Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S elvitys osa: Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat maailmanlaajuinen haaste. Suomen tehokas vaikuttaminen muun Euroopan unionin mukana riittävän sitovan ja vaikuttavan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, sen toimeen panemiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi on välttämätöntä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuoteen 2020 ulottuvien EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi vaativat laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Toisaalta ne luovat uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle. Suomen ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet tähtäävät muun muassa yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä rakennusten käytöstä ja asumisesta aiheutuvan energian käytön ja päästöjen vähentämiseen. Alueiden käytön, yhdyskuntien ja rakentamisen suunnittelulla, luonnon monimuotoisuuden turvaamisella ja ympäristön suojelulla luodaan edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillinnälle ja muutokseen sopeutumiselle. Ympäristöasiat ovat globaaleja ja ylittävät usein valtionrajat. Vaarallisten kemikaalien kulkeutuminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen ovat kansainvälisen ja myös EU:n ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Vesienhoitosuunnitelmissa, tulevassa meristrategiassa ja kansainvälisessä merensuojelusopimuksessa (HELCOM) on tavoitteeksi asetettu Itämeren ja vesien hyvän tila. Vesien tilan parantaminen ja käyttö ovat hallinnon rajat ylittäviä tehtäviä, mikä tulee ottaa huomioon kansallisessa päätöksenteossa ja myös EU-tasolla liikenne-, kalastus- ja maatalouspolitiikan toimeenpanossa. EU on vuonna 2010 asettanut tavoitteekseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen köyhtymisen pysäyttämisen alueellaan vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta toteutetaan kansallisesti erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimenpiteillä. Tuotanto- ja kulutusrakenteiden uudistustarve kasvaa toimintaympäristön muutosten myötä. Kansallinen luonnonvarastrategia lähtee siitä, että investoinnit kestävään tuotantoon ja luonnonvarojen käytön hallinta kestävällä tavalla tukevat osaltaan kilpailukykyä, työllisyyttä ja aluekehitystä. Useita tarkoituksia palveleva, säästävä ja kierrättävä luonnonvarojen käyttö parantaa materiaalitehokkuutta. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä julkiset hankinnat ovat merkittävä tiennäyttäjä. Toimitilakysynnän supistumisen vuoksi koko talonrakennusalan uustuotannon aleni neljänneksellä vuonna 2009 ja talonrakentamisen kokonaismäärä likimain 15 %. Taloustilanteen heikkeneminen ja lähivuosien talousnäkymien epävarmuus vähensivät etenkin uusien asuntojen tuotantoa. Poikkeuksellisen matalaksi painunut kotitalouksien asuntolainojen korkotaso on kuitenkin elvyttänyt asuntokauppaa ja on osaltaan luonut sekä edellytyksiä että tarvetta uusien omistusasuntojen tuotannolle. Uusien asuntojen tarjonnan niukkuus nostaa jo hintoja etenkin kasvukeskuksissa. Asuntorakentamisessa elvytyssyistä mittavasti laajennettu valtion tukema tuotanto muodostaa vuosina 2009 ja 2010 aloitettavista asunnoista poikkeuksellisen suuren :52 Sivu 1

2 osan. Asuntojen kokonaistuotanto jää kuitenkin edelleen alla pitkän ajan tarvetason. Vuokra-asuntojen kysyntä erityisesti Helsingin seudulla on jo pitkään ollut nousussa. Asuntojen korjaustoimintaa on merkittävästi elvytetty vuosina 2009 ja 2010 asuntoyhteisöille myönnetyillä suhdanneluonteisilla korjausavustuksilla, joiden elvytysvaikutukset jatkuvat vielä vuonna Korjaustoiminnassa painottuvat jatkossa entistä enemmän energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa käyttävät ratkaisut. Rakennusten energian käytön tehostamisella ja energiatehokkaalla rakentamisella on mahdollista saavuttaa mittavia energiasäästöjä ja edistää kansallisia ilmastotavoitteita. EU:n uusitun energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano sekä uudis- että korjausrakentamisessa edellyttää rakentamismääräysten uusimista ja laajoja vaikutusselvityksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa. Valtion uuden aluehallinnon toiminnan vakiinnuttaminen ja riittävien toimintaedellytysten turvaaminen asettavat myös ympäristötehtävien ohjaukselle kasvavia vaatimuksia. Lisääntyvien tehtävien, palvelujen hyvän laadun ja kasvavien tuottavuustavoitteiden yhteensovittamiseksi on tarpeen kehittä toimintatapoja sekä arvioida uudelleen tehtäviä ja niihin käytettäviä voimavaroja. Julkisen talouden tiukkuus kannustaa etsimään kumppanuuksia ja uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia keskeisten tehtävien hoidon turvaamiseksi. Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määrärahoilla ei kokonaisuutena arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hallinnonalalla muutoin päätöksenteossa ja käytettävissä olevilla muilla keinoilla kuten säädös- ja informaatio-ohjauksella muun muassa rakennetun ympäristön ja rakentamisen suunnittelun ohjauksessa ja asumisessa. Tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta tukevan toimintakulttuurin periaatteet otetaan huomioon hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Saadaan aikaan globaalisti kattava ja oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa keskimääräinen globaali lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Yhdyskuntarakenne eheytyy, liikennemäärät vähenevät sekä joukko- ja kevyen liikenteen osuus kasvaa. Yhdyskuntien ja rakennusten energiatehokkuus paranee. Uusiutuvia energiamuotoja ja energiaa säästäviä ratkaisuja otetaan käyttöön. Säätilan ääri-ilmiöihin ja riskeihin varaudutaan yhdyskuntien suunnittelussa ja rakentamisessa. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovitus tehostuu kaavoituksella, kuntien suunnitteluyhteistyöllä, aktiivisella maapolitiikalla ja rakentamisen ohjauksella. Helsingin seudulla kuntien ja valtion yhteistyö lisää asuntorakentamista sekä parantaa asuntotonttitarjontaa ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kasvukeskusten asuntorakentaminen vastaa kysyntää ja johtaa kohtuullisiin vuokriin ja asuntojen hintoihin :52 Sivu 2

3 Tuotantoa ja kulutus on kestävää ja vastuullista niin, että materiaalitehokkuus kasvaa ja kulutuksen jalanjälki pienenee. Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee. Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Öljy- ja kemikaalivahinkojen ennakointi ja torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toimet turvaavat metsäisten luontotyyppien ja metsälajien suojelua. Luonnonsuojeluverkosto täydentyy vapaaehtoisuuteen perustuvilla suojelukeinoilla ja suojelualueiden ekologinen tila paranee alueiden ennallistamisella ja hoidolla. Itämereen ja sisävesiin kohdistuvat paineet, erityisesti ravinnekuormitus, vähenevät ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Käytössä ovat tehokkaimmat keinot vesienhoitosuunnitelmien ja Itämeren suojeluohjelman toteuttamiseksi.. Ympäristötietojen saatavuus ja hyödyntäminen paranevat sähköisiä palveluja ja tietovarantoja kehittämällä. Tuottavuusohjelman vaikutukset Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 21 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 6 4, Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (02.) Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (03.) Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ympäristöministeriön hallinnonalan :52 Sivu 3

4 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Ympäristön- ja luonnonsuojelu Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Öljyntorjunta- ja alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) (88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha) Siirto valtion asuntorahastoon 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) (87.) Kuntarahoitus Oyj:n pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Ympäristöhallinnon toimintamenot :52 Sivu 4

5 S elvitys osa: Ympäristöhallinnon tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Se tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on parantaa toiminnan tuottavuutta niin, että henkilöstöä ja toimintaa voidaan suunnata toimintaympäristön uusien tarpeiden mukaisesti. Muutoshankkeita johdetaan hallitusti ja niistä viestitään ennakoivasti ja avoimesti. Säädösvalmistelua kehitetään erityisesti vaikutusarviointien osalta. Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä niitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta. Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualueelle toiminnalliset tulostavoitteet ja myöntää niiden toteuttamiseksi tarvittavan erillisrahoituksen. Ministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2011 pääluokkaperusteluissa esitettyjen toimialan vaikuttavuustavoitteiden tukemiseksi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Selvitetään ja kootaan yhteen tiedot merkittävimmistä alueellisista kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Osallistutaan valtioneuvoston selonteossa maakunnilta ja kaupunkiseuduilta edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun. Tuetaan tärkeiden toimijatahojen integroimista näiden strategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toteutetaan tehokkaasti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien vähentämiseen, liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisyyn sekä tuulivoimarakentamisen edellytyksiin. Kaupan sijoittamista ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Kaavoituksen ja maapoliittisten keinojen monipuolista käyttöä edistetään hyvän yhdyskuntasuunnittelun toteuttamiseksi sekä kuntien maanhankinnan ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Edistetään kulttuuriympäristöohjelmien laadintaa ja inventointeja. Rakentamisen ohjauksessa edistetään rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja normien yhtenäistä tulkintaa. Kiinnitetään huomiota rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen, kosteus- ja homeongelmien ehkäisyyn sekä rakennusten turvallisuuteen :52 Sivu 5

6 Toteutetaan luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 verkostoa yksityisomistuksessa olevien alueiden osalta. Toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa ja täydennetään luonnonsuojelualueverkostoa maanomistajien tekemien vapaaehtoisten tarjousten perusteella noin 5000 hehtaaria vuosittain. Jatketaan luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien rajauspäätösten tekoa. Laaditaan alueellisia priorisointisuunnitelmia lajisuojelun edistämiseksi. Tuetaan luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointi käynnistetään yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa ja selvitetään paikallisia valmiuksia maisemanhoitoalueiden perustamiseen. Luodaan yhteiset toimintamallit maatalouden ympäristötuen erityistukien hyödyntämiseksi. Kehitetään alueen jätehuoltoa uuden alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia valtakunnallisen jätesuunnitelman arvioinnin osoittamissa kohteissa. Luodaan edellytykset jätealan uudistuneen lainsäädännön tehokkaalle toimeenpanolle. Edistetään kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä alue- ja paikallishallinnon suunnitelmiin ja toimintaan. Valtioneuvoston päätöstä julkisista hankinnoista toimeenpannaan ja edistetään ympäristöjärjestelmien käyttöönottoa. Aloitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja niiden toimenpideohjelmien toimeenpano yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Edistetään Itämeren suojeluohjelman ja vesiensuojelun vuoteen 2015 ulottuvien suuntaviivojen mukaisia toimia Itämeren ja sisävesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi erityisesti maataloudessa ja muussa hajakuormituksessa sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden typenpoistossa. Käynnistetään meristrategiadirektiivin mukaisen merenhoitosuunnitelman valmistelu. Edistetään haja-asutuksen jätevesiasetuksen toteutusta hallinnollisella ja tiedollisella ohjauksella ja tuetaan yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä toimia. Tehostetaan pohjavesien suojelua laatimalla yhteistyössä tärkeille alueille suojelusuunnitelmat. Ohjataan riskitoimintojen sijoittamista pois pohjavesialueilta. Tietojärjestelmien (erityisesti VEMU, VAHTI, VELVET) tiedot pidetään ajan tasalla. Tehostetaan ympäristönsuojelulain mukaisten lupien valvontaa ja raportointia sekä kehitetään valvonnan vaikuttavuusindikaattoreita ja mittareita. Tehdään yhteensä vähintään 3000 valvontatarkastusta, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään kolmasosa. Käsitellään tavoitemääräajoissa vähintään 90 % toiminnanharjoittajien raporteista ja kansalaisilta tulleista valituksista. Tehostetaan myös vesilain, jätelain ja nitraattiasetuksen mukaista valvontaa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitukset käsitellään alle kuukaudessa. Valvotaan kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta annettujen säännösten noudattamista kemikaaleja käyttävissä laitoksissa. Valvotaan ja ohjataan kuntien kemikaalivalvontaviranomaisten toimintaa. Tuetaan aluehallintovirastojen päätöksentekoa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupa-asioissa, kehitetään aluehallintovirastojen kanssa menettelytapoja ja :52 Sivu 6

7 toimintamalleja ympäristölupien käsittelyn tehostamiseksi ja sisällöllisen laadun parantamiseksi. Toteutetaan valtion tuella kuntien siirtoviemärihankkeita, vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa erityisesti liikennevastuualueen kanssa. Ympäristön tilaa ja muutoksia seurataan yhteisen seurantaohjelman mukaisesti tuottavuustavoitteet huomioiden ja tuotetaan seurantatietoa alueen ympäristön tilasta ja muutoksista. Varmistetaan ympäristönäkökulman huomioon ottaminen läpäisevästi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rakennerahastotoiminnassa. 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Ympäristöministeriön toiminnan kehittämiseen liittyen muutetaan yhden erittelyvirkana perustetun ylijohtajan nimike alkaen. Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan seuraavista markkinavalvontatehtävistä Turvatekniikan keskukselle: 1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen 2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämästä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen 3) CE-merkityt rakennustuotteet 4) rakennustuotteiden ekologinen suunnittelu ja energiamerkintä sekä lisäksi 5) korvauksiin Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan useita korvauksia Turvatekniikan keskukselle (Tukes) sen suorittamasta EU-direktiiveihin perustuvasta markkinavalvonnasta. Tukes hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaista laitteiden huoltajien pätevyyden markkinavalvontaa. Pätevyysilmoitusten käsittelystä saatavat tuotot tuloutetaan momentille Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa maankäyttö- ja rakennuslain 181 :n perusteella hoitaa Turvatekniikan keskus ympäristöministeriön valtuutuksen nojalla. CE-merkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden määrä kasvaa eurooppalaisen yhdenmukaistamistyön edistymisen myötä :52 Sivu 7

8 Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (92/75/ETY) ja Eco-design direktiivin (2005/32/EY) mukaisten täytäntöönpanosäädösten sekä asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1105/2008) ja markkinavalvonnan hoitaa Turvatekniikan keskus. Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (958/1997) annetussa laissa nimetty Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se osallistuu yhteisötasolla ympäristömerkin myöntämisperusteluiden valmisteluun, käsittelee kansallisella tasolla yhteisön ympäristömerkin käyttöä koskevat hakemukset ja valvoo merkin käyttöä. Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle 2011: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vaikutetaan siihen, että YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa sovitaan toimenpiteistä vuoden 2012 jälkeisen ajan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Jatketaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaisia toimia EU:n vuodelle 2020 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma ajantasaistetaan. Edistetään kestävistä julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista. Valmistellaan yhteistyössä MOTIVA:n kanssa yritysten käyttöön materiaalitehokkuuskatselmus ja sopimus. Toimitaan aloitteellisesti EU:n ja YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmien kehittämiseksi Rio+20 huippukokousta varten. Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen täytäntöönpanoon liittyvä ohjaus, tiedotus ja koulutus järjestetään. Valmistellaan ympäristönsuojelulain (2000/86) kokonaisuudistusta. Valmistellaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vaikutetaan Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuteen ja sitä tukevan rahoituksen suuntaamiseen sekä Suomen ja Venäjän kahdenvälisen ympäristöyhteistyön ja EU:n naapuruuspolitiikan ympäristösisällön toteuttamiseen. Valmistellaan meristrategiadirektiivin mukaista merenhoitosuunnitelmaa tavoitteena meriympäristön hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Selvitetään Itämeren rehevöitymisen ja muun sen tilaa muuttavan toiminnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sektoritutkimusohjelman puitteissa. Osallistutaan Saaristomeren tilan parantamiseksi Suomen tekemän sitoumuksen (Itämeri-Summit) toimeenpanoon ja seurantaan. Jatketaan HELCOM:n toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP) toimeenpanoa yhteistyössä muiden Itämeren maiden kanssa ja osallistutaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO ympäristökomitean työhön merenkulun ympäristövaikutusten vähentämiseksi erityisesti Itämeren alueella :52 Sivu 8

9 Edistetään VN:n hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien toteutusohjelman toimeenpanoa ja valmistellaan toimenpiteiden seurantaohjelma. Ohjataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamista. Kootaan EU:n pintaveden ympäristönlaatunormidirektiivin mukainen veden kemiallisen tilan arviointi. Edistetään lajien ja luontotyyppien suojelua luontotyyppien uhanalaisarvioinnin, lajien neljännen uhanalaisarvioinnin sekä lajisuojelun toimintaohjelman linjausten pohjalta. Pannaan toimeen luonnonsuojelulain toimivuuden arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksia. Käynnistetään säädösvalmisteluprojekti luonnonsuojelualueiden perustamiseksi valtion maille. Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti tulevan Manner-Suomen kehittämisstrategian ja ohjelman, kansallisen suo- ja turvemaastrategian ja kansallisen mineraalistrategian valmisteluun ja toimeenpanoon. Osallistutaan arktisen alueen kansallisen politiikan toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluja sovitetaan yhteen. Edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista painottaen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tuulivoimarakentamisen edellytyksiä. Kehitetään maankäytön suunnittelun ja rakennussuunnittelun yhteistyötä ja yhtenäistetään rakennusvalvonnan käytäntöjä. Käynnistetään maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden ja toimivuuden kokonaisarviointi. Rakennusperinnön suojelun uuden lainsäädännön toteutuminen varmistetaan. Parannetaan energiatehokkuutta olemassa olevassa rakennuskannassa ja uudisrakentamisessa. Kehitetään korjausrakentamisen viranomaisohjausta. Kosteus- ja homeongelmia vähennetään toimenpideohjelmalla. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edellytyksiä erityisesti Helsingin seudulla edistetään. Toteutetaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa ja kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa Kehittäminen ja suunnittelu Tuotetaan hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon, kansallisen ja kansainvälisen ympäristölainsäädännön ja -politiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä säädösvalmisteluun ja päätösten vaikutusten arviointiin. Vuoden 2011 strategisia painopisteitä ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanon edellyttämä valmistelu ja vaikutusten arviointi, rakennusten :52 Sivu 9

10 energiatehokkuuden ohjaus ja määräysten uudistaminen, materiaalitehokkuuden ja tuoteohjauksen kehittäminen, Itämeren suojelun vaihtoehtojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnit, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimeenpano, maankäytön suunnittelujärjestelmän arviointi, kosteus- ja hometalkoot-toimenpideohjelman sekä korjausrakentamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano Määrärahaan sisältyy euroa menoja, jotka vastaavat momentille kertyviä vesiensuojelumaksuja. Työajan jakautuminen tulosalueille (htv) Tulosalue 2009 toteutuma 2010 ennakoitu 2011 arvio Ympäristön suojelu Luontoympäristö Rakennettu ympäristö Viestintä Johto ja hallinto Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 budjetoitu 2011 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja kela-maksun kertaluonteisen poiston palautus (212+81) 293 Siirto momentille (Tukes kemikaalituotevalvonta)(75-30) -105 Rakennusten energiatehokkuusselvitykset Ilmastopolitiikkaan liittyvät selvitykset 500 VaEL-maksun lisämuutokset ( ) 14 Markkinavalvontakorvausten ja SFS:n korvausten kasvu (lisäys ) 200 Siirto momentille (Ahti-palvelut ja Palkeet - tietohallintomenot ,) -385 Siirto momentille (Palkeet-tietohallintomenot -3 Kertaluonteisen (vuodet Gisalu) poistaminen -50 Kertaluonteisen kehittämis- ja suunnittelumäärärahan vuoden 2010 lisäyksen poisto Tuottavuustoimet (-6 htv) -195 Yhteensä :52 Sivu 10

11 2011 talousarvio talousarvio tilinpäätös (02.) Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2009 tilinpäätös (03.) Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2009 tilinpäätös Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) öljyntorjuntakeskuksen toiminnasta aiheutuviin menoihin ja 2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S elvitys osa: Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EYlainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. SYKEn merikeskus on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä merentutkimuksen toimija, joka tuottaa myös monipuolisia tarkasteluja meriensuojelua koskevan päätöksenteon tueksi. Aluehallinnon uudistukseen liittyen selkeytetään SYKEn aluehallinnolle tuottamia asiantuntijapalveluja ja muuta yhteistyötä. Uudistus parantaa osaltaan mahdollisuuksia ottaa ympäristönäkökulma huomioon muilla hallinnonaloilla. Kemikaalien tuotevalvontatehtävät keskitetään vuoden 2011 alusta lukien Turvatekniikan keskukseen (Tukes). SYKEstä siirtyy Tukesiin näihin tehtäviin 23 htv ja euroa. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin 28 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus SYKEn tuottama tieto tukee ympäristönsuojelun suunnittelua, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa sekä valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, ekotehokkuuteen, vesien suojeluun ja vesivaroihin, ympäristöpolitiikkaan sekä ympäristötiedon tuottamiseen ja välittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Toiminnallinen tuloksellisuus :52 Sivu 11

12 Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2011: SYKE tuottaa seuraavista aihealueista analyyseja, tutkimuksia ja asiantuntijapalveluita sekä niihin perustuvia julkaisuja ja viestintäaineistoja. Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista ilmastonmuutokseen tarkastellaan luonnontieteellisinä, teknisinä ja yhteiskunnallisina kysymyksinä, jotka liittyvät läheisesti muun muassa luonnonvarojen kulutuksen sääntelyyn, maankäytön ohjaukseen ja yhteiskuntarakenteen kehittämiseen sekä ekosysteemimuutoksiin. Osallistutaan luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toteutukseen. Tutkitaan erityisesti ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutuksia biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen muutokseen ja niiden säilyttämiseen. Tuetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa tutkimuksilla ja asiantuntijapalveluilla. Sovitetaan yhteen asumisen, maankäytön ja liikenteen järjestelmiä ympäristönsuojelun edistämiseksi. Yhdyskuntarakenteen tietokantoihin perustuvilla analyyseillä parannetaan valmiuksia lisätä yhdyskuntien energiatehokkuutta ja vähentää niiden aiheuttamia päästöjä. Tuotannon ja kulutuksen ohjauskeinojen ja vaikutusten arvioinneilla parannetaan ekotehokkuutta, vähennetään tuotteiden elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta ja ehkäistään jätteiden syntyä. Hydrologista palvelua kehitetään niin, että se tukee entistä monipuolisemmin sekä vesivarojen kestävää käyttöä että vesiensuojelua muuttuvissa ilmastooloissa. Vesiensuojelua edistetään tuottamalla tietoa kuormituksen vähentämisen keinoista. Vesistöön kohdistuvien suunnitelmien ja toimenpiteiden ekologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioimiseen kehitetään mallinnus- ja muita menetelmiä. Meren suojelua ja kestävää käyttöä tukevassa tutkimuksessa painottuvat Itämeren tilan arvioinnit ja muutosten ennakointi sekä meriekosysteemien tarkastelut, joita hyödynnetään erityisesti EU:n meristrategiadirektiivin ja HELCOMin Itämeren toimintaohjelman kansallisessa toimeenpanossa. Yhteiskunnallisesti keskeinen tutkimuskohde on Itämeren suojelukeinojen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Ympäristöpolitiikan arvioinneilla parannetaan ohjauskeinojen vaikuttavuutta erityisesti energiaan ja ilmastoon, luonnonvarojen kestävään käyttöön, ekosysteemipalveluihin, luonnon monimuotoisuuden suojeluun, jätepolitiikkaan sekä yhdyskuntarakenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Osallistutaan sektoritutkimuksen tutkimusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen, asiantuntijuuden ja tietovarantojen hallinnan strategiseksi keskukseksi. Yhteistoimintaa yliopistojen, erityisesti Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen, ja muiden tutkimuslaitosten kanssa vahvistetaan yhteisillä :52 Sivu 12

13 hankkeilla ja henkilökunnalla. SYKE osallistuu eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä vastaavien laitosten kanssa. Varaudutaan vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella uudistamalla torjuntakalustoa ja parantamalla torjuntaorganisaatioiden yhteistoimintakykyä onnettomuustilanteiden hoidossa. Huolehditaan öljyntorjuntakeskuksen toiminnan aloittamisesta. Tutkimusalus Arandan kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä meren tilan seurannassa ja merentutkimuksessa kehitetään yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tutkimusalus Muikun käyttöä kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lisätään SYKEn laboratorioiden vaikuttavuutta ympäristömittausten laadun ja jäljitettävyyden varmentajana ja asiantuntijana kehittämällä ympäristökemiassa korkean metrologisen (mittaustieteellisen) tason sopimuslaboratoriotoimintaa. Tuotetaan tietoa uusien potentiaalisesti haitallisten aineiden, erityisesti teollisten nanomateriaalien ominaisuuksista sekä käyttäytymisestä ja vaikutuksista ympäristöriskien ennakoinnin ja hallinnan tarpeisiin. Toteutetaan uudistettua ympäristönseurantaohjelmaa, joka entistä tehokkaammin yhdistää ja priorisoi eri laitoksissa tehtävää seurantaa. Havainnointi- ja mittausmenetelmiä sekä kaukokartoitusta kehitetään seurantojen tuottavuuden parantamiseksi. Ympäristötiedon käytettävyyttä parannetaan. SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja SYKEn tietoteknistä infrastruktuuria ja tuottaa sovittuja yhteisiä tietotekniikan palveluja. SYKE kehittää ja ylläpitää yhteisiä ydintoiminnan tietojärjestelmä- ja paikkatietopalveluja. SYKE toimii hallinnoivana viranomaisena Inspire-direktiivin mukaisissa uusissa tehtävissä liittyen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla olevien paikkatietojen hoitamiseen. Taloudellisuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin puolet. Lisäksi hallinnonalan sisäisestä palvelutoiminnasta arvioidaan kertyvän 1 milj. euroa. Muilta valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta noin 9 milj. euroa ja talousarvion ulkopuolista rahoitusta noin 4 milj. euroa, josta EU:n osuus on lähes puolet. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä ja toimintaprosesseja, tietojärjestelmiä ja laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja. Tuottavuutta pyritään nostamaan myös alueellistamalla ympäristötutkimusta ja tehostamalla tukipalveluja. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Lisäksi merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään. Koko ympäristöhallinnossa tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä, parantamalla ympäristötiedon hyödyntämisen edellytyksiä ja lisäämällä tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Osana Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla, laitosten yhtei :52 Sivu 13

14 sellä datapolitiikalla sekä tilasto-ohjelmalla, joka liitetään kiinteästi Suomen kansallisten tilastojen kehittämistyöhön. Lisäksi alueellista toimitilaverkostoa yhtenäistetään, laitosten laboratoriotyötä rationalisoidaan ja järjestetään laboratoriolaitteiden, järjestelmien ja tarvikkeiden yhteishankinta ja laitehuolto. Kansainvälisten hankkeiden tukitoiminnassa pyritään yhteenliittymän yhteiseen palveluun. SYKE jatkaa yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitalohankkeensa suunnittelua tarkoituksena keskittää pääkaupunkiseudun toiminnat Viikin kampusalueelle vuonna Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina toteutuma 2010 arvio 2011 tavoite Tehtäväalue kustannukset htv kustannukset htv kustannukset htv Tutkimus 22, , ,5 250 Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 21, , ,5 174 Ympäristönseuranta ja tietojärjestelmät 6,0 78 6,0 76 6,0 73 Johto, sisäinen hallinto ja viestintä 5,0 64 5,0 63 5,0 60 Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 4,0 34 4,0 33 4,0 30 Yhteensä 58,9* 619* 60,0** 623** 59,0*** 587 * Lisäys sisältää siirron MTL:sta ** Muutos sisältää siirrot aluehallinnon ja SYKEn välillä. *** Vähennys sisältää siirrot Tukesiin ja THL:lle. SYKEn henkilöstömäärän arvioidaan olevan 587 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 23 henkilötyövuoden vähentyminen Tukesiin siirrettävien kemikaalien tuotevalvontatehtävien takia, kolmen henkilötyövuoden vähentyminen THL:lle siirrettävien laboratoriotehtävien johdosta sekä 10 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on alle 20% henkilöstöstä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 varsivarsinainen talousarvio 2011esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 talousarvio 2011 esitys :52 Sivu 14

15 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tulot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun kertaluonteisen poiston palautus ( ) 327 VaEL-maksun muutokset ( ) 23 Siirto momentille Tukes, kemikaalien tuotevalvontatehtävät (-23 htv) Siirto momentille (THL:n laboratoriopalv)(-3htv) -150 Siirto momentille (aluehallinnon tietohallintomenojen osuus -523 Öljyntorjuntakeskuksen vuokra- ja muut ylläpitomenot 300 Siirto momentilta (Ahti-palvelusopimus (300) ja Palkeettietohallinto (85 000) 385 Tuottavuustoimet (-10 htv) -345 Yhteensä Määrärahasta on tarkoitus käyttää noin euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavien IT-palveluiden käyttömenoista ja laitteiden uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot ja ympäristötietojärjestelmät sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut talousarvio talousarvio tilinpäätös Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon. S elvitys osa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat talousarvio talousarvio tilinpäätös :52 Sivu 15

16 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille 2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen ja 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen. S elvitys osa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta talousarvio talousarvio tilinpäätös S elvitys osa: Ympäristönsuojelu 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun määrärahoilla on tavoitteena erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita merialueilla. Itämeren suojelun tehostamiseksi määrärahoja on tarkoitus käyttää erityisesti maatalouden vesiensuojeluun ja haitallisten aineiden vaikutusten vähentämiseen. Jätevesien käsittelyn keskittymistä nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin edistetään osallistumalla ympäristötyömäärärahoilla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin siirtoviemärihankkeisiin. Vesien kunnostuksella poistetaan järvien sisäistä kuormitusta ja voidaan parantaa niiden tilaa pysyvästi sekä lisätä huomattavasti virkistyskäyttöarvoa. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti. Kiireellisimpiä kohteita :52 Sivu 16

17 myös kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä erityisesti terveys- ja pohjavesihaittojen poistamiseksi silloin, kun edellytykset valtion osallistumiselle ovat muuten olemassa. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riittävä torjuntavalmius vähentää onnettomuuksista aiheutuvia vaurioita. Sillä ylläpidetään vesi- ja merialueiden viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta virkistykseen ja taloudelliseen toimintaan. Vuoden 2011 alussa valmistuva monitoimialus parantaa ratkaisevasti torjuntavalmiutta vaativissa olosuhteissa. Merikelpoiselle torjuntakalustolle on tarvetta edelleen. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa. Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankinta- ja korvausneuvotteluja. Hankinta- ja korvausmäärärahoilla on vuoden 1996 alusta toteutettu hehtaaria alueita. Vuoden 2010 alussa toteuttamatta oli luonnonsuojeluohjelmien ja Natura verkoston alueita vielä vajaa hehtaaria ja lisäksi joitakin yhtiöiden ja yhteisöjen omistamia maita. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksityisomistuksessa olevia metsiä pyritään saamaan suojeluun maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta maanhankinnan, yksityisten suojelualueiden ja sopimusmenettelyjen keinoin.metso-ohjelmassa tavoitteena on saada luonnonsuojelulainmukaiseen suojeluun hehtaaria uusia metsäalueita vuoteen 2016 mennessä. Vuosina toteutettiin noin hehtaaria. Valtion luonnonsuojelualueilla metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia jatketaan tehtyjen tarveselvitysten pohjalta. Yksityisten suojelualueiden hoidolla ja ennallistamisella parannetaan myös Etelä-Suomen metsien suojelutilannetta. Natura verkoston alueiden hoidon ja käytön suunnittelun ja suunnitelmien toimeenpanon ensisijaisena tavoitteena on parantaa lajien ja luontotyyppien suotuisaa suojelun tasoa. Alueiden hoitovastuu keskitetään pääasiassa Metsähallituksen luontopalveluille. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointeja pyritään edistämään kustannustehokkailla keinoilla. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Uhanalaisten lajien vuonna 2010 valmistuva neljäs kokonaisarviointi ja vuonna 2008 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin pohjalta laadittu toimintaohjelma luovat pohjan, jolla arvioidaan ja tehostetaan hallinnon toimia luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin perusteluissa. 20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: :52 Sivu 17

18 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin ja 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. S elvitys osa: Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille Menoja vastaavia korvauksia öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta arvioidaan olevan euroa vuonna Korvaukset tuloutetaan momentille Öljysuojamaksu on nostettu väliaikaisesti saakka 1,5 euroon jokaiselta täydeltä maahantuodulta öljytonnilta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa öljyntorjunta-alusten käyttö- ja ylläpitomenojen kasvun johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon 2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan sisältyviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti inventointeja, yhteistyötä ja seurantaa 3) uhanalaisten eliölajien suojeluun ja hoitoon 4) vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen 5) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja 6) vanhojen maa-ainesten ottoalueiden kunnostamiseen ja 7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin. S elvitys osa: Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin, kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien in :52 Sivu 18

19 ventointeja jatketaan. Pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laaditaan hoitosuunnitelmia ja niiden inventointitietoja päivitetään. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Määrärahaa osoitetaan METSO-toimintaohjelman mukaisiin toimiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Määrärahalla valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan talousarvio talousarvio tilinpäätös Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua tehostavan hankkeen menoihin 2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden investointeihin ensisijaisesti suurten käyttöpaineiden alla olevilla merialueilla 3) metsätalouden ja turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistoimien selvittämiseen ja pilottihankkeeseen 4) vaarallisten aineiden vaikutusten selvittämiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyviin pilottihankkeisiin. S elvitys osa: Määrärahalla toteutetaan pääministeri Vanhasen 2010 antamaa Itämeri-sitoumusta, jonka mukaan Suomessa ryhdytään tehostettuihin toimiin Saaristomeren tilan parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi määrärahalla toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita Itämeren suojelulle asetettuja tavoitteita talousarvio Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti: 1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin 2) luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenoihin samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen ja :52 Sivu 19

20 3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät ne julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat: Metsähallitus osallistuu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseen. Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten lajien valtakunnallista suojelua ja seurantaa. Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä. Metsähallitus parantaa Itämeren vedenalaisen luonnon suojelun mahdollisuuksia toteuttamalla vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU) Metsähallitus jatkaa Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden perustamistoimia, inventointeja, hoidon ja käytön suunnittelua ja tila-arviointeja sekä hoitoa ja ennallistamista. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Määrälliset tavoitteet toteutuma toteutuma arvio tavoite Alueiden hallinta Natura-alueiden määrä, joille valmistuu hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnonsuojelu Ennallistaminen (ha) Perinnebiotooppien hoito (ha) Arvokkaiden tuontotyyppien hoito ja kunnostus (ha) Luontotyyppien inventointi (ha) Vedenalaisten luontotyyppien inventointi (ha) Metsähallituksen vastuulle osoitettujen nisäkkäiden ja lintujen seuratut kohteet (kpl) METSO-ohjelman lajistokartoitukset (kpl) Luonnon virkistyskäyttö Virkistyspalvelujen asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5) 4,2 4,2 >=4 >=4 Kansallispuistojen käynnit Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden käynnit (kpl) Metsähallitus arvioi ja seuraa ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta seuraa asiakastyytyväisyyttä kansallispuistoissa, asiakaspalvelupisteissä ja Luontoon.fi verkkopalvelussa. Kaikissa näissä palveluissa asiakastyytyväisyyden tavoitearvo on vähintään 4 (asteikko 1 5) :52 Sivu 20