Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 PERUST 47 Pohjois-Pohjanmaalla on pulaa pakolaisten kuntapaikoista. Vastaanottavia kuntia ovat tällä hetkellä vain Oulu ja Pudasjärvi. Ruukin vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistyttyä uudestaan v kuntapaikka-asian käsittelemin on tullut ajankohtaiseksi. Asian ratkaisemiseen vaikuttavat monet seikat; lainsäädäntö, maahanmuuttajapolitiikka ja vastaanottokeskusten nykyiset kuntiin ohjauskäytännöt, sosiaali- ja terveydenhuollon meneillään oleva organisaatiouudistus, kotouttamistyön resurssitarve sekä Siikajoen nykytilanne maahanmuuttajaväestön suhteen. 1. Lainsäädäntöä Ulkomaalaislaki ja Suomen solmimat kansainväliset sopimukset säätelevät ulkomaalaisten maahantuloa, oleskelu- ja työluvan myöntämistä sekä maasta lähtöä. Tärkeimmät Suomea sitovat sopimukset ovat ihmisoikeuksien julistus, YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus ja sen lisäpöytäkirja vuodelta Maahanmuuttajalta edellytetään oleskelulupa ja turvapaikanhakijalta rekisteröitymistä turvapaikanhakuprosessiin, jonka hallinnointi kuuluu sisäasiainministeriölle. Maahanmuuttajien oikeudet suomalaisen yhteiskunnan palveluihin ja etuuksiin määräytyvät myönnetyn oleskeluluvan perusteella. Keskeisiä lakeja oikeuksien kannalta ovat laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, kotikuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö, erityisesti sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki. Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädetään kotouttamislaissa ja ulkomaalaislaissa. Kotouttamislain yleisenä tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta. Tavoitteena on lisäksi auttaa ihmiskaupan uhreja. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja, joilla kotoutumista edistetään. Kotouttamista tukevien ja edistävien toimenpiteiden ja palvelujen piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Kotouttamislain mukaan maahanmuuttajalle on tehtävä henkilökohtainen kotouttamissuunnitelma. Kotouttamislakia ollaan uudistamassa ja hallituksen esityksen mukaan lakia sovellettaisiin kaikkiin maahanmuuttajiin, jotka oleske-

2 levat maassa yli vuoden ajan. Valtion korvauksiin ei ole tulossa korotuksia, mutta korvausten maksamista tullaan todennäköisesti porrastamaan niin, että haavoittuvassa asemassa olevista kiintiöpakolaisista korvaus olisi korkein ja vastaanottokeskuksen kautta myönteisen oleskeluluvan saaneet kuuluisivat pienimmän korvauksen piiriin. Edellytyksenä korvauksille tulee edelleen olemaan kunnalliset tai seutukunnalliset kotouttamisohjelmat, joihin kuuluu suunnitelmat kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamiseksi. Ulkomaalaislaissa säädetään mm. oleskelu- ja työluvista sekä perheiden yhdistämisestä. Henkilöllä, jolla on oleskeluoikeus Suomessa, on oikeus myös perheenyhdistämiseen, eli saada ne perheenjäsenet luokseen Suomeen, joiden kanssa on viettänyt tiivistä perhe-elämää kotimaassaan. Perheenjäsenenä pidetään perheenkokoajan puolisoa ja alaikäistä lasta sekä kasvattilasta, johon perheenkokoajalla on ollut huoltosuhde ennen Suomeen saapumista. 2. Siikajoen kokemukset Siikajoella on kokemusta pakolaisten vastaanottamisesta vuodesta 1995 lähtien. Kunta on vastaanottanut Ruukin vastaanottokeskuksesta myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita niin, että enimmillään kotouttamisen piirissä oli yhteensä 30 henkilöä ( valtuuston päätös). Turvapaikanhakijoina tulleet maahanmuuttajat eivät yleensä ole jääneet kuntaan asumaan. Vain yksi perhe on jäänyt vakituisesti asumaan Siikajoen kuntaan. Valtuuston erillisellä päätöksellä kunta vastaanotti v kiintiöpakolaista. Perheenyhdistämisien kautta heidän määränsä on noussut 75 henkilöön; kaksi perheenyhdistämistä on vielä vireillä. Kaikille maahanmuuttajaperheille on löytynyt asunto. Maahanmuuttajien kanssa työskentely on vaatinut resursseja ja asettanut haasteita myös työntekijöiden ammattitaidon kehittämiselle. Siikajoen kunnassa on laadittu kotouttamisohjelma, jota on päivitetty tarvittaessa. Edellinen päivitys on vuodelta Vuoden 2011 alussa tapahtuva koko sosiaalitoimen siirtyminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hoidettavaksi tulee muuttamaan myös maahanmuuttajien kanssa tehtävän työn seutukunnalliseksi. Seutukunnallista kotouttamisohjelmaa ollaan parhaillaan laatimassa. Siikajoen kunnalla on sopimus Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen (ent. TE-keskus) kanssa turvapaikanhakijoiden tai kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. ELY-keskus on pyytänyt kuntaa harkitsemaan uusien pakolaisten vastaanottamista. Kunnassa asuu kuntapaikkaprosessin kautta tulleita henkilöitä tällä hetkellä 83.

3 Kotouttamisen piirissä (3 vuoden kotouttamisaika) pakolaisia on vuoden 2010 alussa 56. Kunnan asukasluvusta muita kuin suomen ja ruotsin kielisiä on tilanteen mukaan 2,9 % kun vastaava määrä on Oulussa 2,8 %, Raahessa 1,4 %, Vihannissa 0,5 %, Pyhäjoella 0,9 % ja koko maassa 3,9 %. 3. Tulevaisuuden näkymiä Valtakunnallinen tavoite vuodelle 2010 on 2200 kuntapaikkaa. Vuodelle 2009 asetettu tavoite ei täyttynyt, ja nytkin tilanne kuntapaikkojen suhteen näyttää huonolta; kunnat eivät ole valmiita/halukkaita vastaanottamaan pakolaisia. Ensisijaisia kuntapaikkojen tarvitsijoita ovat haavoittuvassa asemassa olevat kiintiöpakolaiset, hätätapaukset ja myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat. Vastaanottokeskuksissa luvan saaneiden omaehtoista muuttoa tuetaan ja siihen aktivoidaan. Uusi kotouttamislaki tuo kaikki Suomessa yli vuoden asuvat maahanmuuttajat lain piiriin, mikä lisää merkittävästi kuntien velvollisuutta ohjaukseen, neuvontaan, erilaisten henkilökohtaisten kotouttamista edistävien suunnitelmien tekemiseen sekä kotouttamistyön kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja ohjaukseen. Laki tullenee voimaan viimeistään vuonna 2012, ja tulee siis sitomaan resursseja kotouttamistyöhön jo sellaisenaan. Kunnilla ei ole velvollisuutta pakolaisten vastaanottamiseen, ja vapaaehtoisuus vastaanottoon pyritään mm. Kuntaliiton voimakkaiden kannanottojen johdosta säilyttämään. Toisaalta kotouttamislain uudistuksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kuuluu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden rohkaiseminen oma-aloitteiseen muuttoon, jolloin kunta ei voi siis itse vaikuttaa siihen, onko kunnassa kotouttamislain piiriin kuuluvia henkilöitä vai ei. 4. Mitä kotopaikalle ottaminen edellyttää Maahanmuuttajien kanssa työskentelystä on Siikajoen kunnassa kertynyt kokemusta jo useiden vuosien ajalta. Kokemuksen ja hankittujen koulutuksien kautta henkilöstölle on kertynyt asiantuntemusta ja osaamista. Haasteena onkin resurssien riittävyys. Kokemus on osoittanut, että resurssitarve maahanmuuttajien kanssa on noin puolitoistakertainen verrattuna valtaväestön kanssa tehtävään työhön. Kotouttamistyössä mukana olevat työntekijät ovat arvioineet, että nykyisellä resurssilla kyetään hoitamaan nyt kunnassa asuvien palvelut. Uusien pakolaisten vastaanottaminen edellyttää lisäresurssia niin kouluun kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoonkin. Kotouttaminen käytännössä edellyttää etenkin maahantulon alkuvaiheessa tiivistä ohjausta ja neuvontaa, asioiden koordinointia sekä yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Kotouttamistyö on kunnan normaalipalveluihin ohjaamista ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämistä. Perheet tarvitsevat suomalaisten tavoin sosiaali- ja terveystoimen, koulun ja päivähoidon palveluja. Aikaa vieväksi ja työläämmäksi sen tekee toisaalta kielelliset ja kulttuuriset haasteet ja

4 toisaalta se, että suomalaiset käytännöt ovat tuntemattomia. Terveydenhuollon ja sosiaalityön osuus korostuvat varsinkin kotouttamistyön alkuvaiheessa. Maahanmuuttajien alkuhaastattelut ja terveystarkastukset tulovaiheessa työllistävät, ja jatkossakin tavanomaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttö tulkkauksen avulla vie enemmän aikaa. Lisäksi sosiaalityössä koordinoidaan ja ohjataan muihin palveluihin. Maahanmuuttajalasten koulutus vaatii erityisiä järjestelyjä. Kun lapsen suomen kielen taito on puutteellista, integroiminen suomenkieliseen yleisopetuksen luokkaan ei ole mahdollista, vaan on järjestettävä valmistavaa opetusta. Siikajoella valmistavan opetuksen ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestäminen on onnistunut hyvin. Paikkakunnalla sijaitseva vastaanottokeskus kasvattaa lasten määrää niin että ryhmien kokoaminen niin opetuksellisesti kuin taloudellisestikin järkeviksi onnistuu. Työvoimahallinto järjestää kotoutuville aikuisille koulutusta. Useimmille kotoutujille alkuvaiheessa tarvitaan suomen kielen opetusta. Työvoimahallinto järjestää suomen kielen opetusta ja muuta kotoutumiskoulutusta paikallisesti Siikajoella, mikäli kotoutujia on riittävä määrä. Tällä hetkellä kaikki tarvittavat koulutukset on pystytty järjestämään paikallisesti. Kotoutettavien koulutustausta vaihtelee, osalla saattaa olla takanaan pitkä koulutus, osa on luku- ja kirjoittamistaidottomia, joilla ei ole ollut lähtömaassaan lainkaan mahdollisuutta koulunkäyntiin. Kotouttamislain mukaan oikeus kotouttamissuunnitelmaan on kolme vuotta kunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Aikaa voidaan jatkaa perustellusta syystä jatkaa kahdella vuodella, esimerkiksi lukutaidottomuuden, sairauden tai äitiysloman vuoksi. Käytännössä kotoutuminen kestää pitempään. Maahanmuuttajilla, joilla lukutaito on puutteellinen ja ammatillinen osaaminen hyvin rajallista, jo suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen ja suomalaisen työelämän vaatimien valmiuksien hankkiminen vie aikaa. Kokemuksen mukaan heikoimmassa asemassa olevat, heikoimman koulutustaustan omaavat sekä suuret lapsiperheet jäävät todennäköisimmin kuntaan, ja arvostavat rauhallista ja maaseutumaista elinympäristöä. Paremmin koulutetut ja kielitaitoisemmat taas hakeutuvat useimmiten isompiin keskuksiin. Vuoden 2011 alussa tapahtuva koko sosiaalitoimen siirtyminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hoidettavaksi tulee vaikuttamaan myös maahanmuuttajille annettavien palveluiden järjestämiseen. Vuoden vaihteessa tapahtuvaa siirtoa helpottaa, jos seutukunnan kunnilla on jo tämän vuoden puolella samanlaiset linjaukset maahanmuuttajien kanssa tehtävään työhön. 5. Valtion korvaus kotouttamistyöstä Valtio korvaa kunnille kotouttamistyöstä vuoden 2010 alusta seuraavat erät:

5 * laskennallinen korvaus, jolla katetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kotouttamista tukevia palveluja sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Korvausaika 3 vuotta henkilön ensimmäisen kotikunnan väestörekisteriin merkitsemisestä ja korvauksen suuruus alle 7-vuotiaille 570,42 /kk ja /vuosi ja yli 7-vuotiailla 174,25 /kk ja 2091 /vuosi. Korvaus on siis riippumaton todellisista kustannuksista * toimeentulotuen kustannukset todellisen mukaisena, korvausaika 3 vuotta * tulkkikustannukset, jotka liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, pakolaisen kotouttamissuunnitelman tekemiseen, maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palveluiden käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön.kustannukset todellisen mukaisina, ei määräaikaa * vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, erillinen sopimus, korvausaika 10 vuotta. Kustannukset korvataan todellisen suuruisina. Käsitteitä: Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä Ulkomaalainen on Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää oleskeluoikeutta ja suojaa vieraasta maasta. Turvapaikanhakijat asuvat turvapaikkaprosessin ajan yleensä vastaanottokeskuksissa. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Esitys (perusturvaj.) Siikajoen kunta ei tee sopimusta ELY-keskuksen kanssa uusien pakolaisten vastaanottamiseksi kuntaan. Kotouttamislain uudistus tuo jo sellaisenaan lisävelvoitteita kunnille, kun lain piiriin tulevat kaikki yli vuoden maassa asuvat maahanmuuttajat. Siikajoella maahanmuuttajien osuus väestöstä on jo nyt suhteellisesti suurempi kuin esimerkiksi Oulussa. Perheenyhdistämisiä on edelleen kesken. Vastaanottokeskusten pakolaisten kuntiin ohjaus ja aktivointi aiheuttavat sen, että kuntaan voi muuttaa pakolaisia ilman olemassa olevaa sopimusta vastaanotosta. Kunta on velvollinen järjestämään palvelut kotouttamislain mukaisesti myös näille henkilöille. Kunnan sopimukset pakolaisten vastaanotosta koskevat olennaisesti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymää, jossa sosiaali- ja ter-

6 veyspalvelut vuoden 2011 alusta alkaen tuotetaan. Hyvinvointikuntayhtymässä sosiaali- ja terveydenhoitotyön resurssit ovat rajalliset, eikä niitä voida tässä organisaation uudistusvaiheessa sitoa kotouttamistyöhön enempää kuin mitä tällä hetkellä kunnissa asuvien maahanmuuttajien kotouttaminen vaatii. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. KHALL 206 Kj:n esitys: Kh:n päätös: Kunnanhallitus päättää hyväksyä perusturvalautakunnan valmistelun ja päätöksen pakolaisten vastaanottamisesta kuntapaikoille. Kunnanhallitus päättää esittää asian edel leen valtuuston hyväksyttäväksi perusturvalautakunnan esi tyksen mukaisesti. Hyväksyttiin.