Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10 Khall Liite nro 3. YHTEISTYÖ- JA MARKKINOINTISOPIMUS Padasjoen kunta (jäljempänä Kunta) ja Päijännepurjehduksen järjestämisestä vastaavat Lahden Purjehdusseura ry ja Jyväskylän Veneseura ry (jäljempänä Päijännepurjehdus) ovat tehneet seuraavan sisältöisen neljän (4) vuoden määräaikaisen yhteistyö- ja markkinointisopimuksen: 1. Päijännepurjehdus järjestetään vuosittain heinäkuussa. Lähtö- tai maalisatama sijaitsee vuorovuosin Padasjoen satamassa. 2. Päijännepurjehdus järjestää Padasjoen satamassa muitakin purjehdukseen liittyviä kilpailuja, koulutusta ja tapahtumia sekä edistää toiminnallaan purjehdusharrastuksen laajentumista Päijänteellä sekä Padasjoen sataman tarjoamien palveluiden käyttämistä. 3. Päijännepurjehduksella on oikeus tehdä sopimuksia muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa. 4. Molemmat osapuolet saavat käyttää laajasti toistensa nimiä ja logo- tunnuksia omassa markkinoinnissaan. 5. Kunta maksaa järjestely- ja markkinointitukea Päijännepurjehdukselle kolme tuhatta (3.000,-) euroa vuosina 2018 ja 2020, jolloin kilpailun maali sijaitsee Padasjoen satamassa. Kunta maksaa järjestely- ja markkinointitukea neljä tuhatta (4.000,-) euroa vuosina 2019 ja 2021, jolloin kilpailun lähtö tapahtuu Padasjoen satamassa. Kunta myötävaikuttaa siihen, että sataman yrittäjät osoittavat kilpaileville veneille paikat satamasta, tarjoavat riittävät huoltopalvelut etukäteen sovittujen ehtojen mukaisesti ja että paikkakunnalla toimivat järjestöt ym. tahot voivat osallistua kilpailun järjestelyihin erikseen sovitulla tavalla. Edellä mainittu rahallinen tuki maksetaan laskujen mukaan siten, että 50% erääntyy maaliskuun 30. päivänä ja 50% heinäkuun 30. päivänä. 6. Päijännepurjehdus järjestää vuosittain tutustumispurjehduksen noin kolmellekymmenelle (30) Padasjoen kunnan kutsuvieraalle. 7. Päijännepurjehdus käyttää kilpailuilmoittelussaan ym. markkinoinnissa Padasjoen nimeä ja logoa. 8. Tämä sopimus voidaan purkaa kesken sopimuskauden, mikäli asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet. Purkautumisesta on ilmoitettava toiselle osapuolelle viimeistään ennen sopimusvuoden alkua. 9. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta ja se sitoo molempia osapuolia sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja sopimus on allekirjoitettu. Padasjoella / 2018 Padasjoen kunnanhallitus Päijännepurjehdus Heikki Jaakkola Kunnanjohtaja Kristina Laakso Hallintojohtaja Jari Vekkeli Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

11 Khall liite nro 4. 1 PADASJOEN KUNTA Kunnan toimielimet Tulosalueiden ja yksiköiden vastuuhenkilöt VUODEN 2018 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Taloudenhoidon säännökset Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Padasjoella kunnanvaltuusto vahvistaa käyttötalouden osalta vuosittain talousarviossa tulosaluekohtaiset määrärahat, jotka sitovat kunnanhallitusta ja lautakuntia. Sitovuustasona valtuustoon nähden ovat kunkin tulosalueen nettomenot. Samalla valtuusto vahvistaa toimielimiä sitovat toiminnalliset tavoitteet. Investointien osalta valtuusto hyväksyy yli euron suuruiset hankkeet. Pienten talonrakennushankkeiden sekä muiden investointien osalta valtuusto vahvistaa kokonaismäärärahat, jotka sitovat teknistä lautakuntaa. Lautakunta jakaa määrärahat päättämiinsä kohteisiin. Irtaimiston osalta hankintapäätökset tehdään asianomaisen toimielimen / viranhaltijan toimesta noudattaen hankintalakia sekä vuosittain talousarviossa vahvistettavia ratkaisuvaltarajoja. Kunnanhallitus edellyttää, että toimialat ottavat palveluja tuottaessaan huomioon tehokkuuden, taloudellisuuden sekä säästäväisyyden. Talousarvion toteutumisen ja määrärahojen seuranta Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitava lautakunnille kolmen kuukauden välein. Kunnanhallitukselle raportoidaan 3 kk:n välein koko kunnan taloudellisen tilanteen kehityksestä. Määrärahojen käytön seurannasta vastaavat laskujen hyväksyjät. Ennen talousarviossa määriteltyjen ratkaisuvaltarajojen puitteissa tehtäviä hankintoja on varmistuttava määrärahojen riittävyydestä. Laskujen hyväksyminen Toimielinten on vuosittain määrättävä henkilöt, jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet. Laskujen hyväksyjät sekä tarkastajat on ilmoitettava kirjanpitäjälle, jotta kirjanpito-ohjelman käyttöoikeudet pysyvät ajan tasalla.

12 Khall liite nro 4. 2 Laskut on tarkastettava, tiliöitävä ja hyväksyttävä viipymättä, jotta maksut eivät viivästy ja siten aiheuta tarpeettomia viivästyskorko- ja maksumuistutuskuluja. Laskujen tarkastajien on kiinnitettävä laskujen oikeaan tiliöintiin erityistä huomiota. Laskujen hyväksyjien on kiinnitettävä huomiota mm. siihen, että matkalaskuja laativat työntekijät käyttävät Populuksen ajopäiväkirjaa. Matkakustannusten korvauksia maksetaan enintään kuukauden välein. Työnantaja ei edellytä, että matkalasku esitetään KVTES:n liitteen 16 :n 24 mukaisesti kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Laskut tulee kuitenkin tehdä vähintään puolivuosittain. EU-projekteihin liittyvien tositteiden ja muiden asiakirjojen käsittely EU-projekteihin liittyvät laskut tarkistetaan, tiliöidään ja hyväksytään normaalisti Rondo ohjelmaa käyttäen. Hankkeisiin liittyvät asiakirjat, esim. hakemukset, tilitykset, päätökset ja muu kirjeenvaihto säilytetään hallinnon toimialalla. Kirjanpitäjää on ehdottomasti informoitava kaikista EU-hankkeisiin liittyvistä asioista. Hankinnat Hankintalakia sovelletaan EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kynnysarvojen alle jääviin, niin sanottuihin pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Koska hankintalaki ei koske kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja, on jossain määrin sekä tarjoajille että hankkijoille syntynyt harhakuva siitä, ettei pieniä hankintoja tarvitsisi lainkaan kilpailuttaa. Näin ei kuitenkaan ole. Myös pienhankintoja koskevat perusperiaatteet kilpailusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Kunnan hankintaohjeiden mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä, kun tavarahankinnan arvo alittaa euroa tai palveluhankinnan arvo alittaa euroa. Kirjallinen viranhaltijapäätös hankinnasta on laadittava, kun irtaimistohankinnan arvo ylittää euroa ja käyttöomaisuushankinnan arvo euroa. Hankinnat suoritetaan KL-kuntahankinnat Oy:n kautta aina, kun se on mahdollista. KL- Kuntahankinnat Oy on Suomen Kuntaliiton omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa asiakkaiden puolesta puitesopimuksia ja vastaa niiden sopimushallinnasta. Yritys keskittyy kilpailutuksissa suurivolyymisiin yhteishankintoihin, joilla saavutetaan huomattavaa mittakaavaetua hintasäästöinä ja joissa paikallinen tarjonta on yleensä vähäistä. Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan suurinta mahdollista ennakoitua arvoa. Ennakoitu arvo määrittelee osaltaan myös sen, sovelletaanko hankintaan kansallista menettelyä vai EU-menettelyä. Lainsäädännöllisesti EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot eroavat siten, että kansalliset kynnysarvot perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön kun taas EU-kynnysarvot perustuvat GPA-sopimukseen sekä komission antamaan asetukseen. EU-kynnysarvoja tarkistetaan kahden vuoden välein, kun taas kansallisia kynnysarvoja voidaan muuttaa ainoastaan kansallisen lainsäädännön muutoksin. Kulloinkin voimassaolevat kynnysarvot löytyvät mm. sivustolta

13 Khall liite nro 4. 3 Julkisia hankintoja ovat tavaroiden ostaminen, palveluiden ostaminen, palvelujen käyttöoikeussopimukset, tavaroiden tai palveluiden vuokraaminen, osamaksulla ostaminen, leasing- ja optiosopimukset sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen. Hankinnalla tarkoitetaan siis tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan. Hankintaa ei sen sijaan ole esim. omana työnä tekeminen, maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankinta tai vuokraus. Julkisten hankintojen avoimuuden periaate edellyttää, että hankinnasta tiedotetaan avoimesti ja riittävän laajasti. Hankinnan toteuttajan velvollisuus on hyödyntää markkinoilla oleva kilpailu ja huolehtia siitä, että tieto hankinnan käynnistymisestä on ehdokkaiden ja tarjoajien saatavilla. Hankintalain ja erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista on ilmoitettava HILMA:ssa osoitteessa Hankinnasta ilmoittamisesta säädetään valtioneuvoston antamalla asetuksella julkisista hankinnoista. Ilmoitusmenettelyn laiminlyönti on muotovirhe, joka pahimmillaan voi johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen markkinaoikeudessa. Lisäksi on muistettava, että hankintailmoituksen sisältö ratkaisee, jos hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eroavat toisistaan. Tarjouksen avoimessa menettelyssä voi tehdä jokainen alalla toimiva yrittäjä tai elinkeinonharjoittaja. Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouspyyntöasiakirjat saa vain osallistumishakemuksen määräajassa jättänyt ja tarjoajaksi hyväksytty ehdokas. Tarjouksen tulee olla tarjouspyynnön mukainen. Tämä ehdoton vaatimus koskee niin tarjoajan soveltuvuutta, tarjouksen sisältöä, pyydettyjä asiakirjoja kuin liitteitä. Hankinnan toteuttajan velvollisuus on hylätä tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous. Tarjous on sitova ja velvoittaa tekijäänsä. Hankintayksikkö on oikeutettu luottamaan tarjousasiakirjoissa esitettyjen hinta- ja muiden tietojen paikkansapitävyyteen. Julkisissa hankinnoissa tarjoushinta on lopullinen eikä siitä voida tinkiä. Tarjous on toimitettava perille tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla annettuun määräaikaan mennessä. Vastuu tarjouksen toimittamisesta on tarjouksen tekijällä. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi hankintayksikön velvollisuus on hylätä myöhästynyt tarjous. Hankintayksikölle toimitetusta tarjouksesta tai asiakirjasta tulee julkinen sen jälkeen kun hankintapäätös tai ratkaisu asiassa on tehty. Tarjouksessa ilmoitetut hinnat ja tarjousten vertailussa ja valinnassa käytettävät tiedot ovat päätöksenteon jälkeen yleisesti saatavilla olevia julkisia tietoja. Liike- ja ammattisalaisuudet on kuitenkin aina pidettävä salassa. Hankintamenettelyn päättävästä ratkaisusta tulee tehdä kirjallinen hankintapäätös. Hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätök-

14 Khall liite nro 4. 4 sen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Valittaminen on mahdollista, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaiset kynnysarvot. Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi lisäksi tehdä hankintayksikölle kirjallisen vaatimuksen hankintaoikaisusta. Hankintaoikaisun voi tehdä myös pienhankinnoissa, jotka eivät muutoin kuulu hankintalain soveltamisalaan. Markkinaoikeuteen voi valittaa tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Valitus on tehtävä pääsääntöisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Mikäli markkinaoikeus katsoo hankintamenettelyn olleen virheellinen, se voi valituksen johdosta - kumota hankintayksikön tekemän päätöksen kokonaan tai osittain - kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä - velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä - määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä - määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen (vain EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat, ei B-palvelut) - määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun (vain EUkynnysarvot ylittävät hankinnat) - lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua (vain EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat) Julkisten hankintojen neuvontayksikkö on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton ylläpitämä ja rahoittama hanke. Neuvontayksikkö toimii Kuntaliiton organisaatiossa. Neuvontayksikkö palvelee julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä, erityisesti lainsäädäntöä koskevassa neuvonnassa. Neuvonnan tarkoituksena on parantaa osaamista julkisissa hankintaprosesseissa, auttaa julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon saannissa sekä edistää julkisiin hankintoihin liittyvää strategista ajattelua ja markkinoiden toimivuutta. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvontayksikkö tuottaa ja ylläpitää - verkkosivuja, antaa maksutonta julkisiin hankintoihin liittyvää neuvontaa sekä toimii tarvittaessa julkisten hankintojen asiantuntijana. Henkilöstö Lyhytaikaisten sijaisuuksien täyttämistä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Palkattaessa tilapäistä henkilöstöä tai sijaishenkilöstöä tulee aina selvittää mahdollisuudet työllistämistuen käyttöön. Vakinaisen työntekijän palkkaaminen edellyttää kunnanhallituksen myöntämää viran / toimen täyttölupaa.

15 Khall liite nro 4. 5 Matkapuhelinten käyttökustannukset Kunnanjohtajan tekemän päätöksen mukaisesti kunnan työntekijöiltä peritään palkasta seuraavien kuukausittaisten euromäärien ylittävä osuus puhelinlaskusta: Kunnan johtoryhmä Esimiesasemassa olevat sekä ympäristösihteeri, rakennustarkastaja ja kunnossapitomestari Muut työntekijät 100 euroa 70 euroa 50 euroa Mikäli työntekijä käyttää puhelinta myös yksityispuheluihin, lisätään hänen verotettavaan tuloonsa verohallituksen päätöksen mukainen matkapuhelimen luontoisedun arvo. Kunnan ilmoitusten julkaiseminen Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan www-sivuilla. Lisäksi toimialat voivat omien määrärahojensa puitteissa julkaista lehti-ilmoituksena ne ilmoitukset ja kuulutukset, jotka asiaa koskevan lainsäädännön, asian tärkeyden tai tiedonsaannin turvaamiseksi on perusteltua lehdessä / lehdissä julkaista. Sisäinen valvonta Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden edistämistä kirjanpidon, raportoinnin ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamista erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyä ja toteamista rahavarojen ja omaisuuden huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamista lakien, asetusten, sääntöjen, päätösten ja ohjeiden noudattamista. Hallintosäännön mukaisesti hallintojohtaja päättää alitilittäjien oikeuksien myöntämisestä ja kassojen suuruudesta. Kassanhoitajan / alitilittäjän ottaessa vastaan kunnalle tulevia maksuja on maksajalle annettava juoksevalla numerolla ja päiväyksellä varustettu kuitti tai kassakoneella laskuun tehty kuittaus. Ellei maksua ole kuitattu vastaanotetuksi kassakoneella, on tulotositteeksi jäävään kappaleeseen otettava maksajan allekirjoitus. Numeroiduista tulotositesarjoista sekä tositteiden luovutuksista on pidettävä luetteloa. Käteisen rahan käsittely on pidettävä niin vähäisenä kuin joustavan toiminnan kannalta on mahdollista. Lautakuntien tulee antaa toimialoilleen tarkemmat ohjeet käteisen rahan käsittelystä ja tilityksistä eri toimipisteissä. Toimialapäälliköt huolehtivat siitä, että sisäinen valvonta toimii asianmukaisesti heidän johtamillaan toimialoilla.

16 Khall liite nro 4. 6 Lisätiedot Talousarvion täytäntöönpanoon liittyvistä asioista saa tarvittaessa lisätietoja hallintojohtaja Kristiina Laaksolta (puh ). PADASJOEN KUNNANHALLITUS Heikki Jaakkola kunnanjohtaja Kristiina Laakso hallintojohtaja