Monialainen arviointi ja avun varmistaminen CA-malli Yksi lapsi yhteinen suunnitelma Lape-päivät Seinäjoki

Transkriptio

1 Monialainen arviointi ja avun varmistaminen CA-malli Yksi lapsi yhteinen suunnitelma Lape-päivät Seinäjoki Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

2 Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Lapsen terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuranta on osa palvelujen perustehtävää perustuu sekä voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamiseen että riskinarviointiin erilaisin mittarein ja vertailupistein Arvion tekeminen asiakkaan avuksi kuuluu kaikkeen ammatilliseen toimintaan miksi tekisin niin tai näin tai olisin tekemättä mitään Usein oma arvio tuntuu selvältä ilman toisten osallistumista asiakkaan osallisuus voi jäädä pinnalliseksi erityisesti lasten oma näkemys elämästään on tärkeä 2

3 Miksi monialaista arviointia tarvitaan 2 Toiset kysymykset ovat monimutkaisia, ja yhden osion jättäminen huomiotta voi estää oman hyvän tarkoituksen toteutumisen näitä voi lähestyä hedelmällisesti vain useamman näkökulman kautta aina muiden tietoa ja tuntemusta ei osata hakea monet vanhemmuuden ja parisuhteen kysymykset väkivalta, päihteet, mielenterveys, toimeentulovaikeudet lapsen oppimisen, sosiaalisuuden ja kehittymisen vaikeudet Eri ammatillisissa perinteissä on kehittynyt kuhunkin oma kieli samasta asiasta voidaan puhua eri termeillä samalla ilmiöllä voi olla erilaisia merkityssisältöjä 3

4 Osa lasten ja perheiden ongelmista erityisen visaisia Monet tavanomaiset lapsiperheiden kohtaamat kysymykset ovat yhden toimijan melko selkeästi ratkaistavissa yksinkertaisia ongelmia Monet oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin pulmat voivat olla hankalia ongelmia toimijoilla voi olla eri näkemyksiä sekä syystä ja tavasta vaikuttaa että keskinäisistä vastuista Lasten kaltoinkohtelu on esimerkki pirullisesta ongelmasta monimutkaiset syysuhteet ei yleisesti hyväksyttyä ratkaisua - vastuuta kaikilla eikä kokonaisvastuuta kenelläkään näkemykset syistä, oikeista toimintatavoista ja vastuista voivat olla vakavasti ristiriitaiset: keskinäinen syyttely käynnistyy helposti vaatii sekä organisaatiotason että toimintakulttuurin muutosta: Lasta-malli 4

5 Eettisen toiminnan keskeiset periaatteet Lapsen oikeudet Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys lapsi kohdataan itsenään perheen kykyä toimia lapsen hyväksi vahvistetaan Kokonaisvaltaisuus yhtäkään ihmisen elämän ulottuvuutta ei voi erottaa kokonaisuudesta ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa Ihmissuhdekeskeisyys ja dialogisuus lapsi kehittyy ja oppii ihmissuhteissa, joita on tuettava kunnioittava, kuuleva ja vastaava kohtaaminen Oman ja yhteisen toiminnan vaikutusten arviointi mukaillen: THL työpapereita 26:

6 Lapsen oikeudet perustana Hoiva ja huolenpito Aktiivinen toimijuus: leikki, harrastaminen, liikunta Kuuleminen ja kunnioittaminen Mahdollisuus vaikuttamiseen ja vastuun kantamiseen koulu ja muut toiminnan ja kehittymisen yhteisöt Yhdenvertaisuus autetaan voittamaan eriarvoistavat tekijät Turvallisuus Terveys Oppiminen ja onnistuminen kotona, koulussa ja yhteisössä 6

7 Yhteistä viitekehystä etsimässä Laajojen terveystarkastusten viitekehys Varhaiskasvatuksen ja koulun pedagogiset arviot Lape: erityis- ja vaativien palveluiden mallinnustyöryhmän jäsennys (THL työpapereita 26/2017) pohjana monia lastenpsykiatrian ja lastensuojelun malleja Englantilainen CAF (Common assessment framework) Ruotsissa Barnets behov i centrum toimii sosiaalitoimen arviona terveys tunne-, käyttäytymisen ja ja sosiaalinen kehitys identiteetti ja itseilmaisu perhe, sosiaaliset suhteet sekä kyky itsenäisyyteen oppiminen, onnistuminen ja pyrkimykset Skotlannin Wellbeing wheel: 8 osa-aluetta aktiivinen arvostettu vastuullinen osallinen turvassa terveenä oppivana kannateltuna Australian CAARS: The Common Approach to Assessment, Referral and Support (or: to asking, responding and supporting) uusi versio 2018: Common Approach (CA) 7 Jukka Mäkelä ja työryhmä

8 Common Approach yhteinen lähestymistapa Taustana hallituksen aloite ja toimeksianto vuonna 2009 Kehittämisen taustaryhmänä opetustoimi, sosiaaliala ja lastensuojelu, perusterveydenhuolto ja lasten erikoissairaanhoito: kuten Lape:ssa Mallilla vankka tutkimusperusta pohjana laaja katsaus eri maiden systeemisiin lähestymistapoihin kehittämisen pohjana Englannin, USA:n, Australian, Uuden Seelannin ja Ruotsin mallien tarkastelu 12 kriteerin avulla Mallia jatkokehitetty dialogisessa prosessissa toimivuutta arvioitu sekä koulun että peruspalveluiden näkökulmasta koulussa rohkeus ottaa puheeksi oppimisen kannalta keskeinen kokonaishyvinvointi vähitellen lisääntynyt perheet ja lapset kokevat ymmärrettävänä ja käytännöllisenä yhteistoiminta ei ole kaikin puolin vahvistunut: vain osa toimijoista sitoutunut 8 Jukka Mäkelä ja työryhmä

9 Keskeistä CA-mallissa Lapsikeskeisyys Kokonaisvaltaisuus Voimavarakeskeisyys Yhteistoiminnallisuus Painopiste tarpeiden tunnistamisessa (ei riskiarviointimenetelmä) yhteinen viitekehys lapsen tarpeiden jäsentämiselle miten lapset ja perheet itse arvioivat tilannettaan Tarpeiden kartoituksen jäsennys hyvinvoinnin ympyrä, jossa kuusi ulottuvuutta jokaisessa kolme tasoa: lapsi perhe yhteisö Hyvinvoinnin ulottuvuudet fyysinen terveys mielenterveys suhteet ihmisiin ja yhteisöön perustarpeet oppiminen turvallisuus 9 Jukka Mäkelä ja työryhmä

10 CA - yhteinen viitekehys työvälineenä 1. Työkalu perheiden kanssa keskustelemiseen visuaalinen tuki lapsen erilaisten tarpeiden ymmärtämiseksi lapsi keskiöön perheen ensisijaisuus yhteisöllinen vastuu tarpeiden tunnistaminen: lapsen, perheen ja ammattilaisen näkökulma lapselle / nuorelle oma haastattelu, vanhemmille oma 10 Jukka Mäkelä ja työryhmä

11 CA - yhteinen viitekehys työvälineenä 2 2. Työntekijöiden välillä väline yhteisen tiedon tuottamiseen sekä jaettavissa olevan tiedon siirtoon nopea oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus yhteisen kielen takia siirrettävissä erityisosaamisen alueet kartoitetaan kukin omassa toiminnassa - tarvittaessa monialaisesti, toisia apuna käyttäen oppiminen terveys hyvinvointi ja turvallisuus 11 Jukka Mäkelä ja työryhmä

12 12 Jukka Mäkelä ja työryhmä

13 Terveys Fyysinen terveys Lapsi: kokemus omasta terveestä ja aktiivista elämästä Perhe: perheenjäsenten terveys - terveellinen ruokavalio - käyttää terveydenhuoltopalveluita Yhteisö: terveydenhuoltopalvelut saatavissa tarvittaessa Mielenterveys Lapsi: kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta Perhe: perheenjäsenten mielenterveys vanhempilapsisuhde perheen antama ja saama tuki lapseni iloiseksi tekevät asiat ovat Yhteisö: Ystävien ja lähiyhteisön tarjoama tuki suhteita luotettaviin aikuisiin 13 Jukka Mäkelä ja työryhmä

14 Perustarpeet ja oppiminen Perustarpeet Lapsi: kokee perustarpeensa tyydytetyiksi Perhe: riittävän tilava koti vanhempi työssä tai etsii työtä riittävästi ruokaa ja vaatteita Yhteisö: asumisolojen vakaus liikennevälineet saatavilla mahdollisuus käyttää paikallisia palveluita Oppiminen Lapsi: nauttii oppimisesta kehittyy ikäiselleen (itselleen) sopivalla tavalla Perhe: lukee lapsille / lasten kanssa lapsi käy varhaiskasvatuksessa/koulussa/oppilaitoksessa Yhteisö: liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet tarjolla harrastuksia, aktiviteetteja ja ryhmiä 14 Jukka Mäkelä ja työryhmä

15 Turvallisuus ja suhteet yhteisöön Turvallisuus Lapsi: turvallisuudentunne oma käyttäytyminen turvallista Perhe: koti on turvallinen perheenjäsenten kesken hyvää vuorovaikutusta lastani pelottavat asiat ovat Yhteisö: turvallinen koulu turvallinen lähiympäristö Suhteet ihmisiin ja yhteisöön Lapsi: yhteenkuuluvuuden tunne vahva kulttuurinen identiteetti Perhe: rutiinit ja yhdessä vietetty aikaa perheen antama läheisyys ja tuki Yhteisö: yhteisöllinen yhteenkuuluvuus ystäviltä ja naapureilta saatu apu ja tuki paikalliset palvelut 15 Jukka Mäkelä ja työryhmä

16

17

18

19

20 CA 2.0 osallisuus mukaan jäsennykseen Terveys Osallistuminen Kulttuurinen identiteetti Aineellinen perusta Oppiminen Rakastettu ja turvassa 20 Jukka Mäkelä ja työryhmä

21 21 Jukka Mäkelä ja työryhmä

22 Yhteinen lähestymistapa: Suomi Monitoimijaista ja monialaista arviointia tehdään eri vastuualueilla, eri lakeihin perustuen; mm. oppimisen ja opiskeluhuollon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sosiaalityön ja lastensuojelun Lape-prosesseissa etsitään yhteistä kieltä, jolla tieto olisi lapselle ja perheelle merkityksellistä ja jaettavissa monialainen työrukkanen, pj Ajra Hastrup, THL CA-mallin kouluttajakoulutus neuvottelussa yhteinen kehittäminen suomalaiseksi pyöräksi toinen tapa olisi jäsentää jo tehdystä taustatyöstä yhteinen suomalainen pyörä lainsäädännön perustelut, työpaperit ja julkaisut alueelliset kehittämishankkeet 22 Jukka Mäkelä ja työryhmä

23 Vähimmäisvaatimukset Tarpeiden kartoitus tehtävä yhdessä arvostava tilannekartoitus Lapsi- ja perhelähtöisyys molempien tasojen osallisuus: mitä kieltä käytetään Kokonaisvaltainen tieto tuen tarjoamisen perustaksi voimavaralähtöisyys Lapsen ja perheen tarpeiden varhainen tunnistaminen oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttämisen työväline yhtenäiseen palvelusuunnitelmaan pääseminen Päällekkäisten arviointien vähentäminen eri arvioiden jatkumollisuus 23

24 Yhteinen lähestymistapa: eteenpäin Yhteisen tahtotilan varmistaminen onko lapsen hyvinvointi ja oppiminen yhteinen näkökulma vai sarja erillisiä näkökulmia ja vastuualueita? voiko opettaja tai järjestöedustaja kirjata havaintonsa samaan kokonaisuuteen kuin psykiatri tai sosiaalityöntekijä voi, mikäli perheen kanssa on keskusteltu Digitalisoitu ja/tai pelillinen lähestyminen voisi olla tapa päästä eroon totutuista työtavoista vanhat monitoimijaiset työmallit ovat usein ylivuotavia EmpowerKids Kompassi Inforglobe CA-keskustelut voisi työstää Oma kantaan ja Koskijärjestelmään Kantapalvelussa toimintakyky viedään rakenteisiin tietoihin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky käynnissä hyvin rahoitettu THL-hanke vanhemmat ja nuori näkisivät ja voisivat hallita sitä, ketkä näkevät 24 Jukka Mäkelä ja työryhmä

25 Oleellista Lapsen ja nuoren kanssa puhutaan hänen kannaltaan oleellisista teemoista tulevan sivistyskunnan vastuulla oppiminen terveys, hyvinvointi ja turvallisuus Perheen erityisyyttä kunnioitetaan: he saavat olla määrittämässä, mikä vahvistaa ja mikä on tärkeätä Ammattilaiset saavat lapsen ja perheen tuomana kuvan siitä, mitkä vahvuudet ja mitkä haavoittuvuudet ovat heille tärkeitä ammattilaisten omat arviot eivät riitä: lapsen oma arvio on yllättäen luotettavampi lapset ja perheet kokevat ammattilaisten liittyvän yhteiseen kokonaisuuteen, yhteiseen viitekehykseen lapsi ja perhe voivat kantaa tietoa itsestään kuhunkin uuteen tapaamiseen perustasolta erityisimpään 25 Jukka Mäkelä CA ja Lape

26 Systeeminen lähestymistapa yhteisenä orientaationa? Keskeinen tieto sisältää: asiakkaiden/perheenjäsenten kokemukset ja historian Keskeistä on huomioida: oireiden/ongelmien taustalla olevat merkitykset ja tunteet Keskeinen tulkinta ongelmista: ratkeavat siinä ihmissuhteiden järjestelmässä ja ympäristössä, jossa ne ovat syntyneetkin Keskeinen hypoteesi: kun ihmissuhteet saadaan yksilöiden/perheenjäsenten tarpeita vastaaviksi ja toimiviksi, oireet ja ongelmallinen käytös saattavat käydä tarpeettomiksi Keskeinen asenne: tietoinen irtisanoutuminen paremmin tietämisestä, sitoutuminen kunnioittavaan epävarmuuteen, ei-tietämiseen ja dialogisuuteen Lorås, Bertrando & Ness dia: Päivi Petreius