Vammaispalveluiden perhehoidon toimintaohje. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne

Transkriptio

1 1 Vammaispalveluiden perhehoidon toimintaohje Peruspalvelukuntayhtymä Selänne

2 2 Sisällys Johdanto PERHEHOITO VAMMAISPALVELUISSA Perhehoidon lainsäädäntö ja muu sääntely Perhehoidon tarkoitus ja asiakasryhmät Perhehoitomuodot Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero Vammaisten perhehoidon organisointi VAMMAISTEN PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN... 8 HYVAKSYMISEN EDELLYTYKSET Vammaisten perhehoitaja Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi Ehdottomat esteet vammaisten perhehoitajaksi ryhtymiselle Vammaisten perhehoitajan ennakkovalmennus Perhekoti ja hoidettavien määrä vammaisten perhehoidossa VAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAMALLI Palveluun pääsyn kriteerit Vammaisten sijoittuminen perhehoitoon Vammainen perhehoidossa Hoitotarvikkeet Lääkehoito Ravitsemus, liikunta ja leikki Kuljetuspalvelut VAMMAISTEN PERHEHOIDON SUUNNITELMAT JA SOPIMUKSET Vammaisten palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksen sisältö Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan henkilön asiakasmaksu Lyhytaikaisen ja osa-aikaisen perhehoidon asiakasmaksut... 18

3 3 6 VAMMAISTEN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Hoitopalkkio Kustannusten korvaaminen Pitkäaikaisesta perhehoidosta maksettava palkkio ja kulukorvaus Jatkuvasta osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio ja kulukorvaus Hoidettavan kotona tapahtuva perhehoito Käynnistämiskorvaus Yhteenvetotaulukko vammaisten perhehoitajalle maksettavista korvauksista Oman auton käyttö ja matkakorvaukset Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajasta riippumaton syy Perhehoitajan osallistuminen tukitoimiin Perhehoitajan verotus PERHEHOITAJAN VAPAA- JA SIJAISJARJESTELYT Perhehoitajan vapaapäivät ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta Sijaishoito perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana PERHEHOITAJAN ELAKETURVA JA VAKUUTUKSET PERHEHOIDON TURVALLISUUS JA VALVONTA Perhehoidon turvallisuus Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynnit PERHEHOITAJAN TUKI JA YHTEISTYÖ SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN HOIDETTAVAN VARAT JA OMAISUUSLUETTELO ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEHOITOKODISSA VALITUS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TOIMINTAOHJEEN VOIMAANTULO... 31

4 4 Johdanto Perhehoito on yksi hoidon vaihtoehto kehitysvammaisen lapsen tai aikuisen hoidossa. Perhehoidolla tarkoitetaan hoivan ja huolenpidon järjestämistä osa- tai ympärivuorokautisesti perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista esimerkiksi omaishoitajan vapaan aikana. Perhehoito toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Perhehoidon lähtökohtia ovat itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, voimavaralähtöinen toiminta, oikeudenmukaisuuden toteuttaminen, osallisuuden tukeminen, yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioiminen ja niihin vastaaminen, turvallisuuden huomioiminen sekä vastuullisuus. Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhe-hoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä huolenpitoa: ryhmäkoko on pieni ja hoitajat tai hoitajat pysyvät samoina. Tällä peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perhehoidon toimintaohjeella ohjataan vammaispalveluiden perhehoidon toimintaa. Tässä toimintaohjeessa kunnalla tarkoitetaan peruspalvelukuntayhtymä Selännettä (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Perhehoidon järjestäminen edellyttää päätöksentekoa palveluista Ppky Selänteen hallituksessa. Perhehoidon toimintaohje, palkkiot ja kulukorvaus sekä asiakasmaksut hyväksytään Ppky Selänteen hallituksessa. 1 PERHEHOITO VAMMAISPALVELUISSA Tämä toimintaohje koskee ppky Selänteen toimeksiantoantosuhteisen perhehoidon toimintaa ja perustuu perhehoitoa koskeviin lakeihin. Toimintaohje on hallinnollinen päätös toimeksiantosuhteisen perhehoidon toteuttamiseksi. Perhehoito on hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (Perhehoitolaki /263). Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. (Perhehoitolaki /263). Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan perhehoitajalle maksettavista palkkiosta ja kustannusten korvaamisesta, perhehoitajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista asioista. Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa toimeksiantaja eli kunta tai kuntayhtymä on vastuussa perhehoidosta ja sen järjestämisestä. Kunnan tai kuntayhtymän hyväksymä perhehoitaja ja kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen jokaisen perhehoidettavan henkilön osalta erikseen. Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytaikaista tai osavuorokautista. Toimeksiantosuhteinen perhehoito ei ole yritystoimintaa. Ammatillinen perhehoito on erikseen, ja sitä annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa.

5 5 1.1 Perhehoidon lainsäädäntö ja muu sääntely Perhehoitoon liittyviä ja perhehoitoa määrittäviä säädöksiä ovat: Laki perhehoitolain muuttamisesta (510/2016) Perhehoitolaki (263/2015) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki 82 /2016 Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015 Tapaturmavakuutuslaki (608/1948), Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/1992) Lastensuojelulaki 417/2007 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519 /1977 ja laki sen muuttamisesta 381 / 2016 Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Hallintolaki 434/03) ja Hallintolain käyttölaki (586/1996) Laki omaishoidon tuesta 4A (937/2005) ja muutos (318/2011) Laki sähköisen viestinnän palveluista 917 / 2014 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) Laki (734/92) ja asetus (912/92) sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista Kotikuntalaki (201 / 1994) Henkilötietolaki (523/99) Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/96) Sairausvakuutuslaki (1224 / 2004) STM:n opas 2005:32 Turvallinen lääkehoito STM:n julkaisuja 2008:3 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Valtion ravitsemussuositukset: Ravitsemussuositukset lapsille, aikuisille, ikääntyneille, erityisruokavaliot UKK-instituutin liikuntasuositukset aikuisille, lapsille, ikääntyneille ja erityisryhmille Valvira: Valvontaohjelmat Valvira 7/2013 Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä 1.2 Perhehoidon tarkoitus ja asiakasryhmät Vammaisten perhehoito Perhehoito toteutetaan perhehoitajan kodissa, joka on yksityiskoti tai hoidettavan kotona. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertainen asema. Perhehoito tarjoaa kiinteän lähiyhteisön, pysyvät ihmissuhteet, jokapäiväisiä kodin askareita, yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Se voi olla osavuorokautista, tilapäistä tai jatkuvaa. Hoitaminen sisältää kaiken, mitä vammaisten normaalissa päivässä tapahtuu. Arkena vammainen voi käydä päivisin normaalisti koulussa, työ- ja päivätoiminnassa tai päivähoidossa ja siirtyy hoitajan luokse iltapäivällä. Perhehoito on aina ensisijainen vaihtoehto, jos sitä on saatavilla. Pitkäaikaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on vammaisen henkilön

6 6 turvallisen hoidon kannalta perusteltua. Perhehoitoon soveltuvan asiakkaan toimintakyky arvioidaan yksilöllisesti ja asiakkaat valitaan asiakkaan ja perhehoitajan toiveita huomioiden. Perhehoitoon tulevan vammaisen tulisi selvitä yöt ilman säännöllistä avuntarvetta. Toimintakyvyltään vammaisen tulisi olla sellainen, että hänen avuntarpeensa on mahdollista vastata pääsääntöisesti yhden ihmisen avustuksella. Perhehoito voi olla yksi vaihtoehto esimerkiksi omaishoitajan sairastuessa. Lyhyitä hoitojaksoja voidaan käyttää myös jatkokuntoutuspaikkana. Perhehoito on yksi vaihtoehto omaishoitajien vapaiden järjestelyssä ja kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon järjestelyissä. Perhehoito voi olla osavuorokautista-, lyhytaikaista- tai jatkuvaa perhehoitoa. Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissa. Tavoitteena on, että lapsi voi viettää samassa perhekodissa koko lapsuus- ja nuoruusikänsä. Aikuisen pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi yksilöllisistä tarpeista lähtevä asumisen ja elämisen järjestely. Perhehoidossa asukkaat jakavat perhehoitajan arkipäivää osallistuen perheen yhteisiin toimintoihin perheyhteisön jäsenenä. Lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään sekä lapsille että aikuisille silloin, kun hänen vakinainen hoitajansa tai huoltajansa tarvitsee lomaa, lepoa tai muun syyn vuoksi määräaikaista vapautusta hoitotehtävästä. Tämä perhehoitomuoto mahdollistaa vammaisten vakituisen perhehoitajan vapaapäivien pitämisen ja tukee heidän arjessa selviytymistä. Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi katsotaan myös se, kun henkilö asuu osan viikosta tai kuukaudesta muualla kuin perhekodissa (esim. opiskelijat, asumisvalmennuksessa olevat nuoret ja aikuiset) Kehitysvammainen lapsi voi sijoittua perhehoitoon kehitysvammahuollon palveluna (Laki kehitysvammahuollon erityishuollosta 1977). Perhehoito perustuu aina vammaisen ja / tai hänen laillisen edustajansa suostumukseen. Perhehoidon järjestämisen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Suunnitteluvaiheessa asiakkaalla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus tutustua toisiinsa. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee palveluista vastaava viranhaltija. 1.3 Perhehoitomuodot Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (Perhehoitolaki 263/2015). Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai jatkuvaa perustuen yksilöllisiin hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmiin. Osavuorokautinen hoito kestää enintään 10 tuntia päiväsaikaan tai enintään 12 tuntia yöaikaan vuorokaudessa ja sen tulee sisältää valtakunnallisen ravintosuosituksen mukaisen ateriarytmin mukaiset ateriat. Toiminnan tarkoituksena on esim. tukea omaishoitajan työssäkäyntiä. Osavuorokautinen perhehoito voi olla lyhytaikainen tai pitkäaikainen. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista, jolloin hoitojaksolla on ennakkoon tiedossa alkamis- ja päättymispäivä. Se voi olla myös äkilliseen tarpeeseen perustuvaa hoitoa tai intervallityyppistä tilapäishoitoa. Lyhytaikaista perhehoitoa on esim. omaishoitajan vapaan ajalle järjestettävä perhehoito. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea kotona asumista. Toiminnan on tarkoitus

7 7 tukea mm. omaishoitaja tai vanhemman jaksamista ja vähentää muun hoidon tarvetta. Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vrk / kk. Se voi olla osavuorokautista päivä- tai yöhoitoa Jatkuva, pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Jatkuva perhehoito tarjoaa kasvatuksen, hoivan, huolenpidon ja asumisen heille, jotka eivät kykene omassa kodissa asumaan. Jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan on voitava ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen kuuluu mahdollisuus päästä seurustelemaan muiden ihmisten kanssa sekä pitää yhteyttä omaisiin ja ystäviin. Toisaalta jokaisella pitää olla mahdollisuus vetäytyä omiin oloihinsa niin halutessaan. Ulkoilulla, liikunnalla ja erilaisilla harrastuksilla on sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia edistävä vaikutus. Niihin perhehoidossa olevalla asiakkaalla tulee olla myös mahdollisuus. 1.4 Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero Omaishoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Mikäli henkilön hoitajana toimii oma lapsi, vanhempi, avo- tai aviopuoliso, hoito on pääasiassa omaishoitoa. Vammaisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Oma lapsi voi kuitenkin hoitaa vanhempaansa perhehoitajana sillä edellytyksellä, että vanhempi on ennen perhehoitoon siirtymistä asunut toisessa osoitteessa kuin hoitajana toimiva lapsi. Jos vanhempi on asunut yhdessä lapsensa kanssa samassa taloudessa, hoitosuhde voi olla vain omaishoitosuhde. Mikäli henkilön hoitajana toimii avo- tai aviopuoliso, hoitosuhde on omaishoitajasuhde. 1.5 Vammaisten perhehoidon organisointi Ppky Selänteen alueella perhekodin ja perhehoitajan hyväksyy perhehoidon kouluttajakoulutuksen saanut Selänteen vammaispalvelujohtaja. Perhehoidon onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Vammaisten korostuu erityisesti yhteistyö perhehoidon vastuutyöntekijän ja esimerkiksi kehitysvammaisten palveluohjaajan sekä perhehoitajan välillä. Ppky Selänteessä vammaisten perhehoidon kokonaisuuden yhteyshenkilö on perhehoidon koulutuksen käynyt kehitysvammaisten palveluohjaaja ja vammaispalvelujohtaja. He yhteistyössä moniammatillista osaamista hyodyntäen vastaavat perhehoidon kehittämisestä ja koordinoinnista esimerkiksi perhehoitajien rekrytointia, ennakkovalmennusta, täydennyskoulutusta, työnohjausta ja vertaisryhmien järjestämistä sekä tiedottamista koskien. Pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoittamisesta päättää kehitysvammahuollon työryhmä yhteistyössä. Vammaispalvelujohtaja vastaa toimeksiantosopimuksista. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä vasta perhehoitajan suoritettua lakisääteisen ennakkovalmennuksen, johon liittyy soveltuvuusarviointi ja kotikunnan sosiaalityöntekijän antama lausunto soveltuvuudesta perhehoitajaksi. Ennakkovalmennus sisältää myös kotikäynnin perheeseen ja perheen kotiin silloin, kun perhehoitaja alkaa hoitamaan hoidettavia omassa kodissaan. Perhehoitolain 263/ :n mukaan perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle

8 8 on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. Vastuutyöntekijä vastaa sijoitetun henkilön palvelukokonaisuudesta. Pääsääntöisesti jokaisen kunnan vastuutyöntekijänä toimii asiakkaan oma palveluohjaaja yhteistyössä vammaispalvelujohtajan kanssa. Perhehoidon vastuutyöntekijä järjestää asiakkaan hoidon perhehoitajan vapaiden ajaksi. Perhehoidon vastuutyöntekijä myös tekee ja ylläpitää perhehoitoon sijoitetun kuntouttavan hoito- ja palvelusuunnitelman yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja perhehoitajan kanssa. Vastuutyöntekijä järjestää perhehoitajalle tarvittavan tuen (vapaiden järjestely, täydennyskoulutus, yhteydenpito perhehoitajaan, työnohjaus jne.). Vammaisten perhehoidon vastuuviranhaltijat: Perhehoidon kokonaisuuden yhteyshenkilö Perhehoidon kouluttajakoulutuksen käyneet kehitysvammaisten palveluohjaaja ja vammaispalvelujohtaja Pitkäaikaisen perhehoidon päätöksentekijät vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmä / vammaispalvelujohtaja Lyhytaikaiseen perhehoidon päätöksentekijät vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmä / vammaispalvelujohtaja Vammaisten perhehoidon vastuutyöntekijä Asiakkaalle nimetty vastuutyöntekijä (asiakkaan oma kehitysvammahuollon palveluohjaaja) 2 VAMMAISTEN PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVAKSYMISEN EDELLYTYKSET 2.1 Vammaisten perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. (Perhehoitolaki ) Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Myös sijaishoitajien tai kiertävien perhehoitajien tulee käydä kunnan järjestämä ennakkovalmennus ja heitä koskevat samat eläke- ja tapaturmavakuutuslait kuin muitakin perhehoitajia. Perhehoitajaksi aikovalta kysytään hakemuksessa muun muassa perhesuhteita, asumista, terveydentilaa, päihteiden käyttöä ja motivaatiota perhehoitajaksi. Lisäksi ennakkovalmennus sisältää kotikäynnin.

9 9 Perhehoito yksityiskodissa on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Perhehoitoa voi antaa myös yksinasuva ja yksinhuoltaja. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden perhehoitajiksi ryhtyviltä henkilöiltä pyydetään nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi Perhehoitaja on vastuullinen aikuinen, joka voi tarjota perhehoidossa olevalle henkilölle kodin ja hän sitoutuu tehtäväänsä. Henkilö on saanut ennakkovalmennuksen ja hänellä on hyväksytty arvio tehtävän edellyttämistä valmiuksista. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva. Perhehoitajan terveydentila on hyvä. Perheenjäsenten ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheen talous on vakaa. Perhehoitaja on yhteistyökykyinen. Yhteistyötahoja ovat omaiset ja läheiset sekä kuntien työntekijät ja perhehoidon yhteyshenkilö sekä perhehoidon vastuutyöntekijä. Perheen kaikki jäsenet hyväksyvät perhehoidon ja perhehoidossa olevalla henkilöllä on perheessä tasavertainen asema muiden perheenjäsenten kanssa. Perheen yksityiskoti soveltuu perhehoitoon. VAMMAISTEN PERHEHOITAJILTA EDELLYTETTÄVÄT VALMIUDET 1) PITÄÄ HUOLTA ASIAKKAIDEN HYVINVOINNISTA Perustaa toimintansa hyvän hoidon arvoihin ja eettisiin periaatteisiin. Tarjoaa asiakkaille hoivaa ja huolenpitoa, mikä tukee hänen terveyttään sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tarjoaa hyvän perushoidon. Tietää erityisen tuen tarpeet ja osaa vastata niihin Tietää kehitysvammaan liittyvät yleisimmät liitännäisvammat ja sairaudet Tarjoaa vammaiselle turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Tekee huomioita asiakkaan terveydentilasta sekä tunnistaa tilanteita, jotka edellyttävät ammattihenkilön tekemää arviointia tai hoitoa. 2) AUTTAA JA TUKEE ASIAKASTA HANEN OMIEN VOIMAVAROJENSA HYÖDYNTÄ- MISESSÄ JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMISESSÄ Ymmärtää asiakkaan elämänhistorian tuntemisen merkitys. Ymmärtää ja hyväksyy asiakkaan mukanaan tuomat muutokset. Ymmärtää asiakkaan fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja henkisten voimavarojen hyödyntämisen merkityksen ja kartoittaa ne yhteistyössä asiakkaan, läheisten ja muiden tahojen kanssa. Osaa huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. Mahdollistaa asiakkaan osallistumisen arjen toimiin ja antaa tukea ja ohjausta tarvittaessa. Osaa kuunnella asiakasta ja olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan: kykenee jossain määrin ymmärtämään myös haastavaa vuorovaikutusta ja löytää keinoja vuorovaikutuksen parantamiseen (vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot) Edistää itsemääräämisoikeutta turvallisuutta vaarantamatta.

10 10 3) MAHDOLLISTAA JA TUKEE ASIAKKAAN JA HÄNEN LAHEISTENSA YHTEYDENPI- TOA Ymmärtää asiakkaan perhe- ja ystävyyssuhteiden merkityksen. Mahdollistaa läheisten vierailut ja muun yhteydenpidon. Omaa taitoa tukea asiakkaan suhteita ja yhteydenpitoa hänen läheisiinsä. 4) TEKEE YHTEISTYÖTÄ ASIAKKAAN ASIOISSA Tietoa, taitoa ja halua tehdä yhteistyötä muiden asiakkaan asioita hoitavien tahojen kanssa. Tietää ja ymmärtää erilaisten palveluja ja hoitoa koskevien suunnitelmien merkitys. Tietää perhehoitajan tehtävät, oikeudet ja vastuut pitkä- ja lyhytkestoisessa perhehoidossa. Ymmärtää salassapitovelvollisuuden merkityksen ja toimii sen mukaisesti. Tunnistaa omat voimavaransa ja on valmis ottamaan vastaan tukea ja ohjausta tarvittaessa. 5) ON VALMIS SITOUTUMAAN PERHEHOITAJAN TEHTÄVÄÄN Ymmärtää pysyvyyden ja jatkuvuuden merkityksen vammaisen asiakkaan elämässä. Ymmärtää, mitä pitkäaikaiseen perhehoitoon sitoutuminen merkitsee. Tietoa arvioida perhehoidon jatkumisen tarkoituksenmukaisuus asiakkaan kannalta. Taitoa tukea asiakkaita perhehoidon päättyessä. Ymmärtää ja hyväksyy perhehoidon valvonnan merkityksen. (Perhehoitoliitto ry) Ehdottomat esteet vammaisten perhehoitajaksi ryhtymiselle Perhehoitajaksi ei voi ryhtyä henkilö, jolla on esimerkiksi perheessä käytetään fyysisiä rajoitusmenetelmiä, jotka eivät ole asukkaan edun mukaisia, on omassa perheessä käynnissä aktiivinen lastensuojeluasiakkuus biologisten lasten kanssa on fyysinen pitkäaikaissairaus, jonka ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua, on mielenterveyden häiriöitä tai sairauksia, on päihdeongelma, on taloudellisia vaikeuksia, puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa ennakkovalmennukseen tuloa tai sijoitusta, on perheen elämään ja arkeen erittäin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus on hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta Vammaisten perhehoitajan ennakkovalmennus Perhehoitajaksi aikovan tulee lain mukaan käydä perhehoidon valmennus ennen. Ennakkovalmennus antaa perhehoitajaksi aikovalle tarvittavat tiedot ja mahdollisuuden perehtyä ennakolta vammaisten perhehoitajan tehtävään. Valmennus on prosessi, joka koostuu seitsemästä ryhmätapaamisesta (noin 21 lähivalmennustuntia) ja kotitehtävistä. Valmennus auttaa tekemään päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä. Valmennukseen sisältyy kotikäynti, jossa myös mahdollisten muiden perheenjäsenten valmius selvitetään. Arviointia henkilön valmiuksista perhehoitajan tehtävään tekevät henkilö itse, kouluttaja ja kunnan

11 11 määrittämä yhteyshenkilö. Valmennuksen tulee sisältää valmennuksen jälkeinen arviointimenetelmä sekä kirjallinen arviointi perhehoitajan valmiuksista ja edellytyksistä toimia tehtävässään. Valmennus sisältää perhehoitajan asemaa, velvollisuuksia ja lainsäädäntöä koskevan osuuden. Valmennus päättyy kirjalliseen yhteisen arvioinnin loppuraporttiin. Ennakkovalmennuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää perhehoitajaksi aikovan soveltuvuus tehtävään. On suotavaa, että perheen molemmat puolisot osallistuvat valmennukseen. Valmennusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon vammaisten erityistarpeet ja hoitajan osaaminen. Laadukkaan perhevalmennuksen tunnusmerkkejä ovat valmennuksen prosessinomaisuus sekä riittävä kesto ja määrä. Vammaisten perhehoitajan valmennuksen tavoitteena on: Taata jokaiselle vammaiselle tasavertainen mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen. Antaa vammaisten perhehoitajuutta harkitseville mahdollisuus saada ennalta riittävästi tietoa tehtävästä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä. Taata vammaiselle hyvä hoito ja huolenpito niin, että perhehoitajalla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä vammaista koskevissa asioissa muiden ihmisten kanssa. Kunta vastaa alueellaan perhehoitolain 15 :n mukaisesta ennakkovalmennuksen järjestämisestä. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Ennakkovalmennukseen osallistuva kustantaa itse tarvittavan ennakkovalmennusmateriaalin sekä vastaa mahdollisista matkakustannuksista koulutukseen kulkiessa. Perhehoito käynnistyy aina määräaikaisella koeajalla. Mikäli perhehoitaja on käynyt perhehoidon valmennuksen alueen ulkopuolella, niin kunnan perhehoidosta vastaava arvioi henkilön ja kodin soveltuvuuden sekä ottaa vastaan todistuksen käydystä valmennuksesta. 2.2 Perhekoti ja hoidettavien määrä vammaisten perhehoidossa Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. (Perhehoitolaki 263/2015 5g.) Toimeksiantosuhteeseen perustuvan perhehoitajan ja perhehoitokodin hyväksyy viranhaltija, joka myös valvoo toimintaa yhdessä vastuuohjaajan kanssa. Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina (Perhehoitolaki 263/2015 7).

12 12 Lisäksi erityisestä syystä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. (Perhehoitolaki 263/2015 9, HE86/2016.) Tällöin hoidettavien määrä on enintään kuusi henkilöä, jos perhehoitajia on kaksi ja vähintään toisella on soveltuva ammattitutkinto, joksi katsotaan vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto (esim. lähihoitaja). Perhehoitajalla on ilmoitusvelvollisuus sijoittavaan kuntaan tai kuntayhtymään perhetilanteessa tapahtuvista muutoksista. 3 VAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAMALLI Perhehoidon toimintaohjeen, palkkiot, kulukorvaukset sekä asiakasmaksut hyväksyvät palveluista vastaava toimielin (Ppky Selänteen hallitus). Perhehoidon järjestäminen vaatii tiedottamista niin tuleville asiakkaille kuin mahdollisille perhehoitajillekin. Perhehoitajien rekrytointi on keskeinen palvelun järjestämisen kannalta. 3.1 Palveluun pääsyn kriteerit Perhehoidon palvelu kohdennetaan pääsääntöisesti paljon apua ja hoitoa tarvitseville asiakkaille, joiden toimintakyky on alentunut vammaisuuden vuoksi niin merkittävästi, että asiakkaan toimintakyky on arvioidusti alentunut ja kotona asuminen ei ole enää turvallista tai tarkoituksenmukaista. Asiakkaan palvelutarpeen tulee täyttää vähintään tuetun asumisen asiakkaan palveluntarve. Perhehoitoon ei sovellu vammainen, joka tarvitsee jatkuvaa tehostetun palveluasumisen tasoista hoitoa tai valvoo öisin ja häiritsee muita jatkuvasti tai tarvitsee säännöllisesti paljon apua öiseen aikaan tai on aggressiivinen, eikä käyttäytymistä saada hallintaan niin, että perhehoitajan tai muiden perhekodissa asuvien henkilöiden turvallisuus voitaisiin turvata tai karkailee niin paljon, että valvonta on mahdotonta tai ei kykene liikkumaan itsenäisesti tai yhden autettavana siirtymään pyörätuoliin tai on oikeustoimikelpoinen ja ymmärtää hoidontarpeensa, muttei itse halua vastaanottaa perhehoitoa tai ei sitoudu yhteistyöhön tai jonka omaiset eivät sitoudu yhteistyöhön tai kuntoutuu niin, että perhehoidon tarve poistuu. 3.2 Vammaisten sijoittuminen perhehoitoon Perhehoitoa tarjotaan asiakkaalle palvelumuotona silloin, kun se on asiakkaan palvelutarpeen kannalta perusteltua. Perhehoitoon sijoittaminen tapahtuu vaiheittain. Asiakkuuden mukaisesti asiak-

13 13 kaan oma palveluohjaaja arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja soveltuvuuden perhehoitoon yhteistyössä perhehoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa. Tässä vaiheessa asiakas tutustuu perhehoitopaikkaan. Liian huonokuntoisia tai haastavasti käyttäytyviä ei tule sijoittaa perhehoitoon. Asiakkaalle tehdään yhteistyössä asiakkaan, perhehoitajan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kuntouttava hoito- ja palvelusuunnitelma tai täydennetään jo olemassa olevaa suunnitelmaa ja tehdään tarvittavat viranhaltijapäätökset. Sen jälkeen tehdään toimeksiantosopimus hoitajan kanssa. 3.3 Vammainen perhehoidossa Perhehoidossa huolehditaan vammaisten hoivasta ja huolenpidosta. Hoito sisältää vähintään seuraavat terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät toiminnot. Henkilökohtainen arjen apu sisältää mm. pukemisen, peseytymisen, ravinnon, puhtauden, vaatehuollon, terveydentilan seurannan, tarpeellisen avustamisen ja ulkoilun Toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät toiminnot sisältävät turvallisuuden, harrastuksista ja virkistysmahdollisuuksista huolehtimisen sekä kunnon mukaisten muiden aktiviteettien järjestämisen esim. arkiaskareet Sosiaalisten suhteiden ylläpito sisältää yhteydenpidon omaisiin, ystäviin ja tuttaviin Edellä mainitut asiat määritellään kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti päivittäistä hoitoa ja palvelua ohjaavassa hoito-ja palvelusuunnitelmassa. Kunta tukee ja valvoo perhehoitajaa tehtävässään. Perhehoitajalle annettava tuki ja valvonta ovat lähellä toisiaan. Onnistuneenkin valvonnan perusta on se, että perhehoidon vastuutyöntekijä tietää, miten perhehoitaja voi, millainen perheen kokonaistilanne on, hyvinvointi, jaksaminen jne. Perhehoitajalla on velvollisuus pitää tarvittaessa yhteyttä hoidettaviensa vastuutyöntekijään Hoitotarvikkeet Perhehoidon asiakas on oikeutettu saamaan hoitotarvikejakelun tarvikkeita hoitotarvikejakelun ohjeen ja kriteeristön mukaan Lääkehoito Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä tulee sopia hoidettavan lääkehoidon toteuttamisesta, joka perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen (STM 2006: Turvallinen lääkehoito) ja kunnan laatimaan lääkehoidon ohjeistukseen. Perhekodissa lääkehoito hoidetaan yhteistyössä kotihoidon / tuetun asumisen ohjaajien kanssa. Perhehoitaja saa tarvitsemansa perehdytyksen esim. insuliinin pistämiseen vastuuhoitajalta Ravitsemus, liikunta ja leikki Asiakkaille tarjotaan päivittäinen ruokailu valtakunnallisen ravintosuosituksen mukaisella ateriarytmillä, jolla hänelle turvataan riittävä nesteiden ja ravinnon saanti. Aterioiden tulee olla

14 14 makutottumuksia vastaavia ja maittavia. Erityisruokavalio järjestetään niitä tarvitsevalle asiakkaalle. Lounasateria kattaa 1/3 päivittäisestä energiansaannista eikä yöpaasto jää yli 11 tunnin mittaiseksi. Perhehoitajan on myös hyvä perehtyä muun muassa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2010 toimittamiin ravitsemussuosituksiin lapsille, aikuisille ja ikääntyneille sekä ottaa huomioon tarvittavat erityisruokavalioiden ohjeistukset. Päivittäinen liikunta on kaikille erittäin tärkeää. Sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä. Riittävä päivittäinen liikunta tukee merkittävästi pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vammaiset lapset tarvitsevat usein apua liikkumisen ja leikin herättämiseen ja erilaisten taitojen oppimiseen. Leikin kannalta on tärkeää, että aikuinen tukee ja ohjaa ja että lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Leikin avulla lapsi saa kuitenkin tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden kokeilla ja tuntea erilaisia asioita. Myös ennakkovalmennuksessa perehdytään ravitsemuksen, liikunnan ja leikin merkitykseen ihmisen hyvinvoinnille Kuljetuspalvelut Ppky Selänteen Kuntayhtyman hyväksymän kuljetuspalveluohjeen ja -kriteeristön mukaisesti. 4 VAMMAISTEN PERHEHOIDON SUUNNITELMAT JA SOPI- MUKSET 4.1 Vammaisten palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma Vammaisten perhehoito perustuu asiakkaan erityishuolto-ohjelmaan sekä yksilöllisiin palvelusuunnitelmiin. Tämä tehdään yhteistyössä asiakkaan, asiakkaan vastuuohjaajan, omaisten, perhehoitajan ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaa tarkistetaan aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa perhehoidossa olevien asiakkaiden kohdalla. Palvelusuunnitelma tulee laatia mielellään ennen perhehoidon aloittamista, mutta kuitenkin kuukauden kuluessa perhehoidon alkamisesta. 4.2 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perheeseen sijoitetun asiakkaan osalta erikseen. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittaja sopivat hoitosuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tulee tehdä ennen sijoittamista. Sopimuksen liitteeksi tulee asiakkaan palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat

15 15 puolisot, kun tarkoituksena on, että molemmat puolisot vastaavat perhehoitoon sijoitetun hoidosta. Sopimuslomakkeena käytetään kuntayhtymän perhehoidon toimeksiantosopimuslomaketta. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi kerran vuodessa sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai hoidettavaan. (Perhehoitolaki 263/2015 1O.) Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja vammaispalvelujohtaja. Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivästä alkaen, sopimuksessa on 4 kk:n koeaika Toimeksiantosopimuksen sisältö Toimeksiantosopimuksessa tulee ilmetä: 1) Sopijaosapuolet 2) Perhehoidossa oleva henkilö 3) Palkkion saaja/saajat 4) Perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta 5) Perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 6) Perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 7) Arvio perhehoidon kestosta 8) Perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 9) Perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta 10) Hyvinvointi- ja terveystarkastuksesta 11) Toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta 12) Tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista 13) Yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken (Perhehoitolaki 263/ g.) 14) Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ja tarvittavien tietojen antaminen/ saaminen hoidettavista 15) Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen 16) Allekirjoitukset

16 16 Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista. Toimeksiantosopimukseen tulee myös merkitä, mitkä kulut katetaan kulukorvauksilla, sillä hoitopalkkio maksetaan vain hoitamisesta Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Perhehoito voidaan irtisanoa, jos asiakkaan tila heikkenee, eikä perhehoito enää ole riittävä hoitomuoto. Lisäksi sopimus voidaan irtisanoa, jos perhehoitaja tai asiakas perustelluista syistä irtisanoo sopimuksen. Jos perhehoidossa on havaittu laiminlyönteja, joita ei kyetä korjaamaan tai laiminlyönti on hyvin vakava, voidaan sopimus irtisanoa välittömästi. Perhehoitajan terveydelliset tai perhetilanteesta tai muut painavat syyt voivat olla perusteena perhehoidon päättämiseen. Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa paättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua (Perhehoitolaki 263/ ). Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (Perhehoitolaki 263/ g.) Tällöin ei makseta kulukorvausta eikä palkkiota purkamisesta lähtien. Lyhytaikaisessa perhehoidossa toistaiseksi voimassaolevan toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta (Perhehoitolaki). Hoitopalkkio maksetaan täysimääräisenä irtisanomisajalta. lrtisanomisajasta riippumatta toimeksiantosopimus päättyy, mikäli hoidossa oleva henkilö kuolee tai perhehoito ei ole tarkoituksenmukaista. Perhehoidon tarpeen päättyessä hoitopalkkio maksetaan täysimääräisenä kahden viikon ajan ja kulukorvauksesta 50 % samalta ajalta. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Mikäli irtisanotun tai päättyneen toimeksiantosopimuksen tilalle tehdään uusi toimeksiantosopimus, ei makseta irtisanomisaikana erillistä palkkiota ja kulukorvausta irtisanotusta tai päättyneestä toimeksiantosopimuksesta. Uusi toimeksiantosopimus voidaan irtisanomisajalle tehdä vain, mikäli irtisanotulla sopimuksella hoidossa ollut henkilö siirtyy irtisanomisaikana muualle hoitoon. 5 PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT Pitkäaikaisessa perhehoidossa peritään asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja esim. kotisairaanhoidon tai päivätoiminnan ateriamaksuja. Perhehoitajan vapaan johdosta asiakkaalle ei saa tulla lisäkuluja. Perhehoitajan vapaan ajalta voidaan periä korkeintaan perhehoidon asiakasmaksun suuruinen summa. Asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia todellisia ylläpitokustannuksia.

17 17 Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetystä perhehoidosta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu. Asiakasmaksuasetuksen mukaan perhehoidon keskeytyessä yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Jos perhehoito keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi kunnasta johtuvasta syystä tai palvelun saajan ollessa sairaalassa/vuodeosastolla, ei kuukausimaksua peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Perhehoidon keskeytyksen jatkuessa koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992.) Tällaisissa tilanteissa asiakkaan tulee tehdä maksun alentamisesta anomus ja toimittaa pyydetyt tuloselvitykset. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon tai laitoksesta perhehoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua peritä siirtopäivältä. Perhehoidossa asiakkaalle on jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 105 /kk (Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta, annettu , Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksitarkistukset voimaan lukien, STM raportteja ja muistioita 2015/7). 5.1 Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan henkilön asiakasmaksu Ppky Selänteen kunnissa jatkuvasta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 7c; Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992, 19). Maksu on enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista. Perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön on asiakasmaksulain mukaan jäätävä vähintään 108 kuukaudessa. Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksun määräytyminen tapahtuu perhehoidon tulo- ja lähtöpäivältä alla olevan mukaisesti: Jatkuvassa perhehoidossa oleva henkilö maksaa omat terveydenhuoltomenonsa itse. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksu tai päivätoiminnan maksu. Asiakasmaksuasetuksen mukaan perhehoidon keskeytyessä yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Jos perhehoito keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi kunnasta johtuvasta syystä tai palvelun saajan ollessa kunnallisessa laitoshoidossa, ei kuukausimaksua peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy. Perhehoidon keskeytyksen jatkuessa koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan.

18 Lyhytaikaisen ja osa-aikaisen perhehoidon asiakasmaksut Lyhytaikaisesta (tilapäisestä) perhehoidosta sekä osapäiväisestä perhehoidosta (osapäiväinen on alle 10 h päivä tai alle 12 h yö) peritään tilapäisen asumispalvelun ylläpitomaksua, ks. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen palveluhinnasto Ylläpitomaksu on yli 16-vuotiailta 30,60 e / vrk, omaishoidontuen tai korotetun tai erityishoitotuen saajille 11,40 e / vrk (36 vrk / vuosi) ja 36 vrk ylittäviltä päiviltä 30,60 e / vrk. Alle 16-vuotiaiden ylläpitomaksu on 11,40 e / vrk. Vammaisten perhehoidon ylläpitomaksu sisältää aterioista elintarvikkeiden osuus, vaate-, siivousja hygienia-aineet, välineet ja tarvikkeet, yhteisen kaluston käyttö, kunnossapito ja huolto. Ylläpitomaksun perii Ppky Selänne. Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion ja kustannuskorvauksen maksaa Ppky Selänne, joka tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy. 6 VAMMAISTEN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUK- SET 6. 1 Hoitopalkkio Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa perhehoitolaissa määrätyn korvauksen mukaan. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioidessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitajan omasta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. (Perhehoitolaki 263/ ) Kunta voi maksaa halutessaan myös vähimmäismäärää suurempia palkkioita. Vuonna 2018 Ppky Selänteen pitkäaikaisen perhehoidon korvaus on 1043,46 e / kk / hlö. Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon korvaus on 785,16 e / kk / hlö. Lyhytaikaisen perhehoidon korvaus on 52,67 e / vrk / hlö. Hoitopalkkioon vaikuttaa korottavasti perhehoidon vaativuus ja sitovuus (asiakkaan todettu hoitoisuus). Vammaisten perhehoito edellyttää pääsääntöisesti perhehoitajan kotona olemista, jolloin hän ei voi käydä kodin ulkopuolella työssä. Toisaalta perhehoidossa voi olla kehitysvammainen, joka käy koulua tai osallistuu päivä- / työtoimintaan päivittäin. Tämä vähentää hoidon sitovuutta. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna. Pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan kuukauden viimeisenä päivänä kuluvalta kuukaudelta. Mikäli hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksuun vaikuttavia muutoksia tulee, ne tasoitetaan seuraavan kuukauden maksun yhteydessä. Lyhytaikaisen perhehoidon maksut maksetaan sitä mukaan, kun hoitaja ilmoittaa hoitopäivät eli jälkikäteen joko 15 pv tai viimeinen päivä.

19 Kustannusten korvaaminen Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen kulukorvaus, joka on Ppky Selänteessä vuonna 2018 kuitenkin vähintään 596, 15 e / kk / hlö pitkäaikaisessa perhehoidossa. Jatkuvassa osavuorokautisessa perhehoidossa kulukorvaus on 303,13 e / kk / hlö ja lyhytaikaisessa perhehoidossa 20,20 e / vrk / hlö. Kulukorvaus maksetaan silloin, kun hoito tapahtuu perhehoitajan kotona. Hoidettavan kotona tapahtuvasta perhehoidosta ei makseta kulukorvauksia eikä myöskään käynnistämiskorvauksia. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita, mikäli asiakkaan hoitoisuus on tavanomaista suurempi. Esimerkiksi tilanteessa jossa perhehoidon katsotaan korvaavan laitoshoidon, tällöin enimmäispalkkio on 1300e/kk/hlö ja enimmäiskulukorvaus on 650e/kk/hlö. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. (Perhehoitolaki 263/ g.) Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa, koska se käsitellään työkorvauksena verotuksessa. Perhehoitaja voi vähentää maksetun määrän verotuksessa tulonhankkimiskuluina. Suositellaan, että perhehoitaja käy verovirastossa selvittämässä ennakonpidätysprosenttinsa. Mikäli perhehoidossa olevan henkilön tarpeista aiheutuu erityisiä kuluja, ne voidaan korvata perhehoitajalle erillisen sopimuksen mukaisesti. Toimeksiantosopimusta tehtäessä on tarkkaan selvitettävä, mitkä kulut sisältyvät kulukorvaukseen ja mitä tarkoitetaan erityisten kustannusten korvaamisella. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys ja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Kustannusten korvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön: 1) Ravintomenot (Huom! kulukorvausta korotetaan mikäli perhehoidossa olevalla henkilöllä on ylimääräisiä kuluja aiheuttava erikoisruokavalio esim. maidoton, gluteeniton) 2) Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata 3) Pesuaineet ja henkilökohtaisen hygienian tarvikkeet (lukuun ottamatta vaippoja). Kun kehitysvammainen henkilö tarvitsee vaippoja, ne myönnetään kotikunnasta ja ne ovat maksuttomia. Kun ikäihmisen hoito vaatii erityisiä hoitotarvikkeita, niistä neuvotellaan sijoittavan kunnan kanssa. 4) Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen 5) Vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset. 6) Vammaisten henkilöiden perhehoidossa voidaan virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvien menojen korvaamisesta sopia toimeksiantosopimuksessa (esim. asiakkaalla on omia varoja, joista menot voidaan kustantaa) 7) Omalla autolla ajettujen, tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matkakustannukset

20 20 8) Puhelinmaksut 9) Vakuutukset Perhehoitaja tarjoaa normaaliin elämiseen liittyvät asiat, mutta perhehoidossa oleva henkilö voi halutessaan ostaa itselleen haluamiaan tarvikkeita, mm. erityisiä pesuaineita tms. Lapsilisä ja alle 16- vuotiaan vammaistuki maksetaan jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalle. Perhehoitajallemaksettavat palkkiot ja kulukorvaukset ilmoitetaan verotukseen tuloina. Jos kulukorvauksesta esitetään verottajalle selvitys, kulukorvaus vähennetään ansiotuloista. 6.3 Pitkäaikaisesta perhehoidosta maksettava palkkio ja kulukorvaus Pitkäaikainen perhehoito on kestoltaan yli 14 vrk. Vammaisten perhehoidossa on yksi maksuluokka, joka on 1 043,46 / kk / hlö. Kulukorvaus on 596,15 /kk/hlö. Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita, mikäli asiakkaan hoitoisuus on tavanomaista suurempi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan laitoshoidon, tällöin enimmäispalkkio on 1 300,00 /kk/hlö ja enimmäiskulukorvaus on 650,00 /kk/hlö. 6.4 Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava palkkio ja kulukorvaus Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 10 tuntia / kerta päiväsaikaan tai enintään 12 h / kerta yöaikaan, enintään 14 vrk/krt. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio on 52,67 /kerta/hlö ja kulukorvaus 20,20 /vrk/hlö. Hoidon tulee sisältää suosituksen ja ateriarytmin mukaiset ateriat. Lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota voidaan maksaa pidempään kuin 14 vrk, jos hoito ennalta odottamattomasti jatkuu joillakin päivillä, mutta ei yli 21 vuorokautta pidempään. Tällöin tehdään muutos toimeksiantosopimukseen: lyhytaikainen perhehoito -> pitkäaikainen perhehoito. Eli: Lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota maksetaan 1-13 vrk ja 14. vrk:sta eteenpäin pitkäaikaisen perhehoidon palkkiota osapäiväisen perhehoidon mukaisesti. Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan vaativan ympärivuorokautisen hoidon, jolloin lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkio on maksimissaan 70 /vrk ja kulukorvaus 20 /vrk Jatkuvasta osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio ja kulukorvaus Jatkuvan osa-vuorokautisen perhehoidon korvaus on 785,16 e / kk / hlö. Jatkuvalla osavuorokautisella perhehoidolla tarkoitetaan enintään 10 h / päivä tai enintään 12 h / yö ja yli 14 vrk yhtämittaisesti jatkuvaa hoitoa.

21 Hoidettavan kotona tapahtuva perhehoito Hoidettavan kotona tapahtuva hoito Pitkäaikainen perhehoito 1043, 46 / kk / hlö Jatkuva osavuorokautinen perhehoito 785, 16 / kk / hlö Lyhytaikainen perhehoito 52, 67 /vrk/hlö (enintään 10 h päiväsaikaan tai enintään 12 h yöaikaan) Hoidettavan kotona tapahtuvasta perhehoidosta ei makseta kulukorvauksia eikä käynnistämiskorvausta. 6.7 Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvaus (käynnistämiskorvaus), jonka suuruus on enintään 2939,26 e / kertaluonteinen. Perhehoitolaissa mainitut määrät sekä toimeksiantosopimuksessa sovitut kulukorvausten määrät on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. (Perhehoitolaki 263/ ) Perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää myös perhehoitajien ennakkovalmennuksen osallistumismaksujen korvaamiseen. Käynnistämiskorvauksella tehtävät hankinnat kohdennetaan aina perhehoidossa olevaan henkilöön. Käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan aina etukäteen kunnan perhehoidon yhteyshenkilön kanssa. Enimmäismäärä koskee pitkäaikaista perhehoitoa. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää 6 kuukauden kuluessa perhehoitosijoituksen tapahduttua. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Hankinnoista sovitaan perhehoidon vastuutyöntekijän ja perhehoitajan kesken toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitaja laatii luettelon perhehoitoon tulleen henkilön tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodinmuutostöistä, minkä pohjalta sovitaan käynnistämiskorvauksen määrästä. Erityisperusteella maksetaan lain sallima enimmäismäärä, tällaisia erityisperusteita ovat mm. suuret kodin muutostyöt tai irtaimistohankinnat. Erityisperusteet selvittää perhehoidon vastuutyöntekijä, joka valmistelee asian vammaispalvelujen asiantuntijaryhmän arvioitavaksi ja ratkaistavaksi osana