Rakennustyön turvallisuusjohtamisen HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennustyön turvallisuusjohtamisen HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ"

Transkriptio

1 Rakennustyön turvallisuusjohtamisen HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MITKÄ OVAT TEHOKKAITA KEINOJA VÄHENTÄÄ TYÖTAPATURMIA? RATUKE hanke Rakentamisturvallisuuden kehittäminen Jorma Lappalainen TTL Simo Sauni VTT Päivi Piispanen TTL

2 RATUKE hanke Rakentamisturvallisuuden kehittäminen OPPAAN TILAUKSET: Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy PL 381 (Unioninkatu 14), Helsinki puh. (09) faksi (09) s-posti:

3 RAKENNUSTYÖN TURVALLISUUSJOHTAMISEN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Mitkä ovat tehokkaita keinoja vähentää työtapaturmia? RATUKE-hanke Rakentamisturvallisuuden kehittäminen Työterveyslaitos, Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy Kirjoittajat: Jorma Lappalainen, TTL Simo Sauni, VTT Päivi Piispanen, TTL ISBN Kirjan toimitus: Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy Painopaikka: Auranen, Forssa 2003

4 SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 MIKSI JA MITEN OPAS LAADITTIIN?... 4 MITEN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ SOVELLETAAN YRITYKSESSÄNNE?... 5 TÄRKEIMMÄT HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 6 Hyvä käytäntö 1 JOHDON SITOUTUMINEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN JA SITOUTUMISEN OSOITTAMINEN... 8 Hyvä käytäntö 2 Hyvä käytäntö 3 Hyvä käytäntö 4 Hyvä käytäntö 5 Hyvä käytäntö 6 Hyvä käytäntö 7 TYÖMAAN TYÖTURVALLISUUDEN KOORDINOINTI JA JOHTAMINEN PANOSTUS TURVALLISUUSHENKILÖSTÖÖN HUOLELLINEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN TURVALLISUUTEEN TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN JA SITOUTUMINEN URAKOITSIJOIDEN OHJAUS JA TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN KIRJAAMINEN TARJOUSPYYNTÖIHIN JA URAKKASOPIMUKSIIN Hyvä käytäntö 8 Hyvä käytäntö 9 Hyvä käytäntö 10 Hyvä käytäntö 11 PALAUTE JA PALKITSEMINEN TURVALLISESTA TOIMINNASTA TAPATURMISTA JA VAARATILANTEISTA RAPORTOIMINEN JA NIIDEN TUTKIMINEN TURVALLISUUDEN SEURANTA JA VALVONTA TYÖMAAN TURVALLISUUSOHJEIDEN LAATIMINEN KIRJALLISUUTTA LIITE

5 ESIPUHE Rakennusalan aiemmin myönteinen työtapaturmakehitys on viime vuosien aikana pysähtynyt paikalleen. Nolla tapaturmaa -ajattelu on siksi otettu rakennusalankin päämääräksi. Valtakunnallisen rakentamisturvallisuuden kehittämishankkeen (RATUKE-hanke) päätavoitteena on parantaa oleellisesti rakennustyön turvallisuuskulttuuria. Hankkeella pyritään myös saamaan työtapaturmien määrä ja vakavuus jatkuvaan laskuun. RATUKE-hanke on tärkeä osa sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallista Työturvallisuus kohti maailman kärkeä -työtapaturmaohjelmaa RATUKE-hankkeen toteutuksessa pääpaino on työpaikoilla tapahtuvassa toiminnassa. Valtakunnallinen hanke tuottaa aineistoa, koulutusta ja tiedotusta työpaikkoja varten. Jotta hanke onnistuisi, siihen tarvitaan eri osapuolten yhteistyötä, mutta avainasemassa on kuitenkin työpaikkojen aito sitoutuminen turvallisuuskulttuurin parantamiseen. Työpaikkojen RATUKE-toimintaa tuetaan tiedotuksella ja tarjoamalla välineitä turvallisen rakentamisen kehittämiseen. Hankkeen aikana käynnistetään erilaisia kehittämisprojekteja niin sanottujen hyvien käytäntöjen edistämiseksi. Tämän oppaan tarkoitus on kertoa niistä hyvistä käytännöistä, joiden avulla rakennustyömailla voidaan tehokkaasti vähentää työtapaturmia. Opas ei ole luonteeltaan ohje vaan pikemminkin virikeaineisto, jota kukin yritys voi käyttää apuna kehittäessään omaa työmaataan turvallisemmaksi. Oppaan on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Sen tekstin ovat laatineet Jorma Lappalainen ja Päivi Piispanen Työterveyslaitokselta sekä Simo Sauni VTT:sta. Oppaan laatimista on ohjannut RATUKE-hankkeen johtoryhmä, johon kuuluivat aluksi Sakari Seppänen (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto), Esa Virtanen (STM), Jussi Markkanen (Pohjola), Kari Rissa (Karissa Oy), Markku Lindholm (Toimihenkilöunioni TU), Pekka Koskipää (Yrittäjäin Fennia), Reijo Lehtinen (Rakennusteollisuus RT), Seppo Kumpulainen (YIT Rakennus Oy), Toivo Niskanen (STM) ja Veijo Huotari (Rakennusliitto ry) ja nyttemmin Esa Virtanen, Jussi Markkanen, Reijo Lehtinen, Seppo Kumpulainen ja Veijo Huotari. Kiitokset Kiitokset haastatelluille SRV Viitoset Oy:n ja YIT Yhtymä Oy:n työmaiden edustajille, RATUKE-hankkeen johtoryhmän jäsenille ja oppaan rahoittajille. 3

6 MIKSI JA MITEN OPAS LAADITTIIN? Hyvät turvallisuuskäytännöt ja niiden laaja soveltaminen ovat tärkeimpiä keinoja saada rakentamisen turvallisuus uudistumaan ja paranemaan. Hyvillä käytännöillä tarkoitetaan sellaisia turvallisuuden hallinnan keinoja, joiden avulla rakennusyrityksissä ja -työmailla on saavutettu hyvä työturvallisuus. Hyvät turvallisuuskäytännöt eivät ole levinneet rakennustyömailla tarpeeksi laajalle. Yhtenä syynä on, ettei hyviä turvallisuuskäytäntöjä ole muokattu toimintaohjeiksi ja menettelytavoiksi. Varsinkaan pienissä yrityksissä hyviä turvallisuuskäytäntöjä ei yleensä tunneta saati noudateta. Tämän oppaan kirjoittajien tavoitteena on ollut koota tietoa hyvistä turvallisuuskäytännöistä ja tiivistää keskeiset sovellettavat periaatteet selvään muotoon. Periaatteiden lähtökohtana on nolla tapaturmaa -ajattelu. Se on mahdollinen myös rakennusalalla. Jokainen tapaturma on torjuttavissa. Oppaan sisältö perustuu rakennusalalla sovellettuihin ja testattuihin turvallisuusjohtamisen periaatteisiin. Nämä periaatteet on kerätty käymällä läpi ja seulomalla parasta mahdollista suomalaista ja ulkomaista työturvallisuustietoa. Lisäksi opasta varten haastateltiin vuoden 2001 rakennusalan työmaakilpailun kahden parhaan työmaan avainhenkilöitä. Tarkoitus oli selvittää, mitä turvallisuusjohtamisen keinoja parhaat työmaat ovat käyttäneet ja se, kuinka menestyksekkäitä nämä keinot ovat. Oppaan rakenne Aluksi oppaassa kuvataan ne yleisperiaatteet, joiden avulla yritys voi noudattaa hyviä käytäntöjä. Kutakin hyvää käytäntöä käsitellään omassa luvussaan. Hyvien käytäntöjen perusteet kuvataan, ja sen jälkeen annetaan yksittäisiä esimerkkejä niiden soveltamisesta. Lukujen loppuun on poimittu esimerkkejä tutkituista työpaikkakuolemista, jotka ovat johtuneet kuvattujen käytäntöjen laiminlyömisestä. 4

7 TÄRKEIMMÄT HYVÄT KÄYTÄNNÖT Eri lähteiden 1,2,3,4) ja suomalaisten kokemusten pohjalta on päädytty siihen, että tärkeimpiä rakennustyön hyviä turvallisuuskäytäntöjä ovat 1. johdon sitoutuminen turvallisuuden kehittämiseen ja sitoutumisen osoittaminen 2. työmaan turvallisuuden koordinointi ja johtaminen 3. panostus turvallisuushenkilöstöön 4. huolellinen turvallisuussuunnittelu 5. koulutus ja perehdyttäminen turvallisuuteen 6. työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen turvallisuustavoitteiden toteuttamiseen 7. urakoitsijoiden ohjaus ja turvallisuustavoitteiden kirjaaminen tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin 8. palaute ja palkitseminen turvallisesta toiminnasta 9. tapaturmista ja vaaratilanteista raportoiminen ja niiden tutkiminen 10. turvallisuuden seuranta ja valvonta 11. työmaan turvallisuusohjeiden laatiminen Näiden käytäntöjen soveltamisella on monessa vaativassakin rakennushankkeessa saatu hyviä tuloksia, eli tapaturmataajuus on saatu vähenemään murto-osaan rakennustyön keskimääräisistä luvuista. Joissakin tapauksissa tapaturmat on hyvien turvallisuuskäytäntöjen avulla jopa kokonaan vältetty. Edellä luetellut käytännöt koskevat lähinnä turvallisuusjohtamista, mutta tietysti on monia yksittäisiä hyviä toimintatapoja, joilla niitä voidaan täydentää. Tässä oppaassa esiteltyjen hyvien käytäntöjen soveltaminen edellyttää, että turvallisuuden perusvaatimukset on täytetty. Tämä tarkoittaa, että tunnetaan rakentamisen turvallisuusmääräykset 5,6) ja että niiden toteuttamiseen vaaditut henkilöresurssit, laitteet ja välineet sekä muut aineelliset edellytykset ovat käytettävissä. 6

8 Hyvä käytäntö 1 JOHDON SITOUTUMINEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN JA SITOUTUMISEN OSOITTAMINEN Työmaan hyvälle turvallisuustoiminnalle luodaan lähtökohdat ja edellytykset yrityksen turvallisuusohjelmassa, joka tarkoittaa työsuojelun toimintaohjelmaa tai yhdistettyä toimintajärjestelmää. Siinä määritellään yrityksen turvallisuustoiminnan suuntaviivat ja se, miten turvallisuus otetaan huomioon yrityksen johtamisessa ja tuotannon suunnittelussa sekä toteutuksessa. Rakennusyrityksen johto asettaa rakennushankkeelle yhdessä työmaajohdon ja rakennuttajan kanssa turvallisuuspäämäärän ja yksityiskohtaiset tavoitteet ja allekirjoituksin vahvistaa kirjallisen työturvallisuuden kehittämisohjelman ottamisen käyttöön (ks. liite 1). Kehittämisohjelma tehdään joko yrityskohtaisesti tai erikseen jokaiselle suurimmista työmaista. Työmaajohto tiedottaa kehitysohjelmasta koko henkilöstölle. Luomalla edellytykset ja antamalla mahdollisuus turvalliseen toimintaan yrityksen ja työmaan johto osoittaa sitoutumistaan. Oleellista on, että kunkin rakennushankkeen ja urakan budjetti laaditaan siten, että se kattaa turvallisen toteuttamistavan vaatimat kustannukset. Yrityksen johto ja myös työmaajohto osallistuu aika ajoin käytännön turvallisuustoimintaan, esimerkiksi työsuojeluorganisaation kokouksiin ja työmaatarkastuksiin, ja näyttää henkilökohtaista esimerkkiä suojavälineiden käytössä. Johto puuttuu aktiivisesti havaitsemiinsa puutteisiin turvallisuudessa. Johto seuraa turvallisuutta vaatimalla siitä säännöllistä raportointia ja tekemällä tarvittaessa raporttien pohjalta päätöksiä lisätoimenpiteistä. Turvallisuus on osa työmaajohdon tulosvastuuta ja siihen pohjautuvia palkkioita. Johtamistyyli vaikuttaa työskentelyilmapiiriin. Johtaminen on avointa ja kuuntelevaa. Johto osoittaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan. Vastuuta jaetaan ja uusia menetelmiä kokeillaan. Aliurakoitsijoihin suhtaudutaan tasavertaisina kumppaneina. 8

9 ESIMERKKEJÄ: Sitoutuminen turvallisuuteen osoitetaan omalla käytöksellä ja toiminnalla. Oma esimerkki on välttämätön, eivätkä pelkät juhlapuheet riitä. Sitoutumista turvallisuuteen johto voi osoittaa Ottamalla käyttöön koko yritystä sitovan työturvallisuuden kehittämisohjelman. Ottamalla työturvallisuuden yhdeksi käsiteltäväksi kohdaksi jokaiseen työmaa- ja hankekokoukseen. Osallistumalla jokaisen sattuneen tapaturman ja vaaratilanteen tutkintaan. Puuttumalla vaaratilanteisiin ja vaarantavaan käyttäytymiseen aina ja heti sekä osoittamalla, että työmaalla ei hyväksytä vaarallista työskentelytapaa edes kiireeseen vedoten. Käyttämällä itse työmaalla henkilönsuojaimia, esimerkiksi tienrakennustyömaalla näkyvää varoitusvaatetusta. Suojakypärän käyttöä ei voi vaatia, jos ei itse käytä sitä aina työmaalla kulkiessaan. Keskustelemalla turvallisuusasioista työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden kanssa ja ottamalla turvallisuusasiat esiin työtehtävän antamisen yhteydessä. Valitsemalla työmaalle urakoitsijoita, jotka toimivat työmaan turvallisuusohjeiden mukaisesti. Valinnan perusteena käytetään tietoja ko. yrityksen työturvallisuusasioiden hoidon tasosta. Olemalla jämäkkä turvallisuusasioissa ja poistamalla työmaalta työntekijät, jotka eivät noudata työmaan turvallisuusohjeita eli eivät esimerkiksi käytä henkilönsuojaimia. Ottamalla töiden suunnittelussa työn vaarat ja turvallisuusasiat huomioon esimerkiksi tekemällä vaarojen arvioinnista työmaan turvallisuussuunnitelman perustan. Hyvä käytäntö 1 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 37/89 TYÖNJOHTAJALLE SATTUI TYÖTAPATURMA ELEMENTIN KAATU- ESSA ELEMENTTIVALIMOSSA. Ilmeisesti työturvallisuuskysymykset eivät olleet selvinneet työnjohtajalle, koska viranomaiset olivat kiinnittäneet jo monia vuosia huomiota mm. itse tehtyihin nostoapuvälineisiin. Työpaikalla oli myös sattunut noin kuukautta aikaisemmin toinen, vakavaan loukkaantumiseen johtanut tapaturma, kun elementti oli kaatunut. TOT 12/00 TYÖNTEKIJÄ JÄI PURKUTYÖSSÄ ROMAHTANEEN KATTOLAATAN ALLE. Rakennusliike oli tehnyt rakennuttajalle aikaisemmin pääasiassa puusepäntöitä. Kahvipöytäkeskusteluissa oli tullut esille, että rakennusliike voisi tehdä myös purkutöitä, minkä jälkeen rakennusliike oli valittu kyseiseen tehtävään. 9

10 Hyvä käytäntö 2 TYÖMAAN TYÖTURVALLISUUDEN KOORDINOINTI JA JOHTAMINEN Jokaisella rakennushankkeella on oltava päätoteuttaja, joka toimii rakennushankkeen pääkoordinoijana. Päätoteuttajalla on kokonaisvastuu rakennushankkeesta. 7) Päätoteuttajana voi toimia rakennuttaja, rakennuttajakonsultti, pääurakoitsija tai projektinjohtourakoitsija. 8) Päätoteuttaja nimeää työmaata varten pätevän vastuuhenkilön ja tälle tarvittaessa sijaisen. Päätoteuttaja huolehtii turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta, osapuolten välisestä yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Jos päätoteuttajana toimii pääurakoitsija tai projektinjohtourakoitsija, nimetään työmaan vastuuhenkilöksi useimmiten rakennustyömaan niin sanottu vastaava mestari tai työmaapäällikkö. Turvallisuustehtävät kuuluvat kuitenkin kaikille työmaalla toimiville urakoitsijoille ja niiden linjaorganisaatioille sekä itsenäisille työnsuorittajille. 7) Linjaorganisaation tehtävänä on vastata turvallisuustoimien suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta. Näiltä osin jokainen urakoitsija pääsääntöisesti vastaa omista työntekijöistään ja heidän turvallisuuskäyttäytymisestään. Jokaisen työnantajan tulee nimetä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten pätevä vastuunalainen henkilö. Kukin työnantaja vastaa työturvallisuudesta omalla vastuualueellaan. 10

11 Hyvä käytäntö 3 PANOSTUS TURVALLISUUSHENKILÖSTÖÖN Joka hankkeelle nimetään työsuojelupäälliköksi kokenut työnjohdon edustaja. Huolehditaan, että työsuojelupäällikkönä toimiva saa työsuojelun peruskoulutuksen ja että hän pääsee tarvittaessa lisäkoulutukseen. Samoin huolehditaan, että työntekijät valitsevat joka työmaalle kaikkien urakoitsijoiden työntekijöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun, jonka työsuojelukoulutuksesta huolehditaan. Työsuojeluvaltuutettu toimii kiinteässä yhteistyössä työmaan johdon kanssa, seuraa säännöllisesti työympäristön tasoa ja raportoi siitä työmaan johdolle. Päätoteuttaja huolehtii, että vastuuhenkilöksi nimetään pätevä henkilö, joka tuntee työturvallisuusmääräykset ja päätoteuttajan turvallisuustehtävät. Kaikki urakoitsijat velvoitetaan nimeämään pätevä työsuojelun vastuuhenkilö. ESIMERKKEJÄ: Teollisuuden suurissa rakennus- ja laiteinvestoinneissa, joiden työmailla on päästy hyvään turvallisuustasoon, on työmaalla ollut ainakin päätoiminen työsuojelupäällikkö. Usein näillä työmailla on ollut muitakin päätoimisia turvallisuusasiantuntijoita. Työsuojelupäällikön asema näillä työmailla on ollut myös kiistaton. Työsuojelupäälliköllä on ollut projektin johdon tuki, usein projektin johto on seurannut tiiviisti työmaan turvallisuustasoa ja sattuneita tapaturmia. Työsuojelupäällikön sana ja päätökset ovat pitäneet, niitä ei linjajohto ole muuttanut. Tyypillisesti työsuojelupäällikkö on kokenut ja arvostettu henkilö, jota uskotaan ja kuunnellaan myös urakoitsijoiden taholta. Työsuojelupäällikön tehtävä vaatii laajaa kokemusta ja tietämystä. Yleensä ei ole hyvä ratkaisu, jos nuorin ja kokemattomin työnjohtaja valitaan työmaan työsuojelupäälliköksi. 11

12 Hyvä käytäntö 3 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 37/89 TYÖNJOHTAJA KUOLI ELEMENTIN KAADUTTUA ELEMENTTIVA- LIMOSSA. Työsuojeluorganisaatiota yrityksessä ei ollut, eikä myöskään työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelupäällikkönä ilman varsinaista nimitystä on katsottu toimineen tapaturmassa menehtyneen työnjohtajan. TOT 31/86 ELEMENTTIMUOTTIEN PURKAMISTYÖSSÄ SATTUI TAPATURMA. Kaupungilla oli työsuojelupäällikkö sekä apulaistyösuojelupäällikkö. Työmaalle, jolla tapaturma sattui, ei ollut määrätty erityistä, työmaakohtaista työsuojelupäällikköä. Tätä perusteltiin sillä, että työ oli vasta alussa. TOT 2/91 PURETTAVANA OLEVA SEINÄ KAATUI YLLÄTTÄEN JA AIHEUTTI TYÖTAPATURMAN. Työtä suorittaneen purkuyrityksen toimitusjohtaja toimi työsuojelupäällikkönä. Hänen kertomansa mukaan työsuojeluasioista ei yrityksessä ollut sen enempää keskusteltu. Työsuojeluvaltuutettua yrityksessä ei ollut. 12

13 Hyvä käytäntö 4 HUOLELLINEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Huolellinen turvallisuussuunnittelu on vaarojen ennakointia ja kokonaisuuksien ja aikataulujen hallintaa siten, että tehdään turvallinen työskentely mahdolliseksi. Turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on rakennuttajan tekemä turvallisuusasiakirja ja hankkeen vaarojen arviointi, joka tehdään ennen töiden aloittamista työmaalla. Siinä tunnistetaan erityistä vaaraa aiheuttavat työt, myrkylliset tai muuten vaaralliset aineet ja materiaalit ja eritystä koulutusta tai menettelytapoja vaativat työt. Jos turvallisuusasiakirjaa ei ole tehty, vaarojen tunnistamisvastuu tältä osin siirtyy päätoteuttajalle. Tehdään havainnollinen työmaasuunnitelma, jonka avulla kaikki osapuolet voidaan perehdyttää työmaahan. Työmaasuunnitelmassa kerrotaan, miten järjestystä ja siisteyttä pidetään yllä. Järjestyksen ja siisteyden kannalta tärkeitä ovat muun muassa materiaalien varastointi ja siirrot. Vaarallisista töistä tehdään erillissuunnitelmat, jotka perustuvat kunkin työvaiheen vaarojen arvioinneille. Näitä ovat ainakin: putoamissuojaussuunnitelmat telinesuunnitelmat elementtiasennussuunnitelmat nosto- ja siirtosuunnitelmat sähkö- ja valaistussuunnitelmat kaivantojen tuentasuunnitelmat palontorjuntasuunnitelmat ensiapusuunnitelmat Urakoitsijat tekevät omista töistään tarvittavat turvallisuussuunnitelmat ennen töiden aloittamista. Päätoteuttaja tarkastaa ja hyväksyy ne etukäteen. Tarvittaessa turvallisuussuunnitelmien teossa opastetaan urakoitsijoita. Mikäli työmaan olosuhteet olennaisesti muuttuvat, on niihin liittyvät turvallisuussuunnitelmat tarkistettava. Tarkistamiseen kuuluu esimerkiksi vaarojen arvioiminen uudelleen. Mikäli suunnitellusta turvallisesta työtavasta joudutaan jostain syystä poikkeamaan, siitä tehdään päätös sovitun menettelytavan mukaisesti. 13

14 Hyvä käytäntö 4 ESIMERKKEJÄ: Joka työvaiheesta tehdään ennen töiden aloittamista vaarojen arviointi. Telineet suunnittelee ja rakentaa pääsääntöisesti urakoitsija ja tarkastaa tilaaja, esimerkiksi rakennuttaja tai pääurakoitsija. Korkeat, suuret tai muuten vaativat telineet suunnittelee ja tekee pääurakoitsija. Työmaalle, jolla on paljon putoamisvaaroja, laaditaan putoamissuojaussuunnitelma. Seuraavassa on esimerkki putoamissuojaussuunnitelman sisällöstä. 1. Työmaan kuvaus 2. Putoamissuojaus, työtasot ja työturvallisuus 2.1 Nousutiejärjestelyt 2.2 Tasojen kaidejärjestelyt 2.3 Aukkojen suojaus 2.4 Asennusaikaiset työtasot 3. Tarvittava kalusto 3.1 Työpukit ja telineet 3.2 Henkilönostimet 3.3 Kaiteet Suurille peruskorjaustyömaille, joilla on vähän pysäköinti- ja varastointitilaa, laaditaan logistiikkasuunnitelma. TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 28/85 RAKENNUSAPUMIES PUTOSI PIIKKAAMANSA TIILISEINÄN SORTUESSA TELINEEN MUKANA JA JÄI TIILIEN ALLE. Rakennuspiirustuksiin päätyseinä oli merkitty purettavaksi. Mitään kirjallista purkusuunnitelmaa ei ollut laadittu, eikä rakennepiirustuksessa ollut merkintöjä esim. purkujärjestyksestä. TOT 15/98 VOIMALAITOKSEN YLÄPUOLELLA OLLUT SILTA SORTUI KANSI- RAKENNETTA PURETTAESSA. KANNELLA OLLEET KOLME TYÖNTEKIJÄÄ PUTOSIVAT VETEEN. YKSI HUKKUI VOIMAKKAASSA VIRTAUKSESSA. Työntekijöiden hukkumisvaaraan ei ollut varauduttu riittävästi. Purkusuunnitelmassa ei ollut esitetty toimenpiteitä hukkumisvaaran torjumiseksi. TOT 12/00 PURKUTYÖNTEKIJÄ JÄI ROMAHTANEEN KATTOLAATAN ALLE. Purettavvia rakenteita ei ollut tutkittu eikä niistä ollut käytettävissä piirustuksia. Purkutyöstä ei ollut turvallisuusasiakirjaa, purkutyöselitystä tai purkutyösuunnitelmaa. TOT 28/00 ASENTAJA PUTOSI HENKILÖTAVARANOSTIMEN (NS. MASTOLA- VAN) TYÖLAVAN JA SEINÄN VÄLISTÄ NOIN 5,5 METRIN MATKAN MAAHAN. Putoamisvaarallisesta työstä ei ollut laadittu putoamissuojaussuunnitelmaa. TOT 14/97 AUTONKULJETTAJA MENEHTYI SÄHKÖISKUUN, KUN KUOR- MAUSNOSTURIN PUOMI OSUI SÄHKÖLINJAAN NOSTON AIKANA. Varastoalueen keskeisintä vaaraa eli sähkölinjaa ei ollut otettu riittävästi huomioon koko varastoalueen suunnittelussa. 14

15 Hyvä käytäntö 5 KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN TURVALLISUUTEEN Perehdyttäminen, työnopastus ja turvallisuuskoulutus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Niiden avulla varmistetaan, että työntekijät tietävät vaarat ja keinot niiden torjumiseksi sekä turvalliset työtavat. Perehdyttämisessä on olennaista oppia työmaan erityisominaisuudet ja turvallisuusohjeet. Jokaisen työmaalle tulijan perehdyttää joko päätoteuttaja tai oma työnantaja. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että kaikki urakoitsijat tuntevat työmaan perehdyttämisaineiston ja toimintatavat. Osaamisensa voi osoittaa eri turvallisuuskorteilla kuten tulityökortilla, tietöiden turvallisuuskortilla, nostolaitteen käyttäjän kortilla tai uudella työturvallisuuskortilla. Osaamisen osoittaminen ei vähennä perehdyttämistarvetta. Perehdyttämisen välineenä käytetään muistilistaa, jonka avulla varmistetaan, että kaikki tarpeellinen tulee käytyä läpi järjestelmällisesti. Perehdyttämismuistilistan avulla annettu perehdyttäminen kirjataan ylös. Perehdyttäminen ja kulkuluvan myöntäminen voidaan yhdistää siten, että perehdytykseen osallistuminen on ehto kulkuluvan saamiselle. Ennen vaarallisten töiden aloittamista käydään työntekijöiden kanssa lyhyesti läpi niiden vaatimat turvallisuustoimet. Sama koskee uusia ja vaativia työtehtäviä. Vastuuhenkilö huolehtii, että kun käytetään uutta tai muuten outoa työmenetelmää, kemikaalia, konetta tai työvälinettä, omat työntekijät saavat riittävän opastuksen. Lisäksi hyvä käytäntö on, että päätoteuttaja järjestää urakoitsijoille aika ajoin turvallisuuskoulutusta. Kunkin työnantajan tulisi myös järjestää aika ajoin työntekijöilleen syventävää työturvallisuuskoulutusta keskeisistä turvallisuusasioista. 15

16 Hyvä käytäntö 5 ESIMERKKEJÄ: Teollisuuden suurissa rakennus- ja investointihankkeissa on usein käytäntönä, että päätoteuttaja (rakennuttaja) perehdyttää jokaisen työmaalle tulijan. Suurissa hankkeissa järjestetään viikoittain, joskus jopa päivittäin, perehdyttämistilaisuuksia työmaahan. Seuraavassa on esimerkki perehdyttämistilaisuuden ohjelmasta. Hankkeen yleisesittely ja aikataulu Tilaajaorganisaation esittely Työmaan työsuojelu- ja paloturvallisuusjärjestelmän esittely Muistutus työmaan riskeistä ja vaaroista Työmaasuunnitelman läpikäynti Työmaan turvallisuus- ja järjestyssääntöjen läpikäynti Perehdyttämisessä käydään läpi työmaan turvallisuusohje tai säännöt. Joissakin tapauksissa saatu aineisto pitää tenttiä ennen työmaalle pääsyä. Esimerkiksi Tiehallinto käyttää tenttejä. Se edellyttää, että jokaisen yleiselle tielle työskentelemään tulevan on käytävä yhden päivän kestävä Tieturva 1 kurssi, joka päättyy kokeeseen. Kurssin sisältö on seuraava: 1. Riskit tiellä työskentelyssä 2. Miten huolehdin muun tienkäyttäjän turvallisuudesta 3. Miten huolehdin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta 4. Kirjallinen loppukoe TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 32/85 ERISTÄJÄ KUOLI PUDOTTUAAN KATTOAUKOSTA. Eristäjät olivat juuri saapuneet työmaalle. Työnjohdon taholta heille oli esitelty varsinainen työ, mutta katolla olevista aukoista ei ollut mainittu tässä yhteydessä. Koska eristäjät olivat aliurakoitsijan työntekijöitä ja ammattimiehiä, työmaan johto ei selvitellyt heille työn suorittamista kovin tarkasti. TOT 25/90 TYÖTAPATURMA JOHTI KUOLEMAAN KATTORISTIKOITA ASEN- NETTAESSA. Työpaikalla ei ollut ammattitaitoista työnjohtoa opastamassa telineiden ja kulkuteiden rakentamisessa eikä valvomassa oikeiden työmenetelmien käyttöä. TOT 26/91 TYÖNTEKIJÄ MENEHTYI TELINETORNIA PURETTAESSA. Tapaturmassa menehtynyt oli ensimmäistä päivää töissä tällä työmaalla. Ilmeisesti hänelle ei ollut työkohteessa annettu työnopastusta, eikä paikalla ollut asennusohjeita käytettävissä. TOT 31/91 TERÄSRUNKOISEN TEOLLISUUSHALLIN TYÖTASOJEN RITILÖITÄ KIINNITTÄNYT TYÖNTEKIJÄ PUTOSI AUKOSTA JA KUOLI. Tapaturmassa menehtynyt oli vasta kyseisenä aamuna tullut työkohteeseen. Työnjohtaja ei ollut perehdyttänyt häntä työmaan työolosuhteisiin eikä työtehtävään. 16

17 Hyvä käytäntö 6 TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN JA SITOUTUMINEN Työntekijöiden mukana olo ja panos on välttämätöntä, jotta työskentely olisi turvallista. Työntekijöiden mielipiteitä kuunnellaan, ja he osallistuvat turvallisuustoimenpiteisiin. Työntekijät ovat mukana tavoitteiden asettamisessa, minkä vuoksi he sitoutuvat niihin. Työntekijöiden oikeutta kieltäytyä selvästi liian vaarallisen työn tekemisestä tuetaan. Samoin tuetaan aloitteiden tekemistä. Työntekijät seuraavat työnantajan antamia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Työntekijät muutoinkin ylläpitävät työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä toimivat huolellisesti ja varovaisesti noudattaen turvallisia ja terveellisiä työtapoja. Työntekijät myös huolehtivat kokemuksensa, ammattitaitonsa sekä työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen mukaisesti niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijät eivät työpaikalla kohtele muita työntekijöitä häiritsevästi tai muuten epäasiallisesti, koska se vaarantaa näiden turvallisuuden tai terveyden tai haittaa niitä. ESIMERKKEJÄ: Työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista turvallisuusasioihin voi lisätä ottamalla työntekijät mukaan turvallisuussuunnitteluun tai seurantaan ja riskien arviointiin antamalla työntekijöille perehdyttämis- ja opastustehtäviä antamalla työntekijän hoidettavaksi muita turvallisuustehtäviä kuuntelemalla työntekijöiden mielipiteitä turvallisuuskysymyksissä perehdyttämällä kukin työntekijä työntekijöiden turvallisuusvelvoitteisiin 17

18 Hyvä käytäntö 6 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 25/90 KATTORISTIKOITA ASENNETTAESSA SATTUI TYÖTAPATURMA. Tapaturmassa menehtynyt oli istunut hajareisin kattoristikon päällä, kun ristikoita irrotettiin tilapäisestä kiinnityksestään. Työpari oli kertomansa mukaan varoitellut tämän työmenetelmän vaarallisuudesta. Tapaturmassa menehtynyt oli tästä huolimatta jatkanut entiseen tapaansa. TOT 36/91 APUMIES PUTOSI SAUNANRAKENNUSTYÖMAALLA. Tapaturmassa menehtynyt oli astumassa asettamalleen lankulle. Työkaveri varoitti häntä menemästä lankulle, koska lankku heilahteli. Apumies ehti kuitenkin astua askeleen tai pari lankulla, jolta sitten putosi. TOT 7/00 MAALARI PUTOSI PARVEKKEELTA. Maalarit ottivat suuren riskin istuessaan tupakalla kaiteettomalla parvekkeella. Päätoteuttaja oli kiinnityttänyt parvekkeen oven sisäpuolelle kyltin, jossa kiellettiin menemästä parvekkeelle. 18

19 Hyvä käytäntö 7 URAKOITSIJOIDEN OHJAUS JA TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN KIRJAAMINEN TARJOUSPYYNTÖIHIN JA URAKKASOPIMUKSIIN Turvallisuus on yksi kriteeri urakoitsijoiden valinnassa. Tilaajan määrittelemät turvallisuusperiaatteet ja -vaatimukset kirjataan tarjouspyyntöihin, ne otetaan mukaan kaikissa urakkasopimusneuvotteluissa, ja ne kirjataan sopimuksiin. Tilaaja määrittelee turvallisuuden minimiehdot, joista ei koskaan tingitä. Tilaaja tiedottaa urakoitsijoille turvallisuuden minimiehdoista ja arvostamistaan turvallisuusasioista, jotta urakoitsijat voivat panostaa niihin. Vaatimusten tulee olla realistisia ja tarkkoja, ja ne tulee panna selvään tärkeysjärjestykseen. Tilaaja arvioi urakoitsijoiden toimintaa, mukaan lukien työturvallisuutta, ja antaa siitä palautetta. Tekemällä laadukasta työtä urakoitsija pääsee tilaajan hyväksyttyjen urakoitsijoiden luetteloon. Urakoitsijoiden toimintaa seurataan ja ohjataan. Tarvittaessa urakoitsijoita koulutetaan laadukkaaseen toimintaan. Toisaalta muistetaan, että urakoitsijoilla on hyvää erikoisosaamista, mikä kannattaa ottaa työmaalla käyttöön. Työturvallisuutta ja muita yhteisiä asioita käsitellään viikoittain urakoitsija- ja aikataulukokouksissa. Tilaaja ja urakoitsija sopivat selvät pelisäännöt, joissa määritellään, mitä seuraa turvallisuusvelvoitteiden laiminlyömisestä. 19

20 Hyvä käytäntö 7 ESIMERKKEJÄ: Urakoitsijoita velvoitetaan osoittamaan, kuinka turvallista heidän toimintansa on. Tähän urakoitsijoiden on käytettävä jotakin itsearviointimenetelmää, esimerkiksi Turvallisuuskymppi-menetelmää 9). Urakoitsijat velvoitetaan tekemään omista töistään turvallisuussuunnitelmat ennen töiden aloittamista. Päätoteuttajan edustaja tarkastaa suunnitelmat. Ennen töiden aloittamista pidettävässä urakan aloituspalaverissa varmistetaan, että kukin urakoitsija on ymmärtänyt tilaajan turvallisuusvaatimukset ja varautunut niiden vaatimuksiin. TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 40/87 ERISTÄJÄ PUTOSI MAAHAN RAKENNUKSEN KATOLTA. Pääurakoitsija ja sivu-urakoitsija eivät tarkasti suunnitelleet tai sopineet, pitikö vuorivillapaalit viedä katolle nostamisen jälkeen välittömästi työpisteisiin vai oliko katto välivarasto, josta vuorivillaa piti hakea työn etenemisen mukaan. Jonkin ajan kuluttua katolta poistettiin suojakaiteet ja lippusiimat katon reunan pellitystyön tieltä, ja näin ollen katolta puuttuivat putoamissuojausrakenteet. TOT 1/88 PUTKIASENTAJA PUTOSI RITILÄTASOLTA. Ritilätasoa tehnyt työryhmä ei tiedottanut muille työryhmille tason keskeneräisyydestä. Tasolle ei myöskään ollut laitettu mitään varoitusta kiinnittämättömistä ritilöistä. Putkistotyötä tekevä asennusryhmä ei siksi ollut tietoinen siitä, että ritilät olivat irrallaan. Kiinnityksen puuttumista oli vaikea havaita kuljettaessa tasolla normaalisti. TOT 24/92 SÄHKÖASENTAJA PUTOSI SANEERAUSTYÖMAALLA 15 METRIÄ URHEILUHALLIN LATTIALLE. Huonoista työtasoista oli jo huomautettu työmaan viikkotarkastuksissa. Työsuojeluvastuiden epäselvyys oli ilmeisesti johtanut siihen, että kunnollisten työtasojen tekeminen ei edennyt. Eri urakoitsijat eivät olleet sopineet keskenään työsuojeluyhteistyöstä. Työmaakokouksissakaan ei käsitelty työsuojeluasioita. TOT 26/95 IKKUNA-ASENTAJA PUTOSI SUOJAAMATTOMAAN PORRASAUK- KOON. Rakennustyö oli jaettu moneksi pieneksi aliurakaksi. Lisäksi aliurakoitsijat olivat siirtäneet töitä edelleen kolmansille osapuolille. Työmaan urakointi oli monimutkaisesti järjestetty, ja pääurakoitsijan työnjohdon oli vaikea hallita sitä. Päätoteuttaja ei huolehtinut riittävästi töiden ja työvaiheiden ajoituksesta, työmaan yleisjohdosta eikä tiedonkulusta. Työmaalla tehtiin samanaikaisesti sellaisia töitä, jotka saattoivat aiheuttaa vaaraa toisille työntekijäryhmille. Tämä johti siihen, että tasoitetyön tieltä poistettuja suojalevyjä ei ehditty laittaa paikoilleen, ennen kuin ikkunoiden asentajat tulivat huoneistoihin. 20

21 Hyvä käytäntö 8 PALAUTE JA PALKITSEMINEN TURVALLISESTA TOIMINNASTA Hyvät turvallisuuskäytännöt velvoittavat kaikkia työmaalla työskenteleviä. Jotta saataisiin turvalliset toimintatavat juurrutettua työmaalle, turvallisista työsuorituksista annetaan positiivista palautetta. Positiivinen palaute kannustaa ja ohjaa turvalliseen toimintaan. Johdon antama palaute omalle henkilöstölle voi olla sanallinen tunnustus oikeasta toiminnasta, jota voi tehostaa rahallisen palkkion antaminen. Positiivisen palautteen antamisella voidaan ratkaisevasti kannustaa urakoitsijaa turvallisuuteen ei vain kyseisellä työmaalla vaan jatkossakin. ESIMERKKEJÄ: Työmailla voidaan palkita ja antaa palautetta esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Myönnetään jollekin aliurakoitsijalle Turvallinen urakoitsija kunniakirja. Annetaan rahallinen palkkio hyvin toteutetusta projektista, jossa turvallisuus on otettu esimerkillisesti huomioon. Jaetaan joillekin henkilöille kunniakirjoja hyvästä turvallisuustyöstä. Tarjotaan kahvia tai ruokaa koko työmaaporukalle palkkioksi hyvästä turvallisuustasosta, esimerkiksi sen merkiksi, että tiettynä aikana ei työmaalla ole sattunut yhtään tapaturmaa. Annetaan välitöntä, usein suullista, palautetta turvallisesta toiminnasta. 21

22 Hyvä käytäntö 9 TAPATURMISTA JA VAARATILANTEISTA RAPORTOIMINEN JA NIIDEN TUTKIMINEN Vaikka nolla tapaturmaa -tavoite kirjattaisiin rakennushankkeen suunnitelmiin ja rakennuttaja aktiivisesti toimisi tavoitteen toteuttamiseksi muun muassa huolehtimalla siitä, että tavoite näkyy kaikissa sopimuksissa, työmaalla sattuu silti joskus tapaturmia ja vaaratilanteita. Näistä työmaalla sattuneista työtapaturmista ja vaaratilanteista tehdään aina tutkinta, jossa mietitään erityisesti keinoja vastaavien tilanteiden välttämiseksi. Tutkinnassa ovat mukana työmaan vastuuhenkilö, tapaturman uhrin lähin esimies, työsuojeluvaltuutettu sekä mahdollisesti tapaturman uhri itse. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan syitä tapaturmaan. Hyvä väline tähän on tapaturmatutkimusmalli 10). Tutkimusmallissa on tavoitteena löytää tehokkaita ja laaja-alaisia keinoja vastaavien tapaturmien torjumiseksi. Rakennuttaja velvoittaa muut urakoitsijat ilmoittamaan ja tutkimaan työntekijöilleen sattuneet tapaturmat. Tapaturmat käsitellään urakoitsija- tai viikkopalavereissa. Vakavista tapaturmista tehdään välittömästi ilmoitukset poliisille ja työsuojelupiiriin, sähkötapaturmista lisäksi Turvatekniikan keskukselle. Tutkinnan perusteella laadituista tapaturmantorjuntakeinoista tiedotetaan rakennustyömaalla sekä mahdollisesti laajemminkin yrityksen sisällä. 22

23 ESIMERKKEJÄ: Tapaturmien ja vaaratilanteiden raportoinnissa on ollut käytössä seuraavia tapoja: Aliurakoitsijoiden tapaturmat tutkivat päätoteuttaja ja aliurakoitsija yhdessä. Tapaturmat ja niistä tehdyt tutkintaraportit käydään läpi työmaan kokouksissa ja palavereissa. Tapaturmista ja vaaratilanteista on kerrottu suullisesti koko työmaan henkilöstölle esimerkiksi ruokailun jälkeisessä lyhyessä infotilaisuudessa. Projektin johto vaatii säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain, raportin sattuneista tapaturmista. Työmaalla käytetään ilmoita vaaroista lomakkeita. Käytäntöä voidaan tehostaa pienin tavarapalkinnoin. Hyvä käytäntö 9 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 41/87 TYÖNTEKIJÄN KUOLI VIEMÄRIKAIVANNON SORRUTTUA. Kaivannon reuna oli sortunut aikaisemminkin työn kuluessa. Tällöin myöhemmässä tapaturmassa menehtynyt sekä toinen työntekijä olivat jääneet jaloistaan sortuvan maaaineksen alle. Tästä ei kuitenkaan ollut riittävästi kerrottu työnjohtajalle, eikä aikaisempaa tapaturmaa muutenkaan otettu huomioon työtä jatkettaessa. 23

24 Hyvä käytäntö 10 TURVALLISUUDEN SEURANTA JA VALVONTA Turvallisuusseurantaan kuuluvat sekä turvallisuuden normaali yleisvalvonta että työmaan turvallisuustarkastukset, kuten työmaan viikoittaiset kunnossapitotarkastukset, kaluston vastaanottotarkastukset ja telineiden ja nostokaluston käyttöönottotarkastukset. Vastuu turvallisuusseurannasta kuuluu päätoteuttajalle. Valvontaan kuuluu, että ilmi tulleisiin vaaratilanteisiin puututaan, jotta niitä ei enää sattuisi lisää. Työmaalla puututaan aina vaaralliseen toimintaan, kuten vaaralliseen työmenetelmään, turvallisuusohjeiden noudattamatta jättämiseen ja suojaimien käytön laiminlyöntiin. Kunnossapitotarkastuksessa tarkastetaan työmaan ja työkohteiden yleisjärjestys, putoamissuojaus, valaistus, rakennustyön aikainen sähköistys, nosturit, henkilönostimet ja muut nostolaitteet, nostoapuvälineet, rakennussahat, telineet, kulkutiet sekä maan ja kaivantojen sortumavaarat. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, että työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien tehtäväjaosta, yhteistoiminnasta ja vaaroista tiedottamisesta on huolehdittu. Tarkastetaan, että työt voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle ja että eri työvaiheet on ajoitettu oikein. Kunnossapitotarkastuksessa kiinnitetään huomiota koneiden ja laitteiden sekä työkalujen turvallisuuteen. Lisäksi tarkastellaan töiden tekotapaa, työntekijöiden ammattitaidon riittävyyttä, ylikuormituksen välttämistä, paloturvallisuutta ja ensiapuvalmiutta sekä perehdyttämistä ja työnopastusta. Tarkastuksessa seurataan myös muita työmaalla tehtävien turvallisuustarkastuksia ja niissä ilmi tulleiden puutteiden korjaamista. Säännöllisissä kunnossapitotarkastuksissa ennakoidaan tulevan viikon työtehtäviä ja turvallisuusasioita. Tarkastuksessa varmistetaan tulevan viikon vaarallisten töiden turvallisuussuunnittelu, jolloin siitä tulee osa koko työmaan turvallisuussuunnittelua. Tarkastusten tuloksia käsitellään urakoitsijakokouksissa tai niin sanotuissa mestari- tai nokkamiespalavereissa, ja niiden pohjalta sovitaan uusista tarkastuskäytännöistä. Tarkastuksissa voi ilmetä tarvetta lisätä tai muuttaa työmaan turvallisuus- 24

25 sääntöjä ja ohjeita. Tärkeää on, että annetaan välittömästi palautetta niille urakoitsijoille ja työntekijöille, joiden toiminta vaarantaa joko heidän itsensä tai muiden turvallisuuden tai joiden TR-mittaus osoittaa turvallisuustason heikkenemistä. Päätoteuttaja voi sopimuksissa tai työmaan turvallisuusohjeissa edellyttää, että työmaalla toimivat muut urakoitsijat ja itsenäiset työnsuorittajat huolehtivat käytössään olevien työvälineiden vastaanottotarkastuksista sekä nostokaluston että telineiden käyttöönottotarkastuksista. Tällöin on hyvä tapa velvoittaa muita osapuolia toimittamaan kopiot näistä tarkastuspöytäkirjoista päätoteuttajalle. Hyvä käytäntö 10 ESIMERKKEJÄ: Turvallisuuden seurantaan käytetään TR -mittaria, joten pysytään selvillä siitä, miten työmaan turvallisuus viikoittain kehittyy. Samalla voidaan verrata eri työmaiden tuloksia keskenään. Uusi tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia kirjata TR-mittaustuloksia kannettavalla päätelaitteella, esimerkiksi matkapuhelimella tai kämmentietokoneella. Vastuuhenkilöitä voidaan muistuttaa virheistä ja odottaa näiltä kuittausta, kun virhe on korjattu. Järjestetään turvallisuuskilpailu, jossa seurataan työmaiden turvallisuustasoa säännöllisesti eri mittareilla. Turvallisuuskilpailu voidaan järjestää eri yritysten välillä, mutta myös yhden yrityksen sisällä eri työmaiden kesken. Tarkastetaan työmaita ristikkäin. Toiselta työmaalta voi tulla työsuojelupäällikkö ja valtuutettu mittamaan työmaan turvallisuustason TR-mittarilla. Päätoteuttaja tekee itse työmaan kunnossapitotarkastukset, koska tämä on yksi tehokkaista keinoista valvoa työmaan yleistä turvallisuutta. Suurilla työmailla tarkastukset voidaan ohjelmoida siten, että ne tehdään työmaan eri osissa eri päivinä. Työntekijöiden edustajalle eli yleensä työsuojeluvaltuutetulle ja kunkin työkohteen urakoitsijan edustajalle on varattava tilaisuus olla mukana tarkastuksissa. Joissain tapauksissa esimerkiksi erittäin laajalla alueella olevalla työmaalla voidaan viikoittaiset kunnossapitotarkastukset antaa urakoitsijoille tehtäväksi alueittain. Jokaisessa työkohteessa urakoitsijat tekevät itse myös viikoittaiset kunnossapitotarkastukset. Tässäkin tapauksessa päävastuu tarkastusten toteutumisesta on päätoteuttajalla. TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 40/87 ERISTÄJÄ PUTOSI MAAHAN RAKENNUKSEN KATOLTA. Työn valvonnassa oli puutteellista se, että eristäjä pääsi hakemaan katolta vuorivillapaaleja, vaikka putoamissuojaus oli hoitamatta. TOT 19/96 KIRVESMIEHEN PUTOSI TYÖTELINEIDEN KAADUTTUA. Työmaalla ei ollut nimetty, kuka vastaa turvallisuudesta, eikä käytännön tarkastuksia tehty. TOT 30/96 RAKENNUSTYÖNTEKIJÄ PUTOSI TIKKAILTA. Telineitä ei ollut tarkastettu ennen niiden ottamista käyttöön. Säännöllisiä viikkotarkastuksia ei myöskään ollut tehty. 25

26 Hyvä käytäntö 11 TYÖMAAN TURVALLISUUSOHJEIDEN LAATIMINEN On tärkeää määritellä, miten työmaan turvallisuus varmistetaan. Työmaan turvallisuusohjeet pohjautuvat rakennuttajan laatimaan turvallisuusasiakirjaan ja muihin turvallisuusvaatimuksiin. Työmaan turvallisuusohjeet perustuvat ennen töiden aloittamista tehtyihin turvallisuussuunnitelmiin, muun muassa turvallisuus- ja työmaasuunnitelmaan sekä riskinarviointeihin. Työmaan turvallisuusohjeissa on koko työmaata koskevia sääntöjä merkittävistä turvallisuusriskeistä, jotka kaikkien on otettava huomioon työskennellessään ja liikkuessaan samoissa työtiloissa. Työmaan turvallisuusohjeet voidaan painaa esimerkiksi työmaan turvallisuusoppaana, työmaan järjestysohjeina tai työmaaohjeena. Hyvä käytäntö on jakaa työmaan turvallisuusohjeet esimerkiksi taskupainoksena jokaiselle työntekijälle. Työmaan turvallisuussääntöjen lisäksi laaditaan yksityiskohtaisempia, teknisluonteisia turvallisuusohjeita tietyiltä erityisvaaroilta suojautumista varten tai tietyn turvallisen toimintatavan varmistamiseksi. Yksityiskohtaisiin turvallisuusohjeisiin voidaan liittää myös muiden tahojen antamia turvallisuusohjeita. Näitä tahoja ovat mm. sähkö-, tele- ja kaasuyhtiöt, koneita ja kemikaaleja valmistavat yritykset, eri viranomaiset, vakuutusyhtiöt sekä kunnat. 26

27 ESIMERKKEJÄ: Koko työmaata koskevia sääntöjä voi olla esimerkiksi työmaan järjestyksestä, työmaan liikenteestä ja yleisestä liikenteestä sähkövirran saannista ja käytöstä valaistuksesta työmaan suojelu- ja turvallisuussuunnitelmista sekä niiden laatimisesta toimintaohjeista onnettomuustilanteissa riskien arvioinnista tapaturmista sekä esiin tulleista vaaroista ja puutteista ilmoittamisesta töiden tekemisjärjestyksistä, ajoituksista sekä näiden muutoksista yhteistyötavoista ja yhteisistä säännöistä työmaahan perehdyttämisestä tiedonkulusta töiden yhteensovittamisesta tarkastuksista vastuurajoista ja alueista käyttäytymisestä, esimerkiksi suojaimien käytöstä pätevyyksistä lupakäytännöistä siisteydestä ja yleisestä järjestyksestä, kuten jätehuollosta työsuojeluyhteistyöstä, esimerkiksi työmaan työsuojeluorganisaatiosta työmaalla noudatettavista yksityiskohtaisista turvallisuusohjeista Seuraavassa on esimerkkejä asioista, joista tulisi antaa yksityiskohtaiset turvallisuusohjeet. henkilönsuojaimet ja niiden käyttö putoamissuojauksen järjestäminen valutyöt nostotyöt muottityöt elementtityöt palovaarallisten työt ja tulityöt säiliötyöt työmaan liikennejärjestelyt kaluston käyttö Hyvä käytäntö 11 OHJEISTA TIEDOTTAMINEN Ruokatunnin tai kahvitunnin jälkeen järjestetään suullisia tiedotustilaisuuksia kulloinkin ajankohtaisesta turvallisuusteemasta. 27

28 Hyvä käytäntö 11 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 42/87 SALAOJAKAIVANNON SORTUMINEN JOHTI TYÖTAPATURMAAN. Tiedossa ei ole, millaisia ohjeita vastaava mestari oli antanut kaivinkoneen kuljettajalle, esimerkiksi millaista kaivannon reunan kaltevuuskulmaa mestari oli käskenyt käyttää kaivuutyössä. TOT 6/98 KIITORATATYÖMAALLA PÄÄTOTEUTTAJAN YHDYSHENKILÖNÄ TOIMINUT TEKNIKKO JÄI PERUUTTAVAN MAANSIIRTOAUTON ALLE. Rakennustöiden turvallisuusmääräysten (VNp 629/94) tarkoittamia muita kuin suullisia työmaaohjeita ei työmaalla ollut. TOT 10/98 MITTAUSTYÖTÄ TEKEVÄ TYÖPÄÄLLIKKÖ MENEHTYI, KUN SUO- JA-AUTO SYÖKSYI HÄNEN PÄÄLLEEN TAKAA TULLEEN AUTON TÖRMÄT- TYÄ SIIHEN. Suoja-autona olleen mittausauton havaittavuudesta, koosta tai käytöstä ei yrityksellä ollut ohjetta. Sen laatukäsikirjassa oli mittauksen työohje, mutta siinä ei ollut yksityiskohtaisempia ohjeita työmaan turvallisuudesta tai mittaustyön liikenteenjärjestelyistä. TOT 12/00 TYÖNTEKIJÄ JÄI PURKUTYÖSSÄ ROMAHTANEEN KATTOLAATAN ALLE. Työntekijöille ei annettu tiiliseinien purkutyöhön liittyviä työ- tai turvallisuusohjeita. 28

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kunnallistekniikan yksikön turvallisuushallinnan tavoitteena on:

Kunnallistekniikan yksikön turvallisuushallinnan tavoitteena on: 1 (5) 1.2.2012 URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT LAHDEN KAUPUNGIN TEKNISEN- JA YMPÄRISTÖTOIMIALAN KUNNALLISTEKNIIKAN YKSIKÖN RAKENNUS- JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ 1. Yleistä Tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT

GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT Tekninen keskus GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2(8) Sisältö 1. TAUSTAA 3 1.1 Lainsäädännön vaatimus 3 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 2 ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala Tilakeskus TURVALLISUUSASIAKIRJA TYÖKOHDE: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt TURVALLISUUSASIAKIRJA: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt, KAJAANI

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (8) TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA NURMIJÄRVI, KIRKONKYLÄN LIIKUNTAPUISTON MAANRAKENNUSURAKKA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 ERI OSAPUOLTEN TURVALLISUUSTEHTÄVÄT...

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. Talvihoito ( )

Turvallisuusasiakirja. Talvihoito ( ) Turvallisuusasiakirja VNA 205/2009 7.10.2016 TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (7) Sisältö 1 Johdanto 3 2 Eri osapuolten turvallisuustehtävät 3 2.1 Tilaajan turvallisuustehtävät 3 2.2 Urakoitsijan turvallisuustehtävät

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA URAKKAOHJELMAN LIITE Espoo Kaupunkitekniikka- liikelaitos 1130/02.08.00/2013 Rakentaminen 04.06.2013 TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (7) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA Tekninen osasto /Kunnallistekniikka Dnro PIR/344/0401/2016 PIRKKALAN KUNTA AURAUS- JA LIUKKAUDENTORJUNTAPALVELUJEN PALVELUJEN HANKINTA TALVIKAUSILLE 2016/17 JA 17/18 + OPTIOKAUSILLE 18/19 JA 19/20 TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

Lisätiedot

Ratuke-seminaari

Ratuke-seminaari Ratuke-seminaari 31.10.2013 Miten kohti nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mitä käytännössä pitää tapahtua Timo Pinomäki VR Track Oy 31.10.2013, Ratuke-seminaari 2013, Timo Pinomäki 2 ,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA Liite 6 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella 2016 2018 TURVALLISUUSASIAKIRJA 9.8.2016 2/7 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 31.1.2013 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja/päätoteuttajan tehtävät

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja 1/7 TURVALLISUUSASIAKIRJA URAKKALASKENTA-ASIAKIRJA 16066-011L 16066-011V 16066-011K Turvallisuusasiakirja 2/7 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Työturvallisuus Vuonna 2020 Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Kuolemaan johtaneet työtapaturmat vuonna 2014 Työpaikkakuolemat

Lisätiedot

SUDENAUTION TIEKUNTA VATASENRANNANTIEN JA SUDENAUTION TIEN PARANTAMINEN TURVALLISUUSASIAKIRJA

SUDENAUTION TIEKUNTA VATASENRANNANTIEN JA SUDENAUTION TIEN PARANTAMINEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1/9 SUDENAUTION TIEKUNTA VATASENRANNANTIEN JA SUDENAUTION TIEN PARANTAMINEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 18..7.2014 2/9 Sisältö 1 YLEISTÄ 3 2 Eri osapuolten turvallisuustehtävät 3 2.1 Rakennuttajan turvallisuustehtävät

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA LEPPÄVIRRAN KUNTA YMPÄRISTÖ- JA TEKNISET PALVELUT OSASTO TURVALLISUUSASIAKIRJA Kauppilanmäen ylävesisäiliön saneerausurakka Vaihe: Suunnittelu Tilaaja: Laatija: Kohde: Rakennuttaja: Suunnittelija: Päätoteuttaja:

Lisätiedot

Turvallisuusliite. Laitilan kaupunki. Kaukolankodin astianpesulinjastotilan saneeraus

Turvallisuusliite. Laitilan kaupunki. Kaukolankodin astianpesulinjastotilan saneeraus Turvallisuusliite Laitilan kaupunki Kaukolankodin astianpesulinjastotilan saneeraus HANKE 3/ 2017 1. Yleistä Nämä ohjeet koskevat kohteen suunnittelijoita, urakoitsijoita ja rakennuttajan edustajia. Sen

Lisätiedot

Kesän 2015 Päällystystyötyöt TURVALLISUUSASIAKIRJA

Kesän 2015 Päällystystyötyöt TURVALLISUUSASIAKIRJA Kesän 2015 Päällystystyötyöt TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (14) Sisältö 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 1 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta ja ylläpito... 1 1.3 Päätoteuttaja... 1 1.4 Urakoitsijoiden

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

TILAAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA BERNERIN HALLIN VESIKATTEEN UUSIMINEN TILAAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Laatija: Osmo Jauhiainen 1 (4) TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä turvallisuusasiakirja on

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN KUNTA YMPÄRISTÖ- JA TEKNISET PALVELUT OSASTO ALUEURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA. Leppävirran kunta Savonkatu 39, PL Leppävirta

LEPPÄVIRRAN KUNTA YMPÄRISTÖ- JA TEKNISET PALVELUT OSASTO ALUEURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA. Leppävirran kunta Savonkatu 39, PL Leppävirta LEPPÄVIRRAN KUNTA YMPÄRISTÖ- JA TEKNISET PALVELUT OSASTO ALUEURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ Tätä tilaajan laatimaa turvallisuusasiakirjaa käytetään alueurakassa. Tässä asiakirjassa mainittu rakennustyö

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Urheilukentän kunnostus

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Urheilukentän kunnostus TURVALLISUUSASIAKIRJA Urheilukentän kunnostus 2016-2017 28.4.2016 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 HANKKEEN TIEDOT... 3 1.2 PÄÄTOTEUTTAJA... 3 1.3 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJAT... 3 1.4 RAKENNUTTAJAN

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. Rakennustyöt

Turvallisuusasiakirja. Rakennustyöt TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja VNA 205/2009 30.1.2017 TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Eri osapuolten turvallisuustehtävät 3 2.1 Rakennuttajan turvallisuustehtävät 3 2.2 Urakoitsijan

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite 4. Työsuojelu ja työturvallisuus työpaikalla yleisesti 5. Työsuojelu ja työturvallisuus

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 13/03. Purkutyömaalla betonipalkki putosi rakennusmiehen päälle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies.

Talonrakennus TOT 13/03. Purkutyömaalla betonipalkki putosi rakennusmiehen päälle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. TOT-RAPORTTI 13/03 Purkutyömaalla betonipalkki putosi rakennusmiehen päälle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Koulun korjausrakennuskohteessa purettiin ovea karmeineen. Yläpuolinen palkki putosi

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA TYÖTURVALLISUUSOHJE STO 8/2016 13.4.2016 Korvaa: STO 8/2009 Työturvallisuuskeskus Sähköalojen työalatoimikunta Laatija: Jukka Tamminen Päivitys: Jukka Mäntynen, Jukka Tamminen Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Rakennuttajan tavoitteena on rakennushankkeen terveellinen ja turvallinen toteutus.

Rakennuttajan tavoitteena on rakennushankkeen terveellinen ja turvallinen toteutus. Hingunniemen koulukeskus,keittiön muutostyö TURVALLISUUSASIAKIRJA liite 1 (5) TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET Turvallisuushallinnan tavoitteet Rakennuttajan tavoitteena on rakennushankkeen terveellinen

Lisätiedot

Parikkalan vesitornin peruskorjaus

Parikkalan vesitornin peruskorjaus SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PARIKKALAN KUNTA Parikkalan vesitornin peruskorjaus Turvallisuusasiakirja URAKKALASKENTAA VARTEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25076 Turvallisuusasiakirja 1 (7) Lomperi Kari

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAATOPAIKAN SULKEMINEN

HAAPAVEDEN KAATOPAIKAN SULKEMINEN HAAPAVEDEN KAATOPAIKAN SULKEMINEN Työturvallisuusasiakirja Menettelyohjeet Turvallisuussäännöt 12.3.2013 Vestia Oy p. (08) 410 8700 Vestianväylä 80 asiakaspalvelu@vestia.fi PL 66, 84101 Ylivieska www.vestia.fi

Lisätiedot

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus. urakkaneuvotteluissa ja sopimuksissa. Asiamies Karri Kivioja 12.5.2014 Vantaa

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus. urakkaneuvotteluissa ja sopimuksissa. Asiamies Karri Kivioja 12.5.2014 Vantaa urakkaneuvotteluissa ja sopimuksissa Asiamies Karri Kivioja 12.5.2014 Vantaa Urakkatiedot Tilaajan velvollisuus antaa urakkatietoja on jokaisen tilaajan itsensä vastuulla myös ilman erillistä sopimista.

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet

Rakentamisen uudet velvoitteet Rakentamisen uudet velvoitteet Lain tarkoitus ja tavoite Reaaliaikaisen kokonaiskuvan luominen yrityksistä ja työntekijöistä Tietojen avulla voidaan käsitellä, arvioida ja määritellä asiakkaiden verotusstatusta

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 6/10

TOT-TUTKINTA TOT 6/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 6/10 Rakennustyöntekijä putosi lepotasanteelta 3,5 matkan betonilattialle Koulurakennuksen väliseinätyö oli kolmannessa kerroksessa loppusuoralla.

Lisätiedot

KAIKKI KOLUT / LUKITUS JA KULUNVALVONTA TURVALLISUUSASIAKIRJA

KAIKKI KOLUT / LUKITUS JA KULUNVALVONTA TURVALLISUUSASIAKIRJA KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD YHDYSKUNTATOIMI Päivämäärä Datum Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu 6.3.2017 KAUNIAISTEN KAUPUNKI / GRANKULLA STAD TILAKESKUS Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI Tekninen keskus Pohjolankatu IISALMI. TURVALLISUUSASIAKIRJA Asfalttipäällystystöiden turvallisuusasiakirja 2017

IISALMEN KAUPUNKI Tekninen keskus Pohjolankatu IISALMI. TURVALLISUUSASIAKIRJA Asfalttipäällystystöiden turvallisuusasiakirja 2017 Pohjolankatu 14 74100 IISALMI Asfalttipäällystystöiden turvallisuusasiakirja 2017 2017 IISALMEN KAUPUNKI SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ...3 1.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus...3 1.2 Päätoteuttaja...3 1.3 Töiden

Lisätiedot

Pornaisten koulukeskus Koulutie PORNAINEN. Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ

Pornaisten koulukeskus Koulutie PORNAINEN. Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ Pornaisten koulukeskus Koulutie 4 07170 PORNAINEN Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton uusiminen TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ 13028 10.12.2014 13028 G0 0013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä 1 1.1 Turvallisuusliitteen

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot