Kuluttajakäytössä olevien teollisuusakkujen keräyspilotti YHTEENVETO TRAFI SEMINAARI PILOTIN OHJAUSRYHMÄ, OLLI ALANEN, ERP FINLAND

Transkriptio

1 Kuluttajakäytössä olevien teollisuusakkujen keräyspilotti YHTEENVETO TRAFI SEMINAARI PILOTIN OHJAUSRYHMÄ, OLLI ALANEN, ERP FINLAND

2 Lähtökohta akkujen keräyspilotille 2017 Teollisuusakuiksi luokitellut litiumakut yleistyvät jatkuvasti kuluttajien käytössä, etenkin kevyissä sähköisissä liikkumisvälineissä kuten sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa. Teollisuusakkujen palautusmääristä ei ollut mitään käytännön tietoa. Palautuvien akkujen käsittelylle tai kuljettamiselle ei ollut ohjeistusta. Muille kuin lyijypitoisille teollisuusakuille ei ole keräys ja kierrätysjärjestelmää Suomessa. Muille kierrätettäville jakeille tarkoitettuja keräysjärjestelmiä ei ole suunniteltu teollisuusakuiksi luokiteltujen litiumakkujen vastaanottamiseen, kuljettamiseen ja kierrättämiseen, eivätkä ne täytä akkujen kuljetusmääräyksiä.

3 Kokemuksia turvallisesta ja asianmukaisesta keräämisestä tarvitaan: Nykyisissä tuottajayhteisöjen vastaanottopisteissä (jätelaitokset, kauppakeräys) ei kokemuksien mukaan ole riittävää ammattitaitoa erilaisten akkujen tunnistamiseen ja vastaanottamiseen. Mikäli akkujen laskemista markkinoille vauhditetaan valtion tuella, myös niiden keräys on oltava asianmukaisesti järjestetty. Akkujen keräysverkostoon liittyvistä riskeistä ja keräysverkoston vaatimuksista ei ole ollut riittävästi tietoa. On esitetty epäilyjä, että teollisuusakuiksi luokiteltuja akkuja sisältävien laitteiden laatupoikkeamat olisivat aiheuttaneet muutamia vaaratilanteita kotitalouksissa akkujen lataamisen yhteydessä. Tiedossa ei ole pilottiin osallistuneiden toimijoiden tiloissa yhtään aiheutunutta vaaratilannetta näiden akkujen käytöstä poistamisen jälkeen, mikäli niiden kuljetus ja käsittely on ollut asianmukaista.

4 Pilottiprojektin organisaatio Pilottiprojektin käynnistivät kuusi tuottajayhteisöä, joiden keräysjärjestelmiin teollisuusakkuja on saattanut palautua Sähkö ja elektroniikkaromu SER: ERP Finland, SELT, SERTY Kannettavat akut ja paristot: Recser Ajoneuvojen lyijyakut: Akkukierrätys Pb Autot: Suomen Autokierrätys Nämä tuottajayhteisöt edustavat yhteensä noin kahta tuhatta sähkölaitteiden, kannettavien akkujen ja paristojen, lyijyakkujen sekä autojen tuottajaa. Projektipäällikkönä toimi Tuomas Räsänen / Elker Oy Projekti toteutettiin yhteistyössä STEK:n kanssa

5 Pilottiprojektin sisältö Pilottialueet Pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaan seutu Viestintäsuunnitelma ja sen mukaiset viestintätoimenpiteet pilotin käynnistyessä ja sen aikana Alustava turvallisuus ja toimintaohje pilottipisteille, ohjetta päivitettiin pilotin aikana Akkutieto.fi sivuston perustaminen pilottiprojektista viestimiseen Vastaanottopisteiden kalustaminen keräys ja kuljetusastioilla Akkujen kerääminen 6 kuukauden ajan Keräyspilotin jälkeen toteutetut lisäselvitykset: Käytännön kokeet: Pilotin akkujen palotilanteet ja sammuttaminen Käytäntöjen kartoitus Eurooppaan lähetetyn kyselyn avulla

6 Akkukeräyspilotin käytännön toteutus Vastaanottopisteiksi valittiin pilottialueilta toimipaikkoja, joihin akkuja ennakoitiin palautuvan. Vastaanottopisteinä oli sekä kierrätysasemia että jakelijan toimipisteitä: Pääkaupunkiseutu HSY Vaarallisen jätteen varasto, Kivikko, Helsinki Motonet Espoo Tramel Virkatie, Vantaa BAIKS Tammisto, Vantaa Pirkanmaan seutu Akkumestari AkroPower, Ylöjärvi Tramel Nokia BAIKS Tampere Pisteet kalustettiin keräystynnyreillä, joita säilytettiin lukituissa metallikaapeissa.

7 Pilotin kuluttajaviestintä

8 Pilotin kuluttajaviestintä Toukokuun lopussa julkaistu mediatiedote läpäisi hyvin uutiskynnyksen sekä paikallisessa että valtakunnallisessa mediassa. Keräyspilotin aikana suoritettu aktivointi jäi huomioltaan selvästi vähäisemmäksi, mutta näkyi mm. yhteistyökumppanien some kanavissa. Akkujen palauttamisesta kiinnostuneita ohjattiin Akkutieto.fi sivustolle, joka on edelleen käytössä jatkoviestinnän tueksi.

9 Toiminta vastaanottopisteissä Vastaanottopisteille laadittiin toimintaohjeet ja pidettiin koulutus ennen pilotin käynnistymistä Suurin osa akkujen palauttajista haastateltiin, jotta saatiin tietoa akkujen alkuperästä Jokaiselle kerätylle akulle suoritettiin kuntotarkastus Jokaisen kerätyn akun osalta kirjattiin seurantaan seuraavat tiedot Paino Kunto Tyyppi (akkukemia) Käyttötarkoitus (jos tiedossa) Valmistaja (jos tiedossa) Sarjanumero (jos tiedossa)

10 Kerätyt kokemukset Akkuja palautui pilottipisteille yhteensä 53 kpl (106 kg) Akkujen painot vaihtelivat 0,5 kg 5 kg välillä 57 %:ssa akuista oli valmistajan tai maahantuojan tieto näkyvissä ja 30 %:ssa sarjanumero Kaikki pilottiin palautuneet akut luokiteltiin ehjiksi eikä yhtään vaaratilannetta aiheutunut Ilmasinkkiakku 2 % PALAUTUNEET AKKUTYYPIT Tunnistamaton akku 17 % Tunnistamaton käyttökohde 46 % AKKUJEN KÄYTTÖKOHTEET Sähköiset liikkumisvälinee t 32 % NiMh akut 13 % Litiumakut 68 % Muu tunnistettu käyttökohde 11 % Aurinkosähköjä rjestelmät 11 %

11 Jatkotutkimukset keräysvaiheen jälkeen Koska pilotissa kerättyjen akkujen määrä jäi hyvin pieneksi, niiden kierrättämisen kehittäminen jäi jatkotutkimuskohteeksi. Pilotin ohjausryhmä päätti testata pilotissa kerättyjen akkujen käyttäytymistä palotilanteessa sekä pilotissa käytettyjen keräysvälineiden toimimista palotilanteessa. Lisäksi pilotin ohjausryhmä toteutti kyselyn kuluttajakäytössä olevien teollisuusakkujen keräysjärjestelyistä muissa Euroopan maissa. Kysely lähetettiin kahdeksaan maahan, ja viidestä saatiin vastaukset.

12 Akkujen palotapahtumien simulointi Palotapahtumia simuloitiin kahdessa erillisessä testissä Meriturva / Upinniemi Nokian Palolaitos / Nokia Palotesteissä todetut asiat Akun varaustason olevan merkittävä tekijä akun oikosulun ja siitä aiheutuvan palon aikaansaamisessa. Päällisin puolin ehjien akkujen sytyttäminen ulkoisen palotekijän avulla osoittautui haasteelliseksi ja palot hallittaviksi. Pilotissa käytetyt keräysvälineet (tynnyrit ja metallikaapit) rajoittivat paloja merkittävästi ja olisivat estäneet niiden leviämisen tehokkaasti. Johtuen akkujen alhaisista varaustasoista palot pysyivät hallittuina ja niiden sammutus onnistui kokeilluilla sammuttimilla

13 Pilotin aikana kertynyttä tietoa Yksittäisten teollisuusakkutuottajien rekisteröitymispäätökset odottavat selkeitä jätehuollon järjestämisen ratkaisuja. Uutta sähköpyörää ja akkua hankittaessa kuluttaja ei välttämättä halua luopua vanhasta akusta vaan säilyttää se esim. vara akkuna. Akkujen uudelleenkennotukseen ja kennojen uudelleenkäyttömahdollisuuksiin liittyvä kiinnostus aiheutti yhteydenottoja. Kyselyyn vastanneissa Keski Euroopan maissa teollisuusakkuja koskevaa tuottajavastuuta on lähestytty ns. take back vaatimusten kautta eli mm. sähköpyöräliikkeet vastaanottavat käytettyjä sähköpyöränakkuja ja tuottajien valitsema palveluyhtiö huolehtii jatkokuljetuksesta ja kierrätyksestä.

14 Pilottiprojektin tuotokset Vastaanottopisteiden toimintaohjeet Akkutieto.fi sivusto Käytännössä testattu keräyskalusto Palo ja sammutuskokeiden tulokset Yhteenveto siitä, miten vastaavien akkujen keräys ja kierrätys on ratkaistu muissa Euroopan maissa Pilottiprojektin tuotokset ovat käyttökelpoista materiaalia tulevalle keräysjärjestelmälle, jolloin kynnys järjestelmän perustamiseksi on aiempaa matalampi.

15 Johtopäätöksiä 1) Kuluttajien käytössä olevia teollisuusakuiksi luokiteltuja litiumakkuja palautuu tällä hetkellä hyvin vähän, mutta määrien voidaan ennakoida kasvavan. 2) Palautuvien akkujen tunnistaminen ja luokittelu on haasteellista puutteellisten merkintöjen takia. 3) Akkujen vastaanottajalta vaaditaan ammattitaitoa arvioida akun kuntoa, ominaisuuksia ja alkuperää. 4) Pilotissa kerätyt kokemukset eivät osoita, että näihin akkuihin liittyisi riskejä tai vaaraa käytöstä poistamisen jälkeen keräys ja kuljetusketjussa, mikäli niiden käsittely on asianmukaista.

16 Toimenpidesuositukset pilotin kokemusten ja kerättyjen tietojen perusteella 1) Kuluttajien käytöstä poistamat teollisuusakut tulee keskittää sellaisiin miehitettyihin vastaanottopisteisiin, joiden henkilökunnalla on riittävä tietotaito akkujen tunnistamiseen ja kuntoarvion tekemiseen 2) Kuluttajakäytöstä poistuvat teollisuusakut suositellaan kerättäviksi suoraan VAKlainsäädännön edellyttämiin suljettaviin kuljetusastioihin, jolloin vältetään akkujen ylimääräinen liikuttelu ja mahdollinen vahingoittuminen 3) Akut tulee suojata ulkoisilta oikosuluilta yksittäin eristämällä niiden virtanavat. Keräysastiaan jäävä tyhjätila tulee täyttää soveltuvalla sulloaineella, kuten vermikuliitillä tai kuivalla hiekalla akkujen kuljetuksen aikaisen liikkumisen ehkäisemiseksi. 4) Keski Euroopassa käytössä oleva malli Joint industry take back system olisi yksinkertainen tapa pystyttää keräysjärjestelmä ottaen huomioon palautusvolyymi ja vastaanottopisteiden vaatimukset.

17 Jatkotutkimuksia tarvitaan: 1) Kuluttajien oman tuonnin laajuus tulisi selvittää ja yhteistyössä viranomaisten kanssa tiedottaa kuluttajille näihin akkuihin mahdollisesti liittyvistä riskeistä ja vastuista. Myös näihin akkuihin liittyvä tuottajavastuukysymys tulisi selvittää, miten voitaisiin välttää nykyinen tilanne, jossa muut maahantuojat joutuvat kustantamaan myös kuluttajien oman tuonnin kautta maahantuotujen akkujen kierrätyksen Kilpailun vääristyminen on estettävä. 2) Erilaisten litiumakkujen koostumuksista kierrätysteknologian kehittämiseksi 3) Uudelleenkäyttöä ja jatkettua käyttöä koskeviin tuote ja tuottajavastuukysymyksiin tarvitaan lainsäädäntöä ja virallisia ohjeita 4) Akkujen palosta ja vapautuvien palokaasujen vaarallisuudesta sekä akkujen varaustason merkityksestä akkujen syttymiseen ja palon voimakkuuteen. Pelastustoimi on toivonut lisää tietoa akkujen käyttäytymisestä ja mahdollisiin vaaratilanteisiin puuttumisesta. 5) Tuottajavastuuta koskevalle tiedolle on tarvetta, koska tuottajat ja muut tahot ovat hyvin huonosti tietoisia vastuistaan.

18