Tiedolla johtaminen, Kuntatieto-ohjelman pilotti. Osatuotoksen otsikko. Projektiryhmän kokoonpano 1 (24)

Transkriptio

1 1 (24) Tiedolla johtaminen, Kuntatieto-ohjelman pilotti Keravan kaupungin kuntatieto-ohjelman pilottikohde on kasvatuksen ja opetuksen toimialan tuotteistus, kustannuslaskenta ja raportointi. Pilotin tarkoituksena on kuvata ja mahdollisesti testata Keravan kaupungin johtamiseen tarvittava raportointi ja johtaa siitä viranomaisraportointi konekielisessä muodossa. Pilotissa kohdistetaan Keravan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen tuotteet ensin Keravan sisäiseen raportointiin, josta ne edelleen kohdistetaan ulkoiseen palveluluokituksen mukaiseen talousraportointiin. Pilotissa kuvataan kasvatuksen ja opetuksen tuotteiden kustannuslaskenta, tuotetaan looginen käsitemalli, laaditaan sanasto Keravan tuotteista, lomakkeesta 41 ja käsitemallista sekä laaditaan tiivistelmä Tampereen kaupungin pilotissa laaditusta jalkautusoppaasta. Pilotin suunnitteluvaihe: Pilotin toteutusvaihe: Osatuotoksen otsikko Kustannuslaskennan kuvaus Projektiryhmän kokoonpano Tiina Larsson, projektinjohtaja, toimialajohtaja, Kasvatus ja opetus, Keravan kaupunki Teppo Verronen, kaupunginkamreeri, Keravan kaupunki Katja Immonen, talousjohtaja, Kasvatus- ja opetus, Keravan kaupunki Marjaliisa Nuuttila, ICT-asiantuntija, Keravan kaupunki Minnamaria Korhonen, projektipäällikkö, Keravan kaupunki Tuula Hämäläinen, projektipäällikkö, Taitoa

2 2 (24) Kustannuslaskennan kuvaus Sisällys Tiedolla johtaminen, Kuntatieto-ohjelman pilotti... 1 Osatuotoksen otsikko... 1 Projektiryhmän kokoonpano Johdanto Keravan kaupungin johtamisjärjestelmä ja tiedolla johtaminen Tiedolla johtamisen projekti Palveluiden järjestäminen ja tilaustaulukot Tuotteistaminen Kasvatuksen ja opetuksen toimialan tuotekustannuslaskennan toteutus Tuotekustannuslaskennan vaiheet Välittömien kustannusten kohdentaminen Henkilöstökustannukset Muut välittömät kustannukset Välillisten kustannusten kohdentaminen Tositerivien rikastaminen tuotekoodilla Tukipalvelukustannukset ja muut välilliset kustannukset Keskushallinnon vyörytykset toimialoille sekä sisäinen laskutus Kasvatuksen ja opetuksen toimialan sisäiset vyörytykset Toimintatiedot, mittarit, raportointi JHS palveluiden muodostaminen tuotteista Tuotekustannuslaskennan ja palveluluokituksen jalkauttamisen haasteet Palveluluokituksen palveluluokkien kuvaukset Vyörytyssäännöt Opetustiedot-lomake Y-tunnukset, sektorit, vastapuolitunnisteet, sisäiset erät Palveluluokituksen mukainen käyttötalousraportti Liite 1. Tuotteiden määrittely Liite 2. Tuotehierarkia Liite 3. Tuote-sanasto (Excel) Liite 4. Käsitemalli ja sanasto (Excel) Liite 5. Tietomalli (PDF)... 24

3 3 (24) 1 Johdanto Keravan kaupungin kuntatieto-ohjelman pilotin kohteena ovat kasvatuksen ja opetuksen käyttötalousosan tuotteet sekä niistä johdettavat JHS kuntien ja kuntayhtymien palveluluokituksen mukaiset palvelut. Kustannuslaskennan kuvaus -dokumentti on Keravan kaupungin pilotin yksi tuotos. Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokituksen mukaan palveluluokalle (JHS 200) tulee kohdistaa kaikki kunnan menot ja tulot. Kunnan perustehtäviä tukevien palveluiden kustannukset tulee sisällyttää suosituksessa kuvattujen palveluiden kustannuksiin. Ulospäin myytäville ydinpalveluihin liittymättömille tuki- ja lisäpalveluille on omat yleiset palveluluokat (esim. ravitsemuspalvelut, yleisen hallinnon tukipalvelut). Tukipalvelut sisältävät avustukset, vastikkeettoman hyödykkeiden annon, neuvonnan yms. palveluiden käyttöön liittyvän tuen. Tarkoitus on, että kaikki palveluiden tuottamisen kustannukset pystytään kohdistamaan palvelulle. Kaikkiin palveluihin sisältyy myös palvelusta tiedottaminen. Yksityiskohtaiset menojen ja tulojen sekä sisäisten erien, kuten tukipalveluiden, kohdistussäännöt annetaan erikseen ulkoista raportointia koskien kustannuslaskentaan liittyvissä suosituksissa ja raportointiohjeissa (Kuntien kustannuslaskenta - suositus on tätä kirjoitettaessa vielä työryhmän valmistelussa). 2 Keravan kaupungin johtamisjärjestelmä ja tiedolla johtaminen 2.1 Tiedolla johtamisen projekti Keravan kaupungin johtamisjärjestelmän kulmakiven muodostavat palvelutuotteet, kuten esimerkiksi kirjastopalvelu tai lasten kokopäivähoito. Johtamisjärjestelmän keskeisimpiä haasteita on ollut tietojen, kuten aukiolotuntien ja vastaanottokäyntien, kerääminen eri järjestelmistä käsityönä, seurantaraporttien varsin työläs käsittely sekä henkilöstöpanosten ja -kustannusten kohdistaminen. Tiedolla johtamisen projekti on kehittämishanke, jossa toteutetaan Keravan johtamisjärjestelmään tuotepohjainen suunnittelu- ja seurantaratkaisu. Projektin tavoitteena on, että palvelut on määritelty tuotteiksi, joille annetaan tuotenumerot, minkä jälkeen eri järjestelmiin kirjattavaa tietoa on mahdollista poimia automaattisesti ja yhdistellä palvelujen järjestämisen johtamisessa tarvittaviin raportteihin. Automatisointi pienentää työkuormaa tiedon kirjaamisen, käsittelyn ja raportoinnin osalta, jolloin voidaan keskittyä tuotetun tiedon hyödyntämiseen ja itse palveluiden tuottamiseen kuntalaisille. Projektin tavoitetilan toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että palvelut on määritelty, tiedot kirjataan oikein ja kentät sekä tunnisteet eri järjestelmissä ovat yhdenmukaisessa käytössä.

4 4 (24) 2.2 Palveluiden järjestäminen ja tilaustaulukot Keravan kaupungin palvelujen järjestämisen suunnitelma luo vuosittain laadittavan talousarvion pohjan. Palvelujen järjestämisen suunnitelmassa arvioidaan nykyisen palveluvalikon ja -koneiston yhteensopivuutta pitkän aikavälin palvelutarpeen kanssa ja laaditaan suunnitelma tulevaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Palveluiden järjestämisen suunnitelman oleellisimman osan muodostavat palveluryhmittäin laaditut palvelutarvearviot, joita hyödynnetään vuosittain talousarviomäärärahojen kohdentamisessa. Palvelutarvearvioissa kunkin palveluryhmän ja palvelun tulevaa tarvetta on arvioitu nykyisen kysynnän sekä ennakoitujen toimintaympäristömuutosten pohjalta. Väestön kasvu ja ikääntyminen sekä taloudellisen tilanteen kehittyminen ovat oleellisia tekijöitä mietittäessä palvelutarpeen kehitystä. Lainsäädäntö, muutokset kuluttajien odotuksissa ja käyttäytymisessä sekä teknologian ja markkinoiden kehittyminen luovat kunnille paitsi haasteita myös mahdollisuuksia vastata kuntalaisten ja yritysten tarpeisiin uusilla, entistä tehokkaammilla ja vaikuttavammilla tavoilla. Palveluiden järjestämisen suunnitelman liitteinä on esitetty palvelutarvearvioiden lisäksi nykyisten tuotteiden tuotekuvaukset sekä nykyisellä toimintatavalla aikaansaadut tuotokset ja tuottamiseen käytetyt resurssit. Palvelujen TTTV (tuottavuus, taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus) ja niiden arviointi ovat siis myös oleellinen osa palveluiden järjestämisen suunnitelmaa. Talousarvioon sisältyvissä tilaustaulukoissa esitetään vuosittain tehtyjen palvelutarvearvioiden mukaiset talousarviovuoden tuotantomäärät ja yksikkökustannukset. Yksittäisten tuotteiden määristä ja kustannuksista päästään yksittäisen tuotteen aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin, eri tuotteiden summista palveluryhmien aiheuttamiin kustannuksiin ja edelleen koko kaupungin budjettilukuihin. Tilaustaulut sisältävät talousarviovuodelle asetetut tavoitteet ja muodostavat vuosittaisen johtamisen perustan. Tilaustaulut kertovat sen, mitä tuotteita, millä tavalla järjestettynä, kuinka paljon ja millä hinnalla talousarviovuoden aikana aiotaan järjestää. Tilaustaulujen toteutumista seurataan kvartaaleittain kaupunginjohtajan johdolla käytävissä toimialojen tuloskeskusteluissa. Kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle tilaustaulut viedään tarkasteltaviksi osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä.

5 5 (24) Kuva 1. Keravan kaupungin johtamisjärjestelmä

6 6 (24) 2.3 Tuotteistaminen Tuotteistaminen on palvelutoiminnan järjestämistä suoritteiksi ja suoritteiden yhdistämistä asiakkaille luovutettaviksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Keravan kaupungin tuotteet on kuvattu yhteisessä tuoterekisterissä. Rekisterissä jokaisella tuotteella on nimi, tuotteen yksilöivä tuotenumero ja perusyksikkö (liite 1). Perusyksikön kuvaus kertoo yksiselitteisesti sen, mistä suoritteesta tuotteen perusyksikkö muodostuu, esim. maauimalan aukiolotunti tai kaavoitettu kerrosneliömetri. Keravan kaupungilla on yhteisiä tuotteita, joita useammat toimialat tuottavat sekä toimialakohtaisia tuotteita. Toisen toimialan tuotteet voivat olla myös välisuoritteita tai tukituotteita toisen toimialan ydintuotteille. Tuotehierarkia on kolmiportainen. Tuotteet on ryhmitelty tuoteryhmiin, joilla on tuoteryhmätunnus. Tuoteryhmät muodostavat palveluryhmiä, joilla on palveluryhmätunnus. (Liite 2.) Kukin tuote kuuluu vain yhteen tuoteryhmään ja palveluryhmään. Tuote- tuoteryhmä- ja palveluryhmänumerointia kullekin toimialalle on avattu oma numeroavaruus, jonka alkava numero on sama kuin kustannuspaikkanumeroinnin alkava numero. Kun tuotteen tuotanto siirtyy toimialalta toiselle, vanha tuotenumero suljetaan kirjauksista ja avataan uusi. Kuva 2. Keravan kaupungin tuotehierarkia Tuotteistamiseen liittyvässä tuotemäärittelyssä pyritään mm. seuraaviin tavoitteisiin: - standardointitavoite: tuotteen laadun tulisi olla homogeeninen ja sen tulisi olla toistettavissa. Kustannushajonnan tulisi olla pieni. Tuotetta tulisi voida verrata muihin markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiin. - pätevyystavoitteet: tuotteistuksen tulisi olla mielekäs toiminnan järjestämisen kannalta. Määriteltyjen tuotteiden tulisi vastata asiakkaan tarvetta eikä lähteä vain tuotanto-organisaation tarpeista. Tuotteella on asiakkaita, joko sisäisiä tai

7 7 (24) ulkoisia. Tuotteistuksen tulisi ohjata tuotantoa siten, että se johtaisi kapasiteetin tehokkaaseen käyttöön. - luotettavuustavoitteet: tuotteiden yksikkökustannusten tulisi perustua todellisiin niiden tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuotteiden pitää olla sellaisia kokonaisuuksia, joille kustannukset, tuotot ja suoritteet voidaan kohdistaa. 3 Kasvatuksen ja opetuksen toimialan tuotekustannuslaskennan toteutus 3.1 Tuotekustannuslaskennan vaiheet 3.2 Välittömien kustannusten kohdentaminen Henkilöstökustannukset Muut välittömät kustannukset Välittömien kustannusten kohdentaminen Vaihe 1. Henkilöstökustannukset Vaihe 2. Muut välittömät kustannukset ja tuotot Välillisten kustannusten kohdentaminen Vaihe 3. Tositerivien rikastaminen tuotekoodilla Vaihe 4. Tukipalvelukustannukset ja muut välilliset kustannukset Ennen varsinaisen pilottikohteiden tuotekustannuslaskennan aloitusta täydennettiin kirjanpidon tapahtuma-aineistoa tietovarastossa sektoriluokituksen mukaisilla tiedoilla. Vuoden 2020 raportoinnissa tätä vaihetta ei tarvita, mikäli perusjärjestelmät kehittyvät niin, että niissä on jo sektoriluokituksen mukaiset tapahtumatiedot. Pilotointia varten JHS 194 päivityksessä olevasta taksonomiasta saatiin editorilta luonnosversio, jossa oli palveluluokitus tehtäväluokkien tilalla. Pilotissa muodostettiin tämän luonnosversion avulla tuotepohjaisesta toteutuma-aineistosta palveluluokituksen mukainen käyttötalousraportti pilotointiin valituista tuotteista. Kustannukset kohdistetaan tuotteille aiheuttamisperiaatteella tuotannontekijöiden käytön perusteella. Kohdistamisessa käytetään tuotenumeroa. Henkilön aloittaessa henkilöstöhallinnon järjestelmään viedään tieto siitä, mitä tuotteita henkilö tuottaa sekä jakoprosentit näille tuotteille (tuotenumero + % -osuus). Tieto voidaan tarvittaessa muuttaa menokohdan muutoksella. Keravan kaupungilla ei ole käytössä työajanseurantajärjestelmää, jonka avulla henkilöstökustannukset ja työpanokset voitaisiin kohdentaa. Kohdentaminen perustuu arvioon. Ajoittain on tehty myös kahden viikon työajanseurantaa. Tuotenumero kirjataan suoraan tiliöintiriville ostolaskujen sähköisessä kierrätysjärjestelmässä. Toimintatuottojen osalta maksutuotot saadaan vietyä tuotteille koululaisten iltapäivätoiminnan osalta järjestelmän avulla, mutta tällä hetkellä järjestelmästä tapahtuva varhaiskasvatuksen maksujen tiliöinti ei onnistu tuotteelle. Asiaa selvitellään kuitenkin edelleen. Myyntituotot kirjataan suoraan tuotteille, mutta

8 8 (24) muista toimintatuotoista esim. ulkoiset ja sisäiset vuokratuotot lukion, koulujen ja päiväkotien tiloista kohdistetaan tuotteille vyörytyksillä (ks. välillisten kustannusten kohdentaminen). Tiliöintikoodi Selite Pakollisuus Tili Tulos- ja tasetilit pakollinen kaikissa kirjauksissa Arvonlisäverokoodi (Alv) Koodi, jolla kerrotaan arvonlisävero %, sekä esim. onko alv. palautettava vai vähennettävä. pakollinen käyttötalous- ja investointikirjauksissa Kumppani Kustannuspaikka Toiminto Määrittelykoodi Projektikoodi Kustannuspaikan tai toiminnon tarkenne Tuotekoodi Tilin tarkenne Erittelykoodi Kirjanpitotapahtuman vastapuoli, esim. toimittaja, asiakas. Taloudellinen yksikkö, jolle tapahtuma kohdennetaan, esim. koulu. Kustannuspaikan tarkenne, esim. päiväkodin hallinto. Talousarvion, rahoitusosan sekä investointi- ja lainatapahtumien määrittelykoodi. Kohdentaa tapahtuman projektille investointihankkeissa ja käyttötalouden projekteissa. Tarkentaa kustannuspaikkaa tai toimintoa, esim. kiinteistö tai ajoneuvo Kohdentaa tapahtuman tuotteelle, esim. Lukio-opetus. Täsmentää tilille tehtyä kirjausta, esim. kirjallisuus - oppikirjat. Erottelee ulkoiset ja sisäiset viennit sekä laskennalliset erät. pakollinen kaikissa kirjauksissa, ei ole sama kuin y-tunnus pakollinen kaikissa kirjauksissa pakollinen, jos kustannuspaikalle on määritelty toiminto käyttöön pakollinen investointikirjauksissa ja lainoissa pakollinen investointikirjauksissa ja henkilöstön kehittämiskulujen kirjauksissa pakollinen, jos määritelty kustannuspaikalle tai toiminnolle vapaaehtoinen Taulukko 1. Keravan kaupungilla käytössä olevat tiliöintikoodit. pakollinen tileissä, joihin on määritelty tarkenne käyttöön pakollinen kaikissa kirjauksissa

9 9 (24) 3.3 Välillisten kustannusten kohdentaminen Tositerivien rikastaminen tuotekoodilla Tositetapahtumat, joilla ei ole tuotenumeroa rikastetaan kauden päättyessä kerran kuukaudessa tuotenumerolla annettujen kustannuspaikka + toiminto tai kustannuspaikka + tili -sääntöjen avulla. Muistio ei päällekirjoita tositerivejä, joille on annettu tuotenumero kirjaamisvaiheessa. Rikastaminen tapahtuu tällä hetkellä summatasolla, mutta taloustilastoraportointia varten sen on tapahduttava rivitasolla. Tuotetäydennyksestä syntyvä muistiotosite katsotaan tekniseksi toimenpiteeksi, joka ei kierrä erikseen hyväksyttävänä. Toimialoilla on mahdollisuus ajaa muistio esikatseltavaksi ennen sen ajoa kirjanpitoon Tukipalvelukustannukset ja muut välilliset kustannukset Kuntien palveluluokitus lähtee siitä, että kaikki tukipalvelut kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella jollekin kunnan tuottamalle palvelulle. Keravan kaupungissa osa näistä tukipalveluista tuotetaan erillisessä keskushallinnon organisaatiossa. Keravan kaupungissa tukipalvelukustannukset kohdistetaan joko palvelusuoritteiden käyttöön perustuen sisäisellä laskutuksella, laskulla jakamalla tai vyöryttämällä. Vyörytys tehdään annettujen sääntöjen (yleensä toteutuneiden kustannusten suhde) perusteella kerran kuukaudessa. Vyörytyksestä syntyvä muistiotosite katsotaan tekniseksi toimenpiteeksi, joka ei kierrä erikseen hyväksyttävänä. Toimialoilla on mahdollisuus ajaa muistio esikatseltavaksi ennen sen ajoa kirjanpitoon Keskushallinnon vyörytykset toimialoille sekä sisäinen laskutus Seuraavat kustannukset kohdistetaan sisäisellä laskutuksella kuukausittain: Tuote Painatus- ja toimistotarvikepalvelu Vartijapalvelu (osto) Vahtimestaripalvelut Puhelinpalvelut Kohdistamisperuste Toteutuneen käytön mukaan (varasto-otto + sisäinen kate) Tasajako toimialojen kesken Tasajako toimialojen kesken Puhelinliittymien määrän suhteessa Seuraavat kustannukset jaetaan toimialoille muistiolla selvittelytilin kautta tai kululajilta kululajille (maksetaan ensin kokoomakustannuspaikalta): Tuote Työterveyshuolto (osto) Palkanlaskenta (osto) Talouspalvelut (osto) Kohdistamisperuste Henkilöstömäärän suhteessa Budjetoidun henkilöstömäärän suhteessa Edellisen vuoden tositemäärän suhteessa

10 10 (24) Seuraavat kustannukset kohdistetaan vyöryttämällä yhteisesti sovituin perustein, jotka arvion mukaan parhaiten noudattavat aiheuttamisperiaatetta: Tuote Yhteispalvelut Henkilöstöpalvelut Työsuojelu Yhteistoiminta Osaamisen kehittäminen Talouspalvelut Vakuutukset Lakipalvelut Tietohallintopalvelut Kohdistamisperuste Tasajako toimialojen kesken Asiantuntija-arvion mukaisesti % -osuus. Henkilöstömäärän suhteessa Henkilöstömäärän suhteessa Henkilöstömäärän suhteessa Talousarvioiden suhteessa Talousarvioiden (sisältäen investoinnit) suhteessa Toimialoille jaetaan 30 % lakipalveluiden kustannuksista talousarvioiden (sisältäen investoinnit) suhteessa. Asiantuntija-arvion mukaisesti % -osuus. Jatkossa tulee tarkastella kriittisesti sitä, mitkä tukipalvelukustannukset on tarkoituksenmukaista kohdistaa sisäisellä laskutuksella (perustuu todelliseen suoritteiden käyttöön) ja mitkä vyöryttämällä (laskutuksen perusteena olevaa suoritetta ei voida määritellä tai suoriteperusteinen laskutus ei muuten ole mahdollista) Kasvatuksen ja opetuksen toimialan sisäiset vyörytykset Kasvatuksen ja opetuksen toimialan sisäiset vyörytykset tehdään kuukausittain siten, että johdon ja hallinnon (sisältäen lautakunnan) kustannukset kohdistetaan talousarvioarviomäärärahojen suhteessa substanssivastuualuille, mistä ne kohdennetaan edelleen kustannuspaikoille ja tuotteille. Tällä hetkellä menettely on toimialan sisäinen vyörytys, minkä jälkeen substanssivastuualueilta sekä niiden alaisilta kustannuspaikoilta hallinnon, kiinteistöjen, muun oppilashuollon, ruokailun, majoituksen ja kuljetusten kustannukset vyörytetään tuotteille Excelissä. Kohdistamisperiaate on toteutuneiden kustannusten suhde. Ostopalveluna järjestettäville tuotteille kohdistamisperiaate on toteutuneiden kustannusten suhde x 0,5. Vyörytettävät erät saadaan erilleen muista kustannuksista toimintonumeroiden avulla. Vuoden 2018 alusta lähtien tavoitteena on, että kaikki edellä mainitut kustannukset kohdistetaan automaattisesti toteutuneiden kustannusten suhteessa kuukausittain kirjanpidossa (pl. ostopalvelut, joille painokerroin on edelleen 0,5).

11 11 (24) Kuva 3. Kustannusten kohdistaminen Toimintatiedot, mittarit, raportointi Talousarvioon sisältyvissä tilaustaulukoissa esitetään vuosittain tehtyjen palvelutarvearvioiden mukaiset talousarviovuoden tuotantomäärät ja yksikkökustannukset. Tilaustaulut kertovat sen, mitä tuotteita, millä tavalla (oma/osto/yksityinen jne.) järjestettynä, kuinka paljon (volyymi) ja millä hinnalla (yksikköhinta) talousarviovuoden aikana aiotaan järjestää. Volyymi X yksikköhinta -laskentaan tarvitaan lähtötiedot tuottavista (talousarvio) ja tuotetuista (seuranta) suoritemääristä. Lisäksi seurataan muita toiminnan johtamisen kannalta tärkeitä mittareita. Suoritetiedot kohdennetaan tuotteittain ja ne saadaan vastuualueen lapsi- ja oppilashallintajärjestelmistä. Varhaiskasvatuksessa järjestelmä laskee ko. kuukauden

12 12 (24) keskiarvon lapsista ja hoitopäivistä. Opetuksessa käytetään virallisen tilastointipäivän oppilas- ja opiskelijamäärätietoja. Vuosiviikkotunnit talousarvioon otetaan tuntikehyksestä ja tilinpäätökseen toteutuneet vuosiviikkotunnit kerätään yksiköistä oppilastietohallintajärjestelmään. Tuotteiden yksikkökustannukset lasketaan käyttäen suoraa jakolaskentaa kustannukset/suoritemäärä = yksikköhinta. Suoritemäärä varhaiskasvatuksessa on sekä lapsi- että hoitopäivien määrä, perusopetuksessa oppilas- ja vuosiviikkotuntimäärä sekä lukiokoulutuksessa opiskelija- ja kurssimäärä. Kasvun ja oppimisen tukipalveluiden suoritemäärinä käytetään lapsi-, oppilas- ja opiskelijamääriä riippuen siitä, onko tukipalvelu kohdistunut varhaiskasvatuksen, perusopetuksen vai lukiokoulutukseen kohdennetulle tukipalvelutuotteelle. Tilaustaulua on näihin päiviin saakka päivitetty viisi kertaa vuodessa manuaalisesti. Kustannukset on otettu raportointiohjelmasta toiminnoittain ja osalle tuotteille on tehty myös manuaalista laskentaa, koska osaan toiminnoista on sisältynyt useampi tuote. Myös suoritetiedot ja mittarit on viety ja laadittu suoraan Exceliin. Jatkossa kustannusten vienti taulukkoon helpottuu, kun kustannustiedot tuotteittain saadaan ilman ylimääräistä manuaalista laskentaa. Mittarit varhaiskasvatuksessa: / lapsi / hoitopäivä / opettaja / perhe Alle 3-vuotiaiden määrä Hoitopäivien määrä / lapsi Täyttöaste Mittarit perusopetuksessa: / oppilas / oppitunti / ryhmä / opettaja Keskiarvo ryhmäkoko 1-6 lk. Keskiarvo ryhmäkoko 7-9 lk. Erityisoppilaiden osuus perusopetusoppilaista % Mittarit lukiokoulutuksessa: / opiskelija / opetuskurssi / oppitunti Kurssia / opiskelija Keskiarvo ryhmäkoko Sisäänpääsykeskiarvo Yo-kirjoitusten puoltoäänet Täyttöaste

13 13 (24) Mittarit kasvun ja oppimisen tukipalveluissa: / perhetyöntekijä / kuraattori / psykologi / lapsi / perusopetusoppilas / opiskelija Vuoden 2018 talousarvio on tehty ensimmäistä kertaa tuotekohtaisesti. Budjetointiohjelmaan on lisätty tuotekenttä, johon on täydennetty kustannustiedot parhaan sen hetkisen tietämyksen mukaan. Henkilöstökustannukset on viety henkilöittäin järjestelmään ja jokaisen henkilön henkilökustannusten tiliöintitietoon on lisätty tuotenumero. Tilaustaulukossa yksikköhintoja on helppo tarkastella tuotteittain siitä näkökulmasta, että riittävätkö määrärahat seuraavalle vuodelle. Tämä vaatii kuitenkin lapsi- ja oppilasennusteen hallintaa ja ymmärtämistä, että luvut ovat trendin mukaiset. Myös toiminnassa tapahtuvat / tapahtuneet muutokset, jotka ovat tuotteen kustannuksissa sisällä, tulee hahmottaa ja ottaa laskelmissa huomioon. Nykyisellä henkilöstöhallinnonjärjestelmällä ei pystytä automaattisesti kohdentamaan henkilötyövuosia eikä työpanoksia suoraan tuotteille. Tämä auttaisi selittämään kyseisen yksikön kulurakennetta tuotteella, mikäli merkittäviä poikkeavuuksia yksiköiden välillä löytyy. Tuotekohtaisia kustannuksia voidaan tarkastella tuotteittain, mutta myös vertailu eri kustannuspaikkojen välillä tuotteista onnistuu ja antaa mahdollisuuden tutkia, miksi sama tuote poikkeaa kustannuksiltaan eri yksiköissä. Keravan raportointijärjestelmästä voidaan ajaa tuotekohtaiset tuloslaskelmat. Tuloslaskelman tiliryhmästä voidaan porautua eri kustannuslajien toteumiin aina tositteen kuvalle saakka. Samasta tuloslaskelmasta näkyy myös aikaisempien vuosien toteumat sekä tuotteelle budjetoidut eurot. Tuotenumero on otettu Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimialla käyttöön kesken vuotta Tuotteen rikastukset ja vyörytykset otetaan käyttöön vuoden 2018 puolella. Edellisistä johtuen tuotekohtaisen tuloslaskelman luvut ovat puutteelliset sekä toimintavuonna että vertailuvuonna.

14 14 (24) Palvelu Tuote Mittari TP2015 TP2016 TA2017 TAE2018 Peruskoulut, oppilaita *joista erityistä tukea tarvitsevia oppilaita *joista ulkomaalaistaustaisia oppilaita Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden suhteellinen osuus % 8,3 % 8,8 % 6,7 % 8,7 % Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden suhteellinen osuus % 7,2 % 11,1 % 10,8 % 10,9 % Tuntia, koulut /oppilas /oppitunti Tuntiresurssit per oppilas Toimintakate yhteensä Toimintatuotot yhteensä Yleisopetusviikkotunnit ala- ja yläaste yhteensä Oppilaiden määrä yhteensä (ei sis. ruotsinkielinen) Viikkotuntien määrä Ryhmien määrä Keskiarvo ryhmäkoko 1-6 lk. 23,2 22,3 22, 22,4 Keskiarvo ryhmäkoko 7-9 lk. 21,7 21,9 21,1 20,3 /oppilas /oppitunti /ryhmä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yleisopetusviikkotunti, 1-6 lk Oppilaiden määrä 1-6 lk Viikkotuntien määrä Ryhmien määrä Keskiarvo ryhmäkoko 23,2 22,3 22,0 22,4 /oppilas /oppitunti /ryhmä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yleisopetusviikkotunti, 7-9 lk Oppilaiden määrä 7-9 lk Viikkotuntien määrä Ryhmien määrä Keskiarvo ryhmäkoko 21,7 21,9 21,1 20,3 /oppilas /oppitunti /ryhmä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kuva 4. Esimerkki tilaustaulukosta. 4 JHS palveluiden muodostaminen tuotteista Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokituksen palvelut on kuvattu organisaatioriippumattomasti, eivätkä ne sisällä hierarkioita. Kunnat ja muut tietojen käyttäjät voivat itse luoda hierarkioita oman tarpeensa mukaisesti. Keravan kaupungilla on luotu tarkempi kolmiportainen tuotehierarkia, jonka tarkin yksikkö on tuote. Tuotteistus on laadittu siten, että JHS palveluluokat muodostuvat tuotteita summaamalla. Keravan tuote Lukio-opetus Kuraattoripalvelu, lukio JHS palvelu Lukiokoulutus JHS palvelukuvaus yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuk- Huomautus Lukiokoulutukseen sisältyvät oppilaiden ja opiskelijoiden ohjaus opiskeluun, jatkoopintoihin ja työelämään liittyvissä kysymyksissä, maahanmuuttajille ja vieraskie-

15 15 (24) Keravan tuote Psykologipalvelu, lukio Aamu- ja iltapäivätoiminta Kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Yleisopetus, 1-6 lk Yleisopetus, 7-9 lk Ruotsinkielinen perusopetus, 1-6 lk Ruotsinkielinen perusopetus, 7-9 lk. (osto) Luokkamuotoinen erityisopetus Erityisopettajapalvelu Polikliininen opetus Valmistava opetus, 1-6 lk Valmistava opetus, 7-9 lk Oman äidinkielen opetus S2-kielenä opetus Vieraiden uskontojen opetus Aikuisten perusopetus JHS palvelu Aamu- ja iltapäivätoiminta JHS palvelukuvaus sessa opiskelemiselle valmiudet antava yleissivistävä koulutus perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivällä järjestettävä ohjattava ja virkistävä toiminta, joka on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien peruskoulussa, kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa annettava luokkien yleissivistävä opetus Huomautus lisille kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet tarjoava koulutus lukiokoulutukseen hakeutumiseksi sekä oppilashuollon palvelut. Lukiokoulutus käsittää kuraattoripalvelut, psykologipalvelut, opiskelijaruokailun (sisältää ateriarahat työssäoppimisjaksoilla), asuntolatoiminnan ja opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon (sisältää mm. poissaolojen seurannan, kiusaamisen ja tapaturmien ehkäisyn, kurinpidon ja ojentamisen, kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen). Lukiokoulutus ei sisällä sosiaali- ja terveyspalveluja. Aamu- ja iltapäivätoiminta voi sisältää mm. koulun kerhotoiminnan ja taiteen perusopetuksen. Se sisältää vammaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tapauksissa, joissa järjestäminen liittyy perusopetukseen. Toiminnan järjestäjinä voivat olla esimerkiksi koulut, kunnan nuorisopalvelut, järjestöt tai seurakunnat. Perusopetukseen osallistumalla tai hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan lakiin perustuva oppivelvollisuus. sisältää maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei riita perusopetukseen osallistumiseksi. Perusopetukseen kuuluvat myös tehostettu ja erityinen tuki, kuraattoripalvelut, psykologipalvelut, koulunkäyntiavustajan/-ohjaajan toiminta, kouluruokailu, koulukuljetukset ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilashuolto (sisältää mm. poissaolojen seurannan, kiusaamisen ja tapaturmien ehkäisyn, kurinpidon ja ojentamisen, kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen.) ei sisällä sosiaali- ja terveyspalveluja.

16 16 (24) Keravan tuote Kuraattoripalvelu, perusopetus Psykologipalvelu perusopetus Perusopetuksen perhetyö JHS palvelu JHS palvelukuvaus Huomautus Perusopetuksen lisäopetus EHA1 vammaisopetus EHA2 vammaisopetus Taiteen perusopetus Kotihoidontuki Kotihoidon tuen kuntalisä Leikkikoulutoiminta Kokopäivähoito 0-5 v. (perhepäivähoito hoitajan kotona, oma) Kokopäivähoito 0-5 v. (perhepäivähoito hoitajan kotona, osto) Kokopäivähoito 0-5 v. (päiväkotihoito, oma) Kokopäivähoito 0-5 v. (päiväkotihoito, yksityinen) muille kuin oppivelvollisille Pidennetty perusopetus Taiteen perusopetus Muu varhaiskasvatus Perhepäivähoito Perhepäivähoito sisältää myös vuorohoidon. Päiväkotitoiminta perusopetus nuorille, jotka eiva t ole saaneet toisen asteen koulutuspaikkaa tai ovat ja tta neet tarjotun paikan ka ytta ma tta, sekä oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus perusopetus, joka alkaa vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta, mikäli perusopetuksen tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa taiteen opetustuntikohtainen perusopetus varhaiskasvatuksen palvelut, joihin sisältyvät avointen päiväkotien toiminta, kerhojen ja leikkitoimintakeskusten toiminta, leikkipuisto- ja perhekerhotoiminta sekä kotihoidon tukeminen hoitajan kotona, lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona järjestettävä päivähoito päiväkodeissa järjestettävä päivähoito Tavoitteena on kehitta a opiskelutaitoja seka parantaa jatko-opintoihin pa a semisen edellytyksia ja opinnoissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Taiteen perusopetuksen järjestäminen edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt opetuksen järjestäjälle opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen oikeuttavan järjestämisluvan. Taiteen perusopetusta annetaan musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Muu varhaiskasvatustoiminta voi vaihdella kunnittain ja se voi olla maksullista tai maksutonta, sisältää ruokailun. Muu varhaiskasvatus käsittää vammaisten muun varhaiskasvatuksen tapauksissa, joissa varhaiskasvatuksen järjestäminen liittyy perusopetukseen. Päiväkotitoiminta järjestetään yleensä lapsiryhmittäin ja se sisältää myös erityisvarhaiskasvatuksen ja vuorohoidon.

17 17 (24) Keravan tuote Kokopäivähoito 0-5 v. (vuoropäiväkotihoito, oma) Varhaiskasvatuksen erityisopetus Varhaiskasvatuksen erityisryhmä Varhaiskasvatuksen S2- opetus Varhaiskasvatuksen perhetyö Kuraattoripalvelu, ammatillinen koulutus Psykologipalvelu, ammatillinen JHS palvelu Ammatillinen peruskoulutus JHS palvelukuvaus ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava ammatillinen koulu Esiopetus 4h Esiopetus oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna järjestettävä Esiopetus 4h (yksityinen) opetus Esiopetus vuorohoito 4h Esiopetuksen ryhmämuotoinen erityisopetus (4h) Huomautus Ammatillista peruskoulutusta järjestävät esim. ammatilliset oppilaitokset, erityisoppilaitokset ja kansanopistot. Ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvat ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus, ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus toisen asteen tutkinnon suorittaneille, kahteen samanaikaiseen ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus, ammatilliseen perustutkintoon ja ylioppilastutkintoon sekä lukion koko oppimäärään samanaikaisesti johtava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, aikuisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, pakolaisten kotouttava toiminta ja ammatillinen koulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus. Ammatillinen peruskoulutus käsittää kuraattoripalvelut, psykologipalvelut, opiskelijaruokailun, asuntolatoiminnan ja opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon (sisältää mm. poissaolojen seurannan, kiusaamisen ja tapaturmien ehkäisyn, kurinpidon ja ojentamisen, kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen). Ammatilliseen peruskoulutukseen eivät sisälly sosiaali- ja terveyspalvelut. Esiopetusta järjestetään esim. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä. Esiopetukseen osallistuvat myös ne 7-vuotiaat, joiden koulunkäynnin aloittamista on lykätty, ja ne 5-vuotiaat, joille on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Esiopetukseen kuuluvat tehostettu ja erityinen tuki, kuraattoripalvelut, psykologipalvelut, koulunkäyntiavustajan/-ohjaajan toiminta, ruokailu, kuljetukset ja esiopetuksen opetussuunnitelman

18 18 (24) Keravan tuote JHS palvelu JHS palvelukuvaus Huomautus perusteiden mukainen oppilashuolto (sisältää mm. poissaolojen seurannan, kiusaamisen ja tapaturmien ehkäisyn, kurinpidon ja ojentamisen, kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen). Esiopetus ei sisällä sosiaali- ja terveyspalveluja. Taulukko 2. Kuntakohtaisten tuotteiden kohdentaminen JHS-palveluille. 5 Tuotekustannuslaskennan ja palveluluokituksen jalkauttamisen haasteet 5.1 Palveluluokituksen palveluluokkien kuvaukset 5.2 Vyörytyssäännöt 5.3 Opetustiedot-lomake Palveluluokituksen palveluluokkien kuvaukset ovat vielä liian yleisellä tasolla tuottaakseen kuntien kesken vertailukelpoista tietoa. Esimerkiksi palveluluokan "yleishallintopalvelut" sisältö voidaan ymmärtää useammalla eri tavalla "Kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten toimintojen" osalta. Kuuluvatko näihin: valtuusto, hallitus esittelijöineen (kaupunginjohtaja, kaupunginjohtajan sihteeri), substanssilautakunnat (sosiaali- ja terveystoimi, vapaa-aika ja hyvinvointi, kasvatus ja opetus, kaupunkitekniikka), esittelijöineen (toimialajohtaja) lupajaosto, joka tekee päätöksiä, joihin ei ole otto-oikeutta esittelijöineen (rakennustarkastaja) ja mikä osa esittelijöiden kustannuksista luokalle kohdistetaan? Keravan tuotteistusta on tehty rinnan JHS-palveluluokittelun kanssa ja useamman kerran toimialan on ollut vaikea löytää paikka yksittäiselle tuotteelle palveluluokan sisällön kuvauksen perusteella. Toivottavaa on, että palveluluokitusta täydennetään tarkentavalla ohjeella. Ongelmaa ei voi ratkaista kustannuslaskennan suosituksessa, koska se liittyy myös toiminnan tietojen kohdistamiseen ja mittareihin. Vyörytyssääntöjen määrittely, toteuttaminen ja tarkastaminen sekä ylläpito ovat työläitä. Pelkästään kasvatuksen ja opetuksen vyörytyksistä muodostui noin 1700 erilaista sääntöä, jotka tuottavat arviolta 35 miljoonaa tositeriviä. Sääntöjä on syytä kategorisoida geneerisemmiksi, jotta ne ovat vietävissä tuotantoon. Suuri rivien määrä voi aiheuttaa haasteita myös järjestelmän suorituskyvylle. Opetustiedot-lomakkeen luokittelu eroaa palveluluokituksen luokittelusta ja sen automatisointi kuntatason tuotteiden ja käytössä olevien laskentatunnisteiden perusteella on haasteellista. Esimerkiksi vammaisopetuksen ja vaikeimmin vammaisten kulut, kuten ostot ja kuljetuspalvelukustannukset, joudutaan manuaalisesti erottelemaan. Automatisointi vaatisi volyymiltaan pienen kuntatason tuotteen jakoa kol-

19 19 (24) meksi eri tuotteeksi. Myös eräiden henkilöstökulujen, kuten esiopetuksen muun oppilashuollon erityishoito- ja kasvatushenkilökunnan henkilöstökulujen, raportoinnin automatisointi vaatisi uuden laskentatunnisteen perustamista sekä edelleen kuntatason tuotteen jakamista useammaksi tuotteeksi. Opetustiedot-lomakkeen eri kohdissa kysyttävät tiedot ovat eri sisältöisiä, esimerkiksi lukion hallintokustannuksiin sisällytetään muiden koulutusasteiden hallintokustannuksista poiketen vain välittömästi lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kunnan/kuntayhtymän hallinnon kustannukset. Välittömiä hallintokustannuksia eivät ole esim. johtavista viranhaltijoista aiheutuneet kustannukset elleivät ne kohdistu koulun/opetuspaikan toimintaan kuten esim. rehtori tai lukion koulusihteerit sijoituspaikastaan huolimatta. Esimerkiksi esiopetuksesta ja perusopetuksesta ohjeistetaan seuraavaa: Kaikki esiopetuksen tehtävälle (käyttötalous) kohdistetut hallintokulut. Tähän sisältyy mm. esiopetuksen osuus opetuslautakunnan, sivistystoimen johtajan ja opetusviraston kuluista. Ylipäänsä opetustiedot-lomakkeen automatisoiminen vaatii tuotetta tarkentavien laskentatunnisteiden, kuten toimintojen käyttöä. Tietoja ei voida johtaa pelkästään tuotteiden ja tilien kautta. 5.4 Y-tunnukset, sektorit, vastapuolitunnisteet, sisäiset erät 5.5 Palveluluokituksen mukainen käyttötalousraportti JHS 194 XBRL taksonomian mukaiseen raportointiin sisältyvä sektoriluokituksen mukainen raportointi vaati pilotissa täydennyksiä, jotka tehtiin tietovarastossa. Kirjanpidon tapahtumalla ei tällä hetkellä ole kirjanpidon järjestelmässä riittävän kattavasti kaikkea sektoriluokituksen edellyttämää tietoa. Samoin sisäiset erät ja vyörytykset tehtiin pilotissa tietovarastossa tuotteille, vastapuolitietoineen. Mikäli koko Keravan tapahtuma-aineistolle tehtäisiin ulkoisen raportoinnin edellyttämät uudelleen kohdistukset, on erityistä huomiota kiinnitettävä uudelleen kohdistusten määrään, sykliin ja järjestelmän skaalautuvuuteen kapasiteettipiikkeihin. Nykyiseen verrattuna järjestelmän kapasiteettikykytarve voi vaihdella 3-10 kertaiseen riippuen lähdedatan määrästä, uudelleen kohdistusten määrästä ja - tavasta. Summatasoiset uudelleen kohdistukset vaativat vähemmän järjestelmäkapasiteettia, tällaisesta esimerkkinä ovat vyörytykset. Jotta tukipalveluiden ulkoiset menot saadaan edelleen mukaan käyttötalousosan raportointiin, tekemättä tapahtumatasoisia palveluluokille kohdistuksia, olisi JHS 200 palveluluokitukseen päivitettävä tukipalveluille palveluluokka. Sisäiset erät ja vyörytykset voitaisiin tällöin tehdä ja käsitellä kuten nyt summatasoisina eikä tapahtumatasoisia uudelleen kohdistuksia tarvitsisi järjestelmissä toteuttaa. Pilotointia varten JHS 194 päivityksessä olevasta taksonomiasta saatiin editorilta luonnosversio, jossa oli käyttötalousnäkymässä palveluluokitus tehtäväluokkien tilalla. Pilotissa muodostettiin tämän luonnosversion avulla tuotepohjaisesta toteutumaaineistosta palveluluokituksen mukainen käyttötalousraportti pilotointiin valituista tuotteista.

20 20 (24) Pilotissa muodostettiin lisäksi vielä JHS 194 taksonomian mukainen tehtäväluokkapohjainen käyttötalousraportti. Tämä tehtiin siksi, että aitoa uutta palveluluokituksen mukaista taksonomiaa ei vielä ollut. Näin pystyttiin todentamaan sektoriluokituksen toimivuus pilotointiin valitusta otoksesta. Tehtäväluokituksen mukainen raportti muodostettiin myös toteutuneen tuotetapahtuma-aineiston avulla. Palveluluokituksen mukainen käyttötalousraportti ja JHS 194 mukainen käyttötalousraportti toimitettiin Valtiokonttorille Kunta- ja maakuntatalouden tietopalvelun käyttöönottoprojektille testiaineistona. Pilotoinnin aikana palautenäkymä toimitetuista raporteista ei ollut vielä käytössä, joten toimitettua dataa ei voinut tarkistaa sitä kautta. Rest rajapinta ei ollut vielä pilotissa käytössä.

21 21 (24) 6 Liite 1. Tuotteiden määrittely Keravan kaupungilla tuotteesta on määriteltävä seuraavat tiedot, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön kirjanpidossa. Huolellisella määrittelyllä varmistetaan se, että tuote on yhtä yksiselitteisesti ymmärretty käsite kuin vaikkapa kustannuspaikka. Termi Palveluryhmä Palveluryhmänumero* Tuoteryhmä Tuoteryhmänumero* Tuotteen nimi Tuotenumero* Tuotteen perusyksikkö Tuotteen perusyksikön kuvaus Kustannuspaikka/tulosyksikkö (tuottaja) Asiakas Järjestämisen lakisääteisyys Laki Määrä vuodessa Kustannukset vuodessa Yksikkökustannukset Henkilö(t) Htv Yritys JHS Palveluluokka Selite Tuoteryhmien summataso Palveluryhmän yksilöivä numeerinen tunnus, esim. 3 numeroa. Tuotteiden summataso Tuoteryhmän yksilöivä numeerinen tunnus, esim. 3 numeroa. Tuotteen nimi Tuotteen yksilöivä numeerinen tunnus, esim. 4 numeroa. Aikaan saatava suoriteyksikkö, esim. kpl, vrk, tunti, m2 Määrittelee, mistä yksi tuotteen perusyksikkö (suoriteyksikkö) muodostuu Tuottava kustannuspaikka/tulosyksikkö, toiminto, kohde jne., jonka avulla tuote muodostetaan/täydennetään. Kenelle palvelua tuotetaan? Asiakkaat voivat olla kaupungin sisäisiä tai ulkoisia asiakkaita. Pakollinen =1; Lakiin perustuva, vapaaehtoinen =2; Harkinnanvarainen =3 Laki, johon järjestäminen perustuu, jos lakisääteisyys 1 tai 2 (ks. edellä). Suoritemäärä vuositasolla Kustannukset vuositasolla Suoritteen yksikkökustannukset Tuotetta tuottavien henkilöiden nimi tai lkm Työpanokset henkilötyövuosina Ostopalvelua tuottava yritys JHS palveluluokka, johon tuote kuuluu. Lisäksi täytetään suorite- panos- ja taloustietojen lähdejärjestelmät, raportit tai tietokantataulut sekä laskennan kuvaus. Näitä tietoja käytetään erityisesti, kun arvioidaan sitä, onko tuote perusteltu omana tuotteenaan.

22 22 (24) 7 Liite 2. Tuotehierarkia Palveluryhmä Tuoteryhmä Tuote JHS Palvelu Lukiokoulutuspalvelut Lukio-opetus Lukio-opetus Lukiokoulutus palvelut Yleisopetus Yleisopetus, 1-6 lk palvelut Yleisopetus Yleisopetus, 7-9 lk palvelut palvelut Ruotsinkielinen yleisopetus Ruotsinkielinen yleisopetus Ruotsinkielinen perusopetus, 1-6 lk Ruotsinkielinen perusopetus, 7-9 lk. (osto) palvelut Erityisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus palvelut Erityisopetus Erityisopettajapalvelu palvelut Erityisopetus Polikliininenopetus palvelut Valmistava opetus Valmistava opetus, 1-6 lk palvelut Valmistava opetus Valmistava opetus, 7-9 lk palvelut palvelut palvelut ta täydentävä opetus ta täydentävä opetus ta täydentävä opetus Oman äidinkielen opetus S2-kielenä opetus Vieraiden uskontojen opetus palvelut Vammaisopetus EHA1 vammaisopetus palvelut Vammaisopetus EHA2 vammaisopetus palvelut Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus palvelut Perusopetuksen lisäopetus Perusopetuksen lisäopetus Varhaiskasvatus Päiväkotihoito Kokopäivähoito 0-5 v. (päiväkotihoito oma) Varhaiskasvatus Päiväkotihoito Kokopäivähoito 0-5 v. (päiväkotihoito yksityinen) Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetty oppivelvollisuus muille kuin oppivelvollisille. Päiväkotitoiminta Päiväkotitoiminta

23 23 (24) Palveluryhmä Tuoteryhmä Tuote JHS Palvelu Varhaiskasvatus Vuorohoito Kokopäivähoito 0-5 v. (vuoropäiväkotihoito, oma) Päiväkotitoiminta Varhaiskasvatus Perhepäivähoito Kokopäivähoito 0-5 v.(perhepäivähoito hoitajan kotona, oma) Varhaiskasvatus Perhepäivähoito Kokopäivähoito 0-5 v. (perhepäivähoito hoitajan kotona, osto) Varhaiskasvatus Varhaiserityiskasvatus Varhaiskasvatuksen erityisopetus Varhaiskasvatus Varhaiserityiskasvatus Varhaiskasvatuksen erityisryhmä Varhaiskasvatus Varhaiserityiskasvatus Varhaiskasvatuksen S2-opetus Perhepäivähoito Perhepäivähoito Päiväkotitoiminta Päiväkotitoiminta Päiväkotitoiminta Varhaiskasvatus Esiopetus Esiopetus 4h Esiopetus Varhaiskasvatus Esiopetus Esiopetus 4h (yksityinen) Esiopetus Varhaiskasvatus Esiopetus Esiopetus vuorohoito 4 h Varhaiskasvatus Esiopetus Esiopetuksen ryhmämuotoinen erityisopetus (4 h) Esiopetus Esiopetus Varhaiskasvatus Kotihoidontuki Kotihoidontuki Muu varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Muu kuntakohtainen tuki Kotihoidon tuen kuntalisä Muu varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Muu kuntakohtainen tuki Leikkikoulutoiminta Muu varhaiskasvatus Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuolto Perhetyö Kuraattoripalvelu, perusopetus Kuraattoripalvelu, lukio Kuraattoripalvelu, ammatillinen koulutus Psykologipalvelu perusopetus Psykologipalvelu lukio Psykologipalvelu, ammatillinen Perusopetuksen perhetyö Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus

24 24 (24) Palveluryhmä Tuoteryhmä Tuote JHS Palvelu Kasvun ja oppimisen Perhetyö Varhaiskasvatuksen Päiväkotitoiminta tukipalvelut perhetyö Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Kasvun ja oppimisen tukipalvelut Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta Kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus 8 Liite 3. Tuotos 6. Tuote-sanasto (Excel) 9 Liite 4. Tuotos 7. Käsitemalli ja sanasto (Excel) 10 Liite 5. Tuotos 8. Tietomalli (PDF)