Yrittäjäotetta vaaditaan kaikkialla Sari Baldauf s ,50. Opettele ulkomaankomennukselle. Oletko supersarjalainen? Arvokasta viiniä s.

Transkriptio

1 ,50 > Y H T E I S K U N T A Opettele ulkomaankomennukselle s. 14 > Y R I T T Ä J Y Y S Oletko supersarjalainen? s. 18 > S I J O I T T A M I N E N Arvokasta viiniä s. 42 > V A P A A - A I K A Pyöräilyn löytöretki s. 58 Yrittäjäotetta vaaditaan kaikkialla Sari Baldauf s.10

2 > P Ä Ä K I R J O I T U S Sijoitellaan Finanssialan Keskusliiton viime toukokuun lopussa pankinjohtajille tekemässä barometrikyselyssä peräti 67 prosenttia vastaajista arvioi sekä säästöja eläkevakuutusten että korkorahastojen ja joukkovelkakirjojen suosion edelleen kasvavan kuluttajien keskuudessa. Osakkeiden ja osakerahastojen suosion kasvua odotti tuolloin 52 prosenttia vastaajista, kun edellisessä barometrissä niiden suosion kasvuun uskoi merkittävästi pienempi osa, eli 30 prosenttia vastaajista. Asuntojen ja kiinteistöjen suosion kasvua odotti ainoastaan 13 prosenttia pankinjohtajista. Yrityssektorilla pankinjohtajat arvioivat niiden yritysten olevan kiinnostuneita säästö- ja eläkevakuutuksista, sillä vastaajista 59 prosenttia odotti suosion kasvua näissä sijoituskohteissa. Yritysten vakuutussijoituksiin kuuluvat mm. työnantajan ottamat lisäeläkkeet esim. avainhenkilöille. Korkosijoitusten suosio oli yrityksissä hieman noussut edellisestä kyselystä (helmi-maaliskuu) ja niiden suosion kasvua odotti 60 prosenttia pankinjohtajista. Osakkeiden ja osakerahastojen suosion kasvun kannalla oli liki saman verran vastaajia. Sittemmin USA:n subprime-asiakkaille eli järkevää luottohistoriaa vailla oleville asiakkaille myönnetyistä luotoista liikkeelle lähtenyt rahoitusmarkkinamyrsky jälkimaininkeineen on saattanut heikentää joihinkin sijoituskohteisiin kohdistunutta optimismia, mutta kotimaisten asiakkaiden tulevaisuudenuskoa ei tällä näytelmällä liene lannistettu. Kun Suomessa reaalitalouden näkymät ovat edelleen positiiviset, on hyvä syy olettaa, että sijoitusinto jatkuu, joskin enemmän harkitusti ja valikoiden. Samoin kilpailu eri sijoitusvaihtoehtojen välillä varmasti kiihtyy, kunhan päästään asian ytimiin; a) yritysten tämän hetken täydet tilauskirjat, kapasiteetin käyttö ylärajoilla ja paheneva työvoimapula indikoivat väistämättä osakeomistamisen huippuaikojen hiipumista, tai b)vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eriarvoinen verokohtelu saa alati enemmän kritiikkiä, joista seuraa, c) että muiden sijoituskohteiden kiinnostavuus vain kasvaa. Tässä kontekstissa asuntosijoittaminen on epäilemättä erittäin varteenotettava vaihtoehto, kuten sivun 36 jutusta voi arvioida. Itse tarina on avartava ja opettavainen asuntosijoittamisen lainalaisuuksista, ja siitä kuinka alan ammattilainen toimii ja visioi. Enemmän harrastuspuolelle mennään sen sijaan viinisijoittamisessa sivulla 42, joskin sen ansiosta houkutus alalle saattaa monillekin nousta suureksi: Laatuviinien hintakehitys ylittää osaketai rahastosijoittamisen tuotot, joskin on eri asia, kuka lopulta raaskii hinnannousun realisoida. Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 25. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittaja Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Merja Hirvonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 1/ x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Pekka Sipola Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

3 S I S Ä L T Ö > S Y Y S K U U > Y H T E I S K U N T A Tavoitteet korkealle Maamme ilmapiiri ei ole erityisen yrittäjämyönteinen. Meillä ei suvaita virheitä, eikä epäonnistumisia, Sari Baldauf pohtii. > J O H T A M I N E N Energialle muoto Yrittäjä eroaa toimintatavaltaan managerista. Yhä useammat organisaatiot haluavat firmaansa yrittäjyyttä, VIA Groupin toimitusjohtaja Tero J. Kauppinen kertoo. > M A R K K I N O I N T I Suunnitelmallisuutta lanseerauksiin. Petri Maliranta > T & T Yrityksiin tiedonhaun ketteryyttä. Ilkka Harjula 32 P Ä Ä K I R J O I T U S 3 Sijoitellaan M A K A S I I N I 6 Poimintoja Y H T E I S K U N T A 10 Tavoitteet korkealle mittakaavana koko maailma 14 Kulttuuria tuntemalla välttää monet karikot Y R I T T Ä J Ä Y R I T T Ä J Y Y S 18 Vaikuttimia etsimässä millaisia ovat supersarjan ottelijat? 21 Kolumni: Toistensa paitoja J O H T A M I N E N 24 Energialle muoto 26 Moppisota, osa 4: Kasvun vauhtihuumaa M A R K K I N O I N T I 28 Suunnitelmallisuutta lanseerauksiin 30 Kolumni: Pitääkö myytti Asiakas on aina oikeassa paikkansa? t i e t o & t e k n i i k k a 32 Yrityksiin tiedonhaun ketteryyttä

4 50 > S I J O I T T A M I N E N Arvoviinien hintoja ei pörssi hetkauttele 42 Yksityishenkilö ei Suomessa saa käydä kauppaa alkoholituotteilla. Niinpä viinisijoittaminen vaatii matkustamista, sanoo viinisijoittaja Joni Ylijoki. > Y R I T T Ä J Ä T Vaatteita Suomi-filmin hengessä Ompelukoneet hyrräävät VPU:n entisessä vaatetehtaassa yhä, Jaana Paavilainen iloitsee. > U L K O M A A T Elämää paratiisissa Riku Laannin konsulttiyritys auttaa suomalaisyrityksiä Australian markkinoilla. 64 > K U L T T U U R I Tunnetut bisnesmatriarkat Aurora Karamzin, Minna Canth ja Rakel Wihuri olivat oman aikansa bisnesnaisia. 66 S I J O I T T A M I N E N 36 Asuntosijoittaja katsoo hyvää sijaintia ja toimivuutta 40 Internet sijoittajan apuna 42 Arvoviinien hintoja ei pörssi heiluttele 44 Johdetulla innovaatiolla menestykseen Y r i t t ä j ä t 46 Tiedolla tuloksia 50 Vaatteita Suomi-filmin hengessä 54 Huipulta ruohonjuuritasolle mestarikokki erikoistui kukkoon V A P A A - A I K A 58 Pyöräilystä kuntoa ja kavereita U L K O M A A T 60 Vähemmän byrokratiaa, gracias 64 Elämää paratiisissa K u l t t u u r i 66 Tunnetut bisnesmatriarkat 68 Taide tasoitti tietä Suomen itsenäistymiselle M a a i l m a N p y ö r ä 71 Uutisia ulkoa U U T I S M A A I L M A 72 Tuotteet ja palvelut J K 74 Minusta olisi kivaa Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

5 > M A K A S I I N I Makasiinin kokoaja Helinä Hirvikorpi Mahlaa maailmalle n Kärsitkö koivuallergiasta? Juo kevätkausi koivunmahlaa ja vaiva on tiessään. Monella on kokemusta, vaikka tutkimuksia ei ole tehtykään. Susanna ja Arto Maaranen ovat esimerkkejä rohkeista yrittäjistä. He hakeutuivat ensin elämäntapayrittäjiksi, että voisivat asua maalla ja ansaita leipänsä. Tohmajärveltä löytyi tila, jossa oli koivikkoa kuin Wajdan elokuvassa. Heille kypsyi ajatus koivunmahlatuotannosta. Nyt Nordic Koivu on maailman suurin mahlantuotantoyritys, eikä toiminta ole näpertelyä vaan teollista ja kannattavaa. Pääomasijoittajat kiinnostuivat ja satsasivat odotuksiin, jolloin yritys saattoi kasvaa kerralla ison harppauksen. Yrittäjät Pohjois-Karjalassa ymmärtävät toisiaan, vaikka pikku paikkakunnilla muutoin kateus kukoistaisi. Maaraset kertovat esimerkin: Kun mahlan tuotantoaika on keväällä lyhyt, joka hetki on käytettävä hyväksi. Tuotantokoneesta meni teräsosa rikki ja se keskeytti koko tuotannon. Edessä oli viikonloppu ja hätä mistä osan saisi. Paikallinen MFG Components keskeytti oman tuotantolinjansa perjantai-iltapäivänä tehdäkseen meille tarvittavan osan. Lasku tuli aikanaan: viisi euroa. Susanna ja Arto Maaranen myyvät Tohmajärveltä pullotetun koivunmahlan 99-prosenttisesti ulkomaille. Vaasa puhdisti kasvonsa 400-vuotisjuhlille. Seuraavaksi yrittäjät ponnistelevat asuntomessuilla. Vaasan veri on eri n Jos on kulkenut new yorkit, santiagot ja madridit, pitäisi tuntea myös oman maan kaupungit. Oiva tapa on bongata kesällä yksi kaupunki, joka on jäänyt tuntemattomaksi. Vaasa, siis sinne! Kaava suomalaisissa keskisuurissa kaupungeissa on sama. Kaupungin ydinkeskustassa Sokos-hotelli Rossoineen ja Amarilloineen ja muita ketjuravintoloita. Yksityisyrittäjien ylläpitämiä ravintoloita saa etsimällä etsiä. Matkalla esittäytyi jo viehättävä Kristiinankaupunki vanhoine puutaloineen. Itse Vaasa tuntui olevan vireä kauppakaupunki. Ruotsalaisia oli tullut Merenkurkun yli runsaasti. Torilla liputtivat ostosten puolesta ja isoja kauppakeskuksia olikin syntynyt ympärille. Enää vanha kunnianarvoisa Haartmanin rautakauppatalo seisoi jykevänä muistuttamassa sukupolvien yrittäjyydestä. 400-vuotisjuhliensa kunniaksi (2006) keskusta oli pessyt kasvonsa. Rannassa oli pari mukavaa laivaravintolaa. Ensi vuonna Vaasaan lappaavat asuntomessukävijät. Piti ajaa myös Vaskiluotoon, että näki ylvään Vaskiluodon sillan. Sanovat, että RKP:n kansanedustajien näkyvin aikaansaannos. Tiesitkö, että Sadasta Suomen suurimmasta yrityksestä on kolmannes ulkomaalaisomistuksessa. Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

6 Mannerheimintie on useissa suomalaiskaupungeissa. Tämän polun varrella asunee vanhoja poikia viiksekkäitä. Tie nimeä myöten n Reissatessa on mukava tutkailla katujen ja teiden nimiä. Joka niemennotkoon on oltava osoite. Aivonystyrät ovat koetuksella, kun katujennimivirastot ja nimistönsuunnittelijat yrittävät keksiä joka polulle oman nimen. Voiaskintie, Smöraskvägen, on Sipoossa. Paskakuja vie kaatopaikalle Karstulassa. Kangasalalta Orivedelle ajettaessa päätieltä lähtee Hiljaisten miesten laakso ja kohta samalta tieltä erkanee Rapu-Santerin polku. Tarkka osoite on oltava myös kesämökille, jotta palo-ja pelastusväki osaavat navigoida paikalle. On ollut tapauksia, jolloin esimerkiksi vaikeaa diabetestä potenut henkilö ei ole saanut paikalle ammattiauttajaa, kun ei ole ollut mökin tarkkaa osoitetta tiedossa. Navigointilaitteetkin tottelevat vain osoitteita, eivät savolaista opastusta: soattaapi se olla sielläpäe tai olla olemattaki. Hyppy isommaksi n Yksinyrittäjälle on iso kynnys palkata ensimmäinen työntekijä. Hänestä tulee kertaheitolla työnantaja kaikkine velvoitteineen. Olisi luullut, että hallitus olisi ottanut kokeiluun tukea ensimmäistä työntekijän palkkaamista sellaiset alueet, joissa on paljon yrittäjiä. Nyt kokeiluun pääsivät vain Kehys-Kainuu, Torniolaakso, Itä-Lapin ja Pielisen-Karjalan seudut, Ilomantsi ja Rautavaara. Valtio osallistuu yksinyrittävän ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Avustusta saa palkkamenoihin 30 prosenttia ensimmäisenä vuonna ja 15 prosenttia seuraavana. Kokeilu kestää vuoden 2011 loppuun. Koko maassa on noin yksinyrittäjää. Valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi, että kokeilualueella yksinyrittäjiä on noin Seurasitko mediaa kesän aikana? Kyllä erittäin tiiviisti. Seurasin Stellaria mediaa jatkuvasti. Sellaista lehteä en tunnekaan vain onko se joku uusi kanava? Se on vesiheinä. Tein puutarhatöitä ja se media oli sitkeästi koko ajan läsnä. f u t u r e i m a g e b a n k. c o m Y R I T T Ä J Ä

7 > M A K A S I I N I Jyväskylässä tutkaillaan kasvua n Männikkömetsät ja rantojen raidat Keski-Suomen lääniä ei enää ole, mutta keskisuomalaiset yrittäjät panevat parastaan syyskuun lopulla. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät pidetään nyt jo syyskuun lopulla Jyväskylän Paviljongissa. Kasvu kiinnostaa kaikkia, millainen yritys voi kasvaa ja millä edellytyksin. Tahdolla ja taidolla menestymme on yksi slogan ja yrityscaset tulevat tietysti Keski-Suomesta, kehittämispäällikkö Tuuli Kirsikka Pirttiaho Keski-Suomen Yrittäjistä sanoo. Keskustassa sijaitseva Paviljonki kerää kattonsa alle helposti vierasta. Yrittäjäpäivien antia ovat aina uudet näkökulmat ja ajattelemaan pistävät keskustelut. Totta kai toisten yrittäjien tapaaminen ja hauskanpito ovat myös tärkeää ohjelmaa. Kirjailija Raija Oranen kertoo ja 1960-luvun Suomesta lapsen ja nuoren näkökulmasta. Orasen äidillä oli leninkiliike Hyrynsalmella. Valkean talon onni Tuuli Sääksvuori ja Tuuli Kirsikka Pirttiaho esittelivät Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien Jyväskylää jo Hämeenlinnan yrittäjäpäivillä. Oltakoon todellisuudesta mitä mieltä tahansa, se on kuitenkin ainoa paikka mistä saa kunnon pihvin. Woody Allen n Kirjailija Raija Oranen muistetaan kymmenistä romaaneista ja ehkä parhaiten tv-näytelmistä Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat. Hän on kirjoittanut usein myös yrittäjistä, kuten jälkimmäisen tv-sarjan päähenkilökin oli. Orasen äiti oli ompelija ja yrittäjä. Hän perusti leninkiliikkeen Hyrynsalmelle. Ensin vaatteita tuotiin Kajaanista, sitten kauempaa. Olin liikkeessä paljon töissä, tilasin vaatteita ja myin, Raija Oranen kertoo. Tänä syksynä ilmestynyt romaani Valkea talo jokivarressa ( Teos 2007) kertoo suurten ikäluokkien lapsuudesta ja nuoruudesta Kainuussa. Mutta kerronta on niin yleispätevää, että voi todeta yhtäläisen tapakulttuurin olleen koko 1950-luvun Suomessa. Kirjan lapsuus- ja nuoruuskuvaukset ovat suoraan Orasen omasta elämästä, vasta päähenkilön, Johanna Juntusen aikuiselämä lähtee omille teilleen. Minulla oli oikeasti onnellinen lapsuus. Sitä kuvataan vähän kirjallisuudessa. Yllättävän usein lapsuus kuvataan kurjana ja ahdistavana, Oranen sanoo. Hän haluaisikin palata osittain kotiseudulleen, tätä maailmaa on jo tarpeeksi nähty. Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

8 Marina Lehtonen, siivooja, Puhdas Elämys Harva on mestari monessa lajissa. Eteran asiakashyvitykset kilpailevat mestaruussarjassa. Funky Team on todistanut taitonsa cheerleadingissä, Marina Lehtonen siivoojana. Eterassa taas on vahva vakavaraisuus ja hyvät sijoitustuotot. Se tietää selvää kevennystä vakuutusmaksuihisi asiakashyvityksenä.* Puhdasta asiaa Eteran asiakashyvityksistä osoitteessa Vakuuta vaivatta * Eteran asiakashyvitys v on 0,68 % palkkasummasta.

9 Nuoret tulisi ottaa mukaan erilaisiin kehittämistoimiin tasavertaisina toimijoina, Baldauf aprikoi. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

10 > Y H T E I S K U N T A Tavoitteet korkealle mittakaavana koko maailma Jouko Lantto ja Riikka Kovala kuvat Pekka Sipola Kansainvälisessä toiminnassa mukanaolo on megajätti Nokian ex-toimitusjohtaja Sari Baldaufille 22-nokiavuoden jälkeen yhä tärkeää. Niinpä hän toimii mm. 170 maassa toimivan teknologiayritys Hewlett-Packardin hallituksessa, samoin kuin eräiden kansainvälisten suomalaisyritysten hallituksissa. Tältä näköalapaikalta Sari Baldauf kyseenalaistaa osittain väittämän, että Suomessa olisi juuri nyt erityisen yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Rahallista tukea kyllä on tarjolla aloittaville yrittäjille, mutta asenteissa on vielä parantamista: ilo onnistumisista omista ja muiden tai epäonnistumisten hyväksyminen ovat edelleen poissa. Täällä ei parane tehdä virheitä, mutta ilman riskinottoa ei synny uutta, ei ole yrittäjyyttä. Sanotaan myös, että Suomessa syntyy vähän yrityksiä moneen muuhun maahan verrattuna. Tosin täällä ei aina muisteta suhteuttaa asioita, onhan maamme väkiluvultaan maailman skaalassa vain suurehkon kaupungin kokoinen, Baldauf muistuttaa. Tämän tosiasian pitäisi innostaa meitä fokusoimaan, tarkasti miettimään erikoistumista ja voimavarojen kohdentamista. Toisaalta näyttäisi siltä, että nykynuoret ovat valmiita perustamaan etenkin palvelusektorin yrityksiä, hän jatkaa. Yrittäjäotetta vaaditaan kaikkialla Sari Baldauf ottaisi nuoret vahvemmin mukaan tasavertaisina toimijoina erilaisiin kehittämistoimiin. Saman sukuinen asia on yrittäjyydestä puhuminen julkisuudessa - tarvitsemme samaistumisen mahdollistavia roolimalleja, nuoria yrittäjiä monilta toimialoilta. Hänestä liian isoa eroa ei myöskään pitäisi tehdä oman yrityksen ja isomman yrityksen sisällä toi > KTM Sari Baldaufin työpäivät kuluvat nykyään viiden yrityksen hallitustyöskentelyssä, vaikuttamistyössä nuoria koskettavien asioiden parantamiseksi sekä suomalaisen kulttuurin edistämisessä niin Savonlinnan Oopperajuhlilla kuin alan säätiöissä. Y R I T T Ä J Ä

11 Sari Baldauf sparraa ja mentoroi muutamia nuoria yrittäjiä heitä askarruttavissa liiketoiminnan asioissa. > mivan yksikön tulosvastuun kantamisen välillä yrittäjäotetta vaaditaan molemmissa. Baldaufin mukaan ei pitäisi myöskään löytymän yhtään syytä, miksi suomalaiset nuoret eivät voisi kehittää kansainvälisesti menestyviä bisneskonsepteja. Internetin ja tietotekniikan avulla yrityksen perustamiskustannukset ovat melko pienet. Haaste on liiketoiminnan laajentamisessa, myös maan rajojen ulkopuolelle. Nuorten oman aloitteellisuuden seurauksena Sari Baldauf sparraa tätä nykyä muutamia nuoria yrittäjiä. Mukana on mm. high tech -alan tekijöitä, jotka hakevat apua ja tukea kansainvälisten kontaktien luomisessa, bisneksen skaalaamisessa tai ideoiden arvioimisessa. Yhteydenpito on Baldaufille epävirallista mentorina toimimista, mutta antanut hänelle aiheen pohtia korkeakoulujen roolia yrittäjyyden edistämisessä. Korkeakoululaitos ei ehkä tuo tällä hetkellä yrittäjyyttä esiin riittävän elävällä tavalla. Tarvit Nuoret yrityksen perustajina ALKAISINKO YRITTÄJÄKSI? Tutkimus nuorten yrittäjyyspoliittisista kirjoituksista ja asenteista Nuoret haluavat herkeämättä saada neuvontaa ja informaatiota julkisilta yrityspalveluiden tarjoajilta. He toivovat myös selkeää tiedottamista rahoittajilta. Tämä toteutuisi parhaiten julkisten yritysneuvonnan toimijoiden ja pankki-instituutioiden yhteistyössä, ilmenee kesäkuussa julkaistusta Alkaisinko Yrittäjäksi? tutkimuksesta. Yritysneuvonnan palvelun tarpeet näyttävät olevan huutavia, tutkimus tuo julki. Nuoret kannattavat erityistä rahoituspakettia ja kunnon neuvontapalveluja nuorille yrittäjille tutkimusta varten tehdyn kyselyn perusteella. Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyskurssit omalta osaltaan lisäävät nuorten tietoa yrittäjyydestä, mutta aloittelevien yrittäjien tukemiseen tarvitaan paljon muutakin. Erityinen ongelma yritystiedossa, tietopalvelussa ja opetuksessa on jaettavan tiedon kiistanalaisuus, arvot ja kilpailunalaisuus. Myös yritysjärjestöt varoittavat kilpailusäännöstön rikkomisesta nuorten alkuyritysvaiheiden tukemisessa, kirjasessa todetaan. Nuoret toivovat lisäksi mentorityylistä apua aloittelevan yrittäjän oman liikeidean testaamiseksi. Lisää yrittäjyysmentoreja ja räätälipalveluita Enemmistö Alkaisinko yrittäjäksi? teoksen tutkijan Kari Paakkunaisen tutkimukseen osallistuneista nuorista toivoisi mentoroinnin olevan pidempiaikaisempaa ja henkilökohtaisempaa kuin nykyisin saatavilla olevat kevyeh- köt projektikohtaiset palvelut. Yrittäjien oppisopimuskoulutus on nuorten mieleen, sitä kannattaa kolme neljästä vastaajaa. Edelleen voidaan puhua kynnyksestä nuoren yrittäjän ja neuvontapalveluiden välillä, tutkimuksesta selviää. Nuoret kertovat: miksi yrittäjäksi ei ryhdytä? YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ KERHOKESKUS KOULUTYÖN TUKI RY. NUORISOTUTKIMUSVERKOSTO Epävarmuuden vuoksi. Loppujen lopuksi monet ihmiset ovat turvallisuushakuisia. Taloudellisen epävarmuuden ja suhdannevaihteluiden varaan ei voi elämää rakentaa. (nainen, 28) Yrittäjyys vaatii paljon rohkeutta, työtä ja taitoa ollakseen tuottoisaa. On paljon helpompaa etsiä itselleen ns. valmis työpaikka. Tilanne voisi parantua yrittämisen riskejä pienentämällä. Henkilökohtaisen konkurssin riskiä voisi pienentää. (mies, 17) Pitäisi antaa enemmän tietoa yrityksen perustamisesta. Tulisi kannustaa enemmän yrittäjyyteen, eikä paasata niin paljon riskeistä. (mies, 22) Lähde: Alkaisinko yrittäjäksi? tutkimus, Kari Paakkunainen 1 2 Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

12 Sisua, paloa, nälkää ja näkyjä Sari Baldauf tiivistää Nokian menestystarinan lyhyeen, kuitenkin niin, että muutamasta langanpäästä voi ottaa kiinni ja pohtia megaluokan yrityksen alkutaivalta oma yritys mielessään. temmin, kun myös prosessit viilattiin kuntoon, syntyi varsin tehokas maailmanlaajuinen koneisto, Sari Baldauf sanoo. Yrityksen menestyksessä tarvitaan tekemisen intoa, paloa ja strategiaa sekä tietysti onnea. Riittävän kunnianhimoinen tavoitteiden asetanta, määrätietoinen maailmanlaajuisen liiketoiminnan ja brändin rakentaminen sekä toimintaprosessien tehokas määrittely ovat olleet menestyselementtejä Nokian kohdalla. Eikä liiketoiminnan kehittäminen ja rukkaaminen tietenkään lopu koskaan, sillä maailma ympärillä muuttuu. Valppautta ja strategista ketteryyttä tarvitaan jatkuvasti. n Liiketoiminnan fokusointipäätökset tehtiin rohkeasti, analyyseihin ja visioihin pohjautuen, Sari Baldauf kiteyttää Nokian kasvua 1990-luvun alkupuolelta tämän ajan megayritykseksi. Yhtiön sisällä oli rohkeutta tehdä päätöksiä ja laittaa ne liikkeelle, hän muistaa 11-vuotiskauttaan Nokian johtokunnassa. Olimme koko ajan riittävän kunnianhimoisia, emmekä suunnanneet vain Suomeen tai Pohjoismaihin, vaan koko maailman markkinoille. Tärkeää on myös havaita, että voimakkaassa kasvuvaiheessa panostettiin oikeiden asioiden tekemiseen, eikä yksinomaan mietitty, tehdäänkö kaikki asiat oikein. Sitsemme esimerkiksi epävirallisia foorumeja, joissa nuoret voisivat vaihtaa keskenään ajatuksia yrittäjyydestä ja oman bisneksen perustamisesta sekä tavata myös kokeneita liiketoiminnan harjoittajia. Myös sellaisia, jotka ovat mahdollisesti valmiita toimimaan rahoittajina, bisnesenkeleinä. Muuttuva maailma Sari Baldauf laajentaa tarkastelun korkeakouluympäristöstä koko yhteiskuntaan arvioimalla, että todellista toimeen tarttumista tarvitaan huomattavasti enemmän eri sektoreilla. Täällä näyttää vallitsevan kulttuuri, jossa perustetaan arvovaltaisia selvitystyöryhmiä, mutta varsinaiset teot jäävät puuttumaan, hän pohtii. Vaikka monet asiat ovat Suomessa hyvin, ei meillä ole enää aikaa odotteluun. Nyt olisikin oleellista muuttaa monet hienot selvitykset muutosprosesseiksi ja strategiat toimenpiteiksi allokoimalla resurssit ja mobilisoimalla tekijät. Sari Baldaufin mielestä yhteiskunnallisen kriisin esimakua tässä ajassa antavat esim. sairaanhoito- ja koulutussektorin tilat, jotka ovat paikka paikoin jo hälyttäviä. Näin puusta katsottuna, monen laitoksen haaste on jäykässä, moniportaisessa hallintokoneistossa, jossa ammattimainen yleisjohtaminen ja toimintaprosessien kehittäminen jäävät toissijaisiksi. Tarvitsemme selvästi myös uudistuksia, joissa sisältörakenteita täsmentämällä johtamisvaltaa voidaan hajauttaa lähemmäs todellista asiantuntemusta kentälle. n

13 > Y H T E I S K U N T A Kulttuuria tuntemalla välttää monet karikot Tuhansia suomalaisia lähtee ulkomaankomennuksille vieraisiin kulttuureihin vuosittain. Mitä erilaisempaan kulttuuriin mennään, sitä tärkeämpää on tutustua kyseisen maan kulttuuriin ja bisneskulttuuriin etukäteen. Riikka Kovala kuvat Return Ticket Kansainvälistymisen myötä kasvava määrä suomalaisia lähtee töihin ulkomaille. Euroopan Unionin jäsenyys tarjoaa osaltaan suomalaisille kansainvälisiä työtilaisuuksia julkishallinnon tehtävissä. Ulkomaankomennukset ovat vaativia niin lähettäville yrityksille, lähtijöille kuin vastaanottavan yrityksen työyhteisölle kieli- ja kulttuurieroista johtuen. Kansainvälisiin tehtäviin valittavilla tulisi olla muitakin valmiuksia kuin hyvä ammattitaito ja kielitaito, kuten kohdemaan kulttuurin ja tapojen tunteminen. Ulkomaankomennukset ovat myös haaste identiteetille, kulttuurivalmennuksia ja konsultointipalveluja tarjoavan Return Ticket yrityksen toimitusjohtaja KM, PD Marja Saviaro kertoo. Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen paluu entiseen työpaikkaan ja kulttuuriin ei välttämättä ole helppoa. Eri tason valmennuksia Nykyään useimmat ulkomaille lähtijät saavat jonkinasteista lähtövalmennusta ennen komennusta, joskus yritykset käyttävät kouluttajina omia työntekijöitään, joilla on kokemusta kyseisestä maasta ja toisinaan kulttuurivalmennus ostetaan alihankintana. Lähtijät tutustuvat kohdemaan kulttuuriin ja maan tapoihin, mutta tavoiteltavaa olisi, että lähtijä saisi tietoa myös kohdemaan bisneskulttuurista ja maan viestintätavoista sekä perhevalmennusta, silloin kun maailmalle on lähdossä koko perhe. Kulttuurivalmennusta tarjoavat erilaiset tahot; maailmanlaajuiset organisaatiot tarjoavat valmennusta komennuksille, pienet yritykset taas ovat usein erikoistuneita tiettyihin maihin ja kulttuureihin sekä järjestöt, kuten Suomi-Seura ry valmentaa lähtijöitä sekä palaajia ja heillä on tukihenkilöverkosto 24 maassa maahanmuuttajia varten. Return Ticketin 1-2 päivän valmennukseen kuuluu kohdemaan kulttuurin tarkastelun lisäksi oman kulttuuritaustan käsittely, sillä toisesta kulttuurista olevan henkilön ymmärtäminen edellyttää sitä, että tunnetaan ja arvostetaan omaa kulttuuria. Lisäksi koulutukseen sisällytetään perhevalmennus, koska ulkomaankomennuksen onnistumisen edellytyksenä on, että koko perhe viihtyy kohdemaassa. Paluu komennukselta ei aina suju ongelmitta Return Ticket järjestää myös paluuvalmennusta, kielikursseja ja relocation-palveluja Suomeen muuttaville ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän perheilleen. Uutena valmennusmuotona ovat sähköpostitietopaketit eri maista ja kulttuureista liikematkalaisille. Yrityksen perustajalla Marja Saviarolla on vankka teoreettinen ja käytännön kokemus ulkomaankomennuksista. Hän vietti mm. seitsemän vuotta Afrikassa sekä työntekijänä että mukana seuraavana puolisona. Return Ticketissä hän on valmentanut ekspatriaatteja vuodesta Saviaro on huomannut, että yritykset eivät ole juurikaan panostaneet ulkomailta palaavien työntekijöidensä paluu > 1 4 Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

14 Marja Saviaron mukaan itseensä luottaminen ja joustavuus auttavat kulttuurienvälisissä kohtaamisissa.

15 > valmennukseen. Saviaron yrityksen lähtökoulutuksissa käsitellään myös aikanaan koittavaa kotimaahan paluuta, jotta lähtijät tiedostavat paluuseen mahdollisesti liittyviä hankalia tunteita, mm. juurettomuuden tunne on tavallinen palaajilla. Ulkomaankomennusten vaikutuksia ekspatriaattien identiteetille väitöskirjaansa varten tutkineen Eeva Kohosen mukaan lähettävissä yrityksissä voitaisiin paremmin tiedostaa, miten syvällisestä asiasta ulkomailla vietettyjen vuosien laukaisemassa identiteettimuutoksessa on kysymys. Ulkomaankomennuksilta palaavat tarvitsevat tukea myös paluuvaiheessa. Palaajille tulisi tarjota uusia, merkittäviä haasteita, jotta kansainvälinen kokemus saadaan yrityksen käyttöön, Kohonen sanoo. Verbaalikulttuuri aiheuttaa päänvaivaa suomalaiselle. Viestintätapoihin perehtyminen kannattaa Ulkomaankomennuksilla tarvittavat valmiudet ovat pitkälti alue- ja maakohtaisia, mutta Saviaron mielestä sisäinen varmuus, itseensä luottaminen sekä joustavuus ja kärsivällisyys auttavat kulttuurienvälisissä kohtaamisissa. Hyödyllisiä ominaisuuksia ulkomailla työskennellessä ovat hyvät vuorovaikutustaidot, avoimuus erilaisia kulttuureja kohtaan, suvaitsevaisuus ja sosiaalisuus. Parisuhteen vakaus on tärkeä ulkomaille muutettaessa, jos suhteessa on säröjä, ongelmat tulevat yleensä heijastumaan koko työkomennukseen. Kielitaito ulkomaille muutettaessa on tärkeä, mutta kannattaa muistaa, että se on vain yksi itsensä ilmaisemisen muoto. Suomalaisilla on usein liian kova kynnys käyttää vierasta kieltä, jos ei omasta mielestä osata sitä tarpeeksi hyvin, Saviaro rohkaisee. Eri kulttuureissa viestiminen, eritoten sanaton tai sanallinen viestintä, voi saada aivan erilaisia muotoja ja painotuksia. Kohdealueena Aasia on suomalaisille kaikkein vaikein. Aasiassa viestintätilanteisiin liittyvät väärinymmärrykset johtuvat usein sanattoman viestinnän poikkeavista merkityksistä ja niiden väärintulkitsemisesta. Paikalliset voivat ymmärtää sanomasi ihan päinvastoin, siellä elekieli poikkeaa niin paljon omista eleistämme. Aasiassa tärkeintä ei ole se mitä sanot, vaan se miten sen sanot. Aasialaisiin kulttuureihin ei kuulu malt F U T U R E I M A G E B A N K. C O M Sopeutumisvinkkejä vieraaseen kulttuuriin 1. Ole kärsivällinen. Lähes poikkeuksetta olet tullut kulttuuriin, jossa asioita ei hoideta samanlaisella vauhdilla ja tehokkuudella kuin Suomessa. 2. Hyväksy epäonnistumiset. Meneekö sinulla Suomessakaan kaikki putkeen heti ensimmäisellä kerralla? 3. Muista, että stressi ja hämmennys ovat luonnollisia tapoja reagoida uusiin tilanteisiin. Älä yritä tukahduttaa tunteitasi. 4. Muista huumori! 5. Käytä luovuutta. Ulkomaille muutettaessa törmäät takuuvarmasti tilanteisiin, joihin et kotimaassa kuvittelisi koskaan joutuvasi. 6. Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi. Arki on arkea ulkomaillakin, ja on tärkeää muistaa viettää myös lepopäivät! 7. Osallistu muidenkin kuin suomalaisten tapahtumiin. 8. Luo itsellesi henkinen turvaverkko. Jos puolisosi on mukana, hän on läheisin ihminen, jonka kanssa voit käydä tunteitasi ja kokemuksiasi lävitse. 9. Opettele paikallinen kieli edes auttavasti. (Lähde: Kun työ vie maailmalle, Marja Saviaro ja Merja Helaniemi) 1 6 Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

16 tinsa menettäminen. Jos vierasmaalainen menettää malttinsa tai suuttuu, aasialainen voi loukkaantua ja ilmaisee sen jättämällä keskustelukumppanin kokonaan noteeraamatta. Suoraa vai epäsuoraa viestintää Suomalaiset eivät yleensä ole innokkaita small talkin harrastajia ja menevät keskusteluissa ja neuvotteluissa suoraan asiaan ilman sen kummempia lörpöttelyjä. On hyvä muistaa, että useisiin kulttuureihin, mm. aasialaisiin, arabialaiseen ja amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu oheisjuttelu eli voinnista kysyminen ja molemminpuolinen tutustuminen. Saviaron mukaan liika suoruus tulkitaan Aasiassa epäkohteliaana käytöksenä. Toisaalta aasialaiset sanovat paljon puhuvista amerikkalaisista, että he vievät tilan henkisesti ja fyysisesti oman itsensä korostamisella, Saviaro jatkaa. Suomalaisista yleensä pidetään Aasiassa. Yhdysvalloissa sitä vastoin on hyvin verbaali kulttuuri, mikä aiheuttaa päänvaivaa usein hiljaisille suomalaisille. Meillä toisen keskeyttämistä pidetään epäkohteliaana ja toisen annetaan kertoa asiansa loppuun. Ajatellaanpa esimerkiksi neuvottelutilannetta Amerikassa, paikalliset puhuvat päätä pahkaa ja kukin ottaa itse puheenvuoronsa sopivassa paikassa. Jos et avaa suutasi ja ota paikkaasi keskustelussa, et saa suutasi auki koko päivänä. Tällöin paikalliset ajattelevat, että sinulla ei ole sanottavaa tai että olet asiasta eri mieltä, Saviaro kertoo huvittuneena. Eri tutkimuksissa on huomattu, että länsimaisesta poikkeava aikakäsitys, joka on kiinteästi sidoksissa mm. ajattelutapaan ja työmoraaliin aiheuttaa suuria hankaluuksia esimerkiksi arabialais-islamilaisessa työympäristössä toimiville suomalaisille. Aikakäsitykset ilmenevat työelämän tilanteissa esimerkiksi täsmällisyydessä, aikataulujen pitävyydessä, suhtautumisessa tapaamisten peruuntumiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä suunnitelmallisuudessa. Karkeasti bisneskulttuurien erot jakautuvat tehtäväkeskeiseen ja tunnekeskeiseen kulttuuriin. Pohjoismaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja USA:ssa on tehtäväkeskeinen kulttuuri ja lähes kaikkialla muualla on tunnekeskeinen bisneskulttuuri. Tehtäväkeskeisessä kulttuurissa keskitytään vuorovaikutustilanteessa asiaan ja työhön, tunnekeskeisessä kulttuurissa itse tilanne ja vuorovaikutus ovat kaikkein tärkeimpiä, Saviaro selvittää. Komennuslaisen sopeutumista vieraaseen kulttuuriin helpottaisi, jos vastaanottavan yrityksen työntekijät olisivat etukäteen saaneet tietoa tulijan kulttuurista ja kotimaasta. Hän ehdottaakin yrityksille, että ne kokoaisivat perustietopaketit alueista, joissa toimivat. Näitä tietopaketteja voisi sitten hyödyntää niin ulkomaille lähtevä henkilö kuin myös kohdemaan työyhteisö. Parisuhde koetuksella ulkomailla Avo- tai avioliitossa elävien ulkomaankomennuksille lähtee usein, komennuksen pituudesta riippuen, mukaan koko perhe. Maailmalle lähdettäessä parisuhteen tulisi olla hyvässä kunnossa, sillä muutto uuteen kotimaahan ei ole helppo asia ja se vaatii sopeutumista kummaltakin osapuolelta. Saviaron mukaan niissä muutamassa prosentissa ulkomaankomennuksia, joissa ekspatriaatti on palannut kesken komennuksen kotimaahan, on tavallisesti ollut syynä parisuhteessa ilmenneet ongelmat. Komennuksen onnistumiselle on keskeistä, että koko perhe viihtyy kohdemaassa, sillä silloin työssä käyvä perheenjäsen voi hyvin ja pystyy keskittymään työhönsä. n Lisätietoja: Return Ticketin toimitusjohtaja Marja Saviaro on julkaissut kaksi kirjaa aiheesta: Kun työ vie maailmalle (2. painos 2006) yhteistyössä Merja Helaniemen kanssa ja Expat Guide to Finland (2007). Lähde: Essays on the Consequences of International Assignments on Expatriates Identity and Career Aspirations. Eeva Kohonen (2007). Helppoa kuin verkkokaupan käynnistäminen. Vain Itellasta saat kaikki verkkokaupan palvelut perustamisesta kehittämiseen. Bisneksesi on käden käänteessä miljoonien netinkäyttäjien ulottuvilla. Smart Move

17 > Y R I T T Ä J Y Y S Vaikuttimia etsimässä millaisia ovat supersarjan ottelijat? Mikä saa tervejärkisen ihmisen ryhtymään yrittäjäksi? Tai mikä saa ihmisen jatkamaan yrittäjäuralla, vaikka oman terveytensä kustannuksella, psykologi Manne Pyykkö kysyy ja etsii motiiveja, jotka selittäisivät. Psykologi Manne Pyykkö, Psychometrics Oy Rope- Yhtiöt, on selvittänyt, miten ja miksi superyrittäjät eroavat muista. Tutkimukseen liittyvä kirja ilmestyy elokuussa WSOY:n kustantamana. 1 8 Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

18 Teksti ja kuva Jouko Lantto Yrittäjäperheen sukupolvenvaihdoksessa voi tulla odottamattomia murheita, sillä yritys on voinut olla luopujalle elämänilon keskeinen lähde, kun taas jatkajalle yrittäjyys näyttäytyykin velvoittavana riippakivenä, psykologi Manne Pyykkö kuvailee yhtä tämän ajan tyypillistä tilannetta. Ja vastaavasti: mistä on kyse, kun yksi yrityksen osakas haluaa maksimaalista tuottoa nyt ja heti, mutta toinen vain parantaa maailmaa? Manne Pyykön mukaan kysymysten takaa löytyy erilaisia motiiveja, jotka vastaavat ennen kaikkea kysymykseen miksi. Motiivit käynnistävät toimintaa, suuntaavat pyrkimyksiämme, mm. päätöksentekoa sekä ylläpitävät tarmokkuuttamme, Pyykkö selittää. Motiivit ovat luonteeltaan pysyviä ajan suhteen, eli ne eivät muutu paljoakaan, ne ovat yksilöllisiä ja niitä on mahdoton paljaalla silmällä havaita. Motiivit ovat myös osittain tiedostamattomia. Lyhyesti kyse on sisältäpäin kumpuavan energisyyden yksilöllisistä ja pysyvistä väylistä. Motiivirakenteita selvittämässä Tilaisuus tekee varkaan, Manne Pyykkö siteeraa ja jatkaa, että ihmisen toiminta määrittyy aina tyypin ja tilanteen summasta, jotka molemmat ovat luonteeltaan ainutkertaisia. Yrittäjien motiivirakenteita tutkittaessa on siis putsattava tilannetekijöiden kirjo minimiin jo heti kättelyssä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilannetekijöiden tarkastelu olisi yrittäjyysasioissa hedelmätöntä. Päinvastoin, sillä esimerkiksi maahanmuuttajien kohdalla voisi helposti ajatella juuri tilanteen ohjaavan ihmisiä yrittäjyyteen. On kuitenkin niin, että tutkittaessa motiiveja tilannetekijöiden vaikutus tulisi minimoida ja/tai vakioida. Selvittäessään yrittäjyyden motiiveja Pyykkö kumppaneineen on pyrkinyt selittämään myös eroja pitkään huipputuloksiin yltäneiden yrittäjien sekä ns. tavallisten yrittäjien välillä. Pyykön mukaan tehtävä ei ole ollut helppo, koska yrittäjien kohdalla puhutaan jo lähtökohtaisesti valikoituneesta joukosta, jonka kohdalla erojen löytäminen on haastavaa. Toiseksi, tämän päivän sankarit ovat usein huomispäivän narreja tai vääriä profeettoja, joten yksilön nimeäminen huipuksi voi olla hyvinkin riskialtista, hän jatkaa. Tämän johdosta määrittelimme ns. superyrittäjiksi henkilöt, joiden omistama ja toimitusjohtama yritys on ollut AAA-listattuna luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden suhteen 15 vuoden ajan. Yrittäjyysvaikuttimien ydin Verrokkiryhmäksi löytämillemme superyrittäjille otimme yrittäjiä, jotka pysyvät pinnalla, mutta joilla ei mene erityisen hyvin, Manne Pyykkö selittää tutkimusmetodejaan. On huomattava, että nämä perusyrittäjät ovat kaikin puolin kunniakkaita, vastuuta kantavia ja kovaa työtä tekeviä ihmisiä, joilla vain ei mene yhtä hyvin kuin superyrittäjillä, syystä tai toisesta, hän jatkaa. Teimme mittariston, jonka uskoimme mittaavan oikeita asioita ja erottelevasti. Mukana oli myös johtamiseen ja yrittäjäfilosofiaan liittyviä osioita. Mittaristo koostui laadullista ja määrällisistä aineksista. Kysyimme mm. yrittäjien parhaita ja ikävimpiä yrittäjäkokemuksia. Samalla psykologi Pyykkö kuitenkin huomauttaa, että erilaiset vaikuttimet voivat sekoittua toisiinsa kuin > Yrittäjyyden motiivikomponentit 1. RAHANTEKOKONE: Yksiselitteisyys, etäännyttävä ja laskelmoiva ote, raha. Tulojen ja kulujen erotus on ainoa mittari menestykseni arvottamiseen. 2. HYVÄN TEKEMINEN: Sielullinen säilyminen, arvoja intohimolla, merkityksellisyyden kokemus, jatkuvuus, muiden auttaminen. Yrittäjyys merkitsee kohdallani mahdollisuutta tehdä asioita, jotka ovat eettisiä ja oikeutettuja. 3. OMANARVON TUNNE: Yrittäjyys osana identiteettiä, kunnia, ylpeys, muiden palaute. Yritykseni on osa minua. (Ero noin 84 prosentin todennäköisyydellä, superyrittäjillä voimakkaampi joskin enemmän seuraus kuin syy). 4. ITSENÄISYYS: Omaehtoisuus, kontrolli, vastuussa oleminen, itsemäärääminen. Yrittäjänä olen `itseni herra`. 5. PÄRJÄÄMINEN: Kunnianhimo, tavoitteellisuus, kilpailullisuus, sinnikkyys, odotus. Yrittäjyys on karua ja alkukantaista elintilan raivaamista`. 6. AIKAANSAAMINEN: Työhön uppoutuminen, parhaansa tekeminen, haastavuus, flow. Yritykseni on väline taipumusteni ja ominaisuuksieni täysimääräiselle hyödyntämiselle. (ero noin 90 prosentin todennäköisyydellä, superyrittäjillä voimakkaampi) Y R I T T Ä J Ä

19 > vesivärit niiden osittain tiedostamattoman luonteen johdosta. Onnistuimme kuitenkin metrittämään motiiveja yllättävän hyvin ns. esitietoisella tasolla, ilman tilanteiden häiritsevää vaikutusta, hän selostaa. Oma haasteensa oli myös syy-seuraus-suhteiden jäsennyksessä. Sadan prosentin tilastollisella todennäköisyydellä voidaan sanoa, että superyrittäjille yrittäjyys merkitsee muita enemmän taloudellista turvallisuutta, mutta ko. väittämän kohdalla kyse on selvästi seurauksesta, ei syystä. Löysimme kuusi kohtalaisen eriytynyttä tai tilastollisesti itsenäistä motiivikomponenttia tutkimusaineiston perusteella, Manne Pyykkö toteaa. Tämän jälkeen ryhmittelimme laadullisia vastauksia näiden komponenttien alle, hän jatkaa. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa, joten uskomme näiden tekijöiden olevan luonteeltaan varsin pysyviä. Nimesimme nämä motiivikomponentit rahantekokoneeksi, hyvän tekemiseksi, omanarvon tunteeksi, itsenäisyydeksi, pärjäämiseksi sekä aikaansaamiseksi. Sana motiivi tulee latinan sanasta movere, liikkua. Superyrittäjyyden sisältö Yritimme myös selvittää yksittäisten väittämien avulla parhaan mahdollisen eron superyrittäjien ja ns. tavallisten yrittäjien välillä motiivirakenteiden suhteen, Manne Pyykkö sanoo. Hänen mukaansa kolmen eniten erottelevan väittämän yhdistäminen tuotti 99 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä seuraavan superyrittäjyyden määritelmän. Yrittäjyys merkitsee minulle mahdollisuutta tehdä intohimoisesti jotain merkityksellistä tyhjästä, muita paremmin. Määritelmä on vapaamuotoinen yhdistelmä kolmen väittämän sisällöistä, Pyykkö korostaa ja sanoo, että ei missään nimessä yritä väittää, että po. motiivimallinnus olisi kaiken kattava. Esimerkiksi seurallisuuteen ja valtaan liittyvät tekijät jätimme mittausteknisistä syistä kokonaan tarkastelumme ulkopuolelle, vaikka ne epäilemättä ovat osa menestyskonseptia. Yrittäjänä ihmisen kannattaisi vahvistaa sellaisia elementtejä jokapäiväisessä työssä, jotka tarjoavat mahdollisuuden superyrittäjien kaltaiseen palkitsevuuden kokemukseen, Manne Pyykkö tiivistää yhdeksi tutkimuksen johtopäätökseksi. Edullista lienee myös se, että olet yrittäjänä tietoinen eri vaikuttimien olemassaolosta ja mahdollisesti tiedät myös muiden omistajien motiiveista jotain, hän sanoo. Koko yrittäjyyden kirjosta nauttiminen voi olla palkitsevaa. Tätä kaiketi tavoitteli kirjoittajakollegani Timo Rope todetessaan: Yrittäjyys ei ole koko elämä, mutta elämä löytyy yrittäjyydestä. Mieleen nousee myös Sigmund Freudin sanat sadan vuoden takaa: Aivan kuten varovainen sijoittaja, joka sijoittaa moneen eri kohteeseen, elämässä ovat vahvoilla ne, jotka löytävät merkityksiä ja saavat tyydytystä monista eri lähteistä. n Eero Lehti Timo Rope Manne Pyykkö Mikä tekee yrittäjästä menestyvän perusyrittäjästä superyrittäjäksi Menestyvään yrittäjään liittyy useita myyttejä, jotka ovat kaukana todellisesta yrittäjyydestä ja yrityksen menestyksen ymmärtämisestä. Tämän teoksen mukaan menestysmittari on yrityksen taloudellinen tulos eli kannattavuus, velattomuus ja pääoman tuottoaste sekä riittävän pitkä aikajänne. Kirja tuo esiin tekijöitä, jotka saavat toisen yrittäjän menestymään loistavasti ja toisen pärjäämään vain kohtuullisesti tai ei lainkaan. Mikä tekee yrittäjästä menestyvän on perusyrittäjille suunnattu teos, joka antaa ymmärrettäviä mittareita oman menestyksen ja yrityksen toiminnan parantamiseen. Esimerkit tuovat yrityskyselyn pohjalta laaditut menestysmittarit lähelle perusyrittäjää ja antavat viitteitä siitä, miten perusyrittäjät eroavat superyrittäjistä. Taloustutkimus Oy:n perustaja ja omistaja Eero Lehti toimii Suomen Yrittäjien puheenjohtajana, on yrittäjyyden edistämisen pitkäaikainen yhteiskuntavaikuttaja ja kansanedustaja. Timo Rope on markkinointitutkimuksen konkari ja hän on vastannut mm. S-ryhmän tutkimustoiminnasta. Kirjan tutkimusaineiston mittarit on laatinut psykologi Manne Pyykkö. n 2 0 Y R I T T Ä J Ä 4 0 7

20 > J U K K A K E I T E L E Toistensa paitoja Kauppalehden Optiossa esitellään suuren maailman asioita, kuten sikareja ja vaatteita. Siellä on kerrottu muunmuassa lontoolaisista Jermyn Streetin paitaräätäleistä ja heidän kalliista hinnoistaan. Semmoinen paituri vannoi, että heidän paidat sitten kestävät ainakin kolme vuotta, jos ovat vaikka kerran viikossa päällä ja ohjeiden mukaan pestään. Tuskin heidän asiakkaansa paidasto on niin pieni, että joka paidalle tulisi 52 pesua vuodessa. Hyvä paita kestää kauan. Minulla paidat kestävät vuotta. Yksi niistä tuli tiensä päähän. Se oli Eeva Heinosen tekemä. Eeva Heinonen oli jäänyt eläkkeelle ja myynyt ompelimonsa jo kotvan aikaa sitten ja olin uudella toiminimellä pari paitaa joutunut teettämään. Kun 21 vuotta vanhaan smokkiini, takkiin, oli ilmestynyt ylimääräinen povitasku ompeleen ratkettua, vein sen räätäliin korjattavaksi. Katsoin saman tien tilkkupuntista, että haluamaani paitakangasta löytyy oikeassa värissä ja pyysin ompelemaan tästä paidan, tämmöinen kaulus ja tuommoiset manetit. Sen smokin, jota käytän aika usein teki 1986 edesmennyt ensimmäinen räätälini Veikko Närhi, joka on ollut isiensä tykönä vuodesta Edesmenneen toisen räätälini Jouni Korhosen seuraaja, joka on jo minua melkein sukupolven verran nuorempi, katsoi ja sanoi että helppo homma, kun kaikki on ehjää paitsi yksi lanka, hyvää työtä on Veikko tehnyt. Otetaan mitat sitä paitaa varten. Minä sanon, että ei ne ole muuttuneet, siellähän ne on entisen Eevaheinosen kortissa. Räätäli sanoo että ekkönää tiiä, että entinen Eevaheinonen lopetettiin viime vuodenvaihteessa. Eeva Heinonen ompeli itse ja piti hinnat sangen kohtuullisina. Ostaja halusi elää herroiksi omistajana ja päätti keskittyä hoitamaan hallintoa ja taloutta. Nopeasti hän havaitsi, että eihän tämä bisnes kannata näillä hinnoilla. Jokseenkin kättelyssä hän nosti hintoja noin 30 %. Asiakkaat puolestaan nostivat kytkintä. Vuodessa omistaja-yrittäjä, joka ei edelleenkään halunnut liata käsiään, havaitsi, että eihän tämä edelleenkään kannata. Ja lopetti liikkeen. Niin että paidat tulevat nyt sveitsiläiseltä ompelimolta, jota räätäli edustaa. Kun sydän kylmänä tiedustelin, että mitäs tämä sitten maksaisi, sain kuulla hinnan, joka oli alempi kuin Eeva Heinosen entinen hinta. En ole varma mitä työvaiheita voidaan mahdollisesti teettää Intiassa, mutta joka tapauksessa oli suomalaista työtä siirtynyt ulkomaille, eikä Sveitsi ole halpamaa. Työn osaajia pitäisi olla pilvin pimein, sillä rättialan ammattioppilaitoksista valmistuu vuosittain kymmeniä ihmisiä, jotka voisivat toimia käsityöyrittäjinä. Sitäkin paremmin nyt, kun yrittäjyyskoulutus kuuluu kaikkien oppilaitosten ohjelmaan. Mutta kaikki he menevät rättikauppojen myyjiksi mieluummin kuin käyvät läpi sen välttämättömän vaiheen, jossa laatutyön todellinen ammattitaito vanhemman opissa hankitaan. Ja nyt niitä vanhempia ei sitten ole. Suomessa ei ole yhtään miesten pukupaitoja tekevää yksityistä käsityöliikettä jäljellä. Palveluyhteiskuntaa ei ole myöskään siksi, että yrittäjätkään eivät juuri teetä toisillaan mitään. Paitsi ulkoistamisen muodossa. Osataan verkostoidakin, tuotantoa ja markkinointia, mutta yksityiselämässä tehdään minä itte kirvehellä, mikä voi olla terapiatyönä hyvä asia, ja saadaan jäykkäkouristus, jos palveluksesta pitää maksaa enemmän kuin kossupullo kouraan. Palvelusten tuottaja ei kuitenkaan voi ostaa yrittäjäeläkettään tyhjillä pulloilla. Opetushallinto ja monet yritysjohtajat ovat viime vuosina puhuneet käden taitojen arvostuksesta, käytännön ammattityövoiman puutteesta ja siihen vievän koulutuksen heikosta kysynnästä. Ainakin vaatteentekijöiden määrä on kouluissa riittävä. Ehkä on asenneongelma, jos työtätekevän yrittäjän elämä ei maistu, mutta monet heistä sanovat ettei kysyntää riitä, koska potentiaalisilla asiakkailla on asenneongelma työstä maksamisen suhteen. Emme elä vain pesemällä toistemme paitoja, mutta huonoa on pesemättäkin. 60 % BKT:sta tehdään kotimarkkinoilla, joten ratkaisevaa on kuinka monessa paikassa pyörivä raha ehtii käydä. Kaikki eivät voi luoda korkeaa teknologiaa tai harjoittaa kansainvälistä markkinointia, mutta olisi hyvä jos he haluaisivat ja saisivat tehdä, pestä ja silittää vaikka paitoja. n Kirjoittaja Jukka Keitele on helsinkiläinen toimittaja. Y R I T T Ä J Ä