Kauppakamari. Oulun Kauppakamarilehti 4/2011. Paikallisten yritysten on kyettävä markkinoimaan osaamistaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. Oulun Kauppakamarilehti 4/2011. Paikallisten yritysten on kyettävä markkinoimaan osaamistaan"

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun Kauppakamarilehti 4/2011 Toimitusjohtaja Tapio Saarenpää, Fennovoima: Paikallisten yritysten on kyettävä markkinoimaan osaamistaan Oulun yliopisto kouluttaa osaajia ydinvoimalaitoksen tarpeisiin

2 Paikallinen toimisto palveluksessasi Oulu: Uusikatu 53, p KHT-tilintarkastajat: Risto Hyvönen, Jari Karppinen, Juhani Rönkkö, Kari Spårman, Milla Karjalainen, Pirjo Kytösalmi JHTT-tilintarkastaja: Tiina Mikkonen-Brännkärr Venäjän kaupan asiantuntija: Heli Pellikka Veroasiantuntijat: Pirkko Hiltunen, Pirjo Vaarala ja Maritta Virtanen Lakimiehet: Kirsi Putkonen, Ulla Riekki ja Ville Heikkinen Ulkomaankomennusten asiantuntija: Helinä Haapasalo Rovaniemi: Koskikatu 27 b 502, p KHT-tilintarkastaja: Ari Tauriainen KHT, JHTT-tilintarkastaja: Anne Räisänen Kajaani: Teknologiapuisto, p. (08) KHT-tilintarkastaja: Eero Huusko Assurance Tax Transactions Advisory Law Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen rahoitukseen sekä käyttöpääomaksi. Lisätietoja ja puhelinpalvelustamme Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta? Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, Kajaani Oulun aluekonttori Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen aluekonttori Maakuntakatu 10, Rovaniemi 2 Oulun Kauppakamari

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 4/2011 Julkaisija Oulun kauppakamari Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh Toimitus, taitto ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu Fax (08) Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Pääkirjoitus Toimitusjohtaja Tapio Saarenpää: Yrittäjät aktiivisia ydinvoimalan tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan Ydinvoimala on koko Pohjois-Suomen hanke Oulun yliopisto kouluttaa osaajia ydinvoimalaitokselle Merilinja Oy rantautui Ouluun Suokone omilla tuotteilla maailmalle Toimitusjohtajakoulu sai tunnustusta Maahanmuuttajat valmiita panostamaan euroja yritystoimintaan Oulun kauppakamari auttaa yrittäjiä myös kansainvälistymis- ja verkostoitumiskysymyksissä Oulun kauppakamari kouluttaa ISSN Oulun Kauppakamari 3

4 Koulutusliite Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, puh ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, puh Lisätietoa internetissä osoitteissa ja 422Oulun Kauppakamari Oulun Kauppakamari 23

5 Investointeja Suomeen ympäristö huomioiden Ympäristöasioiden ymmärtäminen ja käytännön toimet eivät ole enää yrityksissä pakkopullaa, vaan ne on todettu kilpailutekijöiksi siinä missä tuotettavan tuotteen hinta ja laatukin. Teollisuuden ympäristöasioiden hoidossa on tapahtunut voimakasta kehitystä jo vuosikymmenten ajan. Nykyään jokainen teknologinen uudistus teollisuuden prosesseissa tai tuotekehitys kuluttajatuotteissa voitaisiin mielestäni tulkita ympäristöinvestoinniksi. Kehitys alkoi ensin suurissa ympäristölupia käyttävissä yrityksissä, mutta on edennyt 90-luvun puolen välin jälkeen voimakkaammin myös keskikokoisiin ja pieniinkin yrityksiin. Motiivina on toimia hyvänä yrityskansalaisena ja vastata ympäristöosaamisessa asiakkaiden vaatimuksiin. Esimerkiksi automainoksissa nostetaan esille nykyään auton kiihtymisen sijasta hiilidioksidipäästöt. Elinkeinoelämä haluaa kasvaa. Oulun kauppakamarin strategiassa vuoteen 2015 vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi on asetettu 5 prosenttia ja valtakunnallisesti Keskuskauppakamarin johtamassa kampanjassa peräänkuulutetaan työpaikkaa. Tahtoa siis on! Menestys riippuu siitä, kuinka yritykset osaavat valmistaa, tuotteistaa ja kaupallistaa tuotteensa ja palvelunsa. Vahvalla vientiosaamisella on kansantaloudessa edelleen keskeinen merkitys. Raaka-ainepuolella ja alihankinnassa myös tuontiosaamisella on tietyille yrityksille tärkeä rooli. Investoinneilla varmistetaan volyymin kasvua sekä kehitetään prosesseja tai aloitetaan alusta jotain uutta. Pohjois-Suomessa on investoitu viime vuosikymmeninä voimakkaasti ja näin tapahtuu lähitulevaisuudessakin. Liiketoimintaan liittyvien investointien lisäksi julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin. Parhaillaan selvitysmies, vuorineuvos Jorma Eloranta työstää kansallista investointistrategiaa. Siinä arvioidaan tasavallan presidentin roolia viennin edistämisessä, otetaan kantaa tukipolitiikkaan, arvioidaan julkisen vallan roolia investointien edistämisessä ja tarkastellaan myös suomalaisten sijoituksia ulkomaille. Samaan aikaan on menossa myös pääomamarkkinastrategian valmistelu. TEM ja ministeri Häkämies on siis laittanut toimeksi. Hyvä näin, jäämme odottamaan hyviä esityksiä. Omalla alueellamme on noussut esille kysymys, voisiko investointi- ja muista yritystuista siirtää rahoitusmäärärahoja kuljetustukeen ja sitä kautta tarjota kaukana markkinoilla toimiville alueemme yrityksille laajemmassa mittakaavassa kuljetustukea. Samaan aikaan vihreä liike ja jotkut muutkin poliittiset tahot jarruttavat. Esimerkiksi ympäristöministeri toteaa Koillissanomien kannessa; Ympäristöministeri ei salli vesivoiman lisärakentamista. Europarlamentaarikko Satu Hassi puolestaan esittelee EU:ssa laivaliikenteen rikkidioksidipäästöjen vähentämisdirektiiviä kuulostaa riskaabelilta elinkeinoelämän näkökulmasta. Kansallisen lainsäädännön lisäksi investointeja hidastavat muutkin asiat. Alueellemme suunnitteilla olevat investoinnit kokevat lähes aina jotain vastustusta, milloin valitetaan kaavasta ja milloin luontoarvoista. Oulun kaupungin keskustan pysäköintiratkaisutaistelukin on hyvä esimerkki kehittymisen esteistä. Selvitysmies Elorannan esitykseen olisi hyvä saada analyysiä myös edellä mainituista investointien hidasteista, koska investointien rahoituksellisten mallien lisäksi investointiprosessien poliittinen ja viranomaisvaiheet vaikuttavat ratkaisevasti investointien käynnistymiseen. Toivotaan, että Suomeen saa jatkossa investoida ympäristöystävällisesti kivuttomammin kuin tällä hetkellä. Toivottavasti ministeri Häkämies pystyy viemään asioita eteenpäin muiden ministeriöiden kanssa, myös ympäristöministeriön. Oulussa, Esa Pellikainen varatoimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5

6 Fennovoiman Tapio Saarenpää Tiivis yhteistyö voi vahvistaa kilpailukykyä Teksti: Hannele Lamusuo Toimitusjohtaja Tapio Saarenpää Fennovoimasta on iloinen siitä innokkuudesta, jolla pohjoisen seutukunnissa on käyty käsiksi ydinvoimarakentamisen tarjoamiin tulevaisuuden näkymiin. Elinkeinoelämän ja yritysten aktiivisuus yhteydenotoissaan ydinvoimarakentajan suuntaan vilkastui selvästi heti sijoituspaikkaratkaisun jälkeen. Fennovoiman päätös sijoittaa ydinvoimala Pyhäjoelle on alku kehitykselle, jonka vaikutukset ovat erittäin mittavat. Raahen ja Oulun seutukunnan lisäksi koko Pohjois-Suomelle avautuu isoja mahdollisuuksia työllistyä ja työllistää. Oulu on keskeisessä asemassa ydinvoimalan rakentamisen valmisteluissa, vaikka kotipaikka luonnollisesti onkin Pyhäjoella. -Olen hyvin iloinen siitä, miten Oulun kaupunki on aktivoitunut näinkin lyhyessä ajassa, Saarenpää kehuu. Oulun kaupungin merkitystä yhdyslinkkinä Fennovoiman ja yritysten välillä ei voi vähätellä. Koska ydinvoimalan tulon vaikutukset näkyvät koko Pohjois-Suomelle, on myös seutukuntien elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden reagoitava tulevaan. -Meidän on valmistauduttava tiiviisti yhdessä, jotta Fennovoima voi tukea seudullisia valmiuksia osallistua rakentamishankkeeseen. Aikaa tähän on vielä hyvin, Saarenpää sanoo. Kilpailukykyiseen kuntoon Valmistautuminen ydinvoimalahankkeen hyödyntämiseen on avainasemassa. Paikallisten yritysten on varmistettava kansainvälinen kilpailukykynsä ja osattava markkinoida osaamistaan vähintään kansallisella tasolla. -Meidän tehtävämme on auttaa suomalaisia ja pohjoissuomalaisia yrityksiä, jotta yrityksillä olisi mahdollisuuksia ja riittävästi tietoa osallistua projektin tarjouskilpailuihin. Saarenpää toteaa, että lähtökohdat paikallisesti ovat hyvät. Oulun seutukunnassa on paljon kansainvälistä kokemusta omaavia yrityksiä, joita Fennovoiman 6 Oulun Kauppakamari

7 3Laitostarjoukset 3tammikuussa 3 Valtioneuvosto antoi Fennovoimalle 3 periaatepäätöksen ja eduskunta vahvisti sen 3 3 viime vuonna 3 Reaktoritoimittajilta, Arevalta tai Toshibalta 3 saadaan tarjoukset tammikuussa, ydin- 3 voimalan laitossopimus tehdään vuonna Tässä yhteydessä tarkentuu 3 myös voimalan rakentamisen aikataulu. 3 Rakentamislupa valtioneuvostolta haetaan, 3 kunhan reaktorivalmistaja on selvillä ja 3 yhteistä suunnittelutyötä on tehty tarvittava määrä 3 Valtioneuvoston on myönnettävä myös 3 käyttölupa ydinenergialaitokselle 3 Valmistelevat työt Pyhäjoella alkavat 3 aikaisintaan loppuvuonna Ennen rakentamista tarvitaan myös alueellisesti 3 rakennuslupa sekä erilaisia ympäristö- ja 3 käyttölupia 3 Ydinvoimatuotanto alkaa aikaisintaan 3 vuonna 2020 Lähde: Fennovoima on hyvä nostaa esiin hankkeen eri osapuolille. Ydinvoimayhtiön tavoitteena on taata suomalaisyrityksille tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla työstä. Yritysnäkyvyyttä edistää muun muassa ydinenergiaalan teollisuuden muodostama Finnuclear -verkosto. Paikallistasolla Saarenpää toivoo Oulun, Raahen ja Toimitusjohtaja Tapio Saarenpää Meri-Lapin yritysverkostojen tiivistävän yhteistyötään. -Pelkästään tarjousten tekeminen rakentamisprojektissa edellyttää monissa tapauksissa yhteistyöverkoston olemassa oloa. Fennovoima haluaa olla läsnä Ennen varsinaisen rakentamisen alkamista ja ydinvoimateknologiaosaajien tuloa, työtä on tarjolla niin maa- ja betonirakentajille kuin infrastruktuurin ja asennusalan yrityksille. -Fennovoima on jo ollut Oulussa kertomassa muun muassa maanrakennusyrittäjille mahdollisuuksista. Tätä tiedottamista suuntaamme sinne lisää. Aiomme olla läsnä joko oman toimintamme kautta tai mukana esimerkiksi kauppakamarin tai muiden organisaatioiden järjestämillä forumeilla, toimitusjohtaja Saarenpää lupaa. Pyhäjoen toimiston lisäksi yhtiö rantautuu Ouluun ensi vuoden aikana. -Oulussa keskitymme aluksi kansalaistiedottamiseen ja myöhemmin rekrytointiin. Ydinvoimalasta tulee näkyvä osa seutukuntaa. Miljardien eurojen hankkeesta paikalliset yritykset pystyvät lohkaisemaan mittavasti liikevaihtoa, jos vain kilpailukyky on kansainvälisellä tasolla. Alihankintaketju on pitkä ja tuo suuria mahdollisuuksia. Rakentamisen huipussa työmaalla tarvitaan työntekijää. -Viime kädessä ydinvoimala työllistää henkilöä pysyvästi vähintään 20 vuodeksi. Isoja urakoita jo ennen voimalarakentamista Ennen kuin varsinaisen ydinvoimalan rakentaminen on ajankohtaista, Pyhäjoella tehdään mittavasti teollisuuskohteen valmistelutöitä. Ensin laitospaikalla tehdään erilaisia rakennuspaikan valmistelevia töitä sekä infrastruktuuritöitä: puustoa raivataan, aluetta tasataan oikeaan korkeusasemaan, alueelle tuodaan sähköt ja muu kunnallistekniikka sekä rakennetaan teitä. Sen jälkeen louhitaan kaivannot rakennuksille, louhitaan jäähdytysvesitunnelit, rakennetaan satama ja laivaväylä. Ydinvoimalaan rakennetaan mm. reaktori-, polttoaine-, turva- ja turbiinirakennukset sekä monia muita reaktori- ja turbiinirakennukseen läheisesti liittyviä rakennuksia. Näiden lisäksi alueelle tulee tuki- ja apurakennuksia, kuten toimisto- ja varastorakennuksia, vierailukeskus sekä asuintiloja noin tuhannelle ihmiselle. Oulun Kauppakamari 7

8 Jouni Kähkönen Kaikki irti jättihankkeesta Teksti: Kari Arokylä BusinessOulun yhteyspäälliköllä Jouni Kähkösellä on selkeä tavoite: Pyhäjoelle sijoittuvasta Fennovoiman ydinvoimalasta on otettava irti kaikki mahdollinen hyöty Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle niin paljon työpaikkoja, tuloja ja yritystoimintaa kuin suinkin mahdollista. Yritysten innokkuuden puutteeseen ei hyötyjen kerääminen kaadu. Ydinvoimala on jo nyt reilusti ennen rakennustöiden alkua tuonut lisää virtaa suureen määrään pohjoisen alueen yrityksiä. Odotukset ja into ovat Jouni Kähkösen mukaan korkealla. Hän muistuttaa, että laitoksen vaikutukset ovat laajat sekä rakentamisen että myöhemmin käytön aikana. -Vaikutukset eivät koske vain esimerkiksi kone- 8 Oulun Kauppakamari

9 pajoja tai rakennusliikkeitä, vaan myös kauppaa ja suurta joukkoa muita palveluja, Kähkönen muistuttaa. Tekeillä monenlaista Mitä sitten BusinessOulussa tehdään, jotta ydinvoimalan hyödyt ropisisivat tehokkaasti Ouluun ja kaupungin lähialuille? Vireillä ja tekeillä on monenlaista. Yhteyspäällikkö Kähkönen pitää jatkuvasti kontaktia Fennovoimaan ja muihin keskeisiin yrityksiin, kuten Arevaan ja Toshibaan, joista jompikumpi valitaan laitoksen päätoimittajaksi. Samaan tapaan hän on tiiviisti tekemisissä eri viranomaisten kuten Säteilyturvakeskuksen kanssa. Lisäksi erilaisia työryhmiä on runsaasti ja niiden työskentelyyn BusinessOulu osallistuu. Eri tahoille suunnattuun viestintään liittyvää puuhaakin on paljon. Erittäin tärkeää on myös luoda alueellisia valmiuksia ottaa vastaan voimalaitoksen rakentajia. Laitoksen maanrakennustöihin saapuu ensin satoja ihmisiä. Varsinaisen rakentamisen kiireisimpään aikaan Pyhäjoella on töissä ihmistä. Iso osa näistä tulee ulkomailta. Olkiluodon projekti on esimerkiksi tuonut Raumalle asumaan vuosikausiksi noin 700 ranskalaista. Lapsille on muun muassa perustettu oma koulunsa, jossa opiskellaan kuin missä tahansa ranskalaisessa opinahjossa. Asukkaita ulkomailta Iso osa rakentajista tulee asumaan Pyhäjoella tai sen lähistöllä, mutta melko monien uskotaan asettuvan myös Ouluun. Fennovoima on jo ilmoittanut perustavansa Ouluun suunnittelutoimiston. Sen työntekijämäärästä ei vielä ole tietoa, mutta se saattaa olla satoja. -Uskoisin, että Oululla on yleensäkin hyvä mahdollisuus houkutella sellaisia ydinvoimahankkeeseen osallistuvia, joiden ei välttämättä tarvitse olla jatkuvasti työmaalla kuten suunnittelijoita ja erilaisia asiantuntijoita. Iso kysymys on, miten tänne tulevat ihmiset saadaan kotoutumaan ja viihtymään, pohtii Kähkönen. Oulun valmiudet ottaa vastaan suurikin määrä uusia ulkomaisia asukkaita ovat Kähkösen mielestä varsin hyvät. Niin julkisia kuin yksityisiäkin palveluja on kohtuullisesti saatavana myös vierailla kielillä. Tärkeä tekijä on myös kansainvälinen koulu. Jotta Ouluun olisi mahdollisimman helppo tulla, on kaupungin tarkoitus toteuttaa yhden luukun periaatetta. Tänne siirtyvät saavat tarvitsemansa opastuksen ja tietyt peruspalvelut samasta pisteestä. Hyvä valmistautuminen tärkeää BusinessOulu on myös hakenut oppia Olkiluodon voimalaitoksen rakentamisesta. Ehkä tärkein opetus on Jouni Kähkösen mielestä se, että hyvä valmistautuminen on ehdottoman välttämätöntä. Esimerkiksi juuri ulkomaisen työvoiman laajamittaiseen saapumiseen ja asettumiseen asumaan on varauduttava huolellisesti. -Erityisesti tämä tietysti koskee Pyhäjokea, jonne valtaosa työntekijöistä tulee majoittumaan, hän huomauttaa. Miksi PPOPakki? statiivi.fi Yritysten viestintä- ja tietoliikenneratkaisut pitää tiedot kotimaassa oma luotettava tietoverkko Varaa Pakki-esittely netistä huolehtii ylläpidosta ja huollosta asiantuntijapalvelut kuuluvat hintaan PPO Pakki siirtää yrityksen viestintä- ja tietoliikenteen (ICT) ylläpidon aivan uudelle tasolle. Se kokoaa yhteen yrityksen koko tietoliikenne- ja viestintäpalvelut, sähköpostin, internet-yhteydet, tietoturvan ja virussuojan. PPO Pakki sisältää tarvittavat tietokoneet ja ohjelmat sekä etätuen. Valitse monista Pakki-vaihtoehdoista yrityksellesi sopivin ratkaisu. Tai räätälöi haluamasi Pakki-ratkaisu tarpeittesi mukaisesti. Veteraanikatu 9, Oulu Puh Kari Arola Puh Kim Sundqvist Puh Oulun Kauppakamari 9

10 Koko Pohjois-Suomen hanke Päätös ydinvoimalaitoksen sijoituspaikasta on tehty. Nyt suuntaamme ponnistelumme niin, että tässä uudessa tilanteessa pärjäisimme niin hyvin kuin mahdollista. Ydinvoimalaitos on koko Pohjois-Suomen ja jopa koko Suomen hanke. Eivät meidän alueemme yritykset ole pudonneet sen ulkopuolelle, vaikka laitos rakennetaankin Pyhäjoelle. Yrityksemme ovat tottuneet hankkimaan asiakkaita muualta Suomesta ja ulkomailta etäisyys Pyhäjoelle ei ole minkäänlainen ongelma. Käymme jatkossa neuvotteluja Fennovoiman ja Raahen alueen toimijoiden kanssa siitä, miten alueemme yritykset parhaiten voisivat olla mukana hankkeessa ja millaista yhteistyötä on mahdollista rakentaa. Täällä on paljon yrityksiä, joilla on sellaista osaamista ja kokemusta, jota ydinvoimalan pystyttämisessä tarvitaan. Esimerkiksi teollisuusrakentamisen, maarakentamisen, lvi- ja sähkötöiden sekä kuljetusten aloilla meillä on erittäin ammattitaitoisia yrityksiä. Olemme myös keskustelleet Fennovoiman kanssa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry Raahen satamalla hyvät valmiudet Raahen satama on valmis palvelemaan ydinvoimalayhtiötä ja toimimaan rakentamisen aikaisena logistiikkakeskuksena. Meillä on siihen erinomaiset valmiudet ja hyvä sijainti. Rakennusprojekti voisi alkaa vaikka heti. Jos resursseja täällä tarvitaan lisää, niin hoidamme ne kuntoon. Kaksi vuotta sitten valmistui väylän syvennys kymmenmetriseksi. Näin tänne pääsee isoillakin laivoilla. Liikenne myös toimii ympäri vuoden, sillä jäänmurtajapalvelu on turvattu. Meillä käy vuosittain laivaa ja sataman kokonaisliikenne on yli kuusi miljoonaa tonnia. Vientiä Keski-Eurooppaan on paljon, mutta tännepäin laivat tulevat useimmiten vajaalastissa. Tämän vuoksi tarjolla olevaa kuljetuskapasiteettia on jo valmiiksi varsin paljon. Väylän syventämisen yhteydessä maata ruopattiin ylös 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Se käytettiin varastokenttien rakentamiseen. Meillä on nyt 25 hehtaaria kenttiä, joita voidaan käyttää tavaroiden säilyttämiseen ja erilaisten projektitoimitusten kokoamiseen. Myös nostureita ja trukkeja meillä on riittävästi. Sijaintimme on erinomainen. Pyhäjoelle on Raahesta vain parikymmentä kilometriä. Olemme ylivoimaisesti lähimpänä ydinvoimalatyömaata sijaitseva satama. Voimalan ja sataman välisellä tiellä ei myöskään ole siltoja tai alikulkuja tai muita rajoituksia aiheuttavia esteitä. Satamajohtaja Kaarlo Heikkinen, Raahen satama Yhtä iso asia kuin Rautaruukin tulo Pyhäjoen ydinvoimala on Raahen seudulle lähes yhtä iso asia kuin Rautaruukin tulo tänne aikoinaan. Suorat työllisyysvaikutukset ovat voimalaitoksen rakentamisaikana erittäin suuret ja isot ne ovat myös sitten kun laitos on käytössä. Se työllistää paljon myös välillisesti muun muassa palveluelinkeinoissa. Tällä hetkellä me keskitymme hankkimaan tietoa eri tahoilta ja välittämään sitä eteenpäin moniin eri suuntiin. Kerromme alueen yrityksistä ydinvoimayhtiölle ja päinvastoin. Olemme muun muassa pitäneet yrityksille road show -tilaisuuksia Oulussa, Raahessa ja Kokkolassa. Niissä on kerrottu hankkeen vaatimuksista ja aikataulusta. Lisäksi olemme järjestäneet erilaisia tietoiskuja. Yritysten on aika pian tehtävä päätös siitä, että haluavatko ne pyrkiä mukaan rakennusprojektiin. Niiden jotka haluavat, pitää muun muassa päivittää verkkosivunsa kuntoon ja kääntää ne myös englanniksi. Kielitaito on myös saatava kuntoon samoin kuin laatujärjestelmä. Oleellisin ero perinteiseen rakentamiseen syntyy dokumentaation tarpeesta. Tämä asia on hallittava ennen tarjouskilpailuun lähtemistä. Ihan yhtä hoppu ei ole palvelualojen yri- tyksillä, mutta niidenkin täytyy ryhtyä valmistautumaan, mikäli haluavat palvella ydinvoimalaa rakentamaan tulevia ihmisiä. Tälle alueelle tulee rakentamisen ajaksi asumaan noin ihmistä pitkäksi aikaa. Esimerkiksi kauppojen laajennuksia on vähitellen ryhdyttävä suunnittelemaan, mikäli niiden halutaan olevan valmiina vuosien tienoilla. Uskon myös asuntorakentamisen jatkuvan vilkkaana. Elinkeinojohtaja Risto Pietilä, Raahen seudun yrityspalvelut 10 Oulun Kauppakamari

11 Yritysten poimittava oikeat palaset Ydinvoimalaitos on jättimäinen hanke. Pienempien yritysten olivatpa ne meidän alueeltamme tai muualta - suurin haaste on löytää ja poimia siitä sellaisia palasia, joista ne pystyvät menestyksekkäästi kilpailemaan. Näitä pienempiä osasia on tässä projektissa valtava määrä. Niiden kartoittaminen vaatii hankkeen systemaattista segmentointia ja pilkkomista. Tässä pyrimme auttamaan yrityksiä. Yritämme myös rohkaista yrityksiä mukaan voimalaitoshankkeeseen: iso osa siihen liittyvästä työstä on tavallista rakentamista ja asentamista ja suureksi osaksi pärjää ihan suomen kielellä. Meillä on parhaillaan meneillään kolme hanketta, jotka tukevat isoista kansainvälisistä hankkeista kiinnostuneita yrityksiä. Valmiina-hankkeen tavoitteena on kannustaa yrityksiä ja luoda niille valmiuksia olla mukana kansainvälisissä suurprojekteissa. Tulos-hankkeella taas pyritään tuomaan yrityksille resursseja ja työkaluja liiketoimintaympäristön muutosten hallintaan. Näitä molempia pyritään koordinoimaan yhteen Raahen seudun yrityspalvelujen hallinnoiman Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hankkeen kanssa. Kolmas hanke on Pohjois-Suomeen kilpailukykyä verkostoliiketoiminnalla. Toimitusjohtaja Timo Kiema, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Valtava määrä kuljetuksia Ydinvoimala tarjoaa monella tapaa valtavasti mahdollisuuksia, jotka eivät kuitenkaan realisoidu itsestään. Se vaatii kovasti töitä. Erityisesti näitä mahdollisuuksia omalla alueellamme tulee yritysten lisäksi satamalle, lentokentälle ja oppilaitoksille. Kokkolan seudulle erityisen suuria mahdollisuuksia tarjoaa se, että logistinen sijaintimme ja palvelumme ovat erinomaiset. Ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa tietysti valtavasti tavaraliikennettä. Satamamme on Suomen neljänneksi suurin, rautatieja lentoliikenneyhteydet ovat hyvät ja valtatie 8 sopii mainiosti erikoiskuljetuksiin. Teemme täällä vilkkaasti ja laajasti alueellista yhteistyötä ja pyrimme toimimaan koordinoidusti. Tuomme yrityksille tietoa eri keinoja käyttäen. Pidämme myös paljon yhteyksiä Raahen suuntaan ja teemme yhteistyötä sikäläisten toimijoiden kanssa. Toimitusjohtaja Jonne Sandberg, Kokkolanseudun Kehitys Oy!"#$%&'(#)*+,!"#$%&'()%*+*,-(./(*,#('0')'$(.-+01",$'(2%)+)""*,)34*,(.+$$"5,!''$%,+2%,$''*)"')'1%$&"%.)(+.)("5,,6'#""*,&(%,0%%))37,31872%,&'(/+*5 -%..)/'0#)*+, 9/1%$$%(*,)(,(*+:3+"2,;*)+2*")%(*"0,<'00:)%1+,6=9, 123'44.'5)64)&#7(#83629&40':#:!''$%,#''#"'))",#+$)7&7,$()+:-(.)"1%$+*,+2%#(%$)'1%$(.-+01", *43&#7)2;)14;#&8 9%+11"),)'2&"00%$''$"0"*,(8%**(),0'+)""*,.3&7#$%,($"*",(8%$#+0'"5, /'#<%3&#.%&= 9*))%,!"'88%0",EHE,IHJ,DEKL,)"%,6"))%,6"2))%0",EHEE,LMK,NME $:8($)%5,+)'*%1%5$'#'*%1%O('0'5P Oulun Kauppakamari 11

12 12 Oulun Kauppakamari

13 Yliopisto kouluttaa osaajia ydinvoimalaitoksen tarpeisiin Teksti: Kari Arokylä Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoelle lisää Oulun ja Raahen seudulla merkittävästi sellaisten ammattilaisten tarvetta, jotka hallitsevat ydinenergiatekniikan tai ainakin ymmärtävät ydinvoimaloiden asettamia vaatimuksia. Tarve ei koske ainoastaan yrityksiä, vaan myös alueen eri viranomaisia. -Sen sijaan Olkiluoto 3:ssa mukana olevat yritykset haluavat panostaa henkilöstön yliopistokoulutukseen lähempänä varsinaisen rakentamisen käynnistymistä Pyhäjoella, hän huomauttaa. Seikkalan mukaan koulutuksen myöhentäminen oli ylipäänsäkin perusteltua, koska alkuperäinen aikataulu osoittautui liian tiukaksi. Fennovoiman ilmoitettua paikkavalinnastaan jäi yrityksille vain kymmenen päivää aikaa ilmoittautua. Koulutusta ei myöskään ehditty kunnolla markkinoida. Seikkalan mukaan koulutus voitaisiin toteuttaa kiinnostuneille pk-yrityksille vaikkapa yhteishankintana. PD-ohjelma muuntokouluttaa Yliopisto on aloittamassa myös Professional Development -ohjelman, joka syventää ja laajentaa ammatillista pätevyyttä ydinenergiatekniikan alalla. Projektipäällikkö Halttusen mukaan PD-ohjelma on tarkoitettu lähinnä soveltuvien alojen diplomi- Asiantuntijatarpeen kattaakseen Oulun yliopisto on insinöörin tutkinnon jo suorittaneille. Koulutuksen aloittamassa ydinenergiatekniikan koulutuksen, jota Laatujärjestelmät kuntoon laajuus on 60 opintopistettä. se toteuttaa kolmella eri tavalla. Koulutusta on tarjolla Projektipäällikkö Halttunen korostaa, että ydinvoima- -PD-ohjelmassa mennään jo varsin syvälle yrityksille, ammatillista pätevyyttä syventäville ja hankkeeseen mukaan haluavien yritysten on saatava reaktorifysiikkaan, termodynamiikkaan, termo- diplomi-insinöörin tai maisterin tutkintoa suorittaville. prosessinsa ja laatujärjestelmänsä nopeasti kuntoon, hydrauliikkaan, ydinonnettomuuksien hallintaan, Koulutuksen järjestämisessä ovat mukana Lap- elleivät ne vielä ole vaadittavalla tasolla. ydinjätehuoltoon ja muihin ydinvoimatekniikan peenrannan teknillinen yliopisto, Oulun seudun -Yrityksiltä saatetaan edellyttää, että niillä on kysymyksiin. Luonnehtisin sitä lähinnä muuntokou- ammattikorkeakoulu sekä eräitä muita toimijoita. ollut toimiva laatujärjestelmä jo kahden vuoden ajan lutukseksi, hän toteaa. ennen tarjousten jättämistä. Näin kertovat kokemukset Ohjelma käynnistyy suunnitelmien mukaan ensi Täydennyskoulutusta yrityksille Olkiluodosta, hän huomauttaa. vuoden alkupuolella. Halttusen mukaan sen tiimoilta Ensimmäisenä on alkamassa yrityksille suunnattu Aivan ensimmäiseksi jokaisen yrityksen on Seik- on tullut varsin paljon kiinnostuneita kyselyjä. täydennyskoulutus. Etenkin konepaja- ja rakennus- kalan mukaan kuitenkin tykönään ratkaistava, että alan yritysten tarpeisiin suunnattu koulutusohjelma haluaako se yleensä pyrkiä mukaan ydinvoimalan Ydinenergiatekniikka osaksi opintoja oli suunniteltu käynnistettäväksi jo marraskuussa. rakentamiseen. Kolmas ydinenergiatekniikan koulutusrintama Oulun Osallistujia maksulliseen koulutukseen ei kuitenkaan -Ydinvoima-alalle lähteminen on yrityksille suuri, yliopistossa on alaan liittyvien kurssien liittäminen mui- tullut tarpeeksi. Uusi starttiaika on vuoden 2012 strateginen päätös, ja se vaatii oman analyysinsä ja den yliopisto-opintojen yhteyteen. Ne on tarkoitettu maaliskuussa. Haku avautuu joulukuussa. valmistelunsa. Alalla jo toimivat tietävät, mitä mah- ennen kaikkea kone-, prosessi- tai energiatekniikan Projektipäällikkö Mikko Halttunen Oulun yli- dollisuuksia, vaatimuksia ja haasteita siihen liittyy, alalta kandidaatin tutkinnon suorittaneille sekä mais- opistosta patistelee, että yritysten oikea aika lähteä hän sanoo. teri- ja diplomi-insinööritasoille. Projektipäällikkö liikkeelle on nyt. Yrityksille tarkoitetun täydennyskoulutuksen Halttunen korostaa ydinenergiatekniikan sivuai- Oulun kauppakamarin edustajana koulutusta aloittaminen edellyttää, että mukaan lähtee ainakin neopintojen merkitystä. suunnittelevaan työryhmään kuulunut Rescomi parikymmentä koulutettavaa. Koulutukseen hyväk- -Kannattaa huomata, että suurin työvoimatarve Oy:n toimitusjohtaja Raimo Seikkala puolestaan syttäviltä edellytetään kone-, energia-, prosessi- tai kohdistuu sellaisiin konventionaalisen tekniikan osaa- toteaa, että uusille ydinvoimala-alalle lähteville ja rakennustekniikan korkeakoulututkintoa tai vastaavia jiin, jotka ovat hankkineet opinnoissaan ymmärryksen ydinvoima-alan strategiaansa päivittäville yrityksille tietoja sekä yli kolmen vuoden työkokemusta koulu- siitä, millainen toimintaympäristö ydinvoimala on ja koulutus on parhaillaan ajankohtaista. tusta vastaavalta alalta. millaisia vaatimuksia se asettaa, hän huomauttaa. Oulun Kauppakamari 13

14 Merilinja liikennöi kahdella aluksella Oulusta Kokkolan kautta Antwerpeniin. Globaali konttivarustamo otti Oulun omakseen Teksti: Hannele Lamusuo Merilinja Oy rantautui Ouluun syyskuun alussa. Yksityinen varustamo liikennöi Oulun satamasta Eurooppaan ja maailman valtamerille kahdella laivalla viikoittain Kokkolan kautta Antwerpeniin. Konttikalustoon erikoistuneen yhtiön tulon myötä pienen ja keskisuuren teollisuuden mahdollisuudet merikuljetuksiin paranevat tuntuvasti. -Oulun satama on Perämeren vilkkain konttisatama. Kun täällä on aiemmin menty suurteollisuussidonnaisesti, tarjoamme me nyt merikuljetuksen kustannushyötyjä pienemmälle teollisuudelle, toimitusjohtaja Petri Tirkkonen toteaa. Merilinja on vuonna 2007 perustettu oululainen varustamo, jonka toimintakonsepti pyörähti jengoilleen Kokkolassa. Ensimmäinen alus lastattiin siellä vientiin kolme vuotta sitten. Ruotsin Uumajan, Kokkolan ja Belgian Antwerpenin satamayhteistyö alkoi kangerrellen tilauskantojen romahdettua syksyn 2008 taloustaantuman vuoksi, mutta elpyi sittemmin ja osoitti toimivuutensa. Merilinjan kumppanina on maailman toiseksi suurin varustamo, sveitsiläinen MSC Mediterranean Shipping Company, jonka Antwerpenin terminaali toimii Merilinjan Euroopan satamana. -Etsimme kannattavia teollisuuden kumppaneita, jotta saamme Ouluun tuontia. Kun on tuontia, pystymme tarjoamaan paikallisille yrityksille mahdollisuuden esimerkiksi raaka-aineiden tuontiin Euroopasta ja etenkin kustannustehokkaaseen vientiin. Tirkkonen toteaa, että yhtiön strategiana on alusta lähtien ollut toiminnan aloittaminen Oulussa. 14 Oulun Kauppakamari

15 Nyt teollisuuden tulevaisuuden näkymät, muun muassa kaivosteollisuuden osalta luovat lisää uskoa liiketoimintaan. Merikuljetukset ovat erittäin kilpailukykyisiä verrattuna maantieliikenteeseen. Lisäksi teollisuuden hiilijalanjälki pienenee tuntuvasti verrattuna kuljetuksiin pyörillä. -Maantiekuljetus Helsingistä Ouluun maksaa saman verran kuin konttituonti Kiinasta. Viennissä kustannussäästö voi olla vieläkin suurempaa, koska rahtikuljetus Tukholmaan voi olla jopa kalliimpi kuin merikontti mihin tahansa maailmankolkkaan, Tirkkonen vertaa. Paikallisessa omistuksessa olevan Merilinjan paikallistuntemus ja agenttikumppanit Suomessa ja Belgiassa ovat asiakkaiden hyödynnettävissä. Yrityksessä työskentelee neljä henkilöä. Merilinjalla on kaksi 700 teun alusta, jotka reitittävät Belgiaan Euroopan sisäistä liikennettä ja toimivat tätä kautta valtamerikonttien syöttöliikenteessä. Yhtiö käyttää 20 ja 40 jalan kontteja. Yksi teu vastaa yhtä 20 jalan konttia, johon menee tavaraa 25 tonnia. -Aluksemme ovat Merilinjan hallinnoimia, ja ne on vuokrattu saksalaiselta laivayhtiöltä. Tunnetko aikuisopiskelun mahdollisuudet? Oulun Kauppakamari 15

16 Omilla tuotteilla maailmalle Teksti: Hannele Lamusuo Kuvat: Suokone Oy Omat tuotteet ja vankka kokemus turvekonemarkkinoilla ovat Suokone Oy:n kilpailutekijä ja voimavara, jonka turvin yritys kasvaa tulevaisuudessakin. 40-vuotias sotkamolaisyritys luottaa koko turvetuotantoketjun kattavien perinteisten tuotteittensa lisäksi pian myyntiin tulevan uuden, tehokkaan Suoccotelatraktorin tuovan uusia asiakkaita ja markkinoita maailmalta. Kainuusta lähtee turvekoneita ja murskausjyrsimiä kaikille maailman mantereille. -Turvekoneidemme ja murskausjyrsimien myynti tasapainottavat toisiaan ja ovat mahdollistaneet kasvua. Esimerkiksi laman aikana turvetuotanto on aina nostanut päätään kotimaisena vaihtoehtona. Hyvinä aikoina taas maanmuokkauskoneita menee ympäristönhoitoon paremmin, toimitusjohtaja Sauli Toimitusjohtaja Sauli Meriläinen kertoo, että perheyrityksen ensimmäisen vuosikymmenen ennakkoluuloton ja voimakas tuotekehitys teki Suokoneesta alansa edelläkävijän turvetuotantokoneiden valmistajana. 16 Oulun Kauppakamari

17 Meriläinen kertoo. Yrityksen historiassa on tehty oikeita ratkaisuja. Esimerkiksi 1990-luvun taloustaantuman kipupisteet opittiin hyödyntämään ja vaikeisiinkin aikoihin osataan varautua. Kasvussa konepaja luottaa maailmanmarkkinoihin. -Perinteinen turvekonemyynti on kotimaassa ollut vahvaa, mutta uusi hallitus näyttää lyövän kapuloita rattaisiin. Uusille turvesoille myönnetään nihkeästi lupia. Siksi haemme kasvun ulkomailta. Venäjä kiinnostaa Markkina-alueista houkuttelevin sijaitsee itärajan takana. Myös entisen Neuvostoliiton alusmaissa, muun muassa Valko-Venäjällä on mahdollisuuksia. -Venäjällä on valtava potentiaali, ja se on meillä vielä hyödyntämättä. Olemme jo muutaman vuoden ajan opetelleet Venäjän kaupan toimintamalleja ja odotamme, että turvetuotanto Venäjälle lähtee kunnolla liikkeelle lähivuosina. Muutaman vuoden päästä Meriläinen uskoo Suokoneen levittäytyvän myös Etelä-Amerikkaan ja Kaukoitään. -Istutusmetsissä on isot mahdollisuudet. Siellä tarvitaan järeitä koneita jyrsimään kannot uusien taimien tieltä pois. Yhtiön uusin tulokas Suocco-telatraktori voi tuoda uusia aluevaltauksia. -Suocco on meille iso tuote kasvua ajatellen. Turvetuotannon ja maanmuokkauksen lisäksi se soveltuu hyvin maatalouden työkaluksi. Viriävä kaivostoimintakin saattaa avata uusia mahdollisuuksia, toimitusjohtaja sanoo. Kaksi kärkituotetta vahvuutena Sauli Meriläisen mukaan Suokoneen menestys perustuu pitkän kokemuksen tuomaan vakaaseen ja luotettuun asemaan luvulla konepaja oli kehittämänsä suotraktorin ansiosta alansa edelläkävijä. Kun tuotekehitystä viritettiin myös maatalouteen soveltuvaksi, syntyivät turvekoneiden ja murskausjyrsimien tuoteperheet, joiden voima kantaa yhä. -Kilpailuetumme on siinä, että valmistamiimme vanhoihinkin tuotteisiin saa hyvin varaosia, ja se takaa tuotteille pitkän elinkaaren ja korkean arvon. Murskausjyrsinmarkkinoilla suurin kilpailuetu on ollut alusta lähtien koneiden toiminnassa ja siinä miten nämä koneet käsittelevät maa-ainesta maanpinnan alapuolelta. Tämä etu on tosin kaventunut viime vuosina kilpailijoiden tuotekehityksen myötä. Meriläinen sanoo, että murskausjyrsinten energiankulutus ja kuluvien osien hinta suhteessa kilpailijoiden vastaaviin on kuitenkin osoittautunut merkittäväksi kilpailueduksi. Kotimaisissa käsissä Noin viiden prosentin vuosikasvua tavoitteleva perheyritys on täysin kotimaisissa käsissä. Kaikki järeät koneet valmistetaan Vuokatin tehtaassa. Oma tuotekehitys on yhä isossa strategisessa merkityksessä, vaikka innovaatioita on myös ostettu asiakkailta ja kumppaneilta luvulla Suokoneessa tapahtui sukupolvenvaihdos, kun Sauli Meriläinen, hänen veljensä ja serkkunsa ottivat vastuun. Omistus on pysynyt perheessä ja kolmas sukupolvi tekee pikkuhiljaa tuloaan toimintaan mukaan. -Toistaiseksi kaikki valmistus on kotimaista. Joidenkin tuotteiden osalta meidän on harkittava, pitäisikö esimerkiksi kokoonpanoa siirtää lähemmäs markkinoita. Koneidemme kuljetuskustannukset ovat aika mittavia, Meriläinen naurahtaa. Toimitusjohtaja korostaa, että kannattavuuden ylläpitäminen on yhtiön strategian tärkeä tavoite ja kaikkien päätösten on oltava linjassa tämän tavoitteen kanssa. Haasteita konepajayhtiöllä riittää. Globaali toiminta tarkoittaa myös maailmantalouden myrskyissä luovimista. -Energiapoliittiset ratkaisut ovat iso haaste - ovat olleet aina ja ovat jatkossakin. No, hallituksia tulee ja menee, mutta Suokone pysyy, hymähtää Sauli Meriläinen. Hän ei usko, että yrityksen työntekijämäärä kasvaa lähivuosina, mutta pitkäaikaisen henkilöstön eläköityminen vaikuttaa konepajaan. Tällä hetkellä Suokone työllistää 32 henkilöä. -Uusien osaajien löytäminen ei ole vielä ollut ongelma, mutta on selvää, ettei uuden henkilöstön saaminen ainakaan helpotu. Oulun Kauppakamari 17

18 Toimitusjohtajakoulu on pk-yrittäjän arjessa mukana Teksti: Hannele Lamusuo Suomen Toimitusjohtajakoulussa johtamisvalmennuksen lähtökohtana on, että valmentaja tunnistaa ja tietää ne ajankohtaiset asiat, joita pk-yritys omassa arjessaan pohtii. Näin valmennuksen ammattilaiset voivat parhaalla mahdollisella tavalla tukea yritystä ja auttaa avainhenkilöitä kehittämään liiketoimintaosaamistaan. -Tärkeintä on olla hajulla kasvu- ja kehittymishakuisille yrityksille oikeasti merkityksellisistä asioista. Työssä meitä helpottaa muun muassa se, että Tj-koulu on itsekin yritys ja pohdimme samoja asioita omassa arjessamme. Siten olemme valmiit pistämään itsemme likoon pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi, toimitusjohtaja Sanna Leppänen Toimitusjohtajakoulu Oy:stä sanoo. Toimitusjohtajakoulu sai tunnustusta äskettäin, kun Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten johtajat valitsivat oululaisen johtamisvalmennusyhtiön parhaaksi kouluttajaksi. Syksyn kyselyssä oli mukana kahdeksan maakunnassa paikallisesti ja valtakunnallisesti toimivaa yritysvalmennustoimijaa. Toimitusjohtajakoulu oli Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn voittaja jo kolmatta kertaa peräkkäin. Ensimmäinen tunnustus tuli vuonna 2007, samana vuonna nykyisen Tj-koulun syntyyn johtaneiden yritysjärjestelyjen kanssa. Seuraava tuli Tj-koulun tiimi: Sanna Leppänen (vas.), Kaisa Koskelainen, Maarit Laitinen, Jukka Pekka Vuolukka, Hannu Peltomäki, (kyykyssä) Petri Runtti ja Pekka Pirnes 18 Oulun Kauppakamari

19 kaksi vuotta myöhemmin. Kyselyyn valittujen tekijöiden - maine, hyödyllisyys, asiakaslähtöisyys, yrityselämän tuntemus ja viestintä - osalta Tj-koulun imago oli erinomainen kaikissa kriteereissä. -Tavoitteenamme on löytää yhdessä kunkin asiakkaan liiketoiminnan etenemistä tukevia kehittämiskohteita. Kyseessä voi olla strategia kokonaisuutena tai jokin sen toteuttamiseen liittyvä osa-alue. Konkreettisin hyöty tulee usein jonkun tai joidenkin osa-alueiden korjaamisen kautta, Leppänen kertoo. Leppäsen mielestä pk-yritysvalmentajan on tunnistettava se, miten kasvu ja kehittyminen on tavoitettavissa ja se, miten nämä tavoitteet saavutetaan uuvuttamatta ihmisiä, hävittämättä tekemisen meininkiä ja kangistamatta yritystä. -Tuemme avainhenkilöitä heidän arjen työssään. Nostamme esiin asioita, joihin yrityksen henkilöstöllä ei ole arjen kiireissä ollut aikaa perehtyä ja tarttua. Toimitusjohtajakoulu on rakentanut oman konseptinsa valmennuksiin. -Me emme järjestä luentoja tai seminaareja, vaan omistamme ryhmätapaamisissa merkittävästi aikaa keskustelulle ja asioiden yhdessä työstämiselle. Pyrimme hyödyntämään myös sen ison määrän asiantuntemusta, joka osanottajissa itsessään on. Myös yrittäjä- ja johtamistutkinnot tehdään ohjatusti osallistujan työpaikalla, konkreettisesti omia liiketoiminta-alueita ja johtamista kehittäen. Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy on pääosin työntekijöidensä omistama pk-yritysten johdon ja avainhenkilöiden valmentaja. Oululaisen yrityksen toiminta on valtakunnallista. Seitsemänhenkisen oman tiimin apuna on kolmisenkymmentä ulkopuolista asiantuntijakumppania. -Kumppaniemme valinnassa merkittävä tekijä on se, että asiantuntijalla on oltava aito ymmärrys pk-yrityksen toimintaympäristöstä ja hänen on puhuttava asiakkaidemme kanssa samaa kieltä. Toimitusjohtajakoulu järjestää avoimia johtamisvalmennuksia ja yrityskohtaisesti räätälöityjä valmennuksia ja kehittämistyön ohjausta. Koulutus kestää pääsääntöisesti puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Toimitusjohtajakoulu tarjoaa myös sukupolvenvaihdosta ja yritysjärjestelyjä koskevia asiantuntijapalveluita. Oulussa Tj-koulun ohjelmiin pääsee mukaan joulukuussa ja tammikuussa. Kemi-Torniossa ohjelma käynnistyy tammikuussa. Oulun Kauppakamari 19

20 Bisnesenkeli voi löytyä lähempää kuin luuletkaan Teksti ja kuva: Osmo Knuutinen Pk-yrittäjä voi löytää bisnesenkelin lähempää kuin luuleekaan. Sellainen voi löytyä omasta itsestä tai lähiympäristöstä, ja sijoitukselle voi saada tuottoa nopeastikin. Toimitusjohtaja Alvi Niemelä Oulun seudun uusyrityskeskus ry:stä kertoo työssään havainneensa, että monet maahanmuuttajat ovat valmiita sijoittamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja omaan yritykseensä. Oman satsauksen lisäksi sijoittaja löytyy usein lähisukulaisten tai tuttavien joukosta. -Tässä olisi mallia suomalaisillekin. Varsinkin aasialaiset haluavat panostaa omaa rahaa yritystoimintaan. Parhaimmillaan sijoitus voi alkaa tuottaa varsin nopeasti. Ja mikä parasta, yritystoiminta nähdään sijoituksena tulevaisuuteen, Niemelä kertoo. Hän muistuttaa, että omalla pääomalla liikkeelle lähtevän yrityksen riskit ovat pienemmät kuin velkarahalla starttaavan. -Velkarahalla lähdetään liikkeelle ikään kuin 20 Oulun Kauppakamari

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Työnantajien aamukahvit

Työnantajien aamukahvit Työnantajien aamukahvit 7.10.2014 TE-toimiston rekrytointipalvelut Kehittämispäällikkö Jouni Korhonen 1 TE-palvelut.fi - Suomen eniten käytetty rekrytointipalvelu TE-toimiston (TE-palvelut.fi) Avoimet

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Teollinen YV-klusteri alueelle

Teollinen YV-klusteri alueelle Teollinen YV-klusteri alueelle 14.4.2016, Technopolis Oulu Rauno Liikamaa 11.4.2016 FinNuclear 1 Esimerkki vaatimuksista, joita toimittajaan voi kohdistua 990 / 1987 161 / 1988 736 / 2008 717 / 2013 954

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi Destia Oy MISTÄ YRITYKSESSÄ ON KYSE Destia Oy on 100 %:sti kotimainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö,

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamari. (Team Finland)

Kymenlaakson kauppakamari. (Team Finland) Kymenlaakson kauppakamari (Team Finland) 20.9.2016 4:30 team.finland.fi Julkisrahoitteisten toimijoiden rakenne todettiin hajanaiseksi ja siiloutuneeksi. Syntyi 36 toimintasuositusta. Kärjessä oli yhden

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma

Sähkötekniikan tutkintoohjelma Sähkötekniikan tutkintoohjelma 23.8.2016 Ohjelma - Sähkötekniikan tutkintoohjelman esittely - Jari Hannu - Opintojen ohjaus ja omaopettajuus sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa - Timo Kokkonen - Vaihto-opiskelu

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it!

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it! WORKATHLON Rovaniemi 29.-30.9.2016 Tulokset Let s Did it! Työelämäasiantuntijoina Nuppu Rouhiainen Tekes Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat Risto Mäkikyrö, ELY Heino Vasara, ELY Ville Saarikoski, TTK Ulla

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot