KOTIMAISET POLTTOAINEET METSÄHAKETUEN ARVIOINNISSA 2018 JA CHP-TUOTANNON EDISTÄMINEN LOPPURAPORTTI X356458
|
|
- Topi Ahonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOTIMAISET POLTTOAINEET METSÄHAKETUEN ARVIOINNISSA 2018 JA CHP-TUOTANNON EDISTÄMINEN LOPPURAPORTTI X356458
2 SISÄLTÖ Sivu 1 Tausta 3 2 Tukijärjestelmän toteutuksessa huomioitavaa 6 3 Metsähaketuen vaihtoehdot 7 4 Tukivaihtoehtojen tarkastelu eri skenaarioissa 10 5 Tukivaihtoehtojen vertailu 41 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 2
3 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa tuetaan syöttötariffijärjestelmällä, jonka tukiaika on nykyisessä järjestelmässä rajattu 12 vuoteen. Nykyisen tuen päättymisen lähestyessä työ- ja elinkeinoministeriö on aikeissa tarkastella metsähaketuen tarpeellisuutta ja kehittämistä vuoden 2018 aikana. Tuen mahdolliseen uudistamiseen liittyy useita huomioitavia näkökohtia: Nykyinen tuki ei juuri paranna CHP-tuotannon kannattavuutta, eikä varmista investointeja CHP-tuotantoon erillislämmöntuotannon sijaan. CHP-tuotannon tulevaisuuden näkymät on nostettu esiin myös metsähaketukikeskustelun yhteydessä. Metsäteollisuus ja erityisesti sahat ovat esittäneet metsähaketuen poistoa, sillä ne näkevät tuen vääristävän markkinoita ja vaikeuttavan sivutuotteiden käyttöä. Uudistettavien tukien on noudatettava EU:n valtiontuen suuntaviivoja, jotka ovat uudistumassa 2020-luvun alussa. Metsähakkeen tuki ja turpeen verotus ovat nousseet esiin myös osana yritystukikeskustelua. Yritystukien arviointiin ja uudistamiseen on asetettu parlamentaarinen työryhmä, jonka tulisi tehdä esitys tukien uudelleen kohdentamisesta alkuvuonna Bioenergia ry on teettänyt Pöyry Management Consulting Oy:llä tämän selvityksen tavoitteenaan valmistautua tuen uudistamisesta käytäviin keskusteluihin. Tässä raportissa on esitetty Pöyry Management Consulting Oy:n yhdessä Bioenergia ry:n jäsenyritysten kanssa tunnistamia vaihtoehtoja kiinteiden biomassajakeiden käytön sekä CHP-investointien tukemiseksi Suomessa. Eri tukivaihtoehtojen vaikutuksia metsähakkeen, turpeen, sivutuotteiden ja fossiilisten polttoaineiden kulutukseen on arvioitu aikavälillä PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 3
4 NYKYINEN METSÄHAKEVOIMALOIDEN TUKIJÄRJESTELMÄ Metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa tuetaan ns. syöttötariffijärjestelmällä, jossa tukitaso on asetettu siten, että metsähake olisi kilpailukykyinen turpeen kanssa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Tuen tavoitteena on lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa polttoainevaihdoksien kautta, eikä tukea varsinaisesti ole suunnattu uusien investointien tukemiseen. Tukiaika on nykyisessä järjestelmässä rajattu 12 vuoteen. Tuki muuttuu päästöoikeuden hinnan muuttuessa, sekä turpeen veron muuttuessa. Päästöoikeuden hinnan ollessa alle 10 /tco2 tuki ei kuitenkaan muutu päästöoikeuden hinnan muuttuessa. Vuodesta 2019 eteenpäin tukea leikataan 40 % mikäli metsähake on valmistettu teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavista tukeista tai kuitupuusta. Tavoitteena on varmistaa että teollisuuden käyttöön soveltuva puu ohjautuisi ensisijaisesti teollisuuskäyttöön energiantuotannon sijaan eikä energiantuottajien maksukyky puusta ylittäisi teollisuuden maksukykyä. Tuki koskee tällä hetkellä ainoastaan metsähakkeella tuotettua sähköä. Metsähakkeen tukijärjestelmä voi vaikuttaa myös mm. metsäteollisuuden ja biopolttoaineiden valmistuksen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, joten tukijärjestelmää mahdollisesti uudistettaessa on huomioitava vaikutukset muille sektoreille. Puupolttoaineita voidaan myös tuoda Suomeen, jolloin sähköntuotannon tuki ei välttämättä johda automaattisesti kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Tukea ei ole rajattu ainoastaan kotimaiselle metsähakkeelle. Metsähakevoimaloiden tuen lisäksi uudet CHP-voimalat voivat hakeutua uuden kilpailutettavan sähköntuotannon tuen piiriin (HE 175/2017), mikäli tuki hyväksytään valiokuntakäsittelyn jälkeen. Esityksen mukaan CHP-voimalat voisivat osallistua mikäli vähintään 85 % polttoaineesta olisi tukikelpoista. Korkean tukikelpoisen polttoaineosuusehdon täyttäminen on laitosten osalta haastavaa. Tukea on tarkoitus jakaa 2 TWh:n sähköntuotantoa vastaava määrä lähivuosina. Tuen kokonaismäärä on pieni verrattuna potentiaalisiin kilpailutukseen osallistujiin. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 4
5 HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita, jotka liittyvät kotimaisten polttoaineiden käytön edistämiseen: Hallitusohjelmassa on asetettu uusiutuvan energian käyttötavoitteeksi 50 % ja omavaraisuusasteen nostamista yli 55 % vuoteen Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Turpeen verotuksella pyritään varmistamaan, että turve ei ole kilpailukykyisempi kuin metsähake tai metsäteollisuuden sivutuotteet, mutta kuitenkin kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet. Polttoaineiden väliseen kilpailukykyyn vaikuttaa turpeen hinnan ja veron lisäksi keskeisesti päästöoikeuden hinta. Puupolttoaineiden käyttöä ei edistetä tukijärjestelmän avulla, jos polttoaineiden käyttö on kannattavaa myös ilman tukea. Metsähakkeen käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa edellyttää nykytilanteessa tukijärjestelmää. Metsähakesähkön tuotantotukijärjestelmä edistää kustannustehokkaasti metsähakkeen käyttöä sekä vahvistaa metsähakkeen toimitusketjua. Tukijärjestelmä säilytetään nykyisenä komission voimassaolevan valtiontukihyväksynnän mukaisen ajan. Tuontihakkeen käytön määrää ja osuutta seurataan säännöllisesti. Metsähakkeen käytön ja sen tuotantoketjun yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta olennainen päätösvalta, käyttävätkö kotimaista vai tuontihaketta, on voimayhtiöillä. Tuontihakkeella tuotettua energiaa ei lasketa mukaan energian hankinnan omavaraisuuteen. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 5
6 TUKIJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSESSA HUOMIOITAVAA EU:n valtiontukisäännökset asettavat haasteita tuen toteutukselle, mutta säännöksistä on mahdollista poiketa erityisesti bioenergian osalta Jos uusi tukijärjestelmä otetaan käyttöön, on se EU-säännösten mukaista valtiontukea jonka tarve on perusteltava Tällainen tavoite voi olla esimerkiksi 2030 uusiutuvan energian tavoite Nykyiset valtiontuen säännökset tullaan uudistamaan 2020-luvun alussa, jolloin on mahdollista että myös uusiutuvaan energiaan liittyvien tukien linjaukset muuttuvat joiltain osin. Valtiontukisäännösten mukaan tuen on oltava oikeasuhteista, eli tuen määrä on rajattu vähimmäismäärään jolla saavutetaan ympäristönsuojelutavoite Yleisesti energiantuotannossa määritelty että tuki ei saa ylittää kyseisen tuotannon tasoitetun tuotantokustannuksen (LCOE) ja markkinahinnan välistä eroa, ja tukea myönnetään ainoastaan siihen asti, kun laitoksesta on tehty täydet poistot Tästä poiketen, jotta biomassan käyttö jatkettaisiin olemassa olevissa laitoksissa, voidaan niille myöntää toimintatukea vielä senkin jälkeen kun laitoksesta on tehty poistot Valtiontukisäännösten mukaisesti uudet tuet on lähtökohtaisesti jatkossa myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä, jossa osa tarjoajista jää tuen ulkopuolelle. Tästä voidaan poiketa mm. seuraavista syistä: Hyvin rajallinen määrä hankkeita tai tuotantopaikkoja voisi olla tukikelpoinen Esimerkiksi strategisten tarjousten (ja sitä kautta korkeampien tukimäärien) välttämiseksi Tarjouskilpailu voidaan rajoittaa tiettyihin teknologioihin mm. seuraavista syistä: Monipuolistamistarve Tarve välttää sitä, että tuki biomassalle vääristää raaka-ainemarkkinoita PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 6
7 METSÄHAKETUEN VAIHTOEHDOT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 7
8 TUEN PÄÄTAVOITTEET JA NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ Tässä selvityksessä pyritään tuomaan esiin tukivaihtoehtoja, jotka tukisivat toista tai molempia seuraavista tavoitteista: 1. Lisätä metsähakkeen käyttöä ja ylläpitää kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä tuontipolttoaineisiin nähden Nykyisen tukijärjestelmän puitteissa metsähakkeen käyttö ei ole kasvanut viime vuosina. Metsähakkeen käyttö energian tuotannossa vuonna 2013 oli 8,0 milj. m 3 ja vuonna ,4 milj. m 3 Turpeen kulutus on pysynyt tasaisena viime vuodet, mutta laskenut pidemmällä aikavälillä metsähakkeen korvatessa turvetta Päästöoikeuden hinta on pysynyt välillä 4-8 /tco 2 viimeisen viiden vuoden ajan ja siten metsähakkeen syöttötariffi on pysynyt maksimiarvossaan Nykyisen tukijärjestelmän muodostama puustamaksukyky ei ole riittävä kalliimpien jakeiden korjuun tai pidempien kuljetusetäisyyksien mahdollistamiseksi 2. Ylläpitää ja parantaa CHP:n asemaa Nykyinen tukijärjestelmä tukee metsähakkeen käyttöä CHP-tuotannossa vaihtoehtoiseen polttoaineeseen (turve) nähden, mutta ei paranna CHP-investointien kannattavuutta suhteessa erillislämmöntuotantoon Alhainen sähkön markkinahinta on luonut epävarmuutta CHP-investointien kannattavuudelle. Nykyisen tuen piirissä CHP-tuottajan polttoainekustannukset nousevat päästöoikeuden hinnan noustessa. Mikäli sähkön hinta ei nouse päästöoikeuden hinnan suhteessa, voi CHP:n kannattavuus heiketä nykytasosta PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 8
9 SELVITYKSESSÄ TARKASTELTAVAT TUKIVAIHTOEHDOT Tämän selvityksen ohjausryhmän kanssa valittiin 5 tukivaihtoehtoa: Tukityyppi Käyttöpään tuotantotuki Jatkotarkasteluun Puupolttoaineiden tuotannon ja logistiikan tuki Käyttöpään investointituki Tuen kuvaus 1. Nykyisen tuen CO 2 -leikkurin laskeminen Päästöoikeuskomponentin rajan laskeminen ja tariffin nostaminen alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla 2. Metsähakkeen tuotantokustannusperusteinen käyttöpään tuki Pienpuumetsähakkeella tuotetulle sähkölle enemmän tukea suhteessa esim. päätehakkuiden metsähakkeelle 3. Tuen kilpailuttaminen ja laajentaminen kaikille biomassajakeille Tukea maksettaisiin puupolttoainejakeesta riippumatta 4. Verotuksen muuttaminen tai CO2-lattiahinnan asettaminen Biomassajakeiden käytön kannattavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi asettamalla CO2-hinnalle lattiahinta 5. Uusien CHP-investointien kapasiteettituki 6. Puupolttoaineiden kuljetustuki Kuljetustukea voisi maksaa kohdennetusti sivutuotteille tai vaihtoehtoisesti kaikille jakeille 7. Puupohjaisten polttoaineiden tuotannon tuki Tukea maksettaisiin puupolttoainejakeen tyypillisestä korjuukustannuksesta riippuen 8. Sähkön lattiahinta uusille laitoksille Puun ja turpeen järjestyksen pitäminen ennallaan Päästöoikeuden hinnan nousu ei laskisi tukea ennen kuin sähkön hinta on saavuttanut tietyn tason 9. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon investointituki Investointia sähkön tuotantoon voitaisiin tukea esimerkiksi lainoitusratkaisulla, kiinteällä sähkön hinnan päälle maksettavalla preemiolla tai suorana investointitukena Ohjausryhmän kommentit Ei yksinään ratkaise ongelmia, mutta jatkotarkastellaan yhtenä vaihtoehtona Käyttöpään tuki liian monimutkainen. Metsäpään tukena vastaavanlainen toimivampi vaihtoehto (kohta 7) Esitetty kilpailutusmalli ei semmoisenaan toimisi. Kilpailutus voisi olla jollain tapaa jossakin vaihtoehdossa Suomen tasolla toteutettuna ei edistä tavoitteita. Tarkastellaan laadullisesti tilanne, jos Euroopan tasolla asetettaisiin esim. lattia CO2-hinta Tarkastellaan uusien CHP-investointien kapasiteettituen tarvetta Yhdistettynä nykyisen kaltaiseen metsähakkeen tukeen. Voisi auttaa alueellisissa kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilanteissa Nykyisen kemera-tuen kaltainen metsäpään tuki yksi vaihtoehto Uusille investoinneille PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 9
10 TUKIVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU ERI SKENAARIOISSA PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 10
11 TUKIVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSARVIOINTI Vaikutusarviointi keskittyy kotimaisten polttoaineiden käytön ja CHP-investointien kannattavuuden arviointiin, sekä vaihtoehtojen toteutettavuuteen Eri tukivaihtoehtojen vaikutuksia kotimaisten polttoaineiden käyttöön on tässä selvityksessä arvioitu karkealla tasolla eri tukivaihtoehdoissa. Lisäksi on arvioitu CHP-investointien kannattavuutta Arvioinnit on tehty kahdessa eri hintaskenaariossa, jotka on esitetty oikealla Kotimaisten polttoaineiden käytön muutosta on arvioitu erotellen seuraavat käyttökohteet: 1. Käytön muutos nykyisissä laitoksissa 2. Käytön muutos uusien energiantuotanto-investointien johdosta. CHP-laitosten investointien kannattavuus vaikuttaa käyttöön Myös uudet metsäteollisuusinvestoinnit ja niiden myötä lisääntyneet hakkuut lisäävät metsähakkeen tarjontaa ja käyttöä. Näiden vaikutusta ei ole huomioitu vaikutusarvioinnissa Puupolttoaineiden käyttöä nykyisissä laitoksissa eri tukivaihtoehdoissa verrataan nykytilanteeseen CHP-investointien kannattavuutta arvioidaan laskemalla tasoitetut kustannukset (sisältää investoinnin ja kaikki käyttökustannukset) 25 vuoden aikana. Oikealla alhaalla on esitetty tarkasteluissa käytettävät sähkön ja päästöoikeuden hinnat Kannattavuustarkastelun laitosinvestoinnit on oletettu tehtävän vuosina 2018 ja 2019 ja laitosten operointi alkaisi vuonna Sähkön ja päästöoikeuden hinta tarkastelluissa skenaarioissa Sähkön hinta 2025 Matala skenaario 35 Perusskenaario 40 Päästöoikeuden hinta 2025 Matala skenaario 5 Perusskenaario 15 /MWh /tco2 Pitkän aikavälin sähkön ja päästöoikeuden hintakehitys /MWh, /tco2 Sähkön hinta ( /MWh), matala Päästöoikeuden hinta ( /tco2), matala Sähkön hinta ( /MWh), perus Päästöoikeuden hinta ( /tco2), perus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 11
12 PUUSTAMAKSUKYVYN MÄÄRITELMÄ Puustamaksukyvyllä kuvataan energialaitoksen maksukykyä puupolttoaineesta ennen siirtymistä käyttämään vaihtoehtoista polttoainetta Kotimaisten polttoaineiden käytön muutosta arvioidaan tarkastelemalla eri tukivaihtoehtojen vaikutusta laitosten puustamaksukykyyn Yhteistuotantolaitoksessa puustamaksukyvyn määrittelee vaihtoehtoisen polttoaineen hinta, päästöoikeuskustannus, vaihtoehtoisen polttoaineen vero sekä mahdollinen tuki puupolttoaineelle Lämpölaitoksissa maksukyvyn muodostuminen noudattelee samoja periaatteita sillä erolla, että lämpölaitokset eivät saa sähköntuotannon tukea ja polttoaineverotuksella on suurempi vaikutus Merkittävin yksittäinen tekijä puustamaksukyvyn määrittäjänä on vaihtoehtoisen polttoaineen hinta, jossa hintatason muutokset heijastuvat suoraan maksukykyyn Päästöoikeuden hintakomponentti (CO 2 -kustannus) riippuu vaihtoehtoisen polttoaineen ominaispäästöistä Polttoaineverotuksella voidaan vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden keskinäiseen kilpailukykyyn Vaihtoehtoinen polttoaine on suurimmalla osalla metsähakkeen käyttäjistä turve. Kivihiilen käyttö on ollut hyvin vähäistä metsähaketta ja turvetta käyttävissä laitoksissa ja rajoittuu muutamiin suurempiin laitoksiin. Kivihiilen veron korotuksen ja turpeen veron laskun myötä turve on yhteistuotannossa kilpailukykyinen hiiltä vastaan ja yleisesti puustamaksukyvyn määrittävä polttoaine yhteistuotannossa Tämän vuoksi vaihtoehtojen vaikutusarvioinnissa tarkastellaan puustamaksukykyä ainoastaan turpeen osalta Esimerkki puustamaksukyvyn muodostumisesta, CHP ja erillislämmöntuotanto /MWh Turve Hiili Turve CHP 2016 HOB 2016 Nykyinen metsähakkeen tuki Verot CO2- kustannus Kilpaileva polttoaine PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 12
13 Yhteistuotanto Erillissähköntuotanto Erillislämmöntuotanto POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ NYKYISISSÄ LAITOKSISSA Turvetta ei voida kokonaisuudessaan teknistaloudellisesti korvata puupohjaisilla polttoaineilla nykyisissä laitoksissa Kiinteitä puupolttoaineita ja turvetta käytetään energian tuotantolaitoksissa yleensä rinnakkain. Polttoaineiden välinen kilpailukyky määrittää polttoaineiden käyttösuhteet Vaikka biomassa olisi turvetta edullisempaa, ei kaiken turpeen korvaaminen energiakäytössä ole aina teknisesti mahdollisesti. Erityisesti vanhemmissa laitoksissa turvetta tarvitaan puupolttoaineiden rinnakkaispolttoaineeksi noin 20-30% verran korroosion estämiseksi. Uudemmissa laitoksissa turvetta ei välttämättä tarvita rinnakkaispolttoaineeksi Lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa käytettiin noin 39 TWh puupohjaisia polttoaineita (ei sisällä jäteliemiä) vuonna Metsähakkeen osuus oli noin 15 TWh vuonna 2016 Turpeen käyttö energian tuotannossa oli yhteensä noin 15 TWh vuonna Turpeen käyttömäärät kuvaavat karkealla tasolla puupolttoaineiden lisäyspotentiaalia nykyisissä laitoksissa, vaikkakin tekniset rajoitteet laskevat potentiaalia. Monipolttoainevoimalaitoksissa (CHP) kotimaisten polttoaineiden osuus on korkea ja siten kivihiilen käyttö vähäistä. Kivihiilen käyttö tulee laskemaan uusien laitosinvestointien myötä, mikä lisää kotimaisten polttoaineiden kysyntää energiantuotannossa (kuvattu myöhemmin tässä kappaleessa) Polttoaineiden käyttö energian tuotannossa 2016 TWh Puupolttoaineet Turve 5 Kivihiili Maakaasu 0 Lähde: Tilastokeskus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 13
14 TULEVIEN VUOSIEN YHTEISTUOTANTOLAITOSTEN KORVAUSINVESTOINNIT Merkittävä määrä yhteistuotantokapasiteettia on tulossa korvattavaksi 2020-luvulla Seuraavan kymmenen vuoden aikana usea yhteistuotantolaitos on tulossa teknistaloudellisen käyttöikänsä päähän ja korvattava uudella tuotantolaitoksella. Viime vuosien alhainen sähkön hintataso on heikentänyt yhteistuotannon asemaa korvausinvestoinneissa ja osa toimijoista on päätynyt investoimaan erillislämmöntuotantoon yhteistuotannon sijaan Pöyryn arvion mukaan yhteensä noin 450 MW e yhteistuotannon sähkön tuotantokapasiteettia, joista ei ole tehty investointipäätöstä, on tulossa korvattavaksi 2020-luvulla. Suurin osa korvattavaksi tulevista laitoksista on kiinteän polttoaineen voimalaitoksia, mutta luvut sisältävät myös muutaman kaasua käyttävä voimalaitoksen Mahdollinen kivihiilen käytön kieltäminen johtaisi nopeampaan korvausaikatauluun ja siten nostaisi 2020-luvulla korvattavaksi tulevan kapasiteetin määrää Mikäli maakaasun kilpailukyky yhteistuotannossa pysyy viime vuosien tasolla, saattaa se johtaa nopeutettuihin korvausinvestointeihin ja siten lisätä korvattavaksi tulevien yhteistuotantolaitosten määrää Yhteistuotantolaitosten korvauspäätökset vaikuttavat sähkön tuotantokapasiteettiin Suomessa ja erityisesti huippukulutuksen aikaiseen sähkön tuotantokapasiteettiin. Korvausinvestointipäätöksillä on myös vaikutusta kotimaisten polttoaineiden käyttöpotentiaaliin. Kiinteän polttoaineen yhteistuotantolaitokset käyttävät polttoainetta noin 40 % enemmän kuin vastaavan kaukolämpökapasiteetin erillislämmöntuotantolaitokset. Suurin osa kotimaisten polttoaineiden käyttöpotentiaalin kasvusta johtuu kivihiililaitosten korvauksista, joissa nykyinen kivihiiltä käyttävä laitos korvataan kotimaisia polttoaineita käyttävällä laitoksella. Rannikolla sijaitsevien laitosten käyttämä metsähake tulee todennäköisesti olemaan osittain tuontipolttoainetta. Arvion mukaan korvaavat laitokset perustuvat lähes kokonaan kotimaisia polttoaineita käyttäviin laitoksiin ja 2020-luvun jälkeen kivihiilen käyttö rajoittuisi yksittäisiin laitoksiin. Osa nykyisestä kivihiilen käytöstä korvattaisiin uusien kotimaisiin polttoaineisiin perustuvien laitosten lisäksi myös nykyisissä kaasua käyttävissä voimalaitoksissa. Kivihiilen käyttö laskee vuosien 2016 ja 2017 tasosta myös kivihiileen perustuvan lauhdetuotannon laskun myötä. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 14
15 VAIHTOEHTO 0: EI TUKEA PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 15
16 PUUSTAMAKSUKYKY EI TUKIJÄRJESTELMÄÄ Nykyisen tuen kanssa puustamaksukyky turvetta käyttävissä yhteistuotantolaitoksissa vuonna 2017 oli noin 22,5 /MWh. Vastaavassa laitoksessa puustamaksukyky ilman tukea olisi vain noin 17 /MWh (matala skenaario) olettaen, että turpeen vero pysyisi 1,9 /MWh tasolla Tuen poistaminen tarkoittaisi merkittävää laskua laitosten puussamaksukykyyn, ellei päästöoikeiden hinta nouse yli 15 /t -tasolle. Ilman turpeen veronkorotusta maksukyky olisi huomattavasti nykyistä metsähakkeen hintatasoa alhaisempi Vaihtoehtoa, jossa ei olisi ollenkaan tukijärjestelmää, ei tarkastella tarkemmin tässä työssä. Tuen poistaminen myötä tulisi muun muassa turpeen ja fossiilisten polttoaineiden verotusta arvioida laajemmin Pelkkä turpeen veron korotus voi johtaa turpeen korvautumiseen kivihiilellä. Verojen korotukset johtaisivat kaukolämmön tuotantokustannusten ja sitä kautta hinnan nousuun. Kaukolämmön kustannusten nousu voi johtaa kaukolämmöstä irtautumisiin. Ilman tukea polttoon ohjautuvat edullisimmat metsähakejakeet, jolloin on mahdollista että kuitupuuta ohjautuu enemmän energiakäyttöön. Puustamaksukyky ilman tukea eri skenaarioissa /MWh * PMK = puustamaksukyky Metsähakkeen hintataso Polttoaine Verot CO2-kustannus Tuotantotuki Turve CHP Turve CHP Turve HOB Turve CHP Turve HOB PMK PMK - matala 2025 PMK - perus 2025 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 16
17 TUKIVAIHTOEHTO 1: NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 17
18 VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Nykyisessä tukijärjestelmässä tuotantotuki on matalalla päästöoikeuden hinnalla maksimissa ja puustamaksukyky nykytasolla, minkä vuoksi matalassa skenaariossa kotimaisten polttoaineiden käytössä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia nykytasosta. Perusskenaarioissa puustamaksukyky nousee päästöoikeuden hinnan nousun vaikutuksesta metsähakkeen nykyistä markkinahintatasoa korkeammalle. Tämän johdosta nykyisen tuen arvioidaan nostavan metsähakkeen käyttöä nykyisissä laitoksissa korvaten pääasiassa turvetta. Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Nykyinen tukijärjestelmä laskee uusien yhteistuotantolaitosten lämmön tuotantokustannusta, mutta erillislämmöntuotanto on silti kannattavampi molemmissa markkinaskenaarioissa. Perusskenaariossa yhteis- ja erillislämmöntuotannon kustannusero on kuitenkin hyvin pieni, minkä vuoksi yksittäiset laitokset saattaisivat nykyisen tukijärjestelmän piirissä toteutua yhteistuotantolaitoksina. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 18
19 MUUT VAIKUTUKSET NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Tukea maksetaan saman verran metsähakejakeesta riippumatta (ja myös sivutuotteille jos ne otettaisiin mukaan), mikä saattaa johtaa ylitukeen joidenkin jakeiden osalta Mikäli tuki kohdennetaan vain metsähakkeelle, säilyy nykyisen kaltainen tilanne, jossa teollisuuden sivutuotteet eivät välttämättä ohjaudu energian tuotantoon optimaalisesti kaikissa tilanteissa. Tuki suuntautuu myös tuontihakkeelle, ja sen rajaus tuen ulkopuolelle olisi hyvin vaikea toteuttaa kun tuki maksetaan sähköntuotannon perusteella. Vaikutukset puumarkkinoihin Tukijärjestelmän kustannukset Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Vaikutukset säilyvät nykyisen kaltaisina. Järeän puun tuen rajoittamisen ansiosta energian tuottajien maksukyky puusta ei ylitä teollisuuden kuitupuun hintaa Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia. Tuen laajentaminen myös muille kiinteille puupolttoaineille voi joissain tapauksissa ohjata esimerkiksi kuorta ja purua suoraan energiantuotantoon muista mahdollisista käyttökohteista. Tuen kustannus riippuu metsähakkeella tuotetun sähkön määrästä, päästöoikeuksien hintakehityksestä ja turpeen verosta. Vuodelle 2018 tukea varten on varattu valtion budjetissa 54 M. Tuen laajentaminen kaikille puujakeille yli kaksinkertaistaisi nykyisen tukijärjestelmän kustannukset, sillä vuonna 2016 metsähakkeen osuus yhteistuotannon puupolttoaineista oli alle puolet. Jos päästöoikeuden hinta pysyy tällä tasolla (matala skenaario) ovat tuen kustannukset samaa luokkaa ja nousevat turpeen korvautuessa metsähakkeella ja uusien investointien tullessa käyttöön. Mikäli päästöoikeuden hinta nousee perusskenaarion mukaisesti, ei tukea makseta 2028 alkaen Nykyisen järjestelmän jatkaminen ei ole suoraan yhteensopiva uusien EU:n valtiontukisääntöjen kanssa, jotka edellyttävät mm. kilpailutuksen käyttöön ottoa uusissa tukijärjestelmissä. Kilpailutettuna tuki ei välttämättä johtaisi optimaaliseen lopputulokseen metsähakkeen käytön osalta ja siten tarjouskilpailumenettelyehto olisi mahdollisesti kierrettävissä PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 19
20 TUKIVAIHTOEHTO 2: NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 20
21 NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN Laskemalla CO 2 -leikkuria nykyisestä, puustamaksukykyä voitaisiin nostaa alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla Tuen toteutus Nykyisessä tuessa tariffin määrän ollessa vakio päästöoikeuden hinnan ollessa alle 10 /tco 2, puustamaksukyvyn suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta välillä 0-10 /tco 2 Puustamaksukyky ei ole kaikissa kohteissa riittävä kalliimpien tai pidempien kuljetusmatkojen päässä olevien jakeiden hyödyntämiseen Nykyistä kiikkulautaa voidaan muokata laskemalla päästöoikeusleikkurin alarajaa esimerkiksi 5 /tco2- tasolle. Muuten turpeen veron ja päästöoikeuden hintariippuvuus pysyisi nykyisen tuen kaltaisena Tuki nostaisi metsähakkeella tuotetun sähkön tukea ja siten puustamaksukykyä ja metsähakkeen käyttöä alhaisemmilla päästöoikeuden hinnoilla (kuva). Tuen maksimimäärä nousisi arvosta 18 /MWh arvoon 25 /MWh Metsähakkeen käytön kustannus CHP-tuottajalle laskisi alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla ja siten parantaisi yhteistuotannon kilpailukykyä suhteessa erillislämmöntuotantoon Vaikutusarvioinnissa tukea on oletettu maksettavan vain metsähakkeelle. Päästöoikeuden hinnan vaikutus puustamaksukykyyn (PMK) /MWh PMK CHP, ilman tukea 10 PMK CHP, nykyinen syöttötariffi 5 PMK CHP, alaraja 5 /tco Päästöoikeuden hinta, /tco2 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 21
22 VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Päästöoikeuden hinnan leikkurin laskeminen nostaisi puustamaksukysyä alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla selvästi nykyistä metsähakkeen markkinahintaa korkeammalle. Tämä lisäisi metsähakkeen käyttöä olemassa olevissa laitoksissa tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta pysyy matalana. Tukimuutoksen ansiosta puustamaksukyky olisi matalassa skenaariossa samalla tasolla kuin perusskenaariossa Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Jos päästöoikeuden hinta on matala, parantaa tukimuutos yhteistuotantoinvestoinnin kannattavuutta verrattuna nykyiseen tukijärjestelmään. Alhaisen sähkönhinnan vuoksi erillislämmöntuotannon tasoitettu kustannus olisi kuitenkin yhteistuotantoa alhaisempi eikä tukimuutos siksi riittäisi tekemään CHP:stä kannattavaa matalan hintaskenaarion tilanteessa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 22
23 MUUT VAIKUTUKSET NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Tukea maksetaan saman verran metsähakejakeesta riippumatta (ja myös sivutuotteille jos ne otettaisiin mukaan), mikä saattaa johtaa ylitukeen joidenkin jakeiden osalta Mikäli tuki kohdennetaan vain metsähakkeelle, säilyy nykyisen kaltainen tilanne, jossa teollisuuden sivutuotteet eivät välttämättä ohjaudu energian tuotantoon optimaalisesti kaikissa tilanteissa. Tuki suuntautuu myös tuontihakkeelle, ja sen rajaus tuen ulkopuolelle olisi hyvin vaikea toteuttaa kun tuki maksetaan sähköntuotannon perusteella. Vaikutukset puumarkkinoihin Vaikutukset säilyvät nykyisen kaltaisina. Järeän puun tuen rajoittamisen ansiosta energian tuottajien maksukyky puusta ei ylitä teollisuuden kuitupuun hintaa Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia. Tuen laajentaminen myös muille kiinteille puupolttoaineille voi joissain tapauksissa ohjata esimerkiksi kuorta ja purua suoraan energiantuotantoon muista mahdollisista käyttökohteista. Tukijärjestelmän kustannukset Erona nykyiseen tukijärjestelmään, tukea maksetaan enemmän matalilla päästöoikeuden hinnoilla (< 10 /tco 2 ), mikä nostaa tukijärjestelmän kustannuksia, jos päästöoikeuden hinta ei nouse. Mikäli päästöoikeuden hinta nousee, ei tukea makseta. Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Tukimalli on käytännössä saman kaltainen kuin nykyinen tuki, jonka jatkaminen sellaisenaan on epävarmaa valtiontukisäännösten puitteissa (kts. edellä). Nykyistä tukea uudelleen notifioitaessa on huomioitu että leikkurin ansiosta tuki ei ole noussut liian korkeaksi. Leikkurin poisto voisi potentiaalisesti vaikeuttaa tuen hyväksyntää. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 23
24 TUKIVAIHTOEHTO 3: METSÄPÄÄN TUKI PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 24
25 METSÄPÄÄN TUKI Tuen määrittäminen metsähakejaekohtaisesti parantaisi tuen kohdistamista eikä vaikuttaisi puun ohjautumiseen eri käyttökohteisiin Toteutus Pienpuuhakkeen (kokopuu ja rankapuu) ja myös kantojen korjuukustannus on korkea hakkuutähdehakkeen korjuukustannukseen verrattuna Metsäpään tukivaihtoehdossa tuki kohdennettaisiin pienpuulle jakeiden tuotantokustannuksiin perustuen siten, että pienpuun tienvarsikustannus on hakkuutähteen kanssa keskimäärin samalla tasolla Tässä tarkastelussa kannoille ei kohdisteta tukea, vaan tarkastelu keskittyy pienpuuhun. Kohdistettaessa korkeampi tuki kalliimman tuotantokustannuksen jakeille, johtaa se todennäköisesti niiden laajempaan hyödyntämiseen. Pienpuun käytön lisäyspotentiaali on Suomessa merkittävä Metsäpäätä tukemalla tuki olisi sama käyttökohteesta riippumatta, eikä tuki ohjaisi metsähaketta tiettyyn käyttökohteeseen Tuki voitaisiin maksaa metsänomistajalle tai metsähakkeen myyjälle. Kuvassa on esitetty eri metsähakejakeiden keskimääräinen tuotantokustannusjakauma ja pienpuun tuen tarve, joka on esimerkissä 5,5 /MWhpa. Metsähakejakeiden tuotantokustannukset ja tuen tarve* /MWh 5.5 Hakkuutähde Pienpuu Kannot Yleiskustannukset Tienvarsihaketus Korjuu Kantohinta * Lukuarvo palkin päällä kuvaa tarvittavaa tuen määrää, jotta pienpuun keskimääräinen tienvarsikustannus olisi hakkuutähteen kanssa samalla tasolla Luvut eivät sisällä kuljetusta käyttöpaikalle PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 25
26 VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA METSÄPÄÄN TUKI Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Metsäpään tuki ei vaikuta muiden tukien kaltaisesti suoraan laitosten puustamaksukykyyn vaan metsähakkeen markkinahintaan. Metsäpään tukea ei ole sidottu päästöoikeuden hintaan, minkä vuoksi vaikutus energian tuottajan metsähakkeen hintaan on sama molemmissa skenaarioissa. Nykyiseen tukijärjestelmään verrattuna tässä tarkasteltu tuen määrä on alhaisempi ja siten myös metsähakkeen käyttö energian tuotannossa olisi nykyistä alhaisempi, kun edullisemmalla turpeella pyritään korvaamaan metsähaketta. Päästöoikeuksien hinnan noustessa paranisi puustamaksukyky ja turve korvautuisi metsähakkeella. Metsäpäätä tukemalla tuki ohjautuu kaikkiin käyttökohteisiin saman suuruisena. Metsäpään tuen vaikuttaessa sekä yhteistuotannon että erillislämmöntuotannon kustannuksiin, ei tuki paranna yhteistuotannon kannattavuutta. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 26
27 MUUT VAIKUTUKSET METSÄPÄÄN TUKI Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Vaikutukset puumarkkinoihin Tukijärjestelmän kustannukset Tukea ei makseta hakkuutähteelle, vaan ainoastaan kalliimmille jakeille. Vaikka hakkuutähteet ovat tyypillisesti kilpailukykyisiä ilman tukea, saattaa se vaikuttaa niiden käytön määrään joissain kohteissa. Sivutuotteiden kilpailuasema metsähakkeeseen, erityisesti hakkuutähdemetsähakkeeseen, nähden paranee verrattuna nykytilanteeseen. Tuki rajautuu pois tuontipolttoaineilta ja kohdistuu vain kotimaisille polttoaineille Metsäpään tuki ei vaikuta puun raaka-aine markkinoihin, koska tuki maksetaan metsähakkeen tuotantopäässä ja rajautuu pois järeämmältä puulta Tuki on loppukäyttäjäneutraali eli tukea maksetaan myös hakkeen muille käyttökohteille, kuten biotuotteiden valmistukseen, mikäli niiden raaka-aineena olisi tuettava hake Metsäpään tuessa tuki kohdistetaan vain niihin jakeisiin jotka tarvitsevat tukea, mistä johtuen kustannustehokkuus kasvaa. Tuki ei kuitenkaan rajaudu käyttökohteen perusteella vain CHP-tuotannolle, vaan myös muulle energiakäytölle ja mahdollisille muille käyttökohteille, mikä puolestaan lisää kustannuksia. Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa ja toteutettavuus Metsäpään tuki olisi pienpuun energiatukea vastaava tukimuoto, jota ei hyväksytty tukivaihtoehdoksi yhdessä energian tuotantopään tuen kanssa. Mikäli nykyisen kaltaista energian tuotantopään tukea ei olisi samanaikaisesti, metsäpään tuki olisi todennäköisesti toteutettavissa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 27
28 TUKIVAIHTOEHTO 4: PUUPOLTTOAINEIDEN KULJETUSTUKI + METSÄPÄÄN TUKI PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 28
29 KULJETUSTUKI 1/(2) Kuljetustuella voidaan kohdentaa tuki kuljetuskustannuksiin ja siten mahdollistaa laajempi hankinta-alue Tuen toteutus Kuljetustuki voitaisiin toteuttaa osana tukijärjestelmää ja kohdistaa vain CHP-tuotannolle. Toteutettuna yhdessä metsäpään tuen kanssa, metsäpään tuki tukisi metsähakkeen käyttöä riippumatta käyttökohteesta Tukea maksettaisiin riippumatta puupolttoainejakeesta. Kuljetustuen avulla voidaan tukea ohjata kohdistetusti kustannuskomponenttiin ja siten välttää ylituen maksaminen lyhyen kuljetusmatkan jakeille Keskimääräisiä tuotantokustannuksia käyttämällä, hakkuutähde on noin 80 km etäisyyteen asti edullisempaa kuin puustamaksukyky (turpeen käytön kustannus) matalassa skenaariossa ilman tukea. Muut jakeet ovat ainoastaan perusskenaariossa edullisempia kuin vaihtoehtoinen polttoaine lyhyillä etäisyyksillä Kuljetustuki ei siis yksinään riitä ohjaamaan pienpuuhaketta ja kantomursketta polttoon alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla Kuljetustukea voitaisiin soveltaa myös pidemmille kuljetusetäisyyksille ja eri kuljetusmuodoille, kuten raidekuljetuksille. Tällöin tukea voitaisiin ohjata erityisesti Etelä-Suomen lisääntyvälle biomassan kysynnälle, jolla korvattaisiin pääasiassa kivihiiltä. Tuen suuruutta ei ole tässä työssä erikseen arvioitu Kuljetustuki voidaan sitoa päästöoikeuden hinnan kehitykseen ja maksaa kuljetusetäisyyksille välillä km kaikille kiinteille puupohjaisille polttoaineille. Kuljetustuki maksettaisiin energiantuottajalle. Kuljetusetäisyyden vaikutus puupolttoaineiden hintaan käyttöpaikalla* 30 /MWh Pienpuun kustannus Kantojen kustannus Hakkuutähteen kustannus Sivutuotteen kustannus PMK - perusskenaario ilman tukea PMK - matala skenaario ilman tukea Kuljetusetäisyys, km * Eri jakeiden tuotantokustannukset (kuljetusetäisyys 0 km) vastaavat keskimääräisiä kustannuksia. Kuljetuskustannuksena on käytetty 3,6 /100 km kaikille jakeille (rekkakuljetus) PMK = Puustamaksukyky PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 29
30 KULJETUSTUEN TOTEUTUSTAPA 2/(2) Kuljetustuki laajentaisi hankinta-aluetta matalilla päästöoikeuden hinnoilla Kuljetustuki on voidaan asettaa siten, että hakkuutähdehakkeen käyttö suhteessa turpeeseen on matalassa skenaariossa kannattavaa 150 kilometrin kuljetusetäisyyteen asti. Alle 5 /tco2 päästöoikeuden hinnoilla turpeen kustannus energiantuotannossa on alhaisempi kuin metsähakkeen Alla on kuvattu kuljetusetäisyyden vaikutus matalassa skenaariossa kiinteiden puupohjaisten polttoaineiden hintaan käyttöpaikalla huomioiden kuljetustuki 80 km pidemmille kuljetusetäisyyksille Jakeiden hinta käyttöpaikalla tuen kanssa matalassa skenaariossa /MWh Tuki on sidottu päästöoikeuden hintaan, minkä vuoksi tukea ei maksettaisi perusskenaariossa puustamaksukyvyn ollessa ilman tukea korkeampi kuin hakkuutähteen hinta käyttöpaikalla (150 km asti) Kuten kuva osoittaa, pienpuun käyttö ei olisi perusskenaariossa kannattavaa yli 40 km kuljetuksille pelkällä kuljetustuella. Tukemalla metsäpäätä pienpuun ja kantojen kustannus asetettaisiin samalle tasolle hakkuutähteiden kanssa ja siten käyttöpaikkakustannus olisi hakkuutähdettä vastaava Jakeiden hinta käyttöpaikalla tuen kanssa perusskenaariossa /MWh Pienpuun kustannus - kuljetustuen kanssa Kantojen kustannus - kuljetustuen kanssa Hakkuutähteen kustannus - kuljetustuen kanssa Sivutuotteen kustannus - kuljetustuen kanssa PMK - matala skenaario ilman tukea Kuljetusetäisyys, km Pienpuun kustannus - kuljetustuen kanssa Kantojen kustannus - kuljetustuen kanssa Hakkuutähteen kustannus - kuljetustuen kanssa Sivutuotteen kustannus - kuljetustuen kanssa PMK - perusskenaario ilman tukea Kuljetusetäisyys, km PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 30
31 VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA KULJETUSTUKI + METSÄPÄÄN TUKI Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Kuljetustukea maksettaisiin alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla CHPlaitoksille, mutta tuen määrä olisi pienempi kuin nykyinen tuki. Tämän vuoksi kuljetustuki yksinään ohjaa vain edullisimpia metsähakejakeita, pääasiassa hakkuutähteitä, energian tuotannon polttoaineiksi. Yhdessä metsäpään tuen ja kuljetustuen kanssa, voidaan metsähakkeen hintatasoa laskea ja nostaa yhteistuotantolaitosten puustamaksukykyä alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla. Tämä johtaisi arviolta nykyisen tuen suuruiseen metsähakkeen käytön määrään Korkeammilla päästöoikeuden hinnoilla kuljetustukea ei maksettaisi ja vaikutukset metsähakkeen käyttöön olisivat metsäpään tuen kaltaiset Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Kuljetustuki parantaa yhteistuotantoinvestointien kannattavuutta matalilla päästöoikeuden hinnoilla verrattuna ainoastaan metsäpään tukivaihtoehtoon. Tuen ei kuitenkaan arvioida riittävän tekemään CHP-investoinneista kannattavia suhteessa erillislämmöntuotantoon. Mikäli kuljetustuen ja metsäpään tuen yhdistelmällä haluttaisiin parantaa yhteistuotannon investointien kannattavuutta, tulisi kuljetustukea suurentaa huomattavasti. Vaihtoehtoisesti metsäpään tuki voitaisiin mahdollisesti rajoittaa vain yhteistuotantolaitoksille. Sen toteuttamisen arvioidaan kuitenkin olevan haastavaa ja monimutkaista, sillä tuen maksua varten metsäpään toimijan tulisi tietää mikä osa mistäkin jakeesta on käytetty yhteystuotantolaitoksessa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 31
32 MUUT VAIKUTUKSET KULJETUSTUKI + METSÄPÄÄN TUKI Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Vaikutukset puumarkkinoihin Kuljetustukea voidaan maksaa kaikille puupolttoaineille, jolloin niiden kohtelu on tältä osin tasapuolista. Metsäpään tuki taas tasoittaa eri jakeiden keskinäistä asemaa. Kuljetustukea voidaan maksaa myös sivutuotteille ja siten varmistaa niiden käyttö ja tasapuolinen kilpailuasema metsähakejakeisiin verrattuna energiantuotannossa. Tuontipolttoaineet rajautuisivat tuen ulkopuolelle esitetyssä tukimallissa Kuljetustuen ulkopuolelle voidaan rajata järeä puu, jolloin vaikutukset teollisuuden puun hankintaan jäävät vähäisiksi Kuljetustuki ohjattaisiin lähtökohtaisesti vain energiakäyttäjille (CHP ja erillislämmöntuotanto), kun taas metsäpään tuki ei erottelisi käyttökohdetta. Nykyiseen tukeen verrattuna tuella olisi vähäisempi ohjausvaikutus metsähakkeen käyttökohteiden kannalta koska vain osa tuesta erottelee käyttökohteen. Tukijärjestelmän kustannukset Tukea maksetaan kohdistetusti tarpeen mukaan minkä vuoksi kuljetustuki on kustannustehokas. Tuen taso voi kuitenkin olla vaikea asettaa siten että se johtaa aina optimaaliseen puun hankintaan kustannusten mukaisesti. Tukea ei maksettaisi jos päästöoikeuden hinta nousee siten että metsähakkeen käyttö on pidemmälläkin kuljetusetäisyydellä kannattavaa turpeeseen nähden Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa ja toteutettavuus Puupolttoaineiden energiakäytön kuljetustuen voisi mahdollisesti lisätä nykyisen alueellisen jalostustuotteiden kuljetustuen piiriin Metsähakkeen hankintaketjut poikkeavat toisistaan. Mikäli metsähake toimitetaan terminaaleihin, voi kuljetusetäisyyksien seuranta olla haastavampaa verrattuna suoraan käyttöpaikalle toimitettuna PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 32
33 TUKIVAIHTOEHTO 5: SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 33
34 SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE 1/(2) Sähkön lattiahinnan asettaminen vähentäisi CHP-investoinnin kannattavuusriskiä Asettamalla nykyiseen tukijärjestelmään sähkön lattiahinta, tuotantotuki pysyisi korkeammalla tasolla kunnes sähkön markkinahinta saavuttaa asetetun tason, minkä jälkeen tuki laskisi vaihtoehtoisen polttoaineen kustannuskehityksen mukaisesti Tuki auttaisi yhteistuotantolaitosten investointien kannattavuuden ennustamisessa ja vähentäisi epävarmuutta Korkeampi puustamaksukyky mahdollistaisi myös korkeampien käyttöpaikkakustannusten metsähakejakeiden käytön ja siten lisäisi metsähakkeen käyttöä Sähkön hinta huomioitaisiin tuessa vain esimerkiksi ensimmäiset 10 vuotta, jonka jälkeen tuotantotuki laskisi nykyisen tukijärjestelmän mukaisesti Tuki olisi tarkoitettu investointien riskin pienentämiseksi ja siten kohdennettaisiin uus-/korvausinvestoinneille. Olemassa oleville laitoksille voitaisiin maksaa nykyisen tukimuodon ja alhaisemman päästöoikeusrajan kaltaista tukea metsähakkeen kilpailukyvyn varmistamiseksi Sähkön lattiahinta voidaan määrittää siten, että se on sama kaikille toimijoille. Vaihtoehtoisesti tuki voidaan toteuttaa kilpailuttamalla Kilpailutuksessa tuottaja tarjoaisi sähkön lattiahintaa ja tuen piiriin valittaisiin edullisimmat tarjoajat. Toimijoille, jotka eivät pärjää kilpailussa, maksettaisiin nykyisen tukijärjestelmän tukea, ilman sähkön lattiahintaa. Maksimitason tukea maksettaisiin enintään kymmenen vuotta Uus-/korvausinvestointien määrä vaihtelee vuosittain ja välttämättä joka vuosi ei valmistu uusia laitoksia. Tämän vuoksi kilpailuun osallistujien määrä on hyvin rajallinen, eikä kilpailutus lähtökohtaisesti ole toimiva vaihtoehto. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 34
35 SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE 2/(2) Sähkön lattiahinnan avulla voidaan parantaa yhteistuotantoinvestointien kannattavuutta alhaisilla sähkön markkinahinnoilla Investointien kannalta ensimmäisten vuosien kannattavuus on äärimmäisen tärkeää. Kuten kuvaaja osoittaa, lattiahinta-tukea maksettaisiin alhaisemmilla sähkön hinnoilla, vaikka päästöoikeuden hinta nousisi. Matalassa skenaariossa päästöoikeuden hinnan ollessa alhainen, maksetaan tuotetulle sähkölle maksimitukea läpi tarkastelujakson myös nykyisellä tuella. Tämän vuoksi kannattavuus ei poikkea nykyisestä tuesta matalassa skenaariossa Mikäli yhteistuotannon kannattavuutta haluttaisiin nostaa matalilla päästöoikeuden hinnoilla, voisi esimerkiksi CO 2 - leikkurin rajaa laskea aikaisemmin esitetyn vaihtoehdon mukaisesti Tuen tarve korostuu markkinaympäristössä, jossa päästöoikeuden hinnannousu ei vaikuta odotetulla tavalla sähkön markkinahintaa nostavasti Sähkön lattiahinta on asetettu siten, että yhteistuotantoinvestointi on hieman kannattavampi suhteessa erillislämmöntuotantoon Sähkön lattiahinta (45 /MWh) tarkoittaa sitä, että sähkön hinnan ollessa alle kyseisen rajan, tuottajalle maksetaan täysi tuki riippumatta päästöoikeuden hinnasta Sähkön lattiahinnan vaikutus tukeen perusskenaariossa /MWh, /tco2 Sähkön lattiahinta 45 /MWh Syöttötariffi ( /MWh), lattiahinta 45 /MWh Sähkön hinta ( /MWh), perus Päästöoikeuden hinta ( /t), perus Syöttötariffi ( /MWh), nykyinen PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 35
36 VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Sähkön lattiahinta-tukijärjestelmä on tarkoitettu uusille yhteistuotantolaitoksille. Nykyisiä laitoksia tuettaisiin nykyisen tuen kaltaisesti. Uusissa laitoksissa metsähakkeen suhteellisen osuuden arvioidaan kuitenkin olevan korkeampi kuin muilla tukivaihtoehdoilla (mikäli investoinnit toteutuvat CHP-laitoksina), sillä tukea maksetaan nykyisen tuen kaltaisesti metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Perusskenaarion markkinatilanteessa tuki tekisi CHP-investoinneista kannattavia suhteessa erillislämmöntuotantoon Päästöoikeuden hinnan ollessa matala, CHP:n kannattavuus vastaa nykyistä tukea ja yhteistuotantoinvestoinnit eivät olisi kannattavia erillislämmöntuotantoon verrattuna PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 36
37 MUUT VAIKUTUKSET SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Vaikutukset puumarkkinoihin Tukijärjestelmän kustannukset Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Ilman laajennusta myös muille polttoainejakeille ei muuta nykyistä tilannetta esimerkiksi sivutuotteiden osalta. Tuki asettaisi uudet laitokset erilaiseen asemaan puun hankinnassa, ja voisi ohjata metsähakkeen käyttöä tukea saaviin laitoksiin ja vaikuttaa markkinahintoihin alueella. Uusissa laitoksissa puustamaksukyky voisi nousta nykyistä tukea korkeammalle tasolle jos tukea maksetaan (tukea ei välttämättä makseta ollenkaan markkinatilanteesta riippuen), mikä saattaa ohjata kuitupuuta energiakäyttöön ellei kuitupuuta rajattaisi tuen ulkopuolelle. Rajauksen avulla vaikutukset teollisuuden puun hankintaan jäävät vähäisiksi Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia. Myös vanhat CHP-laitokset voisivat kärsiä kohonneista kustannuksista jos lähellä on korkeampaa tukea saava uusi laitos. Nykyisten laitosten osalta tukijärjestelmän kustannukset vastaavat leikkurin poistamisvaihtoehdon kustannuksia Uusien yhteistuotantolaitosten osalta tuen määrä on hieman korkeampi, mutta korkeampaa tukea saavien laitosten määrä on alhainen ja tukea ei välttämättä makseta ollenkaan tai sitä maksetaan hyvin vähän. Tuki on nykyisen tukimallin muutos, jolloin yhteensopivuus EU:n valtiontukisäännösten kanssa voi olla ongelmallista samoista syistä tukea uudistettaessa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 37
38 TUKIVAIHTOEHTO 6: UUSIEN CHP-INVESTOINTIEN KAPASITEETTITUKI PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 38
39 UUSIEN CHP-INVESTOINTIEN KAPASITEETTITUKI Uusien CHP-investointien kapasiteettituella voidaan varmistaa että korvausinvestoinnit toteutuvat yhteistuotantolaitoksina erillistuotannon sijaan Uusien CHP-investointien kapasiteettituki olisi erillinen tuki yhteistuotantoinvestointien kannattavuuden parantamiseksi ja siten sähkön tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi. Tuki on kohdistettu vain uus-/korvausinvestoinneille Puupolttoaineiden kilpailukyky suhteessa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin varmistetaan lisäksi jollain muulla edellä mainituista tukivaihtoehdoista CHP-kapasiteettituki maksettaisiin talvikuukausina käytettävissä olevan kapasiteetin perusteella ja tukea maksettaisiin enimmillään kymmenen vuotta. Tuki voitaisiin sitoa sähkön hintakehitykseen Tukea maksettaisiin polttoaineesta riippumatta ja siten se lisäisi kotimaisten polttoaineiden käyttöä Tuki voitaisiin toteuttaa siten, että kaikille toimijoille maksetaan sama tukimäärä tai vaihtoehtoisesti tuki voitaisiin jakaa kilpailutuksen perusteella PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 39
40 MUUT VAIKUTUKSET UUSIEN CHP-INVESTOINTIEN KAPASITEETTITUKI Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Kapasiteettituki voi kohdistua kaikille kotimaisille polttoaineille CHP-käytössä. Lähtökohtaisesti järeä puu voidaan rajata tuen ulkopuolelle. Näin myös mm. sivutuotteiden käyttö ja turve voitaisiin ottaa tuen piiriin mukaan. Vaikutukset puumarkkinoihin Yksittäiset tukea saavat laitokset voivat aiheuttaa polttoainehinnan nousua samalla hankinta-alueella sijaitseville lämpö- ja CHP-laitoksille. Tukijärjestelmän kustannukset Kapasiteettituki kohdistuisi vain uusiin investointeihin, joiden määrä on rajoitettu. Tuen määrä riippuu voimakkaasti muista tukijärjestelmistä Mikäli sähkön hinta nousee, laskee maksettavan tuen määrä eikä tukea makseta ollenkaan jos sähkön hinta nousee riittävästi Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Valtiontuen näkökulmasta tuki tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Osallistuvien hankkeiden pienen määrän vuoksi kilpailutusvaatimuksesta voitaisiin kuitenkin poiketa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 40
41 TUKIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 41
42 ERI TUKIVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN MUUTOKSEEN NYKYISISSÄ LAITOKSISSA Matalilla päästöoikeuden hinnoilla leikkurin alarajan laskeminen johtaa suurimpaan puupolttoaineiden käytön lisäämiseen. Metsäpään tuella käytön arvioidaan laskevan nykytasosta, mutta yhdessä kuljetustuen kanssa käytön arvioidaan hieman lisääntyvän nykytasoon verrattuna Perusskenaariossa puupolttoaineiden käyttö nykyisissä laitoksissa kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa suunnilleen saman verran. Lisääntyvään käyttöön vaikuttaa perusskenaarion nykyhetkeä korkeampi turpeen käytön kustannus sekä tukijärjestelmä. Sähkön lattiahinta-vaihtoehdossa uusien yhteistuotantolaitosten myötä puupolttoaineiden käyttö kasvaa muita vaihtoehtoja enemmän Taulukossa esitetyt indikatiiviset muutokset nykyisten laitosten puupolttoaineiden käytössä korvaisivat pääasiassa turpeen käyttöä. Kivihiilen käyttö nykyisissä laitoksissa, joissa vaihtoehtoisesti voidaan polttaa puupolttoaineita ja turvetta, on vähäistä Taulukossa on esitetty myös puupolttoaineiden käytön muutos nykyhetkeen verrattuna ilman tukijärjestelmää Uudet metsäteollisuusinvestoinnit lisäävät metsähakkeen ja sivutuotteiden tarjontaa ja siten myös puupolttoaineiden käyttöä nykyisissä laitoksissa, mitä ei ole sisällytetty taulukon vaikutusarviointiin Puupolttoaineiden käytön muutos suhteessa vuoteen 2016 Tukivaihtoehto Matala skenaario Perusskenaario Metsäpään tuki Sähkön lattiahinta Nykyinen tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Leikkurin laskeminen Ei tukijärjestelmää* Käyttö laskee Käytössä ei merkittäviä muutoksia Käyttö kasvaa * Tuen poistaminen myötä tulisi muun muassa turpeen ja fossiilisten polttoaineiden verotusta arvioida laajemmin. Pelkkä turpeen veron korotus voi johtaa turpeen korvautumiseen kivihiilellä. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 42
43 YHTEISTUOTANTOINVESTOINTIEN KANNATTAVUUS Yhteistuotantoinvestointien toteutuminen vaatii useimmissa tukivaihtoehdoissa erillisen CHP-investointituen Eri tukivaihtoehdot vaikuttavat vaihtelevasti yhteistuotannon kannattavuuteen. Arvioiduista tuista ainoastaan sähkön lattiahinta-vaihtoehdossa yhteistuotanto on erillislämmöntuotantoa kannattavampi perusskenaariossa. Muissa tukivaihtoehdoissa tarvittaisiin erillinen yhteistuotannon investointien tuki. Esimerkiksi kuljetustuen ja metsäpään tuen lisäksi CHP-investointien kapasiteettituella voitaisiin kustannustehokkaasti varmistaa CHP-investoinnit Oikealla on esitetty tarvittavan uusien investointien kapasiteettituen suhteellinen suuruus eri vaihtoehdoissa, jotta edellä mainitut laitosinvestoinnit toteutuisivat yhteistuotantolaitoksina Matalassa skenaariossa yhteistuotannon kannattavuus on alhaisin ja siten yhteistuotantoinvestointien tukitarve on perusskenaariota korkeampi Arvion mukaan Suomessa on tulossa korvattavaksi seuraavan 10 vuoden aikana noin 450 MWe edestä yhteistuotantokapasiteettia, josta ei ole tehty päätöstä korvataanko se yhteistuotannolla vai erillislämmöntuotannolla Mikäli hankkeet toteutuisivat CHP-investointeina, lisäisi se kotimaisten polttoaineiden käyttöä noin 3 TWh enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa kapasiteetti korvataan lämpökattiloilla On huomioitavaa, että kannattavuustarkastelu on herkkä käytetyille oletuksille. Erityisesti investointi- ja rahoituskustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti ja sähkön hintakehityksellä on merkittävä vaikutus CHP-investointien kannattavuuteen CHP-investointien kapasiteettituen tarve Tukivaihtoehto Matala Perus Nykyinen tuki Leikkurin laskeminen Metsäpään tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Sähkön lattiahinta * Tuen tarve, jotta korvattava yhteistuotantokapasiteetti korvattaisiin uudella yhteistuotantokapasiteetilla. Ei tukitarvetta Symboleilla kuvataan eri vaihtoehtojen välistä kapasiteettituen tarvetta: = kapasiteettituen tarve vähäinen = suuri kapasiteettituen tarve PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 43
44 TUKIVAIHTOEHTOJEN TOTEUTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Useimmissa vaihtoehdoissa ainoastaan metsähakkeen tukeminen johtaa suurimpaan puupolttoaineiden käytön lisäämiseen kohtuullisin kustannuksin. Sivutuotteita voitaisiin tukea erikseen esimerkiksi kuljetustuella. Vaikutukset puumarkkinoihin Suurella tukimäärällä laitosten puustamaksukyky voi nousta kuitupuun tasolle. Tämän vuoksi järeä puu on tarpeen jättää tuen ulkopuolelle useimmissa vaihtoehdoissa. Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia Metsäpään tuki voisi kohdistua myös puun muihin käyttökohteisiin energian tuotannon lisäksi. Tukijärjestelmän kustannukset Tukijärjestelmien kustannukset vaihtelevat voimakkaasti eri vaihtoehdoissa. Tuissa, joissa tuki kohdistetaan suoraan kustannuskomponentteihin voidaan päästä alhaisempiin kokonaiskustannuksiin. Tuen laajentaminen sivutuotteisiin lisää hieman kustannuksia. Tuen sitominen päästöoikeuden hinnan kehitykseen rajoittaa tukikustannuksia mikäli päästöoikeuden hinta nousee. Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa ja toteutettavuus Metsäpään ja kuljetustukien osalta toteutettavuus ei ole itsestään selvää. Valtiontukisäännösten vaatima tarjouskilpailumenettely on teknisesti mahdollista toteuttaa useimmissa vaihtoehdoissa, mutta kilpailutus ei välttämättä johda optimaaliseen lopputulokseen. Kilpailutusvaatimuksesta voidaan mahdollisesti poiketa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 44
45 TUKIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 1/(2) Tukivaihtoehto Edut/hyödyt Haitat/haasteet Leikkurin laskeminen Korkea puustamaksukyky lisää puupolttoaineiden käyttöä ja toisaalta korkeampi tuki parantaa CHPinvestointien kannattavuutta matalilla päästöoikeuden ja sähkön hinnoilla Tukea maksetaan nykyistä enemmän nykyisessä markkinatilanteessa, mikä nostaa kustannuksia. Kaikille metsähakejakeille maksetaan tukea saman verran, mikä nostaa tukijärjestelmän kustannuksia Metsäpään tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Sähkön lattiahinta uusille laitoksille CHP-investointien kapasiteettituki Tuki kohdennetaan erikseen metsäpään kustannuksille, mikä parantaa tukijärjestelmän kustannustehokkuutta Kohtelee kaikkia metsähakkeen loppukäyttäjiä tasapuolisesti Tuki kohdennetaan merkittävimmille kustannuskomponenteille, mikä parantaa tukijärjestelmän kustannustehokkuutta Kuljetustuki kohtelisi eri puupohjaisia jakeita tasapuolisesti Parantaa uusien CHP-investointien kannattavuutta ja pienentää sähkön hintariskiä Lattiahinnan tukea ei välttämättä makseta ollenkaan Tuen voisi toteuttaa myös kilpailuttamalla. Hankkeiden määrä on kuitenkin rajallinen Kohdistetaan uusille yhteistuotantoinvestoinneille ja lisää siten kotimaisten polttoaineiden (kiinteät puupolttoaineet ja turve) kysyntää Tuen voisi toteuttaa myös kilpailuttamalla. Hankkeiden määrä on kuitenkin rajallinen Ei paranna CHP-investointien kannattavuutta suhteessa erillislämmöntuotantoon Tarvittavan tuen määrä saattaa olla haastava määrittää Tukijärjestelmä saattaa olla haastava toteuttaa ja lisätä toimijoiden työmäärää Tuki kohtelee uusia ja nykyisiä laitoksia eriarvoisesti, ja voi johtaa paikallisesti metsähakkeen hinnan nousuun muille käyttäjille Ei kohdistu nykyisille laitoksille PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 45
46 TUKIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 2/(2) Väreillä kuvataan tukivaihtoehtojen keskinäistä suhdetta toisiinsa Nykyinen tuki Leikkurin laskeminen Metsäpään tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Sähkön lattiahinta uusille laitoksille Metsähakkeen käytön lisäys Kotimaisten polttoaineiden yhtäläinen kohtelu* CHP-investointien kannattavuus (ilman CHP-investointien kapasiteettitukea)** Energiantuottajien yhtäläinen kohtelu Tukijärjestelmän kustannukset (ei sisällä CHP-investointien kapasiteettitukea) Järjestelmän toteutettavuus valtiontukisäännösten puitteissa Järjestelmän toteutuksen yksinkertaisuus Vaikutukset muihin käyttökäyttökohteisiin (kuin energiantuotanto) * Keltaisella värillä on kuvattu vaihtoehtoja, joissa sivutuotteet voidaan ottaa tukijärjestelmään mukaan tai ovat osittain mukana ** Uusien CHP-investointien kapasiteettituki voidaan yhdistää kaikkiin tukiin ja siten tukea yhteistuotantoinvestointeja PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 46
47 YHTEENVETO 1/(2) Nykyinen metsähakkeen sähköntuotantotuki päättyy tuen piirissä oleville laitoksille 12 vuoden tukiajan jälkeen 2020-luvun alkupuolella. Markkinatilanteen kehitys erityisesti päästöoikeuksien ja sähkön hinnan osalta on epävarmaa, mistä johtuen ilman tuen uudistamista riskinä on, että tuen loppuessa puupolttoaineiden käyttö CHP-laitoksissa vähenee ja metsähake korvautuu turpeella ja mahdollisesti osin jopa kivihiilellä. Sivutuotteet eivät ole nykyisen sähköntuotannon tuen piirissä, mutta koko maan tasolla sivutuotteiden arvioidaan ohjautuvan lähes kokonaisuudessaan teollisuuden tai energiateollisuuden käyttöön. Kaukana energialaitoksista tai sahanpurua hyödyntävästä teollisuudesta sijaitseville sahoille sivutuotteiden hyödyntäminen täysimääräisesti voi kuitenkin olla haastavaa ja niistä saatava myyntitulo voi olla alhainen pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi. Uusien metsäteollisuusinvestointien myötä metsähakkeen, purun ja kuoren tarjonta kasvaa useita terawattitunteja. Samalla myös uusia käyttökohteita on suunnitteilla, sisältäen myös uudenlaisia käyttökohteita biopolttoaineiden valmistuksessa. Tukea mahdollisesti uudistettaessa voidaan nykyisen tuen ongelmakohtia korjata, suunnata tukea täysin erilaisella tavalla metsäenergian tuotannon kustannuksiin, ja lisäksi pyrkiä parantamaan CHPinvestointien kannattavuutta. Esitetyistä esimerkeistä tukijärjestelmän voisi toteuttaa esimerkiksi yhdistelemällä useita eri vaihtoehtoja tai niiden elementtejä. Esimerkiksi lisäämällä sähkön lattiahinta-tukeen päästöoikeuden hinnan alhaisempi leikkuri, jolloin voidaan saavuttaa tarkastelluista vaihtoehdoista arviolta suurin lisäys kotimaisten polttoaineiden käytössä ja parantaa yhteistuotantoinvestointien kannattavuutta. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 47
48 YHTEENVETO 2/(2) Energiantuotantosektorilla yhteensä jopa 450 MW e yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteettia on tulossa korvattavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Laitosten korvaaminen vastaavalla yhteistuotantolaitoksella on epävarmaa ja kapasiteetin poistuminen vaikuttaisi sähkötehon riittävyyteen talviaikaan. Metsähakkeen tukea uudistettaessa voidaan vaikuttaa myös CHP-investointien kannattavuuteen joko erillisellä CHP-investointeihin kohdistuvalla tuella tai vaikuttamalla CHP-investointien kannattavuuteen uudistettavalla metsähaketuella. Uudet vuoteen 2030 mennessä tehtävät energialaitosinvestoinnit kasvattavat kotimaisten polttoaineiden kysyntää. Kysynnän kasvun suuruus riippuu yhteistuotantoinvestointien kannattavuudesta Tuen tulisi lisätä kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä huomioiden turpeen rooli energian tuotannossa Sähköntuotannolle kohdistettava metsähakkeen tuki voi joissain tapauksissa ohjata puun käyttöä epäoptimaalisesti muiden käyttökohteiden kannalta Mahdollisen tukijärjestelmän ei tulisi vaikuttaa kohtuuttomasti pelkkää lämpöä tuottavien laitosten puupolttoaineiden hankintahintaan Tuen ei tulisi ohjata puuta (ja mm. sivutuotteita) pois muista jalostuskohteista epäoptimaalisella tavalla, huomioiden myös uudet käyttökohteet mm. biopolttoaineiden tuotannossa Valtiontukisäännösten mukainen tarjouskilpailumenettely on haastava toteuttaa eri tukivaihtoehdoissa muun muassa hankkeiden rajallisen määrän ja mahdollisten strategisten tarjousten vuoksi, minkä vuoksi tarjouskilpailu ei välttämättä johda tavoitteiden mukaiseen lopputulokseen PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 48
49
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 16.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Lisää uusiutuvaa energiaa tai
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa 22.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Verolainsäädäntö Lisää uusiutuvaa energiaa
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotTuotantotukilain muutokset
Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotMetsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti
Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta Olli Mäki ja Pekka Ripatti 24.4.2015 SISÄLTÖ 1 Puu energiantuotannossa - Metsähakkeen käyttö - Metsähakkeella tuotetun
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotSuomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry
Suomen Keskusta 08.03.2017 Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry 9.3.2017 2 Uusiutuvan energian tukipolitiikka syrjii kuorta ja purua Valtioneuvoston selonteko kansallisesta
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet
Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotSyöttötariffijärjestelmän vuosiraportti
Syöttötariffijärjestelmän vuosiraportti 2017 5.10.2018 Pörssisähkön ja päästöoikeuksien kallistuminen leikkaa vuoden 2018 tuotantotuen kustannuksia Vuonna 2011 käynnistyneestä syöttötariffijärjestelmästä
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotBioenergia-alan linjaukset ja näkymät
Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotTURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ
TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus - TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotMETSÄENERGIAN TUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Taustaselvitys työ- ja elinkeinoministeriölle PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY - X274214
METSÄENERGIAN TUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Taustaselvitys työ- ja elinkeinoministeriölle PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY - X274214 All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN
PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotAsiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa
Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp 20.10.2015 VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016: ENERGIAPOLITIIKKA (32.60) Energiapolitiikan tavoitteiden toteutuminen Energiapolitiikan
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017 Metsätehon tuloskalvosarja 11/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA
LisätiedotLausunto hallituksen lakiesitysluonnokseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta
04.10.2017 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@tem.fi Lausunto hallituksen lakiesitysluonnokseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Viite: TEM/1753/03.01.01/2017
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotLausunto energiaverotuksen muutosta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi 18.8.2014 Lausunto energiaverotuksen muutosta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö VM086:00/2014.
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotPuuenergia nyt ja tulevaisuudessa
Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
Lisätiedot