokiven liikekeskus yhteisön ideat kaavoituksen tukena 10 Eteläinen kehätie vauhdittaa radanvarren kehittymistä Tontti kodillesi 12 Näkymiä tulevaisuuteen 13 Tule vaikuttamaan Lahden suuntaan 13 Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi maakuntakaavaa koskevat valitukset Näin kaavahanke etenee Mistä voin seurata kaavoitusta? Kaavatyökohteet Rakennus- ja työkohteet Yhteystiedot Julkaisuajankohta: Julkaisija: LAHDEN KAUPUNKI Toimitus: MAANKÄYTTÖ JA ALUEHANKKEET, KAUPUNKISUUNNITTELU Kuvat: Kansi ja sivut 3, 5, 7, 8, 11, 12, 16, 21 ja 26 LASSI HÄKKINEN / Lahden kaupunki, s. 4 ja 23 LAURI ROTKO, s. 6 Lahden ammattikorkeakoulu, s. 9 Uusi Kaupunki Kollektiivi, s. 20 ERKKI HÄMÄLÄINEN / Liikuntakeskus Pajulahti Ulkoasu: JALO TOIVIO Painos: KPL Paino: PUNAMUSTA OY Aleksanterinkadun monikäyttöalue Kaavoitus eli maa-alueiden käytön suunnittelu on yksi kaupungin kehittämisen tärkeimmistä välineistä. Työn tavoitteena on tulevaisuuden hyvä elinympäristö. Matkailun merkitys kaupungin elinvoimaisuudelle kasvaa. Tänä vuonna selvitämme hotellin ja vesiliikuntakeskuksen sijoittamista Ranta-Kartanon alueelle sekä saunamaailman toteuttamista Satamaraitin varteen Vesijärven rantaan. Kaavoitusohjelma sisältää myös useita koulutontteja, joita kehitetään vastaamaan tulevaisuuden oppimisympäristön tarpeita. Osalle tonteista etsitään uusi käyttötarkoitus. Lahden suunta -työ osallistumisvaiheessa Lahden yleiskaava on osa Lahden suunta -nimellä kulkevaa työtä. Työ sisältää yleisyhteinen kaupunkimme kaavan lisäksi kestävän liikkumisen suunnitelman, ja se liittyy kiinteästi palveluverkkotyöhön. Lahden suunnan tavoitteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, ja tänä vuonna laaditaan yleiskaavaluonnos. Tämä vaihe on erittäin tärkeä osallistumisen kannalta, ja siksi Lahden suunta -tilaisuuksia järjestetään eri puolilla kaupunkia. Hyvän kaupungin rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä. Lahti osana kaupunkiseutua Kaupunkimme on osa laajempaa kokonaisuutta, Lahden kaupunkiseutua ja Päijät-Hämeen maakuntaa. Nämä kaikki näkökulmat ovat aina mukana suunnitellessamme tulevaisuuden maankäyttöä. Tavoitteena on mahdollistaa kaupungin kehittyminen kestävästi ja seudullisesti yhteisten hankkeiden toteuttaminen. Kaavahankkeita voi seurata monella tavalla Kädessäsi oleva kaavoituskatsaus kertoo vireillä olevista ja lähiaikoina käynnistyvistä kaavoitushankkeista. Kannattaa seurata hankkeiden etenemistä ja osallistua jo varhaisessa vaiheessa. Lahti.fi-verkkosivuilta löytyy kustakin ajankohtaisesta kaavasta tarkempaa tietoa. Maankäytön asiantuntijat järjestävät tänäkin vuonna lukuisia yleisötilaisuuksia, joita voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Hyvän kaupungin rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä. Kannen kuva: Hongkongilainen kuvataiteilija Messy Desk maalaamassa muraalia. Mukkulassa osoitteessa Ritaniemenkatu 5 sijaitseva 2 teos toteutettiin osana UPEA17-taidefestivaalia. 3

3 Ranta-Kartano Ranta-Kartano toteutustapaa tutkitaan samanaikaisesti maankäyttöratkaisujen kanssa. Pysäköintitaloon tulee sekä alueen kiinteistöjen pysäköintipaikkoja että yleisiä pysäköintipaikkoja erityisesti Kisapuiston käyttäjille. Ranta-Kartanoa ympäröivien katujen rakennusurakka valmistuu syksyyn 2019 mennessä. Kun kadut ovat valmiina, poistetaan alueen keskellä kulkeva Jalkarannantie ja rakennetaan sen paikalle puistokäytävä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Rakentamista odottavista tonteista osa tulee olemaan pysäköintialueina ja osalle suunnitellaan muuta tilapäiskäyttöä. Siihen saatiin hyviä ideoita kuntalaisilta viime syksyn haastatteluissa. Urheilukeskuksen ja Sibeliustalon väliselle alueelle halutaan entistä enemmän elämää kaikkina vuodenaikoina. Keskustasta Ranta-Kartanon puistoväylän kautta rantaan Urheilukeskus, ranta-alue satamineen, Sibeliustalo, Lanupuisto, Pikku-Vesijärvi, Kisapuisto ja Ranta-Kartano yhdessä ovat merkittävä kokonaisuus kävelymatkan päässä toisistaan, veden äärellä ja lähes kaupungin keskustassa. Tämän alueen vetovoimaisuutta, monipuolisuutta ja ympärivuotista käyttöä halutaan edelleen parantaa. Ranta-Kartanossa kaavamuutoksia perusrakenne säilyttäen Ranta-Kartanon sydän on nykyisen Jalkarannantien paikalle rakennettava puistokäytävä. Se kulkee alueen halki ja sitä pitkin pääsee tulevaisuudessa keskustasta Pikku-Veskulle ja rantaan. Alueella on vireillä kaksi asemakaavamuutosta, jotka koskevat pääosin korttelialueita. Keskeinen puistoväylä on tarkoitus säilyttää suunnitelmien mukaisella paikalla. Fellmaninpuiston puoleisissa kortteleissa on tavoitteena muuttaa kerrosten lukumäärää ja muita määräyksiä vastaavalla tavalla kuin aloituskorttelin kaavaa muutettiin aiemmin. Kortteleiden rajauksiin ei tehdä muutoksia. Kisapuiston puoleisiin kortteleihin suunnitellaan hotellia ja vesiliikuntakeskusta sekä pysäköintitaloa. Suunnitelmat vaativat kaavamuutoksen, vaikka hotellin rakentaminen on mahdollista jo nykyisen kaavan perusteella. Tavoitteena on, että yksityinen taho toteuttaa hotellin kylpylöineen ja uimahalli tulee kaupunkilaisten käyttöön. Uimahallin rahoitusmalleja ja Urheilukeskus satama-alueelle lisää ympärivuotista käyttöä Tulevaisuuden visioita koko Urheilukeskuksesta Sibeliustalolle ulottuvalle alueelle ideoitiin viime vuonna ja nyt suunnittelua jatketaan eri kohteissa. Ranta-Kartanon lisäksi kaavoituskohteena on tänä vuonna satamaraitin ranta-alue, johon suunnitellaan kelluvaa saunamaailmaa uima-altaineen ja ravintolapalveluineen. Koko Urheilukeskuksen ja Sibeliustalon väliselle alueelle halutaan entistä enemmän elämää ja tapahtumia kaikkina vuodenaikoina. Toiveena on, että Urheilukeskuksessa olisi nykyistä monipuolisemmin eri lajien harrastus- ja kilpailupaikkoja kaikkina vuodenaikoina. Myös vierasvenesatamaa ja Kisapuistoa halutaan kehittää. Rantaraitille tutkitaan uudenlaista kulkuvälinettä messukeskuksen ja Sibeliustalon välin kulkemiseen, ja Lanupuiston rinnehissi ja näköalaravintolakin ovat mukana tulevaisuuden kuvassa. Näiden toteuttamisesta ei ole mitään päätöksiä tai aikatauluja tehty, mutta suunnittelua ja neuvotteluja jatketaan. Hyvästä alueesta halutaan entistäkin parempi. Hyvästä alueesta halutaan entistäkin parempi. Lahden puuarkkitehtuuripuiston uusin teos ilahduttaa Satamaraitilla. Teoksen on suunnitellut chileläinen arkkitehti José Cruz Ovalle. 4 5

4 Niemi Paavola Kampuksen tulo muuttaa Niemeä Kampus kokoaa Lahdessa yliopisto- ja korkeakouluopetuksen kahteen osoitteeseen: Iskun vanhaan tehdasrakennukseen Mukkulankadun varteen sekä siitä näköetäisyydellä olevaan Tiedepuistoon. Niemessä toimivat Lahden ammattikorkeakoulu LAMK, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja Helsingin yliopisto sekä yhteistyöelimenä Lahden yliopistokampus. Lahden ammattikorkeakoulussa uutta Niemen kampusta on ideoitu työpajoissa. Uudet tilat nousevat vanhan piipun ympärille. Niemen työpaikka-alue muuttuu ensi syksynä. Niemestä on tulossa 5000 opiskelijan, tutkijan ja opetushenkilökunnan dynaaminen kampus. Uusi Kampusraitti yhdistää rakennukset Iskun kampuksen ja Tiedepuiston välimatka on 500 metriä, ja niitä yhdistämään suunnitellaan rata-alueen pohjoisreunaan Kampusraitti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Raitti on tarkoitus rakentaa kesän 2018 aikana. Se tulee olemaan osa kaupungin pyöräilyn pääväyliä. Raitin varrelle on suunnitteilla myös opiskelija-asumista sekä Kampuspuisto. Raitille ja puistoon tulee paikkoja opiskelijoiden pop up -tapahtumille. Tavoitteena on, että ohikulkija voi löytää raitin varrelta aina jotain uutta ja mielenkiintoista. Teollisuusmiljöö säilyy Niemestä halutaan monipuolinen kaupunginosa, jossa opiskelu, yrityselämä ja asuminen toimivat rinnakkain. Tavoitteena on saada uusi toiminta vanhan lomaan niin, että koko alue tulee mielenkiintoisemmaksi. Rakentamattomien ja vajaakäyttöisten tonttien käyttötarkoituksia ja rakennusoikeuksia tarkistetaan vaiheittain tehtävissä kaavamuutoksissa. Keskustasta Niemeen kestävästi Torilta on matkaa Niemen kampukselle kolme kilometriä, matkakeskuksesta puoli kilometriä enemmän. Korkeakoulujen siirtyessä Niemeen myös liikenne sinne kasvaa. Tavoitteena on, että matka olisi vaivaton kaikilla kulkumuodoilla ja pääosa matkoista kuljettaisiin kestävällä tavalla: joukkoliikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Polkupyörällä ja kävellen on käytettävissä kaksi pääreittiä riippuen siitä, haluaako kulkea tasaista rantareittiä vai oikaista harjun poikki. Linja-autoreiteissä on jo talven aikana kokeiltu kerran tunnissa suoraa yhteyttä matkakeskuksesta Niemeen. Syksylle on suunnitteilla uusi suora reitti matkakeskuskelta Niemeen. Paavolaan rakentuu monipuolinen koulukampus Muotoiluinstituutin ja Aikuiskoulutuskeskuksen rakennukset kuuluvat tulevaan kampusalueeseen. Paavolan kulttuurirakennusten ympäristöön suunnitellaan uutta koulukampusta. Työ käynnistyi keväällä 2017, kun kaupunginvaltuusto päätti asiasta. Kaavoitustyössä varmistetaan, että Paavolan alueelle saadaan tilat joukolle eri toimijoita: Kannaksen lukiolle, Tiirismaan lukiolle, Tiirismaan koulun yläluokille ja englanninkielisille luokille, taide- ja muotoilukoulu TAIKAlle sekä Wellamo-opistolle. Alueelle suunnitellaan myös uudisrakennus, joka korvaa Humpulan nykyisen parakkipäiväkodin. Tavoitteena on avoin, monipuolinen, viihtyisä ja joustavasti ja tehokkaasti toimiva koulu- ja opiskeluympäristö. Joustavuutta tuovat esimerkiksi naapurissa sijaitsevat kaupunginteatteri ja -kirjasto, joiden tiloja ja palveluita koulukampus voisi tarvittaessa hyödyntää. Hyvät kulkuyhteydet palvelevat myös kauempaa Lahdesta ja naapurikunnista tulevia opiskelijoita. Rakentaminen ajoittuisi vuosille Ensimmäiseksi laadittiin hankesuunnitelmia, joissa tutkittiin eri koulujen opetustilojen sijoittamista Kannaksen lukion, Aikuiskoulutuskeskuksen ja Muotoiluinstituutin rakennuksiin. Tässä yhteydessä tehtiin myös tarvittavat kuntoselvitykset Aikuiskoulutuskeskuksen ja Muotoiluinstituutin rakennuksista tulevan korjaussuunnittelun pohjaksi. Tekeillä olevalla asemakaavamuutoksella mahdollistetaan tarvittava lisärakentaminen, huomioidaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen suojeluarvot sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Lisäksi varmistetaan riittävät koulujen piha-alueet ja virkistysmahdollisuudet. Alueen koirapuistolle pyritään löytämään korvaava paikka muualta. Aikuiskoulutuskeskuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa uusi liikuntahalli sekä ruokalatilat. Korjaus- ja rakennussuunnittelu aloitetaan hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen vuonna 2018, ja rakentaminen on ajoitettu vuosille

5 Kaupunkitilan viihtyisyys Rakokiven liikekeskus Ympäristön laatuun kannattaa panostaa Kaupunki muodostuu rakennuksista, kortteleista, kaduista, aukioista, puistoista ja viheralueista, mutta elävän kaupungista tekevät ihmiset, palvelut ja tapahtumat. Lahdessa on käynnissä useita hankkeita, joilla kehitetään viihtyisää kaupunkiympäristöä. Kaupunkitilan elinvoimaisuus ja viihtyisyys kulkevat käsi kädessä. Kävelijälle viihtyisä ja kiinnostava ympäristö saa ihmiset viipyilemään, jolloin paikallisia palveluita todennäköisesti käytetään enemmän. Kun kaupoille ja kahviloille on kysyntää, niitä tulee lisää. Monipuoliset palvelut houkuttelevat uusia asiakkaita ja asukkaita, ja elinvoima kasvaa. Kaupunkien kiinnostavin ominaisuus ovat ihmiset. Kaupunki on aina muutoksessa Lahden keskusta on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi toriparkki ja Aleksanterinkadun uudistus ovat elävöittäneet keskustaa. Selvitettävänä olevan Malskin Taide- ja muotoilukeskuksen kaltaiset uudet toiminnot rikastuttavat edelleen lahtelaisten kokemusta kaupungista. Keskustaan sijoitettu kulttuuritoiminta lisää kaupungin vetovoimaa: monipuolinen sisältö houkuttelee ihmisiä ja elämää kaupunkiin. Vesijärvenkadun kaupallisen elävöittämissuunnitelman avulla tuetaan esimerkiksi Malskille syntyvää liikehdintää. Viihtyisä kaupunkitila on jokaisen vastuulla Viihtyisän kaupunkitilan luominen on jokaisen asia. Laadukas ympäristö ja taide vaikuttavat tutkitusti hyvinvointiin ja terveyteen. Keskustan yrittäjät ovat lähteneet innokkaasti mukaan talkoisiin ja monet heistä somistavat liikkeidensä edustaa kukkaistutuksin ja kalustein, jotka tekevät ympäristöstä kiinnostavan kävelijälle. Sata toimenpidettä keskustan kehittämiseksi Keskustan kehittämisryhmä julkaisi sadan toimenpiteen listan keskustan kehittämiseksi. Listaa varten asukkaiden ja keskustatoimijoiden mielipiteitä kartoitettiin laajassa karttakyselyssä. Kysely auttoi ymmärtämään ihmisten kokemuksia, mutta herätti myös kysymyksiä: miksi sama paikka on toiselle miellyttävä ja toiselle Alatorin pergolan on suunnitellut taiteilija Jan-Erik Andersson. epämiellyttävä? Mikä tekee keskustasta viihtyisän tai tästä paikasta kivan? Kyselyissä toivelistan kolmen kärkeen nousevat usein katuvihreä, valaistus ja taide. Taidetta Rautatienkadulle Taideakseli on Päijät-Hämeen liiton rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tuottaa ideoita ja toteuttaa taideteoksia Rautatienkadulle. Tarkoituksena on korostaa Rautatienkadun roolia pääkävelyreittinä matkakeskuksen ja ydinkeskustan välillä. Vuoden 2017 aikana järjestettiin taideteosten ideahaku, jossa etsittiin kadulle idealuonnoksia vuonna 2018 toteutettaviin taideteoksiin. Saaduista 27 luonnoksesta palkittiin neljä, ja toteutettavaksi tulee vähintään kaksi teosta. Teosten toteutussuunnittelu on käynnissä. Keskustan katujen kehittäminen etenee Rautatienkadun esimerkin mukaisesti vaiheittain kokeilujen kautta. Yhdessä yrittäjien ja asukkaiden kanssa haetaan elävämpien kauppakatujen ratkaisuja. Vesijärvenkadulla tällaisen kokeilun suunnittelu on jo käynnissä ja Vapaudenkatu ja Hämeenkatu odottavat vuoroaan. Havainnekuva Rakokiven torin ympäristön ideasuunnitelmasta. Kuvassa näkyy suunnitelmassa ehdotettu alatori. Uusi Kaupunki Kollektiivi Rakokiven liikekeskus yhteisön ideat kaavoituksen tukena Rakokiven liikekeskusta kehitetään itäisen alueen keskuksena, josta löytyvät jatkossakin arjen palvelut, kuten päivittäistavarakaupat, alakoulu, kirjasto ja päivähoito. Alue palvelee ympärillä olevaa isoa työpaikka-aluetta ja laajaa haja-asutusaluetta. Tavoitteena on selkeyttää Rakokiven katujärjestelyjä niin, että tulevaisuudessa liikekeskuksessa on turvallisempaa ja houkuttelevampaa liikkua myös kävellen ja pyöräillen. Rakokiventietä kehitetään viihtyisänä ja turvallisempana katuna, jossa olisi myös pyöräilylle erotettu väylä. Ideointia Uusi Rakokivi -tapahtumassa Rakokiven torin ympäristöön haettiin ideoita Uusi Rakokivi -tapahtumassa marraskuussa Työpajan toteutti Lahden kaupungin kanssa ryhmä Uusi Kaupunki Kollektiiviin kuuluvia arkkitehteja, ja ideoimassa kävi noin 250 osallistujaa. Tuloksena syntyi Rakokiven torin ympäristön ideasuunnitelma, joka toimii apuna kaavoitustyössä. Ideasuunnitelmassa esitettiin, että tulevan monitoimitalon eteläpuolella sijaitsevasta niin sanotusta alatorista kehitettäisiin viihtyisä ja aktiivinen kohtaamis- ja tapaamispaikka, joka liittyisi monitoimitalon piha-alueisiin. Alue tukisi tapahtumia ja sisältäisi kaikenikäisiä houkuttelevia aktiviteetteja leikistä, kuntoiluun ja torikauppaan. Torin ympärille myös lisää asukkaita Kaupallinen toiminta nykyisen torin ympäristössä hakee muotoaan. Liikkumista ja pysäköintiä jäsentämällä sekä asumista lisäämällä pyritään luomaan edellytyksiä palveluiden saavutettavuudelle ja kaupallisen toiminnan kehittämiselle. Torialuetta kehitetään kaupallisen keskuksen pysäköintialueena, mutta samalla lisätään vehreyttä ja valaistusta sekä selkeytetään jalan sekä pyörällä liikkumista. Monitoimitalo on Rakokiven kehittämisen veturi Rakokiven uusi monitoimitalo kokoaa päiväkoti-, alakoulu- ja kirjastopalvelut yhteen. Valmistuessaan monitoimitalo tuo uutta elämää liikekeskuksen äärelle. Tilakeskuksen toteutussuunnittelu on käynnissä, ja toimintojen on tavoitteena siirtyä uuteen rakennukseen 2020-luvun taitteessa. Nastopolin tuleva käyttö on vielä avoin, kun alakoulu siirtyy uuteen monitoimitaloon. Tällä hetkellä lukio toimii alakoulun rinnalla Nastopolissa. Asemakaavamuutoksia tehdään vuoden 2018 aikana Rakokiven liikekeskuksen alueelle on laadittu suunnittelua ohjaava kaavarunko. Seuraavaksi tehdään yksityiskohtaisempia asemakaavamuutoksia, joita esitellään vuoden 2018 aikana. Kaavoitustyöllä tavoitellaan Toritien liittämistä sekä Urheilutielle että sujuvammin Rakokiventielle. Asuinrakentamisen täydennyskohteita ja peruskorjauksia on suunnitteilla liikekeskuksen sisällä kaupungin ja yksityisten tonteille. Palveluasumista lisätään myös Linnunlaulun palveluiden viereen ja senioriasumista on suunnitteilla kaupallisten palvelujen läheisyyteen. Tutustu Uusi Kaupunki Kollektiivin laatimaan Rakokiven ideasuunnitelmaan: 8 9

6 Eteläinen kehätie Asuntorakentaminen Eteläinen kehätie vauhdittaa radanvarren kehittymistä Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Työt maantiellä 167 alkoivat keväällä 2017, ja valtatien 12 Kaupunkibulevardin rakentaminen alkaa arviolta osalta ne käynnistyvät tänä vuonna. Kehätiehankkeen yksi suuri vaikutus kohdistuu Lahdessa radanvarteen, josta kehitetään uutta merkittävää asuin- ja työssäkäyntialuetta. Vuoteen 2025 mennessä matkakeskuksen ja radanvarren alueilla odotetaan asuvan yhteensä noin 5000 asukasta ja olevan jopa 5000 työpaikkaa. Vanha valtatie muuttuu katubulevardiksi Nykyinen valtatie muuttuu jatkossa viihtyisäksi kaupunkibulevardiksi. Tämä tarkoittaa nykyistä tiiviimmän mittakaavan väylää, jossa puuistutukset jäsentävät katutilaa. Kävelijät ja pyöräilijät saavat omat väylänsä ajoratojen reunoilla. Katutilaa rajaava rakentaminen luo bulevardille kaupunkimaisen yleisilmeen. Vt12 Lahden eteläisen kehätien myötä raskas liikenne ja kaupungin läpi kulkeva liikenne siirtyvät pois keskustasta. Vanha valtatie säilyy kuitenkin paikallisliikenteen tärkeänä väylänä matkakeskukseen, kaupungin keskustaan ja radanvarren kehittyville alueille. Täydennysrakennus kohdistuu erityisesti Askonalueelle, Matkakeskuksen länsiosaan ja ratapihaan, Starkin alueelle, Varikon alueelle ja Sopenkorpeen. Tontti kodillesi Lahden kaupungin tavoitteena on luovuttaa haettavaksi noin 60 uutta omakotitonttia tänä vuonna. Kaupunki luovuttaa uusia omakotitontteja kahdesti vuodessa. Kevään tonttien hakuaika on huhtikuussa ja syksyn lokakuussa. Uudet tontit ovat rakennettavissa useimmiten seuraavan vuoden kesäkuun alusta. Luovutettavat tontit sijaitsevat Etelä-Kytölässä Loimikadun, Kudekadun ja Häkiläkadun alueilla Kunnaksessa Pyrykadun varrella Jalkarannassa Sammalsuonkadun varrella Tapanilakodin alueella Ämmälässä Kaukasenkadun varrella Nikkilässä Ailinkadun varrella. Tontit ovat kaavoitettuja ja valmiita luovutettaviksi lukuun ottamatta Renkomäen ja Nikkilän tontteja. Ne luovutetaan hakuun, mikäli asemakaava valmistuu alkusyksyyn mennessä. Pyrykadun tonteille pääsee rakentamaan lähtien, Loimi- ja Kudekatujen tonteille lähtien ja Jalkarannan ja Kytölän Häkiläkadun tonteille lähtien. Mikäli Ämmälän ja Nikkilän asemakaavat valmistuvat aikataulussa, molempien alueiden tonteille pääsee rakentamaan heti. Lisäksi kaupunki laittaa Möysästä Joutsitien varrelta yhden heti rakennettavissa olevan tontin myyntiin tarjouskilpailulla. Reilut sata tonttia heti valmiina Uusien tonttien lisäksi haettavissa on reilut sata valmista tonttia. Valmiit tontit ovat pääsääntöisesti heti rakennettavissa, ja niitä voi hakea kuukausittain. Nämä ovat tontteja, jotka ovat palautuneet varauksesta tai vuokrauksesta, tai ne ovat jääneet vapaiksi ensimmäisellä hakukierroksella. Tonttien hakijat pisteytetään Pääosa tonteista luovutetaan laittamalla hakijat hakemusten perusteella pistejärjestykseen. Pisteisiin vaikuttavat muun muassa hakijan bruttotulot, perheen koko ja ikäjakauma. Tontteja luovutetaan tapauskohtaisesti myös arvonta- ja tarjouskilpailumenettelyillä. Uusien tonttien saajista päättää tekninen ja ympäristölautakunta. Varausaika tuo turvaa Ennen tontin luovuttamista se varataan saajalle puoleksi vuodeksi 400 euron varausmaksulla. Varausaikana tontin saajalla on mahdollisuus varmistua siitä, että tontti täyttää rakentamisen vaatimukset ja oma rahoitus on kunnossa. Varausmaksu sisältää aineiston tontin suunnittelua ja rakentamista varten. Vuokraa tai osta omaksi Yleensä kaupunki vuokraa omakotitontit rakentamista varten. Kun rakennusprojekti on valmistunut, on tontti mahdollista ostaa. Tonttien vyöhykehinnat vaihtelevat alueesta riippuen euroa/m². Nämä hinnat ovat voimassa saakka. Keskustan ja ranta-alueiden hajatontit hinnoitellaan erikseen. Lopullinen luovutushinta koostuu maapohjan hinnasta ja euron lohkomismaksusta. Tonttien vuosivuokra on viisi prosenttia luovutushinnasta. Luovutushinta sisältää kunnallistekniikan rakentamiskustannukset mutta ei verkostojen liittymismaksuja. Kiinteistöjä huutokaupalla tai tarjouskilpailulla Kaupunki myy satunnaisesti huutokaupalla tai tarjouskilpailulla omistamiaan tontteja ja rakennettuja kiinteistöjä. Tarjouskilpailuista ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla ja paikallisissa lehdissä. Tonttitarjontaan ja tonttien hakemiseen ja luovutukseen liittyvissä kysymyksissä palvelevat Lahden kaupungin verkkosivut ja tonttitoimiston henkilöstö. YHTEYSTIEDOT verkkosivut: sähköposti: teky.tonttitoimisto@lahti.fi puhelin: puhelin: Tontteja Jalkarannasta Pitkästä aikaa kaupunki luovuttaa uusia tontteja Jalkarannasta. Sammalsuonkadun varrelle vanhan Tapanilakodin ympärille on kaavoitettu 20 omakotitonttia. Alueelta on matkaa keskustaan noin 4 kilometriä. Noin 300 metrin päässä sijaistee Jalkarannan monitoimitalo, jossa on mm. koulu, päiväkoti ja kirjasto. Lähin päivittäistavarakauppa on noin 600 metrin päässä. Tonteille pääsee rakentamaan aikaisintaan 1. kesäkuuta 2019 alkaen, kun alueen kunnallistekniikka on valmistunut. Kaupungin suunnitelmissa on laittaa Jalkarannan tontit luovutukseen lokakuussa. Osa tonteista tullaan luovuttamaan hintatarjouskilpailulla ja osa pisteytysmenettelyllä. Asuntorakentaminen lukuina Lahteen valmistui vuoden 2017 aikana 748 uutta asuntoa, joista 592 kerrostaloihin, 63 rivitaloihin ja 93 omakotitaloihin. Valmistuneiden asuntojen määrä ylitti kaupungin asettaman tavoitteen, joka on 700 asuntoa vuodessa. Vuonna 2017 myönnettiin 978 uuden asunnon rakennuslupaa. 592 kerrostaloasuntoa 63 rivitaloasuntoa 93 omakotitaloa 10 11

7 Lahden suunta näkymiä tulevaisuuteen Lahden suunta -työssä rakennamme tulevaisuutta kaupunkilaisten kanssa. Työssä on kyse sen ratkaisemisesta, miten ihmisten arki sujuu kestävästi, asukkaat voivat hyvin ja yritykset menestyvät. LLahden suunta työssä hahmotetaan, miten kaupunki toimii kokonaisuutena. Mihin sijoitetaan asuminen, työpaikat ja palvelut, ja miten niiden välillä liikutaan kätevästi kaikilla kulkumuodoilla. Kaupunki muuttuu koko ajan. Lahden suunta -työssä suunnittelemme kaupunkia eri alojen asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten voimin. Tavoitteena on hallita muutosta siten, että tuloksena on entistä viihtyisämpi ympäristö ja sujuvampi arki. Yleiskaava on kaupungin strategian kuva Yleiskaava on keskeinen osa Lahden suunta -työtä. Se on tulevaisuuden kaupungin kartta. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena koko kaupungin alueelle, jolloin se ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavassa esitetään alueiden keskeiset käyttötarkoitukset ja liikenteen pääverkko. Siinä osoitetaan karkealla tasolla, minne asuminen, työpaikat tai palvelut sijoitetaan ja miten niiden luokse päästään. Lisäksi yleiskaava näyttää, mitkä alueet jätetään rakentamatta. Yleiskaava sisältää myös tarinan tulevaisuuden Lahdesta. Lahden suunta -työhön kuuluu lisäksi kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Suunnitelma ottaa huomioon kaikki eri liikkumismuodot: kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoilun. Tavoitteena on innostaa asukkaita kävelemään ja pyöräilemään aina kun mahdollista. Uusi Rakokivi -tapahtumassa ideoitiin Rakokiven liikekeskuksen tulevaisuutta. Vuonna 2017 luotiin yhteistyössä eri-ikäisten asukkaiden, päättäjien, elinkeinoelämän edustajien ja asiantuntijoiden kanssa tavoitteet Lahden suunta -työlle vuoteen Vuonna 2018 tehdään yleiskaavaluonnos ja esitys kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman keskeisiksi toimenpiteiksi. Lahden suunta -työn vaikutuksia arvioidaan vuonna 2019, ja vuonna 2020 työn tulos menee kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tule vaikuttamaan Lahden suuntaan Lahden suunta -työhön pääsee mukaan eri tavoin koko nelivuotisen kierroksen ajan. Järjestämme tänä vuonna useita asukastilaisuuksia Oma Lahti -nimikkeen alla. Näissä tilaisuuksissa kartutetaan tietopohjaa, jolla tulevaisuuden kaupunkia ja liikkumista suunnitellaan. Yhdessä rakennettu tieto tallennetaan, ja sitä käytetään myös muussa suunnittelussa. Jotta vuonna 2017 yhdessä muodostetut Lahden suunta -työn tavoitteet saavutetaan, mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä? Mitä pitäisi muuttaa? Mitä säilyttää? Mitä uutta pitäisi luoda? Seuraa kaupungin internetsivuja sekä somessa tunnuksia #lahdensuunta ja #omalahti. Avointen ovien Lahden suunta -työpajat keväällä 2018 Tiistaina klo Kauppakeskus Valo, Saksalankatu 4 6 Torstaina klo Kauppakeskus Karisma, Kauppiaankatu 2 Tiistaina klo Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18 Torstaina klo Rakokiven liikekeskus Lahden suunta -työssä syntyy strateginen kuva kaupungin fyysisestä ympäristöstä, kestävästä liikkumisesta ja palveluista. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi maakuntakaavaa koskevat valitukset Maakuntakaavalla määritellään maakunnan aluerakenne pitkälle tulevaisuuteen. Kartalla kuvataan asumisen, työpaikkojen ja niitä yhdistävän liikennejärjestelmän sekä ympäristön kehittämissuunnat. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntakaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle. Päijät-Hämeen uusi kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa Vuoden 2017 alkupuolella maakuntahallitus määräsi uuden kaavan tulemaan voimaan ja kumosi samalla aiemman vuonna 2008 vahvistuneen maakuntakaavan. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi tekemällään päätöksellä kymmenen maakuntakaavaa koskenutta valitusta. Hallintooikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 saa lopullisesti lainvoiman, kun mahdolliset valitukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja kuulutukset lainvoimaisuudesta annettu. Maakuntakaavan ajantasaisuutta arvioidaan myöhemmin muuttuvan lainsäädännön, uusiutuvien suunnittelukäytäntöjen ja uusien tai vanhentuneiden maankäytön tarpeiden sekä valituskäsittelyn aiheuttamien muutospaineiden näkökulmasta. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta Riitta Väänänen, aluesuunnittelupäällikkö Päijät-Hämeen liitto p , riitta.vaananen@paijat-hame.fi

8 Tutustu kaavoituksen vaiheisiin ja osallistu! Näin kaavahanke etenee Osallistua kannattaa heti kaavahankkeen alussa! Tutustu kaavoituksen vaiheisiin ja osallistu! Mistä voin seurata kaavoitusta? 2 Luonnosvaihe Käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Tehdään selvityksiä ja vaikutusten arviointia. Laaditaan kaavaluonnos tai -luonnoksia, joista voi kertoa mielipiteensä. 1 Aloitusvaihe Kaava tulee vireille kaupungin tai yksityisen tahon aloitteesta. Vireilläolosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa tai erillisellä kuulutuksella. Jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta. 4 Hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus tai tekninen ja ympäristölautakunta käsittelee kaavaehdotusta, muistutuksia ja vastineita. Kaupunginvaltuusto tai tekninen ja ympäristölautakunta hyväksyy kaavan. Osallisilla on päätöksen jälkeen yhä valitusoikeus. 5 Voimaantulo Kaava vahvistuu, ja se kuulutetaan lainvoimaiseksi. Seuraa kuulutuksia kaupungin verkkosivuilta tai Lahti-Pisteessä. Uusi Lahti- ja Nastola-lehti Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ja muista ajankohtaisista asioista, kuten yleisötilaisuuksista, ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä sekä tarvittaessa myös Nastola-lehdessä. Kaupungin verkkosivut Kaavoitushankkeista löytyy kattavasti tietoa osoitteesta Lahti-Piste sekä kirjastot Verkkosivujen lisäksi kaavaehdotukset ovat nähtävillä pääkirjaston Lahti-Pisteessä (Kirkkokatu 31) ja Nastolan Lahti-Pisteessä (Pekkalantie 5). Lähikirjastoihin viedään kyseistä aluetta koskevat suunnitelmat. Asukasillat ja työpajat Yleisötilaisuuksissa saa tietoa sekä mahdollisuuden keskustella kaavoittajan kanssa ja kertoa mielipiteensä suunnitelmista. Työpajoissa ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä. Sosiaalinen media Sosiaalinen media täydentää muita viestintäkanavia. Somessa kerrotaan erityisen ajankohtaisista hankkeista. Meidät löydät Twitteristä (@LahtiKymp) ja Facebookista nimellä Lahden kaupunkiympäristö käy seuraamassa! 3 Ehdotusvaihe Laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Tekninen ja ympäristölautakunta käsittelee ehdotusta. Kaava asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolon aikana kaavasta on mahdollista jättää muistutus. Tarkemman kuvauksen kaavoituksen etenemisestä löydät osoitteesta Kirje Asemakaavahankkeista tiedotetaan luonnosvaiheessa kirjeitse osallisille, kuten maanomistajille ja lähialueen asukkaille. Ota yhteyttä kaavoittajaan Kaavahankkeista saat lisätietoja suoraan niistä vastaavilta henkilöiltä. Yhteystiedot löydät kaavoituskatsauksen lopusta

9 Kaavatyökohteet Kaavatyökohteet Kaavatyökohteet Seuraava listaus sisältää vuoden 2018 vireillä olevat ja käynnistyvät kaavatyöt sekä tiedossa olevat kaavatyöt vuosille 2019 ja Vuoden aikana voi nousta kiireellisiä kaavoitustarpeita, ja osa töistä saattaa jatkua tai siirtyä seuraaville vuosille. Maankäyttösopimusta edellyttävät asemakaavat tai asemakaavan muutokset on merkitty tähdellä (*). Kaavatyön nimen perässä kerrotaan siitä vastaavan henkilön sukunimi suluissa. Tarkat yhteystiedot löytyvät sivulta 27. Alustava suunnitelma vuorovaikutuksesta on merkitty joidenkin vuoden 2018 kaavatöiden kohdalle. Myös kaavatöitä, joiden kohdalla ei ole erillistä mainintaa, pyritään esittelemään alueellisissa kaavatilaisuuksissa. Osallistumistavoista saa lisätietoa vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saarelta, ja niistä tiedotetaan Uusi Lahti -lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Kaupunginvaltuusto on delegoinut muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen hyväksymisen tekniselle ja ympäristölautakunnalle. Kaavatyön aikataulusta saa parhaiten tietoa kyseisen kaavan laatijalta ja verkkosivuilta KAAVARUNGOT Kaavarungot ohjaavat alueen kehittämistä ja ovat asemakaavoituksen pohjana. Kaavarunko ei ole virallinen kaava, eikä sitä vahvisteta. A Koiskala Tiiranmäen kaavarunko (Suokas) B Villähteen asemanseutu (Suokas) SELVITYKSET Selvityksillä tutkitaan Kerinkallion pistoraiteen ja Loviisanradan varren maankäyttöä sekä mahdollisuutta toteuttaa uusi pistoraide Kujalaan. C Kerinkallio, Pippon liittymän pohjoispuoli (Patrikainen) D Kujala, Pippon liittymän itäpuoli (Patrikainen) E Kujala, radan varren pistoraide (Lehmuskoski) ASEMAKAAVOITUS Kyseessä on asemakaavan muutos, ellei selostuksessa ole muuta mainintaa. Asemakaavatöiden tavoitteet on kuvattu lyhyesti työn nimen jälkeen. KERROS- JA RIVITALO- KOHTEET SEKÄ MUUT NIITÄ VASTAAVAT KOHTEET 1 Jalkaranta, Tapanilankatu 6 Jalkarannan ostoskeskuksen tontin muuttaminen asuinkäyttöön. (*) 2 Kartano, Kyösti Kallion kadun varren korttelit (Lehmuskoski) Tarkistetaan asumiseen osoitettujen kortteleiden kerroskorkeuksia, julkisivuja ja pysäköintiä koskevia kaavamääräyksiä. KESKUSTAN 3 Kartano, Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11 (Lehmuskoski) Yritystoimintakäytössä olevien yleisten rakennusten korttelialueen tonttien muuttaminen pääosin opiskelija-asumiseen. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. (*) 4 Kerinkallio, Ostoskatu 18 (Airas) Liipolan ostoskeskuksen länsiosan tontin muuttaminen asuinkäyttöön. (*) 5 Keski-Lahti, Harjukatu 34 ja 36, Vuorikatu 27 ja 29 (Mustakallio) Asemakaavan tarkistaminen Millerin talon, Janhusen talon ja Harjun koulun käsittävillä tonteilla. KESKUSTAN 6 Keski-Lahti, Harjukatu 46 (Airas) Asemakaavan tarkistaminen kansanopiston tontin käyttötarkoituksen, täydennysrakentamisen ja koko korttelin liikennejärjestelyjen mahdollistamiseksi. (*) KESKUSTAN 7 Keski-Lahti, Hämeenkatu 24 (Mustakallio) Uudisrakentamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennuksen tontille. (*) KESKUSTAN 8 Keski-Lahti, Kirkkokatu 8 ja 10, Paavolan terveystalo ja KELA:n talo (Airas) Yleisten rakennusten tonttien muuttaminen pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. (*) KESKUSTAN 9 Keski-Lahti, Loviisankatu 2 4, poliisitalo (Patrikainen) Poliisilaitoksen käytöstä poistuvien tonttien muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. (*) 10 Keski-Lahti, Mannerheiminkatu 10 ja Rautatienkatu 2 (Sutinen) Teollisuuden ja yleisten rakennusten korttelialueiden tonttien muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon alueen suojeluarvot. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. (*) 11 Keski-Lahti, Oikokatu 1 Opetustoimintaan osoitetun tontin muuttaminen asuinkäyttöön. 12 Keski-Lahti, Rajakatu 7 (Rissanen) Asemakaavan tarkistaminen tontilla, jolla on kulttuurihistoriallisesti arvokkaat seurakuntarakennukset. (*) KESKUSTAN 13 Kiveriö, Hirsimetsäntie 5 ja 7 (Airas) Pienteollisuustonttien muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon ympäröivä rakenne. (*) POHJOISTEN KAUPUNGINOSIEN 14 Kärpänen, Katsastajankatu 16 (Mustakallio) Asuinkerrostalotontin täydennysrakentamisen mahdollistaminen. (*) LÄNTISTEN KAUPUNGIN- OSIEN 15 Keski-Lahti, Vesijärvenkatu 12 (Lehmuskoski) Keskustan tontin täydennysrakentaminen. KESKUSTAN 16 Möysä, Viipurintie 2 ja Möysänkatu 3, 5 ja 5b (Sutinen) Huoltoaseman ja vapaapalokunnan käytöstä poistuneiden tonttien käyttötarkoituksen muuttaminen. (*) KESKUSTAN 17 Nastola, Kukkastie 8 (Uronen) Rinteen puukoulun käsittävän korttelin osoittaminen uuteen käyttöön sekä Toivontien varren korttelialueiden asemakaavan tarkistaminen. NASTOLAN 18 Nikkilä, Orvokkitie 7 (Puusaari) Suuren omakotitalotontin muuttaminen rivitalojen korttelialueeksi. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen

10 Kaavatyökohteet Paavola, Kauppakatu ja Saimaankatu, Iskun kortteli (Sutinen) Liikerakennusten korttelin muuttaminen pääosin asuinkerrostalojen tonteiksi. (*) KESKUSTAN 20 Paavola, Onnelantie 2 (Airas) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan seurakuntarakennuksen tontin muuttaminen asuinkäyttöön. (*) KESKUSTAN 29 Renkomäki, Kolmaskatu 13 (Kilpeläinen) Suuren tontin jakaminen. ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 30 Viuha, Sipurantie 70 ja 74 (Lehmuskoski) Vanhan pientaloasutuksen kaavoittaminen ja kaavamääräysten tarkistaminen. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. 21 Pirttiharju, Laukkakuja 4 (Puusaari) Rivi- ja pientalotonttien asemakaavoittaminen puretun päiväkodin alueelle. LÄNTISTEN KAUPUNGINOSIEN 31 Ämmälä, Kaukasenkadun eteläpuoli (Lehmuskoski) Uuden pientaloalueen kaavoittaminen. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. 22 Renkomäki, Lakkitehtaantien itäpuoli (Uronen) Pientaloalueen laajentaminen. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. ELINKEINOELÄMÄN KOHTEET JA KAUPALLISET PALVELUT OMAKOTITALOKOHTEET 23 Kolava/Karisto, Kankaanpäänkadun länsipuoli (Airas) Uuden pientaloalueen asemakaavoittaminen. KARISTON 24 Kunnas, Pysäkkikatu 11 (Uronen) Käytöstä poistuneen Mäntymäen lastenkodin tontin muuttaminen asuinpientalokäyttöön ja radanvarren asemakaavoittaminen. ITÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 25 Kytölä, Kytölänmäki III (Patrikainen) Uuden pientaloalueen asemakaavoittaminen. (*) ITÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 26 Myllypohja, Mehiläiskuja 3 (Puusaari) Suuri omakotitalotontti jaetaan. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. 32 Kartano, Kartanonkadun varren korttelit (Lehmuskoski) Hotellin, uimahallin ja muiden palvelujen sijoittaminen korttelialueiden muodostamaan kokonaisuuteen. KESKUSTAN 33 Kartano, Satamaraitti, uimala (Mustakallio) Kelluvan sauna-, uima-allas- ja ravintolakokonaisuuden kaavoittaminen Satamaraitin varteen. KESKUSTAN 34 Kartano, Teivaan hotelli (Lehmuskoski) Kylpylähotellin toteuttamisen mahdollistaminen lisäämällä voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta. Korttelialueen rajojen tarkistaminen ottaen huomioon alueen suojeluarvot. KESKUSTAN VUODEN 2018 KAAVOITUSKOHTEET Kaavarungot ja selvityskohteet Kerrostalo- ja rivitalokohteet sekä muut niitä vastaavat kohteet Omakotitalokohteet Elinkeinoelämän kohteet ja kaupalliset palvelut Julkisen rakentamisen kohteet Muut yksityiset asemakaavan muutosanomukset 0 1 km Maankäyttö ja aluehankkeet 01/18 27 Nikkilä, Ailinkatu 1 (Puusaari) Ison pientalotontin jakaminen. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. 28 Nikkilä, Rengaskatu Metsä-Pekkalantie, Laakso-Nikkilä II (Mustakallio) Uuden omakoti- ja rivitaloasutuksen kaavoittaminen ottaen huomioon liikenne- ja palveluverkon tarpeet sekä melu-, maaperä- ja muut selvitystiedot. ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 35 Kerinkallio, Teknikonkatu 4 (Peltonen) Teollisuustontin laajentaminen rata-alueelle.(*) ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 36 Keski-Lahti, Vesijärvenkatu 11 (Sutinen) Hallinto- ja virastorakennuksen osoittaminen uuteen käyttöön.(*) KESKUSTAN 18 19

11 Kaavatyökohteet Kaavatyökohteet Nastola, Ylhäistentie 4, Pajulahti (Puusaari) Lomarakennusten korttelialueen muuttaminen asuin- ja majoituskäyttöön. (*) NASTOLAN 38 Niemi, Vuoripojankatu, Stark (Mustakallio) Asemakaavan tarkistaminen osin toteutuneen liikerakentamisen, kampusalueen yhteyksien ja alueen kehittämistavoitteiden mukaisesti. Kaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen. (*) 39 Pirttiharju, Reunakatu 24 (Uronen) Teollisuustontin kehittäminen kaavamääräyksiä tarkistamalla. (*) LÄNTISTEN KAUPUNGINOSIEN 40 Renkomäki, Jussilankatu 10 ja 12, Tupalankatu 14 (Patrikainen) Tavoitteena on liikerakennusten korttelialueen tonttien kehittäminen kaavamääräyksiä tarkistamalla. Työssä otetaan huomioon Tupalan pihapiirin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. (*) ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 41 Renkomäki, Tiilimäenkadun varsi, Lahden Portti (Sutinen) Yritystoiminnan kehittämisen mahdollistava asemakaavan muutos. ETELÄISTEN KAUPUNGIN- OSIEN 42 Sopenkorpi, Okeroistentie 1 (Peltonen) Liikerakennusten tontin kaavamääräysten tarkistaminen. (*) LÄNTISTEN KAUPUNGINOSIEN 43 Uusikylä, Kouvolantie 365 (Karvinen-Jussilainen) Uusi liittymä Uponorin teollisuustontille. NASTOLAN 44 Uusikylä, Rakokiven liikekeskus, U067 (Mustakallio) Tavoitteena on kehittää liikekeskuksen liikenneverkkoa ja mahdollistaa lisärakentaminen. (*) NASTOLAN 45 Villähde, Koritien ja Suppalantien liittymän alue V109 (Sutinen) Kaavamääräysten tarkistaminen työpaikka-alueen laajentamiseksi ja kehittämiseksi. (*) NASTOLAN JULKISEN RAKENTAMISEN KOHTEET 46 Jalkaranta, Jalkarannantie 79 (Patrikainen) Vedenottamon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita Jaakkolan tilan rakennuksia käsittävän tontin jakaminen. 47 Jalkaranta, Kiikkulankatu 35 (Airas) Asemakaavoitettujen alueiden välissä olevien tilojen asemakaavoittaminen ottaen huomioon Korpikodin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. (*) LÄNTISTEN KAUPUNGINOSIEN 48 Jokimaa, Nikulan liittymä (Rissanen) Liikennealueen aluevarauksen laajentaminen. ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN Pajulahden asemakaavamuutoksella muutetaan korttelialue asuin- ja majoituskäyttöön. 49 Jokimaa, Rälssin laajennus (Lehmuskoski) Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Rälssin maamassojen sijoitusaluetta. Liittyy yleiskaavan tarkistamiseen. ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 50 Keski-Lahti, Alatori ja Vapaudenkatu (Sutinen) Uuden liike- ja toimistorakentamisen osoittaminen Vapaudenkadun varteen. Lisäksi Marolankadun maanpäällisen rakennusoikeuden siirtäminen Alatorille ja paikoitushallin ajoluiskan aluevarauksen tarkistaminen. KESKUSTAN Tekeillä on asemakaavan muutos, joka koskee Harjun koulun, Millerin talon ja Janhusen talon tontteja. 51 Kärpänen, Kärpäsen koulun tontti (Rissanen) Koulun tontin rajojen tarkistaminen toteutuneen toiminnan mukaiseksi. LÄNTISTEN KAUPUNGINOSIEN 52 Laune, Helsingintien kiertoliittymä, Tuhkimonpolku (Uronen) Uusi kiertoliittymä Helsingintielle. ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 53 Laune, Tapparakatu 15, Launeen päiväkoti (Silvast) Päiväkodin tontin rajojen tarkistaminen toteutuneen toiminnan mukaiseksi. ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 54 Niemi, Pursimiehenkatu 5 (Rissanen) Ruoriniemen päiväkodin paikoituksen järjestäminen. POHJOISTEN KAUPUNGINOSIEN 55 Paavola, Paavolan kampusalue (Patrikainen) Paavolan kampusalueen kehittämisen mukainen asemakaavan tarkistaminen. KESKUSTAN 56 Paavola, Vuoksenkatu, Tiirismaan ja Lotilan koulu (Patrikainen) Tiirismaan koulun ja Lotilan koulun tonttien sekä niihin liittyvien urheilu-, virkistys- ja katualueiden kaavan tarkistaminen. KESKUSTAN 57 Renkomäki, Orimattilankatu 93 Renkomäen koulun laajentamisen mahdollistaminen ottaen huomioon rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo. ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN 58 Villähde, Paavontie (Puusaari) Tarkistetaan katualueen leveys. NASTOLAN 20 21

12 Kaavatyökohteet Rakennus- ja työkohteet 2018 MUUT YKSITYISET ASEMAKAAVAN MUUTOSANOMUKSET Muutosten tavoitteena on mahdollistaa omakotitontin jakaminen, ajoyhteyden järjestäminen tai toteutuneen paikoitus- tai leikkialueen liittäminen tonttiin. 59 Ahtiala, Markkinakuja 3 (Keskinen) 60 Jalkaranta, Monontie 6 (Kilpeläinen) 61 Kartano, Kolkankatu 4 b 62 Kerinkallio, Heloittajankatu 4 (Keskinen) 63 Kärpänen, Hakkapeliitankatu 20 ja 22 (Uronen) 64 Möysä, Tenavanhaara 2 ja 4 (Kilpeläinen) HYVÄKSYMISVAIHEESSA OLEVAT MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAKOHTEET Asemantausta, Starkin alue (Sutinen) Teollisuusalueen asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on osoittaa alueelle asumista. Kaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa (*) Möysä, Ahtialantie 9, vanha pelastusasema (Lehmuskoski) Alueen kaavoittaminen pääosin asuinkäyttöön korttelisuunnittelukilpailun voittajasuunnitelman pohjalta. Kaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa (*) Sopenkorpi, Sopenkorvenkatu 2 4 (Lehmuskoski) Teollisuustonttien muuttaminen asuinkäyttöön. Ehdotus oli nähtävillä (*) 2019 KERROS- JA RIVITALOKOHTEET SEKÄ MUUT NIITÄ VASTAAVAT KOHTEET Hennala, Hennalan länsiosa Jalkaranta, Sarvikatu 7 Keski-Lahti, Rautatienkatu 19 ja 21, Keskustalo Kärpänen, Sippolankatu 6 Mukkula, Mukkulankatu 24 Mukkula, Ritaniemenkatu 10 Mukkula, Ritaniemenkatu 13 Möysä, Huhmarannankatu 3 Nastola, Aurantie 1 Nastola, Kukkastien risteysalue, N085 Uusikylä, Yhteiskouluntie 3, Männistön koulu OMAKOTITALOKOHTEET Asemantausta, Kansakoulunkatu 6 Laune, Porvoonjoentie 10 Niemi, Tietotie 5, Niemen koulu Villähde, Piipputien pää Villähde, Taidetie, Lehtistenmäki ja Valometsän alue (V106 ja V085) ELINKEINOELÄMÄN KOHTEET JA KAUPALLISET PALVELUT Keski-Lahti, Hollolankatu 4 Nastola, Kauppakaaren alue Niemi, Laatikkotehtaankatu Niemi, Niemen satama JULKISEN RAKENTAMISEN KOHTEET Asemantausta, Helsingintie 52, Länsiharjun koulu Kartano, Kisapuisto Kivimaa, Lahdenkatu 62, Kivimaan koulu ja urheilualue Möysä, Ilmarisentie 1, Joutjärven kirkko Villähde, Suppalantien katualue ja kortteli 6 Villähde, Villähteentien osa MUUT YKSITYISET ASEMAKAAVAN MUUTOSANOMUKSET Kilpiäinen, Tervaskatu 6 Kytölä, Veijalaisentie 35 Nikkilä, Tasangontie 2 Villähde, Marjapolku Taavilantieltä 2020 KERROS- JA RIVITALOKOHTEET SEKÄ MUUT NIITÄ VASTAAVAT KOHTEET Keski-Lahti, Aleksanterinkatu 17, Mononen Kiveriö, Teinintie 4 Nastola, Nastolan seisake, N086 Pesäkallio, Puhelinkatu 2 Uusikylä, Kaarnatie 7 ja virkistysalue Uusikylä, Rakokiventie 51, Kanervan koulu OMAKOTITALOKOHTEET Keski-Lahti, Hollolankatu 12 Kilpiäinen, Omarannankatu 12 Koiskala, Tiiranmäki Kunnas, Alakunnaankatu Renkomäki, Lakkitehtaantie 2 ja ympäristö Ämmälä, Tarolankadun ja Ämmäläntien alue ELINKEINOELÄMÄN KOHTEET JA KAUPALLISET PALVELUT Uusikylä, Varikontie 1 JULKISEN RAKENTAMISEN KOHTEET Myllypohja, Voimakatu 14 Möysä, Ahtialantie 31 ja 33, Tenavankatu 2 MUUT YKSITYISET ASEMAKAAVAN MUUTOSANOMUKSET Jalkaranta, Köllinkatu Kärpänen, Pikkupussi Pirttiharju, Raitapuisto Pirttiharju, Riihelänpolku Rakennusja työkohteet 2018 Seuraava listaus sisältää Lahden kaupungin ja Lahti Aquan vuoden 2018 rakennus- ja kunnostuskohteet. Töille on ilmoitettu arvioidut rakentamiskuukaudet suluissa. Työkohteiden sijainnit on esitetty kartalla. Kadunhoidon palvelunumero vastaa ympäri vuorokauden katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hoitoon liittyviin kysymyksiin: p PUISTOTYÖT Puistojen ja viheralueiden rakentaminen ja saneeraus 1 Sorsalammen ruoppaus (2 3) 2 Asemapäällikön puiston peruskorjaus 2. vaihe (5 6) 3 Kyynärän alueen puistot (8) 4 Hennalan kasarmialueen puistot (8) 5 Möysän uimarannan pukusuojarakennuksen ympäristön viimeistely ja kalustehankinnat (5, 9) 6 Ruopan- ja Ilinanpuistojen rakentaminen 2. vaihe (8) Leikkialueiden rakentaminen 7 Kyynärän leikkialue 2. vaihe (6) 8 Näkkipuiston leikkialue (8) 9 Perhepuiston linnoituksen uusiminen (6 7) 10 Ankkuripuiston leikkialue (7) Muut kohteet 11 Mukkulan kartanon paikoitusalueet (5) 12 Kukkatervehdys-teos, runkotyöt (9) 13 MM maastoalueiden maisemointityöt (5 9) 14 Nastolan sankarihauta-alueen kunnostaminen (8) 15 Ruuhijärven ulkokuntoilupuisto (8) LISÄTIETOJA kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala, p METSÄNHOITOTYÖT Kyseessä on harvennustyö, jollei nimen yhteydessä ole muuta tarkentavaa tietoa. 16 Rakokivi, Kangasvuokontie 17 Rakokivi, Varikontie 18 Rakokivi, Kouvolantie 19 Nastola, Ylätie Mukkulan kartanon paikoitusalueilla tehdään puistotöitä. 20 Villähde, Kiuruntie 21 Nastola, Kauppakaari 22 Haravakylä, Lakeasuontie 23 Villähde, Suppalantie 24 Karisto, Purolaakso 25 Kerinkallio, harvennus- ja uudistushakkuut 26 Kytölä, harvennus ja muut metsänhoitotyöt 27 Kariniemi, metsänhoitotyöt 28 Radiomäki 29 Aapakatu 30 Messilä 31 Renkomäki, harvennus ja muut metsänhoitotyöt LISÄTIETOJA metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä, p

13 Rakennus- ja työkohteet km Maankäyttö ja aluehankkeet 01/18 SATAMAT 32 Teivaan sataman laiturien uusimisen jatkaminen (5 10) 33 Kaukkarin soutuvenepaikkojen peruskorjaus (5 10) LISÄTIETOJA katupäällikkö Mika Lastikka, p LIIKUNTA-ALUEET 34 Paavolan kentän pukusuojatilojen uusiminen (5) 35 Möysän uimarannan pukusuojarakennuksen uusiminen (4 5) 36 Pirunpesänlenkin elohopeavalaistuksen uusiminen (6 10) LISÄTIETOJA katupäällikkö Mika Lastikka, p KADUT JA TIET Katujen rakentaminen 37 Etelä-Kytölän asuinalueen rakentamisen aloittaminen (1 9) 38 Näkkimistön asuinalueen täydennysrakentaminen (1 5) 39 Sorsastenkadun rakentaminen (1 5) 40 Koneharjun asuinalueen rakentaminen (5 10) 41 Pyrykadun rakentaminen (1 5) 42 Tulikukankadun rakentaminen (1 5) 43 Kävely- ja pyöräily-yhteys Niemenkatu Mukkulankatu (6 8) 44 Leikolanraitin rakentaminen (3 8) Katujen saneeraus 45 Palttinakadun saneeraus (Pengertie Heinlammintie) (2 9) 46 Torikadun laatoituksen korjaaminen (5 10) 47 Askonkadun peruskorjaus (4 11) 48 Ranta-Kartanon alueen rakentamisen jatkaminen (3 12) 49 Kasarmikadun saneeraus (5 11) Liikenneturvallisuuden parantaminen 50 Ylätien liikenneturvallisuusjärjestelyt (8 10) Katujen päällystäminen 51 Sepänrinteen asuinalueen päällystäminen (9 10) 52 Alaniitynkadun asuinalueen päällystäminen (5 6) 53 Näkkimistön asuinalueen päällystäminen (5 8) 54 Kankaanpäänkadun (Leikolankatu Pakurikatu) päällystäminen (5 6) 55 Paanakadun päällystäminen (8 10) 56 Kirstinkadun päällystäminen (9-10) 57 Yläportinkadun päällystäminen (9 10) 58 Vaarnatien päällystäminen (5 10) Muu katurakentaminen 59 Upon sillan kaidekorjaus (5 10) 60 Joutjoen putkisiltojen uusimisen jatkaminen (5 10) 61 Mukkulankadun ylikulkusillan kannen uusiminen (5 10) Eteläisen kehätien rakentaminen (1 12) ELY-keskuksen, Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin yhteishanke. 62 Uudenmaankadun rakentamisen jatkaminen 63 Kehätien rakentamisen aloitus LISÄTIETOJA katupäällikkö Mika Lastikka, p ULKOVALAISTUS Valaistuksen rakentaminen seuraa kadunrakennuksen aikataulua. Uudisrakennuskohteet 64 Leikolantien asuinalue 65 Kirstinkadun asuinalue 66 Kasarmikatu, Hennalan alue 67 Lahdenkatu ja Hollolankatu 68 Uudenkylän asuinalue 69 Purolaakso, Selännekadun alue 70 Lepinkäisenkatu 71 Tulikukankatu 72 Näkkimistön asuinalue 24 25

14 Rakennus- ja työkohteet 2018 Yhteystiedot YHTEYSTIEDOT Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue BW Tower, Askonkatu 2, Lahti (03) Askonkadulla ei ole maankäytön ja aluehankkeiden asiakaspalvelupistettä, mutta voit sopia tapaamiselle ajan etukäteen. Kaavamuutoshakemukset vastaanottaa Lahti-Piste, jossa myös kaavaehdotukset ovat nähtävillä. Lahti-Piste toimii pääkirjastossa (Kirkkokatu 31) sekä Nastolassa osoitteessa Pekkalantie 5. Kerromme mielellämme lisää kaavahankkeista! Ranta-Kartanon katujen rakentaminen jatkuu vuonna TONTTITOIMISTO OTA YHTEYTTÄ 73 Niemen kampusraitti 74 Ritaniemenkadun raitti 75 Reunakatu 76 Koneharjunkatu 77 Sorsastenkatu 78 Patomäen raitti 79 Paanakatu 80 Moukarikatu 81 Matkakeskuksen valaistuksen parantaminen 82 Kytölän asuinalue 83 Askonkatu Valaistusuusinnat 84 Rautakankareenkatu 85 Satamaradanpolku 86 Svinhufvudinkatu 87 Mäklöörinkatu 88 Kirkkokatu 89 Ylätie 90 Nastolan ulkovalokeskukset 91 Aleksanterinkadun koristevalaistuksen uusinta 92 Kariniemenkatu 93 Marskin aukio 94 Palttinakatu 95 Pirttiharju 96 Petsamo, Metsäkangas 97 Kärpänen, Sopenkorpi 98 Vanhankartanon alue LISÄTIETOJA verkkopäällikkö Antti Rautiainen, p (LE Sähköverkko Oy) VESIHUOLTOVERKOSTOT Uudisrakennuskohteet 99 Kytölä (2 11) 100 Pyrykatu (2 6) 101 Kotiniemi (2 6) 102 Tulikukankatu (2 6) 103 Kasarmikatu (2 6) 104 Asko I (4 11) 105 Hennalan hulevesireitti (1 4) 106 Kampusraitti (6 9) 107 Näkkimistö 2 (1 4) 108 Kaijankiventie (1 3) 109 Moukarikatu (1 12) Saneerauskohteet 110 Verkostojen siirto kehätien alta (1 12) 111 Löyttymäen putkirikkoventtiilit (4 6) 112 Karhusillantien vesijohto (7 8) 113 Kytölänraitti (9 10) LISÄTIETOJA tekninen johtaja Jouni Lillman, p (Lahti Aqua Oy) RAKENNUKSET 114 Kaupunginsairaalan uudistaminen, vaihe 2 (1 12) 115 Kivimaan uimahallin perusparannus (1 10) 116 Launeen monitoimitalo (1 12) 117 Länsiharjun koulun perusparannus ja laajennus (1 10) 118 Salpausselän kuntoutussairaalan muutostyöt (5 12) 119 Urheilukeskus, stadionin suorituspaikkojen kunnostus (4 10) LISÄTIETOJA rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, p teky.tonttitoimisto@lahti.fi KARTTA- JA ASIAKIRJATILAUKSET asiakaspalvelu.maankaytto@lahti.fi Tutustu kaavoitukseen ja seuraa kaavatöiden etenemistä Kaupunkiympäristön palvelualue sosiaalisessa mediassa Karvinen-Jussilainen, Anne kaupunginarkkitehti Airas, Päivi kaavoitusarkkitehti Keskinen, Rea asemakaavavalmistelija Kilpeläinen, Kyllikki asemakaavavalmistelija Lehmuskoski, Markus kaavoitusarkkitehti Mustakallio, Marja kaavoitusarkkitehti Palomäki, Johanna yleiskaava-arkkitehti Parjanen, Veikko suunnitteluavustaja Patrikainen, Armi kaavoitusarkkitehti Peltonen, Petri suunnitteluinsinööri Puusaari, Riina suunnitteluinsinööri Rissanen, Theodora kaavoitusarkkitehti Saari, Henrik vuorovaikutussuunnittelija Silvast, Maria maisema-arkkitehti Suokas, Sanna yleiskaavoittaja Sutinen, Kimmo asemakaava-arkkitehti Tikkala, Jaakko suunnitteluinsinööri Turunen, Terttu suunnitteluavustaja Uronen, Carita suunnitteluinsinööri Vanhala, Maria suunnitteluinsinööri Jakonen, Pirkko-Leena projektipäällikkö Niskanen, Riitta M. projektipäällikkö, keskustahankkeet Poikkeamisluvat asemakaava-alueella: Anne Karvinen-Jussilainen Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamisluvat asemakaava-alueen ulkopuolella ja ranta-asemakaava-alueilla: Sanna Suokas Sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@lahti.fi 26 27