Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat vähähiilinen ja energiatehokas Suomi, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous, hyvä ympäristön tila, monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa riittävän sitovan ja kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Suomi osallistuu EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon. Tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Ilmastolain toimeenpanolla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille. Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus. Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella tavoitellaan mittavia energiasäästöjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusten energiamääräyksiä uusittaessa lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittäminen ja vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja valmistelua. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta. Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Vesien ja Itämeren hyvä tila edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä ja torjuntavalmiuden tarvetta. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä muun muassa turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntokysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Ikääntyneiden asumisoloja parannetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Laadukkaan elinympäristön tuottamiseen tarvitaan päteviä suunnittelijoita ja ammattitaitoista rakennustyön toteutusta. Rakenteellinen turvallisuus varmistetaan viranomaisten, rakennusalan toimijoiden ja käyttäjien yhteistyöllä. Rakennusten käyttöturvallisuus ja esteettömyys korostuvat väestön ikääntyessä. Kosteusvaurioiden vähentämiseksi otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostamista jatketaan. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri hallinnonaloja ja hallinnon ulkopuolisia toimijatahoja sitoutumaan toimeenpanoon. Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Rakentamisen ja alueidenkäytön ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous Vihreä kasvu etenee. Kierrätys, ml. ravinteiden kierrätys, lisääntyy. Hyvä ympäristön tila Veden ja ilman laatu paranee. Rakennetun ympäristön kehitys parantaa ihmisen hyvinvointia. Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan. Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot Tuloihin nähden kohtuuhintainen asuntotarjonta kasvukeskuksissa lisääntyy pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Kaupunkiseutujen, etenkin metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ratkaisut tukevat ihmisten arjen sujuvuutta ja vahvistavat seutujen kilpailukykyä. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) - 5 sopimusvaltuus Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) sopimusvaltuus 11 - Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (21.) Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Ympäristön- ja luonnonsuojelu Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuo Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % jeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (37.) Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Siirto valtion asuntorahastoon Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Ympäristöhallinnon toimintamenot S e l v i t y s o s a : Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään. Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita: Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian mukaisiin alueellisiin toimiin. Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat Kehitetään alueen jätehuoltoa ja sitä ohjaavaa alueellista jätesuunnitelmaa. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa. Hyvä ympäristön tila Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskinarvioinnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet. Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesienhoitosuunnitelmia ja valmistellaan toimeenpano-ohjelmat. Raportoidaan vuoteen 2015 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien toteutuminen. Edistetään valtion avustuksilla vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja ohjelmien toimeenpanon hankkeita. Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritys ja luokittelu. Toimeenpannaan merenhoitosuunnitelman seuranta- ja toimenpideohjelmaa, tarkistetaan merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa ja edistetään ravinteiden kierrätystä. Vaikutuksiltaan merkittäviä yleis- ja asemakaavoja ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden hajarakentamista. Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa huomioidaan elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys sekä kulttuuriympäristön arvot. Tällä parannetaan ihmisten hyvinvointia ja alueiden vetovoimaa. Ohjataan alueidenkäyttöä siten, että viherrakenteen ja -ympäristön laatu sekä elinympäristön viihtyisyys paranevat. Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa. Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (MET- SO) ja soidensuojelua. Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura verkoston suojelun toimeenpanon ja turvaamistoimien osalta ja vastataan sitä koskevien yleissuunnitelmien päivittämisestä. Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Aloitetaan perinnebiotooppien inventointi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Tunnuslukuja Indikaattori 2013 toteutuma 2014 toteutuma 2015 tavoite 2016 tavoite METSO-alueiden suojelu, ha Maatalouden typpitase, kg/ha Maatalouden fosforitase, kg/ha Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, % 63,9 64,0 64,1 64,1 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä: 1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät 2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen 3) rakennustuotteet 4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2016: Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Saadaan aikaan riittävän kattava ja sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä vaikutetaan EU:ssa vuodelle 2030 asetetun vähintään 40 %:n päästövähennystavoitteen toimeenpanoon. Vahvistetaan arktisten alueiden ilmastonmuutoskysymysten näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta eri ohjausvälineillä. Tuulivoimarakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja hyvää suunnittelua. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat Kehitetään vihreää taloutta muun muassa vaikuttamalla EU:n kiertotalous- ja jätelainsäädäntöaloitteiden valmisteluun, arvioimalla eri politiikkatoimien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta, ja niiden toimeenpanoon sekä edistämällä uusia käytännönläheisiä toimintamalleja ja kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Edistetään haitallisten aineiden ja kemikaalien hallintaa kestävän kierrätystalouden turvaamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Valmistellaan jätelain (646/2011) muutosta ja lain nojalla annettavia asetuksia, sekä jatketaan jätelainsäädännön tuottajavastuusäädösten toimivuuden arviointia ja viimeistellään valtakunnallinen jätesuunnitelma. Hyvä ympäristön tila Ohjataan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanoa ja varmistetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano osana ympäristölupien päätöksentekoa. Valmistellaan uuden kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaohjelman toimeenpanon edellyttämät säädökset ja ohjeistukset. Tehostetaan ympäristövahinkojen torjunnan alueellista ja valtakunnallista suunnittelua ja koordinointia. Käynnistetään valtakunnallisen öljyntorjuntaohjelman laatiminen. Valmistellaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa. Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa tehostetaan lisääntyneiden vaatimusten takia. Käynnistetään merenhoidon toimenpideohjelman toteutus ja merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan päivitys. Valmistellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista ja kaavajärjestelmän kehittämistä. Maankäytön ja rakentamisen ohjausta uudistetaan. Valmistellaan kuntien rakennusvalvontayksiköiden määrää ja kokoa koskeva lakiesitys viranomaisohjauksen tehostamiseksi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa rakentamisen lupamenettelyitä. Uudistetaan rakentamismääräyskokoelmaa ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa. Tehostetaan ja sujuvoitetaan ympäristöön kohdistuvia lupa- ja arviointimenettelyitä. Valmistellaan EU:n YVAdirektiivin muutos osaksi kansallista lainsäädäntöä. Edistetään digitalisaatiota koko ympäristöhallinnon toimialueella. Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Huolehditaan luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanosta toteuttamalla Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa. Jatketaan luonnonsuojelualueiden perustamissäädösten valmistelua. Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa ja kohdennetaan suojelutoimia uhanalaisimpiin lajeihin ja kohteisiin. Toteutetaan soidensuojelua täydentäviä toimia valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi ja jatketaan METSO-ohjelman toteuttamista. Edistetään ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä kehittäen erityisesti luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja maatilamatkailua ja luontoyrittäjyyttä. Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot Edistetään ikääntyneiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kotona asumista ja ehkäistään asunnottomuutta. Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyöllä eheytetään kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta ja vähennetään liikennetarpeita ja parannetaan elinympäristön laatua sekä edistetään asuntorakentamista erityisesti Helsingin seudulla. Tutkimus-, ennakointi-, arviointi ja selvitystoiminta (TEAS) Tuotetaan hallinnolle tietoa, joka palvelee toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Vuoden 2016 kohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain ja uuden jätelainsäädännön toimeenpano, kustannustehokas ja kestävä ilmastopolitiikka, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet, rakennetun ympäristön laatu ja kestävyys (mm. ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, energiatehokkuus sekä kosteus- ja homeohjelma), kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen sekä kokonais- ja kohdealuearkkitehtuurityö. Markkinavalvontatehtävät Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (520/2014) markkinavalvontaa. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille Markkinavalvonta laajeni alkaen myös pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien Euroopan unionin direktiiviin pohjautuvien tuotevaatimusten valvontaan pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti. EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 :n nojalla voimaan tulleessa rakennustuoteasetuksessa säädetään velvoitteet CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnalle. Rakennustuotteiden CE-merkinnän tultua pakolliseksi ja harmonisoitujen tuotestandardien määrän lisääntyessä on sekä neuvonta- ja valvontatarve kasvanut merkittävästi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 181 :n muutoksen nojalla Tukes hoitaa myös eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) mukaisen markkinavalvonnan. Energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008), jonka mukaisesti Tukes vastaa markkinavalvonnasta. EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja. Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv) Tehtäväalue 2014 toteutuma 2015 arvio 2016 arvio Ympäristönsuojelu Luontoympäristö Rakennettu ympäristö Kansainväliset ja EU-asiat Viestintä Johto ja hallinto Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kosteus- ja hometalkoot -700 Poliittinen toiminta (HO 2015) -65 Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentilta Tukes korvaukset 60 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille (-3 htv) -770 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11 Palkkaliukumasäästö -83 Palkkausten tarkistukset 130 Toimintamenojen tuottavuussäästö -170 Toimintamenosäästö (HO 2015) -340 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta ) 2 Yhteensä 2016 talousarvio talousarvio tilinpäätös Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 24 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutumi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 nen vaikuttaa tehtävien hoitamiseen käytettäviin voimavaroihin vuosina Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa kestävän kehityksen tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset. Vaikuttavuustavoitteet ovat: Biotalouden ja kiertotalouden kasvu on kestävää ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta. Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden merkitys osana ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä tiedostetaan. Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa. Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja niitä on poistettu kokeilemalla uusia toimintamalleja, käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia. Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet: SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan erityisesti huomioon seuraavat kysymykset: biotalous ja ja kiertotalous ympäristön seurannan tehostaminen yhdistämällä eri tahojen tuottamia tietoja mm. kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavien SYKEn keskeisten tietovarastojen ja -järjestelmien sekä paikkatietopalvelujen kehittäminen ja käytettävyyden parantaminen arktisen alueen ympäristökysymykset ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän (SOTERKO) kehittämiseen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti. SYKE osallistuu ympäristöä koskevan sääntelyn uudistamiseen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta että tukemalla EU-sääntelyyn vaikuttamista asiantuntijaroolissa. SYKE osallistuu EU:n Horisontti ohjelman, LIFE-ympäristörahaston ja muiden EU:n rahoitusinstrumenttien hakuihin. SYKEn ja Motivan yhteinen palvelukeskus (FISU) tukee kuntia ja kaupunkeja resurssitehokkuuden lisäämisessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Vesitilannepalveluja kehitetään tukemaan monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus-palvelu tuottaa ajantasaiset sää- ja vesitilannetiedot ja -varoitukset viranomaisille ja kansalaisille. Tutkimusalus Arandaa hyödynnetään kustannustehokkaasti ja laajapohjaisesti yhdessä SMHI:n (Svenska Meteorologiska Institutet), Luonnonvarakeskuksen ja muiden Itämeritutkimusta ja -seurantaa tekevien tahojen kanssa. SYKEn laboratorioiden ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta kehitetään edelleen, SYKE osallistuu aktiivisesti kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön sekä tiivistää laboratorioyhteistyötä muiden LYNETlaitosten sekä yhteistyölaitosten kanssa. SYKEn toimintaa sopeutetaan edelleen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti. Taloudellisuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 11,5 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4,5 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksessa yhteistyötä jatketaan erityisesti Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin hydrometeorologisen laitoksen (SMHI) kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Työnjakoa Ilmatieteen laitoksen kanssa selvennetään. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti. Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan monipuolistamalla tutkimusyhteistyön toimintamalleja, kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja ottamalla niitä käyttöön, hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä. Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina Tehtäväalue 2014 toteutuma kustannukset milj. htv 2015 arvio kustannukset milj. htv 2016 tavoite kustannukset milj. htv Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta 30, , ,4 283 Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 18, , ,5 145 Ympäristönseuranta ja tietovarannot 14, , ,5 100 Hallinnonalan palvelut 1) 2,2 26 1,2 14 1,1 13 Yhteensä 65, , ,5 541 Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä ) Seurantakohdeuudistuksen takia vuosien 2014 ja 2015 tiedot eivät ole täysin vertailtavat tietovarantojen kustannusten osalta. Vuonna 2014 osa tietovarantojen kustannuksista ja henkilötyövuosista on sisältynyt hallinnonalan palveluihin. Vuonna 2015 hallinnonalan palvelut ovat yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 SYKEn kokonaishenkilömäärän arvioidaan olevan noin 541 henkilötyövuotta. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on 322 htv. Henkilöstön määrässä on otettu huomioon siirrot Valtoriin (9 htv) ja TULA-vähennykset (15 20 htv). Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa ympäristöhallinnon yhteisiin ydintoiminnan edellyttämiin ict-palveluihin. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v rahoitus) (momentille tehdyn siirron palautus momentille ) Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v rahoitus) (siirto momentilta ) Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -18 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -101 Palkkaliukumasäästö -169 Palkkausten tarkistukset 157 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) Toimintamenojen tuottavuussäästö -139 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -233 Vuokramenojen indeksikorotus 23 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -28 Tasomuutos 232 Yhteensä 2016 talousarvio talousarvio tilinpäätös (21.) Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille Tasomuutos Yhteensä 2015 talousarvio tilinpäätös Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille Valtori (siirto momentilta ) 25 Tasomuutos 597 Yhteensä 497 Määräraha on kehyksen ulkopuolinen talousarvio talousarvio tilinpäätös Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille 2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Järjestötukien säästö (HO 2015) -266 Tasomuutos -100 Yhteensä 2016 talousarvio talousarvio tilinpäätös Ympäristön- ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat. Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti riittävän sitovan ja kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Osallistutaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon tavoitteena mm. EU:n päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Tavoitteena on saavuttaa etupainotteisesti Suomen vuoden 2020 ilmastotavoitteet. Käynnistetään yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ilmastolain toimeenpano tavoitteena parantaa ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja valmistelun avoimuutta sekä toimien kustannustehokkuutta. Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät, että päästöjen vähentäminen perustuu tutkittuun tietoon. Asetetaan kansallinen ilmastopaneeli tukemaan suunnittelua ja päätöksentekoa. Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla, mukaan lukien kunnissa ja alueilla, sekä kuluttajavalinnoissa. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Rakenteellisilla muutoksilla, ohjauskeinoilla sekä kokeiluilla edistetään vihreää kierto- ja biotaloutta sekä kysyntälähtöisiä ratkaisuja. Innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen avulla parannetaan ympäristöä, julkisen sektorin resurssitehokkuutta sekä kehitetään suomalaista cleantech-liiketoimintaa. Kehitetään tapoja vähentää jätteiden syntyä koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Uudistetaan valtakunnallinen jätesuunnitelma. Vaikutetaan ja osallistutaan aktiivisesti EU:n uuden kiertotalouspaketin valmisteluun. Kierrätetään ravinteita tehokkaasti ravinnepäästöjen vähentämiseksi, fosforivarojen säästämiseksi sekä bio- ja kiertotalouden ja vesien hyvän tilan edistämiseksi. Vihreän talouden ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan uuden liiketoiminnan ja palveluntuotannon luomiseksi sekä niitä ohjaavan lainsäädännön ja muun ohjauksen tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi yhteistyössä avaintoimijoiden kanssa. Hyvä ympäristön tila Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita. Toimenpiteitä Itämeren sekä sisävesien tilan parantamiseksi ja niiden kohdistuvien ympäristöuhkien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toteutetaan eri hallinnonaloilla laaja-alaisena yhteistyönä. Itämeren suojelutoimissa keskeisellä sijalla ovat ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman ( ) ja merenhoidon seurantaohjelman ( ) toteuttaminen. Yhteistyötä jatketaan muiden Itämerivaltioiden kanssa Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi samoin kuin yhteistyötä Pietarin ja muun Luoteis-Venäjän kanssa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tietoja käytetään sekä edistämään Itämeren luontotyyppien, lajien ja merialueiden suojelua että tukemaan meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vähentämällä vesiin kohdistuvia paineita. Liiallista ravinne- ja haitallisten aineiden kuormitusta vähennetään valuma-alueilla sekä tehdään vesien kunnostusta ja muita toimenpiteitä vesienhoitosuunnitelmien vuoteen 2021 laadittujen toimenpideohjelmien mukaisesti. Öljy- ja kemikaalivahinkoja ehkäistään ja rajoitetaan turvaamalla riittävä torjuntavalmius. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta. Pilaantuneiden maa-alueiden riskikohteiden tutkimista ja kunnostamista edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan uudistuvan valtion jätehuoltojärjestelmän sekä öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Jatketaan merkittäviä ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä. Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Osallistutaan EU:ssa päästökattodirektiivin uudistamiseen sekä vaikutetaan Suomelle asetettaviin päästövähennysvelvoitteisiin ja pienten ja keskisuurten energiantuotantolaitosten direktiiviehdotuksen valmisteluun. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelua jatketaan. Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuutta tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti. Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimintaohjelman toteutusta jatketaan. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä käytettävissä olevien aimpaa niukempien määrärahojen puitteissa. Soidensuojelussa edetään tehtävien päätösten mukaisesti. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta jatketaan määrärahan sallimissa puitteissa yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien, lehtojen ja lintuvesien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia ja lajistokartoituksia. Natura tietokanta ja verkoston yleissuunnitelmat päivitetään sekä verkostoa täydennetään. Suojelualueverkoston toimivuuden ja edustavuuden kokonaistarkastelu aloitetaan. Luontotyyppien toinen uhanalaisuustarkastelu käynnistetään. Luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Aloitetaan valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi. Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelman suuntaviivojen mukaan tärkeät lajistokeskittymät kartoitetaan suojelutoimien kustannustehokkaaksi kohdentamiseksi. Kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä turvataan ja eliötyöryhmätyötä jatketaan. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin perusteluissa. 20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. S e l v i t y s o s a : Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille Korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta tuloutetaan momentille Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 500 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa 3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITESasetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen 4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen 5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia, hoidetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja ja seurataan uhanalaisuuden muutoksia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Näiden suunnitelmien ja toimenpiteiden kohdentamisen tueksi käynnistetään valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ympäristön kunnostuksen, vesienhoidon sekä pohjaveden suojelun kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin 2) vesiseurannan kehittämiseen ja seurantaverkon ylläpitämiseen 3) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan 4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen 5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin 6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen 7) merenhoidon suunnittelun edistämiseen ja yhteensovittamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin 9) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1 4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5 8 tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Ympäristönsuojelun menot Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen Itämeren suojelu Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet Yhteensä Määrärahasta euroa on tarkoitus käyttää ympäristön- ja vesienhoitoon sekä pohjavesien suojeluun liittyviin hankkeisiin sekä kunnostushankkeiden valmisteluun ja yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä vesiseurantaverkoston ylläpitoon ja hoitoon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan käytetään euroa, josta euroa on siirtoa momentilta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi määrärahaa kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille ravinnekierrätysohjelman kehittämishankkeisiin ja suojelutoimenpiteisiin. Itämeren suojelun määrärahaa käytetään myös vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin aiempaa rajatummilla, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla. Merenhoidon suunnittelulla toteutetaan myös HELCOM:n Itämeren toimintaohjelmaa. Määrärahaa käytetään myös vihreää taloutta edistäviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin sekä ilmastopaneelin ja biodiversiteettipaneelin (IPBES) toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet -660 Ympäristöseurantojen näytteenoton ostopalvelut (siirto momentilta ) Tasomuutos Yhteensä 2016 talousarvio I lisätalousarvio 2015 talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18