Mistä koostuu hyvä lapsuus?

Transkriptio

1 Lapsiperheiden hyvä arki Turku Mistä koostuu hyvä lapsuus? Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto

2 Lapsuuden vuosikymmen julistettu tilaisuudessa Global Summit on Childhood Washington Lapsuuden vuosikymmenen avausesitelmä suomalaisesta lapsuudesta: Pulkkinen, L. Ten pillars of a good childhood: A Finnish Perspective Löytyy osoitteesta: - sekä

3 Hyvän lapsuuden 10 pilaria -perusta lasten kasvulle -kehys lapsuuden laadun analysoinnille -ohjaa päätöksentekoa ja käytänteitä Lea Pulkkinen 2012

4 Hyvän lapsuuden peruspilarit 1. Turvallinen paikka elää ja oppia ja mahdollisuus terveydenhuollon, ravinnon ja vaatetuksen saamiseen 2. Vahvat perheet ja rakastavat, pysyvät huoltajat 3. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ystävyyssuhteet 4. Luova leikki ja fyysinen aktiivisuus 5. Luontoympäristön kunnioitus ja hoito 6. Luova ilmaisu musiikin, tanssin, draaman ja muiden taiteenlajien muodossa 7. Kasvatus, joka kehittää lapsen kaikkia kykyjä kognitiivisia, fyysisiä, emotionaalisia ja eettisiä 8. Tukea antava, huolehtiva ja lapsiystävällinen yhteiskunta 9. Kasvava itsenäisyys ja päätöksenteko 10. Lasten ja nuorten osallistuminen yhteiskuntaelämään

5 Joustava/eheytetty koulupäivä Joustavaa koulupäivää kokeiltiin vuosina seitsemässä koulussa eri puolilla Suomea eheytetyn koulupäivän nimellä. Kokeilua rahoitti Sitra. Pulkkinen, L. & Launonen, L. (2005). Eheytetty koulupäivä: Lapsilähtöinen näkökulma koulupäivän uudistamiseen. Helsinki: Edita. Pulkkinen, L. (2011). Eheytetty koulupäivä lapsilähtöinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Paalasmaa (toim.), Lapsesta käsin: Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L., & Tolvanen, A. (2010). A school-based intervention program as a context for promoting socioemotional development in children. European Journal of Psychology of Education, 25, Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2012). Socioemotional behavior and school achievement in relation to extracurricular activity participation in middle childhood. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, Tulokset osoittivat, että eheytetty koulupäivä vähensi lasten ahdistuneisuuta ja masennusoireita Osallistuminen musiikki- ja muihin taidekerhoihin (sisältäen käden taidot) paransi työskentelytaitoja, koulumenestystä ja sosiaalisia taitoja. Vastaavia vaikutuksia ei ollut muilla harrastuskerhoilla.

6 Metsäpelto, Pulkkinen & Tolvanen 2010

7 Metsäpelto & Pulkkinen, 2012

8 Metsäpelto & Pulkkinen, 2012

9 7. Kasvatus joka kehittää lapsen kaikkia kykyjä kognitiivisia, fyysisiä, emotionaalisia ja eettisiä Lea Pulkkinen 2012

10 Päivähoidon kasvatustavoitetalo (1980) Maaperä: kulttuuri, ihmis(lapsi)käsitys ja yhteiskunta Kivijalka: 1) Hoito- ja kasvuympäristö (pysyvä, turvallinen, terveellinen, kodinomainen, sijainti lähellä kotia ja luontoa, hoito lapsen päivärytmiin sopivaa) 2) Hoito- ja kasvatussuhde (pysyvät kasvattajat, rakastava ja hyväksyvä suhtautuminen, lapsen kehitysvaiheen ja tarpeiden ymmärtäminen, hyvät esikuvat, suojellaan väkivallalta ja ikäkauteen sopimattomilta vaikutteilta) 3) Lapsen oman toiminnan ja havaintojen teon edellytysten luominen; lapsi kehittyy toiminnassa, jos puitteet suotuisat Tavoitekerroksia 7: fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen, esteettinen, älyllinen, eettinen ja uskonnollinen kasvatus Päämärä: Tukea koteja näiden kasvatustehtävässä

11 Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät poikaa 173 tyttöä poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä miestä 67 naista miestä 155 naista miestä 126 naista miestä 152 naista miestä 134 naista miestä 127 naista Opettaja-arviointi Toveriarviointi Persoonallisuustestit Opettaja-arviointi Toveriarviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastattelu Itsearviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS NESTA (Costa & McCrae) TV:n katselu -kysely Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus

12 Lapsesta aikuiseksi tutkimus ja kaksostutkimus lasten terveydestä ja sosiaalisesta kehityksestä: katsaus tuloksiin Pulkkinen, L. (2013). Self-control at the heart of successful development. Teoksessa R. M. Lerner, A. C. Petersen, R. K. Silbereisen, & J Brooks-Gunn (Eds.), The developmental science of adolescence: History through autobiography (s ). New York: Psychology Press.

13 Itsehallinta, itsesäätely (Cicchetti, et al. 1991) Viittaa negatiivisen tunneviriämisen uudelleen suuntaamiseen, kontrolloimiseen ja muokkaamiseen niin, että yksilön on mahdollista toimia adaptiivisesti, tarkoituksenmukaisesti tunteita virittävässä tilanteessa. Mikä osoittaa sitä? (Pulkkinen (1969, aik. Pitkänen) Vahva itsehallinta Heikko itsehallinta Mielialan tasapaino Mielialan vaihtelevuus Rakentava käyttäytyminen Aggressiivinen käyttäytyminen Mukautuvuus, harkitsevuus Sosiaalinen ahdistuneisuus Mikä tukee sitä? Mikä lisää riskejä siihen? Lapsilähtöinen vanhemmuus Aikuislähtöinen vanhemmuus (huom. lapsen/nuoren oma kokemus vanhemmuudesta merkitsevä ei vanhempien mielipide)

14 LAPSILÄHTÖINEN VANHEMMUUS Vanhemmat luottavat lapseen. V tietävät, kenen seurassa L viettää vapaa-aikaansa. V tietävät, missä L viettää vapaaaikaansa. V rohkaisevat koulunkäyntiä. L ei ole rangaistu ruumiillisesti 14 v. V lohduttavat, jos L epäonnistuu koulussa. V ottavat L:n mielipiteen huomioon. Oikeudenmukaiset rajoitukset ja rangaistukset. Päivittäiset keskustelut L:n kanssa. V hyväksyvät L:n vapaa-ajan vieton. AIKUISLÄHTÖINEN VANHEMMUUS Vanhemmat eivät joskus/usein luota lapseen. V eivät tiedä/tietävät joskus. V eivät tiedä/tietävät joskus. V ovat välinpitämättömiä tai nalkuttavat. Ruumiillista rankaisua teini-iässäkin. V ovat välinpitämättömiä tai rankaisevat. V eivät ota/ottavat joskus L:n mielipiteen huomioon. Epäoikeudenmukaiset rajoitukset ja rangaistukset. V ovat epäjohdonmukaisia kasvatuksessa. V ovat autoritaarisia. (Pulkkinen, 1982) Lea Pulkkinen

15 Pulkkinen, L. (2013). Self-control at the heart of successful development. In J. Brooks-Gunn, R. M. Lerner, A. C. Petersen, & R. Silbereisen (Eds.). The developmental science of adolescence: History through autobiography. New York: Psychology Press. Kehityspolut skemaattisesti esitettynä (lapsesta aikuiseksi tutkimus) Lea Pulkkinen

16 Report Card Number 7 of UNICEF: lasten hyvinvointi OECD-maissa 16

17 Ulottuvuudet Hyvinvoinnin ulottuvuudet Psykologisia riskitekijöitä Materiaalinen elintaso Taloudellinen eriarvoisuus Terveys Terveys - Fyysinen (raskaus, FAS, sairaudet, onnettomuudet) - Psyykkinen (psyykk. hyvinvointi mielenterveys, rikollisuus, päihteet) Koulu ja oppiminen Kognitiivinen - Oppimissaavutukset - Yläkoulu (suurkoulut, jakso-opetus arvostelukäytäntö, työssä oppimisen tarve) - Opintojen jatkaminen (motivaatio) - Peruskoulun jälkeinen aika Turvallinen kasvuympäristö Emotionaalinen Kiintymyssuhteet, tuki - Kotikasvatus, yht. ateriat, vanhempien alkoholismi - Huostaanotto, sijaisvanhemmuus - Toverit: kiusaaminen, - Varhainen seksuaalisuus, väkivalta, media Osallistuminen ja vapaa-aika Sosiaalinen - Sosiaaliset verkostot - Koulu (yksinäisyys vs joustava koulupäivä) - Harrastusmahdollisuudet (valikoiva vs koulussa kaikille) Henkinen elämän mielekkyys - leikki, luova toiminta, musiikki, taide, kädentaidot, henkiset arvot Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Palvelupuitteet lasten ja perheiden tarpeisiin - kotipalvelut - varhaiskasvatuspalvelut - erityisen tuen tarpeessa olevat (avustajat ym) -

18 The Whole System: An organisational perspective (Matthes, 2013; Age ). Category 22 and older years old years old years old 7-12 years old 4-6 years old 0-3 years old Pregnancy Before pregnancy Home Environment Daycare and School Environment Work Environment Free time Environment Virtual Environment Jokaisessa laatikossa on ihmisiä ja organisaatioita, jotka pyrkivät saavuttamaan omia tavoitteitaan. Usein nämä organisaatiot eivät tiedä toisistaan; niillä on erilaiset käsitykset lapsesta; ja niillä on erilaisia tavoitteita ja työohjelmia, jotka saattavat olla keskenään ristiriidassa. Ei ole mitään organisaatiota, joka valvoisi koko järjestelmää. Sama koskee tieteenaloja. Johtopäätös: organisaatioiden täytyy toimia yhdessä. 18

19 Pohdittava kysymys lasten hyvinvoinnin edistämiseksi Miten Suomessa voidaan vahvistaa yhdessä toimimisen kulttuuria lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi? * Verkostoitumalla, ylittämällä siiloja ja raja-aitoja * Yhteisillä tavoitteilla, selkeyttämällä tavoitteita * Organisoimalla varoja yhteiseen toimintaan * Selkeyttämällä käsitystä lapsesta; se vaikuttaa tapaan, jolla aikuiset/organisaatiot toimivat lapsen kanssa

20 Eroja lasta koskevissa käsityksissä Nature Nurture - perinnöllisyys - ympäristö - spontaani kasvu - kasvatus ja muut vaikutteet Perisynti Personhood - pahuuden ajaminen ulos - sosialisaatio hoivaamalla Lapsi pienoisaikuinen Lapsi laadullisesti erilainen - Freud - Piaget Lapsi on passiivinen Lapsi on aktiivinen - behaviorismi - self-actualization teoriat - muokkauksen kohde - vanhemmat voimavaroina Lasta voidaan pitää aikuisten toiminnan objektina, kuten oppijana koulutusjärjestelmässä potilaana terveydenhoitojärjestelmässä kuluttajana kaupallisessa järjestelmässä, myös mediassa tulevana menestyksen tekijänä maansa globaalissa kilpailussa

21 Lapsikäsitys * Lapsella on synnynnäiset mahdollisuudet kasvaa, oppia, olla vuorovaikutuksessa ja osallistua omalla tavallaan ja omilla oikeuksillaan inhimilliseen yhteiskuntaan. * Lapsi ei ole objekti, kohde, joka täytyy tunkea aikuista miellyttävään muottiin. Lapsi on oman elämänsä subjekti, aloitteellinen toimija, mutta suhteessa muihin ihmisiin. * Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille, auttavat lapsen ainutkertaisuuden kehittymisessä. Ihmisen kehitys on tapahtuma, jossa ihmisen ainutkertaisuus muotoutuu vuorovaikutuksessa biologisten, sosiaalisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten tekijöiden kanssa. (Pulkkinen)

22 Hyvä lapsuus pohjautuu periaatteisiin: Lasta kunnioitetaan yksilönä, joka haluaa kehittää omia taipumuksiaan. Lapsen suhteiden laatu hänelle tärkeisiin ihmisiin on avaintekijä hänen inhimillisen kasvunsa kannalta. The Alliance for Childhood European Network Group; Matthes (2010).

23 Ehdotus hyvän lapsuuden tavoitteeksi: Haluamme, että kaikki lapset ja nuoret Suomessa - kukoistavat ja kehittävät omia taipumuksiaan - nauttivat hyvästä fyysisestä ja henkisestä terveydestä - omaavat hyvät suhteet perheeseen ja ystäviin - kiinnittyvät yhteiskuntaan. Jos heillä on vaikeuksia, yhteiskunnan tulisi antaa tarvittavaa tukea sekä lapsille että heidän perheilleen. 23