KIRJOITTAJAN OHJEET POHJAN PUHURIIN

Transkriptio

1 KIRJOITTAJAN OHJEET POHJAN PUHURIIN 1

2 PUHURI KIITTÄÄ PANOSTUKSESTASI! Piirilehti on vain niin hyvä, kuinka aktiivinen sen jäsenistö on, joten panoksesi on hyvin tärkeä. Otammekin enemmän kuin mielellämme jäsenistöltä vastaan juttuja, kuvia ja vinkkejä. Muutoin meillä ei ole mitään julkaistavaa. Tästä oppaasta löydät vinkkejä ja ohjeita niin jutun koontiin, kirjoittamiseen kuin kuvaamiseenkin. Pidä kuitenkin mielessä, että voit aina kysyä apua Puhurin toimituskunnalta ja piiritoimistolta. Mukavia hetkiä toimittajana! Verkkojulkaisu, Pohjanmaan Partiolaiset, 2015 Toimittanut: Johanna Kuoppala, Ines Sirén ja Suvi Takala Kuvitus: Janne Seppänen, Juho Tuure, Anniina Mustikkamaa ja Tuomas Sauliala 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perustietoa Pohjan Puhurista Hyvä juttu lähtee siitä, että tiedät kenelle kirjoitat ja ymmärrät, mikä lukijaasi kiinnostaa. Puhurilla on oma, uniikki ja innostunut lukijakuntansa. 2. Lehtijutun koostaminen Onko sinulla vaikeuksia päästä alkuun? Tästä löydät vinkkejä suunnitteluun, rakentamiseen ja Puhurin erityisominaisuuksiin. Näillä vinkeillä pääset helposti alkuun. Lehtijutun rakenne ja termistö Mitä hyvä juttu sisältää? Puhurin juttujen merkkimäärät Kieliopin tärppilista 3. Lehtikuvat Tästä osiosta löydät vinkkejä kuvaamiseen sekä ohjeet siihen, missä muodossa kuva lähetetään toimitukselle. 3

4 4

5 1. PERUSTIETOA POHJAN PUHURISTA Kohdeyleisö: Samoajat ja vaeltajat Pohjan Puhuria tehdään samoaja- ja vaeltajaikäisille. Eli vuotiaille, innostuneille partio-nuorille. Heillä on kokemusta lippukuntapesteistä, he ovat innostuneita piirin asioista ja ottavat mielellään vastaan tietoa ja kokemuksia partiotoiminnasta. He ovat myös kiinnostuneita partiotoimintaan vaikuttamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Levikki: Pohjanmaan Partiolaiset Pohjan Puhuri lähetetään kaikille Pohjanmaan Partiolaisten lippukuntien jäsenille. Lehteä painetaan yhteensä 5000 kappaletta ja sitä käytetään myös markkinointimielessä erilaisissa tapahtumissa. Lehden siis näkevät kaikki sudenpennuista heidän vanhempiinsa asti, samoin kuin pohjanmaalaiset partiotoiminnasta kiinnostuneet lapset ja aikuiset. Tekniset tiedot: Neliväri A4 Koko: A4, 297 x 210 mm Väri: neliväri CMYK Sivumäärä: 22 (sis. kannen) Väriporifiili: Coated Fogra 39 Bleed: 3mm Julkaisija: Pohjanmaan Partiolaiset Painotyö: Joutsenmedia, Oulu Pohjan Puhuri julkaistaan 6 kertaa vuodessa. Tarkemmat aikataulut ja eräpäivät löydät piirin nettisivuilta. 5

6 2. LEHTIJUTUN KOOSTAMINEN 6

7 2.1 RAKENNE JA TERMISTÖ Otsikko: Kansainvälisyyttä ja kulttuuria Ingressi: Uusi ohjelmapainotus perehtyy minuuteen ja erilaisuuteen Kuvaaja: Kalle Kuvaaja, kirjoittaja: Kirsi Kirjoittaja Leipäteksti: Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Mauris varius diam vitae arcu. Sed arcu lectus auctor vitae, consectetuer et venenatis eget velit. Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec lacus. Donec ultricies nisl ut felis, suspendisse potenti. Lorem ipsum ligula ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem libero nec erat. Aliquam erat volutpat. Sed congue augue vitae neque. Nulla consectetuer porttitor pede. Käytä lainauksissa heittomerkkejä, älä ajatusviivoja. Kas näin! Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae massa, hän toteaa. Yllä on malli, missä muodossa juttu kannattaa toimitukselle lähettää. Siinä ei ole erityisiä muotoiluja eikä sisennyksiä, näin toimituksen on nopein ja helpoin työskennellä juttusi kanssa! Ingressi on lyhyt, mielellään lauseen mittainen johdatus juttuun. Se antaa lukijalle aavistuksen, mistä juttu kertoo. Leipäteksti on itse uutisartikkeli. Sen ei tarvitse edetä kronologisessa järjestyksessä, vaan knoppisääntönä voi pitää, että jutun idea ja pääajatus tulee selville jo ensimmäisestä kappaleesta. Kainalojuttu on itse pääjuttua lyhyempi, asiakokonaisuuteen liittyvä juttu. Esimerkiksi WAGGGS:n puheenjohtajasta kertovan jutun kainalojuttuna voisi olla lyhyt uutinen WAGGGS:n uusimmasta kampanjasta. Faktalaatikko taas nimensä mukaisesti joko tiivistää jutun lyhyeksi faktalistaksi tai kertoo lisätietoa aiheesta. Esimerkiksi VeriGuud -kampanjasta kertova juttu voidaan helposti tiivistää noin 5 kohdan listaksi. Henkilöhaastattelussa faktaboksi taas voi kertoa esimerkiksi haastateltavan taustoista. 7

8 2.2 MERKKIMÄÄRÄT aukeama merkkiä 1 sivu merkkiä ½ sivua Valokeila Kolumni merkkiä merkkiä max merkkiä Merkkimäärään vaikuttaa muun muassa otsikon ja ingressin koko, kuvien määrä ja faktalaatikko. Mikäli käytät paljon näitä elementtejä, karsi leipätekstin koosta. Jos sinulla on todella hyvä kuva, jolle voi antaa hyvin tilaa, rajaa tekstin pituus rauhassa viitearvojen alalaitaan! Jos taas tiedät että kuvat ovat harvassa, eikä laatukaan ole paras mahdollinen, kirjoita enemmän. Mikäli juttu ei luontevasti tule sopivan pituiseksi, käytä erilaisia tekstielementtejä, kuten kainalojuttuja ja faktalaatikoita. Mikäli et ole varma juttusi istumisesta sivulle, ota yhteyttä taittajaan tai päätoimittajaan. Tarvittaessa toimitus voi auttaa sovittamaan jutun sivuille ja antaa hyviä neuvoja juttusi editointiin. Tavoitteenamme on laadukas partiojulkaisu! 8

9 2.3. JUTUN SISÄLTÖ Ennen kuin aloitat kirjoittamisen, kannattaa kysyä itseltään nämä neljä kysymystä. Huokaise sitten syvään ja muista, että sinun ei tarvitse olla ammattijournalisti! Mikäli tekstin tuottaminen takkuaa, toimitus auttaa sinua mielellään! Jokainen juttu oikoluetaan ja sovitetaan huolella paikalleen, joten älä turhaan stressaa mahdollisia virheitä. 1. Mikä saisi minut lukemaan tämän? Ensimmäinen askel on miettiä näkökulma. Mikä tässä asiassa kiinnostaa juuri Puhurin lukijoita? Mikä tässä on uutta tai erilaista? Mikä tekee tästä asiasta uutisen arvoisen? Miksi minä tartuin tähän? 2. Kuka on paras tyyppi kertomaan asiasta? Älä lankea tekemään luetteloa pintapuoleisista faktoista! Anna oman tietämyksesi näkyä ja haastattele rohkeasti alan asiantuntijoita. Partiotoimintaan perehtyneen ajatukset ja kokemukset ovat kullan arvoisia. 3. Mikä tyyli juttuun sopii? Humoristinen vai asiapohjainen? Kevyt vai vakava? Pitkä vai lyhyt? Kolumnimainen vai asiaa esittelevä? Uutinen vai artikkeli? Mieti myös etukäteen jutun muotoa. Koostuuko juttu perinteisesti otsikosta ja yhtenäisestä leipätekstistä, vai voisiko sen taitto olla laatikon ulkopuolelta? Ehkäpä jonkinlainen lista tai kollaasi mielipidekyselyn tuloksista? Luovuus juttujen rakenteessa luo vaihtelua ja mielenkiintoa lehteen. 4. Paljonko minulla on tilaa? Juttu helposti kärsii laadullisesti, jos sitä joudutaan taittovaiheessa lyhentämään, joten tiedä merkkimääräsi! Esimerkiksi Wordissä merkkimäärän näkee helposti alapalkista. Ota huomioon että esimerkiksi faktalaatikot ja suuri määrä kuvia vaativat paljon ylimääräistä tilaa. Joten jos oheismateriaalia on paljon, kirjoita ytimekkäämmin. 9

10 2.4. JUTTUTYYPIT Uutisjuttu Uutinen on neutraali, lyhyt ja faktapohjainen. Se aloitetaan tiedoilla: mitä tapahtui, milloin, missä ja kenen toimesta. Sitä seuraavat kappaleet avaavat aihetta lisää. Kolumni Kirjoittaja ilmaisee oman mielipiteensä ja ajatuksensa tiettyyn asiaan liittyen. Hyvässä kolumnissa hän myös kertoo lyhyesti asian taustoja ja perustelee mieli-piteensä. Artikkeli Artikkeli käsittelee aihetta laajasti ja monesta näkökulmasta. Se sisältää usein haastatteluja, kuvia ja tilastoja. Artikkeli voi olla tietoa antava, mutta myös kantaa ottava mielipideartikkeli. Reportaasi Reportaasi laaditaan pitkälti tapahtumapaikalla. Se sisältää usein paljon kuvia ja haastatteluja. Kirjoittaja pyrkii usein kertomaan, miten hän kokee tilanteen. Pakina Pakina pyrkii ottamaan kantaa aiheeseen tekemällä henkilön, mielipiteen tai jopa itsensä naurunalaiseksi. Tätä vaikeaa lajia näkee nykyään harvemmin. Haastattelu Usein haastattelut ovat niin sanottuja henkilökuvia, mutta haastattelu voidaan tehdä myös aiheesta. Esimerkiksi talvileiristä voitaisiin tehdä juttu laatimalla haastattelu leirinjohtajan kanssa. 10

11 2.5. YLEISIMMÄT KIELIOPPIVIRHEET Yhdysmerkki (lyhyt viiva) yhdyssanoissa, kun osien rajalla sama vokaali (esim. lauantai-ilta) kun yhdyssanassa numero tai lyhenne (esim. 25-vuotias, SM-kilpailu) kun yhdyssanassa vierassana (esim. scifi-elokuva) kun yhdyssanassa erisnimi (esim. Finlandia-talo) kun osat ovat rinnasteisia (esim. jääkaappi-pakastin) Launausmerkit Johtolauseen jälkeen kaksoispiste. Lainausmerkin jälkeen ei enää erillistä pistettä. Hän kysyi: Tarvitaanko täällä apua? Loppulainausmerkkiä seuraa pilkku. Pilkkua ei kuitenkaan tule, jos lainaus päättyy kysymys- tai huutomerkkiin. Tarvitsimme muiden apua, hän kertoi. Tarvitaanko täällä apua? hän kysyi. kun jotakin jätetään toistamatta (esim. postiosoite ja -toimipaikka) kun yhdyssana sisältää sanaliiton (esim. Seitsemän veljestä -teos) Ajatusviiva (yhdysmerkkiä pidempi viiva) virkkeen välimerkkinä rajakohtamerkinnöissä (esim. 2 4 metriä, Liike on kiinni ) osapuolten merkinnöissä (esim. Suomi Nepal-seura) poiston merkkinä (esim. Jos sen sanot, niin minä.) Yhdyssanat kevytmaito mukiinmenevä suomenkieli samanlainen lukuunottamatta niinkuin jompikumpi päinvastoin mukaanlukien suurinpiirtein nimenomaan tottakai kevyt maito mukiin menevä suomen kieli saman lainen lukuun ottamatta niin kuin jompi kumpi päin vastoin mukaan lukien suurin piirtein nimen omaan totta kai 11

12 3. KUVAT Hyvä kuva kertoo jotain jutun sisällöstä ja houkuttelee lukemaan. Mikäli käytössä on korkealaatuisia kuvia, esteettisesti miellyttävin lopputulos saadaan 1-2 kuvalla. Mikäli kuvat ovat pieniä, voidaan jutussa käyttää esimerkiksi 4-6 pienempää kuvaa vaikkapa kollaasina! Puhurissa julkaistaan myös kuvareportaaseja. Näissäkään ei kuitenkaan kannata unohtaa tekstin tärkeyttä! Reportaasi vaativat kattavampia kuvatekstejä sekä hyvän otsikon ja ingressin. Jos epäröit kuvasi soveltuvuutta lehteen, lähetä se toimitukselle! Kaikki materiaali otetaan mielellään vastaan ja autamme sinua pääsemään parhaaseen lopputulokseen! 12

13 3.1. NELJÄ VINKKIÄ KUVAAJALLE 1. Millaisia kuvia kamerani tekee? Tutustu käyttämäsi kameran asetuksiin. Useimmissa puhelimissakin voi säätää mm. kuvan kokoa. Lehteen halutaan aina mahdollisimman suuri kuvatiedosto - lähetäthän kuvan käsittelijälle siis alkuperäisen, ns. lakanakokoisen kuvan. Huomioithan, että sosiaalisen median palvelut pakkaavat ja käsittelevät kuvan aina, kun lataat sen heidän palvelimelleen. Esimerkiksi Facebookin kautta käynyt kuva ei välttämättä sovellu enää painettavaksi. Käytä siis sähköpostia ja pilvipalveluita! 2. Tyhjä tila ja tausta Tarkasti rajatut kuvat ovat lehdessä monesti ongelmallisia, sillä ne voivat olla haastavia taittaa vaikka kauniita olisivatkin. Siispä kuvatessasi lehteen teet suuren palveluksen, kun jätät kuvan kohteen ympärille vähän ylimääräistä tilaa. Me kyllä rajaamme kuvan sopivasti! Kiinnitä huomiota myös kuvan ympäristöön. Vino horisontti ja ylimääräinen tavara taustalla pilaa helposti koko kuvan tunnelman. 3. Mitä kuvani viestii? Menevästäkin tilaisuudesta saa masentavan kuvan, jos ihmiset ovat kuvissa selin, eivät hymyile tai seisovat paikallaan. Pidä siis huoli, että kuva vastaa tilaisuuden henkeä hyvin! Harkitse esimerkiksi PT-kisoja kuvatessasi, mikä ilmentää partiota parhaiten? Kisan alkua rivissä odottava ihmisjoukko vai omatekoisella lautalla souteleva kisailija? Tyhjällä rastilla tönöttävä rastimies vai metsässä polviaan myöten rämpivä suunnistaja? 4. Partiohuivi! Partiohuivi! Haluamme tehdä selväksi, että kuvissa on nimenomaan partiolaisia. Pitäkää siis huivit mukana ja antakaa niiden näkyä! 13

14 14