Vuosiraportti Otsikko Potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana. Potilasvakuutuskeskus

Transkriptio

1 Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetut tapaukset ratkaisuvuosittain vuosilta Otsikko Potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Mauris varius diam vitae arcu. Sed arcu lectus auctor vitae, consectetuer et venenatis Huolehdimme eget keskitetysti velit. Sed augue Suomessa orci, lacinia sattuneiden eu tincidunt potilasvahinkojen et eleifend nec korvaamisesta. lacus. Donec ultricies nisl ut felis, suspendisse potenti. Toimimme Lorem potilaiden ipsum ja ligula hoitohenkilöstön ut hendrerit mollis, turvana ipsum ja tuotamme erat vehicula hyödyllistä risus, eu tietoa suscipit sem libero nec erat. Aliquam erat kehittyvän volutpat. vakuutusjärjestelmän Sed congue augue sekä vitae potilasturvallisuustyön neque. Nulla consectetuer tueksi. protector pede. Fusce purus morbi tortor magna Potilasvakuutuskeskus

2 Yhteydenotot Potilasvakuutuskeskus POTILASVAKUUTUSKESKUS p /viestintä Tietoja lainattaessa lähde on mainittava. 2

3 Esipuhe Suomen lakisääteinen potilasvakuutusjärjestelmä sai alkunsa potilasvahinkolain (585/1986) tultua voimaan Laki oli ensimmäinen laatuaan maailmassa, vaikka Ruotsissa oli jo 1970-luvun puolivälistä alkaen ollut käytössä vapaaehtoinen potilasvakuutus. Nykyisin kaikissa Pohjoismaissa on vastaavan tyyppinen vältettävyyden periaatteelle rakentuva, syyllistämätön potilasvakuutusjärjestelmä. Muualla maailmassa potilasvakuutus on edelleen harvinaisuus: terveydenhuollon yhteydessä aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseksi on olemassa yksittäisiä lakisääteisiä tai vapaaehtoisia korvausjärjestelmiä, mutta ne eivät välttämättä ole korvausperusteiltaan tai -määriltään yhtä kattavia kuin pohjoismaiset järjestelmät. Suomessa Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee ja ratkaisee kaikki julkisella ja yksityisellä sektorilla annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. Hoitoprosessin ulkopuolella tapahtuva puolueeton vahinkoasioiden käsittely tuo turvaa sekä potilaalle että hoitohenkilöstölle. PVK on 30 vuoden aikana ratkaissut yli sille ilmoitettua tapausta ja niistä korvattaviksi on arvioitu noin Korvauksia järjestelmästä on maksettu potilasvahingon kärsineille yli 560 miljoonaa euroa. Toimivan korvausjärjestelmän vastapainona on tärkeää kiinnittää huomiota vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja potilasturvallisuuteen, jotta inhimillisiltä kärsimyksiltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta voidaan jatkossa välttyä. Inhimilliseen toimintaan liittyy aina riskejä ja virheitä voi sattua, mutta virheistä voi ja pitää ottaa opiksi. Potilasvakuutuskeskuksen kattavat vahinkotilastot viime vuosikymmenten ajalta avaavat mielenkiintoisen näkökulman suomalaiseen terveydenhuoltoon ja sen kehitykseen. PVK haluaa omalta osaltaan edistää potilasturvallisuutta ja avata aiempaa enemmän vahinkoja tilastotietojaan terveydenhuollon laatu- ja turvallisuustyön tueksi. Tämä on ensimmäinen uuden tyyppinen raportti PVK:n vahinkoaineistosta. Vuosiraportti sisältää mm. tiedot ilmoitetuista, ratkaistuista ja korvattavista tapauksista vuosilta sekä tarkemmat vuositilastot vuonna 2017 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista ja maksetuista korvauksista. Jatkossa julkaisemme vuosittain alkuvuodesta päättynyttä vuotta koskevat vuositilastot sekä puolivuosittain ajankohtaista tilastotietoa kuluvan vuoden vahinkokehityksestä. Palautetta raportista ja kehitystoiveita voi antaa Potilasvakuutuskeskukselle. Helsingissä maaliskuussa 2018 Minna Plit-Turunen Yksikönjohtaja 3

4 Sisällysluettelo 1 Saapuneet potilasvahinkoilmoitukset Ratkaistut ja korvattavat potilasvahinkoilmoitukset Korvattavat potilasvahingot vahinkopaikan mukaan Korvattavat potilasvahingot eri toimenpiteissä, perussairauksissa ja leikkaustoimenpiteissä Potilasvakuutuksesta suoritetut korvaukset

5 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 1 Saapuneet potilasvahinkoilmoitukset Vahinkoilmoitusten määrä on ollut nousussa koko 2010-luvun ajan. Kasvua vuodesta 2010 vuoteen 2016 oli yli 20 %. Nouseva trendi noudattelee pohjoismaista kehitystä. Viime vuosina kasvu on ollut voimakkainta Ruotsissa (LÖF), jossa ilmoitusmäärä kasvoi vastaavana aikana yli 50 %. Myös Tanskassa (Patienterstatningen) ilmoitusmäärä kasvoi vuoteen 2016 saakka, mutta kääntyi laskuun Norjassa kasvua oli vuoteen 2015 saakka yli 30 %, mutta määrä kääntyi laskuun jo Suomessakin kasvava trendi päättyi 2017, kun vahinkoilmoituksia vastaanotettiin ensimmäistä kertaa koko vuosikymmenen aikana vähemmän (8 655 kpl) kuin edeltävänä vuonna (8 993 kpl). Ilmoitusmäärä oli kuitenkin edelleen suurempi kuin 2015 (8 388 kpl). Tuoreimmat tiedot Ruotsista ja Norjasta vuodelta 2017 osoittavat taas pientä kasvua vahinkoilmoitusten määrässä. Nähtäväksi jää, onko lasku meilläkin vain tilapäinen. Vahinkoilmoitusten määrän kasvun on arvioitu johtuvan mm. hoitokontaktien ja terveydenhuollossa tehtävien toimenpiteiden määrän kasvusta. Myös kiinnostus terveydenhuollon asioita kohtaan ja tietoisuus potilasvakuutuksesta ovat lisääntyneet, kun terveydenhuollosta ja potilasturvallisuudesta on keskusteltu julkisuudessa laajasti mm. sote-uudistukseen liittyen. Myös yksittäisten mediaan nousevien hoitovirhe- ja potilasvahinkotapausten arvioidaan nostavan tilapäisesti ilmoitettavien tapausten määrää. Hienoinen lasku ilmoitusmäärässä 2017 saattaa johtua siitä, että terveydenhuollossa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota potilasturvallisuuteen ja tehdyt toimenpiteet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Myös PVK on omassa viestinnässään pyrkinyt aiempaa enemmän tuomaan esiin, missä tilanteissa korvausta kannattaa hakea. Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että aikaa vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti kolme vuotta siitä, kun potilas sai tietää vahingosta. Sen vuoksi esimerkiksi viime vuonna ilmoitetuista tapauksista vain kolmannes oli sattunut vuonna Terveydenhuollossa tapahtuvat muutoksetkin näkyvät siis tilastoissa viiveellä VUOSINA SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET ILMOITUSVUOSI 5

6 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 2 Ratkaistut ja korvattavat potilasvahinkoilmoitukset Vuonna 2017 ratkaistiin ilmoitettua tapausta eli likimain sama määrä kuin uusia vahinkoilmoituksia otettiin vastaan. Ratkaistuista tapauksista korvattaviksi arvioitiin eli 27 %. Lisäksi 91 tapauksessa korvausperusteen arvioitiin täyttyvän, mutta aiheutunut vahinko oli niin vähäinen, ettei korvausta tullut maksettavaksi. Noin 70 % vahinkoilmoituksista johtaa vuosittain kielteiseen ratkaisuun. Korvattavista vahingoista ylivoimaisesti suurin osa (91,2 % vuonna 2017) luokitellaan hoitovahingoiksi. Niissä korvausperuste on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja siten välttänyt vahingon. Toiseksi eniten sattuu infektiovahinkoja (6,5 % vuonna 2017). Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna tavallisimmin (37,6 %) oli se, ettei haitallinen seuraus olisi ollut toisin toimien vältettävissä tai että infektio oli sellainen, että potilaan katsottiin voivan sietää se lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon liittyvänä riskinä. Korvattavien ja hylättävien tapausten sekä korvausperusteiden vuosittaista vertailua tehtäessä huomiota on syytä kiinnittää lukumäärien sijasta prosentteihin, sillä lukumääriin vaikuttaa merkittävästi se, miten paljon korvausratkaisuja PVK on kunakin vuonna tehnyt. Lisäksi on muistettava, että korvausratkaisut eivät suurimmalta osalta koske kyseisenä vuonna sattuneita vahinkoja: esimerkiksi viime vuonna ratkaistuista tapauksista vain 8,5 % oli sattunut vuonna VUOSINA RATKAISTUT POTILASVAHINKOILMOITUKSET RATKAISUVUOSI EVÄTYT VAHINKOILMOITUKSET KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT 6

7 VUOSINA RATKAISTUT POTILASVAHINKOILMOITUKSET KORVAUSRATKAISU RATKAISUVUOSI KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT - HOITOVAHINGOT LAITEVAHINGOT INFEKTIOVAHINGOT TAPATURMAVAHINGOT PALOVAHINGOT LÄÄKKEEN TOIMITTAMISVAHINGOT KOHTUUTTOMAT VAHINGOT * YHTEENSÄ VÄHÄISET POTILASVAHINGOT EI POTILASVAHINKOA - EI VÄLTETTÄVISSÄ TAI SIEDETTÄVÄ MUU EPÄÄMISPERUSTE * YHTEENSÄ * YHTEENSÄ RATKAISTUT VAHINKOILMOITUKSET - KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT 32,0 % 32,0 % 28,7 % 30,1 % 29,2 % 27,1 % - VÄHÄISET POTILASVAHINGOT 0,9 % 0,9 % 0,7 % 0,7 % 0,9 % 1,1 % - EI POTILASVAHINKOA 67,1 % 67,1 % 70,6 % 69,2 % 69,9 % 71,8 % * YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT - HOITOVAHINGOT 91,5 % 92,4 % 92,2 % 92,8 % 92,7 % 91,2 % - INFEKTIOVAHINGOT 6,2 % 5,1 % 5,4 % 5,1 % 5,5 % 6,5 % - TAPATURMAVAHINGOT 1,1 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 1 % 1 % - MUUT VAHINGOT 1,2 % 1,6 % 1,5 % 1,2 % 0,8 % 1,3 % * YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % EI POTILASVAHINKOA - EI VÄLTETTÄVISSÄ TAI SIEDETTÄVÄ 37,2 % 38,9 % 34,3 % 36,8 % 38,6 % 37,6 % - MUU EPÄÄMISPERUSTE 62,8 % 61,1 % 65,7 % 63,2 % 61,4 % 62,4 % * YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 7

8 3 Korvattavat potilasvahingot vahinkopaikan mukaan PVK julkaisee korvattavista potilasvahingoista vuosittain lukumäärätiedot sairaanhoitopiireittäin sekä kokonaislukuna yksityissektorilla sattuneiden vahinkojen osalta. Yksityiskohtaisempia tietoja kunkin sairaanhoitopiirin alueella sattuneista vahingoista voi tiedustella potilasvakuutuksen ottaneelta sairaanhoitopiiriltä. Tilastoa tarkasteltaessa on huomioitava, että kunakin vuonna korvattavaksi arvioitujen potilasvahinkojen määrään vaikuttaa merkittävästi se, miten paljon PVK on tehnyt korvausratkaisuja kyseisenä vuonna. Eri ratkaisuvuosien lukumäärätietoja ei siten voi vertailla toisiinsa suoraan. Pelkästään lukumäärien perusteella ei myöskään ole mahdollista vertailla potilasturvallisuutta eri sairaanhoitopiireissä, sillä vertailussa tulisi ottaa huomioon useita taustatekijöitä kuten esimerkiksi sairaanhoitopiirin alueella tehtävien toimenpiteiden vaativuustaso ja lukumäärä, väestörakenne sekä terveydenhuollon hoitokäyntien määrä. VUOSINA RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT VAHINKOPAIKKA RATKAISUVUOSI SAIRAANHOITOPIIRIEN VAHINKOPAIKAT* HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ KYMENLAAKSON SAIR.HOITO- JA SOS.PALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-KARJALAN SAIR.HOITO- JA SOS.PALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIR.HOITO- JA PER.PALV.KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ÅLANDS HÄLSO- OCH SJUKVÅRD VALTION VAHINKOPAIKAT MUUT VAHINKOPAIKAT YKSITYINEN SEKTORI YHTEENSÄ *Sairaanhoitopiirin vahinkopaikoilla viitataan kaikkiin niihin vahinkopaikkoihin, kuten terveysasemiin ja sairaaloihin, jotka sairaanhoitopiirin potilasvakuutus kattaa. Myös sairaanhoitopiirin terveysasemilla ja sairaaloissa tapahtuneet yksityisten toimijoiden vahingot sisältyvät lukuihin, vaikka ne eivät olekaan sairaanhoitopiirin vakuuttamia. 8

9 4 Korvattavat potilasvahingot eri toimenpiteissä, perussairauksissa ja leikkaustoimenpiteissä Korvattavat potilasvahingot liittyvät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin vuonna 2017 yhteensä Näistä lähes puolet (493) liittyi tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteisiin. Leikkaustoimenpiteistä korvattava vahinko sattui useimmin lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa. Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 811. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi tilanteet, joissa annettu hoito on ollut virheellistä tai puutteellista tai joissa diagnoosi ja hoito ovat viivästyneet sen vuoksi, että potilasta ei lähetetä riittävän ajoissa tai riittävän kattaviin jatkotutkimuksiin. Hammashoidollisten toimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 323. Näistä 130 sattui juurihoidon yhteydessä ja 99 proteettisen hoidon yhteydessä. Hampaiden, leuan, suun ja nielun leikkaustoimenpiteissä sattuneita vahinkoja korvattiin lisäksi 59. Seuraaville sivuille on kerätty vuoden 2017 toimenpidetietojen lisäksi tiedot yleisimmistä perussairauksista ja yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä vuosina ratkaistuissa korvattavissa potilasvahingoissa. VUONNA 2017 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT VAHINKOJEN LUKUMÄÄRÄ TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN LEIKKAUSTOIMENPITEET MUUT LEIKKAUS- TAI ANESTESIATOIMENPITEET KLIINISET TUTKIMUS- TAI HOITOTOIMENPITEET HAMMASHOITO MUUT TOIMENPITEET JULKINEN SEKTORI YKSITYINEN SEKTORI 9

10 VUONNA 2017 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT TOIMENPIDE JULKINEN SEKTORI YKSITYINEN SEKTORI YHTEENSÄ YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS LEIKKAUS- JA ANESTESIATOIMENPITEET % A HERMOSTON TP % B UMPIERITYELINTEN TP % C SILMÄN ALUEEN TP % D KORVAN, NENÄN JA KURKUNPÄÄN TP % E HAMPAIDEN, LEUAN, SUUN JA NIELUN TP % F SYDÄMEN JA RINTAONTELON SUONIEN TP % G RINTAONTELON SEINÄMÄN, KEUHKOJEN YM TP % H RINTARAUHASTEN TP % J RUOANSUL.KANAVAN JA SEN OHEISELINTEN TP % K VIRTSATEIDEN, MIEHEN SUKUP.ELINTEN YM TP % L NAISEN SUKUPUOLIELINTEN TP % M RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN LIITTYVÄ TP % N TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TP % NA SELÄN JA KAULAN TP:T % NB LAPALUUN, SOLISLUUN, OLKANIVELEN JA -VARREN TP:T % NC KYYNÄRNIVELEN JA KYYNÄRVARREN TP:T % ND RANTEEN JA KÄDEN TP:T % NE LANTION, RISTILUUN JA HÄNTÄLUUN TP:T % NF LONKKANIVELEN JA REISILUUN TP:T % NG POLVEN JA SÄÄREN TP:T % NH NILKAN JA JALKATERÄN TP:T % P VERISUONIEN JA IMUSUONIJÄRJESTELMÄN TP % Q IHON JA IHONALAISKUDOKSEN TP % T PIENTOIMENPIDE % U TÄHYSTYSTOIMENPIDE % MUU LEIKKAUSTOIMENPIDE % ANESTESIATOIMENPIDE % KLIININEN TUTKIMUS- TAI HOITOTOIMENPIDE % HAMMASHOIDOLLISET TOIMENPITEET % HAMPAAN POISTO ILMAN LEIKKAUSTA % HAMPAAN PAIKKAUSHOITO % HAMPAAN JUURIHOITO % HAMMASPROTEETTINEN HOITO % MUU HAMMASHOITO % MUUT TOIMENPITEET % RADIOLOGINEN TUTKIMUS % INJEKTIO, PUNKTIO % KATETROINTI, KANAVOINTI, KANYLOINTI % KIPSAUS, SIDONTA % HAAVAN HOITO % FYSIOTERAPIA TAI KUNTOUTUS % SAIRAALAHOITO % SYNNYTYS % MUU TOIMENPIDE % YHTEENSÄ % Julkisen sektorin vahingoiksi on luokiteltu myös terveysasemilla ja julkisissa sairaaloissa tapahtuneet yksityisten toimijoiden vahingot. 10

11 YLEISIMMÄT PERUSSAIRAUDET VUOSINA RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA TOIMENPIDE PERUSSAIRAUS 1. K04 HAMMASYTIMEN JA HAMPAANJUUREN KÄRKEÄ YMPÄRÖIVIEN KUDOSTEN SAIRAUDET LEIKKAUS TAI ANESTESIA KLIININEN TUTKIMUS- TAI HOITO MUU TOIMEN- PIDE LUKU- MÄÄRÄ YHTEENSÄ M16 LONKAN NIVELRIKKO K08 MUUT HAMPAIDEN JA TUKIKUDOSTEN SAIRAUDET M17 POLVEN NIVELRIKKO S52 KYYNÄRVARREN MURTUMA S82 POLVEN JA/TAI SÄÄREN MURTUMA K02 HAMMASKARIES S62 RANTEEN TAI KÄDEN MURTUMA S72 REISILUUN MURTUMA M51 MUUT NIKAMAVÄLILEVYJEN SAIRAUDET YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS 11. M20 SORMIEN JA VARPAIDEN HANKINNAISET EPÄMUOTOISUUDET S83 POLVEN ALUEEN NIVELTEN JA SITEIDEN SIJOILTAANMENO, NYRJÄHDYS JA/TAI VENÄHDYS M48 MUUT NIKAMASAIRAUDET S42 HARTIANSEUDUN TAI OLKAVARREN MURTUMA K80 SAPPIKIVITAUTI C50 RINTASYÖPÄ M19 MUUT NIVELRIKOT H25 VANHUUDENKAIHI K35 ÄKILLINEN UMPILISÄKETULEHDUS S63 RANTEEN TAI KÄDEN NIVELTEN JA SITEIDEN SIJOILTAANMENOT, NYRJÄHDYKSET JA/TAI VENÄHDYKSET YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS 44 % 21. G56 YLÄRAAJAN YHDEN HERMON SAIRAUDET S92 NILKAN/JALKATERÄN MURTUMA K05 HAMPAAN KIINNITYSKUDOSTEN SAIRAUDET S86 POLVEN/SÄÄREN LIHAS/JÄNNEVAMMA M47 SPONDYLOOSI S43 HARTIAN NIVELT.LUXATIO/DISTORS I63 AIVOINFARKTI S46 HARTIANSEUDUN JA OLKAVARREN LIHAS/JÄNNEVAMMA 29. S02 PÄÄKOPAN JA /TAI KASVOJEN LUIDEN MURTUMA T84 ORTOPEDISTEN IMPLANTTIEN JA SIIRTEIDEN KOMPLIKAATIOT YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS 51 % 32 % 11

12 YLEISIMMÄT LEIKKAUSTOIMENPITEET VUOSINA RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA TOIMENPIDE JULKINEN SEKTORI YKSITYINEN SEKTORI YHTEENSÄ YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS 1. NFB LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSET % 2. NGB POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSET % 3. ABC SELKÄYTIMEN JA HERMOJUURIEN VAPAUTUS RAPPEUMAN YHTEYDESSÄ % 4. NHG NILKAN JA JALKATERÄN NIVELIEN % MUOVAUSLEIKKAUKSET JA LUUDUTUKSET 5. NAG SELKÄRANGAN LUUDUTUSLEIKKAUKSET JA VASTAAVAT % 6. LCD KOHDUNPOISTOT % 7. EBB HAMPAIDEN KORJAAMINEN TAI SIIRTO % 8. NCJ KYYNÄRVARREN MURTUMALEIKKAUKSET % 9. NGE POLVEN NIVELSIDE- JA KAPSELILEIKKAUKSET % 10. JKA SAPPIRAKON LEIKKAUKSET % 10 YLEISIMMÄN TOIMENPITEEN OSUUS 38 % 11. CJE KAIHILEIKKAUKSET ULTRAÄÄNITEKNIIKALLA JA % NIIHIN LIITTYVÄT TOIMENPITEET 12. ACC ÄÄREISHERMOJEN TOIMINTAHÄIRIÖKORJAUKSET % 13. NHJ NILKAN, JALKATERÄN JA VARPAIDEN MURTUMALEIKKAUKSET % 14. NHK JALKATERÄN LUULEIKKAUKSET % 15. NBJ OLKAPÄÄN JA OLKAVARREN % MURTUMALEIKKAUKSET 16. EBA HAMPAIDEN POISTOT % 17. NGJ SÄÄREN JA POLVILUMPION MURTUMALEIKKAUKSET % 18. JFB OHUT- JA PAKSUSUOLEN TYPISTYSLEIKKAUKSET % 19. NFJ REISILUUN MURTUMALEIKKAUKSET % 20. UJF OHUT- JA PAKSUSUOLEN TÄHYSTYKSET % 20 YLEISIMMÄN TOIMENPITEEN OSUUS 54 % 21. JAB NIVUSTYRÄN LEIKKAUKSET % 22. BAA KILPIRAUHASEN LEIKKAUKSET % 23. NFC LONKAN TEKONIVELIEN UUSINTALEIKKAUKSET % 24. NHB NILKAN/JALKATERÄN TEKONIVELLEIKKAUKSET % 25. JEA UMPILISÄKKEEN POISTOT % 26. NDJ RANNE/KÄMMEN/SORMIMURTUMIEN LEIKKAUKSET % 27. JAD ARPITYRÄN LEIKKAUKSET % 28. NBL OLKAPÄÄN JA OLKAVARREN LIHAS- JA % JÄNNELEIKKAUKSET 29. LAF MUNANJOHTIMEN/MUNASARJAN POISTOT % 30. JAH VATSAONTELO,TUTKIMUSLEIKKAUKSET/AUKAISUT % 30 YLEISIMMÄN TOIMENPITEEN OSUUS 64 % 12

13 KORVAUS MILJ. EUROA 5 Potilasvakuutuksesta suoritetut korvaukset Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät potilasvahinkolain (585/1986) ja vahingonkorvauslain (412/1974) säännösten mukaan. Korvausten arvioinnissa otetaan huomioon myös potilasvahinkolautakunnan ratkaisukäytäntö ja soveltuvin osin noudatetaan liikennevahinkolautakunnan ohjeita ja normeja. Suurin yksittäinen korvauslaji yli kolmanneksen osuudella on ansionmenetyskorvaus. Toisen, vajaan kolmanneksen, muodostavat ns. aineettoman vahingon korvaukset eli tilapäisen ja pysyvän haitan sekä kosmeettisen haitan korvaukset. Kolmannen kolmanneksen maksettavista korvauksista muodostavat sairaanhoito- ja muut kustannukset. Vuonna 2017 korvauksia maksettiin yhteensä 40,1 miljoonaa euroa, sisältäen korvaustoiminnan hoitokulut ja potilasvahinkolautakunnan kulut. Korvauksia maksettiin pääosin jo aiemmin sattuneista, ennen vuotta 2017 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista. Esimerkiksi ansionmenetyskorvauksia voidaan maksaa eläkkeen luonteisina korvauksina kuukausittain useita vuosia tai vuosikymmeniä potilasvahingon sattumisen jälkeenkin. Myös mm. sairaanhoito-, lääke- ja muita kuluja korvataan vahinkoa kärsineelle niin pitkään kuin kuluja potilasvahingosta aiheutuu. 45 POTILASVAKUUTUKSESTA VUOSINA SUORITETUT KORVAUKSET ,6 38,9 39,9 41,0 40,4 40, KORVAUKSEN SUORITUSVUOSI 13

14 POTILASVAKUUTUKSESTA VUONNA 2017 SUORITETUT KORVAUKSET KORVAUSLAJEITTAIN PYSYVÄ HAITTA 15,5 % SAIRAANHOITO- JA KUNTOUTUSKUSTANNUKSET 11,8 % KOSMEETTINEN HAITTA 1,4 % KOHONNEET ELINKUSTANNUKSET 4,2 % HAUTAUSKULUT 1,1 % TILAPÄINEN HAITTA 13,5 % MUUT KULUT 15,3 % ANSIONMENETYSKORVAUS 37,2 % 14