TOIMINNALLINEN SUOMEN KIELEN OPETUS & OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN

Transkriptio

1 TOIMINNALLINEN SUOMEN KIELEN OPETUS & OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN Jenni Alisaari Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos JOKAINEN OPETTAJA ON KIELEN OPETTAJA Kun kielen ymmärtäminen ei ole itsestään selvää, kielestä tulee opetuksen kohde kaikenlaista sisältöä opetettaessa. Opiskelukielitaidon omaksuminen vie keskimäärin viisi vuotta > päiväkodissa tapahtuva kielenoppiminen erittäin tärkeää! Kaikissa kielitaidon oppimisen vaiheissa lapsi tarvitsee tukea suomen kielen oppimiseen alle kouluikäisenä kieli on kehittymässä. 1

2 VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS S2-tuokioiden sisällön siirryttävä ryhmän arkeen arki vs. pienryhmät arjessa huomioitava myös kielen oppimista Miten kielen oppiminen on suunniteltu osaksi arkea? aamupiirissä aiheet & sanastot, oman toiminnan kielentäminen esiopetus sellaisenaan ei riitä kielen oppimiseen Miten minä toimin suomen kielen mallina? VUOROVAIKUTUS PÄIVÄKODISSA kieli kehittyy vuorovaikutuksessa Millaista vuorovaikutus on? Keskustelevatko aikuiset keskenään vai lasten kanssa Millainen puhuja olet? Havainnoi omaa kielenkäyttöäsi. 2

3 VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS oman toiminnan tiedostaminen ja vastuu -> jo varhaiskasvatuksessa lasten otettava vastuuta toiminnastaan opettaja auttaa ymmärtämään, tiedostamaan oppijoiden omaa kielellistä toimintaa pitää selittää asioita, esim. miksi imperatiivi ei sovi tähän tilanteeseen kenelle selitetään -> millä tavalla selitetään portaistus -> missä vaiheessa selitetään spiraalimalli (ensin käytetään, sitten analysoidaan kieltä) varhaiskasvatuksessakin voidaan analysoida kieltä lapsentasoisesti MITEN OPETAN? MITÄ OPETAN? liikkeelle lasten kielenkäyttötarpeiden havainnoinnista mitä halutaan ja pitää ilmaista? tavoitteiden asettelu havaintojen pohjalta reseptiivisiä taitoja kehitetään ensin (ei vaadita omaa tuottamista) fraasioppiminen Mun täytyy mennä vessaan Tulkaa sisään Kielenoppija lähtee usein liikkeelle staattisista verbeistä, kuvailusta siirrytään narratiivisuuteen, narratiivisuus tulee kielen oppimisessa esiin nopeasti > tarve kertoa! vieraalla kielellä kertominen on vaikeaa, siksi sitä on harjoiteltava! taitojen saavuttamisen arviointi -> uudet tavoitteet 3

4 KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Prosessointikuorma täyttyy alkuvaiheessa jo yhdestäkin sanasta (johdokset ym.) Melu haittaa kuullun ymmärtämistä toisen kielen oppijoilla enemmän kuin äidinkielisillä Kuullun ymmärtämistä tukevat konkreettiset eleet, selittäminen, synonyymit, yleiset sanat, kysymykset, esimerkit, toisto, pään pudistaminen OHJATTU LEIKKI Tärkeää: säännöt & kielellinen malli Aikuinen voi kielentää toimintaa (myös muuten arjessa tärkeää) Samalla havainnoidaan: missä vaiheessa lapsen suomen kieli on? Pärjääminen ei tarkoita, etteikö kielen opetusta tarvittaisi. 4

5 SANASTO Sana opitaan vähitellen. Sana opitaan parhaiten kontekstissa. Sanan tunnistaminen on helpompaa kuin tuottaminen ja osaaminen. Miten sanat yhdistyvät toisiinsa? Talo on korkea. Ihminen on pitkä. Synonyymit ja vastakohdat Sananselitykset, muistipelit Toisto! Miten sanat tunnetaan lapsiryhmässä? Yhteiset ratkaisut ja selitykset aktivoivat lapsia. Seinälle voi ryhmitellä kuvia (ja sanoja) erivärisille papereille ryhmiksi. KUVATARINAT Valitkaa ryhmissä yksi kuvapino. Kertokaa kuvasarjasta yhteinen tarina. Pohtikaa, miten aikuinen voi tukea tarinan kertomista. 5

6 KÄYTTÖPOHJAINEN KIELENOPPIMISKÄSITYS Oppiminen on analogisten mallien ja säännönmukaisuuksien hyödyntämistä. Oppiminen perustuu kielenkäyttötilanteisiin. Oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä. Tieto automaattistuu vähitellen. Automaattistunutta tietoa sovelletaan uusiin konteksteihin. Kielen prosessoinnissa sovelletaan jo opittuja sääntöjä ja malleja. JÄÄTELÖKIOSKILLA Valitkaa ryhmissä muutama jäätelölaatu. Yksi teistä on myyjä, toiset ostavat jäätelöä. Pohtikaa, millaisia fraaseja on hyvä opettaa lapsille päiväkodissa. 6

7 VERTAISOPPIMINEN Lapsi oppii tehokkaammin vertaiseltaan kuin opettajaltaan Ryhmän positiivinen vaikutus Yhteishengen luominen ja vahvistaminen tärkeää Toisiin tutustumista tuettava Sosiaalinen tuki Huom! Ryhmässä toimiminen ei välttämättä tarkoita, että lapsi ymmärtäisi kielellisiä ohjeita. TORIOSTOKSILLA Järjestäkää ryhmässä kortit oikeaan järjestykseen kuulemanne perusteella. Millaisia kuullunymmärtämisen taitoja päiväkodissa tarvitaan? Avainsanoja Opettajan opas. Sanoma Pro 7

8 LINJA-AUTOSSA Yksi valitaan linja-auton kuljettajaksi (voi olla opettajakin) Muut jonottavat yhdellä tai useammalla pysäkillä. Kuljettaja ajaa pysäkiltä toiselle. Muut: Hyvää huomenta, pääsenkö kyytiin? (samalla ojennetaan kuljettajalle kortti) Kuljettaja: Et pääse, koska Toisella kierroksella kuljettaja: Hyvää huomenta, tervetuloa! Avainsanoja Opettajan opas. Sanoma Pro TYÖPAIKKOJA & TEKEMISIÄ Istutaan piirissä. Kortit kahdessa pinossa piirin keskellä: tekemiset & työpaikat Ensimmäinen nostaa paikkakortin ja kysyy: Mitä sinä teet silloin, kun minä olen (päiväkodissa)? Seuraava vastaa tekemiskortin perusteella: Minä (luistelen). Näin jatketaan. Avainsanoja Opettajan opas. Sanoma Pro 8

9 LAULUT JA LORUT Melodia ja rytmi auttavat muistamista Toistosta mielekästä Liike yhdistettynä sanoihin tukee oppimista vielä enemmän Systemaattisuus Millaista kieltä lauluista ja loruista opitaan? ERIMIELISYYKSIÄ VIHANNESHYLLYLLÄ Kukkakaali kitisi ja munakoiso mutisi, kaali kaakatti ja porkkana paapatti. Salaatti supisi ja sipuli sipisi, maissi marmatti ja tomaatti törötti, Mutta lanttu ei mennyt pimeeks Mikko Perkoila: Aamun laulut 9

10 TVT:N KÄYTTÖ imovie: yhteiset tarinat Sähköinen ääni kuvasanakirja Esineet, kuvasarjat, kuvat -> kerrotaan sanoja, lauseita, tarinoita ja kuvataan ne (Explain everything) PuppetPals lapsi voi kuvata omaa ympäristöään Miten lapsen ympäristö tarjoaa opittavia asioita? Mihin lapsi kiinnittää huomiota? ARVIOINTI Edellyttää riittävästi evidenssiä Jatkuva seuranta Johdonmukainen tarkastelu Kattavuus Taito vaihtelevissa tilanteissa? Sanaston riittävyys eri tilanteissa ymmärtämisen ja tuottamisen kannalta? Rakenteiden hallinnan riittävyys ymmärtämisen ja tuottamisen kannalta? Kielitaidon osa-alueet kehittyvät usein eritahtisesti à kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen Jaettu ja yhdessä keskusteltu käsitys kielitaidosta, arviointikriteereistä ja niiden soveltamisesta! Mikä kielitaidossa on tärkeää? Miten kieliä opitaan? 10

11 MITÄ KIELITAITO ON Arvostukset Mikä on tavoiteltavaa? Minkä taidon kehittymistä seurataan? Mitä ja miten opetetaan? Mitä ja miten arvioidaan? Miten kielitietouden avulla kehitetään kielitaitoa? YKSILÖN NÄKÖKULMA ARVIOINTIIN taitojen ja osaamisen kehittäminen Minäkäsitys Mitä on taito ja osaaminen? Voimaannuttaminen, omien vahvuuksien ja uusien haasteiden löytäminen Opinko oppimaan? 11

12 ARVIOINTI OPPIMISEN TUKENA arvioinnin perustuttava opetuksen tavoitteille arvioidaan sitä, mitä on opetettu Onko lapsella ollut mahdollisuuksia oppia tavoitteina olleita asioita? oppilaan kehityksen ja oppimisen tukeminen omasta oppimisesta tiedostuminen ja vastuunottaminen osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen Mitä kaikkea oppilas jo osaa? Mikä on jo hallinnassa, mikä horjuu, mikä on aluillaan? MONIKIELISYYDEN & OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN 12

13 ESIKOULULAISET Kiinnittävät tietoisesti huomiota kielelliseen ympäristöön Havaintoja sekä omasta kielestä että muista ympärillä puhuttavista kielistä -> kielimaailma useammin monikielinen kuin yksikielinen (Mård-Miettinen, Kuusela, Kangasvieri, 2014) -> uusi OPS: kielikasvatus, kielitietoisuus, monikielisyys MONIKIELISYYS Lisää kielellistä tietoisuutta Parantaa valikoitua tarkkaavaisuutta Edistää metakongnitiivisia taitoja Hidastaa dementian puhkeamista Yhteisöllinen voimavara Dufva & Pietikäinen,

14 KIELIKELLO Piirrä kello. Kirjoita kellon ympärille, mitä kieliä käytät tai kuulet päiväsi aikana. MONIKIELISYYDEN TUKEMINEN Vaatii tietoisia toimia KAIKILTA aikuisilta Kielellisesti rikkaat ympäristöt Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen Haluaako lapsi erottua ryhmästä? Koko ryhmän monikielisyys! 14

15 KEINOJA MONIKIELISYYDEN TUKEMISEEN Tervehdykset & fraasit Onnittelulaulut Ruokasanastoa Vaatteita Lelujen nimiä Eläimiä Satuhahmoja Kauppaleikki LISÄÄ KEINOJA Monikielisten työntekijöiden hyödyntäminen Satuhetket omalla kielellä (monikieliset työntekijät, lähikoulujen oppilaat) Kielikerhot Kieli- ja kulttuuri-illat vanhemmat mukaan Toisaalta myös: Avoimet ovet suomalaisen päiväkodin toiminta tutuksi perheille 15

16 OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN oma äidinkieli -> toisen kielen oppiminen, kaikenlainen oppiminen Lapsen identiteetti, itsetunto, ajattelu, tunne-elämä & minäkuva Perustuslaki: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltä Vanhemmille tietoa oman äidinkielen merkityksestä äidinkielellä luetut sadut! KÄYTÄNNÖN TUKEA ÄIDINKIELELLE Suomen kielen tuokioiden sanasto: etukäteen kotiin tutustuttavaksi omalla kielellä yhteistyö vanhempien kanssa! Omakieliset kirjat päiväkodissa (kirjastoyhteistyö) oman äidinkielen arvo 16

17 MILLAISTA KIELIPEDAGOGIIKKAA? Onko päiväkotinne seinillä tekstejä muilla kuin suomen kielellä? Kuuleeko päiväkodin työntekijöiden käyttävän muita kieliä kuin suomea? Annetaanko lasten käyttää keskenään muita kieliä kuin suomea? LÄHTEITÄ JA LISÄÄ LUETTAVAA Dufva, Hannele & Pietikäinen, Sari (2009). Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe ja kieli, 29 (1), Mård-Miettinen, Karita, Kuusela, Elisa & Kangasvieri, Teija (2014). Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus, 45 (4),