METSÄENERGIAN TUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Taustaselvitys työ- ja elinkeinoministeriölle PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY - X274214

Transkriptio

1 METSÄENERGIAN TUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Taustaselvitys työ- ja elinkeinoministeriölle PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY - X274214

2 All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Pöyry. Copyright Pöyry PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 2

3 SISÄLTÖ Sivunumero Tausta ja tavoitteet 4 Metsäenergiajakeiden kustannukset energiakäytössä ja tuen tarve 7 Järeän puun kohtelu tukijärjestelmässä 19 Tuontihakkeen kohtelu tukijärjestelmässä 22 Tuen mahdollinen kilpailutus olemassa oleville metsähakevoimaloille 27 Teknologianeutraali kilpailutus uusille voimalaitoksille 34 Turpeen veromuutosten mahdollisuudet ja rajoitteet 45 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 3

4 TYÖN TAUSTA Miten muutokset metsähakesähkön syöttötariffissa vaikuttaisivat uusiutuvan energian osuuden säilymiseen ja kasvunäkymiin nykyisissä ja uusissa laitoksissa? Metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa tuetaan ns. syöttötariffijärjestelmällä, jossa tukitaso on asetettu siten, että metsähake olisi kilpailukykyinen turpeen kanssa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Tuen tavoitteena on lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa polttoainevaihdoksien kautta, eikä tukea varsinaisesti ole suunnattu uusien investointien tukemiseen. Tukiaika on nykyisessä järjestelmässä rajattu 12 vuoteen. Tuki koskee tällä hetkellä ainoastaan metsähakkeella tuotettua sähköä. Uudet puupolttoainevoimalat voivat saada erillistä puupolttoainevoimaloiden syöttötariffia, mutta tuki on rajattu pienemmän kokoluokan voimalaitoksille. Uusiutuvaa sähköä voidaan kuitenkin tuottaa myös muista polttoaineista metsähakkeen lisäksi, ja esimerkiksi kivihiilen käyttöä voitaisiin korvata joissakin olemassa olevissa laitoksissa mm. pelleteillä ja biohiilellä. Metsähakkeen tukijärjestelmä voi vaikuttaa myös mm. metsäteollisuuden ja biopolttoaineiden valmistuksen raaka-aineiden saatavuuteen, joten tukijärjestelmää mahdollisesti uudistettaessa on huomioitava vaikutukset muille sektoreille. Puupolttoaineita voidaan myös tuoda Suomeen, jolloin sähköntuotannon tuki ei välttämättä johda automaattisesti kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Tästä johtuen on tarpeen arvioida Suomeen tuotavan hakkeen määrää ja kustannuksia, mikäli tukijärjestelmän yhtenä tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti lisätä myös kotimaisen energian käyttöä. Päästöoikeuksien hintojen pysyessä alhaisina on metsähakkeen syöttötariffi tarpeen varmistamaan uusiutuvan energian osuuden säilyminen ja kasvu nykyisissä laitoksissa. EU:n valtiontukisäännösten mukaisesti tukijärjestelmiä uudistettaessa uusien tukien tulisi lähtökohtaisesti perustua kilpailutukseen, jossa osa hakijoista jää tuen ulkopuolelle. Metsähakkeen tuen osalta tämä olisi merkittävä muutos Suomessa. Uudet hankkeet voitaisiin ohjata mahdollisen uuden teknologianeutraalin tukijärjestelmän piiriin, mutta hankkeiden pienen määrän ja toisaalta yksittäisten hankkeiden suhteellisen suuren koon vuoksi tämä voisi aiheuttaa ongelmia muille hankkeille tai näiden hankkeiden toteutumiselle. Kilpailutuksen toimivuutta on tästä syystä tarpeen tarkastella kriittisesti Suomen olosuhteissa huomioiden potentiaaliset tuen piiriin hakeutuvat hankkeet. Tässä työssä Pöyry Management Consulting Oy on tarkastellut edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksia metsähakkeen tukijärjestelmän uudistamisen kannalta. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 4

5 METSÄHAKEVOIMALOIDEN TUKIJÄRJESTELMÄN TAVOITE Tukijärjestelmän tavoitteena on lisätä metsähakkeen käyttöä Metsähakevoimaloiden tukijärjestelmän tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa tarjoamalla kannustin siirtyä turpeesta metsähakkeen käyttöön. Tuki on asetettu siten että se tekee metsähakkeesta kilpailukykyisen turpeeseen nähden CHP-tuotannossa. Tuki muuttuu päästöoikeuden hinnan muuttuessa, sekä turpeen veron muuttuessa. Päästöoikeuden hinnan ollessa alle 1 /tco2 tuki ei kuitenkaan muutu päästöoikeuden hinnan muuttuessa. Metsähakevoimaloiden tuen kautta tuettava määrä on ollut alle 3 TWh sähköä vuodessa ja järjestelmän piirissä on 53 laitosta. Metsähakkeen käyttö ei ole viime vuosina juurikaan kasvanut. Metsähakkeen käyttöön vaikuttaa merkittävästi myös lämmitystarve, jolloin vuosittaisten käyttömäärien välillä on paljon vaihtelua lämpötilasta johtuen. Sähkön alhaisen markkinahinnan vuoksi sähkön erillistuotanto ei ole ollut kannattavaa. Tukijärjestelmän tavoitteena on lisätä metsähakkeen käyttöä ja vahvistaa metsähakkeen toimitusketjuja. Metsänhakkuutähteistä valmistetun metsähakkeen tuotantokustannukset, erityisesti varastoinnin ja hakettamisen kustannukset, ovat suuremmat kuin tuotettaessa metsähaketta pyöreästä puusta (rankahake) tai kokonaisista puista. Vuodesta 219 eteenpäin tukea leikataan 4 % mikäli metsähake on valmistettu teollisuuden raakaaineeksi kelpaavista tukeista tai kuitupuusta. Tavoitteena on varmistaa että teollisuuden käyttöön soveltuva puu ohjautuisi ensisijaisesti teollisuuskäyttöön energiantuotannon sijaan eikä energiantuottajien maksukyky puusta ylittäisi teollisuuden maksukykyä. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 5

6 KILPAILEVAT KÄYTTÖKOHTEET PUULLE Puun kilpailevat käyttökohteet asettavat rajoituksia tukijärjestelmiin, sillä tuki voi ohjata kansantalouden kannalta puun käyttöä vääriin kohteisiin Metsäteollisuuden puun tarve Kemiallisen ja mekaanisen massan valmistukseen soveltuva kuitupuuraaka-aine Sahatavaran ja vanerilevyjen valmistukseen soveltuva tukkipuuraaka-aine. Käytännössä vähintään noin 3 metrin pituiset pölkyt, joiden latvaläpimitta kuitupuun osalta on vähintään noin 6 senttimetriä ja tukkipuun osalta vähintään noin 15 senttimetriä. Biopolttoaineiden ja jalosteiden valmistus Biopolttoaineita voidaan valmistaa lähes mistä tahansa puusta, myös sivutuotteista, kuten kuoresta ja purusta Maksukyky puusta määräytyy lopputuotteen hinnan ja valmistuskustannusten* perusteella Kiinteiden biojalosteiden (puu- ja biohiilipelletit) raakaaineena on pääsääntöisesti ollut puru, mutta myös muita jakeita on mahdollista käyttää Turpeen korvaaminen CHP-laitoksissa Olemassa olevilla laitoksilla vaihtoehtoina ovat: Metsähake Kuori Puru Ainespuusta tehty hake Puupelletit sekä biohiilijalosteet (pelletti, hake) Korvausosuus riippuu laitoksen teknisistä ominaisuuksista, turpeen minimiosuus on yleensä -3 %. Kivihiilen korvaaminen CHP-laitoksissa Olemassa olevilla laitoksilla vaihtoehtoina ovat lähinnä: Puupelletit (5-1%) Biohiilipelletit (jopa 1%) Torrefioitu hake (jopa 1%) *Nykyisillä hinnoilla biopolttoaineiden valmistajien puustamaksukyky on heikompi kuin CHPlaitosten puustamaksukyky PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 6

7 METSÄENERGIAJAKEIDEN KUSTANNUKSET ENERGIAKÄYTÖSSÄ JA TUEN TARVE PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 7

8 TWh TWh TWh KÄYTETYT POLTTOAINEET LAUHDE-, CHP SEKÄ ERILLISLÄMMÖN TUOTANNOSSA Hiilen kulutus yhteistuotannossa on pysynyt lähes samana ja lauhdetuotannossa vaihdellut voimakkaasti välisenä aikana Kivihiilen ja turpeen nykyinen käyttö määrittää pitkälti puupolttoaineiden käytön lisäyksen potentiaalin Suomessa. Tilastokeskuksen tilastojen perusteella Suomessa käytettiin vuonna 214 noin 12 TWh turvetta yhteistuotannon polttoaineena Turvetta ei voitaisi monessa voimalaitoksessa täysin korvata puupolttoaineilla, joten korvauspotentiaali jäänee alle 1 TWh:n Kivihiiltä käytettiin vuonna 214 noin 13 TWh yhteistuotannon polttoaineena. Kivihiilestä voitaisiin korvata enimmillään noin 1 TWh puupelleteillä nykyisissä laitoksissa. Biohiilellä ja torrefioidulla hakkeella voitaisiin korvata noin 1 TWh tai jopa 13 TWh Lauhdetuotannossa puupolttoaineilla tuskin korvattaisiin kivihiiltä Erillislämmön tuotannossa kivihiiltä käytettiin noin 1,3 TWh vuonna 214 ja turvetta noin 2 TWh. Sähköntuotannon tuella ei ole merkitystä erillislämmöntuotannossa, jossa polttoainevalintaa ohjataan lähinnä verotuksella. Lämmöntuotannossa kivihiiltä voitaisiin korvata olemassa olevissa kattiloissa esimerkiksi biohiilellä, mikäli sitä olisi saatavilla. Yhteistuotannon polttoaineet (Tilastokeskus) Lauhdetuotannon polttoaineet (Tilastokeskus) Erillislämmöntuotannon polttoaineet (Tilastokeskus) Puupolttoaineet Turve Kivihiili Puupolttoaineet Turve Kivihiili Muut energialähteet Muut fossiiliset Muut uusiutuvat Maakaasu Öljy Puupolttoaineet Turve Kivihiili PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 8

9 KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN HINTA ENERGIANTUOTANNOSSA Turpeen ja metsähakkeen hinnassa on merkittävää vaihtelua sekä alueellisesti että käyttäjäkohtaisesti Metsähakkeen hankintahinta vaihtelee sekä käyttäjäettä aluekohtaisesti. Käyttäjäkohtainen hinnan vaihtelu on merkittävämpää kuin alueellinen vaihtelu. Suuremmat käyttäjät pyrkivät rakentamaan hankintaportfolionsa siten, että toimittajia ja eri jakeita on useita, jolloin riippuvuus yhdestä toimijasta muodostuu pienemmäksi. Turpeen hintakehitys on seurannut pääosin tuotantokustannusten kehittymistä ja vuosittaisilla sääolosuhteilla on ollut huomattava vaikutus turpeen saatavuuteen ja sitä kautta myös hintaan. Alueellisesti turpeen hinta vaihtelee riippuen turvesoiden etäisyydestä käyttökohteisiin nähden, mutta myös käytössä olevien soiden elinkaaren vaiheesta riippuen. Metsähakkeen ja turpeen markkinahinnat /MWh Metsähake Jyrsinturve PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 9

10 /MWh KUOREN JA PURUN HINTA JA KUSTANNUS Kuori ja puru ovat metsäteollisuuden sivutuotteita ja niiden hankintakustannus muodostuu pääosin kuljetuskustannuksista Kuori ja puru ovat metsäteollisuuden sivutuotteita, joiden hyödyntämisen kustannus muodostuu lähinnä kuljetuskustannuksesta. Markkinahinta muodostuu arvioidusta vaihtoehtoisen käyttökohteen maksukyvystä. Markkinahinta on noin /MWh. Kuorta ja purua voidaan hyödyntää pellettien ja myös nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksessa. Voimalaitosten tai lämpökeskusten polttoaineena kuori ja puru voivat olla korkeamman kosteuspitoisuuden vuoksi hieman metsähaketta heikompia polttoaineita. Voimalaitoksissa, joissa on savukaasupesuri, korkeasta kosteuspitoisuudesta on kuitenkin etua Purun ja kuoren hinta toimitettuna Puru Kuori FOEX Indexes PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 1

11 /MWh METSÄENERGIAJALOSTEIDEN KUSTANNUKSET Puupelletti: raaka-aineena voidaan käyttää metsäteollisuuden sivutuotepurua tai metsähaketta, jolloin raakaainekustannus on tyypillisesti korkeampi. Biohiilipelletti: Euroopassa ei ole yhtään biohiilipellettien teollisen mittakaavan tuotantolaitosta kaupallisessa toiminnassa. Biohiilipellettien valmistuskustannusten arviointi perustuu Pöyryn tekemiin kannattavuusselvityksiin. Torrefioitu hake: Teollisen mittakaavan tuotantolaitoksia ei ole toiminnassa Euroopassa. Torrefioidun hakkeen valmistuskustannukset perustuvat Pöyryn tekemiin karkeisiin arvioihin. Kaikille polttoaineilla kuljetuskustannukset lisäävät polttoaineen hankintakustannusta. Mikäli tuotanto sijaitsee lähellä käyttöpaikkaa, voi kustannus olla alhaisempi. Vastaavasti korkeampia kuljetuskustannuksia esimerkiksi tuonnin osalta voidaan kompensoida edullisemmilla raaka-ainekustannuksilla. Metsäenergiajalosteiden valmistus- ja kuljetuskustannukset (Pöyryn arvio) Biohiilipelletti Puupelletti, metsähake Puupelletti, puru Torrefioitu hake PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 11

12 Polttoainekustannus*, /MWh BIOENERGIAJAKEIDEN KILPAILUASEMA KIVIHIILEEN JA TURPEESEEN VERRATTUNA CHP-TUOTANNOSSA Kuoren ja sahanpurun hintatietojen perusteella niiden käyttö CHP-tuotannossa olisi turpeeseen nähden kannattavaa myös ilman tukijärjestelmää Ilman tukijärjestelmää turve on yhteistuotannossa edullisin polttoaine lukuun ottamatta kuorta ja sahanpurua. Kivihiilen potentiaaliset korvaajat, biohiili ja pelletti ovat selvästi hiiltä kalliimpia yhteistuotannon polttoaineina. Polttoaineiden hinnat alla olevassa kuvassa perustuvat markkinahintoihin Suomessa sekä Pöyryn arvioihin siltä osin kuin markkinahintoja ei ole saatavilla. Paikallisesti hinnoissa voi kuitenkin olla merkittävää eroa. Metsähakkeen sähköntuotantotukea ei ole kuvassa huomioitu. Muut polttoaineet eivät saa tukea yhteistuotannossa, mutta ovat verottomia lämmöntuotannossa turvetta ja kivihiiltä lukuun ottamatta. Bioenergian kilpailukyky turpeeseen ja kivihiileen nähden yhteistuotannossa ilman sähköntuotannon tukea CO2-kustannus Vero Polttoainekustannus * Polttoainekustannus sisältää yhteistuotannon polttoainekustannuksen lisäksi verot ja päästöoikeuskustannukset Kivihiili 8,7 /MWh (rannikko), turve 13,6 /MWh, turpeen vero 1,9 /MWh, kivihiilen vero 217 tasolla, CO2-hinta 5 /t PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 12

13 Polttoainekustannus*, /MWh BIOENERGIAJAKEIDEN KILPAILUASEMA KIVIHIILEEN JA TURPEESEEN VERRATTUNA CHP-TUOTANNOSSA Nykyisen tuen ansiosta metsähake tulee kilpailukykyiseksi turpeeseen nähden, kuori ja puru ovat kilpailukykyisiä myös ilman tukea Jos tukea maksettaisiin myös pelleteille, niiden käyttö voisi olla kannattavaa kivihiilen korvaajana joissakin tapauksissa. Puupelleteillä voidaan kuitenkin teknisistä syistä korvata tyypillisesti vain 5-1 % kivihiilestä voimalaitoksissa. Myös biohiilen ja torrefioidun hakkeen käytön kannattavuus paranisi kivihiilen korvaajana, ja joissain tapauksissa niitä voitaisiin käyttää myös turpeen ja metsähakkeen ohella. Tuki ei riittäisi tekemään käytöstä suuressa mittakaavassa kannattavaa. Näiden jalosteiden kustannuskehitykseen liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Bioenergian kilpailukyky turpeeseen ja kivihiileen nähden yhteistuotannossa ja mahdollisen tuen vaikutus (tukea maksetaan ainoastaan metsähakesähkölle tällä hetkellä) Sähköntuotannon tuki CO2 kustannus Vero Polttoainekustannus 5 * Polttoainekustannus sisältää yhteistuotannon polttoainekustannuksen lisäksi verot ja päästöoikeuskustannukset Kivihiili 8,7 /MWh (rannikko), turve 13,6 /MWh, turpeen vero 1,9 /MWh, kivihiilen vero 217 tasolla, CO2-hinta 5 /t PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 13

14 Polttoainekustannus, /MWh Polttoainekustannus, /MWh BIOPOLTTOAINEJALOSTEIDEN KILPAILUKYKY HIILEN KORVAAJANA Biopolttoainejalosteet eivät ole kivihiileen nähden kilpailukykyisiä kohoavallakaan päästöoikeuden hinnalla lähitulevaisuudessa Kivihiilen korvaamiseen olemassa olevissa laitoksissa voidaan käyttää puupellettejä (perinteinen pelletti), biohiilipellettejä (torrefioitu pelletti tai höyryräjäytetty pelletti) tai torrefioitua haketta. Edellä mainitut tuotteet ovat puubiomassasta valmistettuja, kosteuden kestäviä (paitsi puupelletti) polttoaineita, jotka kestävät varastointia ja kuljetusta. Metsähakkeesta tai purusta tuotettu perinteinen teollinen pelletti tai biohiilijalosteet eivät ole kilpailukykyisiä nykyisellä, eivätkä myöskään selvästi korkeammalla päästöoikeuden hinnalla kivihiileen verrattuna nykyisessä markkinatilanteessa. Metsäenergiajalosteille ei makseta sähköntuotantotukea, mutta sekään ei tekisi niistä kilpailukykyisiä. Kivihiilen ja pellettien ja torrefioidun hakkeen kilpailukyky ja mahdollisen tuen vaikutus 4 35 Päästöoikeuden hinta 5 /t 4 35 Päästöoikeuden hinta 2 /t Hiili, CO2 5 Biohiili pelletti Puu pelletti, Puu pelletti, metsähake puru Torrefioitu hake * Polttoainekustannus sisältää yhteistuotannon polttoainekustannuksen lisäksi verot ja päästöoikeuskustannukset Kivihiili 8,7 /MWh (rannikko), kivihiilen vero 217 tasolla, Hiili, CO2 2 Biohiili pelletti Puu pelletti, Puu pelletti, Torrefioitu metsähake puru hake Sähköntuotannon tuki CO2 kustannus Vero CHP-tuotannossa Polttoainekustannus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 14

15 LAUHDETUOTANNON HOUKUTTELEVUUS PUUPOLTTOAINEILLA Vaikka metsähakkeen sähköntuotantotuki annettaisiin myös muille jakeille, lauhdesähkön tuotanto puupolttoaineilla tuskin tulisi houkuttelevaksi suurissa määrin Puupolttoaineiden hankintakustannukset lauhdelaitokselle ovat lähtökohtaisesti korkeammat kuin sähkön markkinahinta tällä hetkellä tai lähivuosina. Pidemmällä aikavälillä sähkön hinta voi nousta korkeammaksi parantaen myös lauhdesähköntuotannon kannattavuutta. Jos kuori ja puru saisivat nykyisen suuruisen metsähakkeen sähköntuotantotuen, voitaisiin niillä tuottaa lauhdesähköä, sikäli kun se on teknisesti mahdollista. Muut metsäenergiajakeet eivät ole kilpailukykyisiä hiileen nähden, vaikka ne saisivat nykyisen suuruisen metsähakkeen sähköntuotantotuen. Polttoaine- ja päästöoikeuskustannukset lauhdesähkön tuotannossa (päästöoikeuden hinta 5 /t CO 2, sähköntuotannon tuki 18 /MWh) Tuotetun sähkön kustannus, /MWh e Sähköntuotannon tuki nyt Mahdollinen tuki CO2 kustannus Raaka- ja polttoainekustannus Sähkön hinta 215 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 15

16 Sähkön tuotantotuen määrä /MWhe ARVIO ERI METSÄENERGIAJAKEIDEN VAATIMASTA TUKITASOSTA Biohiilipelleteillä tai torrefioidulla hakkeella voitaisiin korvata ainakin 8 % nykyisestä kivihiilen käytöstä olemassa olevissa voimalaitoksissa. Päästöoikeuden hinnalla 5 /tco2 sähköntuotantotuen pitäisi olla yli 5 /MWh e, jotta biohiilipelletti olisi kilpailukykyinen kivihiileen nähden CHP-tuotannossa (lämmön hinnan pysyessä vakiona). Lisäksi voimalaitoksen maksettavaksi jää polttoainemuutoksesta aiheutuva kertaluonteinen muutosinvestointi. Pellettien tukitarve on hieman alhaisempi, mutta korvausmahdollisuus pienempi, sillä pelleteillä voidaan korvata vain pieni osa kivihiilestä. Kuori ja puru eivät turpeen korvaajina tarvitse tukea nykyisillä markkinahinnoilla. Turpeeseen verrattuna tukitarve metsäenergiajalosteille olisi alla esitettyä korkeampi, sillä turpeen käyttökustannus on keskimäärin hieman alhaisempi kuin kivihiilen. Jalosteiden käyttö pienessä määrin voi kuitenkin olla houkuttelevaa turvetta ja metsähaketta käyttäville laitoksille johtuen jalosteiden polttoaineominaisuuksista ja varastoitavuudesta. Sähköntuotantotukitarve metsäenergiajalosteille ja nykyinen (216) metsähakesähkön tuki Metsähake Biohiili Pelletti, metsähake Pelletti, puru Torrefioitu hake PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 16

17 JOHTOPÄÄTÖKSET Nykyinen tuki sopii hyvin metsähakkeelle, hiilen laajamittaiseen korvaamiseen metsäenergiajalosteilla sama tuki ei vaikuta riittävältä Metsähakevoimaloiden sähköntuotannon tuen tavoitteena on ollut lisätä metsähakkeen hyödyntämistä energiantuotannossa ja saada myös kalliimmin hyödynnettävät metsähakejakeet kerättyä metsästä hyötykäyttöön. Uusiutuvan energian lisäämisen näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, mistä poltettava puu tulee, ja siitä näkökulmasta tukea voitaisiin ajatella laajennettavan kaikille puuperäisille polttoaineille. Tähän lähestymistapaan liittyy kuitenkin merkittäviä ongelmia: Tukea ei tulisi maksaa silloin, kuin puupolttoaineiden käyttö on kannattavaa myös ilman tukia. Eri jakeiden merkittävistä markkinahinta- ja hankintakustannuseroista johtuen yhtäläinen tuki kaikille puupolttoainejakeille ei vaikuta perustellulta. Osa sahanpurusta ja kuoresta on kannattavaa käyttää polttoaineena myös ilman tukea. Järeän puun ja tuontipuun kohtelua on tarkasteltu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Nykyinen metsähakkeen tuki ei juurikaan sovellu tukemaan kivihiilen korvaamista uusiutuvilla CHP-laitoksissa, sillä kivihiiltä ei helposti voida korvata metsähakkeella näissä laitoksissa. Sen sijaan puupelletti, biohiilipelletti ja torrefioitu hake soveltuisivat kivihiilen korvaamiseen olemassa olevissa laitoksissa. Tuen laajentaminen näille metsäenergiajalosteille voisi olla perusteltua erityisesti kivihiilen korvaamiseksi. Nykyisen suuruinen tuki parantaisi kilpailukykyä, mutta ei riittäisi edistämään laajamittaista korvaamista. Hintojen ja kustannusten vaihteluiden takia ei tarkkaan räätälöity tuki kuitenkaan vaikuta järkevältä. Kustannusten kehitykseen liittyy merkittävää epävarmuutta, jolloin tarkkaan kustannusarvioiden perusteella määritelty kiinteä tuki voisi johtaa virheelliseen tukimäärään. Kivihiilen käytöstä pyritään eroon koko Suomen tasolla, ja mm. Helsinki on tehnyt omia linjauksiaan kivihiilestä luopumiseksi tulevaisuudessa. Tällöin tuen ei välttämättä tarvitse täysin korvata kustannuseroa saadakseen aikaan polttoainekorvauksia. Biohiiltä voitaisiin käyttää pienemmissä määrin myös turvetta ja metsähaketta käyttävissä voimalaitoksissa sen edullisten polttoaineominaisuuksien vuoksi. Pellettejä ja biohiiltä voidaan helposti tuoda Suomeen, jolloin antelias tukijärjestelmä voisi lisätä tuontia. Kotimaisten polttoaineiden käyttöä voidaan edistää tukemalla näiden tuotantoa Suomessa esimerkiksi investointituella. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 17

18 JÄREÄN PUUN KOHTELU TUKIJÄRJESTELMÄSSÄ PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 18

19 TARVE RAJATA JÄREÄ PUU TUEN ULKOPUOLELLE Energiapuun korjuuta on mahdollista lisätä muilta kuin järeän puun hakkuukohteilta. Ilman tukirajausta metsäteollisuuden puunhankintakustannus voi nousta. Metsähakkeen sähköntuotantotuen tarkoitus on ollut lisätä metsähakkeen hyödyntämistä tekemällä myös korkeamman kustannuksen metsähakkeen hankinnasta kannattavaa voimalaitoksille. Suomessa merkittävä osa metsähakkeen käytön kasvusta on tarkoitus saavuttaa pienpuulla. Tyypillisesti pienpuuta korjataan nuoren metsän kunnostuksen, ensiharvennuksen tai muun harvennuksen/hakkuun yhteydessä. Metsähakkeen sähköntuotantotuki kannustaa käyttämään erityisesti metsäteollisuuskäyttöön korjattavan puun hankinnan yhteydessä saatavia latvuksia, kantoja jne, sekä metsänhoidon yhteydessä saatavaa puuaineista energiakäyttöön tekemällä haketuksesta ja kuljetuksesta voimalaitokselle kannattavaa. Järeämmän puun hankinnan kustannukset ovat alhaisemmat kuin pienpuun kustannukset. Näissä kohteissa kuitenkin on myös metsäteollisuuden kysyntää, mistä johtuen puu on perinteisesti ohjautunut teollisuuden käyttöön polttamisen sijaan. Toisaalta niillä alueilla, joilla teollisuuskysyntää puulle on vähemmän, voi olla kannattavaa hyödyntää kuitupuuta energialaitoksilla myös alhaisemmalla tukitasolla Uusien metsäteollisuuden investointien johdosta puun käyttö Suomessa tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. Järeämmän puun käytön tukeminen johtaa energiantuotannon kasvavaan kilpailuun metsäteollisuuden raaka-ainehankinnan kanssa, jolla on mahdollisesti vaikutus myös metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuen leikkaaminen järeän puun hakkeelle 6 %:iin vuodesta 219 alkaen laskee energialaitosten maksukykyä tällaisesta puusta alle kuitupuun nykyisen tehdashinnan. Tuen leikkaaminen voi vähentää järeän puun hakkeen käyttöä energiantuotannossa suuressa määrin. Kansantaloudellisesta näkökulmasta puun jalostuskäytön tulisi olla energiantuotantoon nähden ensisijaista, jolloin on perusteltua rajata tukea niin, että järeää puuta ei ohjaudu energiakäyttöön. Tuki tulisi rajata myös järeistä puista tehdyille metsäenergiajalosteille, mikäli nämä hyväksyttäisiin tukijärjestelmään. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 19

20 TUONTIHAKKEEN KOHTELU TUKIJÄRJESTELMÄSSÄ PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 2

21 TUONTIENERGIAHAKKEEN MÄÄRÄ Tuontienergiahakkeen määräksi voidaan tilastojen perusteella arvioida 3 k- m3 (65 GWh) vuonna 215 Hakkeen tuonti ja käyttö massateollisuudessa 1 k-m Lähde: LUKE Hakkeen tuonti Suomeen Tuontihakkeen käyttö massateollisuudessa Tilastoitua tai julkista tietoa tuontienergiahakkeen määrästä ei ole saatavilla. Määrää on kuitenkin mahdollista arvioida vertaamalla hakkeen kokonaistuontimäärää ja hakkeen käyttömäärää massateollisuudessa erotus on todennäköisesti enimmäkseen energiahaketta Suomeen tuotiin Luken tilastojen perusteella vuonna 215 noin 65 GWh (~3 kiinto-m 3 ) polttohaketta Venäjältä. Pöyryn karkean arvion perusteella 8 % (52 GWh) tästä määrästä käytettiin CHP-laitoksissa ja 2% (13 GWh) lämmön erillistuotannossa. Metsähakesähkön tuotantotukea maksetaan vuonna 216 arviolta noin 4 45 milj. euroa. Tästä arviolta noin 5 prosenttia, ja enimmillään vajaa 1 %, maksettiin tuontimetsähakkeella tehdylle sähköntuotannolle. Tuontimetsähakkeen taloudellinen kuljetusetäisyys riippuu metsähakkeen hinnasta rajalla. Tällä hetkellä taloudellinen kuljetusetäisyys rajaa tuontihakkeen käytön lähellä itä-rajaa sijaitseviin laitoksiin. Tuontihakkeen hintaan vaikuttaa voimakkaasti ruplan kurssin kehitys mikäli rupla pysyy heikkona tai heikkenee lisää, energiahakkeen tuontia Venäjältä on mahdollista kasvattaa kannattavasti. Metsähaketta tuovia yrityksiä on suuri määrä. Suuri osa yrityksistä on rekisteröitynyt Suomeen, ja niissä on suomalainen yritysjohto, monissa myös suomalainen omistus. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 21

22 TARVE JA MAHDOLLISUUDET RAJATA TUONTIHAKE TUEN ULKOPUOLELLE Tuontihakkeen tuen rajaamiselle on haastavaa löytää lainsäädännöllisesti soveltuvia perusteita Suomessa käytettävä metsähake on valtaosin kotimaista, mutta metsähaketta myös tuodaan jonkin verran erityisesti Itä-Suomen voimalaitoksille. Tältä osin metsähakkeen tuki ei välttämättä tue kotimaisen energian käytön lisäämistä, vaan voi jopa vähentää sitä, mikäli Venäjältä tuotavalla hakkeella korvataan kotimaista turvetta tai sivutuotteita. Pöyryn arvioiden mukaan tuonnin määrä on kuitenkin melko vähäinen kokonaiskäyttöön nähden, vuonna 214 noin 5 %:n luokkaa CHPlaitoksissa käytetystä metsähakkeesta Metsähaketta voidaan tuoda myös muualta kuin Venäjältä, lähinnä meriteitse rannikolla sijaitseviin laitoksiin. Euroopan sisämarkkinoiden näkökulmasta tuen rajaaminen tuontipuulta yleisesti kotimaisuustavoitteisiin vedoten ei olisi mahdollista. Erityisesti Venäjältä tuotavan hakkeen osalta sähköntuotannon tuen rajaamiselle taas on haastavaa löytää lainsäädännöllisesti soveltuvia perusteita Venäjältä tuotava hake on todennäköisesti peräisin sertifioidusta metsästä (FSC hyvin yleinen) Tuotava metsähake on peräisin hakkuista, joista tavoitellaan lähinnä havutukkia ja kuitupuuta. Venäjällä metsä on suurelta osin sekametsikköä lajien suhteen, joten hakkuilla saadaan paljon myös puuta jolla ei ole käyttöä. Koska haketukseen käytetään lähinnä runkopuuta, mahdolliset riskit liittyen hakkuutähteiden tai kantojen korjuuseen (esim. ravinneköyhyys pitkällä aikavälillä) eivät ole isoja Hake tulee todennäköisesti kohtalaisen läheltä, joten kuljetuksen CO2-päästöt eivät liene mittavia Kuoren ja purun kilpailukyvyn osalta erityisesti itärajalla on mahdollista, että tuontimetsähake tulee kuoren ja purun käyttöä edullisemmaksi. Tällöin tuen vaikutuksesta myös kotimaiset sivutuotteet voivat jäädä hyödyntämättä metsähakkeen tuen vaikutuksesta. Ongelma on merkittävä erityisesti, jos markkinat sivutuotteelle ovat paikallisesti pienet. Mikäli tukea laajennettaisiin metsähakkeesta myös metsäenergiajalosteille kuten biohiilelle, on syytä huomioida, että myös jalosteita voidaan valmistaa alhaisemman raaka-ainehinnan johdosta edullisemmin esim. Venäjällä tai Virossa ja tuoda Suomeen kilpailukykyisellä hinnalla, jos kuljetuskustannukset säilyvät järkevällä tasolla. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 22

23 TUEN MAHDOLLINEN KILPAILUTUS OLEMASSA OLEVILLE METSÄHAKEVOIMALOILLE PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 23

24 KILPAILUTUS OLEMASSA OLEVILLE LAITOKSILLE LÄHTÖKOHDAT Lähtökohtana kilpailutuksen toteuttamisen arvioinnissa on käytetty seuraavia oletuksia: Kilpailutus toteutetaan kaikille olemassa oleville, metsähaketta käyttäville laitoksille yhtä aikaa (CHP ja lauhde) Kilpailutus koskee vähintään 5 vuoden ajanjaksoa, jonka ajan tukea maksetaan. Jakson päättymisen jälkeen on mahdollista osallistua uuteen kilpailutukseen. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia, mikäli tuki kilpailutetaan lyhyemmälle ajanjaksolle. Osallistujat tarjoavat nykyisen metsähakkeen tuen kaltaista preemiota, joka muuttuu päästöoikeuden hinnan tai turpeen veron muuttuessa (kilpailutuksen kohteena on kerroin nykyisen tuen kaltaiseen yhtälöön), sekä tuotantomäärää tällä hinnalla Kilpailutukseen on varattu määräbudjetti (euro- tai energiamääräinen), joka rajaa osan laitoksista tuen ulkopuolelle. Nämä laitokset eivät saa minkäänlaista tuotantotukea, jolloin ne siirtyvät käyttämään edullisinta polttoainetta hinnan ja saatavuuden mukaan. Nykyisessä markkinatilanteessa tämä olisi suurelta osin turvetta tai kivihiiltä (olettaen että päästöoikeuksien hinta ei kannusta polttoainemuutoksiin) PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 24

25 Sähkön tuotantotuen määrä /MWhe TUKITARJOUSTEN MUODOSTUMINEN METSÄHAKEVOIMALOILLA Polttoaineen paikallinen hinta (lisätietoa sivu 8) ja rakennusaste vaikuttavat merkittävästi tarjousten suuruuteen Kilpailutukseen osallistuvat laitokset arvioisivat tarjoushintaansa perustuen vaihtoehtoisiin kustannuksiin: 1) Turpeen hankintahinta laitokselle + verot + päästökaupan kustannukset 2) Metsähakkeen hankintahinta laitokselle Arvion perusteella laitos tarjoaa hintaa, jolla metsähakkeen käyttö on juuri ja juuri vaihtoehtoista polttoainetta kannattavampaa. Koska verot ja päästökaupan kustannukset ovat samat kaikille toimijoille, muodostuu ero pääasiassa siitä, mihin hintaan laitos saa eri polttoaineita. Myös sähkön ja lämmön tuotannon suhteella eli rakennusasteella sekä hyötysuhteella on vaikutusta Ne toimijat, joille metsähaketta on saatavilla edullisimmin ja turve on suhteellisesti kalleinta, voivat tarjota metsähakesähköä edullisimmin. Kuvaajassa biomassan 1 % keskimääräistä markkinahintaa kalliimpi hinta (tai vastaavasti turpeen 1 % alhaisempi hinta) johtaa noin 7 /MWh kalliimpaan tarjoushintaan. Rakennusasteen heikentämisellä,5:stä,3:een on vastaava vaikutus. Metsähake-CHP-laitosten tukitarjoukset Hyötysuhde Biomassan hinta % 2,8 /MWh % +1 % % -1 % % 2, % 2,8 /MWh Turpeen hintana käytetty 13,6 /MWh, vero 216 tasolla ja päästöoikeuden hinta 5 /tco2 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 25

26 KILPAILUTUKSEN VAIKUTUS OLEMASSA OLEVILLE LAITOKSILLE Kilpailutus jakaisi laitoksia nykyistä voimakkaammin joko puun tai turpeen käyttäjiin Ne toimijat, joille metsähaketta on saatavilla edullisimmin ja turve on suhteellisesti kalleinta, menestyvät parhaiten kilpailutuksessa ja saisivat tuen. Tuen ulkopuolelle jäävät ne, jotka tarvitsisivat eniten tukea metsähakkeen käyttöön kannattavasti. Tällöin turpeen käyttö voi olla erittäin houkuttelevaa, sillä tällaisella toimijalla turpeen ja metsähakkeen kustannusero on jo muutenkin suurin (turpeen hyväksi). Metsähakkeen käyttö voisi joissain tilanteissa jatkua, todennäköisesti kuitenkin selvästi pienempinä määrinä, mikäli hakkeen hankintaketjuissa voidaan säästää. Hakeyrittäjien kannalta säästöjen etsiminen todennäköisesti tarkoittaisi heikompia toimintaedellytyksiä. Energiayhtiölle kalliimman polttoaineen käyttäminen merkitsisi korotuspainetta kaukolämmön hintaan ja teollisuudessa tuotantokustannusten nousua, joten mahdollisuudet käyttää kalliimpaa polttoainetta ovat erittäin rajoitetut. CHP-laitoksilla sähkön tuotantomäärä riippuu myös lämmön tarpeesta. Kilpailutuksessa voidaan asettaa sanktioita, mikäli tarjottu tuotanto poikkeaa merkittävästi tarjouksesta, mutta raja voidaan asettaa siten, että normaali lämpötilavuosien vaihtelu jää sanktiorajojen sisään. Kaukolämmön kysyntä ja sitä kautta polttoainetarve voi vaihdella tyypillisesti noin 1% normaalivuodesta ylös- tai alaspäin. Myös suuremmat vuositason vaihtelut ovat mahdollisia. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 26

27 KUINKA PITKÄKSI AIKAA TUKI KILPAILUTETAAN Kilpailutuksella ja valitulla ajanjaksolla on merkittäviä vaikutuksia polttoaineen hankintatapoihin ja hankintasopimuksiin Tuki voidaan kilpailuttaa kerralla valitulle ajanjaksolle yhdestä vuodesta esimerkiksi viiteen vuoteen tai jopa pidemmälle ajanjaksolle. Jos tuki muuttuu nykyisen tuen mukaisesti päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron muuttuessa, reagoisi tuen määrä silti muuttuneeseen markkinatilanteeseen, jolloin ongelma mahdollisesta ylituesta olisi pienempi. Kilpailutuksien järjestäminen vuosittain antaisi polttoaineostajille mahdollisuuden määritellä tarjouksensa seuraavan vuoden polttoaineiden hankintasopimusten perusteella, ja huomioida saatavuuden ja hinnan vuositason muutokset. Lyhyt kilpailutusaika vaikeuttaisi toisaalta pidempien sopimusten tekemistä polttoainetoimittajien kanssa, sillä seuraavien vuosien tuen määrästä ei olisi tietoa. Tällöin pitkäjänteinen hankintaketjujen kehittäminen paikallisesti voisi kärsiä. Kilpailutukseen osallistuminen vaatisi osallistujilta selvästi nykyisen tuen hakemista enemmän resursseja. Kilpailutusta varten on laskettava tarjottava hinta ja määrä ja määriteltävä mm. riskitaso, jonka yritykset ovat valmiita ottamaan (esim. saako tukea ollenkaan, ja mille määrälle tukea haetaan). Pidemmälle ajalle, kuten viiden vuoden ajanjaksolle kerralla myönnettävä tuki vähentää mahdollisuuksia polttoainevaihdoksiin markkinatilanteiden mukaan (esimerkiksi saatavuuden perusteella vaihteleva polttoainekustannus sekä turpeen että metsähakkeen osalta). Tarjouksessa osallistujien on määriteltävä se määrä energiaa, jolle tukea haetaan. Jos metsähaketta olisikin saatavilla suunniteltua edullisemmin, ei sen käyttöä välttämättä kannattaisi silti lisätä, mikäli tukea ei saa lisäkäytölle. Hintaero turpeen eduksi on edelleen merkittävä nykyisillä markkinahinnoilla. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 27

28 KILPAILUTUKSEN VAIKUTUKSIA OLEMASSA OLEVILLE LAITOKSILLE Kilpailutuksella saavutettaisiin kustannussäästöjä, mutta kotimaisia polttoainemarkkinoita vääristäviä tekijöitä on runsaasti Metsähakevoimaloiden sähköntuotantotuen osalta on mahdollisuus siirtyä kilpailutukseen olemassa olevilla laitoksilla. Koska metsähakkeen ja sille vaihtoehtoisen polttoaineen turpeen hinta vaihtelee merkittävästi paikallisesti, voitaisiin kilpailutuksella saavuttaa kustannussäästöjä sekä välttää ylituen maksamista. Tarjouskilpailun pohjalta tuki määräytyy laitoskohtaisten polttoainehintojen perusteella. Toimivassa kilpailussa kukaan ei saisi ylitukea, vaikka paikallinen polttoainehinta vaihtelee. Käytännössä Suomen pienillä markkinoilla strateginen hinnanasetanta on kuitenkin mahdollista, mikä voi vähentää hyötyjä kilpailutuksesta. Kilpailutuksen käyttöönotto mahdollistaisi myös tuen laajentamisen metsähakkeesta valmistettuihin metsäjalosteisiin, kuten biohiileen ja pelletteihin. Tuki voitaisiin rajata pois järeän puun hakkuukohteista saatavalta metsähakkeelta tai siitä tehdyiltä metsäjalosteilta. Kilpailutus aiheuttaisi kuitenkin monia ei-toivottuja ja markkinoita vääristäviä tekijöitä: Kilpailutuksessa on välttämätöntä vaatia osallistujia ilmoittamaan arvio tuotettavasta uusiutuvan sähkön määrästä, ja tuen saa vain tälle määrälle. Määrä voidaan arvioida alakanttiin (mahdollisten sopimussakkojen vuoksi), ja toisaalta korkealle arvioitu määrä voi johtaa ongelmiin puun hankinnassa. Voimalaitokset voivat joutua maksamaan puusta enemmän kuin olisi pelkän tuen ja vaihtoehtoisen polttoaineen hinnan perusteella kannattavaa. Reagointimahdollisuus muun kysynnän ja tarjonnan muutoksiin heikkenisi kilpailutuksen vaikutuksesta (esim. biopolttoaineiden valmistus, metsäteollisuus) Tuen ulkopuolelle jäisivät laitokset, joille turve on edullisin ja metsähake suhteellisesti kallein. Nämä siirtyisivät todennäköisesti lähinnä turpeen käyttöön, jolloin paikalliset metsähakkeen toimitusketjut voisivat hävitä. Siirtyminen turpeesta metsähakkeeseen myöhemmin voisi olla vaikeampaa ja kalliimpaa. Alueellisesti metsähakkeen voimalaitoskäyttö voisi keskittyä, ja toisilla alueilla metsähaketta jäisi enemmän hyödyntämättä. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 28

29 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KILPAILUTUKSESTA OLEMASSA OLEVILLE LAITOKSILLE Kilpailutus tarkoittaisi voimakkaampaa markkinoiden toimintaan puuttumista ja ohjailua nykyiseen tukeen verrattuna useita avoimia kysymyksiä ratkottavana Tarjousmenettelyllä voidaan varmistaa tietty uusiutuvan sähköntuotantomäärä yhteistuotannossa. Nykyiseen tukijärjestelmään verrattuna kilpailutuksen perusteella jaettavalla tuella voitaisiin siis varmistaa uusiutuvan sähköntuotannon määrä metsähakkeella. Tämä kuitenkin tarkoittaisi voimakkaampaa markkinoiden toimintaan puuttumista ja ohjailua nykyiseen tukeen verrattuna. Voimalaitokset eivät voisi optimoida polttoainekäyttöään vapaasti hinnan ja saatavuuden perusteella, jos ovat sitoutuneet tietyn uusiutuvan energian määrän tuottamiseen, ja toisaalta uusiutuvaa energiaa ei tuotettaisi välttämättä sovittua määrää enempää, jos sille ei saa tukea. Kilpailutus mahdollistaisi polttoaineiden paikallisen hintavaihtelun huomioimisen, mikä periaatteessa voisi laskea maksettavan tuen määrää. Mahdollisuus strategiselle hinnoittelulle on kuitenkin suuri, ja todellisen kilpailun muodostuminen Suomen kohtuullisen pienillä markkinoilla olisi epävarmaa. Mikäli kilpailutus toteutettaisiin, voisi olla perustelua hyväksyä samalta toimijalta useita volyymi-hinta-tarjouksia. Tällöin laitos voi huomioida paremmin vaihtelevat metsähakkeen hinnat ja riskit polttoainehankinnassa, ja lopputuloksena voisi olla korkeampi uusiutuvan energian osuus. Toimijoille voidaan vaihtoehtoisesti/lisäksi sallia suurempia poikkeamia tarjouksen mukaisesta volyymista Korjuuketjujen kehittämisen kannalta tuen jatkuvuus laitoskohtaisesti pitäisi olla hyvin ennakoitavissa. Vuositason nopeat muutokset polttoainekäytössä olisivat ongelmallisia mm. hakeyrittäjien ja voimalaitosten omien hankintaketjujen kehittämisen näkökulmasta. Kilpailutuksessa tuen ulkopuolelle täysin jäävien laitosten kannalta pitkä kilpailutusten väli taas olisi ongelmallista. Esimerkiksi 5 vuoden kilpailutusjakson jälkeen edellytykset lisätä jälleen metsähakkeen käyttöä merkittävästi voisivat olla heikot. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 29

30 TEKNOLOGIANEUTRAALI KILPAILUTUS UUSILLE VOIMALAITOKSILLE PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 3

31 KILPAILUTUS UUSILLE LAITOKSILLE LÄHTÖKOHDAT Kilpailutuksella voidaan jakaa uusiutuvan sähköntuotannon tukea mm. kilpailuttamalla sähkön hinnan päälle maksettavaa preemiota tai investointitukea. Teknologianeutraaliin tukijärjestelmään voitaisiin hyväksyä kaikki uudet investoinnit yhtäläisin ehdoin. Kilpailutus ja tukijärjestelmä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Tässä tarkastelussa on arvioitu kilpailutusta seuraavien tukijärjestelmän toteutustapaa koskevien oletusten perusteella: Kilpailutukseen osallistuvat kaikki uusiutuvan sähköntuotannon teknologiat Suomessa, ja kaikki tuotanto kilpailee samassa kilpailutuksessa (ei erillisiä teknologiakoreja) Kilpailutus järjestetään esimerkiksi vuosittain. Kilpailutettava energiamäärä on rajattu ennalta määrätyn vuosibudjetin mukaisesti, eikä enempää tarjouksia voida hyväksyä Kilpailutuksen yksikkönä tarjotaan energiaa (vuosituotanto GWh), Arviointikriteerinä hankkeita valittaessa on tarjottu hinta /MWh e Kilpailutuksella jaetaan sähkön hinnan mukaan liukuva preemio, jolloin sähkön myynnistä saatava tulo /MWh-yksikössä on vakio. Päästöoikeuden hinta tai turpeen vero ei vaikuta preemion suuruuteen. Sähkön hinnan ollessa negatiivinen preemiota ei makseta Tukea maksetaan 1 tai 15 vuotta uusille hankkeille Kilpailutuksessa pärjänneet hankkeet eivät saisi osallistua mahdolliseen olemassa olevien hankkeiden kilpailutukseen seuraavien 1-15 vuoden kuluessa. Metsähakevoimala ei voi saada tukea nykyisen tuotantotukijärjestelmän perusteella mikäli se saa tukea kilpailutuksen perusteella. Tuki myönnetään pay as bid periaatteella. Lisäksi on arvioitu tilannetta jossa tuki myönnettäisiin pay as cleared - periaatteen mukaisesti PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 31

32 POTENTIAALISET KILPAILUTUKSEEN OSALLISTUVAT UUDET LAITOKSET Näköpiirissä olevia kilpailutuksen piiriin tulevia hankkeita suuressa mittakaavassa ovat lähinnä tuulivoimahankkeet ja CHP-investoinnit. Esimerkkejä potentiaalisista hankkeista: Tuulivoimapuisto Uusi tuulivoimapuisto Vaihtoehtona investointi jätetään toteuttamatta Kokoluokka esim. 1 n. 3 MW turbiinia, yht 3 MW, vuosituotanto 1 GWh Yksittäinen tuulivoimala Yksittäinen tuulivoimala Kokoluokka 3 MW, vuosituotanto 1 GWh Suuri CHP-laitos Pieni CHP-laitos Aurinkovoimala Biomassalauhde Olemassa olevan käyttöikänsä päähän tulevan laitoksen korvausinvestointi Lämmön tarpeen vuoksi on joko investoitava erilliseen lämmöntuotantoon tai CHP-tuotantoon Kokoluokka n. 3-2 MW sähkötehoa, vuosituotanto 2-12 GWh Uusi CHP-investointi esim. pienempään lämpöverkkoon jossa nyt erillistä lämmöntuotantoa Vaihtoehtona jatkaa erillisellä lämmöntuotannolla Kokoluokka 5-3 MW sähkötehoa, vuosituotanto 3-2 GWh Suuri aurinkopaneelivoimala Vaihtoehtona investointi jätetään toteuttamatta Kokoluokka esim.,3-2 MW, vuosituotanto,3-2 GWh Erillinen lauhdevoimala tai ns. lauhdeperä CHP-laitoksessa Kokoluokka esim. 3-6 MW, potentiaalinen vuosituotanto n. 2-4 GWh PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 32

33 Sähkön tuotanto, GWh/a HANKKEIDEN TYYPILLISET KOOT JA MAHDOLLINEN TARJONTA KILPAILUTUKSEEN Kilpailutukseen osallistuisivat todennäköisesti pääasiassa keskisuuret ja suuret kaukolämpöä tuottavat yhteistuotantolaitokset sekä eri kokoiset tuulivoimahankkeet. Yhteistuotantolaitosten korvausinvestoinnit eivät todennäköisesti ajoitu tasaisesti tuleville vuosille vaan tiettyinä vuosina saattaa olla useampi laitoshanke ja toisaalta kahden hankkeen välillä voi olla useampi vuosi väliä. Tämän vuoksi yksittäiset suuret CHP-hankkeet voisivat helposti viedä suuren osan vuosittain jaossa olevasta tukimäärästä, kun taas tuulivoimahankkeita voisi osallistua tasaisemmin kilpailutuksiin. CHP-laitosinvestoinnit toteutetaan perustuen lämmön tarpeeseen joko kaukolämpöverkossa tai/ja teollisuudessa. Suomessa suuri osa lämmön tarpeesta katetaan jo nyt yhteistuotannolla, eikä yhteistuotantoon hyödyntämättömiä suurempia lämpökuormia juurikaan ole. CHP-investointien määrää rajoittaa siis lämmön tarpeen rajallisuus, ja potentiaali uusille CHP-investoinneille rajoittuukin pitkälti vanhojen laitosten korvaamiseen. Esimerkki potentiaalisesta tarjonnasta uusien hankkeiden kilpailutukseen hankekoon mukaisesti Kaukolämpö CHP Tuuli 1- MW Tuuli 3-1 MW Tuuli 1-3 MW Tuuli -1 MW PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 33

34 Tarvittava sähkön hinta, /MWh ARVIO TUKITARPEESTA UUSILLE LAITOKSILLE Eri tyyppisten investointien tarvitsema sähkön hintataso vaihtelee merkittävästi Mikäli kilpailutuksen kohteena olisi sähkön hinnan perusteella liukuva preemio, arvioisivat investoijat tarvitsemansa sähkön kokonaishinnan tukiajalle. Kilpailutukseen todennäköisimmin osallistuvista uusista investoinneista keskisuurilla ja suurilla yhteistuotantolaitoksilla tuen tarjous olisi alhaisin. Pienemmän kokoluokan yhteistuotantolaitoksen vaatima sähkön hinta on selkeästi korkeampi. Yhteistuotantolaitosten tarvittava sähkön hintataso on määritelty tarkastelemalla sähkön hintaa, jolla yhteistuotantoinvestointi on erillislämmöntuotantoa kannattavampi vaihtoehto, eli uusintainvestointi olisi joka tapauksessa tehtävä. Tuulivoimahankkeiden tuotantokustannus vaihtelee sijainnista ja hankkeen koosta ja kokonaisuudesta riippuen, minkä vuoksi kilpailutukseen tarjottaisiin todennäköisesti hyvin vaihtelevin hinnoin. Edullisimmillaan tuulivoiman tarjoushinta olisi noin 5-1 /MWh korkeampi kuin metsähaketta polttavan yhteistuotantolaitoksen tarjoushinta. Potentiaaliset tarjoushinnat uusien hankkeiden kilpailutukseen (sähkön kokonaishinta*) CHP - metsähake 5-15MWe CHP - metsähake 1-3MWe Lisälauhde metsähake Tuulivoima 1 Tuulivoima 2 Tuulivoima 3 * Oletuksena että sähkön hinta tekee tuotannosta kannattavaa tukiajan jälkeen. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 34

35 CHP-LAITOKSIIN LIITTYVÄT ERITYISVAATIMUKSET TUEN KILPAILUTUKSEN KANNALTA Uuden laitoksen saama tuki metsähakkeesta voi olla korkeampi kuin vanhoilla laitoksilla CHP-laitokset voivat tyypillisesti käyttää polttoaineena metsähaketta tai muita uusiutuvia polttoaineita, turvetta tai kivihiiltä (edellyttää mm. polttoainekäsittelyjärjestelmiä eri polttoaineille). Tukijärjestelmän täytyisi asettaa vaatimus sille, että laitos ei muuta polttoainesuhteita alle luvatun tason niin kauan kuin tukea maksetaan tai vastaavasti tuki jätetään maksamatta. Tuki heikentää tällöin mahdollisuuksia reagoida markkinahinnan ja saatavuuden vaihteluun. CHP-laitosten kannalta lyhyempi tukiaika (esim. 1 vuotta tai vähemmän) ja korkeampi tukimäärä olisi houkuttelevampi vaihtoehto, mikäli polttoainesuhteet on sidottu vain täksi ajaksi. CHP-laitosten tuottama sähkön määrä vaihtelee vuodesta toiseen myös mm. lämmön tarpeesta riippuen, mikä tulisi huomioida arvioissa tuen määrästä. Uuden laitoksen saama tuki metsähakkeesta voi olla korkeampi kuin vanhoilla laitoksilla, joiden tuki määräytyy ainoastaan polttoaineiden hintaerosta. Tämän hetkisillä hinnoilla arvioituna suuren CHP-investoinnin vaatima tuki olisi kuitenkin hyvin lähellä metsähakkeen sähköntuotantotukea. Pay as bid periaatteella mahdollinen markkinoita vääristävä ero maksukyvyssä on tällöin hyvin pieni (mikäli oletetaan että strategista hinnan asettamista ei tapahdu vaan tarjoukset tehdään todellisten kustannusten perusteella,eli CHP-hankkeiden tuki ei määräydy tuulivoimahankkeiden tuen perusteella). PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 35

36 KILPAILUTUKSEN AJANKOHTA HANKKEIDEN KANNALTA Investointipäätös hankkeista voitaisiin tehdä vasta kilpailutuksen lopputuloksen selvittyä Tukijärjestelmän kilpailutukseen osallistuakseen hankkeiden pitää olla riittävän pitkälle valmisteltuja, jotta niiden toteutuksen edellytykset ovat riittävän varmat. Myös osallistujalla on oltava riittävä varmuus kustannusarviosta ja tuotantomäärästä. CHP-laitosten kohdalla tarjouksessa olisi myös arvioitava tarjottava uusiutuvan energian osuus (esim. metsähakkeen ja turpeen osuudet), joten polttoainehankinta on varmistettava tältä osin. Investoijan kannalta hanke olisi siis valmisteltava pitkälle ilman varmuutta tuesta, mutta Investointipäätös hankkeista tulisi vasta kilpailutuksen lopputuloksen selvittyä Tuottajalle voidaan myös antaa mahdollisuus muuttaa uusiutuvan energian tuotantomäärää alhaisemmaksi jälkikäteen, mutta ilman sanktioita tämä voisi johtaa järjestelmälliseen tuotannon yliarvioimiseen ja lopulta tavoitetta alhaisempaan uusiutuvan energian tuotantomäärään. Tuulivoimahankkeiden osalta noin kolmen vuoden toteutusaika kilpailutuksen tuloksen selvittyä olisi perusteltu, myös lyhyempi aika olisi mahdollinen. Yli kolmen vuoden aika antaisi mahdollisuuden viivytellä hankkeen toteutuksessa. Hankkeiden jäädessä toteutumatta tuki pitäisi vapauttaa mahdollisimman nopeasti uudelleen kilpailutukseen, mistä johtuen voidaan vaatia välitarkastuksia, joissa varmistetaan että hanke on toteutumassa. Pienten hankkeiden, kuten pienet tuulivoimahankkeet tai CHP-hankkeet, kannalta toteutusaika voisi olla selvästi nopeampikin. Näille hankkeille myös mm. luvitusprosessit ovat selvästi nopeampia ja yksinkertaisempia, jolloin ne voisivat periaatteessa tehdä osan lupaprosessista myös kilpailutuksen jälkeen, jos tämä sallittaisiin erikseen pienille hankkeille. Näin hankekehittäjien riski olisi pienempi, kun kustannuksia sitoutuisi vähemmän ennen kilpailutuksen lopputuloksen selviämistä, ja toisaalta hankkeiden mahdollinen toteutumatta jääminen ei vaikuttaisi merkittävästi Suomen kokonaistavoitteen saavuttamiseen. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 36

37 CHP Tuen kilpailutus TUULIVOIMA TUULIVOIMA- JA CHP-HANKKEIDEN AIKATAULU Sekä tuulivoima että CHP-hankkeet on mahdollista saada valmiiksi 2-3 vuoden kuluessa kilpailutuksesta, mikäli mm. hankinnat on valmisteltu pitkälle. ESISELVITYKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSAYLEISKAAVAN LAADINTA LUVITUS KANNATTAVUUSSELVITYKSET SUUNNITTELU JA HANKINTA TUULIPUISTON RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO SÄHKÖN TUOTANTO ALKAA 2 VUOTTA 1,5 VUOTTA 2,5 VUOTTA 2-3 VUOTTA SUUNNITTELU JA HANKINNAN VALMISTELU ESISELVITYKSET ESISUUNNITTELU YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖLUPA MUU LUVITUS KAAVOITUS VOIMALAITOKSEN RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO SÄHKÖN TUOTANTO ALKAA PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 37

38 PAY AS BID VS. PAY AS CLEARED Kilpailutuksessa jaettava tukitaso voidaan määritellä eri tavoilla. Tuki voi olla kaikille sama tai tarjouksen mukainen Pay as bid tarjouksen mukainen tuki Kaikki kilpailutuksessa tuen saavat hankkeet saavat sen preemion, jonka ovat tarjonneet, eli tuen suuruus vaihtelee eri toimijoille. Teoriassa tukikustannukset alenevat, kun jokaiselle maksetaan tukea vain sen verran, kuin hanke tarvitsee tukea. Todellisuudessa malli johtaisi todennäköisesti strategiseen hinnoitteluun, jossa tarjoajat pyrkisivät arvaamaan muiden tarjoajien hintatason ja asettamaan omien hankkeidensa hinnan juuri sen alle. Suomen suppeilla markkinoilla tämä olisi helppoa, sillä hankkeet ja niiden kustannukset ovat hyvin kaikkien toimijoiden tiedossa. Strategista hinnoittelua voi pyrkiä estämään vaatimalla hakemuksen yhteydessä todisteita kustannuksista ja laskelmia tuen tarpeesta. Pay as cleared sama tuki kaikille Mallissa kaikki samaan kilpailutuskierrokseen osallistujat saisivat saman suuruisen preemion. Edullisempien hankkeiden toteuttajat saavat periaatteessa ylimääräistä tukea. Erityisesti jos hankkeiden kustannukset eroavat merkittävästi toisistaan (esimerkiksi eri teknologioita) tämä voi olla ongelmallista. Kilpailutuksen järjestäjä saa varmemmin oikeaa tietoa hankkeiden todellisista kustannuksista, sillä houkutus strategiselle hinnoittelulle on pienempi. Tämä voi olla arvokasta tietoa myöhempiä kilpailutuksia ja budjetointia suunniteltaessa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 38

39 TUEN MAKSUAJAN VAIKUTUS HANKKEEN TUKITARPEESEEN Tukea voidaan maksaa esimerkiksi 1 tai 15 vuoden ajan. Mitä lyhyemmän ajan tukea maksetaan, sitä korkeampi tukitarve on. Hankkeiden kannattavuuteen vaikuttaa myös arvio sähkön hinnasta tuen maksamisen päättyessä. Lyhyemmällä tukiajalla näillä oletuksilla on suurempi merkitys. Epävarmuus sähkön hintatasosta tukiajan jälkeen voi nostaa tarjouksia, jolloin pidempi tukiaika voi johtaa alhaisempiin kustannuksiin valtion kannalta. Mikäli tuen myöntäjän (valtion) ja hankekehittäjien arviot sähkön hintatasosta aikavälillä 1-15 vuotta kilpailutusajanhetkestä eroavat merkittävästi, voi kilpailutettavan tuen aikajänteellä olla merkitystä. Investoijat arvioivat sähkön hintakehitystä varovaisesti, jolloin lyhyt tukiaika voi lisätä haettavan tuen määrää suhteessa enemmän. Jos valtion näkökulmasta arvioidaan sähkön hinnan nousevan nopeammin, voidaan 15 vuotta maksettavalla sähkön hinnan perusteella määräytyvällä liukuvalla preemiolla päätyä alhaisempaan tukitasoon. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 39