Lausunto energiaverotuksen muutosta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausunto energiaverotuksen muutosta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö VM086:00/2014. Kirje kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa 1. :n päähuomiot esittää: Kotimaisten polttoaineiden asema ja kilpailukyky tulee turvata suhteessa tuontipolttoaineisiin. Esityksessä todetaan, että turpeen veropohja on pienentynyt vuodesta 2011 vuoteen 2013 yli 25 prosenttia ja kivihiilen veropohja on samanaikaisesti kasvanut lähes 15 prosenttia. Turpeen vuodelle 2015 aiotun veronkorotuksen ja metsähakkeen tukileikkausten tekemättä jättäminen ei paranna puun ja turpeen asemaa nykytilaan nähden. Metsähakesähkön tuotantotuki ja turpeen vero on ensitilassa palautettava vähintään vuoden 2012 tasolle. Jos kivihiilen hinta pysyy matalalla, on harkittava turpeen veron palauttamista vuotta 2011 edeltävälle nollatasolle. Hallituksen päätös peruuttaa ensi vuoden alkuun kaavailtu metsähakesähkön tuen leikkaus ja turpeen veronkorotus oli kuitenkin hyvä, mutta valitettavasti riittämätön ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Ehdotamme muutosta nykyiseen käytäntöön, jossa valmisteverot on suoritettava kaikesta lämmitykseen käytetystä turpeesta jos 5000 MWh:n vuosikäyttö ylittyy. Ehdotamme, että tässä tapauksessa valmisteveroa maksetaan vain siltä osin kuin polttoturpeen käyttö ylittää 5000 MWh kalenterivuodessa. Turpeen energiakäyttö jäi jo viime vuonna 15 TWh:n tasolle eli yli kolmanneksen alemmaksi kuin menneiden vuosien keskiarvo. Turvetta jäi verojen painaman heikon kysynnän vuoksi merkittävästi käyttämättä ja siten ylivuotiseen varastoon. Vähentämisen sijaan energiaomavaraisuuden parantamiseksi tavoitteen tulisi olla turpeen käytön menneiden vuosien tason (noin 23 TWh) turvaaminen Helsinki 1

2 Turpeen lupasuma on purettava, muuten turpeen alasajo tulee olemaan hallituksen tavoitetta huomattavasti nopeampaa ja johtamaan kivihiilen merkittävään tuontiin. Vanhojen turvetuotantoalueiden poistuminen on kiihtynyt ilman, että luvituksesta olisi tulossa korvaavaa pintaalaa tilalle. Muiden energialähteiden korkeampi verotus ei ratkaise tämänhetkistä ongelmaa, koska kotimaisten polttoaineiden ahdingossa kyse on ennen kaikkea polttoaineiden varmasta saatavuudesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä toisaalta metsähakkeen kilpailukyvystä sähköntuotannossa, jota ohjataan verojen sijaan tukien kautta. Kevyen polttoöljyn veronkorotus lisää puunkorjuun ja haketuksen kustannuksia 0,4-0,6 % vuositasolla. Täten kilpailukyky heikkenee sekä ainespuun korjuussa että energiapuun osalta edelleen etenkin sähköntuotannossa. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi olisi erytettävä työkonepolttoainekäyttö lämmityksestä ja hyödyntää valmisteveron palautusjärjestelmää. Energiatuotteiden valmisteveron palautukseen minimiverotason (2,9 s/l) ylittävältä osin olisivat metsätaloudessa ja kotimaisen kiinteän polttoaineen ketjussa toimivat puunkorjuun, haketuksen, murskauksen ja turvetuotannon yritykset Liikennepolttoaineiden veronkorotus kohdennettaisiin tällä kertaa täysimääräisesti energiasisältöveroon, eikä vuosien 2012 ja 2014 tavoin hiilidioksidiveroon. Mikäli korotus tehtäisiin hiilidioksidiveroon, edistäisi se nyt esitettyä mallia paremmin kestävyyskriteerit täyttäviä biopolttoaineita. Pientuotantoon on harkittava pitkäjänteistä ekologista kotitalousvähennystä siirryttäessä öljy- tai suorasähkökohteista mm. puuenergiaan ja kaukolämpöön. Tulisi päättää turpeen veron alentamisen ja metsähakkeen tuen nostamisen yhteydessä nuorten harvennusmetsien puun korjuutuen jatkosta. 2. Yleistä Suomi tavoittelee merkittävää tuontienergian korvaamista kotimaisella energialla. Bioenergia on merkittävin ja kustannustehokkain tapa lisätä kotimaisen uusiutuvan energian osuutta Suomessa. Suomi tuo joka vuosi yli kaksi kolmasosaa käyttämästään energiasta ulkomailta. Energian tuonti selittää paljolti Suomen heikentynyttä vaihtotasetta. Viime vuosina kivihiiltä on ollut saatavana maailmanmarkkinoilta halvalla. Myös poikkeuksellisen matala EU:n päästöoikeuden hinta suosii paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan kivihiilen polttamista mm. kotimaiseen puuhun verrattuna. Matala päästöoikeuden hinta ei paranna kivihiilen kilpailukykyä turpeeseen nähden, joten nykyistä ongelmaa, jossa kivihiili korvaa turvetta, ei korjaa päästöoikeuden hinnan nousu. Metsähakkeen huonoa kilpailutilannetta kivihiileen nähden parantaisi vasta päästöoikeuden hinnan noin kaksinkertaistuminen. Metsähakkeen ja turpeen tilanteen korjaamiseen tarvitaan kotimaisia, poliittisia toimia. Keinot tunnetaan ja nyt niitä pitää käyttää Helsinki etunimi.sukunimi@bioenergia.fi 2

3 3. Turvetuotannon asema turvattava Suomen energia- ja ilmastostrategian lähtökohtaa, jossa turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu kivihiilellä, on sinänsä vaikea ymmärtää: miksi huoltovarmuuden kannalta keskeisintä, edullista ja kotimaista polttoaineita ylipäänsä ehdoin tahdoin ajetaan alas. Alaa tulisi kehittää sen alasajon sijaan. Vaarana on, että kotimainen turve korvaantuu fossiilisella tuontienergialla vastoin energia- ja ilmastostrategian tavoitteita. Turpeen energiakäyttö jäi viime vuonna 15 TWh:n tasolle eli yli kolmanneksen alemmaksi kuin menneiden vuosien keskiarvo. Turvetta jäi verojen (4,9 /MWh) painaman heikon kysynnän vuoksi merkittävästi käyttämättä ja siten ylivuotiseen varastoon. Samaan aikaan turpeen osalta vanhojen pinta-alojen poistuminen kiihtyy ilman, että luvituksesta tulisi korvaavaa pinta-alaa tilalle. Puun käytön kasvu pitäisi suunnata kotimaisen turpeen korvaamisen sijaan tuontienergian korvaamiseen eli ennen kaikkea kivihiilen korvaamiseen sekä valtavan työllisyyspotentiaalin omaaviin uusiin teknologioihin kuten biohiileen, biokaasuun ja bionesteisiin. Kannatamme hyvää nykyistä käytäntöä, että mikäli polttoturvetta käytetään lämmöntuotantoon alle 5000 MWh vuodessa, ei loppukäyttäjä ole verovelvollinen ja käytetty turve on verotonta. Sitä vastoin ehdotamme muutosta toiseen nykyiseen käytäntöön, jossa valmisteverot on suoritettava kaikesta lämmitykseen käytetystä turpeesta jos 5000 MWh ylittyy. Ehdotamme, että tässä tapauksessa valmisteveroa maksetaan vain siltä osin kuin polttoturpeen käyttö ylittää 5000 MWh kalenterivuodessa. Menettely kannustaisi hyvänä energiaturpeen saatavuusvuonna käyttämään turvetta tuontipolttoaineen sijasta. Hallitus velvoitetaan myös edistämään kotimaisen turpeen energiakäyttöä ja varmistamaan ettei se korvaudu kivihiilellä. Turpeen saatavuutta tulisi parantaa nopeuttamalla luvitusta. Turpeen vero tulisi viipymättä palauttaa vuoden 2012 tasolle (1,9 MWh). Jos kilpailevan tuontipolttoaineen hinta pysyy matalalla, on harkittava turpeen veron palauttamista vuotta 2011 edeltävälle nollatasolle. Ehdotamme turpeen valmisteveron maksuun muutosta: maksetaan vain siltä osin kuin polttoturpeen käyttö ylittää 5000 MWh kalenterivuodessa. 4. Uusiutuvan energian tukijärjestelmät uudistettava investointeja edistäväksi Tuotantotuki metsähakkeella tuotetulle sähkölle Helsinki 3

4 Energiajärjestelmän muuttaminen kohti uusiutuvaa energiaa ja omavaraisuutta edellyttää siirtymäkautta, jota on myös taloudellisesti tuettava. Tätä kautta saatava rakenteellinen muutos kantaa myöhemmin itse itseään, mutta sen toimivuus edellyttää nykyistä huomattavasti enemmän korjuu-, haketus-, kuljetus ja käyttö ketjuja. Metsähakkeen merkittävin raaka-aine on ollut nuorten metsien harvennushakkuista saatava pienpuu. Metsäenergian käytön kasvu on perustunut nimenomaan pienpuun käytön kasvuun. Viime vuonna pienpuun käyttö ei kasvanut enää lainkaan. Karkeasti arvioiden metsähakkeen käytön kasvuvauhti on puolittunut aiemmasta. Käyttökohteista kasvua tapahtui ainoastaan pelkkää lämpöä tuottavissa laitoksissa. Ehkä merkittävintä on, että kapasiteetiltaan merkittävässä yhdistetyssä lämmön ja sähköntuotannossa ei viime vuonna ollut lainkaan kasvua. Sähköntuotannossa käyttömäärien arvioidaan laskeneen. Vuoden 2013 alusta metsähakkeella tuotetulle sähkölle myönnettävä syöttötariffi aleni siten, että metsähakkeen hintakilpailukyky suhteessa turpeeseen säilytettiin ennallaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Aiempi metsähakkeelle osoitettu sähkön tuotantotuen maksatus olisi jouduttu lakkauttamaan valtiontukisääntöjen mukaan ylitukena, kun turpeen verotus nousi vuoden 2013 alussa 1,90 /MWh:sta yli kaksinkertaiseksi tasolle 4,90 /MWh. Tukea ei enää makseta, mikäli päästöoikeuden (EUA) hinta ylittää 19,67 /tco2 turpeen verotasolla 4,90 /MWh. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleella turpeen verotasolla ja päästöoikeuden hinnan ollessa alle 10 metsähakkeella tuotetulle sähkölle maksettava tuki on enintään 13,13 /MWh. Vaikka päästöoikeuden hinta on jäänyt tänäkin vuonna alle 10 euron (noin 5-7 ) tasolle, metsähakesähkön tuki ei ole enää kasvanut tasolta 13,13 /MWh. Tämä on heikentänyt metsähakkeen kilpailukykyä suhteessa kivihiileen sähköntuotannossa. Vuoden 2015 alusta tuki olisi ollut aiemmin kaavaillulla turpeen verotasolla enimmillään 11,31 /MWh, mikä olisi heikentänyt metsähakkeen kilpailukykyä lisää. On siis hyvä, että vuoden 2015 tukitason leikkausta ei toteutettu. esittää Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki tulisi palauttaa vuoden 2012 tasolle eli nostettava nykyisestä 13,13 /MWh:sta 18 /MWh:iin. Hallitukselta oli hyvä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan peruuttaa vuoden 2015 alusta voimaan tulevaksi kaavailtu metsähakesähkön tuen leikkaus ja turpeen veronkorotus. Tulisi päättää nuorten harvennusmetsien puun korjuutuen jatkosta Helsinki etunimi.sukunimi@bioenergia.fi 4

5 Tavoitteeksi tulisi asettaa paluu alkuperäiseen malliin, jossa verottamisen sijaan tuettiin kotimaisten polttoaineiden käyttöä. Tämä parantaa puun ja turpeen kilpailuasemaa kivihiilen nähden sekä edistää investointeja nykyistä paremmin. Avustukset lämmitystapamuutoksille uusiutuvan energian käyttöön ottamiseksi Ympäristöministeriön energia-avustusjärjestelmä on koskenut lämpöpumppujen ja muiden uusiutuvaa energiaa, kuten pellettiä, tehokkaasti hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton tukemista saneerattaessa sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja. Vuonna 2011 tarkoitukseen varattiin yhteensä 30 milj. euroa ja silloin tukea myönnettiin kohteelle. Vuonna 2012 uusiutuvan energian avustuksiin oli tarkoitus käyttää enää 10 milj. euroa, jolla voitiin tukea arviolta kaikkiaan noin 3500 kohdetta. Määrärahatilanteen kiristymisen vuoksi lämmitystapamuutoksia ei ollut mahdollista avustaa enää vuonna 2013 eikä sen jälkeen. Tulisi päästä kotitalousvähennykseen pohjaavaan malliin, jossa uusiutuvan energian investoinneista voi tehdä vähennyksen työn ja laitteiden osalta. Kunnioittavasti, Jyrki Peisa toimitusjohtaja Liite: Pöyryn :lle tekemät laskelmat (päivätty ) eri polttoaineiden kilpailukyvystä (koko selvitys saatavilla toimistolta): Helsinki 5

6 00100 Helsinki 6

7 00100 Helsinki 7