Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Turku-keskus on maakunnan portti Pietariin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning 3 2012. Turku-keskus on maakunnan portti Pietariin"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Taide voi hyvin Salon veturitallissa Turku-keskus on maakunnan portti Pietariin Åbocentret är landskapets dörr till S:t Petersburg Kasitien rahoitukseen toivotaan pikaista ratkaisua

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Jessica Ålgars-Åkerholm 4 Pietarin Turku-keskus on väylä Venäjän markkinoille 7 Juho Savo: VT 8 rahoituksen on selvittävä pian 8 Profiili selvittää hankkeiden vaikutuksia 9 Kansanedustajat tutustuivat telakkaan ja työpajoihin 10 Salon veturitalli on vireä taiteen keidas 14 Tuulivoiman suunnittelu etenee Varsinais-Suomessa 15 Kasitien haasteista huolimatta toivo elää 17 5 parasta Varsinais-Suomessa juuri nyt 18 Janne Virtanen on sinnikäs edunvalvoja Ikäväähän tämä on, mutta epävarmuus liittyy aina kehittymiseen. Epävarmuus ei ole mörkö On helppoa valittaa, miten epävarmaksi maailmanmeno on muuttunut. Ennen kaikki oli turvallista: valtion työpaikat, nuorten työllistyminen hyvän koulutuksen jälkeen, suomalaisen perusteollisuuden menestyminen maailman markkinoilla Nyt mullistuu ihan kaikki! Näin varmasti on myös Varsinais-Suomessa. Salon on Nokian tehtaan sulkemisen jälkeen löydettävä uusia aloja, jotta ihmiset työllistyvät jälleen. Kemiönsaaressa on murros meneillään, kun FN Steel sulkee tehtaansa Taalintehtaalla. Valtion työpaikat vähenevät kaikkialla puolustusvoimista aluehallintoon. Ikäväähän tämä on, mutta täytyy muistaa, että epävarmuus liittyy aina kehittymiseen. Jos ei siedä epävarmuutta, ei voi kehittyä ja uudistua, koska silloin ei uskalla edes yrittää. Innovatiivisuus, luovuus, elämänilo ja koko maamme tulevaisuus tarvitsevat epävarmuutta. Epävarmuutta voi ja pitää hallita, mutta sitä ei pidä yrittää poistaa. Rehellinen ja oikea vastaus kysymykseen Oletko varma? on aika usein En. ja sen kanssa meidän on opittava elämään. (Jaakko Talvitien blogi 08/2012). Monet toimijat Varsinais-Suomessa ovatkin rohkeasti tarttumassa uudistumisen haasteeseen - esimerkiksi uusiutuvan energian saralla. Kemiönsaarella on useita laajojakin tuulivoimahankkeita meneillään. Vakka-Suomessa kehitetään uusin menetelmin biomassasta energiaa. Energia on yksi tulevaisuuden kohtalon kysymyksistä, joten kaikki panokset vihreään energiaan ovat tärkeitä. Ne tuovat paitsi kauaskantoista hyötyä myös positiivista julkisuutta alueelle. Puhdas lähiruoka kiinnostaa yhä useampia. Siinä piilee iso mahdollisuus Varsinais-Suomelle, Suomen vilja-aitalle. Salossa on vireillä useita rakennemuutoshankkeita ja kampanjalla Me uskomme Saloon luodaan yhdessä myönteistä virettä. Jotta uutta syntyisi, pitää olla avoin ilmapiiri, jossa hullutkin ajatukset uskalletaan lausua ääneen. Jokaisessa neronleimauksessa kun on usein myös jotain outoa jopa pähkähullua. Turun nuorkauppakamarilaiset ideoivat Saloon uusia asioita kuten etätyöhotellia, merkkituotteiden outlet-keskusta, viljelyalan prototyyppilaboratoriota sekä luksusmatkailua rikkaille venäläisille. Kuka tietää mitä ideoista voi syntyä, jos joku uskaltaa tarttua niihin? Emme mekään ole muutokselta turvassa, sillä myös kuntakenttä ja aluehallinto uudistuvat. Varsinais-Suomen liitto haluaa seurata aikaansa ja tukea maakunnassa kaikkea sitä kehitystä, josta tulevaisuuden hyvä elämämme rakentuu. Myös sidosryhmälehtemme Viiri on uudistunut. Toivotamme teille hyödyllisiä lukuhetkiä - ja rohkeutta uudistua! Osäkerhet är ingen bov Det är lätt att beklaga sig över hur osäkert allt har blivit. För var allting så tryggt: statliga arbetsplatser, ungas säkra sysselsättning efter en bra utbildning, den finska basindustrins konkurrenskraft i världen Nu förändras precis allt! Så är säkert fallet, också i Egentliga Finland. Salo måste efter stängningen av Nokias fabrik hitta nya branscher, som sysselsätter människor. På Kimitoön pågår ett brytningsskede, eftersom FN Steel stänger fabriken i Dalsbruk. Statens arbetsplatser minskar överallt, från armén till regionförvaltningen. Tråkigt är det förstås, men kom ihåg att osäkerhet alltid sammanhänger med utveckling. Om man inte tål osäkerhet kan man inte utvecklas eller förnyas, för då vågar man inte ens försöka. Innovationer, kreativitet, livsglädje och hela vårt lands framtid behöver osäkerhet. Osäkerhet kan och bör kontrolleras, men den ska inte försöka elimineras. Det ärliga och rätta svaret på frågan Är du säker? är rätt ofta Nej. och med detta måste vi försöka lära oss att leva. (Jaakko Talvities blogg, augusti 2012). Många aktörer i Egentliga Finland antar modigt förnyelsens utmaning till exempel inom förnybar energi. På Kimitoön pågår flera, även omfattande vindkraftsprojekt. I Vakka-Suomi utvecklar man med nya metoder energi ur biomassa. Energi är en av framtidens ödesfrågor, därför behövs alla insatser inom grön energi. De hämtar långsiktig nytta och positiv publicitet till regionen. Ren, närproducerad mat intresserar allt fler och i den finns stora möjligheter för Egentliga Finland, landets främsta jordbruksregion. I Salo pågår flera strukturomvandlingsprojekt och med kampanjen Me uskomme Saloon skapar man tillsammans en positiv anda. För att nytt ska födas krävs ett öppet klimat, där man vågar uttala också galna tankar. I varje snilleblixt finns ofta något konstigt rentav helgalet. Åbo ungdomshandelskammare kläckte nya idéer för Salo, såsom ett hotell för distansarbete, ett outlet center för märkesprodukter, ett laboratorium för odlingsprototyper eller lyxturism för ryssar. Vem vet vad som kan födas ur dessa vilda idéer, om någon vågar ta tag i dem? Inte går vi heller säkra från förändringens vindar, också kommunfältet och regionförvaltningen reformeras. Egentliga Finlands förbund vill följa med sin tid och stöda all den utveckling, som vårt goda liv i framtiden bygger på. Också vår infotidning Viiri har förnyats. Vi önskar er nyttiga lässtunder och mod att förnyas! 2 viiri viiri 3

3 teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Pietarin sekä Varsinais-Suomen ja Turun hyvä yhteistyö lämpeni entisestään, kun Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilö- ja virkamiesjohto vieraili syyskuussa Pietarissa. Vierailun keskiössä oli Pietarin Suomi-talo. Siellä sijaitsee myös Turku-keskus, joka mm. toimii tiedonvälittäjänä, auttaa suomalaisia yrityksiä Venäjän markkinoille ja tukee korkeakoulujen yhteistyötä. Turku-keskuksen päällikkö Kauko Jämsén näkee mahdollisuuksia pienissä, joustavissa suomalaisyrityksissä mm. rakennus-, ICT-, terveydenhoito- ja cleantech-aloilla. Myös jätteidenkäsittely on tärkeä aihe maassa, jossa laittomat kaatopaikat rehottavat ja ongelmajätteitä dumpataan luontoon. Turku-keskus edistää myös Varsinais-Suomen meriklusterin mahdollisuuksia Venäjällä. - Suomalainen brändi on Venäjällä erittäin suosittu ja yhteistyö venäläisten kanssa toimii mainiosti, Jämsén painottaa. Allegro voisi ulottua Turkuun asti Maakuntahallitus vieraili myös Suomen Pietarin konsulaatissa ja tapasi Pietarin ja Leningradin alueen johtoa mm. virastorakennus Smolnassa, jossa mm. Lenin työskenteli aikoinaan. Molemmat osapuolet haluavat syventää alueiden välistä yhteistyötä. Tapaamisissa sovittiin, että Varsinais-Suomi ja Leningradin alue solmivat lähiaikoina virallisen yhteistyösopimuksen. Luoteis-Venäjällä asuu n. 20 miljoonaa ihmistä. Turku-prosessi, joka syventää yhteistyötä Varsinais-Suomen, Pietarin ja Hampurin välillä, mainittiin useasti. Prosessi syntyi pari vuotta sitten Varsinais-Suomen ja Turun aloitteesta, koska EU:n Itämeristrategiassa puuttui keskeinen osapuoli, Venäjä. - Ajankohtaisia aiheita yhteistyössä ovat Suomenlahden ravinnekuormituksen vähentäminen ja työvoiman liikkuvuus, totesi maakuntajohtaja Juho Savo. Venäläiset edustajat lausuivat myös toiveen, että pikajuna Allegro ulottuisi Pietarista Turkuun asti. Toisaalta asia on ajankohtainen vasta, kun nopea ratayhteys Turun ja Helsingin välillä on valmis. Varsinais-Suomen ja Pietarin yhteistyö tiivistyy FAKTA Pietarin Suomi-talo vihittiin käyttöön syksyllä Talo on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä sekä Suomen ja Venäjän kohtauspaikka. Suomi-talossa toimii myös Pietarin suomalainen koulu. Talon hallinnosta vastaa Pietari-säätiö Suomessa ja sen venäläinen filiaali Pietarissa Suomi-talon 4500 neliömetristä vapaata toimitilaa on n. 150 neliötä. Turku-keskus edistää Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton tavoitteita Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Yhteyttä voi ottaa 4 viiri viiri 5

4 Nuorisotakuu on tapetilla Turun Hansatorilla Tule keskustelemaan nuorisotakuusta Varsinais-Suomessa klo Turun Hansatorilla. Tilaisuudessa keskustellaan nuorten oikeudesta opintoihin nuorten työllistymismahdollisuuksista ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluista nuorille Mukana keskustelemassa ovat mm. valtiosihteeri Jarmo Lindén opetus- ja kulttuuriministeriöstä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Petteri Orpo, eri alojen toimijoita, yrittäjiä, nuoria ja vapaaehtoisia. Tilaisuuden juontaa toimittaja, opettaja Osku Laukkanen. Keskustelua käydään kolmen teemaryhmän sisällä. Yleisö voi kysyä ja esittää ajatuksia nuorisotakuusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta keskustellaan Varsinais-Suomen liitto järjestää keskiviikkona seminaari- ja keskustelutilaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Turun Mauno Koivisto - keskuksessa. Tilaisuudessa alustavat lääkintäneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen. Kunnanjohtajat sekä sosiaalija terveysalan sektorijohtajat haastetaan keskustelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ja uudistuksen vaikutuksista palveluiden tuottamiseen Varsinais-Suomessa. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Laura Leppänen Kaikille nuorille työ- tai opiskelupaikka Hallituksen lanseeraama nuorisotakuu tarkoittaa, että kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka. Työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä lisätään. TEtoimistot saavat resursseja nuorten palveluihin ja uraohjaukseen. Sanssi-kortin turvin työnantaja voi saada 650 euron suuruisen tuen kuukaudessa nuoren palkkauskustannuksiin. Valtio panostaa nuorisotakuuseen 87 miljoonaa euroa. Luottamus koetuksella Syyskuu 2012 toi vihdoin Liikenneviraston ylimmän johdon kanssa sovitun ratkaisun maakunnan akuuteimman liikenneinvestoinnin aloitukseen 2013 aikana. Hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon sisältynyt 100 M euron rahoitus sovittiin käytettävän niin, että VT 8 Turku - Pori välin kummassakin päässä toteutetaan 12,5 km mittainen väylän liikenteen vaatima korjaus-/ uudisrakennustyö. Raisio - Nousiainen välillä tämä merkitsee uutta nelikaistaista tietä, Porin päässä risteys- ja ohituskaistajärjestelyjä. Työn aloittaminen ennen Maskun pohjavesialueelle annetun luvan umpeutumista edellyttää rahoituspäätöstä vuoden 2013 lisätalousarviossa. Ratkaisuun oltiin kummassakin maakunnassa tyytyväisiä. Ainoa kysymysmerkki oli oikeastaan se, että onko kansanedustajien enää järkevää tehdä yhteisaloitetta hankkeen rahoituksesta vuoden 2013 varsinaisen budjettiin, kun rahoitus on tulossa seuraavassa lisäbudjetissa. Liikenneministeriön julkisuuteen lähettämä tiedote, jossa edellytettiin hankkeen uutta suunnittelua, löi kaikki toimijat ällikällä kuun puolivälissä. LVM:n kansliapäällikön seminaaripuhe, jossa tällaista kaikilta hankkeilta vaadittiin, oli aiemmin ohitettu olankohautuksella: "teoriapuhetta, asiantuntematonta!" Ministerin ja osastopäällikön myöhemmät ulostulot osoittavat, että ministeriössä oikeasti ajatellaan, että ko. yhteysvälihankkeesta voidaan lisäsuunnittelulla vielä karsia menoja. Perusratkaisu Turku - Pori -välille on alun alkaen ollut 600 M euron tasossa. Se oli liikennepoliittiseen selontekoon karsittu 210 M euron hankekokonaisuudeksi, josta hallitus ja eduskunta lupasivat nyt 100 M euroa. Lopun 110 M euron osalta katseet on käännetty seuraavaan hallitukseen ja eduskuntaan. Itse suunnitteluun on nyt käytetty noin 6 M euroa. Kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat ovat nyt kunnossa ja voimassa helmikuuhun 2014 asti. Jos tästä aikataulusta ei pidetä kiinni, niin Raisio - Nousiainen osuuden (Masku) uuden pohjavesiluvan saaminen vie helposti nykyisillä valituskäytännöillä noin 10 vuotta! Eduskunta on selontekopäätöksessään kirjannut, että Maskun pohjavesilupaa ei saa päästää raukeamaan. Tähän kirjaukseen ja useiden ministerien asiassa antamiin selviin lupauksiin luottaen uskon, että tämäkin sotku tästä vielä 2013 aikana selvitetään ja rakennustöihin päästään. Itse asian kannalta lienee paras antaa niille, jotka tähän kabinettitaisteluun ovat ryhtyneet, joitakin kuukausia aikaa ja kasvonpesuvettä (so. uusia suunnittelu- ja selvitysasiakirjoja), jotta asiat taas rullaavat. savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja Maakunnan poliittisten päättäjien, maakunnan kuntien ja elinkeinoelämän yhtenäinen tuki on taannut VT 8 -yhteysvälihankkeelle "kärkihankkeen" aseman. Se on edelleen tärkein aseemme kamppailussa, jota nyt käydään liikenne- ja viestintäministeriön sisällä. Kaikille on varmasti tullut selväksi, että kun tämäkin rahoitus on näin tiukassa, niin "koepalloja" muiden hankkeiden rahoituksesta ohi tämän ei pidä edes ajatella heiteltävän ilmaan! Luottamus poliittisten päättäjien kykyyn saada tämä asia asialliseen ratkaisuun voi olla kovilla. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole. Tässä asiassa on nyt käytettävissä argumentit, joiden perusteella voisi sanoa LVM:n "teoriaherrojen ja -rouvien" toiminnallaan tuhlaavan valtion niukkoja varoja turhanpäiväiseen suunnitteluun ja vähät välittävän VT 8:n liikenneturvallisuudesta ja elinkeinoelämän kuljetuksista. Silti on syytä muistaa, että ilman LVM:n budjettiesitystä ei hanke ala. Aikaa on lisäksi kovin vähän, joten avainhenkilöiden suututtamisella ei lopputulosta ainakaan voi varmistaa. Luottamus lienee tässäkin vahvin ase. Maakunnan päättäjien, kuntien ja elinkeinoelämän yhtenäinen tuki on taannut VT 8 -hankkeelle kärkihankkeen aseman. 6 viiri viiri 7

5 teksti Ilona Mäkinen Hankemaailman helmet nostetaan esiin Varsinais-Suomessa toteutettuja hankkeita, niiden onnistumisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia on kaiveltu pintaa syvemmältä Profiili-hankkeessa. Pitkään eri tahoja mietityttänyt kysymys kuuluu: Mitä pysyvää toimintaa hankkeiden avulla on saatu aikaan ja mitkä ovat hankkeiden vaikutukset? Hankkeissa kehitettyjen uusien käytäntöjen on mahdollista jäädä pysyväksi toiminnaksi. Ne voivat myös levitä, mutta millä tasolla sitä on tapahtunut, onkin eri asia. Varsinais-Suomen rahoitusviranomaiset rahoittivat EUohjelmakaudella noin 2300 hankekokonaisuutta. Niiden luonnetta ja vaikutuksia on selvitetty 170 hankkeen otannalla. Hankkeiden raportteja tarkastelemalla ja toteuttajia haastattelemalla on selvitetty hankkeiden pitempiaikaisia vaikutuksia. Kuten taulukosta on nähtävissä, noin 40 %:ssa hankkeista toimintaa ja kehittämistä jatkettiin hankkeen päättymisen jälkeen. Näistä 16 hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja ja koulutusohjelmia, jotka on saatu vakiinnutettua. Hyvien käytänteiden siirtäminen ja leviäminen on mahdollista, mutta kuitenkin harvinaista. Ainoastaan neljän hankkeen toimintamallit siirrettiin jonkin toisen organisaation toimintaan. 40 % hankkeissa toimintaa jatkettiin hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeet on jaoteltu karkeasti vaikutusten mukaan: Toiminta ei jatkunut, vaikka olisi ollut mahdollista / oli suunnitelmissa. Hankkeen toiminta ei jatkunut, mutta ei ollut tarkoituskaan. Hankkeet olivat yksittäisiä toimintoja. Toimintaa jatkettiin hankkeen päätyttyä. Kolmasosa hankkeista sen sijaan oli yksittäisiä toimintoja, joiden ei ollut tarkoitus jatkua enää hankkeen päättymisen jälkeen, ja vaikutukset olivat pääosin välittömiä. - Hankkeiden läpikäyminen oli iso homma ja välillä aika uuvuttavaa. Olikin mukava huomata, että hankkeissa on onnistuttu yleisesti ottaen hyvin, vaikka hyvät ideat eivät aina saakaan ansaitsemaansa huomiota, sanoo Profiili-hankkeen projektisuunnittelija Ilona Mäkinen. - Nyt kun olen saanut tutustua perinpohjaisesti hankkeiden hyviin ja huonoihin puoliin, tuntuu mielekkäältä saada kehittää merkittävää, uutta työkalua hankkeiden vaikuttavuutta seuraamaan, Ilona Mäkinen viittaa Varsinais-Suomen hankeverkon uudistamiseen. Jatkossa hankkeiden vaikutuksia seurataan Uudella ohjelmakaudella rahoitusviranomaiset haluavat seurantavälineen, jolla voidaan selvittää hankkeiden tuloksia ja pitkäaikaisia alueellisia vaikutuksia. Vaikutuksia tullaan kysymään hankkeiden toteuttajaorganisaatioilta, kun hankkeen päättymisestä on kulunut esimerkiksi 0,5-1 vuotta. Tulosten selvittäminen antaa rahoitusviranomaisille pohjaa hankkeiden rahoituspäätösten tekemiseen. Samalla saadaan paremmin esiin hankemaailman helmiä. Nostamalla niitä esiin tuodaan paremmin tietoisuuteen, minkälaisia hankkeita on toteutettu ja samalla vältetään päällekkäisten hankkeiden toteutus. Lisätietoja: Uudet toimintamallit, joita on onnistuttu jatkaa hankkeen päätyttyä Koulutusohjelmat, toimintamallit jne., joita onnistuttiin siirtää / levittää eteenpäin ~ 18 % (30 hanketta) ~ 34 % (53 hanketta) ~ 31 % (72 hanketta) ~ 10 % (16 hanketta) ~ 2,4 % (4 hanketta) teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Työllisyys ja telakka kiinnostivat kansanedustajia Työllisyys, tasa-arvo ja telakkateollisuus olivat keskeisiä aiheita, kun eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunta vieraili Turussa ja Salossa elokuussa. Isäntänä toimi Varsinais-Suomen liitto. STX:n Turun telakalla Tarja Filatovin johtamaa valiokuntaa kiinnostivat telakan tulevaisuus, valtion mahdollisuudet tukea meriteollisuutta sekä tasa-arvokysymykset telakalla. Turun telakan johtaja Jari Anttilan mukaan ympäristöystävälliset ratkaisut ovat Suomen meriteollisuuden valttikortti tulevaisuudessa. Tammikuussa valmistuva M/S Viking Grace on maailman ympäristöystävällisin suuri risteilijä. Kun polttoaineena on nestemäinen maakaasu, laiva täyttää helposti EU:n vuonna 2015 voimaan tulevat rikkidirektiivit. - Kilpailu on kovaa, maailmassa tilataan vuosittain 7-8 isoa risteilijää. Kilpailemme näistä teknisesti vaativista laivatilauksista lähinnä Saksan ja Italian telakoiden kanssa, Jari Anttila kertoo. M/S Viking Gracen edessä, vas. Juho Savo, Tarja Filatov, Katja Taimela, Anna Kontula ja Annika Saarikko. Suomi askeleen edellä muita STX:n Turun telakalla on nyt melkein 1300 henkeä töissä. Kun TUI:n tilaaman risteilijän työt alkavat ensi vuonna, töitä on paljon enemmän. Kuitenkin telakan kapasiteetista vain puolet on käytössä. - Olemme teknisissä ja ympäristöystävällisissä ratkaisuissa askeleen muita edellä. Uskon, että suomalaisella ammattitaidolla on ottajia ja pystymme turvaamaan Länsi-Suomen meriteollisuuden myös jatkossa, Anttila toteaa. Toisaalta Suomen kilpailukyky on heikentynyt 17 % verrattuna Saksaan. Jari Anttilan mukaan työvoimakustannukset eivät ole ainoa syy, vaan laivan rakentamisen kustannukset ovat monen palikan summa - suunnittelusta metalliosiin, elektroniikkaan ja sisustukseen. Valtiolta Anttila toivoo jatkossakin tukea vientiluottojen takauksiin ja malttia yleisen kustannustason nousuun. - Mutta telakoiden on itse huolehdittava kilpailukyvystään. Valiokunta tutustui telakan ohella myös mm. Turun kaupunkiin, Kaarinan kierrätyskeskuksen ja työpajan toimintaan sekä Salossa Yrityssaloon ja TE-toimistoon. 8 viiri viiri 9

6 SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Missä sijaitsee: Mariankatu 14, Salo Avoinna: ti-pe la 11-17, su Palvelut: kahvila toimii tilauskahvilana. Aulassa on pieni museokauppa. Historia: Karjaan ja Turun välinen junaliikenne käynnistyi vuonna Rataosuuden varrella Salon asema-alue käsittää useita rakennuksia, veturitalli sijoitettiin paloturvallisuussyistä erilleen. Vuonna 1935 veturitallissa oli neljä pilttuuta, joissa veturit huollettiin. Huomaa myös tämä: taidemuseoon on vapaa pääsy aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina. teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Veturitalli luo hyvinvointia Salossa Yli satavuotias Salon veturitalli on nykyään vireä taiteen keidas keskellä Saloa. Salon taidemuseo Veturitallissa järjestetään neljä - viisi laajaa taidenäyttelyä vuosittain sekä konsertteja, luentoja ja suosittuja työpajoja lapsille. Veturitallin korkeiden kattojen alla taide pääsee hyvin oikeuksiinsa. Tunnelma on rauhallinen ja historian aistii valkoisten tiiliseinien välissä. Oviaukoissa on vielä isot mustat saranat veturitallien ajalta sekä katoissa mustat savupiiput. Sisäpihalla komeilee veturi vuodelta Museon punatiilinen rakennus on rakennettu 1800-luvun lopussa, valkoinen osa on 1990-luvulta. Vanhan rakennuksen torniin voi kiivetä, matkalla on viihtyisä kirjasto ja ylimpänä tornissa pieni kokoustila. Intendentti Pirjo Juusela toteaa, että Salon taidemuseo tuottaa valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuripalveluja lähellä salolaisia. -Salon taidemuseon toiminta tukee hyvinvointia. Vaikeina aikoina, jolloin on paljon työttömyyttä, taidemuseoiden, kirjastojen ja muiden vapaa-aikaan liittyvien palvelujen merkitys korostuu, Juusela sanoo asti Salon taidemuseossa on esillä näyttely Metsien miehet. Näyttelyssä puuveistokset istuvat metsäaiheisen taiteen syliin. Tästä syntyy useiden taiteilijoiden teoksista koottu satumaailma. Mukana ovat Hannes Autere, ITE-taide ja nykytaiteen kärkinimiä. Tässä näyttelyssä metsää vartioivat pöllöt pöllö on viisauden ja filosofian symboli. maakunnan mansikkapaikka Veturitalli skapar välmående i Salo Över hundraåriga Veturitalli i Salo är i dag en pigg oas för konst i Salo centrum. I det forna lokomotivstallet finns ett konstmuseum där man ordnar 4-5 utställningar per år, konserter, föreläsningar och populära konstverkstäder för barn. Konsten kommer väl till sin rätt under de höga taken, mellan den historiska byggnadens vita tegelväggar. Om husets ursprung minner bl.a. svarta gångjärn i dörröppningarna och stora svarta skorstenar i taket, där lokens rök leddes ut. På innergården stoltserar ett lokomotiv från år Den röda tegelbyggnaden är byggd i slutet av 1800-talet, den vita i slutet av 1990-talet. Man kan klättra upp i det gamla tornet - på vägen hittar man ett trivsamt bibliotek och högst upp i tornet ett litet mötesrum. Enligt intendent Pirjo Juusela stöder Salos konstmuseum välmåendet bland saloborna, speciellt i tider av arbetslöshet är förmånliga fritidstjänster viktiga, säger hon. I konstmuseet visas till den utställningen Metsien miehet, där träskulpturer förenas med övrig konst med skogstematik. I utställningen medverkar nutidskonstens toppnamn och ugglor spelar en central roll. Paavo Halonen, Laokoon 2009, näyttely Metsien miehet 10 viiri viiri 11

7 Kuntavaalit ovat myös maakuntavaalit Lokakuisten kuntavaalien lähestyessä Varsinais-Suomen liitto haluaa muistuttaa kuntavaaliehdokkaita maakunnallisesta vaikuttamisesta. Liitossa on laadittu tuore esite kuntavaaliehdokkaille. Siinä kerrotaan maakunnan liiton tehtävistä ja toiminnasta sekä luottamushenkilöiden mahdollisuuksista vaikuttaa maakunnan kehitykseen. Esitteet toimitetaan puolueiden piiritoimistoihin jaettavaksi ehdokkaille. Esitettä voi myös tilata Varsinais-Suomen liitosta. teksti Leena Telkkinen Mitä EU-rahoilla on saavutettu? Central Balticin hankkeisiin tutustuttiin Tallinnassa. Euroopan yhteistyölle omistettua European Cooperation Day -tapahtumaa vietettiin syyskuussa eri puolilla Eurooppaa. Varsinais-Suomen liiton hallinnoima Central Baltic INTER- REG IV A ohjelma järjesti Tallinnassa ja sen lähiympäristössä bussikierroksen, jossa päästiin tutustumaan EU-rahoilla toteutettujen hankkeiden tuloksiin. Kutsuvieraille ja medialle suunnatun kierroksen aikana tutustuttiin tallinnalaiseen kouluun Kuristiku gümnaasiumiin, jossa kuultiin, miten Safe and Active Schoolday -hankkeen yhteistyön tuloksena Turun ja Tallinnan koulut ovat omaksuneet uusia käytäntöjä toisiltaan. Välituntikulttuurin eroavaisuudet ovat tulleet selvästi esille, sillä Tallinnassa oppilaat pysyttelevät välitunnit sisällä, kun taas Turussa välitunti vietetään ulkona. Yhteistyön tuloksena koulujen oppilaille on järjestetty välkkis-koulutuksia, joissa oppilaat ovat oppineet järjestämään yhteisiä aktiviteetteja koulutovereilleen. Oppilaat ovat päässeet myös kokeilemaan naapurimaan välituntikäytäntöä: Turussa voi välillä viettää välitunnin sisällä, kun taas tallinnalaiset oppilaat pääsevät kokeilemaan ulkoaktiviteetteja. Hankkeen myötä koulut ovat saaneet pelejä ja leikkivälineitä, jotka aktivoivat oppilaita liikkumaan. Kyseiset välinepaketit on räätälöity koulujen tarpeen mukaan. Lammastalous tuo työtä saaristoon Toisena tutustumiskohteena oli Lahemaan kansallispuistossa sijaitseva Saen lammastila, jossa tutustuttiin Knowsheephankkeeseen. Lammastalouteen keskittyvä hanke tuo työpaikkoja saaristoon, sillä lammastuotteiden tuotannon, prosessoinnin ja markkinoinnin myötä alueen väestöllä on mahdollisuus hyödyntää laajemmin tätä perinteistä elinkeinoa. Saen KUNTAVAALIT OVAT MYÖS MAAKUNTAVAALIT pilottitilalla nähtiin hankkeen arkea käytännössä. Laiduntamiseen ja tutkimukseen keskittyvällä lammastilalla oli kiinnostavaa seurata, miten koiria käytettiin apuna paimentamisessa laumanvartijoina. Kyseisen maremmano-abruzzese-koirarodun ainoat lajiyksilöt koko Virossa ovat juuri Saen lammastilalla. Päivä koettiin antoisaksi ja osallistujilta saatiin hyvää palautetta tapahtumasta. Bussikierros toi EU-rahoilla toteutettavien hankkeiden tulokset konkreettisesti esille, ja vieraat saattoivat havaita, että omat lähialueet saavat paljon hyötyä EU:sta yhteistyöohjelmien myötä. Samaan aikaan bussikiertueen kanssa Tallinnan AHHAAtiedekeskuksessa avattiin valokuvanäyttely Central Baltic -ohjelman hankkeista. Näyttelyn kuvat havainnollistavat, miten hankkeiden toimet liittyvät ihmisten arkeen eri puolilla Itämerta. Älykkäästi kohti talvea Brysselin syyskausi on alkanut ja ihmiset palanneet lomiltaan työpöytiensä ääreen. Kaupunki on siirtynyt elokuun huopatossutehtaan hiljaisuudesta takaisin normaaliin arkeen. Koulut ovat alkaneet syyskuun ensimmäisellä viikolla ja aamuiset liikenneruuhkat muistuttavat siitä, ettei kaupunkirakennetta ole suunniteltu näin suurelle automäärälle. Tänä syksynä tilannetta vaikeuttaa myös se, että toinen kaupunkiin johtavista päätunneleista on suljettu korjaustöiden vuoksi. Brysseliin syyskuussa matkaavien onkin hyvä varata matkantekoon riittävästi aikaa. Tuleva syksy alkaa samalla tavoin kuin neljä edellistäkin: EUkeskustelua dominoi yksi teema ylitse muiden, talouskriisi. Tämä teema tulee pysymään vielä pitkään keskustelun keskiössä, mutta toivottavasti käänne parempaan nähtäisiin tämän syksyn aikana. Toivottavasti myös Euroopan keskuspankin antama ilmoitus siitä, että se alkaa ostaa euroalueen velkakirjoja jälkimarkkinoilta ilman rajoituksia, vaikuttaisi mahdollisimman tehokkaasti eurokriisiin taittumiseen ja markkinoiden rauhoittumiseen. Tulevan syksyn aikana edistetään useita EU:n rahoitus- ja ohjelmakauden asioita. EU:n budjetti kokonaisuudessaan on työn alla ja EU-puheenjohtajamaan Kyproksen kunnianhimoisena tavoitteena on saada vietyä budjettikehys mahdollisimman rivakasti eteenpäin. Jää nähtäväksi, kuinka vahvasti talouskriisi heijastelee tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin. EU:n, sen jäsenmaiden ja alueiden kilpailukyvyn edistämiseen liittyvissä tulevaisuuden tavoitteissa ja strategioissa käytetään paljon sanaa älykäs. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi älykäs hallinto, Määritetään ne toimialat, joiden suhteen maakunnalla on eniten potentiaalia. Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö älykäs kasvu ja älykäs erikoistuminen. Mutta mitä älykkyydellä (smart) näissä yhteyksissä tarkoitetaan? Älykäs kasvu pohjautuu EU:n 2020-kasvustrategiaan, jossa tavoitellaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Tavoitteina ovat mahdollisimman korkea työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus perustuen uusimman tiedon ja teknologian soveltamiseen tavalla, joka ottaa myös sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat huomioon. Alue- ja paikallishallinnon näkökulmasta erityisen kiinnostava on älykkään erikoistumisen näkökulma, joka liittyy tulevien rakennerahasto-ohjelmien laatimiseen. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa sitä, että osana tulevaan rakennerahastokauteen valmistautumista jäsenvaltioiden ja alueiden tulee laatia älykkään erikoistumisen strategia. Strategiassa määritetään ne toimialat, joiden suhteen alueella/maakunnalla on eniten potentiaalia ja joihin alueella tullaan vuosina keskittymään ja investoimaan. Kyse ei ole vain alueellisten lippulaivahankkeiden ja vahvimpien sektorien määrittelystä, vaan kokonaisvaltaisesta ja systemaattisesta alueellisen innovaatioympäristön analysoinnista, kehittämisestä ja vahvistamisesta. Meneillään oleva Turun seudun innovaatiopolitiikan kehittämistyö tukee erinomaisesti myös näitä älykkään erikoistumisen tavoitteita. Kylmän ja sateisen kesän jälkeen Belgiassa on nautittu aurinkoisesta ja lämpimästä alkusyksystä. Muistot Suomen kesälomasta, kesäpäivistä ja kimaltavista luonnon vesistä siivittävät mielen syksyn askareisiin ja kiireisiin. 12 viiri viiri 13

8 teksti Aleksis Klap Tuulivoimakaavan luonnos sai hyvän vastaanoton kunnissa Kasitien kehittämisessä valoa näkyvissä teksti Janne Virtanen Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaava tuulivoimasta etenee. Kaavaluonnoksen tuulivoimaloiden aluerajaukset osoittavat alueita, joilla tuulivoimatuotanto voidaan järjestää suurissa, vähintään kymmenen voimalaa käsittävissä kokonaisuuksissa. Kohdemerkinnöin osoitetaan muita, pienempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Tuulivoimaloiden alueita kaavaluonnoksessa on 24 kpl ja kohteita 17 kpl. - Varsinais-Suomen kunnat ovat suhtautuneet tuulivoimaan ja tehtyyn kaavaluonnokseen positiivisesti, sanoo Varsinais-Suomen liiton suunnittelija Aleksis Klap. Nyt luonnosvaiheessa olevaan tuulivoimakaavaan on merkitty tuulivoimaloiden alueet ja energiahuollon kohteet, jotka eivät ole ristiriidassa muiden kaavamerkintöjen kanssa. Erillisiä alueita, joilla tuulivoimatuotantoa ei voida toteuttaa, ei merkitä. Näitä ovat ne alueet, jotka sijaitsevat alle 600 metrin etäisyydellä asutuksesta, valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä luonnonsuojeluun osoitetut alueet. Maakuntakaavaan merkittyjen alueiden ulkopuolelle ei siten voida rakentaa merkittäviä tuulivoimaloiden kokonaisuuksia, koska ne olisivat maakuntakaavan vastaisia. Maakuntakaavan merkintöjen mitoituksessa on varauduttu siihen, että niillä pystytään toteuttamaan maakunnan ilmastoja energiastrategian vuodelle 2020 osoitetut tavoitteet ja myös vuoden 2020 jälkeiset tavoitteet. Alueiden määrässä on huomioitu myös maakuntakaavan yleispiirteisyyden vaikutus, jonka perusteella on todennäköistä, että osa alueista jää toteutumatta (esimerkiksi selvityksissä havaittavat suojelutarpeet) tai toteutuvat suunniteltua pienempänä (esimerkiksi maanomistuksen vaikutus). Kaikkien alueiden osalta tulee tarkemman suunnittelun ja kuntakaavoituksen yhteydessä tehdä lisäselvityksiä, joissa tuulivoimapuistojen yksityiskohtaiset vaikutukset tarkentuvat esimerkiksi voimaloiden sijoittumisen ja tielinjojen varmistuttua. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten voimaloiden sijainteja, joten kaikkiin vaikutuksiin ei voida ottaa kantaa vielä maakuntakaavavaiheessa. Merkittyihin alueisiin liittyvillä selvityksillä ja kuulemiskierrosten avulla tullaan varmistumaan siitä, että yksittäiset alueet ovat toteuttamiskelpoisia kuntakaavoituksen ja lisäselvitysten avulla. - Usealle kaavaluonnokseen merkitylle alueelle ollaan jo suunnittelemassa tuulivoimatuotantoa toimijoiden taholta, Aleksis Klap kertoo. 44 lausuntoa ja 26 mielipidettä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin siitä pyydettiin lausuntoja ja mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 44 lausuntoa ja 26 mielipidettä. Lausunnoissa huomiota on kiinnitetty rakentamistapamenettelyyn alueilla kaavan valmistuttua eli käytännössä suunnittelutarveratkaisun käyttöön maakuntakaavan merkityillä alueilla. Myös tehtyjen selvitysten riittävyyteen ja tarpeellisiin jatkoselvityksiin on esitetty näkemyksiä. Tuulivoimateemaa käsittelevät viranomaiset pitivät myös tärkeänä sitä, että heille annetaan alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä mahdollisuus lausunnon antamiseen ja tuulivoimatoiminnan vaikutusten arviointiin omaan erityisalaansa liittyen. Mielipiteissä eniten huomiota on kiinnitetty tuulivoimaloiden lähialueelle aiheuttamiin häiriöihin kuten meluun, välkkeeseen, vilkkumiseen ja toiminnasta aiheutuviin maisemahaittoihin. Muutamissa mielipiteissä on kiinnitetty huomiota myös elinkeinojen harjoittamiselle mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin sekä vaikutusten arviointiin naapurimaakuntien puolelle. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan yleisten tavoitteiden toteutumista kohti hiilineutraalia maakuntaa sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavan merkinnöillä osoitetaan sellaisia toimintoja, joilla on ylikunnallisia, seudullisia, maakunnallisia tai valtakunnallisia vaikutuksia. Tuulivoimateeman osalta kaavan tehtävänä on tuulivoimarakentamisen ohjaaminen maakunnan alueella parhaiten soveltuville alueille. Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi ei sisällä valtuutta käynnistää Turku - Pori -yhteysvälin parantamista valtatiellä 8. Jotta nelikaistaistus välillä Raisio - Nousiainen saadaan rakennettua tällä vuosikymmenellä, edellyttää se rakentamistöiden aloittamista Maskussa viimeistään vuoden 2013 lopulla. Maskun pohjavesialueiden ympäristöluvan raukeaminen asettaa rakentamiselle tiukan takarajan. Varsinais-Suomen liitto yhdessä Satakuntaliiton kanssa on vaatinut koko Turku - Pori -yhteysvälihankkeen (215 milj. euroa) käynnistämistä vuonna Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa yhteysvälille luvattiin 100 milj. euroa tällä hallituskaudella. Loppuosa hankekokonaisuudesta sisältyy selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan jääden toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella. ensi keväänä tulee saada valtuus käynnistää hanke. Raisio-Nousiainen saa neljä kaistaa Vaikka hanke ei sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen, on asian valmistelu tämän syksyn aikana edennyt. Liikennevirasto on selonteon mukaisesti arvioinut tiesuunnitelmat uudelleen. Molemmat maakunnat, Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen ELY -keskus ovat päätyneet yhteiseen näkemykseen yhteysvälihankkeen toteuttamisesta. Selonteon mukaisesti tällä hallituskaudella käynnistetään Raisio - Nousiainen välin nelikaistaistaminen, tehdään pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimia Nousiainen - Rauma välillä ja joitakin parantamistoimia Rauma - Pori välillä. Loppuosa yhteysvälihankkeesta käynnistetään seuraavalla hallituskaudella. Tämä vaatii tässä tilanteessa käynnistysvaltuutta ja ensimmäisten vuosien määrärahasta päättämistä lisätalousarviossa, jotta ympäristölupa ei vanhene Maskussa helmikuussa Viimeistään ensi keväänä siis tulee saada valtuus käynnistää hanke. Mm. elinkeinovaikutusten osalta hankkeen käynnistäminen ja sen kautta alueelle ja sen toimijoille välittyvä viesti suosisi asiasta päättämistä mahdollisimman nopealla aikataululla. Useat merkit ovat nyt siihen suuntaan, että hanke lopultakin käynnistyy. Viime metreillä ote ei saa herpaantua ja työ on tämänkin osalta vietävä maaliin saakka. Liikenneministerin viimeisin päätös palauttaa yhteysvälihankkeen suunnitelmat Liikennevirastolle uudelleen arvioitavaksi on takaisku koko hankkeelle. - Toivottavasti voimme kuitenkin seuraavassa Viirissä todeta kasitien kehittämisen olevan toteuttamisputkessa ja lähdemme edistämään muita maakunnalle tärkeitä liikennehankkeita, toteaa Varsinais-Suomen liiton vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. 14 viiri viiri 15

9 Liitto on mukana Turun kirjamessuilla Varsinais-Suomen liitto osallistuu tänä vuonna neljännen kerran Turun kansainvälisille kirjamessuille Osasto on sama kuin ennen eli A-hallin osasto 35. Osastolla esitellään liiton toimintaa ja tehdään maakunnan vahvuuksia tunnetuksi. Jaossa ovat liiton uudet esitteet ja julkaisut. Myynnissä on Varsinais-Suomen kulttuuri- ja vanha rakennuskanta - sekä Varsinais-Suomen historia -sarjojen kirjoja. Lisäksi osastolta voi ostaa myös suosittuja Kuhankuonon retkeilykarttoja ja Varsinais-Suomen vaakunasomisteisia isännänviirejä. Aikuisille ja lapsille järjestetään osastolla leikkimielinen kysely. Kaikki kyselyyn vastanneet saavat valita itselleen pikapalkinnon. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan messujen loputtua ruokakori, jossa on maukkaita lähiruokatarvikkeita Varsinais-Suomesta. Nuorten oikeudet Nuorten syrjäytyminen on sekä rahallisesti että inhimillisesti kallista. Nuorisotakuu lupaa nuorelle työttömälle opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan kolmessa kuukaudessa. Nuorisotakuuta esitellään Turun Hansatorilla Nuorten hyvä tulevaisuus on meidän kaikkien etu - ja vastuu. Uusikaupunki Pieni kaupunki näyttää koko valtakunnalle, miten joustavuudella ja osaamisella saadaan autotehtaalle tilaus autojätti Mercedekseltä ja hyödynnetään bioenergiaa. Uusikaupunki valittiin tänä vuonna toista kertaa peräkkäin Suomen yrittäjien kyselyssä maan yritysmyönteisemmäksi kunnaksi. Hyvä Uki! Kirjat Syksy ja lukeminen kuuluvat yhteen. Turun kansainvälisillä kirjamessuilla teemoina ovat Espanja ja Rauma. Varsinais-Suomen liiton omalla osastolla (A35) nostetaan esille mm. herkullista lähiruokaa ja juomaa. Tervetuloa! teksti Sanna Jokela Paikkatieto voi olla parhaan marjapaikan jakamista 10-vuotias Lounaispaikka juhli Turun virastotalossa 20. syyskuuta. Lounaispaikan paikkatietopäivä keräsi yhteen lähes 120 paikkatietoasioista kiinnostunutta kuulijaa Lounaispaikan 10-vuotisjuhlaseminaariin Turun virastotalolle. Innokkaan yleisön lisäksi paikalla oli Lounaispaikka-verkoston johtoa sekä hyviä esiintyjiä. Maakuntajohtajan Juho Savon avauksessa paikkatieto näyttäytyi arkipäiväisenä esimerkkinä lakanpoiminnasta. Haluanko antaa sosiaalisen median avulla kaikille tarkan sijainnin löytämästäni lakkapaikasta? - Teknologia sen sallisi, mutta käyttäjänä mietin asiaa vielä, pohti Savo. Paikkatietopäivä perinteisesti peilaa alan nykytilannetta ja tuo esille ajankohtaisia asioita. Aamupäivän esitysten paikkatietoinfrastruktuurista ja sähköisten palveluiden tekniikoista päästiin iltapäivällä käytännön esimerkkeihin paikkatietojen hyödyntämisestä mm. maankäytön suunnittelussa. Tärkeintä on yhteistyö Kymmeneen vuoteen mahtuu monenlaisia projekteja, edistyksiä ja takapakkeja. Tärkeintä on ollut yhteistyö. Tämä näkyi seminaarin ohjelmassa, jossa paikalliset ja valtakunnalliset toimijat esittelivät projektejaan ja toimintaansa. Ne kaikki liittyvät läheisesti myös Lounaispaikkaan - joko Lounaispaikka esittelee tuotettuja paikkatietoaineistoja tai käyttää kehitettyjä järjestelmiä. Förnybar energi Etapplandskapsplanen som visar de bästa platserna för vindkraftsparker går vidare. Kimitoön satsar grönt: Konstsamfundet planerar satsa miljoner euro på en vindpark med ca 20 möllor på ön. Om möllorna byggs blir Kimitoön en stor exportör av energi. Urheilu TPS ja FC Inter jyräävät jalkapalloliigassa. Myös näinä aikoina mm. Turkuun ja Oripäähän uskalletaan suunnitella uusia urheiluhalleja. Mikä piristäisi syksyä paremmin kuin liikunta? 16 viiri viiri 17

10 Korhonen, Kiiski ja Virta siirtyivät eläkkeelle Edunvalvonnassa pitää tuntosarvien olla ulkona. teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuva markku koivumäki Pirjo Virta ja Raimo korhonen Varsinais-Suomen liiton työntekijät Raimo Korhonen, Pirjo Virta ja Paula Kiiski ovat siirtyneet eläkkeelle. Pirjo Virta hoiti toimistoapulaisen ja myöhemmin sihteerin tehtäviä liitossa kokonaiset 42 vuotta. Hän tuli Lounais- Suomen seutukaavaliittoon vuonna Vuodesta 1993 työt ovat jatkuneet Varsinais-Suomen liitossa maankäytön osaamisryhmässä. Raimo Korhonen aloitti Varsinais-Suomen maakuntaliitossa vuonna Varsinais-Suomen liitossa hän hoiti yhteyksiä kuntiin kuntapalvelujohtajana ja kunta-asiamiehenä. Paula Kiiski toimi Varsinais-Suomen liiton taloussihteerinä vuodesta 1999, viime vuonna nimike muuttui talouspäälliköksi. Liiton väki toivottaa Pirjolle, Raimolle ja Paulalle iloisia ja rentouttavia eläkepäiviä! Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen jäi lokakuun alusta vuodeksi vuorotteluvapaalle. Edunvalvontajohtajan sijaisuutta hoitaa vuoden päivät liiton maakuntainsinööri Janne Virtanen. Janne Virtanen, mitkä ovat mielestäsi tämän vuoden aikana Varsinais-Suomen kolme tärkeintä edunvalvontakohdetta? - Kun olen viime vuodet tehnyt töitä liikenneasioiden kanssa, niin päällimmäisenä mielessäni on tietysti kasitien kehittäminen. Liikennesektorilla muutenkin riittää toteuttamattomia kehittämistoimia. Telakkaklusterimme kilpailukyvystä tulee pitää huolta. Samoin rakennemuutokseen liittyy valvottavaa. Neljäntenä en voi olla mainitsematta Itämeren, erityisesti Saaristomeren tilan parantamista. Millä tavalla edunvalvontatyötä kannattaa tehdä? - Vaikuttamistyössä on harvoin lottovoittoja tarjolla. Työ on pitkäjänteistä ja mahdolliset tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Maakunnallista edunvalvontaa on tehty ja tulee jatkossakin tehdä laajassa yhteistyössä alueemme toimijoiden kanssa. Edunvalvonnassa pitää tuntosarvien olla todella ulkona, runsas etukeno takaa riittävän aikaisen reagoinnin. Entinen kilpasuunnistaja uskoo edunvalvonnassa sitkeyteen Uskotko, että hankkeilla on mahdollisuus menestyä? - Uskonko omaan työhöni? Totta kai! Kilpailu on kuitenkin kovaa ja työtä riittää. Meillä on erityisen hieno maakunta ja tavoitteemme on tehdä siitä entistä parempi! Onko sinulla henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka sopivat edunvalvontajohtajan tehtävään? - Kilpasuunnistajataustan omaavana vahva tavoiteasetanta ja korkea motivaatio sekä kestävyysurheilijan pitkäjänteisyys kuvaavat minua hyvin. Näitä ominaisuuksia olen käyttänyt työelämässä tähänkin asti. Uskon, että ne sopivat hyvin myös edunvalvontajohtajan tehtävään. Minkälaista elämää vietät työn ulkopuolella? - Asumme vaimoni ja kahden pienen poikamme kanssa Paimiossa, maakuntamme pienessä rauhallisessa maalaiskaupungissa. Paimiosta löytyy riittävät peruspalvelut tarpeisiimme. Varsinaissuomalainen jokilaaksomaisema avautuu ikkunoista ja lenkkipolut alkavat tontin kulmalta. Fyysistä kuntoa pidän yllä aktiivisesti kuntoilemalla. Suunnistus kilpailumuotona on jäänyt taka-alalle, mutta lajin parissa edelleen aktiivisesti toimin. Harrastuspuolella suuri tavoite on vuoden 2015 Jukolan viestin järjestelyt maakunnassamme. Paula Kiiski Erika Niskasaari on maankäytön uusi sihteeri Erika Niskasaari on uusi sihteerivoima Varsinais-Suomen liitossa. Hän työskentelee maankäytön yksikössä Pirjo Virran siirryttyä eläkkeelle. Erika on valmistunut tradenomiksi ammattikorkeakoulusta vuonna Ennen siirtymistään liiton palvelukseen hän työskenteli Nousiaisten kunnassa yleishallinnon toimistosihteerinä. Liitossa Niskasaaren työtehtävinä ovat maankäytön ja ympäristön osaamisryhmän sihteerin tehtävät sekä lausuntoasiakirjahallinto. - Olen päässyt liitossa aloitettuani paremmin tutustumaan maakuntamme toimintaan ja kehittämiseen. Olen viihtynyt hyvin, työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja työympäristö mukava, Erika sanoo. - Asun Nousiaisissa avomieheni ja poikani kanssa. Aikaa vietämme paljon omakotitalomme rakennustyömaalla. Harrastuksiin kuuluvat sienestys ja lenkkeily. 18 viiri viiri 19

11 Varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä Aleksis Klap 1. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 2. Tuulivoimavaihemaakuntakaava 3. Valtakunnallinen maakuntaliittojen tuulivoimaselvitysten

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014 Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 2007 Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristövirasto 1 Oulun seudun ympäristöviraston toimialue 2 YHTEISESTI SUUNNITELTU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot