Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle. Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä yhteensovittamalla. Uusiutuvan energian lisäystä tavoitellaan merkittävällä tuulivoimakapasiteetin kasvattamisella, joka vaatii ripeää ja laadukasta kaavoitusta. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Valtioneuvoston vuonna 2011 hyväksymän vesienhoidon toteutussuunnitelman toimeenpanossa tarvitaan laajaa hallinnonalojen ja toiminnanharjoittajien välistä yhteistyötä sekä resurssien kohdentamista vesiensuojelutoimiin. Merenhoitosuunnitelmassa ja kansainvälisessä merensuojelusopimuksessa (HELCOM) on tavoitteeksi asetettu Itämeren ja rannikkovesien hyvä tila. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella edellyttää riittävää alusöljyja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiutta. EU asetti vuonna 2010 tavoitteekseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen köyhtymisen pysäyttämisen alueellaan vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoitteeseen pyritään erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tarkistetun strategian ja toimintaohjelman sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimenpiteillä. Merien hyvä ekologinen tila tukee osaltaan luonnon monimuotoisuustavoitteita. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tulevaisuudessa tarvitaankin rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta. Asuntotuotanto on elpynyt talouskriisin jälkeen 2000-luvun alkupuolen tasolle koko maassa. Huolenaiheena ovat suurten kasvukeskusten asuntomarkkinat, joissa asuntoja ei ole tarjolla riittävästi ja sekä vuokra- että hintataso ovat korkeita. Kaupungistumisen, palvelusektorin kasvavan työvoimatarpeen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa nopeasti myös jatkossa. Asumisen kohtuuhintaisuus on avainkysymys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella on mahdollista saavuttaa mittavia energiasäästöjä ja edistää kansallisia ilmastotavoitteita. Uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano edellyttää rakentamista ja rakennuksia koskevien säännösten ja määräysten laajaa uusimista. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa. Valtion aluehallinnon ympäristötehtävien ohjauksella pyritään turvaamaan riittävät toimintaedellytykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen ympäristövastuualueiden tavoitteiden saavuttamiselle. Toimintatapoja kehitetään keskeisten palvelujen hyvän laadun säilyttämiseksi lisääntyvien tehtävien ja tuottavuustavoitteiden ristipaineessa. Ympäristöministeriön hallinnonalan talousn määräahoilla ei ida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen. Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee. Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Öljy- ja kemikaalivahinkojen ennakointi ja torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävää noin tonnin suuruisen öljyvahingon tehokkaaseen torjuntaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toimet suojelevat metsäisiä luontotyyppejä ja metsälajeja. Luonnonsuojeluverkosto täydentyy vapaaehtoisuuteen perustuvilla suojelukeinoilla ja suojelualueiden ekologinen tila paranee alueiden ennallistamisella ja hoidolla. Itämeren ja pintavesien tilaa heikentävät paineet ovat vähentyneet ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski alenee. Vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman, merenhoitosuunnitelman ja HELCOM:in Itämeren toimintaohjelman toimeenpano jatkuu laajassa yhteistyössä. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovitus toimii kaupunkiseuduilla niin, että elinympäristön laatu ja ihmisten arjen sujuvuus paranevat, yhdyskuntarakenne eheytyy, liikenteen päästöt pienenevät ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen osuus kulkumuotona kasvaa. Yhdyskuntien ja rakennusten energiatehokkuus paranee. Energiaa säästäviä ratkaisuja ja uusiutuvia energiamuotoja otetaan käyttöön. Helsingin seudulla asuntotonttitarjonta ja asuntorakentaminen lisääntyvät parantaen kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä sekä vuokra- ja omistusasuntomarkkinoiden vakautta. Ympäristötiedon saatavuus ja hyödyntäminen paranevat sähköisiä palveluja ja tietovarantoja kehittämällä. Kansainvälinen ympäristöhallinto vahvistuu ja tukee kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanoa. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2011 varsinainen talous 2012 varsinainen talous Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus - 5, Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talous 1000 v varsinainen talous 1000 Muutos % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Ympäristön- ja luonnonsuojelu Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) (23.) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) (77.) Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) (88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talous 1000 v varsinainen talous 1000 Muutos % 37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Suhdanneluonteiset avustukset asuntoosake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) Siirto valtion asuntorahastoon 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Ympäristöhallinnon toimintamenot S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten intia kehitetään. Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta. Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle toiminnalliset tulostavoitteet ja myöntää niiden toteuttamiseen erillisrahoitusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Selvitetään ja kootaan yhteen tiedot merkittävimmistä alueellisista kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa maakunnilta ja kaupunkiseuduilta edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Vaikutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen ripeään etenemiseen ja rakentamisen ohjautumiseen ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamisella yhteistyössä maakunnallisten sidosryhmien kanssa. Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia valtakunnallisen jätesuunnitelman innin osoittamissa kohteissa. Aloitetaan jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpano. Tuetaan luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointeja jatketaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Perustetaan kaksi maisemanhoitoaluetta. Jatketaan vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman toimeenpanoa sekä aloitetaan toisen vesienhoidon suunnittelukierroksen valmistelu tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Edistetään merienhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelua sekä Itämeren suojeluohjelman mukaisia toimia tavoitteena Itämeren hyvä tila vuoteen Toteutetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa Tehostetaan ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia ja tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä. Tehdään yhteensä vähintään valvontatarkastusta, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet. Toteutetaan valtion tuella kuntien siirtoviemärihankkeita, vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa liikennevastuualueen kanssa. Kaavaohjauksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, liikennemäärien vähentämiseen ja liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisyyn. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseutujen lievealueiden hajarakentamista. Kaupan sijoittamista ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Korostetaan turvallisen ja terveellisen elinympäristön sekä kulttuuriympäristön merkitystä ja mahdollisuuksia alueiden vetovoiman kehittämisessä. Edistetään rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja rakentamisen normien yhtenäistä tulkintaa. Parannetaan rakennuskannan energiatehokkuutta ja rakennusten turvallisuutta sekä ehkäistään kosteus- ja homeongelmia. Tunnuslukuja Indikaattori 2009 toteutuma 2010 toteutuma tavoite METSO-alueiden suojelu, ha Maatalouden typpitase, kg/ha 38 55, Maatalouden fosforitase, kg/ha 2,7 4,8 5 5 Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl Valmistuneet siirtoviemärihankkeet, kpl Valmistuneet pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä 63,9 % 63,8 % 63,8 % 63,9 % 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä: 1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ajoneuvoissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset 2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen 3) CE-merkityt rakennustuotteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta. S e l v i t y s o s a : Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaista laitteiden huoltajien pätevyyden totemista valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyysilmoitusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuva rakennustuotteiden markkinavalvonta on maankäyttö- ja rakennuslain 181 :n perusteella valtuutettu Tukesin hoidettavaksi. CE-merkittyjen tuotteiden määrä kasvaa edelleen eurooppalaisen yhdenmukaistamistyön edistymisen myötä. Rakennustuotedirektiivin korvautuminen valmisteilla olevalla EU-asetuksella kasvattaa valvonnan ja neuvonnan tarvetta myös jatkossa. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Ecodesign direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008) ja sitä hoitaa Tukes. EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja. Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle 2012: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vaikutetaan siihen, että YK:n ilmastosopimuksen syksyn 2012 osapuolikokouksessa sovitaan toimenpiteistä vuoden 2012 jälkeisen ajan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Jatketaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaisia toimia EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi. Uudistetaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma painopisteenä pienentää kulutuksen hiilijalanjälkeä. Parannetaan julkisten hankkijoiden valmiutta kestäviin hankintoihin kehittämällä hankintamenettelyä ja perustamalla neuvontapalvelu. Valmistellaan jäteasetuksia ja järjestetään jätelain toimeenpanoon liittyvä ohjaus, tiedotus ja koulutus. Valmistellaan ympäristönsuojelulain (86/2000) kokonaisuudistusta ja EY:n teollisuuspäästödirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Päätetään tavoitteista ja toimista vaarallisten kemikaalien kansallisen ohjelman tarkistamiseksi. Tuetaan EU:n ja YK:n vihreän talouden aloitteita ja kansainvälisen ympäristöhallinnon uudistusta Rio +20 huippukokouksessa. Valmistellaan merenhoitosuunnitelman edellyttämä alustava Itämeren nykytilasta, määritetään hyvä tila ja sitä kuvaavat indikaattorit muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Edistetään EU:n Itämeren alueen strategian ja sen toimintaohjelman ympäristöpilarin toteuttamista. Edistetään ravinteiden kierrätykseen tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä Suomen tekemän sitoumuksen (Itämeri-Summit) mukaisesti. Edistetään vesienhoitosuunnitelmien toteutusohjelman toimeenpanoa valtioneuvoston vuonna 2011 hyväksymän periaatepäätöksen pohjalta ja raportoidaan tuloksista. Ohjataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamista. Yhteensovitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 toimenpano. Järjestetään EU:n pintaveden ympäristönlaatunormidirektiivin mukainen haitallisten aineiden seuranta ja jatketaan veden kemiallisen tilan intia. Aloitetaan toimivuusinnin perusteella luonnonsuojelulain muutosten valmistelu. Valmistellaan säädösmuutokset geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Edistetään lajien ja luontotyyppien suojelua ja jatketaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 den inventointeja. Aloitetaan luonnonsuojeluohjelman valmistelu suoluonnon turvaamiseksi. Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti tulevan Manner-Suomen kehittämisstrategian ja -ohjelman valmisteluun sekä kansallisten suo- ja turvemaastrategian ja mineraalistrategian toimeenpanoon. Osallistutaan arktisen alueen kansallisen politiikan toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen. Edistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa suomalaisen ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiä. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua ja energiatehokkuutta säädös-, informaatio- ja talousohjauksella. Kehitetään kokonaisenergiatarkasteluun perustuvaa päästövaikutusten intia kaavoituksessa ja liikkumisvyöhykkeiden huomioonottamista suunnittelussa. Edistetään tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista ja hyvää laatua. Parannetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä sekä suunnitelmien toteuttamisen ohjelmointia muun muassa aiesopimusmenettelyä kehittämällä. Arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuutta, toimivuutta ja kehittämistarpeita yhdessä alan toimijoiden kanssa. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edellytyksiä suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin seudulla parannetaan. Vähennetään pitkäaikaisasunnottomuutta ja toteutetaan kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa. Kehittäminen ja suunnittelu Tuotetaan tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon, kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä säädösvalmisteluun ja päätösten vaikutusten intiin. Vuonna 2012 strategisia kehittämiskohteita ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan ja EU:n energia- ja ilmastopaketin toimeenpano, ympäristönsuojelulain uudistus ja uusi jätelainsäädäntö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä vesienhoitosuunnitelmien, meristrategiadirektiivin, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano. Rakennetussa ympäristössä kehittämispainopisteitä ovat energiatehokkuus, kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma, metropoli- ja asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, korjausrakentaminen sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden inti. Momentin määrärahaa käytetään myös selvityksiin, jotka koskevat kansainvälisten ilmastoneuvottelujen sekä EU:n lähivuosien ja tulevaisuuteen ulottuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomeen samoin kuin rakennusten energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin vaikutusselvityksiin. Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv) Tehtäväalue 2010 toteutuma 2011 ennakoitu 2012 Ympäristön suojelu Luontoympäristö Rakennettu ympäristö Kansainväliset ja EU-asiat Viestintä Johto ja hallinto Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2010 toteutuma 2011 budjetoitu 2012 varsinainen talous Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 347 Valtiosihteerin ja sihteerin palkkaus 195 Tukes- ja Motiva-korvausten lisäys 500 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -45 Siirto momentille Toimintamenosäästö (HO) -220 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -65 Tuottavuusvähennysten vuonna 2010 tehty ajoitusmuutos 126 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta Tuottavuustoimet (-2 htv) -90 Kelamaksun kertaluonteisen palautuksen muutos -81 Tasomuutos -955 Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ympäristöministeriön hallinnonalan menot ovat vain noin 0,5 prosenttia koko talousn loppusummasta. Hallinnonalan määrärahat vähenevät noin 52 miljoonalla eurolla eli 16 prosentilla verrattuna vuoden 2011 varsinaiseen talouson. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Pienissä määrärahoissa vähennykset ovat helposti suhteellisesti vaikutuksiltaan suurempia. Valiokunta kiinnittää huomiota ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahoja ei ole käytettävissä rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin vuonna Rakentamiseen liittyvät säädökset ja määräykset ovat luonteeltaan hyvin kauaskantoisia. Niiden vaikutukset tulee selvittää jo valmistelun yhteydessä perusteellisesti, jotta vältetään mahdollisten rakennusvirheiden aiheuttamat ongelmat. Valiokunta esittää lisäksi huolensa hallinnonalan tehtäviin kohdistettavien resurssien riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Tehtäviin tarvittava asiantuntemus tulee turvata ja varmistaa myös käytäntöjen yhtenäisyys koko maassa. Valiokunta lisää momentille euroa tutkimusja kehittämisrahoitukseen käytettäväksi rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin talous III lisätalous talous tilinpäätös Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä idaan käytettävän näihin tehtäviin 28 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus SYKEn tuottama tieto tukee politiikan ja lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti ilmastonmuutokseen, yhdyskuntien kestävyyteen, ekotehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien suojeluun ja vesivaroihin sekä Itämereen liittyvissä kysymyksissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: SYKE tuottaa seuraavilla painopistealueilla analyyseja, tutkimuksia ja asiantuntijapalveluita: Ilmastonmuutoksen hillintä, erityisesti energiakysymysten ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nousevat uudet ympäristökysymykset, ympäristöpolitiikan vaikuttavuus sekä ympäristönäkökulman integrointi muihin politiikka-alueisiin. Maankäytön, rakennetun ympäristön, asumisen ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ympäristönsuojelun näkökulmasta. Kestävä tuotanto ja kulutus, erityisesti materiaalivirrat, luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteen synnyn ehkäisy. Luonnon monimuotoisuuden suojelu suhteessa maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseen. Yhdennetty vesien ja merialueiden käyttö, hoito ja suojelu Suomen ja EU:n vesi- ja meripolitiikan kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi. Nousevat aineet (emerging substances), erityisesti teolliset nanomateriaalit. SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen, asiantuntijuuden ja tietovarantojen hallinnan strategiseksi keskukseksi, samoin muuhun sektoritutkimuksen kehittämiseen ja tutkimusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. SYKE vahvistaa yhteistoimintaa yliopistojen, erityisesti Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteisillä hankkeilla ja henkilökunnalla. SYKE osallistuu aktiivisesti eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä muiden maiden vastaavien laitosten kanssa. Vesitilannepalvelua kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa niin, että se tukee monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja varmistaa ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuuden sekä viranomaisille että kansalaisille. Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä lisätään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja seurantaa tekevien tahojen kanssa. Vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella varaudutaan uudistamalla torjuntakalustoa ja parantamalla torjuntaorganisaatioiden yhteistoimintakykyä onnettomuustilanteiden hoidossa. Korkean mittaustieteellisen tason sopimuslaboratoriona SYKEn laboratoriot kehittävät ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta ja osallistuvat aktiivisesti Euroopan metrologiatutkimusohjelman hankkeisiin. Ympäristön seurantaa uudistetaan ja tehostetaan yhdistämällä eri laitosten tuottamat maastohavainnot kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon. SYKEn ylläpitämiä luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavia keskeisiä tietovarastoja ja -järjestelmiä ja paikkatietopalveluja kehitetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. SYKE vastaa INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta ympäristöhallinnon vastuulla olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen osalta. SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöministeriön hallinnonalan tietoteknistä infrastruktuuria. Taloudellisuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja idaan kertyvän 3 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi idaan noin puolet. Lisäksi lähinnä ELY-keskuksille kohdentuvasta maksullisesta palvelutoiminnasta idaan kertyvän 1 milj. euroa. Muuta valtionhallinnon rahoitusta idaan saatavan 9 milj. euroa ja talousn ulkopuolista rahoitusta 6 milj. euroa, josta EU:n osuus on noin puolet. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta pyritään nostamaan myös tehostamalla tukipalveluja. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Meren- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 tutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään. Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä, parantamalla ympäristötiedon hyödyntämisen edellytyksiä ja lisäämällä tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla (Itämeri, ilmastonmuutos, biotalous ja kestävä maankäyttö) sekä aloittamalla yhteenliittymän yhteisten seurantojen suunnittelu ja toteutus. Tietovarantojen hyödyntämisen ja aineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi käynnistetään yhteinen, avoin datapolitiikka. Yhteensopivan IT-järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen aloitetaan, toteutetaan yhteisiä järjestelmähankintoja ja valmistaudutaan yhteistyössä Kieku-järjestelmän käyttöönottoon. Toimitilayhteistyötä jatketaan niillä yliopistopaikkakunnilla, joilla SYKEllä on toimipaikka. LYNET-laitosten yhteinen laboratorio otetaan käyttöön Oulun yliopiston kampuksella vuonna Yhteistä laboratoriotoimintaa kehitetään tavoitteena yhteiset hankinta-, laatu- ja tuotantoprosessit. Kansainvälisten hankkeiden tukipalvelut pyritään tuottamaan keskitetysti koko yhteenliittymälle vuodesta 2012 alkaen. Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten itu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina toteutuma tavoite Tehtäväalue kustannukset htv kustannukset htv kustannukset htv Tutkimus 24, , ,2 287 Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 21, ,5 1) ,3 170 Ympäristönseuranta ja tietojärjestelmät 6,0 70 6,0 68 6,0 68 Johto, sisäinen hallinto ja viestintä 5,0 60 4,7 58 4,5 56 Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 4,0 30 4,0 27 4,0 24 Yhteensä 61, , ,0 605 SYKEn henkilöstömäärän idaan olevan 605 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen aluehallintoon siirrettävien säännöstelytehtävien johdosta sekä kolmen henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on alle 20 % henkilöstöstä. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan toteutuma 2011 budjetoitu 2012 varsinainen talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 1) Vähennys sisältää siirrot Tukesille ja THL:lle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 toteutuma budjetoitu varsinainen talous Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 394 Tietohallinnon palvelumaksujen nousu ja INSPIRE-direktiivi 200 Siirto momentille (-1 htv) -60 Öljyntorjuntakeskuksen ylläpitomenojen poisto -100 Toimintamenosäästö (HO) -281 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -87 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 38 Tuottavuustoimet (-3 htv) -135 Tasomuutos -76 Yhteensä -107 Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavista IT-palveluista aiheutuviin menoihin. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot ja ympäristötietojärjestelmät sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut talous III lisätalous talous tilinpäätös Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euron siirto momentille talous talous tilinpäätös Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon, että momentin määrärahaan sisältyy lisäksi euroa ympäristötyö- ja kunnostushankkeisiin liittyviä arvonlisäveromenoja talous III lisätalous talous tilinpäätös Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisena järjestöjen tukia ja jäsenmaksuja koskevana säästönä euroa ja lisäyksenä euron siirto momentilta sekä euron kohdennus Itämerirahoituksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa. Esityksessä ei ole huomioitu eduskunnan siihen useana vuonna tekemää euron korotusta. Määrärahaa käytetään avustuksiin lähinnä valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä jonkin verran myös valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan. Suurin yksittäinen yleisavustus on myönnetty Pidä Saaristo Siistinä ry:lle, joka on kyennyt veneilijöille suunnatuilla jätehuoltopalveluilla ja aktiivisella tiedotuksella merkittävästi vähentämään meri- ja järviluonnon kuormitusta. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kansalaisjärjestöjen pitkälti vapaaehtoispohjalta tekemään työtä. Niiden suorittama valistus- ja neuvontatoiminta on merkittävää sekä ympäristöön että asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä kokonaisuuksissa. Valiokunta lisää momentille euroa järjestöavustuksiin talous talous tilinpäätös Ympäristön- ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalan ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat. Ympäristönsuojelu Vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun määrärahoilla on tavoitteena erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita merialueilla. Itämeren tilan parantamiseen sekä siihen kohdistuvien ympäristöuhkien ehkäisyyn ja torjumiseen kohdistuvia toimenpiteitä toteutetaan ja rahoitetaan eri hallinnonaloilla laaja-alaisena yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Tähän liittyvää Itämeri-politiikkaa varten hallitus asettaa koordinaatioryhmän. Suojelutoimien tehostamisessa keskeisellä sijalla on yhteistyö muiden Itämerivaltioiden kanssa sekä EU:n meristrategiadirektiivin, HELCOMin toimintaohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpano samoin kuin yhteistyö Pietarin ja Leningradin alueen kaupunkien kanssa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi edistetään tehokkaiden vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tietoja käytetään erityisesti vesialueiden hyödyntämiseen tähtäävien hankkeiden haittavaikutusten imiseen ja ehkäisemiseen. Jätevesien käsittelyn keskittymistä nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin edistetään tukemalla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita. Vesien kunnostuksella poistetaan järvien sisäistä kuormitusta ja voidaan parantaa niiden tilaa pysyvästi sekä lisätä huomattavasti vesien virkistyskäyttöarvoa. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti. Kiireellisimpiä kohteita myös kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä erityisesti terveys- ja pohjavesihaittojen poistamiseksi silloin, kun edellytykset valtion osallistumiselle ovat muuten olemassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Vihreää taloutta edistetään kehitys- ja kokeiluhankkein, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten edellyttämillä vaikutusinneilla ja selvityksillä sekä ilmastopaneelin toiminnalla. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riittävä torjuntavalmius ehkäisee ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia vaurioita. Sillä ylläpidetään vesi- ja merialueiden viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta virkistykseen ja taloudelliseen toimintaan. Merikelpoiselle torjuntakalustolle on edelleen lisätarvetta. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta. Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankinta- ja korvausneuvotteluja. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksityisomistuksessa olevia metsiä pyritään saamaan suojeluun maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta maanhankinnan, yksityisten suojelualueiden ja sopimusmenettelyjen keinoin. Nykyisessä METSO-ohjelmassa tavoitteena on saada luonnonsuojelulainmukaiseen suojeluun hehtaaria uusia metsäalueita vuoteen 2016 mennessä. Vuosina on toteutettu noin hehtaaria. Valtion luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia. Yksityisten suojelualueiden hoidolla ja ennallistamisella parannetaan myös Etelä- Suomen metsien suojelutilannetta. Natura verkoston alueiden hoidon, käytön suunnittelun ja toteutuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa lajien ja luontotyyppien suotuisaa suojelun tasoa. Alueiden hoitovastuu keskitetään pääasiassa Metsähallituksen luontopalveluille. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointeja pyritään edistämään kustannustehokkaasti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi tehostetaan toimia, jotka perustuvat uhanalaisten lajien vuonna 2010 valmistuneeseen kokonaisintiin ja vuonna 2008 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisuusinnin pohjalta laadittuun toimintaohjelmaan. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin perusteluissa. 20. Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. S e l v i t y s o s a : Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille Menoihin saadaan korvauksia öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta. Korvaukset tuloutetaan momentille Öljysuojamaksun väliaikainen korotus päättyy V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Öljykuljetusten määrä Suomenlahdella on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yli kymmenkertaistunut. Öljykuljetukset lisääntyvät jatkossakin, sillä Suomenlahden itäosaan on rakennettu kaksi uutta öljyputkea. Myös muu meriliikenne on kasvanut. Suomi on pitkän ja rikkonaisen rannikkonsa vuoksi erityisen altis öljyonnettomuudesta aiheutuville laajoille haitoille ja suurille kustannuksille. Suomen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta on jo pitkään kehitetty määrätietoisesti. Ympäristövahinkojen torjunnan valmiuden kehittäminen on määritelty valtioneuvoston Itämeriselonteossa (2009) ja sitä edeltäneessä kokonaisselvityksessä öljyvahinkojen torjuntaval- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 miuden kehittämisestä vuosina Suomella on pieneksi valtioksi hyvä torjuntakapasiteetti, mutta asetettuihin tavoitteisiin ei vielä päästä edes naapurivaltioidemme kaluston turvin. Valiokunta pitää hallituksen tavoin tärkeänä, että varaudutaan pitkäjänteisesti öljyn- ja kemikaalientorjuntakapasiteetin parantamiseen sekä edistetään öljytorjunnan osaamista. Öljyonnettomuusriski on liikennemäärien kasvaessa entistäkin suurempi talous talous tilinpäätös Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon 2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti inventointeja, yhteistyötä ja seurantaa 3) uhanalaisten eliölajien suojeluun ja hoitoon sekä rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen 4) vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen 5) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun 6) vanhojen maa-ainesten ottoalueiden kunnostamiseen 7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin, kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laaditaan hoitosuunnitelmia ja niiden inventointitietoja ajantasaistetaan. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Määrärahaa osoitetaan METSO-toimintaohjelman mukaisiin toimiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Suomen ympäristökeskukselle. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia. Maaainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan talous talous tilinpäätös Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ympäristön kunnostuksen ja hoidon kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin 2) hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoon ja hoitoon 3) ympäristötehtävien laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan 4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen 5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin 6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 7) Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen 8) merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen 9) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvitystarpeisiin sekä vihreää taloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin 10) enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamisesta kohtien 1 4 tehtäviin sekä enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta kohtien 5 8 tehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta euroa on siirtoa momentilta aluehallinnon yhteiseen kehittämistoimintaan, euroa siirtoa momentilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan sekä euroa siirtoa momentilta (77) ympäristön- ja vesien kunnostushankkeiden valmisteluun ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoon ja hoitoon. Nämä määrärahat on tarkoitus kohdentaa ympäristöministeriön hallinnonalan virastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen ympäristötoimialan tehtäviin. Itämeren tilan parantamiseen erityisesti liittyviin kohtien 5 8 tehtäviin on tarkoitus käyttää euroa, josta euroa on siirtoa momentilta (23). Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoinneilla (VELMU-ohjelma) on tavoitteena saada vuoteen 2015 mennessä yleiskuva Suomen merialueella esiintyvien tärkeiden luontotyyppien ja lajien levinneisyydestä niin, että merialueen käyttö ja suojelu voidaan suunnitella ekosysteemilähestymistavan edellyttämällä tavalla. Itämeri-sitoumuksen mukaisesti Suomessa ryhdytään tehostettuihin toimiin tavoitteena Saaristomeren tilan parantuminen vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteillä edistetään erityisesti maatalouden ja eri sivutuotteiden ravinteiden kierrätystä tavoitteena saada Saaristomeren valuma-alue ravinneomavaraiseksi. Myös merenhoidonsuunnittelu toteuttaa osaltaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita Itämeren suojelun tavoitteita. Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennystavoitteiden vaikutusselvityksiin, ilmastopaneelin toimintaan sekä vihreää taloutta edistäviin kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : I t ä m e r i EU:n meristrategiadirektiivi edellyttää, että EU:n merialueet, Itämeri mukaan luettuna, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioneuvoston 2009 hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien tinkimätöntä toteuttamista, mitä tullaan täydentämään lähivuosina laadittavalla merenhoitosuunnitelmalla. Merenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu kiinteä yhteistyö muiden Itämeren rantavaltioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä hyödynnetään olemassa olevia sopimuksia ja yhteistyörakenteita, kuten Itämeren suojelukomissiota (HELCOM). Myös lähialueyhteistyön kautta on kustannustehokkaasti voitu vähentää Venäjältä Suomenlahteen tulevaa ravinnekuormitusta. Lähialueyhteistyövarojen vähentyessä siirrytään myös Venäjän osalta kohti tasavertaista kumppanuutta, eikä budjettirahoitusta ole tältä osin enää saatavilla vuonna Itämeren suojelua toteutetaan laajasti monin toimin. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että hallitus budjettikäsittelyn yhteydessä koordinoi Itämeren suojeluun liittyvät menot. Käsittelyssä olevalta momentilta kohdistetaan Itämeren tilan parantamiseen euroa (aiemmin mom (23)), joka on euroa enemmän kuin vuonna Määrärahaa käytetään merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen, ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin. Valiokunta viittaa hallitusohjelman mukaiseen tuottavuusohjelman korvaamiseen uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ja toteaa, että momentin määrärahan hyödyntämisessä eivät saa olla esteenä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tai ministeriön tiukat henkilötyövuosikiintiöt. Valiokunta pitää heikossa tilassa olevan Itämeren suojelua tärkeänä ja korostaa, että suojeluun kohdistettavat määrärahat tulee kohdentaa siten, että suojelutoimenpiteiden vaikuttavuus meren tilan parantamiseen on mahdollisimman suuri. Mikään hallinnonala ei myöskään voi yksin parantaa meren tilaa, vaan suojelunäkökulma on integroitava tehokkaasti kaikille hallinnonaloille. Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisen Itämeri-politiikkaa koordinoivan ryhmän perustamista siten erittäin tarpeellisena. Valiokunta lisää momentille euroa Itämeren tilan parantamiseen talous (23.) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta ja sen määräraha siirrettäväksi momentille III lisätalous 2011 talous Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti: 1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin 2) luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 ten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenoihin samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen 3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat: Metsähallitus parantaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta toteuttamalla METSO-toimintaohjelmaa Määrälliset tavoitteet Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten lajien valtakunnallista suojelua ja seurantaa. Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä. Metsähallitus parantaa Itämeren vedenalaisen luonnon suojelun mahdollisuuksia toteuttamalla vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU). Metsähallitus jatkaa Natura verkostoon kuuluvien alueiden perustamistoimia, inventointeja, hoidon ja käytön suunnittelua ja tila-inteja sekä hoitoa ja ennallistamista. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: toteutuma toteutuma tavoite Alueiden hallinta Natura-alueiden määrä, joille valmistuu hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnonsuojelu Ennallistaminen (ha) Perinnebiotooppien hoito (ha) Arvokkaiden luontotyyppien hoito ja kunnostus (ha) Luontotyyppien inventointi (ha) Vedenalaisten luontotyyppien inventointi (ha) Metsähallituksen vastuulle osoitettujen nisäkkäiden ja lintujen seuratut kohteet (kpl) METSO-ohjelman lajistokartoitukset (kpl) Luonnon virkistyskäyttö Virkistyspalvelujen asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5) 4,2 4,2 >=4 >=4 Kansallispuistojen käynnit (kpl) Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden käynnit (kpl) Metsähallitus i ja seuraa ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta seuraa asiakastyytyväisyyttä kansallispuistoissa, asiakaspalvelupisteissä ja Luontoon.fi -verkkopalvelussa osallistuu suojelualueiden säädösvalmisteluprojektiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa osallistuu suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla parantaa tuottavuutta luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä idaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja lta euroa. Muut tunnusluvut Kansallispuistojen hoito (kpl) Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) Kansallispuistojen hoito (ha) Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 310 Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen 500 Tuottavuustoimet (-2 htv) -90 Toimintamenosäästö (HO) -150 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -55 Tasomuutos Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa, joka on euroa enemmän kuin vuonna Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä toteuttaa Metsähallituksen luontopalvelut, jonka hoidossa on 37 kansallispuistoa ja muita suojelualueita. Se myös ylläpitää ja kehittää alueiden virkistyskäyttöpalveluja. Vuonna 2011 perustettiin kaksi uutta kansallispuistoa, Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot. Sipoonkorven käyntimäärät ovat nousseet voimakkaasti, ja siitä on muodostumassa suosittu virkistysalue. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan investoinnit alueen käytön ohjaukseen tulisi tästä syystä toteuttaa ensitilassa, jotta suojeluarvojen säilyttäminen sekä käytön kestävyys voidaan varmistaa. Valiokunta toteaa, että uusia kansallispuistoja perustettaessa on varmistettava, etteivät vanhojen kansallispuistojen tarpeet jää hoitamatta. Samalla on syytä muistaa, että kansallispuistoilla on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijänä ja aluetalouden kannalta. Kansallispuistojen palveluihin sijoitetut varat palautuvat jopa 20-kertaisesti paikallistalouteen. Luontopalvelut ovat myös merkittävä nuorten työllistäjä. Erityisesti kesäksi palkattavalla kausityövoimalla on voitu helpottaa Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeaa työttömyystilannetta. Toiminnan rahoituksessa tulisi jatkossa huomioida nämä välilliset vaikutukset. Momentin määrärahan lisäyksestä huolimatta virkistyspalveluihin käytettävissä olevat määrärahat vähenevät, ja Metsähallitus joutuu priorisoimaan toiminnan rahoitusta sisäisin siirroin. Valiokunta lisää momentille euroa talous III lisätalous talous tilinpäätös Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousssa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 :ssä. Määräraha yhdessä momentin määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille Rahastosiirto sopeutetaan alenevaan tulokertymään talous talous tilinpäätös Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin avustuksiin yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin ja muihin toimiin 2) valtion töinä toteutettavien ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen sekä jätelaissa (646/2011) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen tukemiseen 4) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanon vauhdittamisen edellyttämän neuvonnan ja opastuksen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta rahoitettu valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Määrärahan itu käyttö Valtuus Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2012 jälkeen aiheutuvan määrärahan tarve on enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on euroa siirtoa momentilta (77) valtion töinä toteutettavien ympäristötöiden sekä pilaantuneiden alueiden ja vesistöjen kunnostusten yhteishankkeisiin sekä euroa momentilta näiden hankkeiden arvonlisäveromenoihin. Yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesiensuojelua edistävillä investoinneilla ja pohjavesien suojelusuunnitelmilla toteutetaan valtioneuvoston hyväksymiä vesienhoitosuunnitelmia ja Suomen Itämeren suojeluohjelmaa. Avustuksilla edistetään erityisesti haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa sekä ravinteiden poistoa yhdyskuntajätevesistä. Määrärahalla rahoitetaan myös yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä. Haja-asutusalueiden jätevesineuvonnalla tuetaan kiinteistöjen jätevesien tarkoituksenmukaisten käsittelyratkaisujen toteuttamista. Pohjavesien suojelutoimenpiteet edellyttävät kuntien osallistumista suojelusuunnitelmien laatimiseen. Momentilta maksettavan arvonlisäveron käyttöä seurataan ja tarvittaessa tehdään muutokset määrärahan mitoitukseen. Vesihuolto- ja ympäristökunnostushankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoiduista momentin määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina. Kokonaiskustannus edellisestä Valtion osuus Myönnetty aikaisemmin Myönnetään 1. Uudet ympäristötyöhankkeet Punkalaitumen Huittisten siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Vahdon Ruskon siirtoviemäri Jurvan Kurikan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Sinetän Rovaniemen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Pajulahden Kuuslahden Jynkänniemen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Siilinjärvi Störsvikin Marsuddenin Strömsbyn siirtoviemäri, Siuntio, Kirkkonummi Vuolenkosken Pajulahden siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Iitti, Nastola Nämpnäsin Helenelundin siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Närpiö Lemun Maskun siirtoviemäri Uudet hankkeet yhteensä Keskeneräiset hankkeet yhteensä Pilaantuneiden alueiden kunnostus Vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt Avustukset Arvonlisävero Yhteensä Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaisesti Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella päätösosan toimenpiteisiin myönnetään tukea momentin määrärahasta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta 2012 lähtien Vuoden 2012 sitoumukset T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Valtuus on edellytyksenä sille, että talousesityksen selvitysosassa nimetyt uudet hankkeet voidaan kokonaisuutena aloittaa, vaikka osa niiden rahoituksesta sisältyy tulevien vuosien talousihin. Valtuuden suuruus vastaa selvitysosan käyttösuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden myöhempien vuosien rahoitukseen tarvittavaa osuutta sisältäen arvonlisäveromenot. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa, johon sisältyy investointiluonteisten ympäristötöiden osuutena 7,2 miljoonaa euroa aiemmalta ympäristötyötmomentilta (77). Varsinaisten ympäristötöiden osalta määrärahataso on kokonaisuudessaan noin 10 miljoonaa euroa eli 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Merkittävä osa momentin määrärahasta suunnataan siirtoviemäreiden rakentamiseen. Siirtoviemäreillä kootaan haja-asutuksen jätevedet isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin jätevedenpuhdistamoihin. Näin päästään sekä taloudellisesti että vesiensuojelullisesti parhaaseen lopputulokseen. V e s i e n s u o j e l u EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden pohja- ja pintavedet, Itämeren rannikkovedet mukaan lukien, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Poikkeamat tavoitteesta ovat perustelluissa tapauksissa hyväksyttäviä. Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesienhoidon toteutusohjelmasta vuosille esitetään toimet, joilla vesien hyvä tila voidaan turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Monilla rannikkoalueilla ja jokivesistöillä hyvä tila voidaan saavuttaa vasta vuonna 2021 tai Vesienhoidon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat tavoitteen saavuttamiseksi noin 1,7 miljardia euroa. Julkisen hallinnon osuuden idaan olevan noin 110 mil- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 joonaa euroa vuodessa (ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa). Suurin osa kustannuksista kohdistuu maatalouteen (70 miljoonaa euroa) ja maaperän happamuuden aiheuttamien haittojen torjuntaan (noin 14 miljoonaa euroa), joiden kustannukset voidaan kattaa osittain maatalouden ympäristötukea kohdentamalla. Muiden sektoreiden yhteenlaskettu osuus on noin 27 miljoonaa euroa, josta ympäristöhallinnon osuus on 20 miljoonaa euroa. Valtion osallistuminen vesienhoitosuunnitelmien toteutuksen rahoitukseen on välttämätöntä, jotta niihin saadaan myös muiden tahojen sitoutuminen. Vesienhoidon toteutus vaatii ympäristöministeriön lisäksi usean muun ministeriön osallistumista ja rahoitusta. Vesien hyvän tilan saavuttamisen kannalta myös tuleva EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja sen yhteydessä tehtävät kansalliset ratkaisut ovat keskeisiä. Maatalouden tukitoimia tulisi voida kohdentaa siten, että ne edistävät myös vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista. Siirtoviemärihankkeet ovat keskeisiä toimenpiteitä alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten esitysten ja maakuntaohjelmien toteutussuunnitelmien mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi toteuttaa lähes 30 uutta siirtoviemärihanketta sekä noin 15 muuta ympäristötyökohdetta, lähinnä pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita. Hankkeille on myös haja-asutuksen jätevesisäädösten toimeenpanemiseksi erityinen tarve vuoden 2016 alkuun saakka, jolloin kiinteistökohtaiset järjestelmät tulee saattaa talousjätevesiasetuksen mukaisiksi tai liittää vesihuoltoverkkoon. Siirtoviemäreiden avulla saadaan niiden varrella olevaa haja-asutusta tehokkaan jätevedenpuhdistuksen piiriin ja vältytään kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiselta. Viemäriverkoston laajentamisesta huolimatta tarvitaan myös kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Kiinteistönomistajien päätöksentekoa pyritään helpottamaan haja-asutusalueiden jätevesineuvonnalla, johon esitetään euron määrärahaa. Määrärahalla pystytään tarjoamaan lähinnä yleisneuvontaa. Valiokunta pitää neuvontaa erittäin tarpeellisena ja toteaa, että kiinteistönomistajien tiedon lisäämiseksi olisikin samalla tärkeää herättää asiasta julkista keskustelua sekä jakaa laajasti tietoa jo ratkaistuista ongelmista. Valiokunta korostaa toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden mahdollisimman suurta vaikuttavuutta ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä sekä pitää siirtoviemäreiden rakentamista kustannustehokkaana tapana parantaa vesien tilaa. Suhteellisen pienellä valtion - tuella on merkittävä ohjaava ja käynnistävä vaikutus kuntien ja vesi- ja viemäriosuuskuntien toteuttamiin hankkeisiin. Ympäristönäkökulman lisäksi on syytä korostaa myös hankkeiden suurta työllistävää vaikutusta. Valiokunta lisää momentille euroa ympäristötyöhankkeisiin talous talous tilinpäätös Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen 2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 :n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä 3) Natura verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7 a :n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin 4) maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin 5) luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin 6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden innista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin 7) enintään euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä. Toimintapalkkioita voidaan maksaa välitetyistä tarjouksista, jotka johtavat suojelupäätökseen. 8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20