Hankesuunnitelma, osahankkeet
|
|
- Arto Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 H /Terveydenhuolto 1 Hankesuunnitelma, osahankkeet Kaste-ohjelman Väli-Suomen perusterveydenhuollon kehittämishanke Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pietarsaaren kaupunki sekä Pedersören ja Luodon kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveydenhuoltonsa yhdeksi organisaatioksi, jonka isäntäkuntana toimii Pietarsaaren kaupunki. Organisaatiomuutoksen yhteydessä haemme rahoitusta hoidon kehittämiseen ja yhteensovittamiseen liittyviä yhteisiä hankkeita varten. Diabeteshoidon pilottihanke toimii mallina muiden pitkäaikaissairauksien hoidolle yhteistoiminta-alueella, jolla on sekä perusterveydenhuollon että lähierikoissairaanhoidon asiantuntijoita. Lääkärin ja hoitajan välinen tiiviimpi yhteistyö kiinteässä tiimissä saattaa tarjota mahdollisuuden parantaa ja tehostaa sellaisten iäkkäiden potilaiden sekä pitkäaikaissairaiden ja monisairaiden hoitoa, joilla on suuri hoidon tarve ja jotka tarvitsevat sekä seurantaa perusterveydenhuollossa että perusteellisempaa neuvontaa ja ohjausta omahoidon tueksi. Käytäntöä kehitetään ja kokeillaan hankkeen puitteissa. Väli-Suomen Kaste-hankkeen alueellinen johtoryhmä on päättänyt panostaa toiminnan kehittämiseen CCM-konseptin mukaisesti. Chronic Care -mallin eli terveyshyöty-mallin painopisteenä ovat kansanterveysongelmat ja kansantautien hallintaan saaminen. Malliin sisältyy kuusi osatekijää, joille on laadittu seuraavat yhteiset, koko hanketta koskevat tavoitteet: 1. Yhteistyöorganisaatiot - Terveyshyöty-malli sisältyy kuntien ja terveydenhuollon organisaatioiden strategioihin. - Kunnissa tehdään toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Määritellään paikallisten potilasyhdistysten rooli terveyshyöty-mallissa. 2. Johto - Terveyskeskus sitoutuu käyttämään terveyshyöty-mallia. - Sovitaan terveyshyöty-mallin paikallisista tavoitteista ja mittareista (tk, muut kunnalliset toimijat, yhdistykset, sairaanhoitopiiri) ja johto ottaa mittarit käyttöön. 3. Omahoito - Jokainen pitkäaikaissairas potilas saa yksilöllisen, jäsennellyn hoitosuunnitelman, joka on laadittu yhdessä potilaan kanssa. - Paikallisesti on sovittu omahoitoa tukevien välineiden käyttöönotosta, esim. ryhmäohjaus, terveysvalmennus ja sähköiset tukitoiminnot. 4. Palvelutarjonta - Jokaiselle pitkäaikaissairaalle potilaalle nimetään vastaava ammattihenkilö hoidon toteuttamista varten, asiasta tehdään merkintä hoitosuunnitelmaan. - Pitkäaikaissairaan potilaan tk-käynnit suunnitellaan etukäteen: käynnin sisältö, käyntiväli, ammattihenkilö, seuranta.
2 H /Terveydenhuolto 2 - Ammattihenkilöiden työnjako ja vastuut on määritelty selkeästi. - Potilaat on ryhmitelty jokaisessa terveyskeskuksessa heidän palvelutarpeensa mukaisesti ja palvelutarjonta on laadittu tarpeiden pohjalta. 5. Päätöksenteon tuki - Kehittämistyössä otetaan käyttöön menetelmiä, joiden on todettu tarjoavan terveyshyötyä - Laadittaessa hoitosuunnitelmaa yhdessä potilaan kanssa käytetään käypä hoito -suosituksia ja muita näyttöön perustuvia tietolähteitä. 6. Kliiniset tietojärjestelmät - Pitkäaikaispotilaan hoito dokumentoidaan yhteisesti sovitun käytännön mukaisesti (diagnoosi, lääkkeet, käynnin syy). - Avainasiakkaat määritellään ja tunnistetaan paikallisesti tietojärjestelmien avulla, esim. korkean riskin potilaat, puutteellisesti hoidetut pitkäaikaispotilaat, potilaat joilla tiheä käyntiväli. - Sähköistä asiakirjahallintaa laajennetaan (erilaiset nettipalvelut). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoi hankekokonaisuutta ja hakee valtionavustusta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuoltoalue koordinoi hankkeen valmistelua ja palkkaa hankepäällikön. Hankkeeseen osallistuu useita terveyskeskuksia ja organisaatioita omilla osahankkeillaan. Hankehakemuksen aikomuksena on, että Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto osallistuu osahankkeella, joka koostuu kahdesta osiosta. Toisessa osiossa kehitetään diabetespotilaan hoitoa ja toisessa pitkäaikaissairaan potilaan hoitoa sairaanhoitajan ja lääkärin välisen tiimityön avulla terveyskeskuksen avohoidon vastaanotolla. Hankkeen verkostotapaamiset tarjoavat yhteysverkoston lisäksi näköaloja muiden terveyskeskusten kehittämistyöhön, mistä saattaa olla hyötyä oman perusterveydenhuollon kehittämiselle tulevaisuudessa. 1. Toimiva diabeteshoito Tavoite Yhteistoiminta-alueella tarjottava diabeteshoito kannustaa ja motivoi aikuisia diabetespotilaita hoitamaan sairauttaan, ts. tukee asiakkaan omahoitoa. Hoidossa keskitytään yksilön omiin terveydellisiin voimavaroihin ja toimintakykyyn. Liitännäissairauksia ehkäistään ja lievitetään. Yhteistoiminta-alueen koko hoitotiimin osaamista (moniammatillinen yhteistyö, perusterveydenhuollon ja lähierikoissairaanhoidon, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö) hyödynnetään ja mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan. Johto osallistuu hankkeen ohjaukseen ja sitoutuu toimimaan aktiivisesti hankkeen suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi. Alan uusi, näyttöön perustuva tieto sekä nykyaikainen tietotekniikka edistävät uusia työmenetelmiä ja mahdollistavat hoitokäytännön muuttamisen.
3 H /Terveydenhuolto 3 Työmenetelmien muuttuminen (ryhmätoiminta, nykyaikaisten tietoteknisten mahdollisuuksien käyttö, joustava ja yksilöllinen seuranta ja hoito) vapauttaa aikaa yhä lisääntyvän diabetespotilaiden määrän hoitamiseen. Hanke osoittaa seudun diabeteshoidon tulevat resurssitarpeet. Tätä nykyä yhteistoiminta-alueella on diabeteshoitaja ja diabeteshoidosta vastaava lääkäri sekä Uudenkaarlepyyn että Malmin terveyskeskusvastaanotoilla ja paikallisessa erikoissairaanhoidossa. On tarpeen sovittaa resurssit yhteiseksi tiimiksi, jonka osapuolet tukevat toisiaan ja kehittävät hoitoa yhdessä. Tarkoituksena on, että diabeteshoidon tiimityö muodostaa mallin muidenkin pitkäaikaissairauksien hoidon järjestämiselle saumattomasti ja tehokkaasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisenä yhteistyönä. Menetelmät Hankerahoitus tarjoaa tarvittavat lisäresurssit, joiden avulla voidaan irrottaa diabeteshoidon asiantuntijat oman työnsä analysoimiseen ja toiminnan suunnitteluun sekä hanketyöhön, opintokäynteihin ja tiimikeskusteluihin. Nykyisten työmenetelmien ja kehittämismahdollisuuksien analysointi, diabetespotilaan hoitoketjun käyttöönotto ja päivittäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitajien välisen työnjaon analysointi ja kehittäminen, sairaanhoitajan ja lääkärin työnjako sekä yhteistyö diabeteshoidon asiantuntijoiden ja eri potilasjärjestöjen kanssa. Diabetespotilaat on ryhmitelty heidän tarpeidensa mukaisesti ja palvelutarjonta on laadittu tarpeiden pohjalta. Laaditaan yksilölliset hoitosuunnitelmat, joissa otetaan huomioon potilaan oma tietämys sekä hänen voimavaransa ja kykynsä, ja ne dokumentoidaan yhteisesti sovitun kansallisen käytännön mukaisesti. Jokaiselle potilaalle nimetään vastaava ammattihenkilö, mikä dokumentoidaan hoitosuunnitelmaan. Käyntivälit, käyntien sisältö, seurantatapa ja -menetelmät suunnitellaan ennalta. Kehitetään nykyaikaista tietotekniikkaa avainasiakkaiden tunnistamisen mahdollistamiseksi (esim. Direva-hankkeen kokemuksia voidaan mahdollisesti hyödyntää). Ohjelmia kokeillaan ja hankitaan tarpeiden ja talousarvion mukaisesti. Selvitetään ja toteutetaan mahdollisuudet hoitaa diabetespotilaita ryhmässä ja kannustaa heitä aktiiviseen omahoitoon eri tavoin. Nykyistä osaamista, kuten esimerkiksi käypää hoitoa ja muita näyttöön perustuvia lähteitä toteutetaan käytännössä ja opintokäynneiltä ja kursseilta haetaan uusia ideoita. Seudun diabeteshoitoa analysoidaan ja verrataan suhteessa valtakunnalliseen tasoon ja muihin voimassa oleviin suosituksiin. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta. Talousarvio ja resurssit Rahoitus järjestetään siten, että oma osuus on 25 % ja 75 % rahoitetaan hankevaroin. Hankevaroilla palkataan osa-aikainen sairaanhoitaja, jotta asiantuntijat voidaan irrottaa päivittäisistä rutiineista hanketyöhön. Tiimiin palkataan asiantuntijaksi diabeteslääkäri ostopalveluna. Hankeryh-
4 H /Terveydenhuolto 4 män hanketyöhön käyttämä aika on osa hankkeen omaa rahoitusta. Ks. oheinen talousarviosuunnitelma selitteineen. Hankkeeseen sisältyy opintokäyntejä ja kursseja sekä verkostotapaamisia. Arviointi Jo vuonna 2012 on nähtävissä tuloksia tiimin hoitaessa useampia potilaita olemassa olevin ja hankkeen tarjoamin lisäresurssein. Ryhmäkäyntien määrä lisääntyy huomattavasti vuoden 2009 tilanteesta. Tyytyväiset asiakkaat ja motivoitunut henkilöstö, jolla on kohtuullinen työmäärä. Potilaiden sokeritasapaino paranee ja paranemista voidaan arvioida veren HbA1c-tason mittauksilla. Hankkeen seuranta ja dokumentointi annetaan jonkun korkeakouluopiskelijan tehtäväksi, mikäli mahdollista. 2. Tiimityö pitkäaikaissairaiden potilaiden avohoidossa (lääkäri-sairaanhoitaja -yhteistyö) Tämä hanke on kohdennettu pitkäaikaissairaille potilaille, joilla on toistuvia lääkärikontakteja, esim. monisairaille ja iäkkäille potilaille, jotka tarvitsevat enemmän aikaa lääkärikäynneillä tai lääkärikäyntien jälkeisessä seurannassa. Seutu on kärsinyt pitkään lääkäripulasta, minkä vuoksi edellä mainittujen potilaiden hoitamiseen ei ole ollut riittävästi resursseja. Suunnitelmallisen ja järjestelmällisen seurannan puuttuessa on muodostunut sen luonteisia ongelmia, että potilaille on jouduttu järjestämään aika lääkärin vastaanotolle. Usein ainoana mahdollisuutena on ollut potilaan ohjaaminen päivystävälle lääkärille. Tämä on johtanut erittäin suureen kuormitukseen päivystysvastaanotolla. Tavoitteet Tavoitteena on laatia toimivat hoitosuunnitelmat edellä mainituille potilaille sekä suunnitella heidän hoitonsa ja käyntinsä ennakolta. Hoidossa ja hoitosuunnittelussa hyödynnetään potilaan omia voimavaroja, mikä parantaa potilaan mahdollisuuksia omahoitoon. Potilailla on hyvät tiedot sairaudestaan ja he tietävät, milloin ottavat yhteyden hoitotiimiin. He kokevat hoidon ja seurannan turvalliseksi ja asiantuntevaksi. Potilaasta tulee niin sanotusti tiimin potilas ja hänelle on valittu oma vastaava ammattihenkilö, mikä on dokumentoitu hoitosuunnitelmaan. Sairaanhoitajan ja lääkärin resursseja ja osaamista käytetään tehokkaasti ja optimaalisesti yhteistyön lisäämisen ja sovitun, jäsennellyn ja selkeän työnjaon avulla. Osa hoidosta voidaan siirtää sairaanhoitajille, joilla on mahdollisuus konsultoida tiimin lääkäriä. Toivomuksena on, että lääkärit saavat tunteen työn hallinnasta ja että lääkärin työ tuntuu houkuttelevammalta. Tiimin hoitamien potilasryhmien päivystyskäynnit vähenevät.
5 H /Terveydenhuolto 5 Tiimin laatimat käytännöt, tehtävät ja työnjako dokumentoidaan, jotta niitä voidaan soveltaa uusiin tiimeihin ja käyttää mallina muille. Menetelmät Kohderyhmät tunnistetaan organisaation potilastietojärjestelmän avulla käyntivälien perusteella. Kaksi sairaanhoitajaa ja 3-4 terveyskeskuslääkäriä osallistuu pilottihankkeeseen, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hoitajan ja lääkärin välisen järjestelmällisen yhteistyön lisääminen suurehkolla lääkärinvastaanotolla, jonka avustavan hoidon resurssit ovat olleet tähän saakka niukat. Sairaanhoitaja valmistelee esim. iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden lääkärikäyntejä mm. käymällä läpi ajankohtaisen lääkityksen ja mittaamalla verenpaineen. Käyntien jälkeen lääkäri voi siirtää hoidon seurannan sairaanhoitajalle, joka myös antaa lisätietoja, ohjausta ja terveysvalmennusta, joka motivoi potilaita lisäämään omahoitoa. Hankkeen aikana ilmenee, millaiset tiimit ovat sopivia, ts. kuinka monta hoitajaa ja lääkäriä tiimissä voi työskennellä hoidon jatkuvuuden, laadukkuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi. Hankkeeseen osallistuvat sairaanhoitajat saavat tarvittavan lisäkoulutuksen ja lääkärin ja sairaanhoitajan välinen työnjako selkiytetään. Tiimi hakee tietoa muista paikoista, joissa on otettu käyttöön vastaavanlainen tiimityö. Talousarvio ja resurssit Tiimityöhön irrotetaan omia sairaanhoitaja- ja lääkäriresursseja. Arviointi Tiedot dokumentoidusta hoitosuunnitelmasta ja suunnitelmallisesta seurannasta ilmenevät potilaskertomuksista. Lääkärien ja sairaanhoitajien työnjaosta on kirjalliset työnkuvaukset, joita voidaan käyttää myöhemmin tiimityön toteuttamisessa muilla vastaanotoilla. Potilastyytyväisyyttä seurataan potilaskyselyjen avulla ennen hankkeen aloitusta ja hoitotiimimallin käyttöönoton jälkeen. Mainitun potilasryhmän päivystyskäyntien määrän mahdollista vähenemistä seurataan. Mahdollisesti voidaan myös arvioida henkilöstön työtyytyväisyyttä vanhassa ja uudessa järjestelmässä. 3. Yhteistä molemmille osahankkeille Koko hankkeen talousarvio Hankkeen talousarvio on liitteen mukainen. Koko osahanketta varten palkataan hankekoordinaattori.
6 H /Terveydenhuolto 6 Aineistokustannukset sekä kurssi- ja matkakulut jaetaan tarpeen mukaan hankeosioiden kesken ja niitä koordinoivat yhteinen hankeryhmä ja hankekoordinaattori. Hankeorganisaatio Hanke on osa Kaste-hanketta ja sitä hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuoltoalue koordinoi hankkeen valmistelua. Paikallisen hankeryhmän edustajat osallistuvat hankkeen järjestämiin verkostotapaamisiin. Paikallisella osahankkeella on hankeryhmä (vastaa paikallista ohjausryhmää), johon kuuluu asiantuntijaryhmien ja terveydenhuollon johtoryhmän edustajia. Osahankkeella on oma paikallinen hankekoordinaattori. Kumpaakin hankeosiota varten valitaan oma asiantuntijaryhmä, joihin kuuluu diabeteshoidon sekä terveyskeskuksen sairaanhoitovastaanottotyön asiantuntijoita. Kummallekin hankeosiolle valitaan vastuuhenkilö. Terveydenhuollon tulosalueiden päälliköt nimeävät hankeryhmän ja osahankkeiden vastuuhenkilöt. Kummankin osahankkeen aikataulu Hanketyö aloitetaan keväällä 2010, jolloin valitaan hanke- ja asiantuntijaryhmät sekä täsmennetään tavoitteet ja laaditaan tarkempi aikataulu. Käytännön hanketyö alkaa lomakauden jälkeen syksyllä Arvioitu hankeaika on vuonna kuukautta. Hanke jatkuu koko vuoden 2011 ja päättyy syksyllä 2012, minkä jälkeen työ siirtyy osaksi tavanomaista toimintaa Maija Räsänen, johtava lääkäri Lis-Marie Vikman, hoitotyön päällikkö Marléne Lindgrén, johtava hoitaja Päivitetty /Margaretha Backman, Marléne Lindgrén
POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista
POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 24.11.2011 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke lyhyesti Esityksen sisältö Miten arviointia on
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotMonisairas potilas ja hoidon jatkuvuus
Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Risto Raivio Itäisen alueen ylilääkäri Valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sidonnaisuudet
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely
Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä
Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotMiten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.
Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.2018 Lähtötilanne joulukuu 2017 Mitä varten ollaan kehittämässä? Miksi
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotMoniammatillisen verkoston toiminta
Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014
LisätiedotDigitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016
LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari
LisätiedotTupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja
Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotKansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti
Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä
LisätiedotLääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012
Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotMitä kaikkea tehdään kehittämisessä? Kaisu Anttila vs. kehittämispäällikkö
Mitä kaikkea tehdään kehittämisessä? Kaisu Anttila vs. kehittämispäällikkö Kehittämisyksikön tehtävä Toimintaa ohjaa LSHP:n painopistealueet ja tuottavuusohjelma Jatkuva kehittäminen Kehittämisen koordinointi
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotJohdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät
Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015
LisätiedotMiten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon
Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa
Lisätiedot1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotHoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka
Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotHärkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke
Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Sairaanhoitaja (astmahoitaja) Katja Matikka Terveyskeskuslääkäri Maarten de Vocht 9.3.2017 Härkätien kartalla Valtakunnallisen astma-ohjelman
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 65 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä
LisätiedotKannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa
Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 81 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotAvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä
AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotHallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta. Suomen Lääkäriliitto ry:n lausunto
VASTINE 1(5) Eila Mustonen Marjukka Vallimies-Patomäki 24.02.2019 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta Sosiaali- ja
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
LisätiedotKanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?
Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotMiten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus
Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Esimerkki avohoidon nykyisestä tilastoinnista Perusterveyden
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotYksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen
LisätiedotTerveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET
TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotAsia: Hallituksen esitykseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta
LAUSUNTO 1(5) Eila Mustonen Marjukka Vallimies-Patomäki 18.2.2019 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia: Hallituksen esitykseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta Sosiaali-
LisätiedotKokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä
18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen
LisätiedotPotkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen
Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen Risto Kuronen Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö 2.11.2015 Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry
ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät 17.-18.5.2018 Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry Hoitajavastaanottojen määrä kasvussa vastaanotolle pääsee nopeasti
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla
Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotKysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito
LisätiedotSähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena
Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa
LisätiedotAsiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen
Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotKotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta
Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke
Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden
LisätiedotI&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN
I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke 2016-2018) IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI = ILMA OMAIS- JA PERHEHOITOON
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015
1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotJonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa
LisätiedotEndoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005
Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä
Lisätiedot