Selvitys pakolaisten vastaanotosta Vihdin kuntaan

Transkriptio

1 Selvitys pakolaisten vastaanotosta Vihdin kuntaan Versio

2 1. Johdanto Vihdin kunta on päättänyt selvittää kunnan edellytykset vastaanottaa pakolaisia. Tämän selvityksen on laatinut työryhmä, jossa on edustajia Vihdin kunnasta, perusturvakuntayhtymä Karviaisesta ja Vihdin seurakunnasta. Selvityksen laatimisessa on tehty yhteistyötä mm. Uudenmaan ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), Kunta-asunnot Oy:n ja pakolaisia vastaanottaneiden kuntien kanssa. Selvitystä laatineeseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Noora Nordberg (hallintojohtaja, Vihdin kunta) Marjo Ojajärvi (sivistysjohtaja, Vihdin kunta) Kirsti Lehikoinen (varhaiskasvatuspäällikkö, Vihdin kunta) Eija Ikonen (asuntosihteeri, Vihdin kunta) Hanna Arvilommi (pedagoginen sihteeri, Vihdin kunta) Antti Luukkanen (hallintosihteeri, Vihdin kunta) Pirkko Hynynen (työikäisten palvelulinjajohtaja, perusturvakuntayhtymä Karviainen) Markus Runtti (johtava psykologi, perusturvakuntayhtymä Karviainen) Jaana Heinonen (sosiaalipalvelupäällikkö, perusturvakuntayhtymä Karviainen) Tuula Kankkunen (lähetyssihteeri, Vihdin seurakunta) Kansainväliset sopimukset (Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja Euroopan ihmisoikeussopimus) ja Suomen lait (ulkomaalaislaki ja perustuslaki) velvoittavat Suomea antamaan suojelua sitä tarvitseville pakolaisille. Maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä päättää 750 hengen pakolaiskiintiön kohdentamisesta vuosittain. Vuonna 2014 Suomen kiintiö sisältää 500 syyrialaista, 150 afgaania, 150 kongolaista, 150 sudanilaista ja 100 hätätapausta. Kiintiötä on poikkeuksellisesti lisätty 300:lla johtuen Syyrian kriisistä. Kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen liittyy sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa. Sopimus perustuu uuteen vuonna 2011 voimana tulleeseen kotouttamislakiin. Kotouttamislain mukaan valtio myöntää korvauksia kiintiöpakolaisista, turvapaikan saaneista tai myönteisen oleskeluluvan toissijaisen tai humanitäärisen suojelun perusteella saaneista henkilöistä. Kunnan ja ELY-keskuksen välisessä sopimuksessa sovitaan kunnan pakolaiskiintiöstä, johon voi kuulua sekä kuntaan osoitettuja kiintiöpakolaisia että myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Mikäli sopimusta ei tehdä, kunta ei voi saada korvauksia yhdestäkään korvauksen piiriin kuuluvasta henkilöstä mukaan lukien kuntaan itsenäisesti muuttavat turvapaikanhakijat ja turvapaikan ja oleskeluluvan saaneet henkilöt. ELYkeskuksen kanssa tehtävä sopimus voidaan irtisanoa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Vihdin kunnan kotouttamispalvelut, joita kunnan tulee lakisääteisesti järjestää niitä tarvitseville, ovat riittämättömästi resurssoidut. Tarve palveluille tulee lisääntymään maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten määrän kasvaessa. Termejä maahanmuuttaja: Suomeen muuttanut ulkomailla syntynyt henkilö. kiintiöpakolainen: Pakolainen, joka on lähtenyt kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon hän ei kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan, voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. turvapaikanhakija: henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. 2

3 2. Kunnalta edellytetyt toimenpiteet pakolaisten vastaanottamiseen Uudenmaan ELY-keskus edellyttää kunnalta seuraavia toimenpiteitä ennen kuin pakolaisten vastaanottaminen on mahdollista: Kunnalla on oltava voimassa oleva lain mukainen kotouttamisohjelma o hyväksyttävä kunnanvaltuustossa neljän vuoden välein o kotouttamisohjelman edellyttämät määrärahavaraukset on sisällyttävä talousarvioon Kunnalla on oltava sopimus ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanotosta o tieto, kuinka monta kuntapaikkaa kunta myöntää vuosittain tai joka toinen tai joka kolmas vuosi o Vihdin kunnalla on olemassa vanha sopimus, jossa ei ole vastaanottomääriä, joten sopimus on uusittava Kunnan on järjestettävä kotoutumislaissa määritellyt palvelut/toimenpiteet 3. Pakolaisten vastaanottamisen edellyttämät palvelut 3.1 Alkukartoitus Alkukartoituksessa käydään läpi pakolaisen työllistymis-, opiskelu ja ym. kotoutumisedellytykset. Jos kyseessä on työtön henkilö, vastuu alkukartoituksen tekemisestä on ELY-keskuksella. Muussa tapauksessa kartoituksen tekee kunta. 3.2 Päivähoito- ja koulutus Vihdin kunnan nykyisissä päivähoitoryhmissä on maahanmuuttajalapsia. Riippuen pakolaisten määrästä pyritään heidät sijoittamaan olemassa oleviin päivähoitoryhmiin, jolloin voidaan normaalin päivähoidon puitteissa edistää lasten kotoutumista. Jos pakolaisia varten tarvitsee perustaa uusia päivähoitoryhmiä, ovat kustannukset päivähoitoryhmän kohdalta noin euroa/ryhmä/vuosi eli noin kolmen kasvatushenkilön aiheuttamat palkkakustannukset. Päivähoidon kustannuksiin vaikuttaa myös se, tarvitaanko erityistukea. Lisäksi täysin kielitaidoton maahanmuuttaja voidaan ottaa mahdollisesti kahden lapsen paikalle ensimmäiseksi vuodeksi. Perusopetuksessa on maahanmuuttajille valmistavaluokka (Kuoppanummi), johon pakolaiset on mahdollista ensiksi sijoittaa (syksyllä 2013 luokalla oli oppilasta ja syksyllä 2014 luokalla oli 2 oppilasta). Pakolaisten määrästä riippuen on perustettava tarvittaessa rinnakkaisryhmiä. Pakolaiset samoin kuin maahanmuuttajat pyritään integroimaan normaaleihin ryhmiin. Jos pakolaisia varten tarvitsee perustaa uusia opetusryhmiä, on ryhmän perustamisen kustannus noin euroa vuodessa (opettajan palkka), lisäksi mahdollinen kouluohjaajien tarve (noin euroa/vuosi/ohjaaja). Pakolaislapsille tarjotaan mahdollisuutta koulukerho- sekä iltapäivätoimintaan tarpeen mukaan. Toisen asteen opintoihin pakolaiset voivat osallistua kielitaidon karttuessa, osa opetuksesta voidaan järjestää englanninkielisenä, lisäksi pääkaupunkiseudulla on erilaisia koulutusmahdollisuuksia maahanmuuttajille. Pakolaisille tarjotaan myös etsivän nuorisotyön palveluja resurssien sallimissa rajoissa. Niin päivähoidossa kuin koulutuksen eri asteilla on mahdollista tehdä henkilökohtainen oppimissuunnitelma maahan tulleille pakolaisille ja tähän suunnitelmaan on mahdollista sisällyttää kotouttamiseen liittyvät asiat. 3

4 3.3. Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma Henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa selvitetään kunkin henkilön tarvitsemat toimenpiteet ja palvelut. Tämän suunnitelman laatii työikäisen henkilön osalta TE-toimisto, muussa tapauksessa kunta. Yhteistyö TE-toimiston, kunnan ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kesken on edellytyksenä palvelujen ja toimenpiteiden riittävyydelle ja vaikuttavuudelle. Haasteena ovat tällä hetkellä sekä TE-toimiston että Karviaisen riittämättömät resurssit. Kunnan ja Karviaisen on laadittava riittävä kotouttamissuunnitelma pakolaisia varten, jotta vältetään palvelujen päällekkäisyys, mutta myös varmistetaan se, että pakolaiset saavat riittävät palvelut kotoutumista varten (tarvitaan oma henkilöstö ja tilat heille sote-palvelua varten) Terveydenhoito ja sosiaalitoimi Peruspalvelut järjestetään samoin kuten kaikille kuntalaisille, mutta jo lähtökohtaisesti tiedetään, että pakolaiset tarvitsevat isomman resurssin/henkilö kuin perusväestö. Arvioiden mukaan tarvitaan yksi määräaikainen terveydenhoitajan työpanos koordinoimaan pakolaisten terveyspalveluja. Kidutettujen erityispalvelut hankitaan Helsingistä, muut traumaattiset kriisihoidot ostopalveluina (vieraskielisyys). Lisäksi maahantulotarkastus tehdään sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan. Sosiaalitoimessa on muun työn ohella maahanmuuttaja-asioihin erikoistunut aikuissosiaalityöntekijä. Maahanmuuttajien kotoutusmissuunnitelmia ja aktivointia on tehty pienimuotoisesti Asunnot Kunta-asunnot Oy:ltä (KAS) saadun selvityksen mukaan KAS voi Vihdin kunnassa tarjota noin 20 asuntoa samoin ehdoin kuin muillekin hakijoille. Kustannuksiltaan 2-3 h+k+s asuntojen vuokrataso noin e/kk. Pakolainen saa asumistukea % riippuen asunnosta, tuloista, perheen koosta. Asunnot vuokrataan kunnalle ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) ohjeiden mukaan 6-24 kk määräaikaisilla sopimuksilla, jonka jälkeen KAS voi harkita sopimuksen jatkamista vuokralaisen tai kunnan kanssa. Jos sopimus ei jatku on kunnalla oltava asunto tilalle (voi olla haaste löytää). Vuokrattaessa asuntoja yllä mainitulla tavalla voi määräaikaisen sopimuksen päätyttyä sosiaalitoimiston järjestämisvastuulla olla useiden pakolaisten asumisen järjestäminen (aikaisempien kokemusten perusteella perusväestönkin osalta), joten heti alkuvaiheessa on varmistettava pysyvä asuminen. Myös muiden vuokranantajien mahdollisuus tarjota asuntoja kunnassa selvitetään. 4

5 Kunta tai järjestö voi hakea ARA:n avustusta asumisneuvontatoimintaan. Avustusta myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi. Asumisneuvontatoiminta tulisi järjestää ennalta ehkäisevästi. Asuntojen varustelu on muissa pakolaisia vastaanottaneissa kunnissa tapahtunut joko lahjoitusten kautta taikka kunta on tehnyt ensivaiheen perushankinnat. Ensivaiheen varusteluun ovat sisältyneet mm. vuoteet, vuodevaatteet ja keittiötarvikkeet. Tämän jälkeen asuntoon muuttaneet ovat itse hoitaneet lisätarvikkeiden hankinnan Tulkkipalvelut Tulkkipalvelut ostetaan nykyisin tulkkipalveluja järjestäviltä yrityksiltä (arvio euroa/kerta). Pakolainen tarvitsee tulkkipalvelun jokaiseen asiointiin (asuntotoimi, aikuissosiaalityö, terveystoimi, lastensuojelu ym.), kunnes hänellä on riittävä kielitaito. Kokemusten perusteella on panostettava myös kotona olevien naisten/äitien kielen opetukseen. 3.7 Henkilöstön koulutus Päivähoidossa ja koulussa on jo nyt maahanmuuttajia, joten henkilöstölle on järjestetty tarvittavaa koulutusta maahanmuuttajien kohtaamisesta. Lisäksi rekrytoinnilla on mahdollista vaikuttaa, koska jo nyt henkilöstössä on maahanmuuttajataustaisia, joilla on eri kulttuurien tuntemusta ja mahdollisesti myös pakolaisalueen kielen osaamista. Vuonna 2015 Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan mm. syyrialaisia, afganistanilaisia ja kongolaisia, joten tulkkien löytäminen saattaa ajoittain olla haasteellista ja henkilöstön kielikoulutukseen voi olla vaikea panostaa. Panostusta tarvitaan maahanmuuttaja- ja kotouttamiskysymyksiin kaikelle kunnan ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilöstölle sekä maahanmuuttajaverkostossa olevien muiden tahojen edustajille Kunnan liikuntapalvelut Kunnan liikuntapalvelut järjestävät maahanmuuttajille suunnattuja liikuntaryhmiä, joihin on mahdollista osallistua niin maahanmuuttajat kuin maassa asuvat. 3.9 Muiden tahojen palveluita kotoutumisen tukena Vihdin seurakunta Vihdin seurakunta on koostanut vuonna 2014 oppaan Welcome tuo Vihti. Siinä esitellään englannin kielellä Vihdissä olevia julkisia ja yksityisiä palveluja. Seurakunnan edustaja on myös mukana pakolaisten vastaanottoselvityksen laatimisessa. Vuonna 2015 Vihdin seurakunta on vastannut tilapäisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen toiminnasta. Tästä on kertynyt runsaasti kokemuksia kotouttamiseen liittyen. 5

6 Hiidenopisto Hiidenopisto järjestää maahanmuuttajille kursseja, jotka liittyvät niin kielen oppimiseen kuin muuhun kotoutumiseen. Tämä koulutustarjonta löytyy internetistä osoitteesta Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto järjestää koulutusta aikuisille maahanmuuttajille. Kohteena ovat oppivelvollisuusiän ylittäneet asiakkaat, jotka eivät ole perusopetuksen piirissä. Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaille suoritetaan lähtötasotestaus. Tämän jälkeen asiakkaat saavat polkusuosituksen alla mainitulla tavalla: Luku- ja kirjoitustaidon koulutus (lähiopetusta jonka pituus riippuu koulutuksen järjestäjän opstusuunnitelmasta, mutta usein 200 päivää). Tästä koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen ELY-keskukselta. Kotoutumiskoulutus moduulit 1-4, jossa 3 eri putkea, joko hidas (kesto 270 lähipäivää), perus (kesto 240 lähipäivää) tai nopea. Tästä koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen ELY-keskukselta. Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan toimijaksi on valittu Luksia 6/2015 saakka. Näiden vaiheiden jälkeen asiakas yleensä siirtyy maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen tai suoraan ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Kolmas sektori ja vapaaehtoiset Merkittäviä toimijoita pakolaisten kotouttamisessa ovat myös yhdistykset ja vapaaehtoiset. Esimerkiksi SPR (Suomen Punainen Risti) vastaanottaa Suomeen tulevat pakolaiset ja ohjaa heidät vastaanottaviin kuntiin. Myös SPR:n Vihdin osasto on merkittävä toimija kotouttamisessa. Usein pakolaisten asuntojen varustelua ja heille ystäväperheitä on järjestelty vapaaehtoisvoimin. Loppuvuodesta 2015 aloittavaa Vihdin kierrätyskeskusta (työnimeltään ViKi) voidaan hyödyntää mm. asuntojen varustelussa ja muiden välttämättömyystarvikkeiden hankinnassa. 4. Pakolaisten vastaanoton kustannukset Pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ei voida täysin kattavasti ennustaa, koska pakolaisten elämäntilanteet ja palvelutarpeet ovat yksilöllisiä. Kunnilla on myös erilaiset palveluvalmiudet pakolaisten vastaanottoon. Oletettavaa on, että pakolaistaustainen väestö käyttää joitakin palveluita etenkin kotoutumisen alkuvaiheessa kantaväestöä enemmän. Näitä palveluita ovat esimerkiksi alkuvaiheeseen kuuluvat lakisääteiset lääkärikäynnit ja ohjaustyö. Liitteessä 1 on esitetty arvioita pakolaisten vastaanoton mahdollisista erityiskorvauksista. Muista Vihdin kokoluokan kunnista saatujen kokemusten perusteella pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset ja valtion maksamat korvaukset ovat olleet lähellä toisiaan. 6

7 5. Valtion maksamat korvaukset kunnalle Kunta saa vastaanottamistaan pakolaisista normaalin valtionosuuden, jossa on korotuksia vieraskielisistä/pakolaisista. Lisäksi opetushallitukselta on haettavissa erillisiä valtionavustuksia. ELY-keskus maksaa kunnalle valtion varoista pakolaiskiintiön kautta tulleista henkilöistä aiheutuneita korvauksia osittain laskennallisesti ja osittain täysimääräisesti kustannusperusteella. Laskennallinen korvaus maksetaan kiintiöpakolaisista 4 vuotta, muista 3 vuotta: alle 7 v euroa/henkilö/vuosi yli 7 v euroa/henkilö/vuosi Korvaus todellisista kustannuksista kotoutumis- ja toimeentulotuki (3 vuoden ajalta) tulkitseminen (ei määräaikaa, ei Suomen kansalaisista) paluumuuttoavustukset vamman/sairauden pitkäaik. hoito kun todettu Suomeen tullessa (korvausaika 10 v) muut erityisestä syistä kuten erityispäivähoito, lyhyt mutta kallis sairaanhoito, sijaishuolto tai lastensuojelun avohuolto (korvausaika 10 v) lastensuojelu kun ei huoltajaa (korvataan kunnes 18 v, jälkihuolto v) Kunnan järjestämästä alkukartoituksesta korvataan 700 euroa/henkilö. Työttömän henkilön alkukartoituksesta ja kustannuksista vastaa ELY-keskus. Lisäkorvaus 2014 (ei päätöksiä vuodelle 2015) jos kunta vastaanottaa vähintään 20 henkilöä tai lisäys on vähintään 20 henkilöä (korvaus euroa). Lisäksi laskennalliset korvaukset maksetaan korotettuina: alle 7-vuotiaat euroa/henkilö yli 7-vuotiaat euroa/henkilö Kannustinraha kunnille, jotka ottavat hätätapauksia (1,5 x laskennallinen korvaus). Liitteessä 2 on laskelma laskennallisista korvauksista tilanteessa, jossa vastaanotettavassa ryhmässä on 20 pakolaista, joista puolet on alle 7-vuotiaita. Laskelma ei sisällä korvauksia todellisista kustannuksista, jotka korvataan täysimääräisesti. 7

8 6. Päätöksestä toteutukseen Yleisesti ottaen on menettely pakolaisten vastaanottamisessa Suomeen seuraava: Migri (maahanmuuttovirasto), SUPO ja ELY-keskus valitsevat hakijat Migri tekee ELY:n kautta kunnalle esityksen vastaanotettavista pakolaisista kunta päättää itsenäisesti vastaanottamisesta ja ajankohdasta SPR vastaanottaa maahan tulevat pakolaiset ja ohjaa heidät vastaanottaviin kuntiin. Jos Vihdin kunnanvaltuusto päättää ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, voisi jatkovalmistelu edetä esimerkiksi alla mainitulla tavalla: kunnanhallitus hyväksyy kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen sopimuksen pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kunnan itse palkkaama tai ostopalveluna toiselta kunnalta hankkima maahanmuuttokoordinaattori o laatii yksityiskohtaisen selvityksen vastaanotosta o vastaa kunnan kotouttamisohjelman päivityksestä (luonnos laadittu) o koordinoi tarvittavien määrärahaesitysten valmistelua kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi sekä o valmistelee vastaanottamisen edellyttämiä käytännön toimenpiteitä Uudenmaan ELY-keskus ja kunnan viranhaltijat päättävät vastaanotettavasta pakolaisryhmästä 8

9 Liite 1: Arvioita pakolaisten vastaanoton erityiskustannuksista (ei sisällä peruspalvelujen normaalikustannuksia, lähteenä eri kuntien selvitykset) KUSTANNUS 1. VARMAT VUOTUISET KUSTANNUKSET Maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamistyön koordinointi ja alkuvaiheen ohjaus arvio menot e/vuosi korvaako valtio kustannusperusteisesti ei lisäselvitys Sisältää maahanmuutto-koordinaattorin palkan ( euroa/vuosi ml. sivukulut 30 %) sekä 50 % työajalla työskentelevän asumisohjaajan palkan ( euroa/vuosi ml. sivukulut 30 %) Terveydenhoitaja 100 % ei Vuotuiset palkkakust. ja sivukulut 30 % (terveydenhoitaja euroa 2. VARMAT KERTALUONTEISET KUSTANNUKSET Täydennetty toimeentulotuki (muuttoavustuksena) Maahantulon terveystarkastus kyllä ei Muuttoavustus yksin muuttavalle 2 x toimentulotuki, korotus esim. 200 euroa/perheenjäsen, voidaan antaa rahana tai tavarana. Hintaan sisältyy maahantulon laaja terveydenhoitajan tarkastus, laboratorioja röntgenkokeet, lääkärintarkastus ja hammastarkastus 3. EPÄVARMAT VUOTUISET KUSTANNUKSET Henkilöstön koulutuskulut ei Arvioitu, että tarvitaan laaja kaksiosainen seminaari ja toimialakohtaisia koulutuksia Toimeentulotuet / kotoutumistuet alussa n , jatkossa ehkä Erityissosiaali- ja terveydenhuolto kyllä Toimeentulotuki arviolta e/kk/5 hengen perhe jossa 2 aik. ja 3 alaikäistä (ennen kuin etuisuudet alkavat rullata, perustoimeentulotuen määrä ilman mitään tuloja ehkä n e/kk, jossa vuokra 1050, vesi 100, taloussähkö 50, terv.huolto 50 ja täydentävä tuki esim. 50 e/kk (kodin hankinnat, lasten tarpeet ym.); kun asumistuki, lapsilisät ja esim. kotoutumistuki molemmilla vanhemmilla, tt-tuen osuus n. 250/kk) Perustuu arvioon, että 20 pakolaisesta 7 tarvitsee erityispalveluja (yli e ainakin 1. vuotena, arvio e/hlö) kyllä Tulkkipalvelut kyllä Arvio 6 krt/hlö/v, 300 e/kerta. 4. EPÄVARMAT KERTALUONTEISET KUSTANNUKSET Asuntojen vuokrat odotusajalta kyllä Päivähoidon erityiskustannukset ei Arvio, että 5 perheasuntoa varataan 2 kk ennen pakolaisperheen saapumista, pakolaisten saapuminen viivästyy kunnasta riippumattomasta syystä ja asunnon vuokra e/kk Esim. kielitaidoton maahanmuuttajalapsi voidaan ottaa 1. vuodeksi 2 lapsen paikalle, jos erityistuen tarvetta niin kustannus jopa kaksinkertainen (oletus että normaali kustannus e/lapsi/vuosi, arvio 2 erityistuen tarvitsijaa) 9

10 Liite 2: Pakolaisten vastaanoton laskennalliset korvaukset e/v (perustana tilanne, jossa vastaanotetaan 20 pakolaista joista puolet alle 7 v, lähteenä ELY-keskuksen materiaali) LASKENNALLISET KORVAUKSET euroa/henkilö euroa/vuosi Kiinteät vuotuiset 10 x alle 7-vuotiasta lasta (korotettu korvaus 2014) (8.120) (81.000) 10 x yli 7-vuotiasta (korotettu korvaus 2014) (3.000) (30.000) Kiinteät kerran maksettavat alkukartoituskorvaukset (10 henkilöä) lisäkorvaus 2014 (20.000) LASKENNALLISET KORVAUKSET YHTEENSÄ