OXFORD RESEARCH. - Knowledge for a better society - Kaakkois-Suomen kehittäminen Joukkuepeliä vai yksilölaji?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "OXFORD RESEARCH. - Knowledge for a better society - Kaakkois-Suomen kehittäminen Joukkuepeliä vai yksilölaji?"

Jukka-Pekka Jarno Leppänen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 OXFORD RESEARCH - Knowledge for a better society - Kaakkois-Suomen kehittäminen Joukkuepeliä vai yksilölaji? Yhteenveto iltapäivän osuudesta Jouni Eho

2 Sisällysluettelo 1. Alustus - viisi kriitiistä menestystekijää voittavalle joukkueelle 2. Powerful questions - Ryhmätyöskentelyä 3. Yhteenvetoa ryhmätöistä

3 1. Play to your strengths Korosta vahvuuksiasi Vrt. Koripallossa Pituutta ei voi opettaa ja aluekehityksessä Sijaintia ei voi opettaa Kaakkois-Suomen vahvaa sijaintia pitää osata hyödyntää oikealla tavalla Miten me käytetään hyväksi meidän sijaintimme tai muut vahvuudet yhdessä, siinä on tuhannen taalan kysymys? Osataanko me tunnistaa meidän vahvuudet ja korostaa niitä?

Kaakkois-Suomen vahvaa sijaintia pitää osata hyödyntää oikealla tavalla Miten me käytetään

4 2. Basketball is a game of mistakes Koripallo on laji, jossa koko ajan tapahtuu epäonnistumisia Menestyvän joukkueen (tai pelaajan) tunnistaa siitä, että nollataan epäonnistuminen nopeasti ja siirrytään seuraavaan pelitilanteeseen Pitää uskaltaa kokeilla ja yrittää. It s ok to fail, but it s not ok not to try Sallitaanko me Kaakkois-Suomessa epäonnistumiset? Miten me voitaisiin lisätä epäonnistumista sallivaa ilmapiiriä myös kehittämistoiminnassa?

pelitilanteeseen Pitää uskaltaa kokeilla ja yrittää.

5 3. Every player counts Jokainen pelaaja on tärkeä Jokaisella pelaajalla on tärkeä rooli. Myös roolipelaajia tarvitaan. Olennaista on saada aluekehityksessä maksimoitua jokaisen seutukunnan ja jokaisen kehitysorganisaation potentiaali yhteisten tavoitteiden eteen Organisaatiotasolla kuinka me osataan hyödyntää myös hiljaisia puurtajia, jotka eivät välttämättä halua olla esillä? Miten me saadaan heistä paras irti? Aluetasolla miten pienten kehyskuntien, kuten esim. Pyhtää, Virolahti, Ruokolahti, Iitti tarpeet otetaan huomioon? Entäpä kansalaisten ääni - Miten kunnissa otetaan huomioon kansalaisten osallistaminen (crowdsourcing)?

Organisaatiotasolla kuinka me osataan hyödyntää myös hiljaisia puurtajia, jotka eivät välttämättä halua olla esillä? Miten me saadaan heistä paras irti?

6 4. Pay attention to details Pienet yksityiskohdat ratkaisevat voitot ja tappiot Jos haluaa tulla erinomaiseksi tai synnyttää huippuosaamista, pitää tehdä pienet yksityiskohdat paremmin kuin muut Älykäs erikoistuminen = oikeiden asioiden tekemistä oikein yksityiskohtia unohtamatta Ollaanko Kaakkois-Suomessa valmiita tekemään tietyt yksityiskohdat paremmin kuin kukaan muu Suomessa? Ollaanko täällä valmiita tekemään pienet yksityiskohdat paremmin kuin kukaan muu MAAILMASSA? Uskallammeko me vaatia toinen toisiltamme kehittämistoiminnassa laadukkaampaa työtä ja yksityiskohtia?

Ollaanko Kaakkois-Suomessa valmiita tekemään tietyt yksityiskohdat paremmin kuin kukaan muu Suomessa?

7 5. Help others to help yourself Kun autat joukkuekaveriasi, autat myös itseäsi Miten me luodaan Kaakkois-Suomeen sellaista kulttuuria, jossa tehdään toistemme auttamisesta yhteinen tavoite? Miten me saadaan toimijat vakuuttumaan siitä, että jos me jaetaan sellaista tietoa joka hyödyttää varmasti naapuria, niin me varmasti hyödymme siitä myös itsekin.

9 Ryhmätoiden kysymykset 1. Jakakaa kokemuksianne hyvistä käytännöistä maakuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä. 2. Mihin yksityiskohtiin keskittymällä Kaakkois-Suomesta luodaan huippuosaamisen keskittymä?

10 Yhteenvedot 1/4 1. Jakakaa kokemuksianne hyvistä käytännöistä maakuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä. - Ylimaakunnallisen elinkeinoilmaston kehittäminen ja siihen sitoutuminen. Keskittyminen alueen vahvuuksiin esimerkkinä Rauhan kehittäminen. Pitkäjänteisyys kehittämistyössä esimerkkinä puolustusvoimien uudistus - Ammatillisten oppilaitosten yhteistyö laadun parantamisessa ja koulutusresurssien tehokkaammassa käytössä, aidosti yhteisestä tarpeesta nousseet hankkeet, joissa yhteinen hyöty (esim Vetovoimaa matkailusta), yhteiset venäläisten matkailuun, maankäyttöön liittyvät selvityshankkeet - MAKO-Pilottihanke: yhteiset painopisteet, yhteiset kärkihankkeet (13), uudet avaukset (vaativat vielä diskuteeraamista) KYAMK-Mikkelin AMK strateginen kumppanuus ja koulutus"vaihto" (sekä yhteistyö LUTin kanssa). Yritysneuvonnan ja -palveluiden yhteistyö (esim. Uusi Yrityskeskustoiminta) - Cursor koordinoi yhteisellä päätöksellä Kaakkois-Suomen peliklusteria, joka on yhteinen asia

Pitkäjänteisyys kehittämistyössä esimerkkinä puolustusvoimien uudistus - Ammatillisten oppilaitosten yhteistyö laadun parantamisessa ja koulutusresurssien tehokkaammassa käytössä, aidosti yhteisestä

11 Yhteenvedot 2/4 1. Jakakaa kokemuksianne hyvistä käytännöistä maakuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä. - Maakuntaohjelman osa-alueet, strategiatyö. Ylimaakunnallisten hankkeiden yhteinen toteuttaminen. Koulutussektori - oppilaitosten välille syntynyt hankeyhteistyö mm. yhteiset vertaisarvionnit - Hankkeiden ansiosta on syntynyt henkilökohtaisia suhteita ja tuttavuuksia, jotka jatkavat elämää niiden jälkeen. Lisäävät yhteistyötä - Enpi-hanke Empowerment of families with children. Kehitetään kulttuurisensitiivistä perhetyötä. Toteuttajat Kotka, Hamina, Imatra, Saimia, Kyamk, HY,Palmenia, Pietarin valtionyliopisto, venäläisiä kuntia. - Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen esimerkkinä yhteisestä edunvalvonnasta, VT6 ja E18 - Biosampo koulutuskeskus. "Luotiin laitos, jossa on kädet (2. aste) ja sinne tuotiin aivot (yliopistot) - Hyvät toimintamallit leviävät verkostojen kautta leader-ryhmistä ja kehitysyhtiöistä toiseen

yhteiset vertaisarvionnit - Hankkeiden ansiosta on syntynyt henkilökohtaisia suhteita ja tuttavuuksia, jotka jatkavat elämää niiden jälkeen.

12 Yhteenvedot 3/4 2. Mihin yksityiskohtiin keskittymällä Kaakkois-Suomesta luodaan huippuosaamisen keskittymä? - Peliklusterin ja osaamisen kehittäminen: pelillisyyden hyödyntäminen läpileikkaavana eri toimialoilla, smart & serious games. - Venäjä-liiketoiminta: palveluinfran kehittäminen; venäläisten ostosmatkailun kääntäminen entistä enemmän palvelumatkailuun - Koulutusvienti ja -vaihto: kansainvälinen osaamisen vaihto, kansainvälisten operaatioiden ja -hankkeiden alustan luominen - Uusiutuvaan energiaan liittyvän yritystoiminnan aikaansaaminen (tutkimusta, koulutusta, kokemusta on, veturiyrityksiä puuttuu). - Matkailu ja matkailuun liittyvät osaamispohjaiset palvelut ( terveys-, hyvinvointi-, elämysmatkailu, public-private -yhteistyö). - ICT- ja pelialan jakelu-, kustannus- ja managerointitoiminnan haltuunotto - Kuljetusketjun turvallisuus

- Venäjä-liiketoiminta: palveluinfran kehittäminen; venäläisten ostosmatkailun kääntäminen entistä enemmän palvelumatkailuun - Koulutusvienti ja -vaihto: kansainvälinen osaamisen vaihto,

13 Yhteenvedot 4/4 2. Mihin yksityiskohtiin keskittymällä Kaakkois-Suomesta luodaan huippuosaamisen keskittymä? - Erityisasema valtakunnallisissa alueidenkäyttö tavoitteissa (Venäjä) - Palvelujen sujuvuus (kielitaito) Matkailu/tie- ja alueinfra (rajanylityksen sujuvuus) - Bonus : Biotalouden nousu - Kestävä kehitys, raja/kokonaisturvallisuus sekä vanhan osaamisen hyödyntäminen (metsäteollisuus) - Yritysrahoitus on varmistettava alkumetreillä, ettei tule vaan turhaa työtä - Puupohjainen energiantuotanto ja muut korkean teknologian tuotteet - Hyvin palveleva, viisumivapaa Kaakkois-Suomi - Mahdollisuus tarjota koulutustuotteena koko koulutusketju ammattimiehestä tohtoriksi - Tukea hankkeille, joissa itää paradigman muutos; vaikka tietty % mk-ohjelmassa. Välimaastoon putoavien ja vääristä osoitteista tulevien ideoiden tutkiminen

kehitys, raja/kokonaisturvallisuus sekä vanhan osaamisen hyödyntäminen (metsäteollisuus) - Yritysrahoitus on varmistettava alkumetreillä, ettei tule vaan turhaa työtä - Puupohjainen energiantuotanto

Samankaltaiset tiedostot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen